KT Yleiskirjeen 23/2022 liite 1
XX Xxxxxxxxxxxx 23/2022 liite 1
1/13
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n välisen SOTE ry:tä koskevan kunta- ja hyvinvointialan työriidan ratkaisemiseksi teen seuraavan
sovintoehdotuksen
erillissopimukseksi ajalle 1.5.2022–30.4.2025 tehtyjen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten sekä muiden asiakirjojen soveltamisesta.
Tämä sovintoehdotus on kokonaisuus, joka on hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan.
Vastaukset sovintoehdotukseen jätetään kirjallisesti valtakunnansovittelijan toimistolla maanantaina 3.10.2022.
Helsingissä 2. päivänä lokakuuta 2022.
Xxx Xxxxxxxxx Valtakunnansovittelija
Liite: Ajalle 1.5.2022–30.4.2025 tehtyjen Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten sekä muiden asiakirjojen muutokset
Erillissopimus kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta (työ- ja virkaehtosopimus)
Ministeri Xxxxx Xxxxxxxxx 8.4.2022 asettama sovittelulautakunta on antanut 10.5.2022 sovintoehdotuksen kunta-alan työriidassa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry hyväksyvät annetun ratkaisun tässä sovintoehdotuksessa esitetyin muutok- sin. Ratkaisua sovelletaan 1.5.2022 alkaen.
Ratkaisua sovelletaan tämän sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen ja niiden alayhdistysten jäseniin.
Tämä on kunnallisen pääsopimuksen 17 §:n mahdollistama erillissopimus. Ratkaisu sisältää:
• Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2022-2025)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus 2022-2025)
• Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2022-2025)
• Lääkärien virka- ja työehtosopimuksen (LS 2022-2025)
• Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS 2022-2025)
• Kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES 2022-2025)
• Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen sekä siihen liittyvän liitäntäpöytäkirjan
• KT-Yritysjaoston työehtosopimuksia koskevan työehtosopimuksen
• Ns. työelämäpaketin (useita asiakirjoja)
• Virka- ja työehtosopimuksen kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palk- kausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023-2027
o Sillä tarkennuksella, että osapuolet voivat sopia työ- ja virkaehtosopimus- kohtaisesti yhden paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta keskitetysti.
• Lautakunnan ratkaisussa mukana olleet muut asiakirjat
Keväällä 2022 toteutuneiden lakkopäivien osalta palkansaajille ei aiheudu loma- raha- tai lomaoikeuksien menetyksiä. Mahdollisesti pidätetyt edut maksetaan 30.11.2022 mennessä.
Työnantajat suorittavat lakon aikana tehdystä suojelutyöstä vielä maksamattomat palkat 30.11.2022 mennessä.
Palkansaajille ei aiheudu palkanmenetyksiä siirtokiellon noudattamisesta. Mahdolli- sesti pidätetty palkka maksetaan takaisin 30.11.2022 mennessä.
Sote ry peruu välittömästi asettamansa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä tilapäisen siirron kiellon. Lisäksi Sote ry lopettaa valmistelun liittyen joukkoirtisanoutumisiin tai muihin työtaistelutoimenpiteisiin.
Työnantajat sitoutuvat peruuttamaan työtaistelu-uhan aikana hakemansa turvaa- mistoimihakemukset ja vastaavat niistä aiheutuneista kustannuksista. Tehy ja Su- Per sitoutuvat siihen, että ne eivät kantele tehdyistä väliaikaisista turvaamistoimi- päätöksistä.
Mikäli KT, JUKO tai JAU irtisanovat 8.6.2022 tekemänsä erillissopimuksen, voidaan myös KT:n ja SOTE ry:n välinen erillissopimus irtisanoa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Kuitenkin työ- ja virkaehtosopimuksissa 1.6.2024 oleva ja kehittämisohjelmassa vuodelle 2024 sovitut palkankorotuserät maksetaan erillisso- pimuksen mukaisesti. Muut sopimukset päättyvät, mutta pääsopimuksen ja siihen liittyvän liitäntäpöytäkirjan sekä ns. työelämäpaketin voimassaolo jatkuu.
Irtisanominen ei koske tässä sopimuksessa mainittua hyvinvointialan palkkojen yh- teensovittamista ja kehittämistä koskevaa ratkaisua. Ratkaisu pysyy voimassa mah- dollisesta irtisanomisesta huolimatta.
Muutokset sovittelulautakunnan 10.5.2022 antamaan sovintoehdotuk- seen
SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen (hyvinvointiala)
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2022–2025 allekir- joituspöytäkirjan 10 §:ään on kirjattu palkkausryhmää koskeva toimeksianto:
Palkkausryhmä: SOTE-sopimukseen neuvotellaan viisi palkkahinnoitteluliitettä. Tämä tar- koittaa mm. nykyisten palkkahinnoittelukohtien uudelleenarviointia ja tarvittaessa nykyisten hinnoittelukohtien jakamista toisiin kokonaisuuksiin. Ryhmiä voidaan tarvittaessa siirtää hinnoitteluun ja toisaalta hinnoittelun ulkopuolelle.
Palkkaustyöryhmä neuvottelee uudesta järjestelmästä (esim. ns. tasopalkkajärjestelmä), jolla on tarkoitus korvata nykyinen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä. Malliin sisäl- tyy tarvittaessa simulointia ja pilotointia. Myös palkkausjärjestelmän muista osista (esim. työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä) sekä suoritepalkkauksesta voidaan neuvotella.
Neuvottelut pyritään päättämään 1.2.2024 mennessä.
Virka- ja työehtosopimuksessa kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palk- kausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027 todetaan, mm. että uu- sien työnantajien aloittaessa syntyy mahdollisuus myös uudenlaisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailu- kykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.
Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvittavan osaamisen ja vastuun huomioiminen sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat ny- kyistä paremmin. Myös muu yksilö- ja ryhmäkohtainen palkitseminen ja suoritepalkkausjär- jestelmät ovat kehittämisen kohteina. Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmästä neuvotel- laan mm. SOTE-sopimuksen osalta.
SOTE-sopimuksen osalta on tärkeää hyödyntää KVTES-sopimuksen simuloinneista ja ko- keiluista saatavat kokemukset täysimääräisesti.
Kehittämisohjelman mukaan:
SOTE-sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetulla tavalla jatketaan hinnoitteluliitteiden neuvotteluita. Lisäksi neuvotellaan ns. tasopalkkajärjestelmä, johon voi sisältyä myös taso- palkkalisä (vrt. KVTES-kokeilumääräykset). Neuvotteluissa sovitaan myös muut palkkaus- järjestelmän osat.
Neuvottelujen takaraja on 1.2.2024. Joka tapauksessa uuteen järjestelmään siirtyminen vaatii paikallisesti tarkoituksenmukaisen siirtymäkauden. Hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 palkkausjärjestelmäksi valitaan jonkun vanhan työnantajan järjestelmä, jota so- velletaan uusiin rekrytoitaviin ja tarvittaessa myös muihin.
Palkkausjärjestelmäuudistuksen rahoitus:
Kehittämisohjelmassa on vuosille 2023-2027 varattu paikallisia eriä sekä 1.2.2024 keski- tetty erä, joka käytetään tasopalkkajärjestelmän valtakunnantason kustannuksiin. Erät ovat yhteensä 5,0 %.
Yksi paikallinen erä voidaan erillissopimuksen mukaan tarvittaessa neuvotella myös keski- tetyksi eräksi, mikäli palkkausjärjestelmäuudistuksen vuoksi tämä olisi tarpeen.
SOTE-sopimuksessa jaetaan lisäksi 2023 ja 2024 paikalliset erät, joiden suuruus on 0,4 % SOTE-sopimuksen palkkasummasta (SOTE-sopimuksen 2022-2025 allekirjoituspöytä- kirja). Erien suuruuteen voivat vaikuttaa allekirjoituspöytäkirjan 3–4 §:n 4 momentit (ns. pe- rälautakirjaus). Näitäkin eriä voidaan tarvittaessa käyttää palkkausjärjestelmäuudistuk- seen.
SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen ja palkkojen yhteensovittaminen
SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän käyttöönotto vaatii sekä valtakunnallisen neuvot- telutuloksen ja ohjeistuksen että järjestelmän paikalliset tarkentavat neuvottelut. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ajoittuu näin ollen 2024 vuoden toiseen puoliskoon.
Tarkemmat neuvottelut SOTE-sopimuksen hinnoittelukohdista ja tasopalkkajärjestelmästä ja palkkausjärjestelmän muista osista ovat vielä käymättä.
Hinnoittelu:
Valtakunnallisesti tehtävistä vähintään maksettavat palkat (nykyisin peruspalkat) neuvotel- laan viiteen ns. palkkahinnoitteluliitteeseen (nykyisin 2 liitettä). Tarkoitus on nykyistä pa- remmin huomioida mm. eri ammattiryhmien ja mm. lisäkoulutuksen/perehtyneisyyden mer- kitys tehtävästä vähintään maksettavaan palkkaan. Järjestelmässä on tarkoitus huomioida vaativimmat tehtäväkokonaisuudet (esim. sairaanhoitajien ja lähihoitajien ns. asiantuntija- tehtävät) omiksi hinnoittelukohdikseen. Esimerkiksi sairaanhoitajien hinnoittelukohta (ny- kyisin Liite 1 HOI030) voidaan jatkossa jakaa useampaan lähtötasoon (esim. kätilöt/tervey- denhoitajat/ asiantuntijatehtävät/vaativat ammattitehtävät). Myös vammais- ja vanhuspal- veluiden osalta on tunnistettavissa asiantuntijatason tehtäviä.
Tasopalkkajärjestelmä:
Tasopalkkajärjestelmässä jokainen tehtävä asetettaisiin oikeaan tasopalkkaan (hinnoittelu- kohtaan), sekä valittuun OSVA-tasoon. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että esimerkiksi
edellä mainittu asiantuntijatehtävä jakautuisi vielä kolmeen tasopalkkaan (normaali/vaativa
/erittäin vaativa).
KT:n tekemien alustavien laskelmien mukaan palkkojen yhteensovittamisen SOTE-sopi- muksessa hyvinvointialalla arvioidaan maksavan noin 6,0 prosenttia.
Palkkojen yhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten tulee uuden palkkausjär- jestelmän käyttöönottoprosessin yhteydessä ja siitä eteenpäin varata paikallisesti yh- teensä 6,0 prosenttia SOTE-sopimuksen palkkasummasta kehittämisohjelmassa mainittu- jen varojen lisäksi. Vuosittain varat jakaantuvat seuraavasti:
1.6.2023 palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen sekä palkkausjärjestel- mien käyttöönottoon valmistautumiserä 1,5 %. Erä kohdistetaan paikallisesti kussakin voi- massa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
Erästä rahoitetaan myös työaikajärjestelmien yhteensovittamisesta mahdollisesti aiheu- tuva kustannus.
1.10.2024 Palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen ja/tai palkkausjärjes- telmien käyttöönoton 2,5 % paikallinen erä.
1.6.2025 Palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen ja/tai palkkausjärjestel- mien käyttöönoton 2 % paikallinen erä.
Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat kaikkien yllä mainittujen erien kohdentamisesta. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää erien käytöstä.
Mikäli lakisääteinen palkkojen yhteensovittamisen velvoite (tasa-arvolaki, yhdenvertaisuus- laki, työsopimuslain ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalain tasapuolisen kohtelun periaate) on 1.6.2025 maksuun tulevan erän jälkeen kesken yksittäisellä hyvinvointialu- eella, yhteensovittaminen viedään tästä huolimatta päätökseen.
Xxxxxxxxxxx aikaisiin erityisolosuhteisiin liittyvä SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksettava kertapalkkio
Soveltamisala
COVID-19 -viruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski sekä valmiuslain rajoitukset kohdistuivat koronapandemian alkuaikoina erityisesti erikoissairaanhoidon tiettyihin yksi- köihin (teho-osastot, teho-osastoihin kytkeytynyt kuvantaminen ja laboratoriotoiminta, ko- hortit eli koronavuodeosastot, päivystys ml. synnytysten hoito ja ensihoito) ja niiden henki- löstöön. Puutteellinen suojaus altisti henkilöstöä myös erityisesti kotihoidon palveluissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toi- mintayksiköissä. Koronaepidemian alkuvaiheessa kyse oli uudesta ja ennenkokematto- masta tilanteesta.
Koronapotilaiden hoitoon osallistuneelle em. toimintojen SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan SOTE-sopimuksen II luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu kertapalkkio.
Kertapalkkio
Ko. henkilöstölle maksetaan SOTE-sopimuksen II luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertapalkkion suuruus on 600 euroa.
Kertapalkkio maksetaan ko. henkilöstölle, joiden palvelussuhde työnantajaan oli voimassa vähintään seitsemän kalenteripäivää 13.3.-15.6.2020 välisenä aikana. Kertapalkkion edel- lytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
Neuvottelumenettely ja päätöksenteko
Pääsopijajärjestöjen edustajat voivat esittää omat ehdotuksensa palkkion jakamiseksi yllä olevien periaatteiden mukaisesti.
Jollei esityksistä ole mahdollista päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää kertapalkkion yllä mainittujen periaatteiden pohjalta annetun aikataulun puitteissa.
Muutetaan SOTE-sopimuksen 2022-2025 III lukua seuraavasti:
25 § Päivittäiset lepoajat
1 mom. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/työnteki- jän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on an- nettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä an- taa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, viranhaltijalla/työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on annet- tava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.
Soveltamisohje
Lepoaikaa (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kan- nalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esimies tai viranhaltija/työntekijä itse.
Määräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi vain niissä poikkeukselli- sissa tapauksissa, joissa ruokailutauon järjestäminen ei ole toiminnallisista syistä mahdollista.
2 mom. Yleistyöaikaa tai jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa lepotauko taikka viranhaltijan/työntekijän hänen niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ate- riointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen lai- toksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa edellyttäen ettei järjeste- lystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokai- lusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.
Jos työntekijälle/viranhaltijalle, joka on valinnut työaikaan kuulumattoman le- potauon, ei voida sitä virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhalti- jalle/työntekijälle on annettava tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpai- kalla.
Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, viranhaltijalla/työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton
lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen tai hänen niin halutessaan ti- laisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla kuten edellä ensimmäi- sessä kappaleessa on todettu.
Soveltamisohje
Katso 25 § 1 momentin soveltamisohjeen ensimmäinen kappale. Määräystä sovelletaan myös kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa.
SOTE-sopimuksen 2022-2025 työaikaluvun 25 §:n määräyksen muutos tulee voimaan 6.3.2023 lukien.
Muutetaan SOTE-sopimuksen 2022-2025 IV lukua Muut määräykset seuraavasti:
2 § Työsuhteeseen liittyvät muut määräykset (uusi)
Työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla.
Soveltamisohje
Määräys on voimassa 1.1.2023 alkaen tämän sopimuskauden ajan.
Työvuorosuunnitteluun liittyvä työryhmän selvitystehtävä
SOTE-sopimus 2022-2025 allekirjoituspöytäkirjan mukaan:
Työaikatyöryhmän tehtävänä on jatkaa työaikajärjestelmien ja -määräyksien kehittämistä sosiaali- ja terveysalan toimintojen ja palvelujen sekä henkilöstön terveyttä, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta tukeviksi.
Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja -määräyksiä.
Työryhmä seuraa uusien määräysten toimivuutta ja kartoittaa työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kokonaistilannetta SOTE-työnantajilla. Työryhmän toimeksiantona on lisäksi selvittää ja neuvotella hyvinvointialueiden työhön liittyvään matkustamiseen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin. Neuvoteltavat kokonaisuuden voivat liittyä sekä työaikalukuun että matkakustannusten korvaukseen. Työryhmä neuvottelee aika-ajoin tehtävän työn sopimusmääräysten kehittä- misestä.
UUTTA:
Työryhmälle suunnattu selvitystehtävä
Työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kartoituksen yhteydessä teetetään muun muassa kysely työvuoroluettelon muuttamisen tarpeista ja syistä kokonaistilanteen hahmotta- miseksi valitulla aikajänteellä hyvinvointialueilla. Kartoituksen tarkoituksena on, että sen perusteella voidaan sekä paikallisesti että tarvittaessa myös keskustasolla pohtia tarvitta- via keinoja työvuorosuunnittelun ja suunnitelman pysyvyyden tukemiseksi.
Selvitys tehdään niin, että tulokset ovat käytettävissä 1.10.2023 mennessä. Mitä tarkoittaa käytännössä?
Kysely tehtäisiin tasolla (työntekijän pyyntö, tilapäinen hoitovapaa, muutos työn teettämi- sen tarpeessa, sairastuminen, virheellinen suunnittelu) eli kartoitettaisiin syitä ja lopputulos määrittäisi keinoja. Tilanne voi tietysti olla, että jos käytettävissä oleva henkilöstömäärä on ylipäänsä liian ohut, ainoa toimiva keino on henkilöstön lisääminen. Kyse voi tällöin tarvit- taessa olla myös hyvinvointialueen sisäisten työjärjestelyiden pohtimisesta ja kehittämi- sestä sekä ulkoisista rekrytoinneista. Mutta yksiköt voivat olla eri tilanteissa.
Työelämäkysymykset
Työelämäkysymysten osalta sovintoesitys pohjautuu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n, JUKO ry:n, ja Julkisen alan unioni JAU ry:n 8.6.2022 solmimaan erillissopimukseen kuuluvaan työelämäpakettiin sisältäen sen mukaisesti:
• Erillisen asiakirjan työryhmäkirjauksista työsuojelu- ja ay-koulutussopimuksia kos- kien
• Sopimuksen työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä kunta- ja hyvinvoin- tialoilla
Lisäksi sovitaan työryhmäkirjaus sopimuskauden ajaksi asettavasta työryhmästä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi 2022–2025
Sopimuskauden (2022–2025) ajaksi asetetaan työryhmä arvioimaan hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista edistäviä toimenpiteitä. Työryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä Tekryn hyvinvointialan kehit- tämisjaoksen kanssa. Työryhmä raportoi säännöllisesti toiminnan edistymisestä Tekrylle ja pääneuvotteluryhmälle.
Työryhmän tehtävät ja tavoitteet:
Työryhmän tavoitteena on tukea esihenkilötyötä ja muutosjohtamista, lisätä sote-alan hou- kuttelevuutta sekä vahvistaa rakentavaa, osallistavaa yhteistoimintakulttuuria ja luotta- musta hyvinvointialueilla. Työryhmä selvittää mahdollisuudet yhteisen koulutuksen luomi- seen, jossa esihenkilötyöllä ja hyvällä johtamisella tuetaan työyhteisöä muutostilanteissa, myös hyvinvointialueille siirryttäessä. Osana hyvää johtamista huomioidaan myös työtur- vallisuus ja sen merkitys henkilöstön hyvinvoinnille.
Työryhmän tarkoituksena on selvittää ja arvioida henkilöstön ja esihenkilöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tilaa sekä selvitysten perusteella tehdä kehittämisehdotuksia alan työolo- jen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Työryhmän tehtävänä on lisäksi seurata ja arvioida henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvin- voinnin, työkyvyn, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien kehittymistä työolotutkimusten seurantatietojen pohjalta. Näitä alan työolotutkimuksia ovat esimerkiksi:
⮚ Julkisen xxxx xxxxxxxxxxxxxx- tutkimus (Keva)
⮚ Sairaalahenkilöstön työhyvinvointi (TTL)
⮚ Kunta10-tutkimus (TTL)
⮚ Mitä kuuluu- kysely (TTL)
⮚ Tapaturmavakuutuskeskus (tilastot sote-alan tapaturmataajuudesta)
Työolotutkimusten seurantatietoon perustuen työryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita tarvittavista yhteisistä työelämän kehittämistoimenpiteistä, kohdennetuista hank- keista tai erillisrahoituksesta. Lisäksi työryhmän tehtävä on levittää hyviä työkykyjohtami- sen ja vaikuttavan työterveysyhteistyön malleja.
Työryhmän tehtävänä on myös suunnitella ja toteuttaa seurantakysely hyvinvointialueiden työnantajille ja henkilöstön edustajille yhteistoiminnan (ml. työsuojelun yhteistoiminta) to- teutumisesta ja henkilöstön edustajien osallistumismahdollisuuksista sekä muutoksen hal- linnan onnistumisesta. Tulosten perusteella työryhmän tehtävänä on tehdä esitys Tekrylle tarvittavista yhteisistä toimenpiteistä yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Työryhmä voi hakea ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi STM:n Hyvän työn edellytysten ohjelmasta.