SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden

TYÖEHTOSOPIMUS

25.2.2020 - 30.11.2021

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

25.2.2020 – 30.11.2021

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 11

JOHDANTO 11

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala 12

2 Järjestäytymisvapaus 13

3 Ryhmähenkivakuutus 13

PALKKAUS

4 Palkka 13

5 Palkkapolitiikka 13

TYÖAIKA

6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 14

6.1 Työvuoroluettelo 14

6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 15

6.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 15

6.4 Työvuoron pituus 15

7 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 15

7.1 Säännöllisen työajan pituus 15

7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 15

7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 16

7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 16

7.5 Liukuva työaika 16

7.6 Työaikapankki 17

8 Säännöllisen työajan ylittäminen 17

8.1 Lisätyö 17

8.2 Ylityö 17

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

9 Vuosiloma 18

9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta 18

9.2 Lomaraha 18

9.3 Vuosiloman säästäminen 18

10 Joustovapaa 18

MATKUSTAMINEN

11 Matkakustannusten korvaukset 19

12 Vapaa-aikana matkustaminen 19

12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen 19

12.2. Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista 20

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

13 Sairaus 21

13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset 21

13.2 Saman sairauden uusiutuminen 21

14 Perhevapaat 22

15 Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset 22

16 Lyhyt tilapäinen poissaolo 22

KOLLEKTIIVIPERUSTEINEN HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN

17 Yhteistoimintamenettely 23

17.1 Neuvotteluajan laskeminen 23

17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet 23

17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset 23

17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen 23

18 Muutosturvan toimintamalli 23

18.1 Yleistä 23

18.2 Työllistymissuunnitelma 24

18.3 Työllistymisvapaa 24

19 Takaisinottovelvollisuus 24

Irtisanomisajat

20 Irtisanomisajat 25

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET

21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 25

22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen 26

22.1 Perehdyttäminen 26

22.2 Yhteistoimintaelin 26

22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu 26

22.4 Luottamusmies 27

23 Annettavat tiedot ja selvitykset 31

23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet 31

23.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot 33

23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus 34

23.4. Tietojen luottamuksellisuus 34

24 Kokoontumisoikeus 34

25 Neuvottelujärjestys 35

26 Sopimuksen sitovuus 35

Työrauha ja työehtosopimuksen voimassaolo

27 Työrauhavelvoite 35

28 Sovintolautakunta 36

29 Työehtosopimuksen voimassaolo 36

LIITTEET

Liite 1 Selviytymislauseke 37

Liite 2 Matkakustannusten korvaukset 39

Liite 3 Etätyöohje 41

Liite 4 Pöytäkirja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien li- säämisestä 42

Liite 5 Työsopimusmalli 44

Liite 6 Pöytäkirja työaikapankeista 51

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 25.2.2020

Paikka Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuus ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxx

Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että 18.2.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen sopi- mus tulee voimaan sopimuksen allekirjoittamisesta 25.2.2020 alkaen.

Sopimuksen rakenne on muutettu liittojen yhteisen työryhmätyön tulokse- na. Rakenteen muutoksella ei ole muutettu aikaisempia tulkintoja. Koko- naan muutetut tai uudet kohdat on merkitty marginaalissa olevalla pysty- viivalla.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 25.2.2020 alka- en ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu. Muutosten voimaantuloon asti noudatetaan 31.10.2019 päättyneen sopimuksen määräyksiä.

2 § Palkkaratkaisu

Palkkojen tarkistaminen

Vuosi 2020

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailu- kyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloitta- mista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden en- nakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmu- kaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteis- ta.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella vii- meistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkarat- kaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihen- kilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten ko- konaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2021

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailu- kyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloitta- mista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden en- nakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmu- kaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteis- ta.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,2 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella vii-

meistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % laskettuna ylempien toi- mihenkilöiden edellisen kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoittaa henkilökohtaisen korotuksen ylemmille toimi- henkilölle.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitii- kan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee ol- la ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkarat- kaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihen- kilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten ko- konaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

3 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäris- tön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen ko- rostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Liitot kannustavat osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa - hankkeeseen sekä sopimuskauden aikana alkavaan Työhyvinvointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemis- ta hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstö- suunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toi- menpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyn- tää työmarkkinajärjestöjen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikään- tyneen työntekijän työssä jatkamista.

Osaamisen varmistaminen

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimises- ta työpaikoilla.

Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, te- hokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia ka- lenterivuodessa. Osoitettavasta koulutuksesta työnantajan on ilmoitettava ylemmälle toimihenkilölle vähintään viikko ennen koulutuksen toteuttamis- ta. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa otetaan huomioon ylemmän toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapaus- kohtaisesti kieltäytyä hänelle osoitetusta koulutuksesta.

4 § Henkilöstöedustuksen toimivuus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksian- toa. Työryhmän tehtävän on järjestää toimialojen rajat ylittävää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista. Koulutuksessa keskitytään erityisesti keskusteluun neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta sekä luottamusmiehelle annettaviin tietoihin. Työryhmä jatkaa lisäksi tarvittavil- ta osin selvitystä ja arviointia luottamusmiesjärjestelmän toimivuudesta ja kattavuudesta paikallisen sopimisen edellytysten lisäämiseksi.

5 § Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja niiden perus- teet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet toteavat toteuttavansa jatkuvan neuvottelumenettelyn periaa- tetta. Jatkuvan neuvottelun työryhmässä liitot seuraavat uusien työaika- elementtien käytännön toteutusta, arvioivat niiden toimivuutta ja kehittä- mismahdollisuuksia.

7 § Palkitsemisen kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän selvittämään sopimuskauden aikana alan palk- kaukseen liittyviä kysymyksiä ja erityisesti liiketoimintaympäristön vaiku- tusta alan ja yritysten kilpailukykyyn, kustannusrakenteeseen ja houkutte- levuuteen. Työryhmän selvitystyötä hyödynnetään työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä kehitettäessä. Lisäksi työryhmä edistää

yrityskohtaista palkanmuodostusta tukemalla paikallisia osapuolia palkka- ratkaisusta sopimisessa sekä laatii 30.11.2020 mennessä yhteisen ohjeis- tuksen ylempien toimihenkilöiden palkitsemisesta.

8 § Soveltamisala

Työehtosopimuksen kohdassa 1 mainituilla yrityksen tai toimipaikan joh- toon kuuluvilla ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä tarkoitetaan myös edellä mainittuihin verrattavia tulosvastuullisissa päällikkötehtävissä olevia henkilöitä.

9 § Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpai- koilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi koros- tavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.

10 § Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan pöytäkirjaa ammatilliseen koulu- tuksen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä (27.6.2001).

Liitot sopivat mahdollisen työmarkkinakeskusjärjestöjen suosituksen mu- kaisesti Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta.

11 § Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana sel- vittää toimintatapoja, joilla kyetään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puuttumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen käyttäytymiseen työ- paikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yh- teisen suosituksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin rakentamiseksi.

12 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxx- tola tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

JOHDANTO

1. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava merkitys yritysten toiminnassa. Sen vuoksi ja ylempiä toimihenkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoil- la Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt ry (”liitot”) ovat tehneet tämän työehtosopimuksen (”työehtosopimus”).

2. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, koke- muksen ja vastuun merkityksen, yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja yrityksen tulee tukea ylempää toimihenkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään it- seään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin.

3. Liitot pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toi- mihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudat- tamaan elinkeinoelämässä kulloinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja, ellei ylempien toimihenkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muu- ta johdu. Työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua koskevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimi- henkilöihin.

4. Liitot seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työ- ehtojen kokonaiskehitystä ja pyrkivät tarpeen tullen vaikuttamaan nii- hin.

5. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa liitot myötävai- kuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voima- varojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin.

6. Henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttau- tuminen ovat tärkeitä tekijöitä yrityksen menestykselle. Liitot pyrkivät edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta.

7. Yhteisellä koulutuksella on keskeinen merkitys työpaikan yhteistoimin- nan kehittämisessä. Liitot kehittävät yhteistä koulutusta siitä erikseen sopimallaan tavalla.

8. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työskentele- vien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudelli-

sesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tuloksellinen yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväksymiseen ja siihen si- toutumiseen. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ylemmän toimihenki- lön ammattitaitoa ja osaamista siten, että se vastaa yrityksen ja ylemmän toimihenkilön kehitystarpeita. Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä.

9. Työnantaja varaa tarvittaessa ylemmälle toimihenkilölle mah- dollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Lain yhteistoiminnasta yrityksissä 16 §:n mukaisesti yri- tyksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuo- sittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ylempien toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen yllä- pitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaes- sa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toi- minnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on hen- kilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala

1. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnit- telu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt.

2. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai am- mattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuk- sen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kui- tenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei.

3. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itse- näisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihenkilön teh- tävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asiantuntijatehtävä taikka esi- miestehtävä. Ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnittelu- ja kon- sulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan sisältä- miä toimia vaativampi.

4. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henkilöstöryhmään määräytyy hä- nen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.

5. Työehtosopimus ei koske

▪ yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallis- tuvia henkilöitä

▪ näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita

▪ henkilöitä, jotka edustavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa työnantajaa suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oi- keus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdois- ta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta työehtosopimuksen aikaisempaan so- veltamisalaan.

2 Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.

3 Ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutusjärjestely koskee ylempiä toimihenkilöitä.

PALKKAUS

4 Palkka

1. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuk- sella ottaen huomioon tehtävän vaativuus ja ylemmän toimihenkilön koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen palkkatekijöiden perusteella.

2. Työehtosopimukseen perustuvat palkankorotukset toteutetaan allekir- joituspöytäkirjan mukaisesti. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa työehtosopimukseen perustuvasta korotuksesta tai korvata se yritys- tai työpaikkakohtaisella tulossidonnaisella palkkausjärjestelmällä.

5 Palkkapolitiikka

1. Yrityksessä määritellään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Lii- tot suosittavat, että palkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan ja palkkapolitiikka tähtää työsuoritusten palkitsemiseen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen.

2. Palkkapolitiikka perustetaan kokonaan tai osittain seuraaville periaat- teille. Palkkapolitiikka

▪ rakentuu yrityksen liikeidean pohjalle ja tukee sen toteutumista

▪ tukee yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä

▪ on yksilöllinen ja ottaa huomioon ylemmän toimihenkilön työ- tehtävien vaativuuden ja vastuun sekä hänen osaamisensa ja työtuloksensa

▪ palkitsee yksilöllisistä kyvyistä ja taidoista kuten tiedon hallinta-

, projektinjohto-, arvostelu-, aloite-, innovointi- ja yhteistyökyky

▪ kannustaa yksilöä ammattitaidon syventämiseen ja laajentami- seen

▪ tukee työyhteisölle asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutu- mista sekä yhteistyötä yli toiminto- ja henkilöstöryhmärajojen

▪ on selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutettavissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitä vaatiessa.

3. Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaatteista vallitsee yhteisymmärrys ja että esimies ja ylempi toimihenkilö keskus- televat työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuksesta palkkaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkapolitiikkaa koskevat määräykset ovat luonteeltaan suosituksia/menettelytapaohjeita, joista poikkeamista ei pidetä työehtosopimuslain tarkoittamana työehtosopi- muksen määräyksen rikkomisena.

TYÖAIKA

6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä

6.1 Työvuoroluettelo

Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännölli- sen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoittaiset va- paapäivät. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma

Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on enna- kolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimäärään.

6.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, työvuoroluettelon ja työajan tasoit- tumissuunnitelman muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylem- mille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä.

6.4 Työvuoron pituus

Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät ylemmän toimi- henkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

7 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen

7.1 Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä ei muuteta työehtosopimuksen voimaan tullessa noudatettavina olevia säännöllisiä työaikoja siltä osin kuin ne eivät ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos paikallisesti sovitaan säännöllisen työajan muuttami- sesta, sovitaan samalla sen vaikutuksesta palkkaukseen.

7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika

1. Arkipyhäviikon vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllis- tä työaikaa, ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait:

▪ uudenvuodenpäivä

▪ loppiainen

▪ pitkäperjantai

▪ 2. pääsiäispäivä

▪ vapunpäivä

▪ helatorstai

▪ juhannusaatto

▪ itsenäisyyspäivä

▪ jouluaatto

▪ 1. joulupäivä

▪ 2. joulupäivä.

2. Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivi- nä.

7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä voidaan paikallisesti sopia vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaami- nen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Työ- ajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.

2. Työajan tasoittumissuunnitelmasta ks. kohta 6.2.

7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

7.4.1 Paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuiten- kin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä.

2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteu- tustavasta ja korvauksesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoitta- misesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan jär- jestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yri- tyksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

7.4.2 Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen es- tämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin ylemmälle toimihenki- lölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä ti- lanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipal- kan lisäksi peruspalkka. Työtuntijärjestelmän muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimihenkilöille vähintään viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asiallisista ja pai- navista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kiel- täytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

7.5 Liukuva työaika

1. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työai- kalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enin- tään 120 tuntia.

2. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa ylemmän toi- mihenkilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle ylemmälle toimihenkilölle. Vastaavasti ylempi toimihen- kilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

3. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

7.6 Työaikapankki

1. Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.

2. SKOL ja YTN ovat laatineet yhteisen työaikapankkia koskevan ohjeen.

8 Säännöllisen työajan ylittäminen

8.1 Lisätyö

1. Lisätyö on työtä, jota työnantajan aloitteesta ja ylemmän toimihenki- lön suostumuksella tehdään yli sovitun säännöllisen työajan sen kui- tenkaan ylittämättä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava.

2. Lisätyö ei ole ylityötä.

3. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

8.2 Ylityö

1. Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enin- tään 12 kuukautta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta tasoittumisjaksoksi voidaan sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

2. Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä maksetta- vaa korotettua palkkaa, ylityökorvauksen perusosa lasketaan siten, et- tä kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia.

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

9 Vuosiloma

9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta

Vuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan vuosilomalain 15 §:stä poiketen sopia paikallisesti toisin.

9.2 Lomaraha

9.2.1 Lomarahan suuruus ja maksuajankohta

Ellei paikallisesti toisin sovita, lomarahana maksetaan 50 % ylemmän toimihenkilön vuosilomapalkasta viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

9.2.2 Lomarahan vaihtaminen vapaaseen

1. Jos ylempi toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti lomarahan pi- tämisestä vastaavana palkallisena vapaana, 24 arkipäivän (neljän vii- kon) vuosiloman täyttä lomarahaa vastaa 12 arkipäivän (kahden vii- kon) lomarahavapaa.

2. Lomarahavapaa annetaan ylemmälle toimihenkilölle työnantajan mää- räämänä ajankohtana, elleivät osapuolet sovi lomarahavapaan pitämi- sen ajankohdasta.

3. Xxxxxx toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lomarahavapaan ajalta.

4. Lomarahavapaan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 10.

9.2.3 Lomarahaa vastaava korvaus työsuhteen päättyessä

Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen korvaus lo- makorvauksesta laskettuna, jos työsuhde päättyy ylemmästä toimi- henkilöstä riippumattomasta syystä. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden pituinen määräaikainen työsuhde.

9.3 Vuosiloman säästäminen

Ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa lo- manmääräytymisvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (talvi- ja ke- sälomasta) pidettäväksi vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaa- na.

10 Joustovapaa

1. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan ja työaikajärjestelyihin perustu- vien vapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen.

2. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mu- kaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

3. Joustovapaalta ei makseta lomarahaa.

MATKUSTAMINEN

11 Matkakustannusten korvaukset

1. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja korvaa ylemmän toimihenki- lön tarpeelliset työmatkakustannukset noudattaen kulukorvausten, päi- värahojen ja kilometrikorvausten osalta liitteessä 2 olevia perusteita ja määriä. Muilta osin noudatetaan yrityskohtaista kirjallista ohjetta (mat- kustussääntö).

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallista matkustussääntöä ei tarvitse laatia yrityksissä, joissa ylempiä toimihenkilöitä on enintään 10.

12 Vapaa-aikana matkustaminen

12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen

1. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

2. Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Pai- kallisesti voidaan sopia erityyppisiin matkoihin sovellettavaksi erilaisia korvauskäytäntöjä.

3. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, vapaa-aikana matkustaminen kor- vataan seuraavasti:

▪ Asiakasprojektimatkoilta korvataan vapaa-aikana matkustami- nen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauksella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähin- tään puolet tunnista on kulunut. Tuntikorvaus maksetaan työ- päivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.

▪ Korvausta vapaa-aikana matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihenkilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.

▪ Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan

▪ matkustusaika kodin ja työkohteen välillä tai varsinaisen työntekopaikan ja työkohteen tai työkohteiden välillä

▪ aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirtymisiin liikennevälineestä toiseen mukaan lukien välttämättömät odotusajat.

▪ Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta

▪ majoitettuna oloaikaa matkan kestäessä

▪ työkohteessa oloaikaa.

▪ Jos työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei voida tehdä saman matkavuorokauden kuluessa, ylemmän toimihen- kilön kuukausipalkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

12.2 Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista

1. Matka-ajan korvaamisesta voidaan sopia esimerkiksi seuraavilla vaih- toehtoisilla tavoilla:

a) Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta sovitaan esimiehen ja ylemmän toimihenki- lön välillä tarvittaessa (erityisesti kun työehtosopimuksen mu- kaiset matka-ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palk- kauksellisen epäsuhteen).

b) Kun kysymys on runsaasta tilapäisestä tai projektiluontoista työtä koskevasta matkustamisesta, ylemmälle toimihenkilölle kertyvän matka-ajan määrää seurataan ja se voidaan korvata esimerkiksi määrävälein maksettavalla kertakorvauksella.

c) Jos ylemmän toimihenkilön työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen nor- maalin työajan ulkopuolella ja ylempi toimihenkilö voi työtehtä- viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, otetaan nämä seikat huomioon palkka- perusteissa.

d) Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapaus- kohtaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Teknologiateollisuus ry tiedottaa jäsenyrityksilleen, että työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu seu- raavasta matka-ajan korvausperusteesta, joka ei ole työehtosopimusmääräys:

Ellei toisin ole sovittu, ylemmälle toimihenkilölle makse- taan yksinkertainen tuntipalkka niiltä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana matka-aikaan käytetyiltä tun- neilta, jotka työnantaja voi erikseen laskuttaa asiakkaal- taan.

2. Työehtosopimuksella ei muuteta paikallisia sopimuksia, joissa matka- ajan korvauksesta on sovittu työehtosopimusta korkeammat korvauk- set.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

13 Sairaus

13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset

1. Jos ylempi toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus saada työkyvyttömyysajalta palkkan- sa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhteen yhden- jaksoinen kesto	Palkallisen ajanjakson pituus
alle 1 kk	50 % palkasta työsopimus- lain 2 luvun 11 §:n mukaan
1 kk mutta alle 1 v	4 viikkoa
1 v mutta alle 5 v	5 viikkoa
vähintään 5 v	3 kuukautta

2. Xxxxxx toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnanta- jalle sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Xxxxxx toimihenkilö on työnantajan pyynnöstä velvollinen esittämään hyväksyttävän selvityksen työkyvyttömyydestään. Ylemmän toimihen- kilön on työnantajan vaatimuksesta esitettävä yrityksen työterveyslää- kärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sai- raudestaan. Jos työnantajan ei hyväksy ylemmän toimihenkilön esittä- mää lääkärintodistusta ja osoittaa ylemmän toimihenkilön toisen nime- tyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutu- va lääkärintodistuspalkkio.

4. Jos ylempi toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä salannut työnanta- jalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

13.2 Saman sairauden uusiutuminen

1. Jos ylemmän toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, ylempi toimihen- kilö ei ole oikeutettu uuteen kohdan 13.1. mukaiseen sairausajan pal- kalliseen ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään taulukossa mainitulta ajanjaksolta siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.

2. Jos työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on jo päättynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantajan on kuitenkin mak- settava palkka sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukai- selta yhden päivän omavastuuajalta.

3. Se, onko kyseessä sama vai eri sairaus ratkaistaan Kansaneläkelaitok- sen (KELA) tekemän ratkaisun perusteella.

14 Perhevapaat

1. Xxxxxxxxx toimihenkilölle annetaan äitiys- isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukainen äitiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edel- lyttäen, että ylemmällä toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vas- taavalta ajalta palkkaa ja ylemmän toimihenkilön työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaa- seen liittyen ylemmälle toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita määräyksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa. Oikeus palkalli- seen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.

15 Sairauden ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut ylemmälle toimihenkilölle kohdan 13 tai 14 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nosta- maan itselleen palautuksena ylemmälle toimihenkilölle lain tai sopi- muksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauk- sen taikka saamaan ylemmältä toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.

16 Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairausta- pauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tila- päistä poissaoloa ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puoli- son vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

2. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje:

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sai- raustapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon jär- jestämistä varten. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on työnan- tajan vaatimuksesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

3. Liitot suosittelevat, että yritykset maksaisivat ylemmälle toimihenkilöl- le kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläi- nen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

KOLLEKTIIVIPERUSTEINEN HENKILÖSTÖN

17 Yhteistoimintamenettely

17.1 Neuvotteluajan laskeminen

Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluaika lasketaan neuvotteluesi- tyksen tekemisestä.

17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

1. Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoiminta- lain 8 luvun tarkoittamien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toiminta- suunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kans- sa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muo- dot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut irtisanomisaikana noudatet- tavat toimintaperiaatteet työnhaun, koulutuksen ja julkisten työvoima- palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimi- taan.

2. Jos yhteistoimintalain 8 luvun yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle

10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut irti- sanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaun, koulutuk- sen ja julkisten työvoimapalvelujen käytön osalta.

17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset

Suunniteltua työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintamenet- telyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvitta- vat työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yh- teistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alet- tua. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

18 Muutosturvan toimintamalli

18.1 Yleistä

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen muutos- turvan toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työn- tekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

18.2 Työllistymissuunnitelma

1. Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa oikeudesta työllistymissuunni- telmaan ja korotettuun työttömyysetuuteen.

2. Työnantajan on ylemmän toimihenkilön pyynnöstä työllistymissuunni- telmaa varten toimitettava työvoimaviranomaiselle tietonsa ylemmän toimihenkilön koulutuksesta, työkokemuksesta ja työtehtävistä.

3. Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja voivat erikseen sopia työnantajan osallistumisesta työllistymissuunnitelman laatimiseen.

18.3 Työllistymisvapaa

1. Ellei irtisanomisen jälkeen muuta sovita, ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada vapaata ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisano- misaikanaan

▪ työllistymissuunnitelman tekemiseen

▪ työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliittiseen koulu- tukseen

▪ harjoitteluun ja työssäoppimiseen

▪ oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun

▪ uudelleensijoitusvalmennukseen.

2. Työllistymisvapaan pituus on irtisanomisajan pituudesta riippuen seu- raava:

Irtisanomisajan pituus	Vapaan pituus
enintään 1 kk	5 pv
yli 1 mutta enintään 4 kk	10 pv
yli 4 kk	20 pv

3. Edellä tarkoitetun vapaan lisäksi ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää osallistuakseen irti- sanomisaikana työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliitti- seen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

4. Edellä tarkoitettujen vapaiden saannin edellytyksenä on, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

5. Ylemmän toimihenkilön on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivy- tyksettä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perus- teesta.

19 Takaisinottovelvollisuus

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinottovel- vollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon

työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenkilön uudelleen työllistymi- sen edistämiseksi.

IRTISANOMISAJAT

20 Irtisanomisajat

1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuh- teen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 1 v	14 pv
yli 1 mutta enintään 4 v	1 kk
yli 4 mutta enintään 8 v	2 kk
yli 8 mutta enintään 12 v	4 kk
yli 12 v	6 kk

2. Jollei muusta sovita, ylemmän toimihenkilön noudatettavat irtisano- misajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 v	14 pv
yli 5 v	1 kk

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET

21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työnantajan ja ylem- pien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä ylempiä toimihenkilöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevak- si. Ellei muuta sovita, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irti- sanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyy- tää. Luottamusmiehen kanssa tehtävä paikallinen sopimus, joka on voimassa yli kaksi viikkoa, tulee tehdä kirjallisesti, elleivät molemmat sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana.

4. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa työehto- sopimusta. Paikallista sopimusta sovelletaan senkin jälkeen, kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Työehtosopimuk-

settomana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen, määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voi- daan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen

22.1 Perehdyttäminen

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuvat uusien ylempien toi- mihenkilöiden perehdyttämiseen paikallisesti sovittavalla tavalla.

22.2 Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustami- sesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työ- suojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteis- toimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvonta- lain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunni- telmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu

22.3.1 Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikas- sa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuoje- luvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

22.3.2 Työsuojeluvaltuutettu

1. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman laa- dintaan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttami- seen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palvelukses- sa olevien työssä selviytymistä.

2. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- ja niitä vastaavia välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevia it-laitteita, niihin liittyviä ohjelmia, internet-yhteyttä ja sähkö- postia. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voi- daan ottaa huomioon muun muassa yrityksen ja yhteisön koko, työ- suojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajan- käytön määrä.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työajalla liittojen yhdessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen. Työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen.

4. Työsuojeluvaltuutetulla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen sellai- sen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille

ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä työsuojeluval- tuutetun toimikauden jälkeen.

5. Työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimivan va- ravaltuutetun palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

6. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja maksaa työsuojeluvaltuute- tulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus 1.3.2020 alkaen on 65 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.

7. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

8. Työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä sovelletaan varavaltuu- tettuun silloin, kun hän työehtosopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.

22.4 Luottamusmies

22.4.1 Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinta

1. Luottamusmiehen tarpeesta ja paikallisesta yhteydenpito ja neuvotte- lumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ennen ehdokasasettelua yrityksen johdon ja ylempien toimihenkilöiden edustajien kesken. Luot- tamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio, sijainti ja toiminnan luonne. Luottamusmiehen valitseminen yritykseen tai työ- paikalle edellyttää lisäksi, että merkittävä osa ylemmistä toimihenki- löistä kannattaa sitä.

2. Työpaikalla tarkoitetaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä, yri- tyksen organisaatiorakenteen mukaista loogista osaa tai yhdessä so- vittua yksikköä.

3. Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihen- kilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikalli- sesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luottamusmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummastakin henkilöstöryh- mästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luottamus- mies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei jär- jestetä uutta vaalia.

4. Yhteinen luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luotta- musmieheen noudatetaan sen työehtosopimuksen luottamusmiesmää- räyksiä, jonka soveltamisalaan luottamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henkilöstöryhmän järjestä- mään luottamusmieskoulutukseen, ottaen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutuk- seen.

5. Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irtisanoa paikallinen sopimus työpaikkakohtaisesta yhteisestä luottamusmiehes- tä ilmoittamalla siitä sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.

6. Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joi- denkin muiden toimipaikkojen tai muiden konserniin kuuluvien yritys- ten ylempiä toimihenkilöitä, yhteisestä luottamusmiehestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yritysten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa. Sopimuksesta annetaan tieto liitoille (Teknologiateollisuus ja YTN).

7. Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan vali- ta varaluottamusmies. Varaluottamusmies toimii luottamusmiehen si- jaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luottamusmiehen tehtäviä.

8. Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan työehtosopimukseen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuu- desta. Valittavien henkilöiden tulee olla perehtyneitä työpaikan olo- suhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla mah- dollisuus osallistua valintaan.

9. Luottamusmies valitaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi.

22.4.2 Edustajista ilmoittaminen

1. Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimisesta luottamusmiehen sijaisena on ilmoitettava työnantajalle.

2. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

22.4.3 Toiminnan muutostilanteet

1. Seuraavissa työpaikan toiminnan muutostilanteissa yhteistoimintaor- ganisaatiosta neuvotellaan ennen kuin se saatetaan osapuolten yhtei- sesti hyväksymällä tavalla vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta:

▪ toiminnan olennainen supistuminen

▪ toiminnan olennainen laajentuminen

▪ liikkeen luovutus

▪ sulautuminen

▪ yhtiöittäminen

▪ edellisiin verrattava olennainen organisaatiomuutos.

22.4.4 Luottamusmiehen ansiokehitys

1. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vähin- tään suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden ansiokehi- tystä.

2. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys

korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta läh- tien.

22.4.5 Luottamusmiehen tehtävät ja toimintaedellytykset

1. Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.

2. Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tie- dot ja toimintamahdollisuudet.

3. Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa asianomaiseen henkilöstöryh- mään kuuluvien ylempien toimihenkilöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja työehtosopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

4. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- ja niitä vastaavia välineitä, kuten yrityksessä käytössä olevia it- laitteita, niihin liittyviä ohjelmia, internet-yhteyttä ja sähköpostia. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamus- miehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

22.4.6 Luottamusmiehelle maksettava korvaus

1. Luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena toimivan varaluotta- musmiehen palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työn- antajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.

2. Ellei toisin sovita, työnantaja maksaa luottamusmiehelle 1.3.2020 al- kaen erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:

Edustettavien ylempien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvauksen suuruus €/kk
10-50	129
00-000	000
yli 100	230

3. Luottamusmieskorvauksen suuruus määräytyy vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Jos ylempien toimihenkilöiden määrässä ta- pahtuu merkittäviä muutoksia, vastaavat muutokset korvauksen osalta tulevat voimaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Jos ylempien toimihenkilöiden lukumäärässä muutoin tapahtuu muu- toksia, vastaavat muutokset korvauksen osalta tulevat voimaan seu- raavan kalenterivuoden alusta lukien, ellei toisin sovita.

22.4.7 Luottamusmiehen koulutus

1. Kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 ylempää toi- mihenkilöä, luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on palkkaa menettämättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliittojen järjestämil- le, henkilöstön edustajan tehtävien hoidon kannalta tarpeellisille, luot- tamusmieskursseille ja -koulutuksiin edellyttäen, että se ei aiheuta tun- tuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

2. Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuukausipalkkaan tai josta työnantaja suorittaa henkilöstön edustajalle korvauksia. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myös- kään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien vähenemistä.

3. Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua sa- maan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen vain kerran ansiota me- nettämättä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työ- paikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja sijaisjärjestelyihin. Henkilöstön edustajan tulee ilmoittaa työnantajalle aikomuksestaan osallistua kurssille xxxxxx- xxxxxxxx aikaisin. Jos työnantaja vetoaa tuntuvaan hait- taan, työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa, viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua. Suositel- tavaa on, että osapuolet pyrkivät tällöin yhdessä selvit- tämään muun mahdollisen ajankohdan, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Kysymyksessä olevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettua koulutusta ovat liittojen vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yhdessä sopimat koulutukset.

22.4.8 Ammatillinen kehittyminen

Luottamusmiehellä on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet kehit- tyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyt- tääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen sellaisen amma- tillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen toimi- kauden jälkeen.

22.4.9 Luottamusmiehen työsuhdeturva

1. Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoitta- maksi luottamusmieheksi. Luottamusmies voidaan lomauttaa tai irti- sanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa

tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai, jos niiden ylempien toimi- henkilöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

2. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toimineeseen ylempään toimihenkilöön vielä kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

3. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Eh- dokassuoja alkaa kolme kuukautta ennen luottamusmiehen toimikau- den alkua ja päättyy vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

4. Luottamusmies säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutet- taessa säilyttää itsenäisyytensä.

22.4.10 Varaluottamusmies

Luottamusmiestä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamusmie- heen silloin, kun varaluottamusmies työehtosopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamusmiehen sijaisena.

23 Annettavat tiedot ja selvitykset

23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet

23.1.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Työnantaja tiedottaa yrityksen ylempiin toimihenkilötehtäviin osallistu- vasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä, mikäli mahdollista, myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, tiedottaminen voidaan tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikä- teen viivytyksettä.

2. Liitot suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koske- viin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuok- raava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

3. Liitot suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö pyritään rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla ylemmillä toimihenkilöillä.

23.1.2 Tulospalkkiot ja muut täydentävät palkkiojärjestelmät

1. Jos työnantaja ottaa käyttöön palkkaustapoja täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä (ns. tulospalkkioita), työnantajan tulee selvittää ylemmille toimihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa.

2. Luottamusmiehelle tulee selvittää, mitä ylempien toimihenkilöiden ryhmiä palkkiojärjestelmä koskee.

3. Tässä määräyksessä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä ta- loudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jaksoissa.

23.1.3 Taloudelliset tiedot ja työnantajan suunnitelmat

1. Työnantajan tulee esittää ylemmille toimihenkilöille tai heidän edusta- xxxxxxx seuraavat selvitykset ja suunnitelmat

▪ yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vahvistettuun ti- linpäätökseen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta

▪ vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen talou- dellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työlli- syyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäky- mät

▪ vuosittain tasa-arvosuunnitelma, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä

▪ vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilö- määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muu- toksista

▪ vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.

2. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien ylempien toimihenkilöiden erityistarpeisiin sa- moin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla ylemmät toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.

3. Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

4. Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta voidaan esittää yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa, jos yrityksen työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20-29.

5. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot annetaan ylempien toimihenkilöiden edustajille pyynnöstä kirjallisena.

6. Liitot suosittelevat, että tässä määräyksessä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan toimialan yleisiä suhdanne- ja talousnäkymiä.

7. Jos tiedottaminen estyy ennakoimattomista ja yrityksen tuotan- nolliselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavista painavista syistä, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen,

kun edellä tarkoitettua estettä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.

23.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot

23.2.1 Yleiset määräykset

1. Luottamusmiehelle annetaan vastaavat tiedot kuin muidenkin henki- löstöryhmien luottamusmiehille.

2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan ylempiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

23.2.2 Epäselvyydet ja erimielisyydet

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä ylemmän toimihenkilön pal- kasta tai muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta, luottamusmiehelle on annettava kaikki kyseisen asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

23.2.3 Ylempiä toimihenkilöitä koskevat tiedot

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toi- mialueensa ylemmistä toimihenkilöistä:

a) ylemmän toimihenkilön suku- ja etunimet

b) palvelukseen tuloaika, koulutustaso ja valmistumisvuosi

c) organisatorinen osasto

d) palkkaryhmä tai vaativuusluokka, jos sellainen on yrityksessä käytössä

e) tilastonimike (työnantajaliiton tilastoinnissa käytetty).

2. Edellä kohdissa a-e mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista ylemmistä toimihenkilöistä kohtien a-e tiedot annetaan niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuh- teen alkamisesta.

23.2.4 Tilastotiedot palkoista

1. Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti kaikkien hänen toimialueensa ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskimääräinen kuu- kausiansio kerran vuodessa välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle annettava tilasto palkoista on valmistunut.

2. Luottamusmiehelle annetaan keskimääräiset kuukausipalkat (luon- toisetuineen) tilastonimikkeittäin (esimerkiksi EK:n tilastonimikkeit- täin) tai yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikallisesti voidaan sopia muusta tilastojaottelusta.

3. Tilastotietojen yhteydessä luottamusmiehelle ilmoitetaan myös ylem- pien toimihenkilöiden lukumäärät.

4. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkkatietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

23.2.5 Perehtymismahdollisuus palkkausjärjestelmään ja työaika- kirjanpitoon

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueensa ylempien toimihenkilöiden työaikalainsäädännön mukaiseen työaikakir- janpitoon ja heitä koskeviin, yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmiin.

23.2.6 Ilmoitus koeajasta ja määräaikaisuudesta

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta ylemmästä toimihenkilöstä. Erikseen pyydettä- essä luottamusmiehelle on ilmoitettava myös määräaikaisen työsopi- muksen peruste.

23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus

Ylemmän toimihenkilön tulee saattaa esimiehensä tietoon yrityksen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kannalta merkitykselliset asiat.

23.4 Tietojen luottamuksellisuus

1. Luottamusmies saa työehtosopimuksessa tarkoitetut tiedot luotta- muksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Luottamusmies ei saa luo- vuttaa tietoja muiden yritysten luottamusmiehille eikä muutoinkaan levittää niitä.

2. Jos yrityksen ylemmät toimihenkilöt tai heidän edustajansa ovat työ- ehtosopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammatti- salaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden henkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita.

3. Ilmoittaessaan liike- tai ammattisalaisuuden salassapitovelvollisuudes- ta ylemmälle toimihenkilölle tai ylempien toimihenkilöiden edustajalle, työnantajan tulee selvittää salassapidon perusteet ja yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoai- ka.

24 Kokoontumisoikeus

1. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä.

2. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus jakaa ryh- määnsä kuuluville kokousilmoituksia ja työpaikan työsuhteisiin ja työ- markkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

3. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkina- ja yleisistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai sähkö-

postilla ja varata tiedottamiselle oma paikka sähköisessä arkistossa, jos asiasta on työantajan kanssa sovittu.

25 Neuvottelujärjestys

1. Työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimi- henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihenkilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, hänellä on oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksi- mielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamusmiehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi.

2. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen tai jos syntyy erimielisyyttä työehtosopimuksen tulkinnasta, asia voidaan siirtää liit- tojen käsiteltäväksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn peri- aatetta.

26 Sopimuksen sitovuus

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai työehtoso- pimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvollisia tarkoin noudattamaan työehtosopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja ylemmät toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

TYÖRAUHA JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

27 Työrauhavelvoite

1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai jo- honkin sen määräykseen, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen voimas- saoloaikana.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ettei- vät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat tai ylemmät toimi- henkilöt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy kiellettyihin työtaistelu- toimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyk- siä.

Pöytäkirjamerkintä:

YTN sitoutuu siihen, että suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät työehtosopi-

muksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden teollisuusalojen painostamiseksi työehtosopimus- ten piiriin.

28 Sovintolautakunta

1. Päätöstä työtaistelu- tai muusta painostustoimenpiteestä ei saa tehdä ennen kuin liittojen sovintolautakunta on käsitellyt työriitaa ja sovinto- lautakunnan tekemä ehdotus työehtosopimuksen uudistamiseksi on puolin tai toisin hylätty.

2. Sovintolautakunnan on tehtävä ehdotuksensa kahden viikon kuluessa siitä, kun työriidasta on ilmoitettu sovintolautakunnan puheenjohtajal- le. Sovintolautakunnassa ei noudateta välimiesmenettelystä annettua lakia.

3. Kumpikin liitto nimeää sovintolautakuntaan yhden jäsenen ja jäsenet valitsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin katsoa es- teelliseksi. Liitot vastaavat puoliksi sovintolautakunnan jäsenten palk- kioista ja muista sovintolautakunnan kustannuksista.

4. Sovintolautakunnan asettamisesta ja työskentelyperiaatteista sovitaan erikseen liittojen välillä.

29 Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 25.2.2020 alkaen 30.11.2021 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin. Sopimus- kauden päätyttyä ovat sopimuksen määräykset kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes edellä mainitun sovintolautakunnan tekemä ehdo- tus on hyväksytty tai hylätty.

Helsingissä 25.2.2020

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY LIITE 1

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY

SELVIYTYMISLAUSEKE

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikalli- sesti työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähim- mäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus teh- dään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Sopimuksella ei voida sopia ylemmän toimihenkilön työsopimuksen palkan alentamisesta.

Osapuolet voivat sopia, että 1/4 osa palkasta maksetaan myöhempänä ajankohtana. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osan on oltava vähintään 3/4 henkilön kuukausipalkasta. Siirretty palkan osa on maksetta- va viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimus- vapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoi- mintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todet- tuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toimenpiteellä voidaan eh- käistä tai rajoittaa.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantunti- joita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan toteamiseen liittyen. Luottamushenkilön ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pi- dettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellis- ta asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttä- miseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se ote- taan työnantajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen

pidättäytyminen irtisanomisista sopimuksen ajalle tai mahdollinen leik- kausten kompensoiminen myöhemmin).

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopi- muksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoihin tulee arvioi- da olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Toi- mien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kulues- sa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvi- tystilaan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus auto- maattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jat- kamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työ- paikkojen turvaamiseksi.

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET LIITE 2

1 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoit- tumiskorvaus enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.

2 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikor- vaus

1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.

2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta (matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla käytetyn ajan perusteella) seuraavasti:

Päivärahan edellytys	Päiväraha
yli 6 tunnin matka	osapäiväraha
yli 6 tunnin matka ja 1 *ilmainen ateria *esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % osapäivära- hasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähin- tään 2 tunnilla	osapäiväraha
yli 10 tunnin matka	kokopäiväraha
yli 10 tunnin matka ja 2 *ilmaista ateriaa *esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % koko- päivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla	kokopäiväraha

3. Yömatkaraha maksetaan, jos ylempi toimihenkilö ei esitä majoitus- laskua.

4. Ateriakorvaus maksetaan, jos ylemmällä toimihenkilöllä ei työn vuoksi ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan tai asunnossaan ruokatauon aikana.

5. Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta, kun kysymys on työskentelys- tä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä sijaitsevassa yrityk- sen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumah- dollisuutta vastaava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivä- rahaa.

6. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä maksetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti, jos oman auton käytöstä on sovittu. Kilometrikor-

vausta korotetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti seuraavissa ti- lanteissa:

▪ ylempi toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työ- matkalla autossaan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden kuljetta- minen olisi työnantajan asiana

▪ työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

3 Ulkomaan päiväraha

1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulkomaan päiväraha verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kah- ta ilmaista ateriaa.

3. Vajaalta vuorokaudelta päiväraha maksetaan seuraavasti:

ulkomaan matkaan käytetty aika ylit- tää viimeisen täyden matkavuoro- kauden	maksetaan
yli 2 tunnilla	50 % ulkomaan päivärahasta
yli 10 tunnilla	koko ulkomaan päiväraha
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuoro- kaudelta

4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tuntia, mutta kuitenkin vähintään 10 tuntia, ylemmälle toimihenkilölle makse- taan kysymyksessä olevan maan kokopäiväraha.

5. Jos valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, liitot sopivat sen joh- dosta mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja matkakor- vauksiin.

Teknologiateollisuus ry LIITE 3

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Liite, ei työehtosopimuksen osa.

ETÄTYÖOHJE

Tarkoitus

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä laati- neet tämän ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä so- pimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edis- täviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdol- listavat työaikajärjestelyt.

Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun paran- tamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työ- matkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.

Määritelmä

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esi- merkiksi ylemmän toimihenkilön kotona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yritys- sääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien ylempien toimihenki- löiden.

Etätyösopimus ja työehtojen määräytyminen

Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön tekemisestä. So- pimuksesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyöso- pimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnan- taja tai ylempi toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskey- tyessä ylempi toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, jotka estä- vät etätyöntekijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä, kuten anta- malla hänelle mahdollisuuden tavata säännöllisesti työtovereitaan ja pääsyn yri- tyksen tiedottamisen piiriin.

Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä te- kevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden ylempien toimi- henkilöiden kanssa.

Liitot suosittelevat työajanseurannan järjestämistä lähtökohtaisesti siten, että tässä tarkoitettuun etätyöhön käytetään samaa seurantajärjestelmää, kuin mui- hinkin yrityksen ylempiin toimihenkilöihin.

SKOL RY LIITE 4

YTN RY

PÖYTÄKIRJA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LI- SÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiin- nittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkinto- uudistusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työ- harjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtä- viin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammatti- taitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.

1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä luku- kausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoittelulla tai työko- kemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luotta- musmiehen tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähentämistä, lisä- työn tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mai- nittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 27 päivänä kesäkuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitetta- va kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toi- selle osapuolelle.

3. PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksytyksi. Espoossa 27 päivänä kesäkuuta 2001

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖSOPIMUSMALLI LIITE 5

SKOL, YTN

Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä SKOLin ja YTN:n välisen suunnittelu- ja konsult- tialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työehdoista.

TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ

Nimi

Osoite

Nimi

Osoite

1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT

Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa

2. TYÖSUHDE

Työsuhteen alkamispäivä	Työsuhde on voimassa   kuukauden koeajan jälkeen EI toistaiseksi EI   saakka EI kunnes alla mainittu tehtävä on suoritettu
Tehtävä

3. IRTISANOMISAIKA

Irtisanomisaika Työnantajan irtisanoessa

Toimihenkilön irtisanoutuessa

EI kuukautta tai EI työehtosopimuksen mukainen

EI kuukautta

4. PALKKA

Palkka työsuhteen alkaessa	Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamal- la erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät.
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät
Palkka maksetaan EI pankkitilille. Tili: EI toimihenkilölle suoraan
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan EI työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä EI työsuhteen päättyessä

5. TYÖAIKA

Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus

EI maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2).

EI maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):

EI on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät kuulu työaikalain soveltamispiiriin. ks. täyttöohje kohta 5.4).

Työaika

6. VUOSILOMA

Vuosiloman pituus kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden perusteella on päivää. Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.

Xxxxxxxx, katso kohta 11.

7. SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

8. KEKSINNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja tekijänoikeuksiin on säädetty, sovitaan:

9. SUUNNITTELUKILPAILUT

Suunnittelukilpailuista ja omasta ammattitoiminnasta on sovittu seuraavaa:

10. KOULUTUS

Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän työn kannalta tarpeellista perehdyttämis-, täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta.

Lisäksi on sovittu seuraavaa:

11. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET

Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät EI työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla EI yrityksen matkustussäännön mukaan EI seuraavasti:

12. MUUT TYÖEHDOT

- lomaraha ja äitiysvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan

- kertausharjoitusajan palkka:

- työnantajan vastuuvakuutus:

- matkavakuutukset:

Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä maini- tun työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE

Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huomiota seuraaviin kohtiin:

1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat

Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mah- dollista tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tähän koh- taan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikka- kunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.

2. Työsuhde ja koeaika

Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa ol- la enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määrä-

aikainen työsopimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.

3. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta ja se voi ol- la pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	>1...4 vuotta
2 kuukautta	>4...8 vuotta
4 kuukautta	>8...12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

4. Palkka

Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mahdol- lisesti sovittavat luontoisedut.

Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työsopi- muksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

5. Työaika

5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika työehtosopimuksen 4 § mukaisesti ja selvitetään työaikalain soveltaminen (työaika- kysymysten osalta katso perussopimus ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopi- mus).

5.2 Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauksella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.

5.3 Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksettavaksi erillisenä kuukausikorvauk- sena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta, kirjataan sopimukseen sen pe- ruste ja suuruus.

5.4 Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka sii- hen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yri- tyksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huo- mioon myös palkan muodostuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön vä- lillä selvittää se, miten ao. korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

7. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n mukaan.

8. Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukaisesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/67) on säädetty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työ- sopimukseen.

9. Suunnittelukilpailut

Työntekijällä on oikeus, sovittuaan työnantajan kanssa, osallistua työsuhteensa ul- kopuolella suunnittelukilpailuihin.

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tällaisen työnantajan toiminnan kanssa kilpailevan työn tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.

10. Koulutus

Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin tapauksissa sopia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.

11. Matkustaminen ja matkakustannukset

Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edellyttämästä matkus- tamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyydestä, matkojen kestosta sekä kohteis- ta koti- ja ulkomailla.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset työehtosopi- muksen 12 §:n edellyttämällä tavalla.

12. Muut työehdot

Xxxxxxxx määräytyy työehtosopimuksen 10 §:n ja äitiysvapaan palkka 13 §:n mu- kaisesti.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vas- tuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, et- tä noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuu- vakuutus siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY LIITE 6

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

PÖYTÄKIRJA TYÖAIKAPANKEISTA

1. Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lai- naamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut ra- joitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

2. Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin

1. keitä sopimus koskee,

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät,

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella,

5. työajan tasoittumisjakson pituus,

6. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön

Soveltamisohje:

Osatekijöiksi suositellaan sovittavaksi sellaisia työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisia tekijöitä tai työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaisia vapaisiin liit- tyviä tekijöitä, joista sopimalla voidaan tehokkaasti toteuttaa työaikapankin tar- koitusta. Tällaisia tekijöitä ovat mm. säännöllinen työaika, muut työaikalain osa- tekijät, työajan lyhennysvapaat, säästövapaat, vuosilomapäivät, vapaana annet- tavaksi sovittu lomaraha tai sen osa sekä tulos-, bonus- tai voittopalkkio.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja me- nettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työn- tekijän kesken.

3. Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuo- den pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kui- tenkin olla enintään työaikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilo- man pituutta laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne makse- taan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peri- tään lopputilissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomis- hetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työ-aikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin peri- minen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

53