OM300 OMAISUUSVAKUUTUKSEN KOHDE
Voimassa 1.6.2015 alkaen
OM300 OMAISUUSVAKUUTUKSEN KOHDE
1 Vakuutuksen kohde
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty, vakuutuksenottajan omistama omaisuus. ellei muualla vakuutussopimuksessa ole toisin sovittu.
Omaisuus voidaan vakuuttaa omaisuusryhmänä (kuten käyttöomaisuus) tai yksittäisenä nimettynä esineenä. Jos vakuutuksen kohde on määritelty vakuutuskirjaan merkitty esine, käsitellään vakuutustapahtuma aina ko. esineelle myönnetyn turvan mukaan.
Vakuutuspaikassa vakuutuksen kohteena on myös yrityksen työntekijän omaisuus 1.000 euroon asti työnte- kijää kohden. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole raha, muut maksuvälineet, arvopaperit, arvoko- koelmat tai moottorikäyttöiset ajoneuvot. Yrityksen työntekijän omaisuudelle aiheutunut vahinko käsitellään ensisijaisesti vakuutusmäärältään suurimmalle käyttöomaisuuskohteelle valitun turvan mukaisesti. Ellei käyt- töomaisuuskohdetta ole, käsitellään vahinko vakuutusmäärältään suurimman vaihto-omaisuuskohteen mu- kaisesti.
2 Vakuutuksen voimassaolo
Kohteen vakuutusturva on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä paikassa.
Vakuutus on voimassa 100.000 euron määrään asti myös muualla Suomessa, jos omaisuus on tilapäisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi siirretty tai siirrettävänä pois vakuutuspaikasta varastointia, huoltoa tai korjausta varten. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia omaisuusryhmiä:
− asennustyökalut sekä asennuksessa käytettävät koneet ja laitteet
− asennustarvikkeet
− korut ja arvoesineet
− raha ja arvopaperit
− ulkona oleva omaisuus
− kuljetuksessa oleva vaihto-omaisuus.
Tilapäisen säilytyspaikan tulee täyttää omaisuudelle vakuutuskirjassa määritetyt suojeluohjeet.
3 Kohteen arvo
Omaisuusvakuutuksessa arvon perusteena on uusarvo. Jos vakuutettavan kohteen arvo on alle 50 % uusar- vosta, on arvon perusteena nykyarvo.
3.1 Uusarvo
Uusarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaa- van omaisuuden hankkimiseen. Uusarvo sisältää kuljetuskulut vakuutuspaikalle ja asennuskulut.
Tuotantotoiminnassa syntyvän vaihto-omaisuuden puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden uusarvo on niiden valmistamisesta syntynyt muuttuva kustannus. Yritystoiminnan kiinteiden kulujen osuutta ei oteta huomioon tuotteiden uusarvoa määritettäessä.
3.2 Nykyarvo
Nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin ote- taan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaa- van syyn vuoksi. Arvioitaessa rakennuksen hintaa huomioidaan myös paikkakunnan muuttuneiden olosuh- teiden vaikutus.
4 Kohteen vakuutusmäärän peruste
Vakuutusmäärän peruste voi olla valinnasta ja kohteesta riippuen:
− täysarvo
− vakuutusmäärä
− käypä arvo
− ensivastuu.
4.1 Täysarvo
Täysarvovakuutuksessa ei määritellä vakuutusmäärää, vaan vakuutusmaksun perusteena ovat kohteen ar- voon vaikuttavat tekijät, kuten kohteen vakuutuspaikka, tyyppi, koko, tilavuus tai pinta-ala.
Täysarvovakuutuksella vakuutetaan vain uusarvokohteita.
4.2 Vakuutusmäärä
Vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä tai indeksiehdon mukaan tarkistettua rahamäärää. Vakuutusmäärä on joko uusarvon tai nykyarvon mukainen.
4.3 Käypä arvo
Käypä arvo on se käteishinta, mikä vahinkohetken markkinatilanteessa on yleisesti saatavissa, kun omai- suutta pidetään myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvoa määritettäessä otetaan huomioon omai- suuden tai sen osan ikä ja yksilölliset kuntotekijät.
4.4 Ensivastuu
Ensivastuulla tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle merkittyä korvauksen enimmäismäärää. Ensivastuuseen ei sovelleta alivakuutussäännöksiä.
Voimassa 1.1.2005 alkaen
OM306 KÄYTTÖOMAISUUS
Vakuutuksen kohde
Käyttöomaisuutta on vakuutuksenottajan omistama ja vakuutuskirjaan merkitty irtain käyttöomaisuus.
Käyttöomaisuutta on myös vakuutuksenottajan liiketoimintaan liittyvä leasing- tai muulla vuokrasopimuksella hallussa oleva käyttöomaisuus. Vakuutus on voimassa omistajan hyväksi vain, jos omaisuutta ei ole vakuutettu muulla vakuutuksella.
Käyttöomaisuuden vakuutusturva on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa.
Vakuutuksen kohteena ei ole
− rahat ja arvopaperit
− ATK-ohjelmat ja tiedostot
− piirustukset, mallit, muotit ja asiakirjat
− rekisteröitävät työkoneet ja ajoneuvot sekä niiden varusteet
− omalla konevoimalla kulkevat koneet ja laitteet sekä niiden varusteet
− rekisteröitävät veneet, alukset ja niiden varusteet
− ilma-alukset
− kasvit ja eläimet.
Voimassa 1.1.2005 alkaen
OM308 KONEET JA LAITTEET
Vakuutuksen kohde
Vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan omistama ja vakuutuskirjaan merkitty kone tai laite.
Vakuutuksen kohteena on myös vakuutuksenottajan liiketoimintaan liittyvä leasing- tai muulla vuokrasopimuksella hallussa oleva kone tai laite. Vakuutus on voimassa omistajan hyväksi vain, jos omaisuutta ei ole vakuutettu muulla vakuutuksella.
Vakuutuksen kohteena ei ole
− ohjelmat ja tiedostot
− vaihdettavat kauhat tai työkalut
− käytössä tarvittavat poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat
− konetta tai laitetta palveleva sähkö-, kaasu-, neste- tai tiedonsiirtoverkko
− koneen tai laitteen perustukset.
Voimassa 1.1.2005 alkaen
OM310 VAIHTO-OMAISUUS
Vakuutuksen kohde
Vaihto-omaisuutta on vakuutuksenottajan omistama tai hänen hallussaan myyntisopimuksella oleva vaihto- omaisuus.
Vaihto-omaisuuden vakuutusturva on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa.
Vakuutuksen kohteena ei ole
− rahat ja arvopaperit
− rekisteröitävät työkoneet ja ajoneuvot.
Voimassa 1.1.2016 alkaen
OM330 RISKIN TOTEUTUMINEN
1 Vakuutus korvaa
Vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutusturva on valittavissa kohteesta riippuen seuraavien riskien varalta:
− tulipalo
− sähköilmiö
− rikos
− putkivuoto
− luonnonilmiö
− rikkoutuminen
− LVISA rikkoutuminen
− pilaantuminen
Kohteelle valittu turva eli vakuutetut riskit on merkitty vakuutuskirjaan. Riskit ovat korvauspiiriltään toisensa poissulkevia.
2 Vakuutus ei korvaa
2.1 Vähitellen tapahtuva ilmiö
Vakuutus ei korvaa esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, aineen väsy- mistä tai vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.
2.2 Omaisuuden oma ominaisuus
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jos vaihto-omaisuus on pilaantunut ilman äkillistä ja arvaamatonta tapahtumaa sen oman ominaisuuden, puutteellisuuden, virheellisen säilytyksen tai käsittelyn vuoksi.
2.3 Työvirhe
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka- aineelle, puolivalmisteelle, valmiille tuotteelle, asiakkaan omaisuudelle, koneelle tai laitteelle
- asennus-, työ-, käyttö-, laskenta- tai piirustusvirheestä taikka
- virheellisestä neuvosta tai ohjeesta.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudel- le aiheutunut vahinko.
2.4 Valmistusvirhe
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut irtaimelle omaisuudelle
- sen materiaali-, valmistus-, suunnittelu- tai mitoitusvirheestä taikka
- virheellisestä neuvosta tai ohjeesta.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudel- le aiheutunut vahinko.
2.5 Rakennusvirhe
Vakuutus ei korvaa vakuutuksen kohteena olevalle rakennukselle eikä LVISA-laitteelle aiheutunutta vahin- koa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys:
- viranomaismääräysten laiminlyönnillä
- rakennuksen tai LVISA-laitteen suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, tai asennusvirheellä
- rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentami- sella taikka
- keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena vakuutuksen kohteena olevalle irtaimelle omaisuu- delle aiheutunut vahinko.
2.6 Tuotannontekijän saannin keskeytys
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannon- tekijän saannin keskeytymisestä.
2.7 Ohjelma- ja tietovirhe
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut ohjelmoitavalle elektroniikkalaitteelle tai sen tietovälineelle, tiedostoille tai ohjelmille laitteiston tai ohjelman virheellisestä toiminnasta, operointivirheestä, magneettikent- tien aiheuttamasta tietojen tuhoutumisesta tai tietojen häviämisestä.
2.8 Tietomurto
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut oikeudettomasta tunkeutumisesta tietojärjestelmään.
2.9 Tietokonevirus
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut ohjelmiin tai tiedostoihin kohdistuvasta vahingonteosta.
Voimassa 1.1.2005 alkaen
OM331 TULIPALO
Vakuutus korvaa
− irtipäässeen tulen aiheuttaman vahingon
− savun tai noen aiheuttaman vahingon
− räjähdyksen aiheuttaman vahingon. Räjähdys on poikkeuksellinen kaasun tai höyryn paineen nousun aiheuttama tapahtuma.
− sammutusjärjestelmän laukeamisen aiheuttaman vahingon.
Vakuutus ei korvaa
− yksinomaan jonkin laitekotelon sisällä tapahtuneita vaurioita tai nokeentumista
− esineelle itselleen aiheutunutta vahinkoa, kun esine on asetettu alttiiksi lämmön vaikutukselle
− vahinkoa, joka aiheutuu ammattimaisesta räjäytystyöstä tai muusta räjähdysaineiden ammattimaisesta käsittelystä
− vahinkoa, jonka on aiheuttanut julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtäminen
− polttomoottorin vahingoittumista moottorissa tapahtuneesta räjähdyksestä.
Voimassa 1.1.2005 alkaen
OM332 SÄHKÖILMIÖ
Vakuutus korvaa
yli- tai alijännitteen tai oikosulun sähköjohdolle tai sähkölaitteelle aiheuttaman vahingon.
Vakuutus ei korvaa
− koneen tai laitteen toiminta-asteen alenemista tai toimintahäiriötä
− ajoneuvon tai moottorikäyttöisen työkoneen sähkömoottoria, generaattoria tai akkua
− ajoneuvon tai moottorikäyttöisen työkoneen moottorin tai voimansiirron sähköisiä ohjausjärjestelmiä.
Voimassa 1.1.2019 alkaen
OM333 RIKOS
1 Varkaus
Vakuutus korvaa
vahingon, kun vakuutuskirjassa mainittuun vakuutuspaikkaan tai vakuutetun omaisuuden säilytystilaan on
− murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai
− tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun edellä mainitulla tavalla tehdyn murtautumisen yhteydessä.
Ulkona tai avoimessa rakennuksessa olevan omaisuuden korvaaminen
Vakuutus korvaa katoksessa tai aitaamattomalla piha-alueella olevalle käyttöomaisuudelle aiheutuneen varkausvahingon, kun
− käyttöomaisuutta suojaava kiinnitys tai lukitus on rikottu
− säilytystapa on Pohjantähden edustajan hyväksymä, ja siitä on tehty merkintä vakuutuskirjaan.
Vakuutus ei korvaa ulkona tai avoimessa rakennuksessa olevalle vaihto-omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa.
Aitauksessa, teräskontissa tai säiliössä olevan omaisuuden korvaaminen
Vakuutus korvaa aitauksessa tai teräskontissa olevalle omaisuudelle aiheutuneen varkausvahingon, kun aitaukseen tai konttiin on mur- tauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen ja
− aitaus tai teräskontti vastaa rakenteeltaan ja lukitukseltaan suojeluohjeen SU001 määräyksiä tai
− säilytystapa on Pohjantähden edustajan hyväksymä, ja siitä on tehty merkintä vakuutuskirjaan.
Vakuutus korvaa lisäksi säiliössä olevalle omaisuudelle aiheutuneen varkausvahingon, kun säiliöön on murtauduttu sen suojaavia ra- kenteita tai lukkoja vahingoittaen.
Ulkona olevan maatalousirtaimiston korvaaminen
Vakuutus korvaa vakuutetun maatilan alueella ulkona tai lukitsemattomassa rakennuksessa olevalle maatalouskalustolle sekä maata- loustuotteille ja lannoitteille aiheutuneen varkausvahingon.
2 Ryöstö Vakuutus korvaa
anastuksen, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.
3 Ilkivalta Vakuutus korvaa
ulkopuolisen henkilön tahallisesti aiheuttamasta ilkivallasta aiheutuneen vahingon, kun vakuutuskirjassa mainittuun vakuutuspaikkaan
tai vakuutetun omaisuuden säilytystilaan on
− murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai
− tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun edellä mainitulla tavalla tehdyn murtautumisen avulla.
Lisäksi vakuutus korvaa vahingon, joka aiheutuu ulkopuolisen henkilön tahallisesti aiheuttamasta ilkivallasta
− tontin rakenteille, puustolle, istutuksille tai pinnoitteille
− rakennuksen ulkopuolisille osille taikka teräskontille tai säiliölle
− maatalouskalustolle
Vakuutus ei korvaa
vakuutetun yrityksen tai maatilan työntekijän, kohteen haltijan tai asukkaan aiheuttamaa vahinkoa.
Voimassa 1.1.2010 alkaen
OM334 PUTKIVUOTO
Vakuutus korvaa
omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut äkillisesti, arvaamattomasti ja suoraan
− rakennuksen tai tontin kiinteästi asennetuista putkista, laitteista tai säiliöistä
− rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
− kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiilillä kytketystä käyttölaitteesta kuten pesukoneesta.
Vakuutus ei korvaa
− putkivuodon aiheuttaneen johtoverkon tai käyttölaitteen korjaus- ja uusimiskustannuksia
− hukkaan vuotanutta kaasua tai nestettä ja sen lämmittämistä.
Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
− putken syöpymisestä ulkopuolelta tulleen kosteuden vaikutuksesta
− luonnonvesien vuotamisesta tai tulvimisesta. Rajoitusehto ei koske rakennuksen sisäpuolista sadevesi- viemärin vuotoa.
− siitä, että sade- tai pohjaveden poistoon tarkoitettu laite on rikkoutunut
− kondenssivedestä
− kunnallisen tai muun ulkopuolisen putkiston viasta tai tukkeumasta
− rakenteiden vesieristeiden vuotamisesta
− lattiakaivon ja korokerenkaiden liitoksen vuotamisesta
− lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen vuotamisesta
− lattiakaivon ja putkiläpiviennin vuotamisesta.
Voimassa 1.1.2018 alkaen
OM335 LUONNONILMIÖ
Vakuutus korvaa
vahingon, jonka ovat aiheuttaneet luonnon poikkeukselliset olosuhteet. Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita ovat
− vahinkopaikkaa lähimmän Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman mittaama myrskyksi tai kovaksi tuu- leksi luokiteltava tuuli, jonka keskinopeus on ylittänyt 14 metriä sekunnissa.
− salamanisku. Salaman aiheuttama tulipalo käsitellään tulipalovahinkona ja salaman ylijännitteen sähkö- johdolle tai sähkölaitteelle aiheuttama vahinko sähköilmiövahinkona.
− sadeveden tunkeutuminen rakennukseen. Tällä tarkoitetaan sellaista poikkeuksellista tapahtumaa, jossa rakentamismääräysten mukaiset sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset eivät ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.
− poikkeuksellisen voimakas raekuuro, joka aiheuttaa vahinkoa rakennukselle tai LVISA-laitteille.
Vakuutus ei korvaa
− tulvan, aallokon, jäätymisen, jäiden liikkumisen tai routimisen aiheuttamaa vahinkoa, vaikka se olisi seu- rausta rankkasateesta
− lumen tai veden tunkeutumista yläpohjaan, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskyn ai- heuttamasta rakennevauriosta
− ulkona olevaa irtaimistoa.
Voimassa 1.1.2014 alkaen
OM336 RIKKOUTUMINEN
Vakuutus korvaa
äkillisen ja odottamattoman tapahtuman aiheuttaman rikkoutumisen.
Vakuutus ei korvaa
− tulipalo-, sähköilmiö-, rikos-, putkivuoto-, luonnonilmiö- ja pilaantumisvahinkoja, jotka on ehtokohdissa OM331–OM337 mainittu korvattavaksi tai jätetty korvauspiirin ulkopuolelle
− kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vähitel- len tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunutta vahinkoa.
− koneen tai laitteen toiminta-asteen alenemista tai toimintahäiriötä
− polttomoottorin ja siihen liittyvien voimansiirtolaitteiden rikkoutumista
− muotteja, teriä, istukoita tai muita näihin verrattavia laitteita tai varusteita
− hyönteisten, jyrsijöiden, tuhoeläinten, näätäeläinten tai jäniseläinten aiheuttamaa vahinkoa
− tulvan tai aallokon aiheuttamaa vahinkoa
− jään tai lumen painon tai niiden liikkumisen aiheuttamaa vahinkoa
− jäätymisen, kuivuuden, kuumuuden tai kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa
− routimisen, maan painumisen tai maan liikkumisen aiheuttamaa vahinkoa
− salaojan tai porakaivon tukkeutumista
− vahinkoa, joka on aiheutunut ammattimaisesta räjäytys-, louhinta-, paalutus-, kaivonporaus- tai muusta maanrakennustyöstä
− omaisuutta, joka unohtamisen, katoamisen, putoamisen tai hukkaamisen vuoksi on joutunut pois vakuu- tetun hallusta eikä siksi ole toimitettavissa Pohjantähden tarkastettavaksi.
Voimassa 1.1.2018 alkaen
OM350 OMAISUUDEN KORVAAMINEN
Omaisuusvakuutusten vahingon ja korvauksen määrä lasketaan tämän ehdon mukaan, ellei vakuutukseen liittyvissä muissa ehdoissa tai vakuutuskirjassa ole toisin sovittu. Omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskemisessa käytettävät uusarvon, nykyarvon ja käyvän arvon käsitteet on määritelty ehtokohdassa OM300 Omaisuusvakuutuksen kohde.
Rahana maksamisen sijaan Pohjantähdellä on oikeus rakennuttaa tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Kadonneen tai vahingoittuneen omaisuuden tilalle yhtiö voi hankkia vastaavaa omaisuutta.
1 Vahingon määrän laskeminen
Vakuutus korvaa vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen, rahassa mitatta- van esinevahingon. Omaisuuden arvo ja vahingon määrä määritetään vahinkohetken hintatason mukaan. Tunnearvoja, arvonalennusta tai menetettyjä tuloja ei korvata. Vahingosta vähennetään omaisuuden jään- nösarvo. Jäännösarvo on omaisuuden arvo heti vahingon jälkeen, kun arviointiperusteet ovat samat kuin vä- littömästi ennen vahinkoa.
1.1 Korjaaminen
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on kohtuulliset korjauskustannukset, kuitenkin enintään uusarvon ja jäännösarvon erotus. Korjauskustannusten laskeminen perustuu normaaleihin työ- ja hankintakustannuksiin, joihin eivät sisälly yli- ja pyhätyökustannukset eivätkä muut jouduttamiskulut. Kor- jauskustannuksia laskettaessa hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole huollosta, kunnossapidosta, tilapäiskor- jauksista tai omaisuuden tason parantamisesta aiheutuneet kulut.
1.2 Omaisuus ei ole korjattavissa
Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista tai taloudellisesta syystä tarkoituksenmukaista, on vahingon määrä omaisuuden arvo vähennettynä jäännösarvolla.
2 Korvausperusteet
2.1 Uusarvon mukainen korvaus
Uusarvokorvaus maksetaan, jos omaisuuden nykyarvo on vähintään 50 prosenttia sen uusarvosta. Myös va- kuutusmäärän on oltava uusarvon mukainen ja korvaus on enintään indeksillä tarkistettu vakuutusmäärä. Korvauksesta vähennetään omaisuuden mahdollinen jäännösarvo.
Uusarvokorvaus edellyttää, että kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta
- vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta
- vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle.
Uusarvokorvaus maksetaan kahdessa erässä:
- ensin maksetaan nykyarvo
- kun Pohjantähti on saanut selvityksen uuden omaisuuden hankinnasta, maksetaan lisäkorvaus, joka on uudelleenhankintakustannusten ja nykyarvon mukaisen korvauksen erotus.
2.2 Xxxxxxxxx xxxxxxxx korvaus
Kun omaisuuden nykyarvo on alle 50 prosenttia uusarvosta, maksetaan korvauksena enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä mahdollisella jäännösarvolla. Jos omaisuus korjataan, Pohjantähti korvaa niin suuren osan korjauskustannuksista kuin nykyarvon ja uusarvon välinen suhde osoittaa.
2.3 Ensivastuun mukainen korvaus
Jos kohteen vakuutusmäärän perusteeksi on valittu ensivastuu, korvataan vahinko mahdollista alivakuutusta huomioon ottamatta. Korvaus on enintään ensivastuumäärä ja siitä vähennetään mahdollinen omaisuuden jäännösarvo.
2.4 Käyvän arvon mukainen korvaus
Jos kohteen vakuutusmäärän perusteeksi on valittu käypä arvo, maksetaan korvauksena enintään omaisuu- den vahinkohetken käypä arvo vähennettynä mahdollisella jäännösarvolla.
3 Vakuutus ei korvaa
3.1 Selvityskustannukset
Vahingon selvityskustannukset, ellei sitä ole kohteen ehdoissa toisin määrätty.
Vakuutus korvaa kuitenkin Pohjantähden tilaaman selvittelyn kustannukset riippumatta siitä, onko vahinko vakuutuksen perusteella korvattava.
3.2 Huoltokustannukset
Säätö- ja kunnossapitotoimet, ennakkohuolto, määräaikaishuolto, puhdistaminen, toimintahäiriöiden poista- minen sekä näiden yhteydessä vaihdettavat osat.
3.3 Kulutusaineet ja tarvikkeet
Koneissa tai laitteissa käytettävät kulutusaineet tai tarvikkeet, kuten poltto- ja voiteluaineet, muut nesteet, kauhat, vaijerit ja kumirenkaat, paitsi jos kulutusaine tai tarvike on vahingoittunut muun korvattavan vahingon yhteydessä.
3.4 Sopimukset
Toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen pe- rusteella. Mikäli vakuutuksenottaja on itse esineen valmistaja tai myyjä, ei vahinko kuulu korvauksen piiriin, jos valmistaja tai myyjä olisi alalla vakiintuneen takuun perusteella siitä vastuussa.
4 Omavastuu
Jokaisen vakuutustapahtuman korvattavan vahingon määrästä vähennetään vakuutuskirjaan merkitty oma- vastuu. Jos Pohjantähti maksaa korvausta yhdestä vakuutustapahtumasta usean kohteen, riskin tai korvaus- lajin perusteella, vähennetään korvattavan vahingon määrästä suurin valittu omavastuu.
4.1 Tulitöiden omavastuu
Jos vakuutuksesta korvattava irtipäässeen tulen aiheuttama vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta tuli- töissä, on vakuutuksenottajan omavastuu vakuutuskirjaan merkityn omavastuun kymmenkertainen määrä, kuitenkin enintään 20.000 euroa.
4.2 Omavastuun ja muiden vähennysten laskentajärjestys
Omavastuu ja muut vähennykset lasketaan vahingon määrästä seuraavassa järjestyksessä:
- mahdollinen veron määrä
- omaisuuden ikään perustuva vähennys
- omavastuu
- korvauksen mahdollinen alennus (esimerkiksi suojeluohjeiden laiminlyönnin ja alivakuutuksen perus- teella).
5 Lisävahingot ja -kustannukset
Vakuutus korvaa tulipalo-, rikos-, putkivuoto- ja luonnonilmiöriskin toteutumisen seurauksena vakuutetulle kohteelle sateesta, kylmyydestä, kuumuudesta tai anastamisesta aiheutuneet vahingot. Korvaus on yhteen- sä enintään indeksillä tarkistettu vakuutusmäärä. Täysarvokohteissa, joissa vakuutusmäärää ei ole, korvaus on enintään omaisuuden vakuutusarvo.
Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutus korvaa
- kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittami- sesta tai torjumisesta. Nämä kustannukset korvataan, vaikka vakuutusmäärä ylittyisi.
- pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat rakennuksen korjaamisen kohtuulliset lisäkustan- nukset, kuitenkin enintään 20 prosenttia rakennuksen korvattavan vahingon määrästä. Lisäkustan- nuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennusten toimintaa palvelevien LVI- SA-järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut.
Suoranaisen esinevahingon ja pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvien lisäkustannusten yhteis- määrän ylimpänä rajana on vakuutusmäärä.
Voimassa 1.1.2016 alkaen
OM355 SÄHKÖVAHINGON IKÄVÄHENNYS
Vahingon määrä lasketaan vakuutusehdon OM350 Omaisuuden korvaaminen mukaan. Uusarvon ja kor- jauskustannusten mukaisesta korvauksesta vähennetään käyttöönottovuotta lukuun ottamatta jokaiselta al- kavalta käyttövuodelta vuotuiset ikävähennykset. Kokonaisvähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti laitteen iällä. Ikä lasketaan vähentämällä vahinkovuodesta käyttöönottovuosi. Ensimmäinen käyttöönotto- vuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta kone tai laite on otettu käyttöön.
Koneet ja laitteet
Ikävähennys on viisi prosenttia vuodessa jokaiselta alkavalta käyttövuodelta käyttöönottovuotta lukuun otta- matta.
ATK ja vastaavat laitteet
− toimistokoneet ja -laitteet
− ATK-laitteet, esim. työasemat ja palvelimet, sekä niiden oheislaitteet
− tietoliikennelaitteet
− matkapuhelimet
Ikävähennys on 20 prosenttia vuodessa jokaiselta alkavalta käyttövuodelta käyttöönottovuotta lukuun otta- matta.
Niihin ATK-laitteisiin, joiden pääasiallisena tehtävänä on tietyn koneen ohjaaminen, sovelletaan koneiden ja laitteiden ikävähennystä.
Voimassa 1.1.2020 alkaen
SU001 YRITYKSEN SUOJELUOHJE
1 Tarkoitus ja velvoittavuus
Tämä vakuutuksenottajaa ja vakuutettua velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen synty- mistä ja rajoittaa vahinkoja.
Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen ja noudattamatta jättäminen vaikuttaa vahingon syntyyn, sen määrään tai laajuuteen, korvausta voidaan vakuutussopi- muslain ja yleisten sopimusehtojen 9 mukaan vähentää tai se voidaan evätä.
− Suojeluohjeet on saatettava myös toimipaikan toiminnasta ja kunnossapidosta vastuussa olevien henkilöiden sekä vakuutuksenot- tajan omistamissa tiloissa vuokralla toimivien yritysten tietoon.
− Toimipaikan toiminnasta ja kunnossapidosta vastaavat on perehdytettävä erityisen huolellisesti tuhopolttojen ja tulityövahinkojen ehkäisyyn.
2 Viranomaismääräykset
Vakuutetun toiminnan ja vakuutuksen kohteen tulee olla viranomaismääräysten mukaista.
Vakuutuskohteena olevan rakennuksen tulee täyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämishetkellä voimassa olevat Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset, kuten E1 (rakennusten paloturvallisuus), C2 (kosteus) ja D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemäri- laitteet).
Viranomaisten määräämät, säädöksissä vaaditut tai vakuutusyhtiön vaatimat vahinkojen estämiseen tai rajoittamiseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet, kuten alkusammutuskalusto, savunpoistolaitteisto, palo-osastointi, paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto on pi- dettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.
Vakuutuksenottajan on huolehdittava, että
− laitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjelmat
− pelastussuunnitelma
− räjähdyssuojausasiakirjat (ATEX)
− sähköasennusten määräaikaistarkastukset
− vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusselvitykset ovat ajan tasalla ja niitä noudatetaan.
3 Palovahinkojen torjunta
Tämä suojeluohje sisältää kaikkia yrityksiä koskevia päivittäisen palontorjunnan ohjeita ja vaatimuksia. Yrityksen on noudatettava palo- turvallisuudesta ja palontorjunnasta annettuja lakeja, asetuksia sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä ja määräyksiä.
3.1 Päivittäinen palontorjunta on osa yrityksen turvallisuutta
Yrityksen paloturvallisuus kuuluu kiinteästi työtehtäviin niihin liittyvänä osana ja näin ollen se toteutetaan päivittäin normaalissa toimin- nassa. Palontorjuntavalmiuden ylläpito on osa yrityksen turvallisuuskulttuuria, jossa turvallisuusasiat on huomioitu kaikilla tasoilla ja ko- ko henkilökunta on sitoutunut sen toteutukseen. Työntekijöiden tulee noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Esimiesten on valvottava, että näin tapahtuu myös paloturvallisuuden osalta. Henkilökunta on perehdytettävä tarpeellisiin paloturvallisuustekijöihin, mm. alkusammuttimien oikeaan käyttöön palotilanteen varalta. Yrityksen johto vastaa siitä, että paloturvallisuuden ylläpitämiseen on olemassa riittävät resurssit. Henkilökunnan palontorjuntavalmiutta on ylläpidettävä ja tarvittaessa järjestettävä paloturvallisuuskoulutusta henkilökunnalle.
Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykyn- sä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
3.2 Tuhopolton ja tahattoman syttymisen torjunta
Helposti syttyvää tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.
Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty.
Lastauslaitureilla ja -katoksissa tai rakennuksen ulkoseinien läheisyydessä ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, mikäli asiattomien pää- sy näihin kohteisiin ei ole estetty.
Jätekatokset tulee sijoittaa riittävän etäälle rakennuksista tai autopaikoista. Jätekatos tulee palo-osastoida asianmukaisesti muusta rakennuksesta tai autopaikkojen läheisyydessä.
Jäte/roska-astioiden ja muun palavan materiaalin turvaetäisyydet tulee olla rakennuksen räystäslinjasta ilman palo-osastointia alla ole- van taulukon mukaiset. Mikäli taulukossa esitetyt vähimmäisetäisyydet eivät täyty, tulee kohde palo-osastoida vähintään EI30 mukaises- ti.
Ulkona säilytettävät syttyvät materiaalit ja jäteastiat on sijoitettava siten, että niiden syttyminen tuhopolton tai muun syyn seurauksena ei aiheuta palon leviämisvaaraa rakennukseen.
3.3 Turvaetäisyydet
Turvaetäisyys on rakennuksen uloimpien rakenteiden ja jäteastioiden tai syttyvien materiaalien välinen vaakasuora vapaa välimatka. Turvaetäisyyksien on oltava seuraavat:
Kohde | Etäisyys metreinä vä- hintään | Huomioitavaa |
− Yksi jäte/roska-astia, tilavuus enin- tään 600 litraa − Metallinen, kannellinen jätekontti | 4 metriä | |
− Yksi jäte/roska-astia, tilavuus yli 600 litraa − Kaksi tai useampia jäte/roska- astioita | 6 metriä | Suositellaan erillistä jätekatosta |
− Kuorma- ja vaihtolavat − Renkaat | 8 metriä | Suositellaan erillistä rengasvarastoa |
3.4 Järjestys ja puhtaanapito
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympä- ristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen.
Jokainen on velvollinen huolehtimaan seuraavista asioista:
− Yhdyskuntajäte sekä muu palava materiaali on poistettava sisätiloista ja toimitettava niille erikseen varatuille hyötykeräyspisteille. Syttyvät jätteet on säilytettävä palonkestävissä, kannellisissa jäteastioissa, jotka tyhjennetään säännöllisesti. (kts. kohta Turvaetäi- syydet)
− Ylimääräinen palokuorma, kuten kuormalavat ja pakkausmateriaalit on poistettava sisätiloista ja sijoitettava niin, ettei niiden sytty- minen ulkoalueella aiheuta palon leviämisvaaraa rakennukseen. (kts. kohta Turvaetäisyydet)
− Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit tulee tarvit- taessa merkitä ja valaista asianmukaisesti.
− Ilmastointikanavat ja kaapelihyllyt sekä kulkureitit ym. tilat on puhdistettava säännöllisesti pölystä ja muusta palavasta materiaalis- ta. Tarpeettomiksi jääneet kaapelit on poistettava, etteivät ne lisää palokuormaa.
− Keittoliesien ja vastaavien laitteiden kuumentuvat tasot on pidettävä vapaana palavasta tavarasta.
− Kuormauslaituria käytetään ainoastaan kuormaukseen, ei varastointiin.
− Hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokuntoisina ja esteettöminä ja että ne on mer- kitty asianmukaisesti. Pelastusteille ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.
− Tupakointi on sallittu vain merkityillä paikoilla lain mukaisesti.
− Tupakointipaikoilla on oltava paloturvalliset tuhkakupit, jotka tyhjennetään sovittuun paikkaan säännöllisesti.
3.5 Rakenteellinen palontorjunta
Rakenteellinen palontorjunta perustuu palotekniseen osastointiin ja rakenteellisiin määräyksiin. Palo-osastoivat rakennusosat on pidet- tävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen ajan, joka on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa.
Palo-ovien ja -luukkujen tulee olla pääsääntöisesti suljettuina. Osastoivien ovien on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Jos tilan käyttö vaatii palo-oven pitämistä jatkuvasti auki, ovi on varustettava suljinlaitteistolla, joka automaattisesti sulkee ja salpaa oven tulipa- lon sattuessa.
Oviautomatiikalla varustetun palo-oven on sulkeuduttava sähkökatkoksen sattuessa tai on käytettävä verkkovirrasta riippumatonta virta- lähdettä. Virtalähteen kunto sekä oven sulkeutuminen ja salpautuminen on varmistettava säännöllisin tarkastuksin.
Osastoivissa rakenteissa ei saa olla aukkoja. Palo-osastoivia rakenteita läpäisevät kanavat, hormit, kuljetinlaitteistot, putki-, sähkökaa- peli- ja muut vastaavat läpiviennit eivät saa heikentää rakennusosan osastoivuutta. Läpiviennit on tiivistettävä osastointivaatimusta vas- taavasti.
3.5.1 Savuhormit
Savuhormit ja niiden läpiviennit on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä jatkuvasti kunnossa. Nuohous on hoidettava määräysten mukaisesti ja havaitut viat korjattava välittömästi.
3.5.2 Muovipohjaiset tuotteet
Muovipohjaisten tuotteiden (mm. EPS, PU tai PIR tuotteiden) käyttöä rakenteissa on vältettävä, koska muovin lämpöarvo on palaessaan hyvin korkea muodostaen erittäin haitallisia palokaasuja ja nokeavaa savua ympäristöönsä.
3.6 Alkusammutus ja sammutuslaitteistot
Tulipalon sattuessa paikalla olevat henkilöt hälyttävät palokunnan ja suorittavat käytettävissä olevilla välineillä alkusammutuksen. Alku- sammutuskalusto ja niiden paikat on merkittävä selvästi ja niihin on aina päästävä helposti käsiksi.
3.6.1 Alkusammutuskalusto
Alkusammutuskalusto on oltava aina toimintakunnossa. Käsisammuttimet ja muu alkusammutuskalusto on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Normaalisti tarkastusväli on enintään kaksi vuotta. Kohteissa, joissa käsisammutin on jatkuvasti alttiina sammuttimen toimintakuntoa heikentäville tekijöille, kuten kosteudelle, sään vaihteluille ja tärinälle, on tarkastusväli enintään yksi vuosi.
Toimitiloissa on oltava vähintään yksi käsisammutin toimitilan jokaista alkavaa 200 m²:ä kohden kuitenkin niin, että
− jokaisessa palo-osastossa on vähintään yksi käsisammutin
− jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi käsisammutin
Pikapalopostin on katettava suojattava alue kyseisessä tilassa. Pikapalopostin riittävyyttä arvioitaessa perusteena on letkun pituus. Pikapalopostilla varustettu tila on aina varustettava myös tiloihin soveltuvalla käsisammuttimella.
Henkilöstölle on järjestettävä säännöllisesti alkusammutuskoulutusta niin, että henkilökunta osaa käyttää alkusammutuskalustoa. Henki- löstöksi katsotaan myös vuokrattu henkilöstö.
Käsisammuttimen saa tarkastaa ja huoltaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä huoltaja tai huoltoliike.
3.6.2 Paloilmoitinjärjestelmä
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä on testattava kuukausittain ja siitä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.
3.6.3 Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot
Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot on testattava kuukausittain ja niistä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.
3.7 Vaarallisten aineiden valmistus, käyttö, kuljetus ja varastointi sekä räjähdysvaaralliset tilat
Palavien nesteiden, kemikaalien ja kaasujen valmistuksessa, käytössä, varastoinnissa ja kuljetuksessa on noudatettava niitä koskevia lakeja sekä lakien nojalla annettuja säädöksiä ja ohjeita.
Aineiden käsittelyä ja varastointia koskevat luvat ja ilmoitukset on pidettävä ajan tasalla. Ohjeet palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden turvallisesta käytöstä, varastoinnista ja hävittämisestä on annettava henkilökunnalle sekä valvottava, että ohjeita noudatetaan.
Räjähdyssuojausasiakirja (ATEX) on laadittava, jos kemikaalit tai muut aineet voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Noudatettavia viranomaissäädöksiä ja ohjeita ovat esimerkiksi
− Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista
− nesteistä
− Nestekaasuasetus
− Kemikaalilaki ja -asetus
− Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista
− aineiden käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät.
3.7.1 Räjähdysvaaralliset tilat
Niiden aineiden, joiden käsittelystä syntyy pölyä tai kaasuja ja jotka voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen, on sinne sijoitettavien laitteiden sovelluttava ATEX-räjähdysvaaralliseen tilaan.
Koneiden, laitteiden, putkistojen sekä niitä palvelevien rakenteiden suojaus staattisen sähkön osalta on toteutettava riittävällä potentiaa- litasauksella ja maadoituksella.
3.8 Lämmityslaitteet ja Ilmanvaihtokanavat
Lämmityslaitteiden, teollisuusuunien ja savuhormien asennuksissa, kunnossapidossa ja käytössä on noudatettava asennus- ja käyttö- ohjeissa sekä palomääräyksissä esitettyjä ohjeita suojaetäisyyksistä, paloeristyksestä, sähköturvallisuudesta, huollosta ja puhdistukses- ta.
Sähkölämmityslaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. Avorakenteisia säteilylämmittimiä ei saa käyttää teh- dasrakennuksissa eikä varastoissa. Pysyvät sähkölämmittimet tulee asentaa kiinteästi, eikä niitä saa peittää.
Tilapäisten lämmityslaitteiden paloturvallisuuteen ja sijoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilapäisiä lämmittimiä ei saa käyttää jatkuvassa lämmityskäytössä.
Kiinteällä polttoaineella, raskasöljyllä tai useammilla polttoaineilla toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vähintään kerran vuodessa. Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vähintään kerran kahdessa vuodessa. Nuohoojalla on oltava nuo- hoojan ammattitutkinto. Nuohoojan havaitsemat viat ja puutteet, joista voi aiheutua tulipalon vaara, on korjattava välittömästi.
Tulisijasta poistettu tuhka on säilytettävä palamattomassa ja kannellisessa astiassa.
Ilmanvaihtolaitteiden, erityisesti keittiöiden kohdepoistokanavien(rasvakanava), puhdistus on tehtävä säädösten ja viranomaismääräys- ten mukaisesti.
− Lämpökeskuksen palo-ovi on pidettävä suljettuna.
− Öljylämmitysjärjestelmä tulee olla pelastusviranomaisen katsastama ja hyväksymä.
− Kiinteää polttoainetta polttavan kattilan syöttöluukun kansi on pidettävä suljettuna ja luukun tiiveys on tarkastettava kerran vuodes- sa.
− Palaminen kattilassa on säädettävä siten, että savupiipusta ei purkaudu kipinöitä tai osittain palanutta polttoainetta.
− Polttoainevaraston ja kattilahuoneen välinen seinä on oltava kauttaaltaan tiivis myös polttoaineen syöttöputken ja seinän välillä.
− Kiinteän polttoaineen automaattisissa syöttölaitteissa tulee olla vähintään kaksi turvajärjestelmää takapalon leviämisen estämisek- si. Toisen turvajärjestelmän on oltava sammutusjärjestelmä. Sammutusjärjestelmän on kyettävä toimimaan myös sähkökatkoksen aikana. Sammutusjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään kaksi kertaa vuodessa.
− Lämmityslaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon valmistajan ilmoittamat laitekohtaiset suojaetäisyydet.
3.9 Sähkölaitteet
Sähkölaitteiden ja -asennusten tulee olla sähköturvallisuusmääräysten mukaisia ja määräaikaistarkastukset on suoritettava säännösten mukaisesti.
Sähkökeskustiloissa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Sähkölaitteiden, kuten sähkökeskuksien edustat, on pidettävä vapaina ja nii- den ympärille järjestetään vähintään 2 metriä vapaata tilaa palavaan materiaaliin nähden.
Sähkölaitteet vaativat aina palamattoman kiinnitysalustan. Sähkölaitteiden huolto ja puhdistus on suoritettava säännöllisesti.
Laitteissa ilmenevät viat ja puutteellisuudet on korjattava välittömästi tai kytkettävä irti sähköverkosta. Laitteita ei saa käyttää ennen kor- jausta.
Sähkömoottorit on pidettävä kuivina ja puhtaina. Moottorin jäähdytysilma-aukot on pidettävä vapaina tuulettumisen varmistamiseksi.
Kuumapintaisten valaisimien, esim. halogeenivalaisimien tai kaasupurkauslamppujen sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nii- tä ei saa sijoittaa palavien materiaalien läheisyyteen siten, että ne voivat aiheuttaa tulipalon riskin. Tällaisten valaisimien kaatuminen ja/ tai putoaminen on estettävä ja valaisinosa on varustettava siihen tarkoitetulla suojalla, joka estää materiaalin pääsyn liian lähelle kuu- maa pintaa.
Tavaroiden sijoittaminen tai varastointi valaisimien läheisyyteen on kielletty. Varastointietäisyys kuumapintaiseen valaisimeen on oltava vähintään 0,5 metriä. Yleensä käytettäväksi suositellaan matalan pintalämpötilan valaisimia, esim. led-valaisimia tai elektronisella kuris- timella varustettuja loisteputkilamppuja.
Magneettiset loisteputkivalaisimet on varustettava erillisellä turvasytyttimellä, sillä tämän tyyppinen valaisin voi epäkuntoisena kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi aiheuttaen kohteeseen palovaaran.
Konttorien sähkölaitteet, kuten atk-laitteet, kopiokoneet ja kahvinkeittimet on pidettävä kunnossa säännöllisen huollon avulla. Havaitut viat on korjattava viipymättä.
Sähkölaitteet, joita ei käytetä työajan jälkeen, on tehtävä jännitteettömiksi tai tarvittaessa käytettävä ajastinta tai kellokytkintä.
3.10 Sähkölaitteiden käyttö
Sähkölaitteiden ylikuormitus on sallittua vain valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti siten, että valmistajan ilmoittamaa suurinta sallit- tua käyttölämpötilaa ei ylitetä. Laitteiden riittävä jäähtyvyys tulee varmistaa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa kuormitusolosuhteissa. Jos laitteiden kuormitettavuudesta ei ole riittävästi tietoa, tulee laitteen lämpötilaa seurata mittauksin (esim. lämpökuvaus), ja muutostöi- den yhteydessä heti käyttöönoton jälkeen seurata lämpötilojen kehittymistä.
Sähkölaitteen pinnalle prosessista irtoavan eristävän ja/tai palovaarallisen materiaalin kertymisen vaikutus kuormitettavuuteen on huo- mioitava ja mittauksin varmistettava laitteen turvallinen toiminta.
Henkilö- tai palovaaraa aiheuttavissa olosuhteissa saa käyttää vain kyseisiin olosuhteisiin soveltuvia ja suunniteltuja sähkölaitteita.
3.11 Sähkötilojen suojaus
Sähkötilat tulee suojata osastoimalla, automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla. Suojaustaso ja - menetelmä määräytyy kohteen mukaan.
Kohteet, kuten esimerkiksi kaapelitunnelit, joihin sammutushenkilöstö palo- ja pelastuskalustoineen ei pääse helposti, on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla ja niihin tulee järjestää savunpoisto-mahdollisuus ulos.
Kellariin tai muualle rakennuksen sisätiloihin sijoitettu öljyjäähdytteinen muuntaja tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla ja ko. tilaan tulee järjestää manuaalisesti laukaistava koneellinen kohdesavunpoisto. Tämä vaatimus ei koske osastoitua muuntajaa, joka on sijoitettu rakennuksen ulkoseinälle ja muuntamon ovet avautuvat suoraan ulos.
3.12 Rakennus-, korjaus- ja asennustyömaat
Rakennus-, korjaus- ja asennustyömailla on paloturvallisuutta valvottava erityisen huolellisesti niiden suuren palovaaran vuoksi.
Roskat, pakkausmateriaalit ja muut turhat, herkästi syttyvät materiaalit on poistettava päivittäin ja toimitettava niille varattuihin keräys- paikkoihin, joiden sijoittamisessa on huomioitu tuhopolton vaara.
Työmaan sähkö- ja lämmityslaitteiden kunnosta sekä tulitöiden lupamenettelyn toimivuudesta on huolehdittava jatkuvasti. Työmaan kul- kutiet on pidettävä kunnossa ja vapaina sekä henkilökunnan pelastautumista että palokunnan toimintaa varten.
Henkilökunta on perehdytettävä kaikkiin työmaan paloturvallisuusjärjestelyihin sekä hälytysohjeisiin. Rakennus-, korjaus- ja asennus- töissä on noudatettava suojeluohjetta Rakennus- ja korjaustyöt.
3.13 Varastointi
Varastoinnin paloturvallisuus riippuu varastoitavan materiaalin palovaarallisuudesta ja varastointitavasta sekä varaston suojaustasosta, osastoinnista ja rakenteista. Toiminnan muuttaminen olemassa olevassa rakennuksessa siten, että paloturvallisuuteen vaikuttavat teki- jät muuttuvat, edellyttää, että rakennuksen soveltuvuus uuteen toimintaan tarkistetaan. Myös rakennuksen turvallisuustaso uudessa ti- lanteessa on selvitettävä.
Varsinaisiin tuotantotiloihin ei saa varastoida enempää tavaraa kuin päivittäinen työ edellyttää. Koneiden ja sammutuskaluston ympäristö on ehdottomasti pidettävä vapaana.
Varastoihin, jotka on varustettu palonilmaisu- tai sammutuslaitteistolla, on merkittävä ylimmät tavaran pinoamiskorkeudet, joita ei saa ylittää.
Tavaraa ei saa varastoida lähelle kuumia pintoja, valaisimia tai muita syttymislähteitä.
3.14 Ajoneuvot, polttomoottorikäyttöiset työkoneet ja trukit
Ajoneuvojen, polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ja trukkien säilyttäminen tai varastoiminen sallitaan ainoastaan
− niissä tiloissa, jotka ovat rakennusluvan perusteella hyväksytty ajoneuvosuojiksi tai
− niissä sisätiloissa, jotka on viranomaispäätöksellä hyväksytty ajoneuvojen säilyttämiseen ja varastointiin tarkoitetuiksi säilytystiloiksi
Ajoneuvojen, polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ja trukkien säilyttäminen tai varastoiminen sallitaan ulkoalueella vähintään 8 metrin päässä rakennuksesta
Jos kuormaus ja purkaus tehdään varaston sisällä, sen on tapahduttava seuraavien ohjeiden mukaisesti:
− Ajoneuvot saavat olla sisällä varastossa vain kuorman lastaamisen tai purkamisen ajan.
− Ajoneuvon moottori on sammutettava kuorman lastaamisen tai purkamisen ajaksi.
− Ajoneuvojen muu pysäköiminen varaston sisälle on kiellettävä.
− Ajoneuvoilla tulee olla riittävä tavaroiden käsittelyalue.
− Varaston sisällä olevien ajoneuvojen ajoteiden tulee olla selvästi merkittyjä.
Ajoneuvoja saa ulkoalueella pysäköidä vain merkityille paikoille. Palokunnan pelastusteiden on aina oltava vapaina.
3.15 Sähkötrukit
Sähkötrukeille on osoitettava hyvin tuuletettu latauspaikka. Palavaa materiaalia ei saa säilyttää kahta (2) metriä lähempänä latauspaik- kaa eikä latauspaikan yläpuolella. Suositeltavin latauspaikka on erillinen palo-osastoitu ja tuuletettu lataushuone.
Trukit tulee varustaa käsisammuttimella.
Latauspisteen välittömässä läheisyydessä on oltava sähköpaloihin sopiva esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin ja silmänhuuhteluasema opastekyltillä merkattuna.
3.16 Sähkö- ja hybridiajoneuvojen lataus
Vakuutuksenottajan on etukäteen varmistettava, että kiinteistön sähköverkko laitteineen soveltuu sähkö- ja hybridiajoneuvojen latauk- seen. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen lataaminen, sekä latauspisteiden, pistoketyypit ja kaapeloinnin toteutus ja asennus tulee toteuttaa voimassa olevien sähköturvallisuuslakien, -asetusten, viranomaismääräysten ja standardien mukaisesti.
Lupaa lataukseen ei saa antaa ennen sähköasennusliikkeen kirjallista todistusta sähköverkon ja -laitteiden soveltuvuudesta.
4 Tulitöiden palontorjunta Määritelmät
Tulityöt
Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.
Katto- ja vedeneritysalan tulityöt
Katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja vedeneristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttämättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.
Tulityösuunnitelma
Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisesta tekemisestä.
Tulityösuunnitelmassa on esitettävät vähintään seuraavat asiat:
− tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii siitä että, tämän turvallisuusohjeen määräyk- set on mahdollista toteuttaa käytännössä
− henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa
− henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä
− tulitöissä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskaluston saatavuus sekä tulityövartioinnin järjestäminen
− vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympäristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tulityöturvallisuuteen vaikut- tavat asiat, jotka on otettava huomioon tässä suojeluohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi
− vakituiset tulityöpaikat.
Jos vakuutuksenottaja teettää tulityön ulkopuolisella urakoitsijalla, tulityössä voidaan noudattaa urakoitsijan tulityösuunnitelmaa, kun va- kuutuksenottaja on
− varmistanut, että urakoitsijalla on vähintään edellä kuvatun mukainen kirjallinen tulityösuunnitelma ja
− edellyttänyt, että urakoitsija ja aliurakoitsija noudattavat tätä suojeluohjetta.
Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu, jossa tulityöt voidaan teh- dä turvallisesti.
Tilapäinen tulityöpaikka
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki muut kuin vakituiset tulityöpaikat. Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityö- paikka.
Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi
Tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi on tulityöpaikalla ja sen ympäristössä tapahtuvaa tulityöstä aiheutuvien vaarojen tun- nistamista ja niiden vakavuuksien arviointia. Vaarojen selvitys ja arviointi tehdään ennen tulityöluvan myöntämistä sekä aina, kun tuli- työpaikan olosuhteet muuttuvat. Vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätään tarvittavat turvatoimet, joilla tulityöstä aiheutu- vat vahingot vältetään.
Tulityölupa
Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöluvan myöntämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoimien määrääminen.
Tulitöiden turvallisuustutkinto
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla varmistetaan, että tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto tulityöturvallisuudesta.
Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinto
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla varmistetaan, että katto- ja vedeneristysalan tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto katto- ja vedeneristysalan tulityöturvallisuudesta.
Tulityökortti
Tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta tulitöiden turvallisuustutkinnosta.
Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti
Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvalli- suustutkinnosta.
4.1 Tulityöt vakituisella tulityöpaikalla
Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpaikalla tulitöissä on otettava huomioon ky- seisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityöntekijältä tulityökorttia.
Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:
− tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia
− tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle
− tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen käsisammuttimen voi korvata pika- palopostilla tai kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella
− tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia
− tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla pa- lavia kaasuja
− vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palo- vaaraa.
4.2 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.
Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä, jos tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella tode- taan, että tulityön tekeminen ei ole turvallista tai tulityön tekeminen on muulla perusteella kielletty.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityö- paikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.
Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.
4.2.1 Tulityölupa
Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.
Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt tur- vatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.
Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tuli- työn aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.
Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turva- toimet.
Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tuli- työsuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voimassa olevan tulityökortin omaava tulityöntekijä.
Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpai- kalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityö- lupa vastaamaan uusia olosuhteita.
4.2.2 Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla
Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kui- tenkin vähintään seuraavat:
− tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista
− syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä
− tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaapelit) on suojapeitettävä
− rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä
− rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä
− kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä
− työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tarvittaessa tuuletettava
− paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvitta- essa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollis- ta
− sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka on poistettava välittömästi tulitöiden jälkeen
− tulityöpaikalle on tuotava kohdan 4.2.3 mukaisesti määritetty sammutuskalusto
4.2.3 Sammutuskalusto
Tulityöluvan myöntäjä määrää tilapäisellä tulityöpaikalla tarvittavan sammutuskaluston tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvi- oinnin perusteella. Sammutuskaluston on kuitenkin oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta. Näistä toisen käsi- sammuttimen voi korvata kahdella 27A 144B C- teholuokan käsisammuttimella tai standardin SFS-EN 671-1 mukaisella toimintakuntoi- sella paineistetulla pikapalopostilla.
Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.
4.2.4 Tulityövartiointi
Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella.
Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana.
Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.
Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuska- lustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.
4.3 Katto- ja vedeneristysalan tulityöt
Katto- ja vedeneristysalan tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on vuonna 2016 alkaneen tulitöiden turvallisuustutkinnon mukainen tuli- työkortti tai voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti.
4.3.1 Katto- ja vedeneristysalan tulityölupa
Katto- ja vedeneristysalan tulityöhön vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.
Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi. Vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon työkohteen alla olevien rakenteiden ja onteloiden aiheuttamat vaarat.
Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt tur- vatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.
Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tuli- työn aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.
Tulityöluvan myöntäjällä on oltava vuonna 2016 alkaneen tulitöiden turvallisuustutkinnon mukainen tulityökortti tai voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti. Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksen- sa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset havaita ja arvioida katto- ja vedeneristysalan tulityöstä aiheutuvat vaa- rat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.
Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää vakuutuksenot- tajan nimeämä asiantuntija tai urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö.
Katto- ja vedeneristysalan tulityössä tulityöntekijä ei voi olla tulityöluvan myöntäjä. Poikkeuksena on lyhytkestoinen huolto- tai korjaustyö kun eristettävät rakenteet ja niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat palamattomia eivätkä ne muodosta ontelotiloja. Tällöin tulityön- tekijä voi myöntää tulityöluvan itselleen todettuaan vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella tulityön tekemisen turvalliseksi.
Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpai- kalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityö- lupa vastaamaan uusia olosuhteita.
4.3.2 Työmenetelmän valinta
Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä silloin kun eristettävät rakenteet ovat syttyviä ja rakenteet muodostavat ontelo- tiloja eikä niitä voida tarkistaa ja valvoa.
Vedeneristettä ei saa kiinnittää pellitysten eikä metallirakenteiden päälle siten, että kiinnityskohtaa kuumennetaan.
Avoliekkiä tai kuumaa ilmaa ei saa käyttää rakenteessa olevan aukon tai läpiviennin läheisyydessä eikä vaaka- ja pystyrakenteen yhty- mäkohdassa siten, että avoliekki tai kuuma ilma pääsee tunkeutumaan rakenteen sisälle.
4.3.3 Turvatoimet katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikalla
Tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähin- tään seuraavat:
− tulityöpaikalta on poistettava työhön kuulumaton syttyvä materiaali
− syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä
− rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä, jos liekki, roiskeet tai kipinät voivat levitä rakenteisiin näiden kautta
− paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaessa ir- tikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollista
− sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen
− tulityöpaikalle on tuotava kohdan 7.4 mukaisesti määritetty sammutus- ja raivauskalusto sekä suojausmateriaali.
4.3.4 Sammutus- ja xxxxxxxxxxxxxx sekä suojausmateriaali
Tulityöluvan myöntäjä määrää katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikalla tarvittavan sammutuskaluston tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Sammutuskaluston on kuitenkin oltava vähintään kaksi 43A 183 BC -teholuokan käsisammutinta.
Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.
Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikalla on oltava palamatonta suojausmateriaalia ja raivauskalusto, jolla palon syttyessä voidaan teh- dä rakenteeseen sammutusaukko sammutusta varten.
4.3.5 Katto- ja vedeneristysalan tulityövartiointi
Tarvittava tulityövartiointi on määrättävä kattotulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityössä ja työn jäl- keen on käytettävä tulityövartijaa aina, kun eristettävät rakenteet tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttyviä tai rakenteet muodostavat ontelotiloja.
Tulityövartijan on jatkuvasti tarkkailtava tulityöpaikkaa, sen ympäristöä ja alusrakenteita. Tarvittaessa on nimettävä useita tulityövartijoi- ta. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on jälkivartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.
Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuska- lustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.
4.4 Pelastuslaki ja tulityöstandardit
Pelastuslain mukaan on huolehdittava riittävistä varotoimista, kun ryhdytään tulityöhön. Tätä turvallisuusohjetta, ja standardia SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus sekä standardia SFS 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus, noudattamalla tulityöntekijä varmistaa, että hän toimii riittävän huolellisesti tulitöitä tehdessään.
Tulityöntekijä on aina vastuussa siitä, että hän tekee tulityön paloturvallisesti.
5 Rikosvahinkojen ja ilkivallan torjunta
5.1 Omaisuuden säilyttäminen
Suojattava omaisuus on säilytettävä ensisijaisesti toimialan vaatimusten mukaisessa lukitussa säilytystilassa. Vakuutuksen kohteen säi- lytystilojen ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen tulee olla suojaavasti suljetut murtautumisen ja varkauden varalta.
Suojauksen tulee olla sellainen, ettei omaisuuden poiskuljettaminen onnistu ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.
Varkauteen houkuttelevia esineitä, kuten tietojenkäsittelylaitteita, arvoesineitä, kameroita tai muita vastaavia, ei saa jättää yön ajaksi pysäköityyn tai ulkopuolisen huostaan jätettyyn ajoneuvoon. Kuljetettaessa ja säilytettäessä arvoesineitä ne on sijoitettava siten, etteivät ne ole nähtävissä ajoneuvon ulkopuolelta.
5.2 Ulkona säilytettävä omaisuus
− Ulkona (lukitsematon ja avoin tila) säilyttävän omaisuuden tulee olla ulkovarastointiin soveltuvaa ja kokonsa puolesta sellaista, ettei sen säilytys sisätiloissa ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
− Ulkona ei tule säilyttää arvokasta, helposti siirrettävää tai pienikokoista omaisuutta. Tällaista omaisuutta on esimerkiksi optiset mit- talaitteet, käsityökalut ja pienikokoiset moottorityökoneet.
− Moottorikäyttöisissä tai hinattavissa työkoneissa, kulkuneuvoissa ja laitteissa ei saa säilyttää avainta ja moottorityökoneiden oh- jaamotila on oltava lukittu. Vedettävän laitteen tai alustan kytkeminen ajoneuvoon tulee estää tarkoitukseen sopivalla lukittavalla laitteella.
− Vedettävä laite tai kuljetusalusta on lukittava siten, että sitä ei voi kiinnittää kuljetusajoneuvoon lukitusta rikkomatta.
− Kuljetusalustalla oleva kone tai laite on lukittava kuljetusalustaan.
− Aitaamattomalla alueella olevat muut työkoneet, kulkuneuvot ja laitteet on kiinnitettävä vahvaan kiinteän rakenteeseen hyväksytyllä
4. luokan riippulukolla ja 4. luokan ketjulla tai koneen liikuttaminen on estettävä luotettavalla tavalla. Raskaita moottorityökoneita, joissa on lukittava ohjaamotila, ei tarvitse kiinnittää edellä mainitulla tavalla.
− Aitauksen rakenne ja lukitus on toteutettava ja omaisuus sijoitettava aitaukseen siten, että omaisuuden anastaminen ei ole mahdol- lista aitausta rikkomatta.
− Aita voi olla panssariverkkoaita (silmäkoko enintään 50 mm) tai muu vastaavan suojan antava aita. Xxxxxxx ei saa olla aukkoja ja sen tulee ulottua suojeltavan alueen ympäri. Aidan rakennekorkeus on oltava vähintään 2 metriä. Xxxxx xxxxxxxxx korkeus maan- pinnasta saa olla enintään 100 mm. Portit ja muut kulkureitit on lukittava varmuuslukolla tai 4. luokan riippulukolla.
− Aidattu alue on valaistava siten, että alueelle tunkeutuminen voidaan havaita. Valaisimet tulee sijoittaa aidatulle alueelle.
Jos omaisuutta säilytetään ulkona olevassa teräskontissa, tulee sen täyttää seuraavat vaatimukset.
− Kontin ovi on lukittava vakiolukituksen lisäksi vähintään 4. luokan riippulukolla ja vastaavan luokan riippulukkokiinnikkeillä, jotka on tarkoitettu kontin lukitukseen. Riippulukkokiinnikkeiden tulee olla sellaisia, että ne estävät sangan leikkaamisen.
− Aukot on suojattava teräsverkolla tai –ristikolla
− Jos kontissa säilytettävä omaisuuden arvo huomattava, niin kontti tulee varustaa teknisellä valvontajärjestelmällä. Esimerkiksi ta- son 2 murtohälytysjärjestelmä täyttää vaatimukset
− Kontti voidaan sijoittaa myös aitaamattomalle alueelle, jolloin se tulee varustaa tason 2 murtohälytysjärjestelmällä.
5.3 Rakenteellinen murtosuojaus
Vakuutushuoneiston seinien, lattian ja katon tulee olla sellaisesta aineesta ja sellaista rakennetta, että ne antavat hyväksyttävän suojan murtautumista vastaan.
Rakenteet, erityisesti ovet ja ikkunoiden lasiruudut, on kiinnitettävä siten, ettei niitä voida ulkopuolelta irrottaa. Lukituksessa on käytettävä hyväksyttyjä lukkoja ja lukkorunkoja.
Rakenteellisen murtosuojauksen tulee kaikilta osin täyttää ko. toiminnalle vakuutuskirjassa määritellyt murtosuojausvaatimukset.
5.4 Tekninen vartiointi ja rikosilmoitinjärjestelmät
Rikosilmoitinlaitteiston ja ilmoituksen siirtojärjestelmän tulee olla toimintakunnossa. Mikäli olosuhteissa tapahtuu muutos, kuten laitevika, jota ei voida välittömästi korjata, tai muu vahingonvaaran lisääntyminen toiminnasta johtuen, on siitä välittömästi ilmoitettava Pohjantäh- delle.
5.5 Ilkivalta
Ilkivallan jäljet on poistettava viipymättä. Ulkovalaistuksen tulee olla riittävä ja toimimattomat valaisimet on korjattava välittömästi.
5.6 Avainturvallisuus
Avaimia ja henkilökortteja on käytettävä huolellisesti ja säilytettävä turvallisessa paikassa. Avaimeen ja henkilökorttiin ei saa merkitä selväkielistä nimeä eikä osoitetta, joka paljastaa niiden käyttösuhteen asiaankuulumattomille.
Xxxxx tulee vaihtaa tai uudelleen sarjoittaa ja henkilökortin koodi uusia välittömästi, kun on aihetta epäillä, että avain tai henkilökortti on joutunut asiaankuulumattoman haltuun. Vakuutuksesta ei korvata näitä kustannuksia.
Yrityksessä tai yhteisössä tulee aina nimetä lukituksesta ja avainten hallinnasta vastaava henkilö.
Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.
Avaimia on säilytettävä lukitussa avainten säilytyskaapissa. Avainten hallinnasta vastaavan henkilön on huolehdittava säilytyskaapin avaimen turvallisesta säilyttämisestä.
Avaimet on säilytettävä koodattuina ja avainkoodilista on pidettävä erillään avaimista.
Ulkoseinään upotetuissa avainsäiliöissä voidaan säilyttää vain teknisiin tiloihin johtavien ovien avaimia.
Xxxxxxxxxx suunnittelijan on selvitettävä suojattavan tilan käyttötarkoitus ja valittava sen mukaisesti sopiva avainturvallisuustaso. Lukitussuunnitelmaan määritellään sarjoitus niin, että kukin avaimen haltija pääsee vain niihin tiloihin, joihin hänellä on oikeus päästä. Erillisiä liikehuoneistoja ei saa sarjoittaa toimimaan keskenään samalla avaimella tai muun kiinteistön yleisavaimella.
Isännöitsijätoimiston, kiinteistöhuollon, siivoustoimen, vartiointiliikkeen, sosiaali- ja terveystoimen tai muiden asiakkaidensa avainten hal- linnasta vastaavien on huolehdittava seuraavista suojaustoimista erillisen Avainturvallisuus -suojeluohjeen mukaisesti:
− toimistotilan rakenteellinen murtosuojaus
− rikosilmoitinjärjestelmä
− avainten fyysinen säilytystila
− avainten kuljetus.
5.7 Rahojen ja arvopapereiden säilytys
Rahoja ja arvopapereita tulee aina säilyttää vakuutuskirjassa määritellyllä tavalla. Kassakaapin tulee olla EN-standardin mukaisesti hy- väksytty.
Kassakaappi on sijoitettava vakuutuksenottajan käytössä olevaan tilaan, sekä kiinnitettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kassakaapin tai -holvin ovet on käytön jälkeen lukittava eikä niiden avainta saa säilyttää samassa huoneistossa. Avain tai numeroyhdis- telmä annetaan nimetyille henkilöille kuittausta vastaan.
Kassakaapin käyttäjän henkilöturvallisuus on otettava huomioon tehtäessä ohjeita avainten säilytyksestä ja mahdollisen ryöstön varalta. Kassakoneet ja -lippaat on työajan ulkopuolella jätettävä suljettuihin säilytystiloihin tyhjinä ja lukitsemattomina.
Rahoja ja arvopapereita ei saa säilyttää palo- tai dataturvakaapissa.
5.8 Rahojen ja arvopapereiden kuljettaminen
Rahojen ja arvopapereiden kuljettamisen saa antaa tehtäväksi ainoastaan sellaiselle henkilölle, joka on vähintään 18 vuoden ikäinen ja vakinaisessa työsuhteessa vakuutuksenottajaan sekä henkilönä luotettava ja tehtävään soveltuva.
Kuljettajina voi olla myös ammattimaista arvokuljetustoimintaa suorittavan yrityksen työntekijöitä.
Kuljetuksessa on käytettävä tehtävään soveltuvaa autoa aina, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja tarkoituksenmukais- ta.
Kuljetuksessa on käytettävä sellaista kuljetusvälinettä, josta ei ulkopuolelta voi päätellä sen sisältöä.
Jos samalla kuljetuskerralla kuljetetaan rahaa useasta toimipaikasta ja rahat jätetään ajoneuvoon pysähdyksen ajaksi
− on käytettävä ajonestolaitteella varustettua ajoneuvoa
− rahat on säilytettävä ajoneuvoon kiinteästi asennetussa, lukitussa säilytysyksikössä
− ajoneuvo on lukittava pysähdyksen ajaksi tai kuljetuksissa on käytettävä kahta arvokuljettajaa, joista toinen vartioi rahoja pysäh- dyksen aikana.
Kuljetusreitti tulee valita huolella ja sen on oltava turvallinen. Kuljetuksen tulee tapahtua ennakkoon sovittua reittiä noudattaen.
Mikäli vakuutussopimukseen on liitetty erillinen Arvokuljetukset -suojeluohje, tulee kuljetuksen tapahtua ko. suojeluohjeen mukaisesti.
6 Vuotovahinkojen torjunta
6.1 Vesi-, viemäri- ja lämpöputkistot
Yli 20 vuotta vanhoille vesi-, viemäri- ja lämpöputkistoille tulee tehdä säännöllisesti kunnon selvittävä kunto-arvio.
Rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti, ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Kun rakennus jätetään tilapäisestikin ilman val- vontaa, on varmistettava, että rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on vähintään +10 C lämpötila. Jos ra- kennuksen peruslämpötila lasketaan alle +10 asteeseen on vesijohtoverkko ja siihen liittyvät laitteet tyhjennettävä vedestä.
6.2 Sadevesijärjestelmät
Katot, sadevesijärjestelmät ja -viemärit on tarkastettava ja puhdistettava vuosittain.
6.3 Käyttölaitteiden liitännät
Käyttölaitteiden liitäntöjen tulee olla valmistajan tai myyjän sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisia. Käyttölaitteiden tulee olla liitetty rakennuksen toimintaa palvelevaan vesi- ja viemäriverkkoon kiinteillä liitännöillä ja vesijohtoon sulkuventtiilillä, joka tulee olla suljettuna kun käyttölaitetta ei käytetä.
6.4 Omaisuuden säilytys
Vuotovahingossa helposti vahingoittuva omaisuus on sijoitettava vähintään 10 senttimetrin korkeudelle lattiapinnasta.
7 ATK-vahinkojen torjunta
Käyttöjärjestelmä ja -ympäristö, ohjelmistot ja tiedot on varmistettava vähintään kerran viikossa. ATK-järjestelmien muuttuneista tiedois- ta on otettava varmuuskopiot päivittäin.
Varmistukset on säilytettävä dataturvakaapissa, eri palo-osastossa tai eri rakennuksessa. Tietojen palauttaminen varmuuskopioilta on testattava.
8 Luonnon aiheuttamien vahinkojen torjunta
Vakuutuksenottajan tulee huolehtia hiekoituksella tai lumen ja jään poistamisella siitä, ettei yrityksen tai kiinteistöyhtiön vastuulla olevilla piha-alueilla tai jalankulkukäytävillä ole liukastumisvaaraa.
Rakennuksen katolle kertynyt lumi ja jää tulee poistaa, jos ne uhkaavat aiheuttaa pudotessaan vaaraa.
Rankkasateen tai lumen ja jään sulamisen aiheuttaman pintaveden kulkeutuminen rakennukseen tulee estää riittävin pihakallistuksin rakennuksesta poispäin.
9 Rikkoutumisvahinkojen torjunta
Koneita ja laitteita on huollettava ja käytettävä valmistajan tai myyjän antamien ohjeiden mukaan. Huoltotoimenpiteistä on pidettävä kir- jaa.
Vakuutetun omaisuuden asennustilojen ja käyttöolosuhteiden, kuten käyttöjännitteen, ilman kosteuden ja lämpötilan on oltava maahantuojan tai valmistajan suositusten mukaiset.
Tavaran käsittelyssä, kuljetuksessa ja varastoinnissa on noudatettava valmistajan ohjeita.
Kylmälaitteiden osalta on noudatettava laissa ja asetuksissa annettuja määräyksiä. Asetuksissa on määräyksiä kylmälaitteiston tarkas- tusvelvollisuudesta, lämpötilan seuranta- ja tallennuslaitteista, varustaa jäähdytysainemäärältään suuret kylmälaitteistot vuotojen havait- semisjärjestelmällä. Kylmälaitteet on tarkastettava ja huollettava vähintään kerran vuodessa. Huoltotoimenpiteistä
ja tarkistuksista on pidettävä kirjaa. Ulkoisella kylmäkoneella toimivat kylmähuoneet ja -kalusteet on varustettava lämpötilahälytysjärjes- telmällä, joka siirtää hälytyksen myymälän aukioloajan ulkopuolella paikkaan, jossa on jatkuva päivystys. Hälytyksen vastaanottajan on käynnistettävä ennalta sovitut toimenpiteet vahingon estämiseksi. Hälytyslaitteiden toimivuus on testattava kylmälaitteiden huollon yh- teydessä.
.