Sopimus- palokunta- barometri

2023

Sopimus- palokunta- barometri

I 2 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Sopimuspalokunta- barometri 2023

Sopimuspalokuntabarometri

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisusarja, sarja B:9/2023

ISBN 978-952-7132-38-8(sid.)

ISBN 978-952-7132-39-5 (pdf)

JULKAISIJA Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

KYSELYJEN TULOKSET Xxxx Xxxxxxxxxx/ Suomen Kyselytutkimus Oy TAULUKKOLÄHTEET Xxxx Xxxxxxxxxx/ Suomen Kyselytutkimus Oy TAITTO Xxxx Xxxxxxx/ PieniSuuri Idea

PAINO Suomen Uusiokuori Oy

KUVAT Xxxx Xxxxxxxxx

2024

Sisältö

6 Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta

6 Tutkimuksessa arvioitavat osa-alueet

7 Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet

7 Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta

8 Vastaajien taustatiedot

16 Toiminta ja ajankäyttö

20 Työhyvinvointi

26 Toiminnan arvostus ja yhteistyö

31 Alueen palokuntien välinen yhteistoiminta

34 Työturvallisuus

38 Jäsenhankinta palokunnissa

44 Koulutus

50 Kuorma-autokortillisten määrä

52 Palosuojelurahasto

54 Tuki palokuntatoimintaan

56 Avoin palaute

60 Yhteenveto

Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta

Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet

»	TUTKIMUKSEN tavoitteena oli	Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken.	»	TULOKSIA on verrattu yhteenve-	YHTEENVETORAPORTIN	ka = Keskiarvo	Md = Mediaani
	kerätä tietoa tämänhetkisestä sopi-	Kyselylomake laadittiin kaksikieli-		toraportin osalta vuoden 2020 tulok-	TULOKSISSA KÄYTETÄÄN	Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo)	Mediaani on arvo, jota pienempiä ja

muspalokuntatoiminnasta laajasti eri tarkasteluosa-alueiden kautta.

» TUTKIMUKSEN avulla pyritään

myös ennakoimaan sopimuspalokun- tatoimintaan liittyviä lähitulevaisuu- den muutos- ja kehittämistarpeita.

» TUTKIMUKSEN kohdeperusjoukon

muodostivat SSPL:n jäsenyhteisöjen palokuntalaiset, yhteensä noin

25 000 henkilöä.

» TUTKIMUKSEN kyselylomake laadittiin yhteistyössä SSPL:n ja

senä.

» TUTKIMUKSEN tiedonkeruu toteu- tettiin 6.9.2023 – 2.10.2023 välisenä aikana SSPL:n itse, eri medioissa jakaman avoimen vastauslomake- linkin kautta.

» TUTKIMUKSEEN osallistui määrä- aikaan mennessä 1 586 vastaajaa.

» TUTKIMUS on toteutettu edellisen

kerran osittain samansisältöisenä vuonna 2020, jolloin tutkimukseen osallistui 1 618 vastaajaa.

siin kaikkien sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat pysyneet muuttu- mattomina.

» MIKÄLI kysymyksen tai vastaus-

vaihtoehdon perässä on tähti ” * ” on kysymys muuttunut, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin.

» SUOMEN Kyselytutkimus Oy

suosittelee tutkimuksen uusimista säännöllisesti riittävän seurantatie- don mahdollistamiseksi.

PÄÄSÄÄNTÖISESTI SEURAAVIA KÄSITTEITÄ:

Vastausten prosentti- jakauma

Vastausten prosentuaalinen jakau- tuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille

on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin.

Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mita- tulla ulottuvuudella sijoittuu.

sd = Keskihajonta

Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienem- pi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksi- mielisiä).

suurempia on puolet (50 %) arvoista.

Mo = Moodi

Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy aineistossa useimmiten.

Min ja Max = Minimiarvo

ja maksimiarvo

Vastausten minimi- ja maksimiarvo.

”Tutkimukseen osallistui määräaikaan mennessä 1 586 vastaajaa.”

Tutkimuksessa arvioitavat osa-alueet

Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta

TUTKIMUKSESSA ARVIOITIIN SEURAAVIA OSA-ALUEITA:

» Toiminnan arvostus ja yhteistyö

Taustatiedot

Työturvallisuus

PSR-kysymykset

Yhteenvetoraportissa kysy-

Toiminta ja ajankäyttö

Jäsenhankinta palokunnissa

Tuki palokuntatoimintaan

myksen yhteydessä mainittu (n)

Työhyvinvointi

Koulutus

Avoin palaute

kuvaa kaikkien niiden potentiaalisten

vastaajien lukumäärää, joille kysymys

» Alueen palokuntien välinen yhteistoiminta

» Kuorma-autokortillisten määrä

» Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Osaryhmäkohtaiset tulokset (mm. pelastustoimen alue) on esitetty erillisessä, tämän raportin mukana toimitetussa prosentti- ja keskiarvo- taulukossa.

on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (/ n) tai kuvaajan yhteydessä mainittu (n) puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastan- nut.

Yhteenvetoraportissa esitetty kysymys saattaa olla lyhennetyssä muodossa.

I 6 Sopimuspalokuntabarometri 2023 7 I

Vastaajien taustatiedot

Vastaajien syntymävuosi vaihteli vuosien 1937-2015 välillä, vastaajien ollessa siten noin 8-86 vuotiaita.

Tyypillisin vastaajan syntymävuosi oli 1975 (1975 vuonna 2020), mediaa-

nisyntymävuoden ollessa 1982 (1979 vuonna 2020). Kaikista vastaajista yh- teensä 81,5 prosenttia (83,3% vuonna

2020) oli miehiä.

Vastaajien korkein suoritettu kou- lutusaste oli tyypillisesti ammatti- tutkinto (48,3 prosenttia vastaajista). Vähintään alemman korkeakouluasteen oli suorittanut 27,9 prosenttia vastaa- jista. 41,0 prosenttia vastaajista ilmoitti ammattiasemansa olevan työntekijä (42,2% vuonna 2020), kun taas alem- pien sekä ylempien toimihenkilöiden yhteenlaskettu osuus oli 29,4 prosent- tia (25,5% vuonna 2020).

Vastaajien yleisimmistä teh- tävistä palokunnissa, yhteensä 85,6

prosenttia toimi sammutus- ja pelas- tustoiminnassa (84,5% vuonna 2020), 49,7 prosenttia muissa operatiivisissa tehtävissä (47,7% vuonna 2020), 37,9 prosenttia yhdistystoiminnan johto- tai hallintotehtävissä (40,1% vuonna

2020), 36,6 prosenttia ensivastetoimin-

nassa (38,8% vuonna 2020) ja 35,1 pro- senttia operatiivisissa johtotehtävissä (39,3% vuonna 2020). Sama vastaaja saattoi toimia myös useammassa eri tehtävässä.

Kolme tärkeintä palokuntatoimin- nan muotoa oli: hälytystehtävät ja pelastustoiminta (89,7 prosenttia), har- joittelu pelastustehtäviin (77,5 prosent- tia) sekä koulutus pelastustehtäviin (52,7 prosenttia). Vastaavat toiminnan muodot olivat tärkeimpiä myös vuoden 2020 tutkimuksessa.

Peräti 43,2 prosenttia kaikista vas- taajista oli ollut mukana palokuntatoi- minnassa yli 20 vuotta (46,2% vuonna

2020) mediaanin ollessa sekä vuosina 2023 että 2020 16-20 vuotta.

Vastaajien pelastustoimen alu- eena oli useimmiten: Varsinais-Suomi (12,9 prosenttia vastaajista), Länsi-Uu- simaa (10,3 prosenttia vastaajista), sekä Satakunta (9,5 prosenttia vastaajista). Vuoden 2020 tutkimuksessa kärkikol- mikkoon kuuluneen Pirkanmaan osuus oli tässä aineistossa jonkin verran pienempi 5,4 prosenttia (9,3% vuonna 2020), joskin sekä Varsinais-Suomi että Länsi-Uusimaa muodostivat vastaaja- kärjen myös 2020.

Yhteensä 39,5 prosenttia vastaajista ilmoitti palokuntansa toimivan maa- seutumaisessa toimintaympäristössä, 38,5 prosenttia sekä maaseutumaises- sa että kaupunkimaisessa toimintaym- päristössä, 19,8 prosenttia kaupun- kimaisessa toimintaympäristössä ja loput 2,2 prosenttia harvaan asutulla alueella tai saaristossa.

Sukupuoli

Mies

Nainen

Muu

100

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1612) % 2023 (n=1577) %

”Kolme tärkeintä palokuntatoiminnan muotoa oli: 80

hälytystehtävät ja pelastustoiminta, harjoittelu

pelastustehtäviin sekä koulutus pelastustehtäviin 60

(52,7 prosenttia). Vastaavat toiminnan muodot olivat

tärkeimpiä myös vuoden 2020 tutkimuksessa.” 40

83,3 %

81,5 %

16,3 %

18,3 %

0,7 %

0,3 %

I 8 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 9 I

Syntymävuosi

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1608) % 2023 (n=1586) %

1937*–1955 1956–1965 1966–1975 1976–1985 1986–1995 1996–2005 2006–2015* Ei tiedossa

Ammattiasema

MIHIN SEURAAVAAN RYHMÄÄN KUULUT ENSISIJAISESTI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1617) % 2023 (n=1584) %

Yrittäjä

Xxxxxx toimi- henkilö

Työntekijä

Opiskelija Työtön Eläkeläinen Jokin muu

25 50

10 30

5,7 %

3,3 %

12,9 %

11,8 %

22,2 %

18,8 %

25,9 %

25,6 %

19,7 %

20,7 %

12,3 %

16,4 %

0,7 %

2,5 %

0,6 %

0,9 %

5 20

11,4 %

16,2 %

20,8 %

9,3 %

8,6 %

42,2 %

9,2 %

9,7 %

3,1 %

1,5 %

6,7 %

1,9 %

1,6 %

VUOSI 2023 ka = 1982 sd = 14,568 Md = 1982 min = 1937 max= 2015 Mo = 1975

10 %

41 %

VUOSI 2020 ka = 1979 sd = 14,064 Md = 1979 min = 1940 max= 2011* Mo = 1975

Korkein koulutusaste

MIKÄ ON KORKEIN SUORITTAMASI KOULUTUSASTE?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1578) %

Tehtävät palokunnassa

TEHTÄVÄ(T) PALOKUNNASSA?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

0 10 20

30 40 50 60

70 80

90 100

2020 (n=1615) % 2023 (n=1583) %

8,2 %

48,3 %

8 %

6,8 %

18,3 %

Kansakoulu tai peruskoulu

Ammattitutkinto

Lukio tai ylioppilastutkinto

Opistotutkinto

Alempi korkeakouluaste

100

Sammu- Ensivaste- Yhdistys- Opera- tus- ja toiminta toiminnan tiiviset

johto- tehtävät

Muut opera- tiiviset tehtävät

Muut Tuki- vastuu- toiminnot tehtävät

pelastus- toiminta

johto- tai hallinto- tehtävät

Nuoriso- osasto*/ nuoriso- toiminta

9,5 %

Ylempi korkeakouluaste 40

0,1 %

0,7 %

Tutkijakoulutusaste

84,5 %

85,6 %

38,8 %

36,6 %

40,1 %

37,9 %

39,3 %

35,1 %

47,7 %

49,7 %

15,7 %

16,9 %

17,3 %

17,1 %

29,9 %

Muu

23 %

0 10 20

30 40 50 60

70 80

90 100

I 10 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 11 I

Tärkeimmät palokuntatoiminnan muodot

MITÄ PIDÄT PALOKUNTATOIMINNASSA TÄRKEIMPÄNÄ? VALITSE ENINTÄÄN 3 MIELESTÄSI TÄRKEINTÄ TOIMINTAA.

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1616) % 2023 (n=1584) %

91,4 %

89,7 % Hälytystehtävät / pelastustoiminta

76,7 %

Harjoittelu pelastustehtäviin

77,5 %

58,2%

Koulutus pelastustehtäviin

52,7 %

4,8 %

Hallinto

4,4 %

17,9 %

Turvallisuusviestintä

17,9 %

8,5 %

Varautuminen

10,8 %

2,8 %

Naistoiminta

2,1 %

28 %

31,1 %

Moni- valinta!

Nuorisotoiminta

1,7 %

Veteraanitoiminta

1,4 %

0,2 %

Soittokunta

0,1 %

2,6 %

Pelastustoimintaan liittymätön kerhotoiminta

3,1 %

1,5 %

Joku muu

1,6 %

0 10 20

30 40

50 60

70 80

90 100

I 12 Sopimuspalokuntabarometri 2023

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 13 I

Pelastustoimen alue

MILTÄ PELASTUSTOIMEN ALUEELTA OLET?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1610) % 2023 (n=1586) %

Mukanaoloaika palokuntatoiminnassa

0 2,5

5 7,5

10 12,5 15

KUINKA PITKÄÄN OLET OLLUT PALOKUNTATOIMINNASSA

(MUKAAN LUKIEN NUORISO-OSASTO)? Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1618) % 2023 (n=1586) %

3,6 %

5,7 %

9,5 %

10,3 %

5,1 %

6,9 %

0 %

0,8 %

1,9 %

3 %

13,5 %

12,9 %

3 %

2 %

5,1 %

8,3 %

7,4 %

7,2 %

4 %

2,1 %

3 %

3,7 %

3,6 %

3,3 %

9,3 %

5,4 %

9,1 %

9,5 %

4,3 %

3,5 %

4 %

4,1 %

2 %

2,1 %

1,5 %

1,3 %

0,8 %

0,5 %

2,4 %

0 %

0,1 %

0,3 %

1,7 %

0 %

3,1 %

3,7 %

2,4 %

0,9 %

0,4 %

0,5 %

1,2 %

Helsinki

Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa

Xxxxxx-Xxxxxx*

Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi

Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso

Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta

Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot* Kainuu Oulu–Koillismaa* Pohjois-Pohjanmaa

Lappi Ahvenanmaa

Ei tietoa /vastausta

Alle vuoden

1–5

vuotta

6–10

vuotta

11–15

vuotta

16–20

vuotta

Yli 20 vuotta

Ei tiedossa

0,4 %

0,3 %

15 %

14,7 %

15 %

16,3 %

13 %

13,4 %

9,6 %

10,1 %

46,2 %

43,2 %

0,7 %

2,1 %

VUOSI 2023 Md = 16–20 vuotta VUOSI 2020 Md = 16–20 vuotta

Tilastollinen toimintaympäristöjako

VASTAAKO PALOKUNTASI TOIMINTAYMPÄRISTÖ ENEMMÄN...?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1581) %

39,3 %

Maaseutumaista toimintaympäristöä

19,8 %

Kaupunkimaista toimintaympäristöä

38,5 %

Sekä maaseutumaista että kaupunkimaista toimintaympäristöä

2,2 %

Harvaan asuttua aluetta (ml. saaristo)

0 5 10 15

I 14 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 15 I

Toiminta ja ajankäyttö

Korvaukselliseen varallaoloon käytetty kuukausiaika

JOS TEET VARALLAOLOA JA SAAT SIITÄ HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA, NIIN KUINKA MONTA TUNTIA KUUKAUDESSA KESKIMÄÄRIN?

Ainoastaan vastaajat, jotka tekivät varallaoloa ja saivat siitä henkilökohtaista korvausta (n=203) %

2023 (n=203) %

Vastaajat käyttivät aikaa palo- kuntatoimintaan (poisluettuna varal- laolo) keskimäärin 2-5 tuntia viikossa. Ylipäätänsä, reilusti yli puolet kaikista vastaajista (64,0 prosenttia) käytti aikaa palokuntatoimintaan enintään, noin 5 tuntia viikossa. Mikäli vastaaja teki varallaoloa ja sai siitä henkilö- kohtaista korvausta, oli varallaoloon käytetty aika keskimäärin 61-120 tun- tia kuukaudessa. Kysymystä tarkastel- taessa tulee kuitenkin huomata, että yhteensä 40,4 prosenttia korvauksel- lista varallaoloa tekevistä teki sitä

1-60 tuntia kuukaudessa ja loput taas sitten enemmän.

55,4 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei palokunnassa maksettu lainkaan henkilökohtaista palkkaa tai palkkiota (51,6% vuonna 2020). Häly- tystoiminnasta palkkaa tai palkkiota sai 42,4 prosenttia (47,7% vuonna

2020), harjoituksista 28,3 prosenttia

(34,1% vuonna 2020) ja varallaolosta

20,5 prosenttia vastaajista (22,5%

vuonna 2020). 6,7 prosenttia vas- taajista ilmoitti saavansa palkkaa

tai palkkiota myös jostakin muusta. %

1–60 tuntia

61–120 tuntia

121–200 tuntia

Yli 200 tuntia kuukaudessa

Palkan maksajatahona oli useimmiten

hyvinvointialue (66,4 prosenttia) tai 50

palokunta itse (23,2 prosenttia).

Vajaa puolet kaikista vastaajista 40

(48,1 prosenttia) ilmoitti työsken-

televänsä yksityisellä sektorilla ml. 30

yrittäjät. Julkisen sektorin osuus (hyvinvointialue + muu työ julkisella

sektorilla) oli yhteensä noin 30,0 20

40,4 %

25,1 %

prosenttia ja kolmannen sektorin 7,9

33 %

1,5 %

prosenttia. 10

Palokuntatoimintaan käytetty viikkoaika pl. varallaolo

ARVIOI, KUINKA MONTA TUNTIA KÄYTÄT KESKIMÄÄRIN AIKAA PALOKUNTATOIMINTAAN VIIKOSSA MUKAAN LUKIEN KAIKKI TEHTÄVÄT, MUTTA POISLUETTUNA VARALLAOLO?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

VUOSI 2023 Md = 61–120 tuntia

Palokuntatoiminnasta maksetut palkkiot

MAKSETAANKO PALOKUNNASSASI HENKILÖKOHTAINEN PALKKA / PALKKIO?*

VUOSI 2023 Md = 2–5 tuntia

2023 (n=1579) %

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1602) % 2023 (n=1548) %

11,1 %

Alle 2 tuntia

52,9 %

n. 2–5 tuntia

27,2 %

n. 6–10 tuntia

6,6 %

n. 11–20 tuntia

1,3 %

n. 21–30 tuntia

0,9 %

Yli 30 tuntia viikossa

Hälytys- toiminnasta

Harjoituksista

Varallaolo

Jostakin muusta*

Ei lainkaan

Moni- valinta!

47,7 %

42,4 %

34,1 %

28,3 %

22,5 %

20,5 %

0 %

6,7 %

51,6 %

55,4 %

I 16 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 17 I

Palokuntatoiminnasta maksetut palkkiot

XXXX XXXXXXXXX?

Ainoastaan vastaajat, joille maksetaan henkilökohtainen palkka / palkkio (n=729) %

2023 (n=690) %

66,4 %

Hyvinvointialue (aiemmin pelastuslaitos / isäntäkunta /maakuntaliitto tms.)

7,4 %

Hyvinvointialue sijaismaksajana

23,2 %

Palokunta itse

1,4 %

Henkilöstövuokrausyritys / InHouse -yhtiö / Pelastusliitto

0,7 %

Muu

5,4

En osaa sanoa

Vastaajan työnantajataho

TYÖSKENTELETKÖ PÄÄTYÖSSÄSI?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1508) %

12,9 %

Hyvinvointialueen palveluksessa

17,1 %

Muussa työssä julkisella sektorilla (muu julkinen

työnajntaja kuin hyvinvointialue)

48,1 %

Yksityisellä sektorilla ml. yrittäjänä

7,9 %

Kolmannella sektorilla

4,4 %

Muualla työmarkkinoiden ulkopuolella

9,6 %

Xxxx opiskelija

I 18 Sopimuspalokuntabarometri 2023

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 19 I

Palokunnassasi eniten motivoivat asiat

MITKÄ OVAT KOLME TÄRKEINTÄ ASIAA, JOTKA MOTIVOIVAT SINUA PALOKUNTATOIMINNASSA ENITEN?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1616) % 2023 (n=1581) %

Työhyvinvointi

VASTAAJIA MOTIVOIVAT PALOKUNTATOIMINNASSA ENITEN:

1. Hyvä henki ja yhteisöllisyys 67,3 prosenttia (67,5% vuonna 2020)

2. Halu auttaa onnettomuustehtävissä 62,3 prosenttia (66,4% vuonna 2020)

3. Hälytystehtävät 46,7 prosenttia (46,1% vuonna 2020)

0 10

20 30

40 50

60 70 80

90 100

TOP3 asioiden järjestys oli täysin sama myös edellisessä, vuonna 2020 toteutetussa barometrissä.

Palokunnissa oli työhyvinvoinnin osalta onnistuttu mm. hyvän yhteis- hengen ja ylipäätänsä yhteisöllisyy- den osalta. Kehitettävää taas löytyi mm. harjoitustoiminnasta (laatu, tehokkuus), viestinnästä ja osan mie- lestä myös yhteishengestä.

Yhteensä 74,5 prosenttia kaikista vastaajista piti palokuntansa työil- mapiiriä vähintäänkin hyvänä (72,8%

vuonna 2020). Ilmapiirin arvioi olevan kohtalainen yhteensä 17,9 prosenttia (19,4% vuonna 2020) ja välttävä tai jopa huono loput 7,6 prosenttia vas- taajista (7,8% vuonna 2020).

Yhteensä 28,7 prosenttia oli harkinnut vakavasti palokuntatoimin- nasta luopumista viimeisen vuoden aikana. Vastaava osuus oli vuoden 2020 barometrissä 30,9 prosenttia, joskin kysymykseen oli lisätty nyt toteutetussa barometrissä termi ”vakavasti”.

Kolme keskeisintä syytä harkin- taan toiminnasta luopumiseen olivat: kuppikuntaisuus, kiusaaminen tms. henkilöiden väliset ristiriidat (41,5 prosenttia vastaajista), pelastus- laitoksen toiminta, kuten yhteistyö asenteet, resurssit yms. (32,7 pro- senttia vastaajista ) sekä xxxxxxx sovittaa palokuntatoimintaa yhteen muun elämän kanssa (28,9 prosenttia vastaajista). Samaiset syyt muodosti- vat kolmen kärjen myös vuoden 2020 barometrissä.

25,2 %

28,8 % Ystävät

67,5 %

67,3 % Hyvä henki ja yhteisöllisyys

16,9 %

13,3 %

Sopimuksellinen, varma ja osaava toiminta

36,3 %

34,1 % Mahdollisuus oppia uusia asioita

46,1 %

46,7 % Hälytystehtävät

66,4 %

62,3 % Halu auttaa onnettomuustehtävissä

5,4 %

5,8 %

Mahdollisuus yhteistyöhön muiden palokuntien palokuntalaisten kanssa

10,3 %

12,4 %

Nuorisotoiminta

3,4 %

2,3 %

Naistoiminta

2,8 %

2,2 %

Veteraanitoiminta

Moni- valinta!

11,6 %

11,8 %

Vapaaehtoisuus

0 %

5,2 %

Palkka tai palkkio*

1,9 %

2,6 %

Joku muu

0 10

20 30

40 50

60 70 80

90 100

I 20 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 21 I

Työilmapiiri

MINKÄLAINEN ON PALOKUNTASI TYÖILMAPIIRI?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1612) % 2023 (n=1581) %

1 = Huono

2 = Välttävä

3 = Kohtalainen

4 = Hyvä

5 = Erinomainen

2 %

2,2 %

5,8 %

5,4 %

19,4 %

17,9 %

53,3 %

54,9 %

19,5 %

19,6 %

VUOSI 2023 ka = 3,8 sd = 0,875 VUOSI 2020 ka = 3,8 sd = 0,880

Palokuntatoiminnan jatkuvuuden haasteet

OLETKO HARKINNUT VAKAVASTI PALOKUNTATOIMINNASTA LUOPUMISTA VIIMEISEN VUODEN AIKANA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1613) % 2023 (n=1581) %

Kyllä

30,9 %

28,7 %

69,1 %

71,3 %

VUOSI 2023 ka = 1,7 sd = 0,453 VUOSI 2020 ka = 1,7 sd = 0,462

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 23 I

Asiat, joissa vastaajan palokunnassa on onnistuttu

JOS MIETIT TYÖHYVINVOINTIA YLIPÄÄTÄNSÄ, NIIN MISSÄ ASIOISSA PALOKUNNASSASI ON ONNISTUTTU?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586 / n=906) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Työturvallisuudessa”

”Hyvät harjoituspuitteet, yleisesti tiivis hyvä ryhmähenki.”

”Jämäkkä puheenjohtaja joka laittaa asiat tapahtumaan”

”Paloaseman koko saneeraus parempia toiminta malleja varten esim. altistuksesta”

”Oma kuntosali mahdollistaa lihaskuntoharjoittelun.”

”Kansainvälinen koulutus ja kurssit”

”Yhteishenki, koulutus, varusteet kunnossa”

”Hyvä yhteishenki ja kaveruus”

”Ei ole hirveästi missään onnistuttu”

”Varusteiden uusiminen”

”Kaikki on hyvin organisoitua”

”Koulutus ja varusteet ovat hyvällä tasolla”

”Hyvä henki, hyvä varustus, hyvät tilat”

”Hyvät koulutukset” ”Yhteishenki on hyvä”

”Hyvä koulutus ja yhteishenki”

”Koulutus, henki, varusteet”

”Xxxxxxx on hyvässä kunnossa”

”Henkilöstön koulutustaso on hyvä”

”Ryhmähenki on hyvä”

I 22 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Palokuntatoiminnan jatkuvuuden haasteet

MÄÄRITTELE KESKEISET SYYT HARKINTAASI PALOKUNTATOIMINNASTA LUOPUMISEEN. VALITSE 1–3 MERKITTÄVINTÄ

Kaikki vastaajat, jotka harkinneet toiminnasta luopumista (n=454) %

2020 (n=497) % 2023 (n=453) %

32,4 %

28,9 %

Vaikeus sovittaa palokuntatoimintaa yhteen muun elämän kanssa

15,5 %

21 %

Liiallinen työmäärä palokunnassa tai toiminnan sitovuus

23,3 %

22,3 %

Henkilövalintoihin liittyvät ongelmat

22,7 %

24,9 %

Palokunnassa on mukana toimintaan soveltumattomia henkilöitä

36,8 %

41,5 %

Kuppikuntaisuus, kiusaaminen tms. henkilöiden väliset ristiriidat

10,1 %

10,2 %

Ulkopuolisuuden kokemus tai vaikeus päästä mukaan porukkaan

16,7 %

14,3 %

Oma terveydentila tai ikä

10,9 %

11,5 %

Moni- valinta!

Muu henkilökohtainen syy

33,2 %

32,7 %

Pelastuslaitoksen toiminta (yhteistyö, asenteet, resurssit tms.)

7 %

7,9 %

Muu hallinnollinen ongelma

13,5 %

12,8 %

Joku muu syy

0 5 10

15 20

25 30

35 40

45 50

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 25 I

I 24 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Toiminnan arvostus ja yhteistyö

Sopimuspalokuntien arvostus

ENTÄ ALUEESI ASUKKAAT?

1 = Ei

lainkaan

2 = Jonkin verran

3 = Melko paljon

4 = Erittäin paljon

En osaa sanoa

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1580) %

Yhteensä noin puolet vastaajista (50,3 prosenttia) arvioi pelastus- laitoksen ja pelastajien arvostavan sopimuspalokuntia vähintäänkin melko paljon. Alueiden asukkaiden arvostuksen osalta vastaava arvio sopimuspalokuntien arvostuksesta oli 85,3 prosenttia.

55,4 prosenttia arvioi, että pelas- tuslaitoksen ja vastaajan palokunnan välinen yhteistyö sujui tällä hetkellä organisaatiolla riittävän hyvin. Hen- kilötasolla yhteistyön arvioi sujuvan riittävän hyvin 59,1 prosenttia kaikista

vastaajista. Kummankin kysymyksen osalta tulee huomioida melko korkea niiden vastaajien osuus, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen (useampi kuin joka viides vastaaja).

Mikäli yhteistyössä oli haasteita, johtuivat ne useimmiten: yksittäisten henkilöiden asenneongelmista (53,7 prosenttia), heikosta ja huonosta vies- tinnästä (46,8 prosenttia), resurssien käytöstä; resursseja ei käytetä järke- västi (44,1 prosenttia) sekä erilaisista pelastuslaitosten johdon koetuista asenneongelmista (40,9 prosenttia).

Samat syyt nähtiin keskeisinä haastei- na myös vuoden 2020 barometrissä, joskin etenkin yksittäisten henkilöiden asenneongelmat koettiin aikaisemmin jonkin verran vähäisimpinä. Kysymystä tarkasteltaessa tulee huomioida myös byrokratian koettu lisääntyminen, peräti + 10,9 prosenttiyksikköä.

Avoimissa vastauksien peruste- luissa yhteistyön riittämättömän su- juvuuden osalta nostettiin esiin mm. haasteet pelastuslaitoksen asenteissa sekä arvostuksessa sopimuspalokuntia kohtaan.

0,5 %

7,8 %

32 %

53,3 %

6,3 %

VUOSI 2023 Ka = 3,5 Sd = 0,671

Sopimuspalokuntien arvostus

MITEN PELASTUSLAITOS JA PELASTAJAT ARVOSTAVAT MIELESTÄSI SOPIMUSPALOKUNTIA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1585) %

Pelastuslaitosten ja palokuntien yhteistyön sujuvuus

SUJUUKO PELASTUSLAITOKSEN JA PALOKUNTASI VÄLINEN YHTEISTYÖ TÄLLÄ HETKELLÄ RIITTÄVÄN HYVIN:

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

1 = Ei

lainkaan

2 = Jonkin verran

3 = Melko paljon

4 = Erittäin paljon

En osaa sanoa

55,4 %

22,4 %

22,1 %

A) Organisaatiotasolla?

n=1577

59,1 %

17,5 %

23,4 %

B) Henkilötasolla?

n=1581

100

5,1 %

37,9 %

12,4 %

6,7 %

VUOSI 2023 Ka = 2,6 Sd = 0,783

Kyllä Ei

En osaa sanoa

I 26 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 27 I

Pelastuslaitosten ja palokuntien yhteistyön sujuvuus

MISTÄ JOHTUU, ETTEI YHTEISTYÖ SUJU RIITTÄVÄN HYVIN?

Ainoastaan vastaajat, jotka vastanneet edelliseen kysymykseen ”Ei” (n=439) %

2020 (n=358) % 2023 (n=438) %

44,1 %

53,7 % Asenneongelmat – yksittäiset henkilöt

44,1 %

40,9 % Asenneongelmat – pelastuslaitoksen johto

45 %

46,8 % Xxxxxx / huono viestintä

26,3 %

37,2 % Byrokratia

46,9 %

44,1 % Resurssien käyttö (resursseja ei käytetä järkevästi)

19,3 %

20,5 % Resurssien puute (ei riittävästi kalustoa / miehistöä)

18,7 % Vaatimustaso (yksittäisen sopimuspalokuntalaisen tai 23,7 % palokunnalle asetettu vaatimus liian korkea)

12,3 %

12,3 % Henkilösuhteet

25,1 %

24 % Vääränlainen vallankäyttö

24 %

26 %

Moni- valinta!

Vastuun pakoilu

29,1 %

Ongelmien poisselittely

30,1 %

10,6 %

8,4 % Joku muu syy

0 10

20 30

40 50 60

I 28 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Pelastuslaitosten ja palokuntien yhteistyön sujuvuus

VOIT HALUTESSASI PERUSTELLA VASTAUKSESI

Ainoastaan vastaajat, jotka vastanneet sivun 27 kysymykseen ”ei” (n=439 / n=152) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Ei ole paljon yhteistyötä.”

”Paljon puhetta, vähän tekoja.”

”Käytännön yhteistyössä ongelmia.”

”Yhteistyötä pitäisi kehittää enemmän.”

”Viestinnän puute.”

”Yhteistyö on ollut aika vähäistä.”

”Yhteistyön puute.”

”Yhteistyö ei ole sujunut kovin hyvin.”

”Kommunikaatio- ongelmia.”

”Yhteistyötä ei ole juurikaan.”

”Yhteistyö on ollut ongelmallista.” ”Kehittämisen tarvetta yhteistyössä.”

”Yhteistyössä ei kuunnella vpk:n näkökulmaa.”

”Yhteistyö on ollut vähäistä ja satunnaista.”

”Resurssien puute yhteistyössä.”

”Yhteistyötä ei ole kunnolla.”

”Ei riittävää yhteistyötä.” ”Yhteistyö ei ole toiminut.”

”Yhteistyössä on puutteita.”

”Kuppikunnat ja asemavastaava puuttuu yhdistyksen toimintaan sekä tiettyjen yksikönjohtajien käytös.”

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 29 I

Alueen palokuntien välinen yhteistoiminta

46,3 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti alueen palokuntien yhteisen toiminnan (alueosasto tai vastaava) toimineen pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokuntatoiminnan puolesta vähintäänkin hyvin (48,8% vuonna 2020). Kohtalaisena yhteistä toimintaa piti 25,5 prosenttia (23,3% vuonna

2020) ja välttävänä tai huonoa 9,1 prosenttia vastaajista (10,7% vuonna 2020).

Avoimien vastauksien peruste- luissa nostettiin esiin mm. aktiivisuu- den ja tuen sekä yhteisharjoitusten koettu riittämättömyys, joskin osa vastaajista ilmoitti yhteistoiminnan toimivan myös hyvin tai ainakin suun- nan olevan nykyisellään oikea.

Alueen palokuntien yhteinen toiminta

MITEN ALUEEN PALOKUNTIEN YHTEISTOIMINTA (ALUEOSASTO TAI VASTAAVA) ON PELASTUSLAITOKSEN ALUEELLA TOIMINUT SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN PUOLESTA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1611) % 2023 (n=1579) %

1 = Huonosti 2 = Välttä-

västi

3 = Kohta- laisesti

4 = Hyvin

5 = Erin- omaisesti

En osaa Meidän sanoa / alueellamme tiedä ei ole

palokuntien yhteistä toimintaa

3 %

2,6 %

7,7 %

6,5 %

23,3 %

25,5 %

41,8 %

38,6 %

7 %

7,7 %

15,6 %

17,4 %

1,6 %

VUOSI 2023 Ka = 3,5 Sd = 0,891 VUOSI 2020 Ka = 3,5 Sd = 0906

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 31 I

I 30 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Alueen palokuntien yhteinen toiminta

VOIT HALUTESSASI PERUSTELLA VASTAUKSESI

Kaikki vastaajat yhteensä (n=1586 / n=213) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Yhteistyötä voisi olla enemmän.”

”Yhteistyö on hyvää ja aktiivista.”

”Alueosasto ei näe kokonaisuutta.

Alueosaston aktiivit ajavat vain omien palokuntien etuja ja asioita. Alueosasto ei tiedota.”

”Lähisopimuspalokuntien kanssa yhteistyö on todella hyvää.”

”Avtalsbrandkårerna borde sträva till att förstärka samarbetet så att man kan lära sig av de andra och förbättra också den egna verksamheten.”

”Yhteistyö muiden palokuntien kanssa on vähäistä.”

”Tarvitaan lisää yhteisiä harjoituksia.”

”Hyvää yhteistyötä, mutta voisi olla aktiivisempaa.”

”Yhteistyössä on parantamisen varaa.”

”Keskinäinen yhteistyö on hyvällä tasolla.”

”Ei ole juurikaan yhteistyötä muiden palokuntien kanssa.”

”Yhteistyö on sujunut hyvin, mutta aina voi parantaa.”

”Yhteistyö on kohtuullista.”

”Yhteistyö on ollut vähäistä.”

”Aktiivisuus yhteistyössä voisi olla parempaa.”

”Ei ole oikein yhteistyötä muiden kanssa.”

”Yhteistyö toimii hyvin, mutta aina on parantamisen varaa.”

”Yhteistyötä tehdään, mutta se voisi olla aktiivisempaa.”

”Yhteistyö on ajoittain vaikeaa.”

”Yhteistyö on kohtalaista, mutta voisi olla parempaa.”

I 32 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 33 I

Työturvallisuusohjeisiin tutustuminen

XXXXXX TUTUSTUNUT PELASTUSTOIMINTAAN LIITTYVÄÄN TYÖTURVALLISUUSOHJEISIIN -OHJEISTUKSEEN?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1613) % 2023 (n=1577) %

Kyllä ja olen ne sisäistänyt

Kyllä, mutta en ole kunnolla sisäistänyt

70,7 %

61,7 %

21,8 %

27,4 %

7,6 %

10,9 %

Työturvallisuus

Työterveyshuollon tarkastukset

OLETKO KÄYNYT PALOKUNTATOIMINNAN OSALTA TYÖTERVEYSHUOLLON TARKASTUKSESSA (LÄÄKÄRI, TERVEYDENHOITAJA)?

Yhteensä 61,7 prosenttia kaikista vastaajista oli tutustunut pelastustoi- mintaan liittyviin työturvallisuusoh- jeisiin ja myös sisäistänyt ne (70,7% vuonna 2020). 27,4 prosenttia oli tutus- tunut ohjeisiin, mutta ei ollut niitä kunnolla sisäistänyt (21,8% vuonna 2020). Loput 10,9 prosenttia ei ollut tutustunut työturvallisuusohjeisiin lainkaan (7,6% vuonna 2020).

Palokuntatoiminnan osalta työterveyshuollon tarkastuksessa oli käynyt 71,3 prosenttia kaikista vastaa- jista. 23,7 prosenttia ei työterveyshuol- lon tarkastuksissa ollut käynyt ja 5,0 prosenttia ilmoitti, ettei asia koskenut vastaajaa. Mikäli asia ei koskenut vas-

taajaa, oli syynä useimmiten se, ettei vastaaja savusukeltanut tai kuului nais- tai nuoriso-osastoon.

57,4 prosenttia vastaajista ilmoitti, että palokunnassa oli riittävästi henki- lökohtaisia sammutusvälineitä huollon ajaksi, 34,0 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että näin ei ollut ja loput 8,6 prosenttia eivät osanneet arvioida tilannetta.

9,6 prosenttia kaikista vastaajista (8,1% vuonna 2020) ei osannut arvioi- da lakisääteisten työturvallisuusasioi- den kunnossa oloa pelastuslaitoksen alueella. 48,9 prosenttia arvioi lakisää- teisten työturvallisuusasioiden olevan

vähintäänkin hyvin kunnossa (54,2% vuonna 2020). 27,7 prosenttia kohta-

laisesti (26,3% vuonna 2020) ja loput 13,9 prosenttia välttävästi tai jopa huonosti (11,4% vuonna 2020).

Epäasiallista käyttäytymistä, joka kohdistui esimerkiksi yhdenver- taisuuteen ja tasa-arvoon, häirintää tai kiusaamista oli kohdannut 29,3 prosenttia vastaajista. 62 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, että palo-

kunnassa oli työkaluja ja toimenpiteitä puuttua tällaiseen käyttäytymiseen.

Neljännes vastaajista (24,4 prosenttia) ei kuitenkaan osannut sanoa, oliko tällaisia työkaluja olemassa.

VUOSI 2023 Ka = 1,2 Sd = 0,433

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

71,3 %

1 = Kyllä

23,7 %

2 = En

100

Työterveyshuolto ei koske minua

2023 (n=1578) %

I 34 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 35 I

Henkilökohtaisten sammutusvarusteiden riittävyys huollon aikana

MM. SAAPPAAT, KÄSINEET JA KYPÄRÄT OVAT JO HYGIENIASYISTÄ HENKILÖ- KOHTAISET JA LIKAANTUNEET SAMMUTUSVARUSTEET TULEE AINA PESTÄ. ONKO PALOKUNNASSASI RIITTÄVÄSTI HENKILÖKOHTAISIA SAMMUTUSVARUSTEITA, MYÖS HUOLLON AJAKSI?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1576) %

Epäasiallisen käyttäytymisen kohtaaminen

57,4 %

Kyllä

34 %

8,6 %

En osaa sanoa

29,3

Kyllä

Ei 70,7

OLETKO KOHDANNUT PALOKUNNASSASI EPÄASIALLISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ, JOKA KOHDISTUU ESIMERKIKSI YHDENVERTAISUUTEEN JA TASA-ARVOON, HÄIRINTÄÄ TAI KIUSAAMISTA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1579) %

Ka = 1,7 Sd = 0,455

Työturvallisuusasioista huolehtiminen

KUINKA HYVIN ARVIOIT LAKISÄÄTEISTEN TYÖTURVALLISUUSASIOIDEN OLEVAN KUNNOSSA PELASTUSLAITOKSEN ALUEELLA

(Tässä kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan työturvallisuussuunnitelmia, työturvallisuusohjeita, riskiarvioita, altistumisen seurantaa, muuta vuosittaista seurantaa, palokunnan edustajan mukanaoloa työturvallisuusorganisaatiossa, asianmukaisia suojavälineitä pelastustehtäviin)?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586)%

2020 (n=1612) % 2023 (n=1576) %

1 = Huonosti

2 = Välttä- västi

3 = Kohta- laisesti

4 = Hyvin

5 = Erin- omaisesti

En osaa sanoa

Keinot epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi

En osaa sanoa

24,4

Ei 13,6

Kyllä

ONKO PALOKUNNALLASI TYÖKALUJA ML .TOIMENPITEITÄ PUUTTUA EPÄASIALLISEEN KÄYTÖKSEEN?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1581) %

3 %

3,6 %

8,4 %

10,3 %

26,3 %

27,7 %

45,3 %

42 %

8,9 %

6,9 %

8,1 %

9,6 %

VUOSI 2023 Ka = 3,4 Sd = 0,927 VUOSI 2020 Ka = 3,5 Sd = 0,908

I 36 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 37 I

Jäsenhankinta palokunnissa

Jäsenhankinnan suunnitelmallisuus

En osaa sanoa

15,9

Kyllä 38

Ei 46,1

ONKO PALOKUNTASI JÄSENHANKINTA MIELESTÄSI SUUNNITELMALLISTA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1580) %

Hälytyskelpoisten jäsenten riittävyys tulevaisuudessa

SAADAANKO PALOKUNTAASI TULEVAISUUDESSA RIITTÄVÄSTI HÄLYTYSKELPOISIA JÄSENIÄ?*

Ainoastaan 38,0 prosenttia vastaa- jista piti oman palokuntansa jäsen- hankintaa suunnitelmallisena.

32,8 prosenttia arvioi, ettei palokuntiin saada tulevaisuudessa riittävästi hälytyskelpoisia jäseniä (38,3% vuonna 2020). 36,6 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymyk- seen (34,7% vuonna 2020) ja loput

30,7 prosenttia (26,9% vuonna 2020) arvioivat hälytyskelpoisten jäsenten riittävyyteen myös tulevaisuudessa.

Vastaajien mainitsemia syitä siihen, miksi tulevaisuudessa ei saada riittävästi hälytyskelpoisia jäseniä olivat mm. ihmisten ajankäytön muut- tuminen, palokuntatoimintaa kohtaan oleva kiinnostuksen väheneminen

muiden aktiviteettien kustannuksella, alueelliset muuttotappiot, palokunta- toiminnan vaatimusten koveneminen ja tietynlainen ammattimaisuuden kasvu ja ylipäätänsä rekrytoinnin tehottomuus.

Lähes puolet vastaajista (44,1 prosenttia) ei osannut ottaa kantaa siihen, saadaanko palokuntiin tulevai- suudessa jäseniä muuhun kun hälytys- toimintaan (45,8% vuonna 2020). 38,4 prosenttia arvioi, että jäseniä saadaan riittävästi (32,2% vuonna 2020) ja lo- put 17,5 prosenttia taas, että ei saada (22,0% vuonna 2020).

Lähes puolet kaikista vastaajista (49,2 prosenttia) ilmoitti kannus- taneensa jonkun henkilön mukaan

palokuntatoimintaan viimeisen vuo-

den aikana. Kannustamistekijöinä oli 50

toiminut mm. hyvästä yhteishengestä ja uuden oppimisesta kertominen,

mutta myös mm. toiminnantäyttei- 40

sestä harrastuksesta, joka on myös

yhteiskunnallisesti merkittävää.

Vastaajien mainitsemia jäsen- 30

hankinnan keinoja, joita voisi myös itse tehdä olivat mm. asian aktiivisem-

pi esiintuonti ja toiminnasta kerto- 20

minen tuttava- ja kaveripiirissä sekä

mainostaminen esimerkiksi sosiaali- sessa mediassa. Toisaalta muutama

vastaaja mainitsi, että jäsenhankinta 10

on turhaa, jos toimintaan ei pystytä riittävästi sitouttamaan.

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

Kyllä

En osaa sanoa

2020 (n=1615) % 2023 (n=1581) %

26,9 %

30,7 %

38,3 %

32,8 %

34,7 %

36,6 %

I 38 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 39 I

Jäsenten riittävyys muuhun toimintaan

SAADAANKO PALOKUNTAASI TULEVAISUUDESSA JÄSENIÄ MUUHUN KUIN HÄLYTYSTOIMINTAAN?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1615) % 2023 (n=1571) %

Kyllä

En osaa sanoa

32,2 %

38,4 %

22 %

17,5 %

45,8 %

44,1 %

En 50,8

Kyllä 49,2

Uusien henkilöiden kannustaminen mukaan palokuntatoimintaan

OLETKO ITSE KANNUSTANUT JONKUN HENKILÖN MUKAAN PALOKUNTATOIMINTAAN VIIMEISEN VUODEN AIKANA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1578) %

Ka = 1,5 Sd = 0,500

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 41 I

Hälytyskelpoisten jäsenten riittävyys tulevaisuudessa

MIKSI PALOKUNTAASI EI MIELESTÄSI SAADA TULEVAISUUDESSA RIITTÄVÄSTI HÄLYTYSKELPOISIA JÄSENIÄ?

Ainoastaan vastaajat, joiden mielestän hälytyskelpoisia jäseniä ei saada riittävästi tai eivät osaa sanoa (n=1096 / n=396) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Aikuisrekrytointi ei ole tuonut hälytyskelpoisia jäseniä.”

”Aineksen vähyys maaseutupitäjässä.”

”Ala ei ole mediaseksikästä eikä nykyajan nuorten suosiossa.”

”Nuoriso-osastojen jäsenet eivät jää palokuntiin.”

”Nuoret eivät ole kiinnostuneita palokuntatoiminnasta.”

”Rekrytointi on vaikeaa, koska nykynuorisoa ei kiinnosta.”

”Vaikeuksia löytää ”Ei ole riittävästi kiinnostuneita nuoria.” resursseja nuorten

rekrytointiin.”

”Yhä harvempi nuori

haluaa sitoutua ”Nykynuorisoa ei vaan vapaaehtoistoimintaan.” kiinnosta enää tällainen

sitoutuminen.”

”Vähäinen kiinnostus

nuorten keskuudessa.” ”Nuoriso-osastojen

kasvattien pysyvyys

”Ei tarpeeksi näkyvyyttä ongelmana.” ja houkuttelevuutta.”

”Kiinnostus ”Nuorten tavoittaminen palokuntatoimintaa

on haastavaa.” kohtaan on laskussa.”

”Vaikea saada nuoria ”Vastuunottoa pelätään!” mukaan toimintaan.”

”Nuorten kiinnostuksen

”Nuoret eivät puute.” näe palokuntaa

kiinnostavana.” ”Nuoret eivät koe palokuntatoimintaa

tärkeänä.”

I 40 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Uusien henkilöiden kannustaminen mukaan palokuntatoimintaan

MITÄ TEKIJÖITÄ KÄYTIT KANNUSTIMENA PALOKUNTATOIMINTAAN?

Ainoastaan vastaajat, jotka kannustaneet henkilöitä mukaan palokuntatoimintaan (n=777 / n=468) %

Oma osallistuminen jäsenhankinnan tehostamiseksi

MITÄ ITSE VOISIT TEHDÄ, JOTTA JÄSENHANKINTA OLISI TEHOKKAAMPAA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586 / n=586) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Aiempi palokuntakokemus, harrastuksen jatkaminen onnistuu palokunnassamme.”

”Intressant hobby, räddningsarbetet bjuder på kurser m.m.”

”Toiminnallinen harrastus.”

”Vuosien aikana monta, paras ehkä oli, jos kukaan ei mene auttamaan.”

”Hyvää porukkaa, vastuullista tekemistä ihmisten hyväksi.”

”Poikkeuksellista harrastusmuotoa, jossa on muutakin kuin sitä itseään. Esim. kuntosali tai muut kertaluonteiset tapahtumat.”

”Kerroin hyvästä toiminnasta, ilmaisesta harrastuksesta.”

”Kaikkia tarvitaan palokuntaan, puitteet.”

”Kertomalla omakohtaisia hyviä kokemuksia.”

”Siviiliammatin ja -osaamisen

hyödyntämistä, tärkeiden taitojen oppimista ja sosiaalista arvostusta.”

”Gratis hobby och lite spänning i livet.”

”Kiva toiminta, ystävät.”

”Aktiivista toimintaa ja hyvää yhteishenkeä.”

”Opit arvokkaita taitoja, joita voi hyödyntää myös arjessa.”

”Kehittävää ja monipuolista toimintaa, jossa on haastetta.”

”Hyvät koulutusmahdollisuudet ja monipuolinen toiminta.”

”Yhdessä tekeminen ja hyvä yhteishenki.”

”Mahdollisuus kehittää itseään ja oppia uutta.”

”Sosiaalista ja mukavaa yhdessäoloa.”

”Vapaaehtoistyö yhteisön hyväksi on palkitsevaa.”

”Hauskaa, hyödyllistä ja kehittävää toimintaa.”

”Mahdollisuus auttaa muita ja olla osa yhteisöä.”

”Yhteisöllinen harrastus, jossa voi kehittää itseään.”

”Hyvä harrastus, joka tuo mielekkyyttä elämään.”

”Uusia ystäviä ja kaveriporukkaa.”

”Monipuolinen toiminta ja hyvät

koulutusmahdollisuudet.”

”Tarjoaa mahdollisuuden auttaa muita.”

”Kehittävät kurssit ja koulutukset.”

”Hyvän harrastuksen kautta voi vaikuttaa yhteisön turvallisuuteen.”

”Ainutlaatuinen kokemus ja uudet ystävät.”

”Mahdollisuus oppia uusia taitoja ja kehittää itseään.”

”Auttamisen ilo ja yhteisön turvallisuuden edistäminen.”

”Hyvä yhteishenki ja monipuolinen toiminta.”

”Tärkeätä työtä yhteisön hyväksi.”

”Hyvät mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta.”

”Kehittävä harrastus ja hyvä yhteisö.”

”Tarjoaa mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä.”

”Erikoistaidot ja

-koulutukset.”

”Auttaa kehittämään itsensä ja muiden turvallisuutta.”

”Hyvä ja kannustava yhteisö.”

”Markkinointi, toki tällä hetkellä en pysty kenellekään

suosittelemaan meidän palokuntaa.”

”Myydä” palokuntatoimintaa paremmin potentiaalisille jäsenille.”

”Aina voi olla aktiivisempi?!”

”Ajaa asiaa aktiivisemmin.”

”Aktiivisemmin pitäisi olla mukana erilaisissa tapahtumissa.”

”Ehkä aktiivisempi osallistuminen erilaisiin tapahtumiin.”

”Enemmän sosiaalisen median hyödyntämistä.”

”Hyvän maineen ylläpitäminen ja aktiivinen markkinointi.”

”Järjestää tapahtumia ja toimintaa, joka houkuttelee ihmisiä.”

”Kehittää markkinointia ja tiedotusta.”

”Kouluissa käyntejä ja nuorten houkuttelemista mukaan.”

”Käydä enemmän esittelemässä toimintaa.”

”Lisää näkyvyyttä ja markkinointia.”

”Lisää yhteistyötä koulujen kanssa.”

”Mainostaa enemmän.”

”Markkinoida palokuntaa aktiivisemmin.”

”Näkyvämpää toimintaa ja esilläoloa.”

”Panostaa enemmän nuorten rekrytointiin.”

”Pitää palokunta esillä enemmän.”

”Positiivista näkyvyyttä.” ”Sosiaalisen

median aktiivinen hyödyntäminen.”

”Suositella aktiivisesti ja kertoa positiivisia kokemuksia.”

”Ta upp deltagandet vid olika tillfällen där

verksamheten diskuteras eller tangeras.”

”Tehokasta nuorisotoimintaa ja siihen kouluttajia.”

”Tehokkaampaa markkinointia ja tiedotusta.”

”Tiedotus ja näkyvyys.”

”Tiedottaa enemmän.”

”Toiminnan esittelyä.”

”Toiminnan markkinointi ja näkyvyys.”

”Tutustuttaa ihmisiä toimintaan.”

”Tutustuttaa nuoria toimintaan.”

”Työpaikoilla markkinointia.”

”Vaikuttaa positiivisesti ympäristöön.”

”Vapaaehtoistyön edistäminen.”

”Viedä palokuntatoimintaa enemmän esille.”

”Viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet palokunnan esille.”

”Yhteistyö koulujen kanssa.”

”Yhteistyötä muiden yhteisöjen kanssa.”

”Jäseniä on tällä hetkellä tarpeeksi. Nuoriso- osastosta hälytysosastoon siirtyvien rekrytointiin tulisi panostaa.”

”Kontakta människor och berätta för dem om brandkårsverksamheten.”

I 42 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 43 I

Koulutuksen järjestelyjen sujuvuus

MITEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT SUJUVAT ALUEELLASI (VUOSITTAISET SUUNNITELMAT JÄRJESTETTÄVÄSTÄ KOULUTUKSESTA, KURSSIKUTSUT, KURSSIEN TOTEUTUS, KURSSIAIKATAULUN SUUNNITELMALLISUUS JA PAIKKANSAPITÄVYYS, PALAUTEKYSELY)?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1613) % 2023 (n=1575) %

1 = Huonosti

2 = Välttä- västi

3 = Kohta- laisesti

4 = Hyvin

5 = Erin- omaisesti

En osaa sanoa

6,1 %

6,6 %

9,7 %

11,1 %

31,6 %

31,3 %

42,8 %

39,6 %

6,2 %

5,7 %

3,5 %

5,7 %

Koulutus

VUOSI 2023 Ka = 3,3 Sd = 0,990 VUOSI 2020 Ka = 3,3 Sd = 0,968

Koulutuksen järjestelyjen arvioi sujuneen erinomaisesti tai hyvin yhtensä 45,3 prosenttia vastaajista (49,0% vuonna 2020).

Kohtalaisesti 31,3 prosenttia

(31,6% vuonna 2020) ja välttävästi tai huonosti yhteensä 17,7 prosent- tia vastaajista (15,8% vuonna 2020). 5,7 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida koulutuksen järjestelyjen sujuvuutta (3,5% vuonna 2020).

Yhteensä 12,4 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida, oliko alueella täl- lä hetkellä riittävästä palokunnan pe- ruskoulutusta (6,9% vuonna 2020). Tä- mänhetkistä koulutusta piti riittävänä 29,2 prosenttia (37,0% vuonna 2020) ja melkein riittävänä 34,9 prosenttia vastaajista (36,7% vuonna 2020).

Melkein neljännes (23,6 prosenttia) vastaajista arvioi, että koulutusta oli liian vähän (19,3% vuonna 2020).

36,4 prosenttia vastaajista arvioi, että hälytystoiminnasta kiinnostuneet

pääsevät peruskurssille riittävän no- peasti. 34,9 prosenttia arvioi, että näin ei ollut ja loput 28,3 prosenttia eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen. Vastaajat, jotka olivat peruskurssin käyneet, olivat odottaneet kurssille pääsyä keskimäärin 0-3 kuukautta. Yli puoli vuotta oli kurssille pääsyä odot- tanut noin viidennes (21,1 prosenttia) kurssin käyneistä vastaajista.

Palokuntien järjestämiä har- joitusiltoja oli tällä hetkellä vuosit- tain keskimäärin yli 30 (yli 30 myös vuonna 2020). Vastaajat, jotka olivat käyneet sopimushenkilöstön kursseja, olivat käyneet niitä keskimäärin 1-3 viimeisen viiden vuoden aikana. 64,9 prosenttia vastaajista ei ollut käynyt viimeisen viiden vuoden aikana muita kuin miehistökursseja (62,1% vuonna 2020).

Pelastustoiminnan tai ensivas- tetoiminnan täydennyskoulutusta oli saanut 23,2 prosenttia vastaajista (23,3% vuonna 2020).

Yhteensä 75,0 prosenttia kaikista vastaajista piti sopimushenkilöstön kurssien tasoa vähintäänkin hyvänä. 10,7 prosenttia tyydyttävänä ja 2,7 prosenttia välttävänä tai jopa heikko- na. Kurssien tasoa ei osannut arvioida 11,7 prosenttia vastaajista.

Sammutustyön tai pelastus- toiminnan peruskurssin sopivana pituutena pidettiin keskimäärin 21-50 tuntia (21-50 tuntia myös vuonna 2020). Pelastustoiminnan peruskurs- sille osallistuvien soveltuvuuden arvioinnin osalta, hieman vajaa puolet vastaajista (46,0 prosenttia) halu-

si osaksi soveltuvuusarviota myös lääkärintarkastuksen. 44,7 prosent- tia oli sitä mieltä, että palokunnan oma arvio riittää. 7,8 prosenttia olisi halunnut lääkärintarkastuksen lisäksi vielä ulkopuolisen tekemän arvion ja 1,5 prosenttia jonkun muun arvioin tai asian, joina mainittiin avoimen palautteen kautta mm. fyysisen ja psyykkisen kunnon testaus.

Peruskoulutuksen riittävyys

JÄRJESTETÄÄNKÖ ALUEELLASI TÄLLÄ HETKELLÄ RIITTÄVÄSTI PALOKUNNAN PERUSKOULUTUSTA?*

Kaikki vastaajat yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1614) % 2023 (n=1578) %

37%

29,2 %

3 = Koulutusta on riittävästi

36,7 %

34,9 %

2 = Koulutusta on melkein riittävästi

19,3 %

23,6 %

1 = Koulutusta on liian vähän

6,9 %

12,4 %

En osaa sanoa / en tiedä

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

VUOSI 2023 ka = 2,1 sd = 0,774 VUOSI 2020 ka = 2,2 sd = 0,755

I 44 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 45 I

Peruskurssille pääsemisen riittävä nopeus

PÄÄSEEKÖ KAIKKI HÄLYTYSTOIMINNASTA KIINNOSTUNEET PERUSKURSSILLE RIITTÄVÄN NOPEASTI?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1575) %

Harjoitusiltojen lukumäärä

MONTAKO HARJOITUSILTAA PALOKUNTASI JÄRJESTÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ VUODESSA?*

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1601) % 2023 (n=1538) %

36,4 %

Kyllä

34,9 %

28,3 %

En osaa sanoa

0,5 %

Ei pääse

1–10

11–15

16–20

21–25

26–30

Yli 30

100

1,9 %

1,8 %

2,2 %

1,6 %

3,7 %

4,4 %

6,4 %

6,3 %

11,6 %

12,7 %

74,3 %

73,1 %

VUOSI 2023 Md = Yli 30 VUOSI 2020 Md = Yli 30

Peruskurssille pääsemisen odotusaika kuukausina

MIKÄLI OLET KÄYNYT PERUSKURSSIN, NIIN KAUANKO ODOTIT PERUSKURSSILLE PÄÄSYÄ (KUUKAUTTA)?

Ainoastaan vastaajat, jotka käyneet peruskurssin (n=731) %

2023 (n=731) %

Suoritettujen sopimushenkilöstökurssien lukumäärä

MONTAKO PALOKUNNAN SOPIMUSHENKILÖSTÖN KURSSIA OLET KÄYNYT VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1547) %

50,5 %

0–3 kuukautta

28,5 %

4–6 kuukautta

12,7 %

7–12 kuukautta

5,9 %

13–24 kuukautta

2,5 %

Yli 24 kuukautta

33,9 %

53,3 %

1–3

11,6 %

4–7

1,2 %

8–

VUOSI 2023 Md = 0–3 kuukautta

VUOSI 2023 Md = 1–3

I 46 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 47 I

Muut suoritetut kurssit

OLETKO KÄYNYT MUITA KUIN MIEHISTÖKURSSEJA VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1574) % 2023 (n=1532) %

En ole käynyt

Palokunnan päällikkö- kurssin

Ryhmäjohtaja- / yksikönjohtaja- kurssin

Muuta pelastus- toiminnan tai ensivaste- toiminnan täydennys- koulutusta

Muu

Moni- valinta!

Pelastustoiminnan peruskurssin pituus

KAIKILTA HÄLYTYSTOIMINTAAN OSALLISTUVILTA VAADITAAN SUORITETTU SAMMUTUSTYÖN TAI PELASTUSTOIMINNAN PERUSKURSSI. MIKÄ OLISI MIELESTÄSI KURSSIN SOPIVA PITUUS?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1583) % 2023 (n=1525) %

Noin 20 tuntia (pidennetty viikonloppu)

21–50 tuntia

51–80 tuntia

Yli 80 tuntia

Muu

62,1 %

64,9 %

5 %

4 %

11,1 %

8,7 %

23,3 %

23,2 %

6,3 %

5,9 %

48,9 %

28,9 %

10 10

15,8 %

13 %

48,1 %

27,3 %

6,4 %

7,2 %

2,5 %

2 %

Sopimushenkilöstökurssien taso

MINKÄLAISEKSI YLEENSÄ ARVIOIT SOPIMUSHENKILÖSTÖN KURSSIEN TASON?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1568) %

VUOSI 2023 Md = 21–50 tuntia VUOSI 2020 Md = 21–50 tuntia

Peruskurssille osallistuvien soveltuvuuden arviointi

RIITTÄÄKÖ MIELESTÄSI PALOKUNNAN OMA ARVIO PELASTUSTOIMINNAN PERUSKURSSILLE OSALLISTUJAN SOVELTUVUUDESTA?

0,2 %

1 = Heikko

2,5 %

2 = Välttävä

10,7 %

3 = Tyydyttävä

60,6 %

4 = Hyvä

14,4 %

5 = Kiitettävä

11,7 %

En osaa sanoa / ei kokemusta

0 10

20 30

40 50

60 70

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1546) %

44,7 %

Riittää

46 %

Tarvitaan lisäksi lääkärintarkastus

7,8 %

Tarvitaan lääkärintarkastuksen lisäksi ulkopuolisen tekemä arvio

1,5 %

Tarvitaan muu arvio tai asia

VUOSI 2023 Ka = 4,0 Sd = 0,645

I 48 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 49 I

En osaa sanoa

23,8

Kyllä 33,2

Ei 43

Kuorma-autokortillisten määrä

Yhteensä 49,1 prosenttia vastaajista piti kuorma-autokortillisten mää-

rää palokunnassa riittävänä (49,7% vuonna 2020), 27,5 prosenttia melkein

riittävänä (29,0% vuonna 2020) ja

17,5 prosenttia liian vähäisenä (15,7%

vuonna 2020). 5,9 prosenttia vastaa- jista ei osannut arvioida kuorma-au- tokortillisten määrää (5,6% vuonna 2020).

43,0 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei kuorma-auton ajo-oikeu-

den hankintaa tueta riittävästi. 33,2 prosenttia arvioi, että tukea oli riit- tävästi ja 23,8 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Kuor- ma-auton ajotaidon ylläpidon osalta reilu enemmistö (67,4 prosenttia) oli sitä mieltä, että tukea oli riittävästi.

Ajo-oikeuden hankintaa ja yllä- pitoa koskevissa avoimissa vastauk- sissa mainittiin mm. ohjatun ajohar- joittelumäärän tehostaminen etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka eivät

aja ammatikseen sekä mahdollinen tuki C-kortin hankkimisessa, mikäli tällaista tukea ei nykyisellään ole käytössä. Osalla vastaajista oli huoli etenkin nuoria jäseniä kohtaan, jotka eivät enää C-korttia suorita, johtuen sen kalliista hinnasta.

Tuki ajo-oikeuden hankintaan

TUETAANKO KUORMA-AUTON AJO-OIKEUDEN HANKINTAA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1573) %

Kuorma-autokortillisten riittävyys

ONKO PALOKUNNASSASI RIITTÄVÄSTI KUORMA-AUTOKORTILLISIA PALOKUNTALAISIA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1615) % 2023 (n=1574) %

3 = Kuorma- autokortillisia palokuntalaisia on riittävästi

2 = Kuorma-auto- kortillisia palokuntalaisia on melkein riittävästi

1 = Kuorma-auto- kortillisia palokuntalaisia on liian vähän

En osaa sanoa

Tuki ajo-oikeuden ylläpitoon

En osaa sanoa

14,9

Ei 17,7

Kyllä

67,4

ENTÄ KUORMA-AUTON AJOTAIDON YLLÄPITOA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1567) %

49,7 %

49,1 %

29 %

27,5 %

15,7 %

17,5 %

5,6 %

5,9 %

VUOSI 2023 ka = 2,3 sd = 0,771 VUOSI 2020 ka = 2,4 sd = 0,751

I 50 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 51 I

Palosuojelurahaston avustuksien hakeminen

ONKO PALOKUNTASI HAKENUT VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA PALOSUOJELURAHASTON AVUSTUKSIA?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1611) % 2023 (n=1566) %

Kyllä

En osaa sanoa

46,2 %

54,5 %

18,3 %

13,2 %

35,4 %

32,3 %

Avustusmuotojen ja hakukriteerien tunteminen

TUNNEN MIELESTÄNI PALOSUOJELURAHASTON ERI AVUSTUSMUODOT JA NIIDEN HAKUKRITEERIT?

Palosuojelurahasto

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2023 (n=1570) %

54,5 prosenttia vastaajista ilmoitti, että oma palokunta oli hakenut vii- meisen viiden vuoden aikana Palo- suojelurahaston avustuksia (46,2% vuonna 2020), epävarmojen osuuden ollessa 32,3 prosenttia (35,4% vuonna

2020) ja kielteisesti vastanneiden 13,2

prosenttia (18,3% vuonna 2020).

Palosuojelurahaston eri avustus- muodot ja niiden hakukriteerit tunsi kohtalaisesti tai jopa hyvin yhteen- sä 48,5 prosenttia ja huonosti 18,7 prosenttia vastaajista. 32,9 prosenttia ilmoitti, ettei asia kuulunut vastaajan tehtäviin.

18,7 %

1 =Huonosti

30,6 %

2 = Kohtalaisesti

17,9 %

3 = Hyvin

32,9 %

Ei kuulu tehtäviini

VUOSI 2023 ka = 2,0 sd = 0,738

I 52 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 53 I

Tuki palokunta- toimintaan

SSPL:n toiminnan arvioinnin osalta 35,9 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida liiton toimintaa (32,8% vuon- na 2020). Liiton toimintaa piti hyvänä tai erinomaisena 45,0 prosenttia vastaajista (47,1% vuonna 2020), kes-

kinkertaisena 14,3 prosenttia (16,0% vuonna 2020) ja melko tai erittäin huonona 4,8 prosenttia vastaajista (4,1% vuonna 2020).

Tutkimuksen lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus jättää palvelu- ja tukitarpeita, kommentteja palokunnan ja pelastustoimen yhteistyöstä sekä muuta avointa palautetta SSPL:lle.

SSPL:n toiminnan arviointi

SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO HOITAA SOPIMUSPALOKUNTAYHTEISÖJEN JA SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN ASIOITA VALTAKUNNALLISESTI. TOIMIIKO LIITTO MIELESTÄSI?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586) %

2020 (n=1607) % 2023 (n=1570) %

1 = Erittäin huonosti

2 = Melko huonosti

3 = Ei hyvin, muttei huonosti- kaan

4 = Hyvin

5 = Erittäin hyvin

En osaa sanoa

0,7 %

1,3 %

3,4 %

3,5 %

16 %

14,3 %

41,3 %

39,4 %

5,8 %

5,6 %

32,8 %

35,9 %

VUOSI 2023 ka = 3,7 sd = 0,785 VUOSI 2020 ka = 3,7 sd = 0,738

I 54 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Palvelu- ja tukitarpeet

MITÄ PALVELUA TAI MUUTA TUKEA TARVITAAN LISÄÄ?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586 / n=239) %

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Aika taustavaikuttajalta liitto vaikuttaa.”

”Aika vähän on konkreettisia tuloksia näkynyt.”

”Ajaa enemmän sopimuspalokuntalaisten etuja ja tarpeita.”

”Alueellisia kertauskursseja pidempään toiminnassa mukana olleille.”

”Alueellista edunvalvontaa.”

”Apua koulutuksessa ja harjoituksissa.”

”Enemmän tukea palokuntien toimintaan.”

”Erilaisia koulutuksia ja kursseja.”

”Hälytystehtävien sujuvuuden parantaminen.”

”Hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua.”

”Koulutusta ja tukea toimintaan.”

”Lisää resursseja.”

”Lisää tukea ja yhteistyötä.”

”Lisää yhteistyötä ja resursseja.”

”Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.”

”Näkyvyys eri kanavilla olisi suotavaa.”

”Sopimusasioissa apu on tarpeen.”

”Rahaa tai osaavaa henkilöstöä.”

”Hallitustyöskentelyn taitoja.”

”Yhtenäisyys ja sitoutuminen.”

”Tukea rekrytointiin.”

”Varusteiden ja kaluston parantaminen.”

”Yhteistyön kehittäminen.”

”Yhteistyötä ja tukea.”

”Yhteistyötä muiden palokuntien kanssa.”

”Koulutuksen kehittäminen.”

”Tietoa ja tukea.”

”Toiminnan rahoitus ja resurssit.”

”Uusien jäsenten rekrytointi.”

”Viestinnän parantaminen.”

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 55 I

Avoin palaute

Xxxxx lyhyesti, millaista yhteistyötä palokuntasi ja hyvinvointialueen pelastustoimi tekevät?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586 / n=409)

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa.”

”Diffust vad som gäller, fungerar inte.”

”Yhteisiä harjoituksia (1-3 kpl) vuodessa, esim.

talonpoltot.”

”Palokunta toteuttaa palokuntasopimuksen mukaiset hälytys-, varautumis-, ensivaste- ja tuvitehtävät.

Pelastuslaitos tarjoaa kaluston, tilat ja palkkion.”

”Olemme toimenpidepalkkainen sopimuspalokunta.

Lisäksi tarjoamme hankkimaamme kalustoa pelastustoimen käyttöön.”

”Ajoneuvokalusto, pelastuskaluston huollot, koulutuksia.”

”Koulutus/ harjoitusyhteistyö, turvallisuusviestintä, hälytykset jne.”

”Meillä on säännöllisiä aluefoorumeita ja lisäksi yt-ryhmä mikä vie asioita laitokselle ja vielä kehitysryhmä.”

”Yhteistyö on sujunut hyvin.”

”Tarvitaan enemmän yhteistyötä ja yhteisiä harjoituksia.”

”Yhteistyötä pitäisi olla enemmän.”

”Hyvin vähän yhteistyötä tällä hetkellä.”

”Vähän yhteistä toimintaa.”

”Ei ole kovin paljon yhteistyötä.”

”Yhteistyötä voisi kehittää enemmän.”

”Yhteistyö on ollut vähäistä.”

”Yhteistyötä on, mutta voisi olla enemmän.”

”Pientä yhteistyötä, mutta se on tärkeää.”

”Yhteistyössä on kehitettävää.”

”Yhteistyö on tärkeää ja sitä pitäisi lisätä.”

I 56 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 57 I

Muut terveiset SSPL:lle?

Kaikki vastanneet yhteensä (n=1586 / n=213)

POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA

”Aivan liian pitkä kysely”

”Ajakaa vanhukset harrastusosastoihin”

”Ei ole.” ”Hyvä kysely, mutta

vähän pitkä”

”Hyvä että tällaisia kyselyjä tehdään”

”Xxxxxx oli liian pitkä” ”Liian monta kysymystä” ”Liian pitkä kysely” ”Lisää tällaisia

kyselyjä”

”Pitkä mutta perusteellinen”

”Pitkä kysely, mutta tarpeellinen”

”Kysely oli hyvä”

”Liian pitkä, mutta kiinnostava”

”Ei kommenttia” ”Hyvin laadittu kysely” ”Liikaa kysymyksiä”

”Pitkä, mutta tärkeä kysely”

”Hyvä, että kysytään”

”Emme kuuluu SSPL:ään. Voisimme liittyä, jos…”

”Hoitakaa valtakunnallisesti teille annetut velvollisuudet. Älkää vaan sanoko… tämä on hankala tilanne ja ei tälle nyt voi mitään.”

”Lisää tällaisia kyselyjä”

”Hoitakaa valtakunnallisesti teille annetut velvollisuudet.”

”Tehkää jotain niille, jotka eivät noudata sääntöjä.”

”Lisää tukea pienille yhdistyksille”

”Pitäisi olla enemmän yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa”

”Liitto voisi tukea enemmän paikallisia toimijoita”

”Tarvitaan lisää koulutusta ja tiedotusta”

”Liiton pitäisi aktiivisemmin puuttua ongelmiin”

”Tehkää enemmän mainontaa

toiminnastanne”

”Lisää rahoitusta projekteille”

”Järjestäkää enemmän tapahtumia jäsenille”

”Pitäisi parantaa viestintää”

”Lisätkää resursseja tutkimukseen”

”Parempaa tukea jäsenille”

”Tehkää enemmän yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa”

”Pitäisi kehittää uusia palveluja”

”Liiton pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen, että sopimuspalokuntien arvostus nousisi”

”Lisää löylyä ja VPK- henkilöstölle rahallinen korvaus keikoista”

”Resursseja toimintaan pitäisi pyrkiä hankkimaan lisää”

”Parantakaa jäsenten koulutus- mahdollisuuksia”

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 59 I

I 58 Sopimuspalokuntabarometri 2023

Yhteenveto

Yhteensä 74,5 prosenttia vastaa- jista piti palokuntansa työilmapiiriä vähintäänkin hyvänä ja työilmapiirin voidaankin katsoa parantuneen vuo- den 2020 barometristä ainakin aavis- tuksen. Kaikesta huolimatta, useampi kuin joka neljäs vastaaja (28,7%) oli harkinnut vakavasti palokuntatoimin-

asenneongelmiin (53,7%), heikkoon ja / tai huonoon viestintään (46,8%) sekä resurssien koettuun ja ei niin järkevään käyttöön (44,1%). Yksittäis- ten henkilöiden asenneongelmien osuus koettuna yhteistyötä hanka- loittavana asiana oli kasvanut peräti

+ 9,6 prosenttiyksikköä vuoden 2020

oikea, joskin yhteistoiminnan aktii- visuus ja yhteisharjoittelu koettiin useissa vastauksissa riittämättöminä.

Peräti 27,4 prosenttia vastaajista ilmoitti, että vaikka oli tutustunut pe- lastustoimintaan liittyviin työturvalli- suusohjeisiin, ei ollut niitä sisäistänyt.

Suomen Kyselytutkimus Oy toteutti SSPL:n sopimuspalokuntaba- rometrin sähköisesti 6.9.- 2.10.2023 välisenä aikana.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 586 vastaajaa, joista ruotsinkielisten osuus oli noin 9 prosenttia. Tutkimus on toteutettu edellisen kerran osittain samansisältöisenä loppuvuodesta 2020. Tutkimuksen tulosvertailu on toteutettu vuoden 2020 sopimuspalo- kuntabarometriin kaikkien sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat pysyneet muuttumattomina tai muutos on ollut vähäinen. Tämä tulosyhteenveto keskittyy vuoden 2023 tulosten tar- kasteluun, joskin huomioi myös selvät muutokset kahden eri tutkimuksen välillä, mikäli muutosta oli tapahtunut. Tutkimukseen osallistuneet sopi- muspalokuntalaiset olivat syntyneet vuosien 1937-2015 välillä (noin 8-86 v) mediaanisyntymävuoden

ollessa 1982 (noin 41 v). Kaikista vastaajista 81,5 prosenttia oli miehiä, joskin naisten osuus oli kasvanut verrattuna vuoden 2020 barometriin

+ 2,0 prosenttiyksikköä ja oli nyt 18,3 prosenttia. Vastaajien tyypillisin kou- lutusaste oli ammattitutkinto (48,3%) ja ammattiasemana työntekijä (41,0%). Vastaajien tehtävät palokunnassa pai- nottuivat ennen kaikkea sammutus- ja pelastustoimintaan (85,6%), mutta noin puolet vastaajista (49,7%) toimi myös muissa operatiivisissa tehtä- vissä. Nuorisotoimintaan kuuluvia oli vastaajista 29,9 prosenttia,

joka oli + 6,9 prosenttiyksikköä enem- män kuin vuoden 2020 barometrissä.

Raportin tuloseroja tarkasteltaes- sa tuleekin huomioida mahdollinen aineistojen eroavaisuus.

Vastaajat pitivät kolmena tärkeim- pänä palokuntatoiminnan muotona: hälytystehtäviä ja pelastustoimintaa (89,7%), harjoittelua pelastustehtä-

viin (77,5%) sekä pelastustehtäviin liittyvää koulutusta (52,7%). Pelastus- tehtäviin liittyvän koulutuksen koettu tärkeys oli laskenut vuoden 2020 barometristä - 5,5 prosenttiyksikköä, joskin TOP3 lista oli pysynyt silti muuttumattomana.

Laskua saattanee ainakin osittain selittää nuorisotoimintaan kuulunei- den määrän kasvu (nuorisotoiminta tärkeys 31,1% + 3,1 prosenttiyksikköä), mutta myös palokuntatoimintaan liittyvän varautumisen kasvu (varau- tuminen tärkeys 10,8% + 2,3 prosent- tiyksikköä).

Kaikista vastaajista yhteensä 43,2 prosenttia oli ollut mukana palokun- tatoiminnassa yli 20 vuotta, mediaa- nin ollessa 16-20 vuotta. Alueellisesti vastaajien pelastustoimen alueena oli useimmiten Varsinais-Suomi (12,9%), Länsi-Uusimaa (10,3%) sekä Satakun- ta (9,5%). Pirkanmaan pelastustoimen alueeseen kuuluneiden osuus oli – 3,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin 2020.

Vastaajien alueellisena ympäris- tönä oli useimmiten, joko maaseutu- mainen toimintaympäristö (39,5%) tai sekä maaseutumainen että kaupunki- mainen toimintaympäristö (35,8%).

Vastaajat käyttivät palokuntatoi- mintaan, poisluettuna varallaolo (Md) noin 2-5 tuntia viikossa. Varallaoloa, josta sai henkilökohtaista korvaus- ta, ilmoitti tekevänsä 203 vastaajaa.

Tällaiseen varallaoloon käytetty aika oli keskimäärin 61-120 tuntia kuukau- dessa.

Hieman yli puolelle kaikista vas- taajista (55,4%) ei maksettu lainkaan henkilökohtaisia palkkioita. Mikäli palkkioita maksettiin, maksettiin niitä useimmiten hälytystoiminnasta (42,4%) ja palkkioiden maksajana oli useimmiten hyvinvointialue (66,4%).

”Tutkimuksen tulosvertailu on toteutettu vuoden 2020

sopimuspalokunta- barometriin kaikkien sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat pysyneet

muuttumattomina tai muutos on ollut vähäinen.”

Vuoden 2020 sopimuspalokun- tabarometrissä mukana oli + 3,8 prosenttiyksikköä enemmän sellaisia vastaajia, joille maksettiin henkilökoh- taista palkkaa tai palkkioita. Vastaajat työskentelivät päätyössään useimmi- ten yksityisellä sektorilla ml. Yrittäjinä (48,1%) tai hyvinvointialueen palve- luksessa ml. muussa työssä julkisella sektorilla (30,0%).

Kolme tärkeintä palokuntatoimin- taan motivoivaa asiaa olivat: hyvä henki ja yhteisöllisyys (67,3%), halu auttaa onnettomuustehtävissä (62,3%) sekä hälytystehtävät ylipäätänsä (46,7%). Palokunnissa oli työhyvin- voinnin osalta onnistuttu mm. hyvän yhteishengen ja yhteisöllisyyden osalta. Kehitettävää taas löytyi mm. harjoitustoiminnasta sekä viestinnäs- tä. Osa vastaajista koki myös yhteis- hengen toimimattomaksi. Tyypillisesti hyvällä viestinnällä voidaan kohottaa myös yhteishenkeä.

xxxxx luopumista viimeisen vuoden aikana. Osuus oli – 2,2 prosenttiyk- sikköä pienempi kuin vuoden 2020 barometrissä, joskin kysymystä oli muutettu siten, että se sisälsi tällä kertaa termin ”vakavasta”. Kolmena merkittävimpänä syynä mahdolliseen toiminnasta luopumiseen oli kuppi- kuntaisuus, kiusaaminen tms. henkilöi- den väliset ristiriidat (41,5%), Pelas- tuslaitoksen toiminta, kuten yhteistyö, asenteet, resurssit tms. (32,7%) sekä vaikeus sovittaa palokuntatoimintaa yhteen muun elämän kanssa (28,9%). Samaiset syyt muodostivat kolmen kärjen myös vuoden 2020 baromet- rissä, joskin kuppikuntaisuuden osuus oli + 4,7 prosenttiyksikköä korkeampi nyt toteutetussa barometrissä, kun taas palokuntatoiminnan yhteensovit- taminen muun elämän kanssa nähtiin helpompana / vähäisempänä (- 3,5 prosenttiyksikköä).

Huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, että liiallisen työmäärän osuus palokuntatoiminnassa ja toiminnan sitovuus yhtenä mahdollisena luopu- missyynä nähtiin keskeisimpänä kuin vuonna 2020 (21,0% + 5,5 prosentti- yksikköä).

Kaikista vastaajista noin puolet (50,3%), arvioi pelastuslaitoksen ja pelastajien arvostavan sopimuspalo- kuntia joko erittäin tai melko paljon. Vastaava arvio oman alueen asukkais- ta oli huomattavasti korkeampi, 85,3 prosenttia. Yhteensä 55,4 prosenttia vastaajista arvioi pelastuslaitoksen ja oman palokunnan välisen yhteistyön sujuvan organisaatiotasolla riittävän hyvin ja 59,1 prosenttia myös hen- kilötasolla. Kysymysten yhteydessä tulee huomata, että useampi kuin joka viides vastaaja ei osannut arvioida yhteistyön sujuvuutta lainkaan.

Yhteistyön haasteet kohdistuivat useimmiten yksittäisten henkilöiden

barometristä.

TOP3 listan ulkopuolelta tulee huo- mioida myös byrokratian määrän koet- tu voimakas nousu (nyt 37,2% / + 10,9 prosenttiyksikköä) sekä vaatimustason kasvu (nyt 23,7% + 5,0 prosenttiyksik- köä). Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin mm. haasteet pelastuslaitoksen asenteissa ja arvostuksessa sopimus- palokuntia kohtaan.

46,3 prosenttia vastaajista ilmoitti alueen palokuntien yhteisen toi- minnan toimivan pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokuntatoiminnan puolesta vähintäänkin hyvin. Osuus oli

– 2,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2020. Osa vastaajista ilmoitti kuitenkin avoimen vastauspalautteen kautta suunnan olevan nykyisellään

”Yhteensä 74,5 prosenttia vastaajista piti palokuntansa työilmapiiriä vähintäänkin hyvänä ja työilmapiirin voidaankin katsoa parantuneen vuoden 2020 barometristä ainakin aavistuksen.”

Osuus oli + 5,6 prosenttiyksikköä kor- keampi kuin vuoden 2020 baromet- rissä. Ohjeistuksiin ei ollut tutustunut lainkaan 10,9 prosenttia vastaajista (muutos + 3,3 prosenttiyksikköä).

Työterveyshuollon tarkastuk- sessa oli käynyt 71,3 prosenttia vas- taajista, joskin 5,0 prosenttia ilmoitti, ettei asia koskenut heitä.

Useampi kuin joka kolmas (34,0%) vastaaja ilmoitti, ettei palokunnassa ollut riittävästi henkilökohtaisia sam- mutusvarusteita huollon ajaksi.

Lakisääteistä työturvallisuus- asioiden arvioitiin olevan kunnossa pelastuslaitoksen alueella kohtalai- sesti (ka 3,4 / muutos -0,1 yksikköä).

Kaikista vastaajista useampi kuin joka neljäs (29,3%) oli kohdannut palokunnassa epäasiallista käyttäy- tymistä, joka kohdistui esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, häirintää tai kiusaamista. Osuutta voi- daan pitää tyypillisiin henkilöstötut- kimuksiin verrattuna melko korkeana. 62,0 prosenttia vastaajista ilmoitti, että palokunnasta löytyi kuitenkin työkaluja ml. toimenpiteitä puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen.

38,0 prosenttia vastasi, että oman palokunnan jäsenhankinta oli suun- nitelmallista. Lähes yhtä suuri osuus (30,7%) oli sitä mieltä, että palokun- taan saatiin myös tulevaisuudessa riit- tävästi hälytyskelpoisia jäseniä. Osuus oli + 3,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2020 barometrissä, mutta myös eos-vastausten osuus oli kasva- nut + 1,9 prosenttiyksikköä.

Muutossuuntaa arvioitaessa tulee kuitenkin huomata, että vuoden 2020 barometrissä arviointi koski sopimuspalokuntia yleensä, kun tällä kertaa se kohdistui vastaajan omaan

I 60 Sopimuspalokuntabarometri 2023 *Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 61 I

palokuntaan. Vastaajien mainitsemina syinä siihen, miksi tulevaisuudessa

ei saada riittävästi hälytyskelpoisia jäseniä olivat mm. alueelliset muuttotappiot ja ihmisten ajankäytön muuttuminen.

38,4 prosenttia vastaajista uskoi, että omaan palokuntaan saadaan tulevaisuudessa jäseniä myös muu- hun kuin hälytystoimintaan. Osuus oli + 6,2 prosenttiyksikköä korkeam- pi kuin vuonna 2020. Myös tämän kysymyksen osalta on syytä huomata, että arviointi koski tällä kertaa omaa palokuntaa, kun aikaisemmin se koski sopimuspalokuntia yleisesti.

Lähes puolet vastaajista (49,2%) oli kannustanut jonkun henkilön mu- kaan palokuntatoimintaan viimeisen vuoden aikana.

Kannustamiskeinoina oli kerrot- tu mm. hyvästä yhteishengestä ja uu- den oppimisesta, mutta myös toimin- nan täytteisestä harrastuksesta, joka oli yhteiskunnallisesti merkittävää.

Vastaajien mainitsemia jäsenhankin- nan keinoja oli mm. palokuntatoimin- nan entistä aktiivisempi esiintuonti omassa tuttava- ja kaveripiirissä.

45,3% vastaajista arvioi oman alueen koulutuksen järjestelyjen suju- neen vähintäänkin hyvin.

Vastaava osuus oli vuoden 2020 tut- kimuksessa hieman korkeampi 49,0%. Peruskoulutuksen määrää pidettiin melkein riittävänä (ka 2,1 / asteikko

1-3), joskin myös peruskoulutuksen määrä nähtiin riittämättömämpänä ”liian vähän” kuin vuonna 2020 (- 0,1 yksikköä).

23,6 prosenttia piti peruskoulu- tuksen määrää omalla alueella tällä hetkellä liian vähäisenä, kun vastaava osuus oli edellisessä tutkimuksessa 19,3 prosenttia (- 4,3 prosenttiyksik- köä). Yhteensä 36,4 prosenttia ilmoitti, että hälytystoiminnasta kiinnostuneet pääsevät peruskurssille ylipäätänsä riittävän nopeasti. Tulosta tarkastel- taessa on kuitenkin syytä huomioida myös suuri eos-vastausten osuus (28,3%). Peruskurssin käyneet vastaa-

I 62 Sopimuspalokuntabarometri 2023

”Lähes puolet vastaajista (49,2%) oli kannustanut jonkun henkilön mukaan palokunta- toimintaan viimeisen vuoden aikana.”

jat olivat odottaneet kurssille pääsyä keskimäärin 0-3 kuukautta. Yli puoli vuotta kurssille pääsyä oli odottanut kuitenkin noin viidennes (21,1%) kurssin käyneistä vastaajista. Kurssille ei siten päässyt aina nopeasti.

Palokuntien järjestämiä harjoi- tusiltoja oli vuosittain keskimäärin enemmän kuin 30. Sopimushenkilös- tön kursseja käyneet olivat käyneet viimeisen viiden vuoden aikana keski- määrin 1-3 kurssia. Toisaalta, yhteensä 33,9 prosenttia vastaajista ei ollut käynyt sopimushenkilöstön kursseja viimeisen viiden vuoden aikana lain- kaan. Sopimushenkilöstön kurssien tasoa pidettiin hyvänä (ka 4,0)

Muita kuin miehistökursseja oli vii- meisen viiden vuoden aikana käynyt 35,1 prosenttia kaikista vastaajista. Luku oli – 2,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2020 baromet- rissä. Käydyt kurssit olivat tyypillisesti muuta, pelastus- tai ensivastetoimin- nan täydennyskoulutusta.

*Kysymys on muuttunut vuodesta 2020, mutta vertailua pidetään silti edelleen mielekkäänä pienin varauksin. 63 I

Osion lopuksi vastaajilta tiedustel- tiin, mikä olisi sopiva sammutustyön tai pelastustoiminnan peruskurssin pituus. Lähes puolet vastaajista (48,9%), piti peruskurssin sopivana pituutena 21-50 tuntia. Peruskurssille osallistuvan soveltuvuuden arvioinnin osalta niin ikään hieman vajaa puolet vastaajista (46,0%) oli sitä mieltä, että palokunnan oman arvioinnin lisäksi

tarvitaan myös lääkärintarkastus. Pa- lokunnan omaa arviota piti riittävänä 44,7 prosenttia vastaajista.

Vastaajat arvioivat kuorma-au- tokortillisten palokuntalaisten määrän olevan melkein riittävää (ka 2,4 / asteikko 1-3). Muutossuunta oli kuitenkin vuoden 2020 barometriin nähden negatiivinen - 0,1 yksikköä. Noin kolmasosa (33,2%) vastaajista ilmoitti, että kuorma-auton ajo-oikeu- den hankintaa tuetaan. Kuorma-auton ajotaidon ylläpitämisen osalta vastaa- va osuus oli 67,4 prosenttia. Kumman- kin kysymyksen osalta tulee huomata melko korkeat eos-osuudet (23,8% / 14,9%). Osiota koskevissa avoimissa vastauksissa mainittiin mm. ohjatun ajoharjoittelumäärän tehostaminen etenkin niiden osalta, jotka eivät aja ammatikseen. Huolta esitettiin myös niitä nuoria jäseniä kohtaan, jotka

eivät enää suorita C-korttia osana nor- maalia autokoulua kustannussyistä.

Palosuojelurahaston avus- tuksia oli hakenut viimeisen viiden vuoden aikana yli puolet vastaajista (54,5%). Osuus oli + 8,3 prosent- tiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2020 barometrissä, joskin myös

eos-vastausten osuus oli vähentynyt samassa ajassa -3,1 prosenttiyksikköä ollen kuitenkin edelleen korkea 32,3 prosenttia. Yhteensä 48,5 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa palo- suojelurahaston eri avustusmuodot ja niiden hakukriteerit vähintäänkin koh- talaisesti. Noin kolmannes vastaajista (32,9%) ilmoitti, ettei asia kuulunut omiin tehtäviin.

Tutkimuksen lopuksi vastaajat arvioivat SSPL:n toimintaa. Hieman vajaa puolet kaikista vastaajista (45,0%) arvioi liiton toimivan sopi- muspalokuntalaisten asioidenhoitaja- na hyvin tai jopa erinomaisesti. Osuus oli – 2,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuoden 2020 barometrissä. Huo- miota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että hieman yli kolmannes vastaajista (35,9%) ei osannut ottaa kantaa itse kysymykseen (+ 3,1 prosenttiyksikköä). Viestintää tarvitaan tällä rintamalla siten ehdottomasti lisää.

Sopimuspalokuntabarometri

2023

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisusarja, sarja B:9/2023

TÄMÄN HANKKEEN ON RAHOITTANUT PALOSUOJELURAHASTO.

Document Metadata

Table of Contents

Sopimus- palokunta- barometri

Document Metadata