Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Teknltk 08.12.2022 § 109
Valmistelija:
kuntatekniikan päällikkö Xxxxx Xxxxxxxx puh. 0400 626 650
Suomessa on käynnissä energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017 – 2025. KETS eli kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunnissa. Sopimuksen allekirjoittaneet kunnat, kaupungit tai kuntayhtymät sitoutuvat kunta-alan energiatehokkuussopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on energiankäytön tehostuminen. Toiminnan tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonepäästöjä, helpottaa kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisessä, tehostaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä luoda kestävää kasvua ja luo markkinoita puhtaamman teknologian ratkaisuille
Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää kasvihuonepäästöjä ja ehkäistä ilmastonmuutosta. Lisäksi energiatehokkuus vähentää kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta. Energiankulutuksen vähentämisessä myös pienet asiat ovat tärkeitä ja mukana olevat kunnat kannustavat henkilöstöään käyttämään energiaa järkevästi ja tehokkaasti.
Liittyessään kunta asettaa 7,5 %:n ohjeellisen energiasäästötavoitteen sopimuskaudelle 2017-2025. Lisäksi kunta raportoi vuosittain edellisen vuoden energiankäytöstä, energiankäyttöä tehostavista toimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksista energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Kunnan tulee myös laatia
toimintasuunnitelma. Sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä se sisällä sanktioitavia velvoitteita. Sopimus sisältää vain kunnan hallinnassa olevan energiankäytön.
Energiankäytön tehostamisesta syntyvien päästövähennysten ja kustannussäästöjen ohella kunnan on mahdollista sopimukseen liittyneenä hakea valtion tukea energiakatselmuksiin
ja energiatehokkuusinvestointeihin.
Parikkalan kunta on yksi alkuperäisistä viidestä ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” -hanketta. Hinku-verkoston tarina alkoi vuonna 2008 Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta. Aloitteen pohjalta XXXX onnistui Tekes- rahoituksella perustamaan Kohti hiilineutraalia kuntaa Hinku- kehityshankkeen, jonka tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepäästöjä 80 % koko kunnan alueella. Mukaan saatiin tuolloin houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki.
Jos nykyinen Hinku-kunta ei ole vuoden 2022 loppuun mennessä liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), kunta erotetaan Hinku- verkostosta.
Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon kuuluvien ja siihen liittyvien kuntien kriteerien toteutumiseen kiinnitetään jatkossa tarkemmin huomiota.
Liittyessään KETS:iin kunnan tulee varata riittävät resurssit liittymiseen tarvittavien energiatietojen
keräämiseen, toimintasuunnitelman tekemiseen, vuosiraportoinnin suorittamiseen ja seurannan toteuttamiseen.
Esittelijä: Tekninen johtaja Tanskanen Xxxxx
Päätösehdotus Xxxxxxxxxx päättää, että Parikkalan kunta liittyy Kunta-alan
energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025.
Päätös Hyväksyttiin.
Khall 06.11.2023 § 220 188/00.01.05/2022
Valmistelijat:
elinvoimapäällikkö Xxxxx Xxxxxx xxx. 044 781 1901
xxxxx.xxxxxx@xxxxxxxxx.xx ja
kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxx puh. 044 781 1250
Parikkalan kunta on liittynyt Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) kaudelle 2017–2025. Sopimus on toimitettu Motivaan tammikuussa 2023. Tällöin vastuuhenkilöiksi on nimetty tekninen johtaja ja kuntatekniikan päällikkö. Liittyessään KETS:iin kunnan on varattava riittävät resurssit liittymiseen tarvittavien energiatietojen keräämiseen, toimintasuunnitelman tekemiseen, vuosiraportoinnin suorittamiseen ja seurannan toteuttamiseen. Henkilöstövaihdosten vuoksi energiatehokkuussopimuksen käytännön toimet ovat edelleen vaiheessa.
Pienten kuntien yhteinen ilmastosuunnitelman teko on käynnistynyt syksyllä 2023. Etelä-Karjalan liitto laatii ajalla 1.8.2023 – 30.6.2025 ilmastolain edellyttämät ilmastosuunnitelmat Ruokolahdelle, Rautjärvelle, Taipalsaarelle, Lemille, Luumäelle ja Parikkalaan. Suunnittelua varten kunnille on myönnetty valtionapua max. 45 000 euroa/kunta. Tuki kattaa 100 % kuluista (ei omavastuuosuutta) ja maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Xxxxxxxxxx on toiminut avustuksen hakijana kaikkien kuntien puolesta ja kaikkien suunnittelusta aiheutuneiden kulujen tulee näkyä Ruokolahden kirjanpidossa. Suunnittelutyö hankitaan liitolta sidosryhmähankintana. Jokaiselle kunnalle on varattu 12 000 euroa suunnittelutyöstä syntyviin kustannuksiin (matkakulut, palkat, kokouspalkkiot, jne.). Ilmastotyöryhmään on kunnan edustajaksi nimetty elinvoimapäällikkö. Kunkin kunnan tulee ilmastosuunnitelmassaan esittää kunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys valitulta tarkastelujaksolta sekä päästövähennystavoitteet. Näiden selvittämisessä hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalua xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/. Alustavan aikataulun mukaisesti ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttäväksi valtuustoon huhtikuussa 2025.
Parikkalan kunta on yksi viidestä alkuperäisestä Hinku-kunnasta. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepäästöjä 80
% koko kunnan alueella. Jotta ilmastotyö olisi jatkossa koordinoidumpaa ja tavoitteellisempaa, on mietittävä resurssien käyttöä viraston sisällä uudella tapaa eri toimialojen välisistä rajoista riippumatta. Jatkossa elinvoimapäällikkö koordinoi kunnan ilmastotyötä (Hinku, KETS, ilmastosuunnitelma ym.) ja tekninen toimiala varaa tarvittavat resurssit käytännön toimien ja toimenpiteiden suorittamiseksi.
Esittelijä: Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxx