YHTEISTYÖSOPIMUS (26.5.2020)

YHTEISTYÖSOPIMUS (26.5.2020)

1. OSAPUOLET

1.1 Turun kaupunki (jäljempänä ”Kaupunki”)

maanomistajana ja kaavoittajana Y-tunnus 0204819-8

PL 355, 20101 Turku

1.2 Ålandsbanken Tomtfond Specialplaceringsfond (jäljempänä ”Ålandsbanken”)

maanomistajana

Y-tunnus 2735964-6

Xxxxxxxxxxxx, 00000 Xxxxxxxxx

1.3 Hartela Länsi Suomi Oy (jäljempänä ”Hartela”)

Ålandsbankenin maanvuokramiehenä Y-tunnus 0764622-6

PL 623, 20101 Turku

1.4 Kiinteistö Oy Xxxxx Xxxxxxxxx 0-0 (jäljempänä ”Voimakatu 2-4”)

maanvuokramiehenä Y-tunnus 1638202-3

c/o YIT Suomi Oy, Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxx (jäljempänä ”YIT”)

1.5 Kiinteistö Oy Turun Xxxxxxxxx 00X (jäljempänä ”Xxxxxxxxx 00X”)

maanomistajana

Y-tunnus 2154662-7

c/o YIT Suomi Oy, Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxx (jäljempänä ”YIT”)

1.6 Kiinteistö Oy Turun Xxxxxxxxx 00X (jäljempänä ”Xxxxxxxxx 00X”)

maanomistajana

Y-tunnus 2154665-1

c/o YIT Suomi Oy, Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxx (jäljempänä ”YIT”)

1.7 Kiinteistöosakeyhtiö Turun Peronkatu 40 (jäljempänä ”Peronkatu 40”)

maanomistajana

Y-tunnus 0935017-0

Kalevantie 39, 20520 Turku

1.8 TScP Kehitys Oy (jäljempänä ”TScP”)

maanvuokramiehenä Y-tunnus 2677457-3

c/o Turun Teknologiakiinteistöt Oy, Xxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxx (jäljempänä ”Teknolo-

giakiinteistöt)

1.9 Kiinteistö Oy Infracity (jäljempänä ”Infracity”)

maanvuokramiehenä Y-tunnus 3020647-2

c/o Turun Teknologiakiinteistöt Oy, Xxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxx (jäljempänä ”Teknolo- giakiinteistöt”)

1.10 Kiinteistöosakeyhtiö Turun Jaanintie 24 (jäljempänä ”KOy Jaanintie”)

maanomistajana

Y-tunnus 0934703-5

PL 183, 65101 Vaasa

1.11 Kiinteistö Navigare Oy (jäljempänä ”Navigare”)

maanvuokramiehenä Y-tunnus 2345437-1

Jousitie 5, 20760 Piispanristi

1.12 Lehto Asunnot Oy (jäljempänä ”Lehto”) esisopimus Navigaren maanvuokraoikeudesta Y-tunnus 0189229-0

Voimatie 6 B, 90440 Kempele

2. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TARKOITUS

Kaupungin on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta ja rakentamisen ohjauksesta alueellaan. Alueiden käytön yksityiskoh- taista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakenta- mista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaa- van muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla (MRL 50 §).

Osapuolten tavoitteena on yhteistyötä tekemällä jouduttaa kaavoitusprosessia. Tällä sopimuksella sovitaan tehtävä- ja kustannusjaosta sopimuksen kohteena olevan alu- een kaavoituksen valmistelussa. Muutokset sopimukseen tehdään kirjallisesti.

Alue käsitellään kehittämistyössä yhtenä kokonaisuutena ilman nykyisiä käyttötarkoi- tus- ja maanomistusrajoja.

Asemakaavan laadinnassa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain velvoittavia säännöksiä. Näistä velvoittavista määräyksistä ei voida tällä sopimuksella poiketa eikä asemakaavan sisällöstä voida etukäteen sopia. Kaava-asiakirjojen sisällön ja asema- kaavaehdotuksen lopullisen sisällön ja laadun ratkaisee Kaupunki. Asemakaavoituk- seen liittyvien suunnitelmien ja asiakirjojen hyväksymisestä ja siten asemakaavapro- sessin eteenpäin viemisestä päättävät luottamuselimet, samoin kuin mahdollisesta kaavoituksen keskeyttämisestä.

Osapuolet ovat tietoisia, että kaavanmuutoksen valmistelu ei välttämättä johda kaa- vanmuutoksen hyväksymiseen. Mikäli näin kävisi, ei osapuolilla ole mitään vaatimuk- sia Kaupunkia kohtaan.

3. SOPIMUSALUE

Sopimusalue on esitetty tämän sopimuksen liitteenä olevalla kartalla M 95 / 23.4.2020 (Liite 1).

4. SOPIMUKSEN TAUSTAA

4.1 Masterplan 2050 ja Itäharjun kehittämissuunnitelma

Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun tiede- puisto -kärkihankkeen (jälj. ”kärkihanke”) asettamisesta. Turun kaupunginhallitus toi- meenpani valtuuston päätöksen käynnistämällä kärkihankkeen huhtikuussa 2016 (Kh 25.4.2016 § 163). Kärkihankkeessa tuotettu Turun Tiedepuiston Masterplan 2050 esi- teltiin kaupunginhallitukselle joulukuussa 2017. Toukokuussa 2018 kaupunginval- tuusto päätti, että kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhal- tijan valmistelua ja päätöksentekoa. Samalla se hyväksyi kärkihankkeen toteuttamista ja suunnittelua ohjaavat periaatteet (kv 14.5.2018 § 91).

Kaupunginvaltuuston 14.5.2018 § 91 hyväksymien em. periaatteiden mukaisesti kärki- hankealueen kehittäminen ohjelmoidaan Masterplanissa esitettyjen isojen kokonai- suuksien kautta. Erityisesti Itäharjun puolen vahvaan kehitykseen panostetaan siten, että alueelle syntyy kiinnostavia rakennusinvestointikohteita ja tonttivarantoa.

Kaupunginhallitus on, edellä mainitun kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti, päätöksellään 18.6.2018 § 265 hyväksynyt Turun tiedepuisto -kärkihankkeen toteutta- missuunnitelman sekä kärkihankkeessa määritellyn Itäharjun kolmion osalta Master- planin mukaisen kehittämissuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaisesti nyt kyseessä oleva sopimusalue sijoittuu kehittä- missuunnitelman vaiheen 1 alueelle, missä tavoitteena on käynnistää kaavoitus kump- panuuksin ja mahdollistaa sekä nopean asuntotuotannon käynnistyminen että joukko- liikenneakselin toteutuminen.

Yhteistyösopimus 26.5.2020 (tehdyt muutokset tummennettuna)

4.2 Osapuolten kiinteistöjen omistukset ja hallinta sopimusalueella (n. 17,8 ha)

Osapuolet omistavat ja hallitsevat sopimusaluetta seuraavasti:

- Hartela hallitsee yhteensä 13545 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o vuokrasopimuksen nojalla Ålandsbankenin omistamaa kiinteistöä 853-12- 42-6, pinta-ala 9623 m2, osoite Kalevantie 31

o vuokrasopimuksen nojalla Ålandsbankenin omistamaa kiinteistöä 853-12- 42-8, pinta-ala 2971 m2, osoite Kalevantie 29

o vuokrasopimuksen nojalla Ålandsbankenin omistamaa määräalaa 853-514- 2-0-M612, pinta-ala 951 m2

- YIT hallitsee yhteensä 22099 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o YIT:n omistama xxxxx Xxxxxxxxx 0-0 hallitsee vuokrasopimuksen nojalla Turun kaupungin omistamaa kiinteistöä 000-00-00-00, pinta-ala 7099 m2, xxxxxx Xxxxxxxxx 0

o YIT:n omistamat yhtiöt Xxxxxxxxx 00X (9/15) ja Voimakatu 13B (6/15) omistavat kiinteistön 000-00-00-00, pinta-ala 15000 m2, osoite Xxxxxxxxx 00

- Peronkatu 40 hallitsee yhteensä 38927 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o omistamaansa kiinteistöä 000-00-00-00, pinta-ala 38927 m2, osoite Kale- vantie 39

- Teknologiakiinteistöt hallitsee yhteensä 9373 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o Teknologiakiinteistöjen omistama yhtiö TScP hallitsee vuokrasopimuksen nojalla Turun kaupungin omistamaa kiinteistöä 853-12-62-7, pinta-ala 3457 m2, xxxxxx Xxxxxxxxx 00

o Teknologiakiinteistöjen omistama yhtiö TScP hallitsee vuokrasopimuksen nojalla Turun kaupungin omistama kiinteistöä 853-12-62-8, pinta-ala 3622 m2, xxxxxx Xxxxxxxxx 00

o Teknologiakiinteistöjen omistama yhtiö Infracity hallitsee vuokrasopimuk- sen nojalla Turun kaupungin omistamaa kiinteistöä 000-00-00-00, pinta-ala 2294 m2, xxxxxx Xxxxxxxxx 0

- KOy Jaanintie hallitsee yhteensä 44950 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o omistamaansa kiinteistöä 853-12-46-8, pinta-ala 43207 m2, osoite Kalevan- tie 41

o omistamaansa määräalaa 853-12-46-7-M501, pinta-ala 1551 m2

o omistamaansa määräalaa 853-514-2-0-M611, pinta-ala 192 m2

- Navigare / esisopimuksella Lehto hallitsevat yhteensä 3805 m2 suuruisia alueita seuraavasti:

o vuokrasopimuksen nojalla Turun kaupungin omistamaa kiinteistöä 853-12- 67-5, pinta-ala 3805 m2, osoite Sammonpolku 1

- Turun kaupunki hallitsee yhteensä 45850 m2 suuruisia alueita seuraavasti (näistä alueista osa voi olla vuokrattuna lyhytaikaisilla maanvuokrasopimuksilla kolman- sille, mutta lasketaan tässä sopimuksessa kaupungin hallinnassa olevaksi alueeksi):

o osa omistamastaan kiinteistöstä 853-12-9901-0, pinta-ala 37734 m2, katu- alueita

o osa omistamastaan kiinteistöstä 853-12-9903-0, pinta-ala 1421 m2, puisto- alueita

o osa omistamastaan kiinteistöstä 853-514-2-0, pinta-ala 4563 m2, muodos- taa hyväksytyn tonttijaon mukaisen LPA-tontin 853-12-46-9

o osa omistamastaan kiinteistöstä 000-00-00-00, pinta-ala 2132 m2, osoite Xxxxxxxxx 0

4.3 Yleiskaava

Sopimusalue on voimassa olevassa Turun yleiskaava 2020:ssä osoitettu kaavamerkin- nällä työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK): Nykyinen teollisuusalue, jota osa-alu- eittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi pal- veluineen. Sopimusalueen poikki kulkee yleiskaavassa merkitty pääviheryhteys.

Vireillä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa sopimusalue on osoitettu osin asuinalu- eeksi sekä osin työpaikka-alueeksi. Sopimusalueen kautta on osoitettu kulkevan jouk- koliikennepainotteinen katu. Lisäksi alue sijoittuu vireillä olevan yleiskaavan mukaisille Turun Tiedepuiston innovaatio- ja osaamiskeskittymän alueelle sekä tiivistyvän kestä- vän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle.

4.4 Asemakaava

Sopimusalueella on voimassa olevissa asemakaavoissa teollisuus- ja varastorakennus- ten, liikerakennusten, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, sekä ympäristö- häiriötä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialueita, autopaikkojen kort- telialue sekä katu- ja puistoalueita.

Kortteli 39 asemakaava on vuodelta 1961. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

Korttelin 41 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 1961. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

Korttelin 42 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 2003. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä (KTY).

Korttelin 46 asemakaava on vuodelta 2004. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1), sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).

Korttelin 62 asemakaava on vuodelta 1961. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

Korttelin 67 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 2003. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä (KTY).

4.5 Alueen rakennuskanta

Osa sopimusalueesta on rakentamatonta. Sopimusalueen rakennetuilla osilla sijaitsee vuosien 1956-1982 välisenä aikana valmistuneita teollisuus-, varasto- ja toimitilara- kennuksia.

4.6 Aloite asemakaavan muuttamiseksi

Maanomistajat ja haltijat ovat jättäneet Kaupungille 3.1.2020 päivätyn aloitteen ase- makaavan muuttamiseksi. Tämän sopimuksen katsotaan täydentävän jätettyä aloi- tetta.

4.7 Osapuolten neuvottelut ja sopimusalue

Osapuolet ovat neuvotelleet keinoista nopeuttaa Sopimusalueen kehittämistä.

Hankkeen jouduttamiseksi on päätetty allekirjoittaa yhteistyösopimus, jonka tavoit- teena on käynnistää sopimusalueen asemakaavanmuutos ja yhteistyössä edesauttaa alueen kehittymistä.

Osapuolet toteavat yhteisesti, että tämä yhteistyösopimus ei syrjäytä kaavoitukselle lainsäädännössä asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia. Tällä sopimuksella ei so- vita kaavan sisällöstä.

5. OSAPUOLTEN TAVOITTEET SOPIMUSALUEELLA

Osapuolten tavoitteena on muuttaa sopimusalueella omistamiensa ja hallinnoimiensa kiinteistöjen asemakaava kerrostalovaltaiseksi pääasiassa asuntorakentamisen mah- dollistavaksi asemakaavaksi. Peronkatu 40 tavoitteena on mahdollistaa asuinrakenta- misen lisäksi liike-, palvelu- ja toimitilarakentaminen pysäköinteineen. KOy Jaanintien tavoitteena on liike-, palvelu- ja toimitilarakentaminen pysäköinteineen.

Kaupungin tavoitteena on lisäksi mahdollistaa joukkoliikennepainotteisen kadun kaa- voittaminen sopimusalueen kautta vireillä olevan yleiskaavan tarkistuksen mukaisesti. Kaupungin tavoitteet tarkentuvat osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Xxxxxxxxx 00X ja Voimakatu 13B omistama kiinteistö 000-00-00-00 on mukana sopi- musalueessa, koska osa kiinteistöstä tullaan tarvitsemaan joukkoliikennekaduksi. Lop- puosa kiinteistöstä on tämän kaavamuutoksen yhteydessä tarkoitus säilyttää nykyi- sellä kaavamääräyksellä.

6. PROJEKTIRYHMÄ

Sopimusalueen kehittämistä varten perustetaan koordinoiva projektiryhmä, jossa on kolme edustajaa Kaupungilta ja yksi edustaja kutakin osapuolta kohden. Osapuolella tässä kohdassa tarkoitetaan kohdassa 4.2 määriteltyjä tahoja, jotka hallitsevat alueita

joko suoraan omistamalla, maanvuokrasopimuksen perusteella tai omistamiensa yhti- öiden kautta.

Kaupungin edustaja toimii projektiryhmän puheenjohtajana. Tämän lisäksi osapuolet nimeävät projektiryhmään sihteerin. Kullekin edustajalle nimetään myös varahenkilö.

Projektiryhmän keskeisenä tehtävänä on yhteistyössä vaikuttaa sopimuksen alaisten alueiden kaavoitukseen siten, että alueiden kehittämiselle asetetut mm. laadulliset, hanketaloudelliset ja aikataululliset tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella ta- valla.

7. SUUNNITTELU JA SEN KUSTANNUKSET

7.1 Asemakaavanmuutoksen laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaosta perittävät maksut

Kaupunki laatii sopimusalueelle asemakaavan ja vastaa asemakaavanmuutoksen asia- kirjojen laatimisesta.

Kaavan valmistelussa käytetään arkkitehtikonsulttia, jonka kaupunki valitsee kaupun- gin kilpailuttamista puitesopimuskonsulteista. Arkkitehtikonsultti laatii asemakaavoi- tusta varten maankäyttösuunnitelmat, tarvittavat viitesuunnitelmatasoiset rakennus- suunnitelmat, havainnekuvat ja mallinnukset sekä kaavan valmisteluaineistoa. Asema- kaavanmuutoksen osapuolet varmistavat, että esitetty maankäyttösuunnitelma ja sii- hen perustuva asemakaava ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

Kaupunki perii sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan kaavoitustaksan mu- kaisesti asemakaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset sekä kulloinkin voimassa olevan kaupungin taksan mukaiset tonttijaon laatimisesta perittävät maksut. Kaupun- kiympäristölautakunta on hyväksynyt kaavoitustaksan 10.12.2019 § 492. Taksa on tä- män sopimuksen liitteenä 2. Kaavavalmistelun arvioitu kattohinta, sisältäen arkkiteh- tikonsultin kustannukset perustuen 1195 työtuntiin, on 160.000,00 euroa. Mahdolli- nen arvioidun kattohinnan ylitys hyväksytetään projektiryhmässä.

Asemakaavaa varten vaadittavien selvitysten riittävyyttä ja sisältöä ohjaa kaavoitus. Kaupunki tilaa tarvittavat selvitykset puitesopimuskumppaneiltaan ja laskuttaa ne osa- puolilta tämän sopimuskohdan mukaisesti. Selvyyden vuoksi todetaan, että selvitysten kustannukset eivät sisälly edellä mainittuun kaavavalmistelun arvioituun kattohintaan. Selvitysten tilaaminen hyväksytetään projektiryhmässä ennen tilausta.

Sopimuksen osapuolet vastaavat tämän sopimuskohdan mukaisesti syntyvistä kustan- nuksista kohdan 4.2 mukaisten hallitsemiensa maa-alueiden pinta-alojen suhteessa. Kustannusosuuksien jakamisessa YIT:n hallinnassa olevien alueiden pinta-alasta vä- hennetään kiinteistön 000-00-00-00 pinta-ala siltä osin kuin se osoitetaan nykyiseen käyttötarkoitukseensa (T) ja kaupungin hallinnassa olevien alueiden pinta-alasta vä- hennetään ne nykyiset katu- ja muut yleiset alueet, jotka asemakaavanmuutoksella osoitetaan edelleen katu- ja muiksi yleisiksi alueiksi.

Kaupunki laskuttaa kustannukset edellä sovitun kustannusjaon mukaisesti, kun kaava- ehdotus on hyväksytty valtuustossa.

7.2 Pilaantuneiden maiden selvitys- ja puhdistamisvastuut

Itäharjun teollisuusalue on ollut pääosin peltoa ja laidunmaata 1930-luvulle saakka. Alueen kehittäminen alkoi tutkimusalueen luoteis- ja pohjoisosasta, alueilta, joita käy- tettiin ilmeisesti saven ottoon 1930 – 1950-luvulla. Savenottoalueille muodostui melko laajoja altaita, joita myöhemmin, rakentamisen laajentuessa, täytettiin. Täyttöön on käytetty sekalaista materiaalia; saatujen tietojen mukaan mm. erilaista jätettä. Raken- taminen täyttömaa-alueilla alkoi laajemmin 1940-luvulla. Teollisuusalue laajeni kohti kaakkoa, jonne teollisuusrakennukset nousivat pääosin 1960–1970-luvulla.

Sopimusalueen toimintahistoria on monipuolinen ja alueella on harjoitettu mm. me- tallin pintakäsittelyä, metallin työstämistä, autojen purku- ja korjaustoimintaa, maa- lausta, konepajatoimintaa, asfaltin valmistusta, varikkotoimintaa ja polttonesteiden jakelua. Alueella on ollut aikaisemmin rautatieliikennettä ja ratoja pitkin on kuljetettu raaka-aineita teollisuuden käyttöön ja tuotteita jakeluun. Osa sopimusalueesta sijait- see arvioidulla täyttömaa-alueella, täyttömaan laadusta ja määrästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.

Sopimusalueella sijaitsevat rakennukset ovat olleet teollisuus-, varasto- ja korjaamo- rakennuksia. Useat rakennuksista ovat olleet öljylämmitteisiä.

Sopimusalueelle on tehty muutamia maaperän pilaantuneisuus (PIMA)-tutkimuksia, mutta osa alueesta on tutkimatta. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu mm. seuraavia haitta-aineita: raskasmetallit, mineraaliöljyt ja öljyhiilivedyt, sinkki, kromi ja lyijy, myös muut haitta-aineet ovat mahdollisia ottaen huomioon alueen pitkä ja monipuolinen toimintahistoria. Lisäksi alueella on oletettavasti jätetäyttöä sekä muuta jätemateriaa- lia.

Sopimusalueella on tehty myös vähäisessä määrin pilaantuneen maaperän kunnostuk- sia, joissa kunnostusten tavoitetasona on ollut valtioneuvoston asetuksessa (Vna 214/2007) määritetty ylempi ohjearvo, joka yleensä soveltuu maaperän pilaantunei- suuden ja kunnostustarpeen arvioinnin vertailuarvoksi teollisuus- ja varastoalueilla. Kaikilta osin sopimusalueen maankäytön muuttuessa teollisuuskäytöstä esim. asuin- käyttöön, on tonttien kunnostustarve arvioitava uudelleen uutta maankäyttöä vastaa- vaksi.

Pilaantuneiden maiden osalta on suoritettava lisätutkimuksia siltä osin, kuin niitä ei vielä ole tiedossa. Kunnostussuunnittelu toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yh- teistyössä eri maanomistajien kesken. Sopimuksen osapuolet vastaavat pilaantunei- den maiden selvittämisestä, kunnostussuunnittelusta, mahdollisen jätteen poistami- sesta sekä maaperän puhdistamisesta ja käsittelystä aiheutuvista kustannuksista uu- den maankäytön edellyttämään tasoon kukin kohdan 4.2 mukaisten hallitsemiensa maa-alueiden osalta.

8. MAANKÄYTTÖ- JA LUOVUTUSSOPIMUKSET SEKÄ VUOKRASOPIMUSTEN TARKISTA- MINEN

Sopimusalueen toteuttaminen edellyttää huomattavia yhdyskuntarakenneinvestoin- teja. Asemakaavatyön edistyttyä Kaupunki ja maanomistajat neuvottelevat erillisistä maankäyttösopimuksista ja niihin perustuvista maanvaihtoihin ja/tai luovutuksiin liit- tyvistä sopimuksista, joissa sovitaan mm. liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan

ml. xxxxxxxxxx käsittelyä varten tarpeellisten ratkaisuiden rakentamisen aiheuttamista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista korvauksista ja toteuttamisen aikataulusta. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämä yhteistyösopimus ei velvoita sopimuksen osa- puolia allekirjoittamaan edellä tai jäljempänä sopimuksen kohdassa 8 todettuja maan- käyttösopimuksia ja maanvaihtoihin ja/tai luovutuksiin liittyviä sopimuksia, vaan kukin osapuoli ratkaisee niiden allekirjoittamisen erillisin päätöksin tuolloin voimassa ole- vien toimivaltuuksiensa mukaisesti.

Osapuolten kesken luovutettavista alueista ja rakennusoikeuden arvoista sovitaan erikseen asemakaavanmuutoksen johdosta laadittavissa maanvaihtoihin ja/tai luovu- tuksiin liittyvissä sopimuksissa. Kaupungin omistaman tontin vuokramiehellä on oi- keus vuokrata käyvän markkinahinnan ja muutoin kaupungin voimassa olevien asunto- ja maapolitiikan periaatteiden mukaisesti määräytyvällä maanvuokralla so- pimuksen tekohetkellä vuokraamansa tontti tai sen osa, joka on osoitettu kortteli- alueeksi, asemakaavanmuutoksen tultua voimaan.

Sopimuksen osapuolten kohdan 4.2 mukaiset hallitsemat alueet muodostavat yhte- näisen suunnittelualueen. Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan tarvittavista maa- aluevaihdoista rakennuspaikkojen muodostamiseksi maanomistajien kesken, yleis- ten alueiden luovuttamisesta kaupungille sekä kaupungin omistuksessa olevien korttelialueiden luovuttamisesta vuokraamalla kaavaehdotuksen tultua hyväksy- tyksi lautakunnassa seuraavin periaattein:

- Tavoitteena on muodostaa jokaiselle osapuolelle rakennuskelpoinen/rakennuskel- poisia rakennuspaikkoja.

- Asemakaavanmuutoksella osoitettu osapuolten hallitsemille alueille osoitettu ra- kennusoikeus jakautuu osapuolten kesken siten, että jokaiselle osapuolelle tulee rakennusoikeutta kohdan 4.2 mukaisten hallitsemiensa maa-alueiden pinta-alojen suhteessa. Rakennusoikeuden osuutta laskettaessa YIT:n hallinnassa olevien aluei- den pinta-alasta vähennetään kiinteistön 000-00-00-00 pinta-ala siltä osin kuin se osoitetaan nykyiseen käyttötarkoitukseensa (T) ja kaupungin hallinnassa olevien alueiden pinta-alasta vähennetään ne nykyiset katu- ja muut yleiset alueet, jotka asemakaavanmuutoksella osoitetaan edelleen katu- ja muiksi yleisiksi alueiksi.

- Osapuolille osoitettava rakennusoikeus osoitetaan pääsääntöisesti osapuolen jo hallinnassa olevista alueista siten, että jokainen osapuoli saa osuuttaan vastaavan määrän rakennusoikeudesta.

- Mikäli maanomistajien välillä on tarpeen tehdä maanvaihtoja tai kauppoja ra- kennuspaikkojen saattamiseksi yksiin käsiin, selvitetään mahdollisissa em. maa- aluejärjestelyissä ensisijaisesti kiinteistönmuodostamislain (KML 1995/554) 58 § 1 mom. mukaisten vapaaehtoisten tilusvaihtojen hyödynnettävyys perustuen osa- puolten välisiin tilusvaihtosopimuksiin.

- Turun kaupungin omistamilla tonteilla tällä hetkellä maanvuokralaisina olevat osa- puolet sitoutuvat purkamaan nykyiset maanvuokrasopimukset kokonaisuudes- saan Turun kaupungin kanssa samassa yhteydessä, kun osapuolille luovutetaan

vuokraamalla asemakaavanmuutoksella muodostuneita rakennuspaikkoja ja sa- massa yhteydessä nykyisistä vuokra-alueista asemakaavanmuutoksella osoitetut katu- ja yleiset alueet siirtyvät korvauksetta kaupungin hallintaan.

Perheasuntojen osuuden tulee tonttikohtaisesti olla vähintään 20% asuntotuotan- nosta (ei koske erityisasumista[1]). Perheasunnoiksi katsotaan vähintään kahden ma- kuuhuoneen asunto. Lisäksi asuntorakentamisesta keskimäärin 20% rakennusoikeu- desta tulee toteuttaa kohtuuhintaisena ARA-asuntotuotantona. Osapuolet hyväksyvät nämä vaatimukset sisällytettävän maankäyttösopimuksiin sekä maanvuokrasopimuk- siin.

Rakennusoikeuden arvona kaikissa tämän sopimuskohdan mukaisissa luovutuksissa käytetään alueen käypää markkinahintatasoa uuden asemakaavan mukaisessa käyt- tötarkoituksessa kuitenkin niin, että valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutetta- essa rakennusoikeuden hintana on alueen luovutushetken ARA-enimmäistonttihinta. Käypä markkinahintataso määritellään ulkopuolisen auktorisoidun arviomiehen (AKA) lausunnolla.

Maankäyttösopimuskorvauksista sovitaan, ja luovutuksissa käytettävästä tonttien tai tontin osien hinnoittelusta sovitaan osapuolten kesken, kun asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja lautakunnan hyväksymä. Maankäyttösopimuskorvaus määräytyy maankäyttösopimuksen laadinta-ajankohtana voimassa olevien kaupungin hyväksymien periaatteiden mukaan.

9. TAVOITEAIKATAULU

Osapuolten tavoitteena on, että asemakaavanmuutosehdotus on hyväksymiskäsitte- lyssä vuonna 2022.

10. OIKEUDET VALMISTELUMATERIAALIIN

Osapuolilla on rajoittamaton oikeus käyttää ja muutoinkin hyödyntää sekä edelleen luovuttaa sopimuksen myötä syntyvää hyväksyttyä valmistelumateriaalia joko koko- naan tai osittain riippumatta siitä, miten pitkälle kaavaprosessissa edetään.

Asiakirjojen julkisuus määräytyy julkisuuslain mukaisesti.

11. MUUT EHDOT

Osapuoli ei saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman Kaupun- gin suostumusta. Mikäli Osapuoli luovuttaa sopimusalueella sijaitsevan kiinteistönsä

[1] Opiskelijoiden sekä toimintarajoitteisten, asumisessaan tavanomaisesta poikkeavien hoito-, tuki- tai muita palveluja tarvitsevien asuminen.

osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, vastaa Osa- puoli edelleen Kaupunkiin nähden tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista, ellei luovutuskirjassa ole Kaupungin etukäteen hyväksymänä siirretty tätä sopimusta kol- mannelle.

Mikäli Osapuoli luovuttaa em. kohdan mukaisesti kiinteistönsä osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, laskuttaa Kaupunki luovuttaneelta Osapuolelta kohdan 7.1 mukaisesti jo syntyneet kustannukset. Tällöin osapuolen osuus kustannuksista lasketaan kohdan 4.2 mukaisen hallitsemansa maa-alueen pinta- alan suhteessa koko sopimusalueen pinta-alaan. Jo maksettu osuus vähennetään lo- pullisia kustannuksia laskutettaessa osapuolen osuudesta.

Mikäli sopimukseen tulee sopimuksen voimassaoloaikana lisää osapuolia, tulee sopi- mukseen lisättävän osapuolen osallistua tämän sopimuksen kohdan 7.1 mukaisiin kus- tannuksiin hallitsemansa maa-alueen pinta-alan mukaisessa suhteessa. Lisäksi osa- puolet sitoutuvat neuvottelemaan tähän sopimukseen tarvittavat muut muutokset osapuolten lisääntyessä.

Osapuolet vastaavat osaltaan tämän sopimuksen kohdan 7.1 mukaan syntyvistä kus- tannuksista myös siinä tapauksessa, että laaditut kaavasuunnitelmat eivät etenisi lo- pulliseen kaavan hyväksymispäätökseen taikka että suunniteltu kaava ei muusta syystä tulisi voimaan osapuolen hallitsemien alueiden osalta. Kuitenkin mikäli kau- punki, ennen kaavaehdotuksen vientiä hyväksymiskäsittelyyn, päättäisi yksipuolisesti lopettaa sopimusalueen kaavoituksen, vastaa kaupunki kohdan 7.1 mukaisista kustan- nuksista kokonaisuudessaan.

Sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensimmäisenä oikeusasteena Varsi- nais-Suomen käräjäoikeudessa.

Tämä sopimus on julkinen asiakirja.

12. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus tulee voimaan, kun Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

Sopimuksen voimassaolo päättyy viimeistään 31.12.2025, mikäli Osapuolet eivät kir- jallisesti sovi toisin.

13. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty xxxxxxxxxxxx (xx) saman sisältöisenä kappaleena, yksi kullekin osapuolelle.

Turussa . päivänä kuuta 20xx

TURUN KAUPUNKI xxxxx

Liitteet: 1. Kartta sopimusalueesta

2. Kaavoitustaksa

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen lintu Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>