KAUPPA-ALUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
*
Ulkomaanliikenteen
KAUPPA-ALUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 28.2.2017
2/65 Voimassaoloaika 1.3.2014 – 28.2.2017
Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 7
2 Määritelmät 7
3 Yleistä 8
3.1 Miehistön pätevyys 8
3.2 Miehistön lukumäärä 9
3.3 Työhönotto 9
3.4 Määräaikainen työsopimus 10
3.5 Irtisanominen ja lomautus 10
3.6 Osa-aikatyö 10
3.7 Harjoittelijat 11
3.8 Järjestyksenvalvoja 11
3.9 Ulkopuolinen työvoima 11
4 Työaikasäännökset 11
4.1 Yleistä 11
4.2 Vuorotyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa. 13
4.3 Taloustyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa 14
4.4 Päivätyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa . 17
4.5 Satamavahti muissa kuin pientonnistoaluksissa 19
4.6 Korvaus ylityöstä muissa kuin pientonnistoaluksissa 20
4.7 Työaika pientonnistoaluksissa 22
4.8 Ruoka, ruoka-ajat ja lepotauot 24
4.9 Aluksen arvioitu lähtöaika 25
5 Vuorottelujärjestelmä 25
5.1 Vuorottelu muissa kuin pientonnistoaluksissa 25
5.2 Vuorottelu pientonnistoaluksissa 28
6 POISSAOLO 29
6.1 50- ja 60-vuotispäivä 29
6.2 Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma hääpäivä 29
6.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito 30
6.4 Järjestötoimintaan osallistuminen 30
6.5 Sairausloma, äitiysloma ja isyysvapaa 30
6.6 Todistajana esiintyminen ja koulutukseen osallistuminen vapaajakson aikana 30
6.7 Hoitoonohjaus pientonnistoaluksissa 31
7 Vuosilomasäännökset 31
7.1 Yleistä 31
7.2 Vuosilomapalkka muissa kuin pientonnistoaluksissa 31
7.3 Vuosilomapalkka pientonnistoaluksissa 32
7.4 Lomaraha 32
8 MATKAT 33
8.1 Yleistä 33
8.1 Matkakorvaus muissa kuin pientonnistoaluksissa 33
8.2 Matkakorvaus pientonnistoaluksissa 34
8.3 Lomamatkat 34
8.4 Kokousmatkat 35
9 Vaatetus 35
9.1 Suojavaatetus 35
9.2 Taloushenkilökunnan työvaatteet 36
10 SIIVOUS 36
11 Vapaa-ajan vakuutus 37
12 Kuolleen kotiinkuljetus 37
13 Muusikoita koskevat lisämääräykset 37
14 Satamassa julistettu lakko/sulku/saarto 39
15 Neuvottelumenettely 39
15.1 Osapuolten väliset neuvottelut 39
15.2 Jatkuvan neuvottelun periaate 39
15.3 Välimiesoikeus 40
16 Järjestötoiminta 40
16.1 Työhuonekunnat/Ammattiosastot 40
16.2 Asiamiehet 41
17 Aluksen luovuttaminen ja lipun vaihto 41
B PALKKAEHDOT MUISSA KUIN PIENTONNISTO- ALUKSISSA 42
18 Palkanmaksu 42
19 Puuttuvanmiehen palkka 43
20 Taulukkopalkat 43
20.1 Yleistä 43
20.2 Erinäiset palkkausperusteet 43
20.3 Palkat rahtialuksissa 44
20.4 Palkat matkustaja-aluksissa 44
21 Palkanlisät 44
21.1 Ikälisä 44
21.2 Öljynkuljetuslisä 46
21.3 Valtamerilisä 46
21.4 Suuraluslisä 47
21.5 Yleistoimi 47
21.6 Kokki-stuertin pätevyyslisä 47
21.7 Stuertin pukuraha 48
21.8 Varustamolisä matkustaja-aluksissa 48
22 Erinäiset korvaukset 48
22.1 Varallaolokorvaus 48
22.2 Lastinkäsittelykorvaus 49
22.3 Tarjoilukorvaus 49
22.4 Yötyökorvaus rahtialuksessa 50
22.5 Likaisen työn korvaus 50
22.6 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 50
22.7 Sodanvaaralisä 50
23 Taloushenkilökunnan palveluraha matkustaja- aluksissa 51
24 Luontoisedut 51
24.1 Korvaus ravinnosta ja asunnosta 51
24.2 Luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana 51
24.3 Luontoisetujen korvaus vastikeaikana 52
24.4 Luontoisetujen korvaus sairausaikana 52
24.5 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuhteissa 53
C PALKKAEHDOT PIENTONNISTOALUKSISSA 53
25.1 Palkkaus 53
26 Voimassaoloaika 58
Puitesopimus 59
Luettelo liitesopimuksista 61
PALKKATAULUKOT 1.3 2014 - 28.2.2015 63
Erinäiset lisät ja korvaukset 1.3.2014 64
Suomen Merimies-Unioni SMU ry Suomen Varustamot ry
ULKOMAANLIIKENTEEN KAUPPA-ALUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1 Johdanto
1. Suomen Varustamot toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja ulkomaanlii- kenteessä olevissa rahti-, pientonnisto-, ropax- ja muissa vastaavissa kaup- pa-aluksissa, jotka eivät ole perinteisiä matkustaja-aluksia.
3. Työntekijän on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän meri- miestavan mukaisesti, laivapalveluksessa noudatettava raittiutta, hyvää jär- jestystä ja kuria sekä käyttäytyvä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidet- tava huolellisuudella. Aluksen kulutustarvikkeiden ja muonan käytössä on noudatettava säästäväisyyttä.
2 Määritelmät
1. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetaan:
rahtialuksella kauppa-alusta, joka ei ole matkustaja-alus;
pientonnistoaluksella1) alle 1600 brt kuivalasti-, säiliö- ja erikoisalusta;
ropax-aluksella alusta, joka on rekisteröity matkustaja-alukseksi, mutta joka kuljettaa myös lastia ja joka ei ole perinteinen matkustaja-alus;
matkustaja-aluksella alusta, joka voimassaolevien määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi;
peruspalkalla palkkaa, johon sisältyy taulukkopalkka, pätevyyslisät, suur- aluslisä ja matkustaja-aluslisä;
korotetulla peruspalkalla palkkaa, johon sisältyy peruspalkka ja yt-lisä;
kuukausipalkalla palkkaa, johon sisältyy peruspalkka/korotettu peruspalkka, ikälisät, öljynkuljetuslisä ja valtamerilisä;
kuukausiansiolla palkkaa, johon sisältyy kuukausipalkka, muut lisät, korva- ukset, ylityö, ruoka- ja asuntokorvaus; sekä
takuupalkalla palkkaa, joka sisältää korvauksen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä, sovitusta määrästä ylityötä, ikälisät sekä muut sovitut erinäi- set lisät ja korvaukset ja jonka työntekijän on oikeutettu saamaan joka pal- kanmaksukausi siitä riippumatta teetetäänkö hänellä sovittua ylityömäärää tai työtä vai ei.
A TYÖEHDOT 3 YLEISTÄ
3.1 Miehistön pätevyys
1. Ulkomaanliikenteen aluksissa työsuhteessa olevalla kansi- ja konemiehis- töllä sekä taloushenkilökunnalla tulee olla pätevyystodistus, joka perustuu voimassa olevaan laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun
1) Kun hyväksytään uusia pientonnistoaluksia tämän sopimuksen piiriin, niin lähtökohta on vuoden 1947
-alusmittaussäännöt (Oslo-konventio). Jos aluksella ei ole Oslo-konvention mukaista mittakirjaa tai – todistusta, niin aluksen kokoa arvioidaan vuoden 1969 alusmittausyleissopimuksen (Lontoon konventio) seuraavasti. Lontoon konvention BT-luvut kerrotaan roro-alusten osalta luvulla 0,25 ja lolo-alusten osalta kertoimella 0,4. Näin saadaan alukselle lukema, joka keskimäärin vastaa vanhan Oslo-konvention mukaisia brt-vetoisuuksia. Muiden alustyyppien osalta kertoimet sovitaan tapauskohtaisesti. Tämä ei vaikuta 1.3.2005 Suomen lipun alla olevien alusten sopimusalakäytäntöön, jollei niihin tehdä vetoisuuteen vaikuttavia muutos- töitä.
3.2 Miehistön lukumäärä
1. Varustamon on sovittava aluksiin otettavan laivahenkilökunnan lukumää- rästä ja pätevyydestä sekä lastialuksiin tehtävistä takuupalkkasopimuksista Suomen Merimies-Unionin kanssa. Laivahenkilökunnan lukumäärän osalta on otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä le- po. Miehityksestä sopimisen helpottamiseksi osapuolet ovat laatineet mallipe- rusmiehistöt eri aluskokoluokille. Miehitystaulukot, joita sovelletaan pienton- nistoalusten osalta vähimmäismiehityksinä, ovat työehtosopimuksen liitteenä
2. Ennen miehityssopimuksen tekemistä varustamon on neuvoteltava miehi- tyksestä pääluottamusmiehen kanssa.
2. Varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välinen miehityssopimus on ol- tava nähtävänä aluksen ilmoitustaululla. Miehityssopimuksen mukaisiin va- kansseihin/toimiin otettavat työntekijät on palkattava toistaiseksi voimassa oleviin työsopimussuhteisiin, ellei laista tai tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
4. Pursimies/kansikorjausmies on oltava vähintään 1000 dw-tonnin aluksissa.
5. Vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa yhdelle matruuseista on maksettava korjausmiehen palkka.
3.3 Työhönotto
1. Miehistön työhön ottamisesta ulkomaanliikenteessä oleviin suomalaisiin aluksiin on voimassa, mitä siitä allekirjoittaneiden yhdistysten välillä on sovittu ja erikseen säädetty.
2. Yllä olevaan viitaten Suomen Merimies-Unioni on ilmoittanut pitävänsä kiinni siitä tavasta, joka nyt vallitsee käytännössä, että muita kuin Merimies-
3. Merenkulun työnantajaliitot sitä vastoin väittävät, että miehistöön kuuluva merimies voidaan ottaa toimeen riippumatta siitä, onko hän Merimies-Unionin jäsen tai ei.
4. Xxxxxxx työntekijän kanssa on sovittu työhön ottamisesta eikä hänen kanssa työnantajasta johtuvasta syystä tehdä sopimusta, on hän oikeutettu saamaan vahingonkorvauksen kuten sopimuksen rikkomisesta.
3.4 Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijai- suus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyt- tävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Tämän kohdan tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomis- suojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen. (Liite 3)
3.5 Irtisanominen ja lomautus
1. Irtisanomisen ja lomautuksen yhteydessä on noudatettava mitä tästä xxxx- seen on sovittu. (Liite 4)
3.6 Osa-aikatyö
1. Merimieseläkelain mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen ja osatyökyvyttömyys- eläkkeeseen liittyvä osa-aikatyö sekä merityösopimuslain mukainen osittai- nen hoitovapaa sekä osittainen vanhempainvapaa toteutetaan liitteen 5.1 mukaisesti.
2. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa toteutetaan sellaisia lainsäädän- nöllisiä tai sopimusperusteisia ratkaisuja, joilla parannetaan osa-aikatyössä olevien etuuksia, parannukset toteutetaan myös tämän kohdan mukaisilla osa-aikatyöntekijöillä.
3. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työntekijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksel- la. Osapuolet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työn-
tekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttö- myyseläkkeellä olon ajaksi.
3.7 Harjoittelijat
3.8 Järjestyksenvalvoja
1. Osapuolet toteavat, että järjestyksenvalvoja toimii työtehtäväänsä hoitaes- saan merityösopimuslain 13 luvun 18 §:n mukaisena päällikköä avustavana henkilönä.
1. Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin selvitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittami- seen mahdollista ja miten ulkopuolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikut- tamaan oman henkilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin.
4 Työaikasäännökset
4.1 Yleistä
1. Työaika ulkomaanliikenteessä järjestetään voimassa olevan merityöaika- lain mukaan, ellei seuraavista säännöksistä muuta johdu.
2. Aluksella on pidettävä merityöaikalain mukaista työaikapäiväkirjaa. Työn- antajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijä- kohtaisesti. Jos työnantaja on laiminlyönyt työaikakirjanpidon, tehdyt työtunnit ja niistä aiheutuvat korvaukset lasketaan työntekijän esittämän työaikakirjan- pidon mukaisesti.
3. Ellei tässä sopimuksessa tai tämän sopimuksen kohdassa 3.2 tarkoitetus- sa sopimuksessa ole toisin määrätty, taloustyöntekijän säännöllinen vuoro- kautinen työaika voidaan jakaa enintään kahteen (2) osaan. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.
4. Näissä säännöksissä tarkoitetaan:
vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin;
päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä;
taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkus- tajien muonitusta tahi muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua;
vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla;
tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta. Milloin aluksen sekä tulo että lähtö sattuu samalle vuo- rokaudelle, määräytyy työaika viimeisen tapahtuman mukaisesti;
viikolla aikaa maanantaista kello 00.00 sunnuntaihin kello 24.00; sekä
pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyys- päivää ja vapunpäivää.
4.1.1 Erityissäännöksiä matkustaja-aluksissa
1. Merityöaikalain vähimmäislepoaikoihin viitaten, tulee työntekijälle antaa vähintään kuuden (6) tunnin keskeytymätön lepo ja lisäksi tulee pyrkiä siihen, että työntekijälle annetaan mahdollisuus kahdeksan (8) tunnin keskeytymät- tömään lepoon.
2. Merityöaikalain ylityömääräyksistä poiketen on vuorokautiseksi enimmäis- työajaksi sovittu 12 tuntia 16 tunnin sijasta (ei koske erikseen sovittuja aluksia
/liikenne-alueita). Säännöllinen työaika tulee sovittaa merityöaikalain puitteis- sa siten, että työt järjestetään niin, että säännölliseksi työajaksi tulee maanan- taista perjantaihin joko neljä (4) tai kahdeksan (8) tuntia, ellei jäljempänä ole sovittu lyhyemmästä työajasta.
4.2 Vuorotyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksis- sa
4.2.1 Merivuorokausi
1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suoritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritet- tava ylityökorvaus.
4. Aluksen päällikkö voi vahtivuorossa olevien kanssa vapaasti sopia myös sellaisten laivan kunnossapitämistä tarkoitettavien töiden suorittamisesta kel- lo 18.00 – 06.00, jos ne eivät häiritse muiden lepoa.
4.2.2 Tulovuorokausi
1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 § 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.
3. Lauantaisin sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäin- päivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, varsinainen työaika on enintään kah- deksan (8) ja vähintään kolme (3) tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikes- ta yli kolmen (3) tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta vahtivuoron aikana tehtyä työtä, johon rinnastetaan myös aluksen kiinnitys ja siihen liittyvät työt. Aluksen kiinnityksen jälkeen älköön vuorotyöntekijää, joka em. perusteella on tehnyt työtä kolme (3) tuntia tai enemmän, velvoittako suorittamaan säännöl- listä laivatyötä.
4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suoritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritet- tava ylityökorvaus.
5. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen kiinnitystöitä lukuun otta- matta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvi- taukojen aiheuttamaa keskeytystä.
2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 § 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.
3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suoritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritet- tava ylityökorvaus.
4. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.
4.2.4 Satamavuorokausi
1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
3. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei vuorotyöntekijä joudu ole- maan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 18.00 välisenä aikana.
4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkä- perjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, varsinainen työaika on kolme (3) tuntia ja se on sijoitettava kello 06.00 ja
12.00 väliselle ajalle. Mainittujen aattojen sattuessa lauantaiksi maksetaan tehdystä työstä ylityökorvaus.
4.3 Taloustyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluk- sissa
4.3.1 Rahtialuksia koskevat säännökset
4.3.1.1 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi
1. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
4.3.1.2 Satamavuorokausi
1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäi- väksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään vii- si (5) tuntia.
2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei rahtialuksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 19.00 välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 06.00 ja kello 15.00 välisenä aikana. (MtL 5 § 1 momentin 4-kohta)
5. Säännöllinen työaika pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantai-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäi- syyspäivän aattoina, on enintään viisi (5) tuntia.
4.3.2 Matkustaja-aluksia koskevat määräykset
4.3.2.1 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi
1. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei matkustaja-aluksen talous- työntekijän joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuoro- kaudessa. (MtL 5 § 1 momentin 3-kohta)
3. Osapuolet ovat sopineet, että edellä sanotusta poiketen voidaan talous- henkilökuntaan kuuluvan säännöllinen työaika sijoittaa enintään kahteen (2) osaan vuorokaudessa kuitenkin siten, että työntekijälle annetaan vähintään
4.3.2.2 Satamavuorokausi
1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäi- väksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään vii- si (5) tuntia kun matkustajat eivät ole aluksessa.
2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei matkustaja-aluksen talous- työntekijän joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuoro- kaudessa. (MtL 5 § 1 momentin 3-kohta)
3. Xxxxxxx matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia saa edellä tarkoitettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivinä kuin lauantaina ennen kello 19.00 sekä pyhäpäi- vänä ja lauantaina ennen kello 15.00. (MtL 5 § 2 momentti)
5. Osapuolet ovat sopineet (poikkeus MtL:n 12 § 2 momentti), että aluksen ollessa satamassa pyhäpäivänä maksetaan taloustyöntekijälle säännöllisenä työaikana tehdystä työtunnista 1/63 kuukausipalkasta.
6. Säännöllinen työaika pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantai-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäi- syyspäivän aattoina, on enintään viisi (5) tuntia.
4.3.2.3 Järjestyksenvalvojan työaika
1. Järjestyksenvalvojan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tun- tia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voi- daan meri-, tulo-, lähtö- ja satamavuorokauden aikana sijoittaa kahteen (2) jaksoon.
4.4 Päivätyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksis- sa
4.4.1 Merivuorokausi
1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 5.)
2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suoritta- maan laivatyötä.
3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus. (Työaika on tavan- omaisten arkipäivien aamupäivän pituinen esim. 07.00-08.00, 08.30-12.00 = 4,5 t.)
5. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana merivuorokautena on kolme (3) tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väli- selle ajalle. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukai- sesti erityisellä vastikkeella.
6. Kohdan 5 määräysten lisäksi päivämies on oikeutettu vastikkeeseen, mil- loin hän sopimuksesta tekee työtä lauantaisin yli kolmen (3) tunnin. Sopimuk- sesta voi päivämies tehdä työtä enintään kahdeksan (8) tuntia myös pyhäpäi- vänä vastikekorvausta vastaan.
4.4.2 Tulovuorokausi
1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 6)
2. Säännöllinen työaika on aluksen kiinnitystä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.
3. Loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäi- syydenpäivän aattoina säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli kolmen (3) tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta aluksen kiinnitystä ja siihen liittyviä töitä. Säännöllinen työ-
aika on sijoitettava jos alus saapuu ennen kello 12.00, kello 06.00 ja kello
12.00 väliselle ajalle ja jos alus saapuu kello 12.00 jälkeen, kello 06.00 ja kel- lo 18.00 väliselle ajalle.
5. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suoritta- maan laivatyötä.
6. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana tulovuorokautena on kolme (3) tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väli- selle ajalle. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukai- sesti erityisellä vastikkeella.
4.4.3 Lähtövuorokausi
1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 5)
2. Säännöllinen työaika on aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lu- kuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.
4. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suoritta- maan laivatyötä.
5. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana lähtövuorokautena on kolme (3) tuntia. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.
4.4.4 Satamavuorokausi
1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suoritta- maan laivatyötä.
3. Satamalauantaina tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.
5. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkä- perjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäisyyden päivän aat- toina säännöllinen työaika on kolme (3) tuntia ja se on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väliselle ajalle, paitsi mainittujen aattojen sattuessa lauantaipäi- väksi, jolloin tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.
4.4.5 Päivätyöntekijän pyhä- ja lauantaityö matkustaja-aluksissa
4.4.6 Päivätyöntekijän vuorotyö
1. Milloin päivätyöntekijä on määrätty vuorokautta lyhyemmäksi ajaksi vahti- vuoroihin, on hänen säännöllisenä työajastaan voimassa, mitä merityöaika- säännöksissä päivätyöntekijästä on määrätty.
2. Työntekijä, joka vuoromatkoina toimii vuoro- ja päivätyöntekijänä, on aluk- sen satamaan tulon jälkeen pidettävä vastikemääräyksen suhteen siinä ase- massa, jossa hän aluksen tullessa satamaan oli, kunnes uusi matka satamas- ta alkaa.
4.5 Satamavahti muissa kuin pientonnistoaluksissa
1. Sen estämättä mitä edellä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivä- nä kuin lauantaina myös kello 18.00 ja kello 06.00 väliselle ajalle. (MtL 5 § 3 momentti)
4.6 Korvaus ylityöstä muissa kuin pientonnistoaluksissa
4.6.1 Varsinainen ylityökorvaus (MtL 13 §)
4.6.1.1 Rahana suoritettava ylityökorvaus
4.6.1.2 Korvausperusteet
1. Ylityökorvauksen laskemisen perusteeksi on otettava kuukausipalkka. (=peruspalkka/korotettu peruspalkka ja mahdolliset ikälisät; sinä aikana, jol- loin valtamerilisä ja/tai öljynkuljetuslisä maksetaan, on myöskin sellainen lisä otettava mukaan laskettaessa ylityökorvauksen suuruutta.)
4.6.1.3 Ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi
1. Katso vuorottelujärjestelmä (kohta 5.)
4.6.2 Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus
4.6.2.1 Lakisääteinen vastike (MtL 12 § 2 momentti)
1. Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaatto- na sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeu- tettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkeeseen.
4.6.2.2 Työaikamääräys
1. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa (maanan- taista perjantaihin) siten, että 38 tunnista ylimenevä osa (2 tuntia) korvataan vastikkeena.
4.6.2.3 Lisävastike
1) Merivuorokausi
1. Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen kahdeksan (8) tuntia merivuorokaudelta, joka on pyhäpäivä.
2) Tulo- ja/tai lähtövuorokausi
2. Tulo- ja lähtövuorokautena, joka on pyhäpäivä, syntyy lisävastiketta aluk- sen ollessa merellä yksi (1) tunti kutakin alkavaa kolmen (3) tunnin jaksoa kohti.
3. Kun rahtialuksen sekä tulo että lähtö sattuu pyhäpäiväksi, rinnastetaan sa- tamassa oloaika merellä oloaikaan, mikäli työvuorossa oleva työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta.
4. Matkustaja-aluksella tulo- ja/tai lähtövuorokautena, joka on pyhäpäivä, sa- tamassa oloaika rinnastetaan merellä oloaikaan, mikäli työvuorossa oleva työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta.
6. Jos edellä mainitussa paikassa viivytään enintään kolme (3) tuntia, ei se katkaise lisävastikkeen syntymistä.
4.6.3 Lakisääteisen ja lisävastikkeen käyttäminen
1. Kun aikaisemmin hankittuja vastikkeita käytetään vapaa-ajan muodossa maissa, vähennetään vastiketta enintään kahdeksan (8) tuntia jokaisesta muusta arkivapaapäivästä paitsi lauantaista.
2. Annettaessa ansaittua vastiketta vapaa-ajan muodossa satamassa on vas- tike annettava joko neljän (4) tai kahdeksan (8) tunnin jaksoina.
3. Loppiais-, pitkäperjantain-, vapunpäivän-, helatorstain, pyhäinpäivän-, itse- näisyyspäivän ja uudenvuodenaattona vähennetään vastiketta kuitenkin enin- tään kolme (3) tuntia.
4. Edellä tarkoitettuja vapaapäiviä käytettäessä on soveltuvin osin noudatet- tava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/84) on säädetty loman antamis- satamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. Tämä ei kuitenkaan kos- ke MtL 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista vastikevapaata, jota annetaan vuorottelujärjestelmän lisäksi vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuk-
sesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkee- seen oikeuttavan työajan pituinen.
4.6.4 Lakisääteisen ja lisävastikkeen korvaaminen
1. Mikäli vastike sovitaan korvattavaksi rahana, on jokaisesta tunnista mak- settava vähintään 1/164 työntekijän kuukausipalkasta.
2. Työsuhteen päättyessä jäljellä olevat vastikkeet korvataan siten, että jokai- sesta vastikkeeseen oikeuttavaa 6,5 tuntia kohden maksetaan yhden (1) päi- vän palkka.
4.6.4.1 Korvausperusteet
1. Milloin työntekijä työsuhdeaikanaan tilapäisesti on ollut sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa taulukkopalkkaa, korvataan hänelle merityöai- kalain 14 § 1 momentin 1) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vastike sen ammattinimikkeen edellyttämän palkan mukaan, missä vastike kulloinkin on ansaittu.
2. Vastikekorvauksia laskettaessa huomioidaan samat lisät kuin vuosiloma- palkkaa laskettaessa. Milloin työntekijä on ollut oikeutettu lisiin vain osan ai- kaa, otetaan ne huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.
4.7 Työaika pientonnistoaluksissa
4.7.1 Satamavuorokausi
1. Alus on satamassa koko vuorokauden (00.00 – 24.00).
2. Maanantaista torstaihin päivittäinen työaika on kahdeksan (8) tuntia. Kah- deksan (8) tuntia ylittävästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Perjantaina päi- vittäinen työaika on kuusi (6) tuntia ja kuusi (6) tuntia ylittävästä työstä mak- setaan ylityökorvaus. Lauantaina ja pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus.
3. Satamavuorokautena on säännöllinen työaika sijoitettava merityöaikalain 5
§:n mukaisesti kello 06.00 ja kello 18.00 välille. Kello 18.00 ja 06.00 välinen työ on aina ylityötä, josta maksetaan ylityökorvaus.
4. Jos työntekijä arkipäivänä maanantaista perjantaihin satamavuorokautena haluaa pitää kello 06.00-18.00 välisenä aikana nk. satamavapaata henkilö- kohtaisten asioiden hoitamista varten ja siitä sovitaan työnantajan kanssa,
niin tästä satamavapaasta vähennetään täydeltä työpäivältä yksi (1) vapaa- päivä tai puolelta työpäivältä puoli (0,5) vapaapäivää.
4.7.2 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi
1. Säännöllinen työaika on kaikkina viikonpäivinä enintään kahdeksan (8) tun- tia ja 56 tuntia kalenteriviikossa. Tämän lisäksi takuupalkkaan sisältyvä vuo- rokautinen työ-aika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 65 tuntia viikossa.
4.7.3 Taloustyöntekijän säännöllisen työajan jakaminen
1. Ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, taloushenkilökuntaan kuulu- van työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan jakaa enintään kahteen (2) osaan.
4.7.4 Palo-, pelastus- ja muut turvallisuusharjoitukset
1. Sen lisäksi, mitä aluksella pidettävistä palo-, pelastus- ja muista turvalli- suusharjoituksista on erikseen säädetty, ne on pyrittävä toteuttamaan siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän normaalien työtehtävien suoritta- mista ja työntekijän lepoaikoja sekä siten, että ne eivät aiheuta väsymystä.
1. Vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta suoritetaan liitteen 1 mukainen ylityökorvaus.
2. Mikäli työaika kalenteriviikossa on enemmän kuin 65 tuntia ja siitä ei ole maksettu ylityökorvausta vuorokautisen työaikasäännön mukaan, maksetaan siitä liitteen 1 mukainen ylityökorvaus.
3. Työajan sovellutusohje: katso liite 6.
4.7.6 Lepoajat
1. Työntekijälle on annettava lepoajat merityöaikalain mukaisesti. Lisäksi työntekijälle on annettava kuuden (6) tunnin välein vähintään 20 minuutin pi- tuinen ruokatauko, joka luetaan työaikaan, kun työtä tehdään ilman tavanmu- kaisia ruoka- ja kahvitaukoja.
4.8 Ruoka, ruoka-ajat ja lepotauot
1. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle päivittäin kolme (3) ateriaa välipaloineen. Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua, vaihtelevaa, maukasta ja määrältään riittävää sekä laadukasta.
2. Merenkulun työmarkkinaosapuolet pitävät tarpeellisena, että ruoka- ja kah- vitauot laivan ollessa satamassa järjestetään seuraavien aikarajojen välillä, elleivät erityiset syyt sitä estä:
aamiainen/kahviaamiainen 06.30 - 08.30
lounas 11.00 - 13.00
iltapäiväkahvi 15.00 - 16.30
päivällinen 16.30 - 18.30
3. Ruokatauko voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin ja alkamisajankoh- ta siirtää enintään tunnilla. Laivan eri osastojen edustajien sekä talousosas- ton esimiehen yhteisesti laatima ja päällikön hyväksymä ruokailujärjestys ase- tetaan näkyvälle paikalle ruokailutiloihin.
4. Aluksen työjohdosta vastaavien henkilöiden sekä talousosaston esimiehen tulee yhteisesti tarpeen mukaan suunnitella tarkoituksenmukainen ja mahdol- lisimman häiritsemätön ruokailujärjestelmä, ja heidän on myöskin laivakaup- piaille, ahtausmiehille yms. ilmoitettava ruokailutauoista. Tarpeen vaatiessa olisi järjestettävä vuororuokailu (puolen tunnin vuorot). Jos jostakin syystä (esim. sataman erikoisolosuhteet) on pakko poiketa tavanomaisesta ruokailu- järjestelmästä, on tästä mahdollisimman pian ilmoitettava keittiöhenkilökun- nalle ja niille, jotka lähinnä hoitavat eri henkilökuntaryhmien työnjohtoa.
5. Milloin ylityötä teetetään kello 18.00 ja 06.00 välisenä aikana tulee työnteki- jälle jokaisen kahden tunnin työjakson jälkeen antaa 10 minuutin lepotauko, joka luetaan työajaksi. Jokaisen neljän (4) tunnin työjakson jälkeen annetaan puolen tunnin kahvitauko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei koske hätä- ja tur- vallisuuspalvelua.
6. Rahtialuksen tullessa satamaan pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina nou- datetaan, jos alus on kiinnitetty laituriin ennen kello 10.00, iltapäiväruokailun suhteen samaa menettelyä kuin pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina aluksen ollessa satamassa on tapana. Tämä koskee myös sellaista ankkuripaikkaa, jossa alus lastataan tai puretaan.
7. Vähimmäislepoajoista, lepoaikojen merkitsemisestä asianomaisiin luette- loihin sekä palo-, pelastus- ja muihin turvallisuusharjoituksiin osallistumisesta on säädetty merityöaikalaissa.
4.9 Aluksen arvioitu lähtöaika
1. Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihinmenoportaiden läheisyyteen pan- tavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään neljä (4) tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuitenkaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mu- kaisessa liikenteessä.
5 Vuorottelujärjestelmä
5.1 Vuorottelu muissa kuin pientonnistoaluksissa
5.1.1 Yleistä
2. Työnantaja laati ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteu- tuksesta, josta sovitaan työnantajan edustajan ja laivaväen luottamusmiehen
/edustajan kesken alla olevien säännösten mukaisesti.
3. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kesken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvotte- lujärjestystä.
4. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestel- mä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.
5.1.2 Vuorottelu rahtialuksissa
1. Vuorottelujärjestelmä toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 - 1:1 (aikayksik- kö työtä : aikayksikkö vapaata). Vuorottelujärjestelmän käytön sovellutukses- sa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikenne-alue, jolloin työvuo- ron pituus olisi järjestettävä niin, ettei se ylitä 4 - 5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaustapauksen, kouluunmenon, asevelvollisuuden suo-
rittamisen tai näihin rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtameren takaisessa satamassa, josta se saapuu sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.
2. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi voidaan lakisääteisen vastikkeen, lisävastikkeen ja työajan lyhentämisen perusteella syntyvien vastikkeiden li- säksi käyttää palkkajakson tai vapaajaksoa edeltäneen työjakson aikana syn- tyneitä ylityötunteja ja erääntyneitä vuosilomalain ja työehtosopimuksen pe- rusteella syntyneitä lomapäiviä. Niiden antamisessa noudatetaan kuitenkin merimiesten vuosilomalain määräyksiä.
3. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosi- loma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioon ottaen.
4. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa- aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastik- keiksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaa- tuntia.
5. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä kello 24.00. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä kello 24.00. Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän säännönmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan aluksel- le.
5.1.3 Vuorottelu matkustaja-aluksissa
5.1.3.1 Yleistä
1. Aluksella noudatetaan 1:1 vuorottelujärjestelmää. Vuorottelujärjestelmän vapaavuoro on yhtä pitkä kuin työvuoro.
2. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi voidaan lakisääteisen vastikkeen, lisävastikkeen ja työajan lyhentämisen perusteella syntyvien vastikkeiden li- säksi käyttää palkkajakson tai vapaajaksoa edeltäneen työjakson aikana syn- tyneitä ylityötunteja ja erääntyneitä vuosilomalain ja työehtosopimuksen pe- rusteella syntyneitä lomapäiviä. Niiden antamisessa noudatetaan kuitenkin
merimiesten vuosilomalain määräyksiä. Muuttaessa ylitöitä vapaaksi yksi ar- kiylityötunti vastaa 1,4 ja yksi pyhäylityötunti kahta (2) vapaatuntia.
3. Ne ylityötunnit, joita ei tarvita vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi, korva- taan kuten tässä työehtosopimuksessa on sovittu ylityön korvaamisesta (koh- ta 4.6.1.1). Nämä ylityötunnit muutetaan, jos työntekijä esittää, vapaa-ajaksi kuten kappaleessa 2 on määrätty. Tämän lisävapaan saaminen ei saa aiheut- taa lisätyövoiman tarvetta.
5. Osapuolet suosittelevat, että 1:1-vuorottelujärjestelmä toteutetaan keski- määrin enintään kahden (2) viikon jaksoissa (2 viikkoa työtä:2 viikkoa vapaa- ta). Tästä voidaan kuitenkin poiketa asianosaisten työntekijöiden keskinäisel- lä sopimuksella. Työnantajan edustajan tulee kuitenkin vahvistaa tällainen järjestely.
5.1.3.2 Erinäiset kausiliikennettä koskevat säännökset
1. Kausiliikennealuksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Vuorotte- lujärjestelmä voidaan toteuttaa siten, että työvuoro on pitempi kuin vapaavuo- ro, kuitenkin niin, että työvuoron pituus on korkeintaan 14 vuorokautta, ja että vapaavuorot yhteensä ovat vähintään yhtä pitkät kuin työvuorot. Purjehdus- kauden aikana noudatetaan vähintään 2:1–vuorottelujärjestelmää.
2. Vuorottelujärjestelmä voidaan osapuolten sopimuksella toteuttaa siten, että osa vapaavuoroista siirretään annettavaksi vapaa-aikana purjehduskauden ulkopuolella heti sen päätyttyä työsuhteen pidennyksenä. Tähän voidaan käyttää:
1) lakisääteistä ja lisävastikkeista sekä työnajan lyhentämisen perus- teella syntyviä vastikkeita ja erääntyneitä vuosilomalain ja työehto- sopimuksen perusteella syntyneitä lomapäiviä; sekä
2) ne ylityötunnit, joita ei tarvita vuorottelujärjestelmän toteuttamisek- si, muutettuna vapaa-ajaksi siten, että yksi arkiylityötunti vastaa 1,4 ja yksi pyhäylityötunti kahta (2) vapaatuntia.
5.2 Vuorottelu pientonnistoaluksissa
5.2.1 Yleistä
1. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa. Sovittu vuorottelujärjestelmä on asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se kos- kee.
2. Aluksella noudatetaan osastoittain tai ammattiryhmittäin 1:1 (yksi jakso työ- tä, yksi jakso vapaata) tai 2:1 (kaksi jaksoa työtä, yksi jakso vapaata) vuorot- telujärjestelmää kuitenkin siten, että kesä-elokuun aikana noudatetaan 1:1- vuorottelua. Kukin osasto ja ammattiryhmä valitsee aluksella, kumpaa vuorot- telujärjestelmää noudatetaan.
3. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kesken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan kohdassa 15 määrättyä neuvottelujärjes- tystä.
4. Työjakson pituus on enintään kahdeksan (8) viikkoa, kuitenkin niin, että kaukoliikenteessä voi työjakson pituus olla enintään 16 viikkoa.
5. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi hankitaan aluksella oloajalta 0,45 (2:1-vuorottelu-järjestelmä) tai 0,8 (1:1-vuorottelujärjestelmä) päivää vapaata jokaiselta aluksella olopäivältä ja vastaavasti vapaavuorolla oltaessa vähen- netään jokaiselta vuorotteluvapaapäivältä yksi (1) edellä mainitulla tavalla an- saittu vapaapäivä.
6. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana työsuhteen päättyessä tai muutoin poikkeuksellisesti työsuhteen kestäessä, käytetään päiväpalkan ja- kajana 1/30 takuupalkasta ikälisineen. Samaa päiväpalkan laskentakaavaa käytetään muunkin palkallisen vapaa-ajan kuten esim. sairausajan palkan laskennassa.
7. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseen voidaan lisäksi käyttää erääntyneitä vuosilomalain perusteella syntyneitä lomapäiviä kuitenkin siten, että niiden antamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain määräyksiä. Vuorottelu- järjestelmään tulee kuitenkin sijoittaa kesä-elokuun aikana yksi vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen palkallinen vapaa-aika.
8. Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata liitteessä 6 olevien kaavojen mukaisesti.
5.2.2 Vapaavuoron alkaminen ja päättyminen ulkomaan satamassa
1. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa tai päättyy ulkomaan sa- tamassa noudatetaan myös näiltä osin vuosilomalain (433/84) 7 §:n määrä- yksiä.
6 POISSAOLO
6.1 50- ja 60-vuotispäivä
1. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta, on oikeutettu yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivastossa vähintään 10 vuotta edellyttä- en, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välittö- mästi edeltäneet kuusi (6) kuukautta.
6.2 Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma hääpäivä
1. Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sai- raustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme (3) päivää. Työntekijälle myönnetään niin ikään vastaava va- pautus työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi (2) päiväksi.
2. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuis- sa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.
3. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekiste- röidyn xxxxxxxxxxx puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- ja xxxxxx- xxxxx ja rekisteröidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
4. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä ta- loudessa eläviä henkilöitä.
6.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito
1. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa Valtioneuvoston päätöksen (130/85) (vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avus- tuksesta) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallis- tuakseen VNp:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolostaan etukäteen työnantajan kanssa.
6.4 Järjestötoimintaan osallistuminen
2. Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia asianomaisen henkilön kanssa vähennettäväksi aikaisemmin hankituista vastikkeista tai muista va- paa-ajoista. Myös vuosilomapäivien käyttö on mahdollista.
6.5 Sairausloma, äitiysloma ja isyysvapaa
2. Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäiväl- tä äitiyspäivärahakauden alkamisesta lukien (äitiysloma).
3. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutus- lain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta.
6.6 Todistajana esiintyminen ja koulutukseen osallistuminen vapaajakson aikana
1. Jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan puolesta todistajana oikeu- denkäyntiin tai poliisikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi.
6.7 Hoitoonohjaus pientonnistoaluksissa
1. Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa, maksaa työnantaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaa työ- ehtosopimuksen mukaisesti. (Liite 10.2)
7 Vuosilomasäännökset
1. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/84) mukaisesti, sii- hen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
2. Yli viiden (5) vuoden työsuhteen jälkeen, pientonnistoaluksissa yli viiden
(5) vuoden työsuhteen jälkeen samassa varustamossa, vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskaudelta.
3. Työntekijä, joka perättäisinä vuosina on ollut työsuhteessa saman varus- tamon tai varustamoyhtymän kausiliikenteen matkustaja-aluksissa 60 kuu- kautta, on oikeutettu saamaan vuosilomaa 2,67 arkipäivää jokaiselta loman- määräytymiskuukaudelta.
7.2 Vuosilomapalkka muissa kuin pientonnistoaluksissa
1. Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vaki- naisesta työstään vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmää- räytymiskauden aikana on tilapäisesti ollut yhteensä vähintään yhden kuu- kauden sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa taulukkopalkkaa, korotetaan vuosilomapalkka/lomakorvaus samassa suhteessa.
2. Lomapalkkaan kuuluvat taulukkopalkka mahdollisine pätevyyslisineen ja ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan lomapalkkaan öljynkuljetuslisä, valtamerilisä, pukuraha, matkustaja-aluslisä, suuraluslisä, YT-lisä sekä sodanvaaralisä sii- nä suhteessa, kuin niitä lomanmääräytymiskauden aikana on maksettu.
3. Matkustaja-aluksissa suoritettavat palvelurahat, jotka maksetaan työvuorol- ta, otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa.
7.3 Vuosilomapalkka pientonnistoaluksissa
2. Lomapalkkaan kuuluvat takuupalkka ja mahdolliset ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa kuin niitä lomanmääräytymiskauden aikana on maksettu.
3. Vuosiloman ajalta suoritetaan myös luontoisetukorvaus liitteen 1 mukaises- ti. Luontoisedut maksetaan myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itse- näisyyspäivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsi- äislauantailta. Luontoisetukorvausta ei kuitenkaan suoriteta vuorottelujärjes- telmän mukaiselta vapaajaksolta.
7.4 Lomaraha
1. Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijäl- le suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (lomarahaa las- kettaessa huomioidaan myös luontoisedut).
2. Muissa kuin pientonnistoaluksissa lomaraha lasketaan korotetusta (MvL 13
§ 2 momentti) päiväpalkasta ja korottamattomista luontoiseduista.
3. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.
4. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.
5. Työntekijä, joka kausiliikenteen aluksessa on ollut työsuhteessa koko pur- jehduskauden, on työsuhteen päättyessä oikeutettu lomarahaan.
8.1 Yleistä
1. Työsuhteen alkaessa työnantaja korvaa matkakustannukset Suomessa kotoa alukselle.
2. Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä ai- heutuvat matkat Suomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa koti-alus-koti pe- riaatteen mukaisesti. Kotimatka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
8.1 Matkakorvaus muissa kuin pientonnistoaluksissa
1. Kun työntekijä palveluksen takia lähetetään laivalle tai laivasta, on työnan- tajan maksettava matkakulut ja huolehdittava siitä, että hän matkan kestäes- sä saa kohtuullisen ravinnon yli kuusi (6) tuntia kestäviltä matkoilta. Tällöin asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan.
2. Jos työntekijän on matkustettava laivassa tai rautateillä yöaikaan, on hän oikeutettu korvaukseen II luokan makuupaikasta tai ellei II luokkaa ole, turisti- tai sitä vastaavan luokan makuupaikasta, missä makuupaikka on saatavissa ja milloin sitä tosiasiallisesti on käytetty.
3. Varustamon laskuun tehtävillä matkoilla on talousosaston esimies matkan tapahtuessa rautateillä tai laivassa, oikeutettu matkustamaan I tai sitä vas- taavassa luokassa ja lentokoneen turisti- tai säästöluokassa. Jos matka ta- pahtuu ulkomailla, on hän oikeutettu matkustamaan luokassa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luokkaa. Asialliset matkakulut korva- taan laskun mukaan.
4. Omaa autoa käytettäessä korvataan matka linja-autotaksan mukaan. Tak- sia voidaan käyttää kohtuullisessa määrin (ks. palkkaliite) linja-auto- tai rauta- tie- tai lentoaseman ja sataman välillä, kun
- linja-autoyhteyttä ei ole,
- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokau- den aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä, tai kun
- taksin käytöstä on ennakolta sovittu päällikön tai varustamon ja työntekijän kesken.
5. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityksen perusteella.
8.2 Matkakorvaus pientonnistoaluksissa
1. Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työnantajan määräyksestä matkalle työ- höntulopäivää edeltävänä päivänä ja matka on aloitettu ennen kello 21.00, tämä päivä lasketaan puoleksi (0,5) työpäiväksi ja työhöntulopäivä täydeksi
(1) työpäiväksi.
2. Laivanvarustamon laskuun tehtävillä matkoilla on työntekijä matkan tapah- tuessa rautatiellä tai laivassa oikeutettu matkustamaan I luokassa (kokkis- tuertti) / II luokassa (miehistö) ja lentokoneessa turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, on hän oikeutettu matkustamaan luokassa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luokkaa.
4. Työntekijän, joka haluaa käyttää hyväkseen merityösopimuslaissa sääde- tyn edun vapaasta kotimatkasta, on ilmoitettava varustamolle aikeestaan matkustaa kotiinsa niin hyvissä ajoin, että sijainen ehditään lähettää alukselle.
5. Varustamon laskuun tehtävällä lentomatkalla on työntekijä oikeutettu otta- maan mukaansa matkatavaraa omakohtaista käyttöä varten enintään 30 kg. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa ko. työntekijä. Mahdollisesta varus- tamon lukuun mukana olevasta tavarasta menevän ylipainomaksun suorittaa varustamo.
8.3 Lomamatkat
1. Työntekijä, joka palaa työhön vuosilomaltaan, vastikevapaaltaan tai vuorot- telujärjestelmän tarkoittamalta vapaavuoroltaan ja sairaslomaltaan, on oikeu- tettu saaman työnantajalta Suomessa olevan kodin ja aluksen välisestä pa- luumatkasta juna-, linja-auto, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, korvataan turistiluokan lentolipun hinta.
2. Ellei merimiesten vuosilomalaista muuta johdu, on työntekijä, joka kirjalli- sesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varustamon kustannuksella cross-trade liikenteessä olevaan alukseen, oikeu-
tettu vapaaseen kotimatkaan. Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan.
3. Rahtialuksessa työskentelevän työntekijän palatessa vuosilomaltaan, vas- tikevapaaltaan tai vuorottelujärjestelmän tarkoittamalta vapaavuoroltaan ja sairaslomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan lin- ja-auto- tai rautatieaseman tai lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoase- man, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välil- lä, kun
- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai
- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokau- den aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.
4. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityksen perusteella. Enimmäismäärä ilmenee liitteestä 1.
5. Mikäli vuorottelujärjestelmän mukainen vaihto tapahtuu sellaisena ajankoh- tana, ettei kotimatkaa voida aloittaa välittömästi, maksaa työnantaja yöpymi- sestä aiheutuneet kustannukset.
8.4 Kokousmatkat
1. Merimies-Unioni maksaa Unionin edustajakokouksen edustajaksi, Unionin valtuustoon tai Unionin hallituksen jäseneksi valitun Merimies-Unionin jäse- nen mahdolliset matkakulut.
9 Vaatetus
9.1 Suojavaatetus
1. Aluksissa on varattava työntekijän käyttöön tarpeellinen määrä asianmu- kaisia suojapukuja ja -jalkineita sekä muita henkilökohtaisia suojavälineitä.
2. Matkustaja- ja roro-alusten lastitiloissa työskenteleville työntekijöille hanki- taan työnantajan kustannuksella CE-merkityt yhtenäiset suojahaalarit varus- tettuna heijastavilla nauhoilla.
3. Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimat/varaamat suojavaatteet pese- tetään työnantajan kustannuksella tai ko. vaatteet pestään työaikana.
9.2 Taloushenkilökunnan työvaatteet
1. Matkustaja-aluksissa sekä aluksissa, joissa työnantaja vaati erityisten va- rustamon ohjeiden mukaisesti valmistettujen työvaatteiden käyttämistä talo- usosastossa, tulee työnantajan hankkia vaatimansa vaatekappaleet talous- henkilökunnan käyttöön.
3. Työnantaja kustantaa keittiöhenkilökunnan työtakit, työhousut ja lakit niiden käyttöä edellytettäessä.
10 Siivous
1. Ruokailuastioiden ja -välineiden pesu sekä ruokailutilojen järjestäminen ja puhdistaminen on toimitettava jokaisen ruokailun jälkeen. Puhdistamistyön suorittamiseen on varattava tilaisuus säännöllisenä työaikana.
2. Makuuhytit on järjestettävä ja puhdistettava päivittäin. Lisäksi makuuhytit ja ruokailutilat on perusteellisesti puhdistettava ja pestävä kerran viikossa.
3. Nämä työt suoritetaan säännöllisenä työaikana.
4. Ellei tässä pykälässä tarkoitettuja töitä voidaan suorittaa säännöllisenä työaikana, on ne suoritettava ylityönä säädettyä ylityökorvausta vastaan. Yli- työnä ei pidetä sanotunlaista työtä, jonka vahdissa oleva suorittaa pyhäpäi- vänä.
5. Suosituksena todetaan työntekijän edistävän omalta osaltaan siisteyttä ja viihtyisyyttä sijaamalla oman vuoteensa.
6. Taloushenkilökunnan suorittama siivoustyö kuuluu talousosaston esimie- hen valvontaan.
11 VAPAA-AJAN VAKUUTUS
1. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän vapaa-aikana ja lai- vaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma.
2. Työnantaja on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisäva- kuutuksen, jolla korvataan sivullisen työntekijälle tahallisesti aiheuttama vamma edellyttäen, ettei vahingoittunut ole omalla menettelyllään ratkaise- vasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan.
3. Jos työnantaja on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että työntekijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen tässä so- vitut tapaturmakorvaukset.
4. Kun työntekijää kohtaa tapaturma, hänen on siitä heti ilmoitettava työnan- tajalle tai tämän edustajalle, jonka tulee vaadittaessa antaa työntekijälle siitä todistus. Tapaturmailmoitus on viipymättä tapaturman tapahduttua laivanpääl- likön tai varustamon toimesta lähetettävä asianomaiselle vakuutuslaitokselle.
6. Työntekijälle sairauden sattuessa tämän sopimuksen mukaan kuuluvat edut taataan hänelle myös tapaturmatapauksissa.
7. Näiden lisäksi työnantaja ottaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.
12 Kuolleen kotiinkuljetus
1. Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varustamo merityösopimuslain mukaisesti.
13 Muusikoita koskevat lisämääräykset
Muusikoita, solisteja, tiskijukkia ja vahvistinlaitteiden hoitajia (jäljempänä muusikko) koskevat lisämääräykset:
1. Työaika
1) Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokau- dessa. Tästä esiintymisaika on enintään 6,5 tuntia, jonka yli mene- vältä ajalta suoritetaan ylityökorvaus.
2) Säännöllinen työaika järjestetään enintään kolmeen jaksoon vuo- rokaudessa lähtien kello 00.00.
3) Jos työjaksojen välinen aika on lyhyempi kuin kaksi tuntia, tauko lasketaan työajaksi.
4) Jokaista esiintymistyötuntia kohden pidetään 15 minuutin tauko, joka luetaan työajaksi.
2. Vuorottelumääräyksiä ei sovelleta muusikkoon, jonka työsuhde on sovittu kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan pituudeksi.
3. Pukuraha maksetaan liitteen 1 mukaisesti.
4. Jos työkunnan esiintyminen radioidaan tai televisioidaan, suoritetaan työ- kunnalle tältä ajalta ylimääräisenä korvauksena palkkiota radio- ja televisio- alaa koskevien työehtosopimusten mukaan.
5. Muusikot ovat oikeutettuja kutakin ohjelmanumeroa kohden vähintään kahden (2) tunnin palkalliseen harjoitteluun.
6. Rahtikustannukset korvataan soveltuvin osin kuten kotimatkat.
7. Työkunnan esittämää musiikkia ei saa siirtää äänensiirtolaitteiden
/television välityksellä toiseen osaan laivaa ilman työkunnan suostumusta.
8. Muusikon hytin tulisi kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen sijaita mahdolli- simman meluttomassa paikassa. Tämän vuoksi tulee hytin sijainnista ja yksi- tyiskohdista sopia aluskohtaisesti viimeistään kahden (2) viikon kuluessa työ- suhteen alkamisesta ao. työkunnan/työntekijän ja varustamon välillä. Elleivät osapuolet pääse sopimukseen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa työsopimuk- sen päättyväksi seitsemän (7) päivän kuluttua irtisanomisesta lukien.
14 SATAMASSA JULISTETTU LAKKO/SULKU/SAARTO
1. Jos jossakin satamassa, johon alus saapuu tai jossa se on, on laillisella tavalla päätetty ja kuulutettu lakko, sulku tai saarto, älköön työntekijöitä mää- rättäkö suorittamaan riidanalaista työtä enempää kuin mikä on välttämätöntä laivan varustamiseksi elintarvikkeilla, polttoaineella ja muulla mitä ehdotto- masti tarvitaan satamasta lähtöä varten.
15 Neuvottelumenettely
15.1 Osapuolten väliset neuvottelut
1. Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, esim. luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjes- tyksessä, on, milloin jommaltakummalta puolelta sitä pyydetään, tämän sopi- muksen allekirjoittaneiden järjestöjen pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään erimielisyydet. Sen puolen järjestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, teh- köön siitä toiselle perustellun kirjallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä vastattava.
3. Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tul- kinnasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, jätettäköön se työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.
4. Asia voidaan myös jättää viisimiehisen alempana mainitulla tavalla ko- koonpannun välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.
15.2 Jatkuvan neuvottelun periaate
1. Mikäli toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon tämän on viipymättä vastattava samalla tavalla kirjallisesti.
2. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla ta-
valla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päät- tynyt.
3. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä täs- sä sopimuksessa on määrätty neuvottelujärjestyksestä.
15.3 Välimiesoikeus
1. Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita- asiaa varten kaksi (2) jäsentä kumpikin. Puheenjohtajana toimii välimiesoi- keuden valitsema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, val- takunnansovittelijan määräämä henkilö. Välimiehet määräävät kussakin asi- assa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen kanssa maksettava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä aiheu- tuneet kustannukset sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella mää- rällä korvaamaan toisen puolen oikeudenkäyntikulut.
2. Välimiesten on tätä sopimusta ja työehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkaistava asia noudattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimies- menettelystä säätää.
16 Järjestötoiminta
16.1 Työhuonekunnat/Ammattiosastot
1. Suomen Merimies-Unionin jäsenten perustamilla työhuonekunnilla on oi- keus järjestää työpaikoilla kokouksia, kuitenkin niin, etteivät ne häiritse työn- tekoa.
2. Ammattiosastojen valituilla toimihenkilöillä on oikeus käydä jäsenasioissa aluksilla.
3. Ammattiosastojen ilmoitukset, kokouskutsut ja tiedotteet saadaan laittaa luottamusmiessopimuksen tarkoittamalle ilmoitustaululle aluksella.
2. Jos syntyy epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liit- tyvistä asioista, on Suomen Merimies-Unionin asiamiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
17 Aluksen luovuttaminen ja lipun vaihto
1. Mikäli varustamo luovuttaa aluksen tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toimenpide johtaa tilanteeseen, jossa työnantajalla on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, varustamon ja sen työntekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riittävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollistavasta siirtymä- ajasta.
2. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttä- vään lopputulokseen, asia siirretään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuol- ten kesken.
3. Työehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannatta- vuutta parantavista toimenpiteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippu- valtion vaihtaminen voidaan välttää, jos jompikumpi yt-neuvottelujen osapuo- lista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyytää.
4. Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai li- pun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vä- hintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisano- misajalta.
5. Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vas- taavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen, eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä.
B PALKKAEHDOT MUISSA KUIN PIENTONNISTOALUK- SISSA
18 Palkanmaksu
1. Palkka maksetaan sen päivän alusta, jolloin työntekijä saapuu työhön, taik- ka jos hänen sopimuksentekopaikalta täytyy tehdä matka päästäkseen aluk- selle, sen päivän alusta, jolloin hän matkalle lähtee, taikka aluksen myöhäs- tyessä siitä päivästä, jona työntekijän varustamon ohjeen mukaan oli saavut- tava alukseen.
2. Työsuhteen kestäessä maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena
(6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suu- ruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostetta- vissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.
3. Palkka maksetaan kuukausipalkkana myös niiltä kuukausilta, jolloin työnte- kijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa.
4. Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kerto- malla tulos tämän kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.
5. Muutoin palkan maksamisessa noudatetaan mitä merityösopimuslain 2 lu- vussa sekä merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä sekä 15 §:n 1 momentissa on säädetty.
6. Aluksen ollessa satamassa työntekijällä on merityösopimuslain 2 luvun 20
§:n mukaan oikeus saada palkkansa kerran viikossa sanotun lain säätämin rajoituksin. Sellainen palkanmaksu on päivänä jolloin työntekijä voimassa olevien määräysten mukaisesti nauttii puolta vapaapäivää, mikäli mahdollista, tehtävä ennen kello 12.00.
7. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen mää- räytymisen perusteet.
1. Katso liite 7.
20 Taulukkopalkat
20.1 Yleistä
1. Työsopimusta tehtäessä tulee käyttää työehtosopimuksen mukaisia am- mattinimikkeitä.
2. Mikäli kuitenkin sopimuskauden aikana katsotaan tarpeelliseksi lisätä am- mattinimikkeitä, joita ei ole mainittu sopimuksessa, tulee palkka- ym. ehdoista ensin sopia allekirjoittajaosapuolten kesken.
3. Jos jollakin tämän taulukon alaisella henkilöllä on uuden palkkausasteikon voimaantullessa siinä mainittua suurempi palkka, ei hänen palkkansa vähen- netä.
20.2 Erinäiset palkkausperusteet
1. Yhdelle konemiehistä (ei koske sähkömiestä) on maksettava vähintään donkeymiehen palkka.
2. Mikäli tankkialuksessa ei ole pumppumiestä, on sille miehistöön kuuluvalle, joka hoitaa pumppumiehen tehtävät, maksettava pumppumiehen palkka.
3. Otettaessa laivaan konepäivämies on hänelle maksettava vähintään ko- ne/moottorimiehen palkka. Milloin häneltä vaaditaan sorvaus- tai hitsaustaitoa on hänelle maksettava korjausmiehen palkka.
4. Ellei 6000 dw-tonnin aluksissa ole kirvesmiestä on yhdelle matruuseista maksettava kirvesmiehen palkka.
5. Aluksessa, jossa ei ole talousosaston esimiestä/kokkistuerttia, on kokkia sopimusehtojen suhteen pidettävä kokki-stuerttina.
1. Katso liite 1.
20.4 Palkat matkustaja-aluksissa
1. Katso liite 1.
21 Palkanlisät
21.1 Ikälisä
1. Työntekijä on oikeutettu ikälisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 3, 5, 8, 11, 14 ja 17 vuoden keskeytymättömän työsuhteen jälkeen samassa varus- tamossa.
2. Neljä ensimmäistä ikälisää maksetaan varustamosta riippumatta työnteki- jälle, joka on ollut työsuhteessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta.
3. Seuraavia varustamoon sidottuja ikälisiä laskettaessa huomioidaan enin- tään yhdentoista vuoden työsuhde varustamosta riippumatta.
4. Taloushenkilökuntaan kuuluva työntekijä saa neljä ensimmäistä ikälisää varustamosta riippumatta, edellyttäen, että hän on ollut työsuhteessa talous- osastossa aluksessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta. Seuraavia varustamoon sidottuja ikälisiä laskettaessa huomioidaan enintään yhdentoista vuoden työsuhde talousosastossa aluksessa varustamosta riippumatta.
5. Ikälisään oikeutettava aikaa laskettaessa on varustamoja, jotka ovat yhtei- sen johdon alaisina, pidettävä yhtenä varustamona.
6. Xxxxxxx työntekijä palaa uudelleen varustamoon työsuhteeseen, on hän ikä- lisiä laskettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen aikaisemman keskeytymät- tömän työsuhdeaikansa varustamossa.
7. Työntekijän tulee esittää asianmukaiset todistukset em. työnantajasta riip- pumattomien työsuhteiden osalta, jotta nämä ajat huomioitaisiin.
21.1.1 Ikälisään oikeuttava aika
1. Ikälisiin oikeuttava aika on hankittava sisäliikennettä kaukaisemmassa lii- kenteessä (= rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä). Varustamosta riippumattomiin ikälisiin luetaan hyväksi myös ulkomaalaisella aluksella han- kittu palvelusaika.
2. Ikälisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, jolloin työntekijä on ollut vuosi- tai vastikelomalla sekä myös aika, jolloin työntekijä työsuhteen kestä- essä on ollut estynyt työtä suorittamasta:
1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;
2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on pa- lannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;
3) merimiesten vuosilomalain 3 § 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;
4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;
5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai van- hempainloman aikana;
6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todis- tajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäy- tyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityi- sen syyn perusteella;
7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;
9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen mak- samaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä pal- kan; sekä
10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallis- tumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voi- daan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.
21.1.2 Työsuhteen keskeytykset
21.1.2.1 Kausiliikenne
1. Kausiliikenteessä olevan matkustaja-aluksen työntekijälle lasketaan hyväk- si se aika, jonka hän peräkkäisinä purjehduskausina on ollut työsuhteessa
21.1.2.2 Keskeytykset työntekijästä riippumattomista syistä
1. Jos työntekijän työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa työ- suhteessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne ikälisät, jotka hänellä edel- lisen työsuhteen päättyessä oli.
1. 10 % peruspalkasta säiliöaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voi- teluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita. Lisä maksetaan myös säiliöaluk- sissa, jotka kuljettavat puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka veden kanssa synnyttävät syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapetta- via, myrkyllisiä, saastuttavia tai muita vaarallisia aineita.
2. Aluksen ollessa satamassa lisä maksetaan enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, minkä lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.
21.3 Valtamerilisä
1. Valtameriliikenteessä toimivassa aluksessa suoritetaan valtamerilisä liit- teen 1. mukaisesti.
2. Lisä maksetaan
1) kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtameren- takaisiin satamiin, koko työssäoloajalta kuitenkin enintään 20 päivältä sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia;
2) muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvas- ta lastaus- tai purkaussatamasta valtameren takaisiin satamiin ja sii- hen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensimmäiseen Euroopan lii- kenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliikenteessä, maksetaan lisä ku- ten yllä myöskin satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jälkeen.
3. Euroopan liikenteellä tarkoitetaan liikennettä itämerenliikennealueen ulko- puolella Vienanmeren satamiin pohjoisessa, 11º läntiseen pituuteen lännessä sekä Välimerelle ja siihen liittyville vesille, ei kuitenkaan Suezia kauemmaksi.
21.3.1 Korotettu valtamerilisä
1. Valtamerilisä maksetaan korotettuna 125 %:lla siltä ajalta, jonka alus yk- sinomaan on liikenteessä Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä sen alueen sisäpuolella, jonka rajana idässä on 30º läntistä pituutta, etelässä 60º eteläistä leveyttä ja lännessä 170º läntistä pituutta.
1. Vähintään 30 000 dwt:n aluksissa alipäällystön (pursimies, kirvesmies, pumppumies, sähkömies ja korjausmies, sorvari ja donkeymies) peruspalkka on 2,5 % ja vähintään 80 000 dwt:n aluksessa 5 % vastaavaa taulukkopalk- kaa korkeampi.
21.5 Yleistoimi
1. Yleistoimeen otettu työntekijä on oikeutettu 10 %:lla korotettuun peruspalk- kaan. (Palkka yt-lisineen liitteessä 1.)
21.6 Kokki-stuertin pätevyyslisä
1. Kokki-stuertti, jolla on talousesimiehen pätevyystodistus, on oikeutettu tau- lukkopalkkaa 10 % korkeampaan peruspalkkaan.
2. Kokki-stuertti, jolla on talousesimiehen pätevyystodistus, on edellisen koh- dan lisäksi oikeutettu liitteen 1 mukaiseen, peruspalkkaa korottavaan päte- vyyslisään.
2. Virka- ja arvomerkkejä luovuttaa laivanvarustamo maksutta, jos stuerttia vaaditaan käyttämään niitä.
21.8 Varustamolisä matkustaja-aluksissa
1. Kone- ja kansimiehistölle maksetaan liitteen 1 mukainen varustamolisä. (Varustamolisä on sisällytetty palkkataulukkoihin kohdassa 20.4)
22 Erinäiset korvaukset
22.1 Varallaolokorvaus
1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten merityösopimuslain 4 luvun 6 §:n perusteella, tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi, korvataan hänelle jokaiselta alkaneelta tunnilta
arkipäivänä 1/320 kuukausipalkasta ja pyhäpäivänä 1/160 kuukausipalkasta.
2. Varallaoloaikana tehdystä työstä maksetaan varallaolokorvauksen ase- masta ylityökorvaus. Ilmoitus varallaolosta on työntekijälle pyrittävä antamaan hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.
3. Jos työntekijä vapaa-aikanaan määrätään saapumaan alukselle työhön jonkin tehtävän suorittamista varten, maksetaan siitä kahden (2) arkiylityötun- nin korvaus siinä tapauksessa, ettei hän edellä ensimmäisessä kappaleessa määrätyn perusteella ole oikeutettu varallaolokorvaukseen.
4. Mikäli rahti- tai matkustaja-aluksen kansi- ja konemiehistöön kuuluva työn- tekijä määrätään aluksen ollessa merellä olemaan vapaa-aikanaan työnteko- valmiudessa siten, että hän joutuu kantamaan mukanaan hakulaitetta, radio- puhelinta tai muuta vastaavaa teknistä apuvälinettä, hänelle maksetaan val- miudessa oloon käytetyltä ajalta korvaus kuten edellisessä kappaleessa on määrätty.
1. Mikäli aluksen miehistön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsit- telyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavan- omaisen palkan ohella jokaiselta lastinkäsittelyyn käytetyltä tunnilta korvaus, jonka suuruus on 1/164 taulukkopalkasta. Vinssimiehelle suoritetaan lastin- käsittelykorvaus, kun hän ajaa vinssiä lastauksen ja purkauksen yhteydessä.
22.3 Tarjoilukorvaus
22.3.1 Rahtialukset
1) Tilapäiset matkustajat
1. Jos rahtilaivassa tilapäisesti kuljetetaan matkustajia tai vieraita, maksaa varustamo näistä talousosaston esimiehelle, kokkistuertille, kokille, II kokille ja talousapulaiselle kullekin, mikäli heille matkustajien tai vieraiden kuljetuk- sesta on aiheutunut lisätyötä, korvausta liitteen 1 mukaan seuraavasti:
1) perusmaksu maksetaan kutakin matkustajaa kohden;
2) lisäkorvaus maksetaan kutakin matkustajaa ja päivää kohden.
Tämä on määräys, joka edellyttää taloushenkilökunnan työmäärän lisäänty- mistä ja koskee ainoastaan sellaisia lastilaivoja, joissa ei ole ylimääräistä pal- veluskuntaa matkustajia varten tai joissa henkilökunta ei jo ennestään saa mitään korvausta matkustajista.
2. Matkustajaksi tai vieraaksi katsotaan henkilö, myös laivaväkeen kuuluvan perhejäsen, joka vuorokautta pitemmän ajan on laivalla.
2) Tilapäiset ruokavieraat
3. Kun lastialuksessa tilapäisesti laivanvarustajan/päällikön suostumuksella tarjotaan ruokaa muille kuin edellä tässä kohdassa tarkoitetuille henkilöille, maksetaan keittiöhenkilökunnalle kullekin liitteen 1 mukainen korvaus henki- löä ja päivää kohden ruokailukertojen lukumäärästä riippumatta. Tämä korva- us maksetaan myös maista tulleen työväen ruokaillessa aluksessa. Korvaus- ta ei makseta luotseista, tulli- ja vartiomiehistä eikä myöskään laivaväen per- heenjäsenistä.
22.4 Yötyökorvaus rahtialuksessa
1. Rahtialuksessa konehuoneen ollessa miehittämättömänä vuorotyöntekijälle suoritetaan yötyökorvaus kello 00.00-04.00 tehdystä työstä.
22.5 Likaisen työn korvaus
2. Edellä tarkoitetuissa tilanteissa on otettava yhteyttä työnjohtoon, jolloin samalla todetaan, onko kysymyksessä em. erikseen korvattava työ.
22.6 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta
1. Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, hänen välittömästä ohjaamises- taan vastaavaksi on nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomai- sen palkan ohella jokaiselta ohjaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkka- liitteen mukaista korvausta.
22.7 Sodanvaaralisä
1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määri- tetyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Lii- te 14.)
23 TALOUSHENKILÖKUNNAN PALVELURAHA MATKUSTAJA- ALUKSISSA
1. Palveluraha maksetaan 3 % aluksella suoritetusta tarjoilusta ja myynnistä, lukuun ottamatta myymälässä pulloittain myytävää alkoholia. Palvelurahan vähimmäismäärät liitteessä 1.
2. Vuodepaikkojen kunnostamisesta maksetaan palvelurahaa liitteen 1 mu- kaisesti. Tämä ei koske Merimies-Unionin ja varustamon erikseen sopimia risteilyaluksia. Hyttiemäntä/-siivoojan taulukkopalkkaan sisältyy palveluraha 20 vuodepaikasta vuorokaudessa.
3. Palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies-Unioni jäsenille ja se jae- taan taloushenkilökuntaan kuuluvien kesken varustamon ja Merimies-Unionin siitä erikseen sopimalla tavalla. Palveluraha ei sisällä ylityökorvausta.
4. Edellä 1 ja 2 kohdissa mainitut palvelurahat, jotka maksetaan työvuorolta, otetaan huomioon vuosi- ja sairaslomapalkkaa laskettaessa.
24 LUONTOISEDUT
24.1 Korvaus ravinnosta ja asunnosta
1. Xxxxxxx työntekijälle ei ole varattu ravintoa ja asuntoa aluksessa, varusta- mon on järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus. Kohtuulliseksi ravintokorvaukseksi katsotaan liitteen 1 mukaiset euromäärät.
2. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan.
24.2 Luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana
1. Korvaus luontoiseduista maksetaan sen suuruisina kuin tämän työehtoso- pimuksen liitteessä 1 on mainittu.
2. Merimiesten vuosilomalain 13 § 2 momentin kerrointa 1,18 jolla korotetaan työntekijän päiväpalkkaa vuosiloman aikana, ei ole sovellettava loman aikana maksettaviin luontoisetujen korvauksiin.
3. Loman aikana maksetaan luontoisetujen korvaus myös sunnuntailta, kirkol- liselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä se- kä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta.
24.3 Luontoisetujen korvaus vastikeaikana
1. Xxxxxxx luontoiseduista maksetaan sen suuruisena kuin tämän työehtoso- pimuksen liitteessä 1 on mainittu.
2. Xxxxxxx vastike suoritetaan arkipäivänä annettavana vapaa-aikana, on työn- tekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti koko vastikevapaa-ajalta. Luontoisedut maksetaan siis myös vastikevapaa-aikaan sisältyviltä lauantailta, sunnuntail- ta, kirkollisilta juhlapäiviltä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaatolta, vapunpäiväl- tä sekä jouluaatolta, vaikka näiltä päiviltä ei vähennetä vastiketunteja.
3. Puolen päivän vastikevapaa vuorottelun puitteissa, oikeuttaa puolen päivän luontoisetukorvaukseen.
5. Työntekijä on oikeutettu luontoisetujen korvaukseen poistuessaan Suomen satamassa aluksesta lauantain ja/tai sunnuntain ajaksi, edellyttäen, että hän ei ruokaile aluksessa ja että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehel- le viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.
24.4 Luontoisetujen korvaus sairausaikana
1. Kun työntekijä on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt teke- mään työtään, hänellä on oikeus saada työnteon estymisen ajalta liitteen 1 mukainen luontoisetukorvaus, kuitenkin enintään 42 päivältä, vaikka hän pa- laa kotiinsa. Korvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, kun työntekijää hoi- detaan sairaalassa.
24.5 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorva- us lyhyissä työsuhteissa
1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus
4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus
7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus 10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus
C PALKKAEHDOT PIENTONNISTOALUKSISSA
1. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen mää- räytymisen perusteet.
25.1.1 Takuupalkat
1. 1:1- ja 2:1-vuorottelun mukaiset takuupalkkataulukot liitteenä 1.
25.1.2 Ikälisät
1. Ikälisä, joka vastaa 4 % takuupalkasta, lasketaan 3, 7, 10 ja 13 vuoden palvelun sekä 1.1.2002 lukien 16 vuoden meripalvelun (palvelulla tarkoitetaan koko työsuhteen kestoaikaa) jälkeen. EU- tai ETA-maihin rekisteröidyillä aluksilla sekä varustamoon kuuluvan ulkomaisen yhtiön aluksella ikälisäker- tymään oikeuttavat kaikki miehistöasemassa palvellut vuodet. Ikälisiin oikeut- tava palvelusaikaa on rannikko- tai sitä laajemmassa liikenteessä saatu pal- velusaika.
2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun palvelusajan pituutta määritettäessä kat- sotaan yhteisen johdon alaisina olevien varustamoiden sekä varustamoiden, joista toinen omistaa toisesta vähintään 51 %, muodostavan saman varusta- mon.
3. Ikälisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika milloin työntekijä työsuh- teen kestäessä on estynyt työtä suorittamasta
1) työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia;
2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;
3) merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3-kohdassa tarkoite- tun keskeytyksen johdosta;
4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuk- sista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan mää- räämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintar- kastuksen vuoksi;
5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai van- hempainloman aikana;
6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mai- nitun erityisen syyn perusteella;
7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyk- sen takia;
9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päiväl- tä palkan; sekä
10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osal- listumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.
25.1.3 Lastinkäsittelykorvaus
1. Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saat- tamiseen liittyvää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa.
2. Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen las- tinkäsittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan
ta-vanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.
3. Milloin roro-aluksen laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu lastinkäsitte- lyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen taikka kylmäkonttien kytkemiseen aluk-sessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.
4. Työaikakirjanpitoon on merkittävä erikseen kaikki ne tunnit, mitkä liittyvät lastinkäsittelyyn.
5. Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden alusten laivaväki voi suorit- taa poikkeustapauksissa edellä mainittua lastinkäsittelytyötä, jota perinteisesti ovat tehneet ahtaustyöntekijät. Tämä edellyttää, että asiasta on sovittu enna- kolta periaatteet työntekijöiden suostumuksella heitä edustavien ammattiliitto- jen kanssa.
25.1.4 Valtamerilisä ja säiliö- ja erikoisaluslisä
1. Kun alus on valtameriliikenteessä, korotetaan takuupalkkoja 3 %:lla. Val- tameriliikenteellä tarkoitetaan liikennettä seuraavien rajojen ulkopuolella: 11° läntistä pituutta, 30° pohjoista leveyttä ja 45° itäistä pituutta.
2. Kun alus on liikenteessä yksinomaan Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan sata- mien välillä ja sen alueen sisäpuolella, jonka rajana on idässä 30° läntistä pi- tuutta, etelässä 60° eteläistä leveyttä ja lännessä 170° läntistä pituutta, koro- tetaan takuupalkkoja 1 kappaleen 3 %:n asemasta 7 %:lla.
3. Yllä olevat lisät lasketaan takuupalkkataulukon 0-taulukosta ja lisätään kuukausiansioon. Lisää maksetaan työntekijän matkustaessa alukselle Suomesta ja palatessa alukselta Suomeen; matkallelähtövuorokauden alusta matkaltapaluuvuorokauden loppuun.
4. Edellä mainittu lisä maksetaan kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtamerentakaisiin satamiin koko työssäoloajalta, kuitenkin enintään 20 päivää sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korja- uksen tai muun syyn takia.
5. Muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuulu- vasta lastaus- tai purkaussatamasta valtamerentakaisiin satamiin, siihen päi- vään saakka, jolloin alus saapuu ensimmäiseen Euroopan liikenteeseen kuu- luvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen.
6. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa val- tameriliikenteessä, maksetaan lisää kuten yllä myöskin satama-ajalta ensim- mäiseltä matkalta paluun jälkeen. Verrattavissa lastaus- ja purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama.
7. Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus on yllämainitun liikenteen sisäpuolella, alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa
9. Lisä maksetaan aluksen ollessa satamassa enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, jonka lastissa tai osalastissa oleva alus jou- tuu olemaan satamassa ja/tai redillä.
25.1.5 Tarjoilukorvaus
25.1.6 Tilapäiset ruokavieraat
1. Kun pientonnistoaluksessa tilapäisesti varustajan/päällikön suostumuksella tarjotaan ruokaa, maksetaan kokkistuertille liitteen 1 mukainen korvaus henki- löä ja päivää kohden ruokailukertojen lukumäärästä riippumatta. Korvausta ei makseta luotseista, tulli- ja vartiomiehistä eikä myöskään laivaväen perheen- jäsenistä.
25.1.7 Xxxxxxxxxx toimi (työtehtävien muutos)
1. Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on ollut vakinaista tointaan ylemmässä toi- messa, korvataan hänelle vuorottelujärjestelmän mukaisina vapaapäivinä sen toimen edellyttämän palkan mukaan, missä vapaa-päivät kulloinkin on ansait- tu.
25.1.8 Puuttuvan miehen palkka
1. Jos työntekijämäärä matkan kestäessä vähenee, on siten syntynyt palkan säästö siltä ajalta, jonka alus on merellä, jaettava jäljellä olevien työntekijäin kesken sen mukaan, kuin kunkin työ on lisääntynyt, kuitenkin vain mikäli työs- tä ei ole suoritettu ylityökorvausta sen mukaan, kuin siitä on säädetty xxxx- xxxx.
2. Tätä säännöstä on sovellettava myös, milloin alus on matkan alkaessa ollut vajaamiehitetty.
1. Niissä tapauksissa, jolloin laivahenkilökunnalle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalla, varustamon on järjestettävä vastaavat edut maissa tai suori- tettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus, kuitenkin vähintään yleisten valtion matkakustannusten korvausperiaatteiden mukaisesti
1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määri- tetyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Lii- te 14)
25.1.11 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta
1. Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, hänen välittömästä ohjaamises- taan vastaavaksi on nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomai- sen palkan ohella jokaiselta ohjaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkka- liitteen 1 mukaista korvausta.
25.1.12 Palkka työsuhteen päättyessä
1. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työnteki- jän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudente- na (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksis- sa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuh- teen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nos- tettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymi- sestä.
25.1.13 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus ly- hyissä työsuhteissa
1. Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisäl- tyvä ravinto- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:
1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus
4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus
7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus
10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus.
25.1.14 Täyden palkan määritelmä
1. Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka sisältää tämän työehtosopimuksen tarkoittaman takuupalkan ja muut lisät sekä korvaukset.
26 Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 2014 helmikuun 28. päi- vään 2017.
Puitesopimus
1 Yleistä
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa (1277/2007) on asetettu eräitä edellytyksiä sille, että valtiovalta omalta osaltaan taloudellisen avustuksen muodossa tukee pyrkimyksiä säilyttää suomalainen tonnisto ja merimieskunta. Tuen edellytyksenä on, että kauppa- alusluetteloon merkittyihin aluksiin kohdistuvat työvoimakustannukset on saa- tettu työmarkkinaosapuolten sopimalla tavalla sellaiselle tasolle, että ne huo- mioon ottaen valtion tuki mahdollistavat toiminnan kansainvälisessä liiken- teessä.
2 Kauppa-alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävät muut kuin matkustaja-alukset
Edellä kohdassa 1 tarkoitetut työvoimakustannussäästöt toteutetaan kauppa- alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävien muiden kuin matkustaja- alusten osalta ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenki- lökuntaa koskevan työehtosopimuksen (ulkomaanliikenteen sopimus) koh- dassa 3.2 tarkoitetuilla aluskohtaisilla laivahenkilökunnan lukumäärää ja pä- tevyyttä koskevilla sopimuksilla sekä samassa kohdassa tarkoitetuilla takuu- palkkasopimuksilla (aluskohtaiset sopimukset), jotka kaikki solmitaan Suo- men Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välillä.
Säästöistä sovittaessa huomiota kiinnitetään ensisijaisesti seuraaviin kysymyksiin:
- palkkaehdot niihin liittyvine lisineen ja korvauksineen;
- -palkkarakenne;
- työaikasäännökset mukaan lukien vuorottelujärjestelmä (1:1) ja ylityön korvaaminen;
- vuosilomasäännökset, mukaan lukien vuosilomapalkka; sekä
- merihenkilöstön määrä ja muut miehitykseen sekä laivaväkeen vaikut- tavat kysymykset.
Elleivät työvoimakustannussäästöneuvottelut johda tulokseen, kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoutua ulkomaanliikenteen sopimuksen määräyk- sistä kyseessä olevalla aluksella tehtävän työn osalta, jolloin ulkomaanliiken- teen sopimuksen soveltaminen lakkaa kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisa- nomisesta.
3 Kauppa-alusluetteloon merkittävät matkustaja-alukset
Osapuolet toteavat, että edellä kohdassa 1 tarkoitetut työmarkkinaosapuolten välillä sovittavaksi tarkoitetut työvoimakustannussäästöt on jo toteutettu 1.3.2001 voimaan tulleella ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksella.
4 Työvoimakustannussäästöjen uudelleen kohdentaminen
Mikäli lastialuksia koskevan aluskohtaisen sopimuksen osapuoli tai matkusta- ja-alussopimukseen sidottu esittää tämän puitesopimuksen tai ulkomaanlii- kenteen sopimuksen taikka aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja- alussopimuksen voimassa ollessa säästöjen uudelleen kohdentamista tai uu- delleen mitoittamista, tästä on neuvoteltava noudattaen niitä periaatteita, jot- ka puitesopimuksen osapuolten välillä on erikseen sovittu ns. jatkuvan neu- vottelumenettelyn osalta.
5 Suhde muihin työehtosopimuksiin
Sinä aikana, kun tämä puitesopimus on voimassa, siihen tai ulkomaanliiken- teen sopimukseen tahi aluskohtaiseen sopimukseen taikka matkustaja- alussopimukseen osallinen tai muutoin sidottu työnantajaosapuoli ei saa teh- dä muun työntekijäyhdistyksen kanssa ulkomaanliikenteen sopimuksen tai aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja-alussopimuksen soveltamisalal- le työntekijän kannalta epäedullisempaa uutta työehtosopimusta kuin ulko- maanliikenteen sopimus ja siihen perustuvat aluskohtaiset sopimukset tai matkustaja-alussopimus. Mikäli yllä mainittu työnantajaosapuoli tekee edellä mainittujen sopimusten voimassa ollessa niiden soveltamisalalle työehtoso- pimuksen korkeammista palkantarkistuksista tai muista työntekijän kannalta edullisemmista eduista, ulkomaanliikenteen sopimusta ja matkustaja- alussopimusta täydennetään vastaavilta osin.
Mikäli työnantajaosapuoli olisi ennen tämän puitesopimuksen voimaantuloa ollut aikaisemmin sidottu ulkomaanliikenteen sopimuksen tai lastialuksia kos- kevan aluskohtaisen sopimuksen taikka matkustaja-alussopimuksen kanssa ristiriidassa olevaan työehtosopimukseen, noudatettavaksi tulee kuitenkin se työehtosopimus, joka on työntekijän kannalta edullisempi. Mikäli siitä, mikä työehtosopimus on edullisempi, syntyy erimielisyyttä, asia ratkaistaan tämän puitesopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen toimesta.
6 Voimassaolo
Tämä puitesopimus on voimassa ulkomaanliikenteen sopimuksen ja matkus- taja-alussopimuksen osana kuten ulkomaanliikenteen sopimus ja matkustaja- alussopimus.
Luettelo liitesopimuksista
(liitteet julkaistaan erillisenä vihkona)
LIITE 1 PALKKATAULUKKO
LIITE 2 MIEHITYSTAULUKKO
LIITE 3 Määräaikaiset työsopimussuhteet
LIITE 4 Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista
LIITE 5 OSA-AIKATYÖ (RAHTI)
LIITE 6 Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskenta- esimerkki pientonnistoaluksilla
LIITE 7 Puuttuvan miehen palkka
LIITE 8 Sopimus työsuojelusta työpaikoilla merenkulun alal- la
LIITE 9 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman työalatoimikun- nan malli
LIITE 10 Merenkulkualan terveydenhuoltosopimus
LIITE 10.1 Ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka
LIITE 10.2 Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskeva hoitoonohjaussopimus
LIITE 11 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus
LIITE 12 Koulutustoimintaa koskeva sopimus soveltamisohjei- neen sekä merialan sovellutuksineen
LIITE 13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
LIITE 14 Sodanvaarasopimus
Matkustaja-alusten taloushenkilökunta
AMMATTINIMIKKEET PALKKALUOKKA
Caferia-annostelija, nisse, tarjoilijaharjoittelija, 1
Baarioppilas, myymälä- ja varastoapulainen
Kylmäkön-, keittiö- ja talousapulainen sekä siivooja 2
Hyttiemäntä/-siivooja 1) ja muonavarastonhoitaja 3
Ylisiivoja ja lastenhoitaja 4
II-kokki ja II-kylmäkkö 5
Tarjoilija, kioskimyyjä, pikamyymälä-, sauna- ja cafeteria- 6
kassa, konferenssisihteeri ja ATK-harjoittelija
I-kokki ja I-kylmäkkö 7
Purserinapulainen, pikamyymälänhoitaja, varastonhoitaja, 8
konferenssiemäntä/-isäntä, viinikassa, cafeterianesimies, emäntä, pääsiivoja, terveydenhoitaja, muusikko, pelinhoitaja, croupier
ja ATK-konttoristi
Pääkylmäkkö 9
Xxxxxxxxxxx, baarimestari, konferenssipäällikkö, myymäläpäällikkö, 10 ATK-hoitaja, ruokasalin kassanhoitaja ja risteilyemäntä/-isäntä
Xxxxxxx, intendentin apulainen, ravintolapäällikkö, hotelli- 11
päällikkö, päähovimestari ja pääbaarimestari
Keittiömestari 2) 12
Stuertti ja keittiöpäällikkö 13
Intendentti - 2999 brt 14 a
3000 - 3999 brt 14 b
4000 - 14 c
1) Taulukkopalkkaan sisältyy palveluraha 20 vuodepaikasta vuorokaudessa
2) Milloin keittiömestari toimii keittiöpäällikkönä, maksetaan hänelle 13 palk kaluokan mukainen taulukkopalkka
PALKKATAULUKOT 1.3 2014 - 28.2.2015 | ||
20.3 PALKAT RAHTIALUKSISSA | ||
20.3.1 Kansi- ja konemiehistö | YT-lisällä | |
Pursimies, korjausmies, sorvari | 1 753,64 | 1 929,00 |
Pumppumies, kirvesmies, donkeymies, koneenhoitaja | 1 726,73 | 1 899,40 |
Matruusi, moottori-/konemies, lämmittäjä, rasvaaja | 1 665,68 | 1 832,25 |
Puolimatruusi/konevahtimies 1) | 1 598,40 | 1 758,24 |
Puolimatruusi/konevahtimies | 1 572,67 | 1 729,94 |
Trimmari | 1 568,30 | |
Xxxxxxxxxx, oppilas | 1 546,43 | |
Sähkömies aluksen generaattoriteho | YT-lisällä | |
alle 999 | 1 781,73 | 1 959,00 |
1000 – 1499 | 1 810,32 | 1 991,35 |
1500 – 4199 | 1 830,33 | 2 013,36 |
yli 4200 | 1 851,36 | 2 036,50 |
1) Puolimatruusi/konevahtimies, jolla on matruusin/konemiehen pätevyys
20.3.2 Taloushenkilökunta
Talousosas- Kokki- Kokki
DWT/IHV ton esimies stuertti 1)
alle 4499 | 1 797,71 | 1 750,28 | 1 695,45 |
4500 - 12999 | 1 828,65 | 1 769,45 | 1 706,56 |
13000 - 29999 | 1 847,99 | 1 781,73 | 1 712,60 |
30000 - 79999 | 1 882,47 | 1 807,29 | 1 726,90 |
80000 - 159999 | 1 946,07 | 1 849,84 | 1 736,49 |
yli 160000 | 2 022,59 | 1 897,81 | 1 746,07 |
II kokki | 1 623,97 | ||
II kokki 2) | 1 635,74 | ||
Talousapulainen X) | 1 623,97 | ||
1) Huom! Tes-kohta 21.6
2) Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dw-tonnin aluksissa, jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa vähintään 6 matkustajalle.
x) Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön.
Erinäiset lisät ja korvaukset 1.3.2014
TES-kohta Korvausperuste / € Huomautus
4.6.1.1 Ylityökorvaus
- arkipäivänä 1/102 kk-palkasta / ylityötunti
- pyhäpäivänä 1/63 kk-palkasta / ylityötunti
4.6.4 Vastikekorvaus
työsuhteen aikana 1/164 kk-palkasta / vastiketunti
21.3 Valtamerilisä
- talousosaston esimies 65,78 € / kk
- matruusi tai sitä korkeam- 46,83 € / kk massa palkkaluokassa oleva
- muut | 32,43 | € / kk | ||
21.6 | Kokkistuertin pätevyyslisä | 60,52 | € / kk | Peruspalkkaa korottava |
21.7 | Pukuraha | 18,85 | € / kk | Stuertti |
13.1.3 | Xxxxxxxx | |||
21.8 | Varustamolisä matkustaja-aluksissa | Maksetaan kone- ja kansimiehistölle |
- alle 3 vuoden työsuhde 102,31 € / kk
- 3 mutta alle 5 vuoden työsuhde 148,68 € / kk Varustamolisä on sisälly-
- 5 vuoden työsuhteen jälkeen 195,23 € / kk tetty 20.4.1 taulukoihin
22.1 Varallaolokorvaus sekä kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus
- arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti
- pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tunti
22.2 Lastinkäsittelykorvaus 1/164 kk-palkasta / tunti
22.5 Likaisentyön lisä 14,20 € / kerta
22.6 Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta 3,95 € / vrk
22.3 Tarjoilukorvaus
1. Rahtialukset
22.3.1 Tilapäiset matkustajat
- perusmaksu
- lisäkorvaus
22.3.1 Tilapäiset ruokavieraat
1,97 € / matkustaja
0,67 € / matkustaja / päivä
0,52 € / henkilö / päivä
22.4 Yötyökorvaus rahtialuksen 6,87 € / vahtivuoro Rahtialuksessa kone huoneen
vuorotyöntekijälle ollessa miehittämätön, vuorotyön
tekijälle maksetaan yö- työkorvaus 00-04
2. Matkustaja-alukset
22.3.2 Tilapäiset ruokavieraat | 0,54 € / henkilö / päivä | per henkilö / per päivä |
23.1 Palvelurahan vähimmäismäärä - täysi osuus (3 %) | 210,82 € / kk | 1/30 osa siitä / pv, mikäli työnte- |
- puoliosuus (1,5 %) | 105,41 € / kk | kijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta |
23.2 ”Petiraha” - matkustajahytit | 0,85 € / vuode |
TES-ptk Taloushenkilökunnalle, joka ei ole oikeutettu pal- helmikuu velurahaan, maksetaan taulukkopalkkojen lisäksi
-95 | TES:n 23.1 –kohdan mukainen palvelurahan vähimmäismäärä (puoliosuus) | 105,41 € / kk | Maksetaan matkustaja-aluksilla |
24.1 | Ellei työntekijälle voida varata asuntoa ja ruokaa | ||
- ravintokorvaus | |||
- Suomessa | 1) | € / päivä | |
- ulkomailla | 1) | € / päivä | |
- asuntokorvaus laskun mukaan | |||
Luontoisetukorvaus 24.2 vuosiloman aikana | 1) | € / päivä | |
(- ravintokorvausosuus) | 1) | € / päivä | |
(- asuntokorvausosuus) | 1) | € / päivä | |
24.3 vastikeaikana | 1) | € / päivä | |
24.4 sairauden aikana | 1) | € / päivä | |
(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) | |||
Taksikulut | |||
8.2 Matkakorvaus | 42,47 € / henkilö / matka | (esimerkiksi korkeitaan) | |
8.3 Lomamatkat | 42,47 € / matka | enintään | |
25.1.1 Takuupalkat pientonnisto-aluksissa
Pursimies YT | 2 063,27 |
Matruusi YT | 1 969,42 |
Vahtimies | 1 848,16 |
Kokkistuertti | 2 064,95 |
Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomalla taulukon 25.1.1 kohdan takuupalkka luvulla 1,23.
Erinäiset lisät ja korvaukset pientonnistoaluksissa
25.1.5 | Kokkistuertin tarjoilukorvaus | 2,94 € / matkustaja | |
25.1.6 | Tilapäiset ruokavieraat | 0,56 € / vieras | |
25.1.11 | Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta | 3,95 € / päivä | |
8.3 | Vuokra-autokulut | 42,47 € / kerta | enintään |
7.3 | Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana | 1) € / päivä |
1) Nämä luontoisedut korottuvat aina tammikuun 1. päivänä, kuluttajahintaindeksin mukaisesti