HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORSREGIONENS -MILJÖTJÄNSTER
Liite 2, hyväksyttävä perussopimus
HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORSREGIONENS -MILJÖTJÄNSTER
PERUSSOPIMUS
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ovat vuonna 2009 sopineet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamisesta. Kuntayhtymä toimii pääkaupunkiseudun kuntien jä- tehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain (829/2009) 2 §:ssä tarkoitet- tuna kuntayhtymänä.
Tässä perussopimuksessa on huomioitu kuntalain (410/2015) 56 §:n vaatimukset perussopimuksen vähimmäissisällöstä ja sopimus korvaa aiemman vuoden 2009 perussopimuksen.
1. LUKU YLEISTÄ 1 §
Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, ruotsiksi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen.
2 §
Kuntayhtymän jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.
Kuntayhtymän jäseneksi voidaan ottaa Helsingin seudun kunta, joka hyväksyy tämän sopimuksen määräykset ja jonka yhtymäkokous hyväksyy jäseneksi.
Helsingin seutuun kuuluvan kunnan, joka haluaa liittyä kuntayhtymän jäseneksi, on teh- tävä siitä esitys kuntayhtymän hallitukselle. Yhtymäkokous päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta, liittymisajankohdasta ja maksettavan peruspääoman suuruudesta ottaen huomioon, mitä tässä perussopimuksessa sekä sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä on mainittu.
3 §
Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on:
1. hoitaa jäsenkuntiensa jätelain mukainen jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta ja muut jätehuoltoon liittyvät tehtävät erillisten sopimusten mukaisesti;
2. toimia vesihuoltolaissa tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan sekä kuntien kanssa solmittujen erillisten sopimusten perusteella hulevesien viemäröinnistä huleveden viemäröintialueella;
3. huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä kou- lutus- ja valistustehtävistä;
4. hoitaa kaupunkiseudun yhteisen ilmasto- ja kiertotaloustyön suunnittelu-, seuranta-, tietopalvelu-, neuvonta- ja viestintätehtäviä sekä asukkaiden energianeuvontaa;
5. huolehtia seudullisesta tietoyhteistyöstä jäsenkuntien tarpeisiin, seudullisen tiedon tuottamisesta, jalostamisesta ja tietopalvelusta;
6. hoitaa jäsenkuntien sille antamat muut kuntayhtymän toimintaan liittyvät yhteiset teh- tävät.
Kuntayhtymä voi sopimuksen perusteella hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä muissa kuin jäsenkunnissaan sekä tuottaa tai järjestää niihin liittyviä palveluja muille kunnille, yhteisöille tai yrityksille.
Kuntayhtymä voi omistaa tai olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhtei- söissä.
2. LUKU TOIMIELIMET 4 §
Kuntayhtymän hallinto
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Hallituksen päätösvallasta määrätään tämän sopimuksen 9 ja 10 §:issä sekä kuntayhty- män hallintosäännössä.
Kuntayhtymän muusta hallinnosta määrätään hallintosäännössä.
5 § Yhtymäkokous
Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkun- nan äänivaltaa.
Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa kuiten- kin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta. Näin syntyvä luku pyö- ristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun.
Vuonna 2019 ääniosuudet ovat Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 %, Kauniainen 1 %. Ääniosuudet tarkistetaan vuosittain 2 momentissa mainittua periaatetta noudat- taen.
Yhtymäkokouksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntayhtymän tilinpää- töksestä päätetään viimeistään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäko- kouksessa sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta viimeistään marraskuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa.
Yhtymäkokouksesta määrätään tarkemmin kuntalaissa sekä kuntayhtymän hallinto- säännössä.
6 §
Yhtymäkokouksen tehtävät
Kevätyhtymäkokouksessa päätetään
1. tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja toi- mintakertomuksen, vahvistamisesta;
2. toimenpiteistä, joihin tilinpäätöksen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;
3. peruspääoman koron määrästä ja maksamisesta sekä
4. vastuuvapauden myöntämisestä.
Syysyhtymäkokouksessa päätetään
5. talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisestä tavoitteineen sekä
6. tilintarkastajan (JHTT) ja tarvittaessa varatilintarkastajan (JHTT) valinnasta.
Muut yhtymäkokouksessa päätettävät asiat
7. kuntayhtymän hallintosäännön ja muiden tarvittavien sääntöjen hyväksymi- nen;
8. peruspääoman korottaminen ja alentaminen;
9. uuden jäsenkunnan hyväksyminen;
10. strategiat ja investointiohjelmat;
11. hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten ja heidän varajäsentensä valinta;
12. tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten ja heidän varajäsentensä valinta;
13. luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet;
14. kuntayhtymän purkaminen sekä
15. muut yhtymäkokouskutsussa mainitut hallituksen tai tarkastuslautakunnan sen päätettäväksi esittämät asiat.
7 §
Yhtymäkokouksen koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus
Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä, ellei erityisestä syystä ole tarpeen nou- dattaa lyhyempää kutsuaikaa, vähintään kuukautta ennen kokousta jäsenkunnille sekä tiedoksi kuntayhtymän hallituksen jäsenille.
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet yhtymäkokouksen ääni- valtaisista jäsenkunnista ja äänistä on edustettuina ja tieto yhtymäkokouksesta on lähe- tetty jäsenkunnille edellä 1 momentissa määrätyssä ajassa kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen yhtymäkokousta. Tarkemmat määräykset kokousmenettelystä on kun- tayhtymän hallintosäännössä.
8 § Toimintakertomus
Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta toimintakertomus kuntayhtymän hal- linnosta. Toimintakertomuksessa on esiteltävä selvitys yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kertomus on annettava yhtymäkokoukselle asianomaisen vuoden tilin- päätöksen yhteydessä.
9 § Hallitus
Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valmistelee ja pa- nee täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä tai tehtävä muulla perusteella kuulu muulle toi- mielimelle, kuntayhtymän johtajalle tai viranhaltijalle, edustaa kuntayhtymää, solmii sen puolesta sopimukset ja tekee muut oikeustoimet sekä käyttää sen puhevaltaa.
Hallituksessa on enintään 14 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yhty- mäkokous valitsee jäsenet ja varajäsenet, jotka edustavat jäsenkuntia virallisen asu- kasluvun suhteessa kuitenkin siten, että kuntaryhmää, jonka muodostavat muut jäsen- kunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, edustaa vähintään yksi varsinainen jäsen. Sa- maa kuntaa edustavilla jäsenillä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin puolet äänival- lasta (7 jäsentä ja 7 varajäsentä) ja jokaista jäsenkuntaa tulee edustaa vähintään yksi jäsen tai varajäsen.
Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan jäsen, joka edustaa suurinta jäsenkuntaa.
Hallituksen kokoonpano tarkistetaan uuden jäsenkunnan hyväksymisen johdosta seu- raavan toimikauden alusta lukien.
Hallituksen toimikausi on neljä vuotta.
10 §
Hallituksen tehtävät
Edellä 9 §:ssä tarkoitetun yleistoimivallan lisäksi hallituksen tehtävänä on:
1. kuntayhtymän hallinnon järjestäminen ja toiminnan periaatteista päättäminen;
2. kuntayhtymän johtajan ottaminen ja erottaminen;
3. hallintosäännössä mainittujen johtavien toimihenkilöiden ottaminen ja erotta- minen;
4. hyväksyä yhtymäkokouksen vahvistamissa rajoissa hankkeita koskevat suun- nitelmat sekä
5. päättää hankinnoista, ellei kuntalaissa ole toisin säädetty tai hallintosään- nössä ole toisin määrätty.
Hallituksen päätösvallasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
11 §
Lausuntojen pyytäminen jäsenkunnilta
Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta kirjalliset lausunnot strategioiden ja inves- tointiohjelmien lisäksi talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä sitovista tavoitteista ennen niiden hyväksymistä.
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilai- suus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Alustava ta- loussuunnitelma toimitetaan jäsenkunnille lausunnolle kesäkuussa.
12 §
Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot
Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset sekä muut asiakirjat allekir- joitetaan hallintosäännössä määrätyllä tavalla.
3. LUKU KUNTAYHTYMÄN YHTEISTYÖMENETTELY JA OMISTAJAOHJAUS 13 §
Yhteistyömenettely
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on yhteistyömenettely, jossa keskustellaan kun- tayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista.
14 § Konserniohje
Kuntayhtymä tytäryhteisöineen muodostaa kuntayhtymäkonsernin. Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Konserniohje sisältää toimintaperiaatteet, joilla johdetaan, ohjataan ja valvotaan yhtymäkonsernia yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konsernioh- jeen muutoksista ennen sen hyväksymistä. Lausuntoja ei tarvitse pyytää, kun kyse on merkitykseltään vähäisestä muutoksesta, kuten teknisluontoisesta korjauksesta.
4. LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS 15 §
Peruspääoma sekä jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Kuntayhtymän peruspääoma on yhteensä 505.000.000 euroa. Se muodostuu erikseen vesihuollon peruspääomasta 480.000.000 euroa ja muusta peruspääomasta
25.000.000 euroa.
Vesihuollon peruspääoma jakautuu kuntien kesken seuraavasti: Helsinki 58,0 %
Espoo 22,3 %
Vantaa 19,4 %
Kauniainen 0,3 %.
Muu peruspääoma jakautuu jäsenkuntien kesken virallisen asukasluvun mukaisesti si- ten, että yhden kunnan osuus ei ole enempää kuin 50 %:a ja se on vähintään 1 %:a.
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista mää- räytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Peruspääomalle maksettavasta korosta ja sen suuruudesta päättää yhtymäkokous. Korko voidaan määrätä erikseen vesihuollon peruspääomalle ja muulle peruspää- omalle.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä perus- pääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymäkokous.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
16 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
17 §
Toiminnan rahoitus
Kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla.
Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuol- lon tehtävistä sekä siitä osuudesta tukipalvelujen kustannuksia, jota ei kateta vesi- ja jätehuollon tuloksesta. Jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja niiden osuuksista.
Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien virallisen asukasluvun suhteessa kuitenkin niin, että yhden kunnan maksuosuus ei voi olla yli 50 %:a ja se on vähintään 1 %:a. Korvaus niistä tehtävistä, jotka kuntayhtymä hoitaa sopimuksen perusteella, määritellään sopi- muksessa, jonka perusteet hallitus hyväksyy.
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.
Jäsenkuntien lainoille maksettavan koron, lainojen lyhennysohjelmien sekä muiden lai- naehtojen tulee määräytyä yhtenäisin ehdoin.
18 §
Kuntayhtymän vesihuollon investointien toteuttamisen ja rahoituksen periaatteet
Kuntayhtymä on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan ja laajentamaan vesihuolto- verkostoaan kunkin jäsenkunnan asemakaava-alueellaan päättämässä ja asemakaava- alueen ulkopuolella vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja laajuudessa.
Kuntayhtymä toteuttaa kustannuksellaan kaikki toiminta-alueensa uusinvestoinnit ja sa- neeraukset. Kuntayhtymä rahoittaa investointinsa tulorahoituksella, lainarahoituksella tai peruspääomaa korottamalla. Mikäli jäsenkunta haluaa yllä mainituista periaatteista poiketen toteuttaa alueellaan vesihuollon investointeja, jäsenkunta ja kuntayhtymä sopi- vat erikseen jäsenkunnan osuudesta investointikustannusten kattamiseen.
Kaavoituksen aiheuttamista vesihuollon muutoskustannuksista on sovittu erikseen jä- senkuntien kesken puitesopimuksessa kuntatekniikan yhteistyöstä.
19 §
Vesi- ja jätehuollon maksujen periaatteet
Maksuja määritettäessä niistä saatujen tulojen tulee pitkällä aikavälillä kattaa strategioi- den, suunnitelmien ja ohjelmien mukaiset investoinnit ja saneeraukset sekä muut toi- minnan ja rahoituksen kustannukset ottaen huomioon mitä vesihuoltolaissa ja jätelaissa on säädetty maksuista. Maksuilla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.
20 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittaa kuntayhtymän hallitus ja toimitusjohtaja. Tilinpäätöksessä on laadittava erikseen tuloslaskelma ja tase vesihuollon osalta.
21 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla toden- netaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan jäsenkunnille kolme kertaa vuodessa, joista yksi tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä.
22 §
Tilikauden alijäämän käsittely ja kattaminen
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain hintojen korottamisella ja talouden sopeuttamisella ottaen huomi- oon 19 §:n periaatteet. Toissijaisesti yhtymäkokous voi päättää alijäämän kattamisesta jäsenyhteisöiltä perittävillä maksuilla 15 §:ssä tarkemmin määriteltyjen peruspääoma- osuuksien mukaisessa suhteessa. Mikäli alijäämän kattaminen ei onnistu edellä tode- tuilla toimenpiteillä, noudatetaan kuntalain 119:ssä säädettyä menettelyä.
23 §
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudelli- sen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot edellä 21 §:ssä määrätyin väliajoin.
24 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli kuntayhtymään liittynyt jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhty- mäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
25 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjoh- taja, varapuheenjohtaja ja enintään 3 jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajä- sen siten, että jokaisesta jäsenkunnasta on vähintään yksi jäsen tai varajäsen lautakun- nassa.
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 §
Perussopimuksen muuttaminen
Tätä perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteen- lasketusta asukasluvusta.
Ehdotuksen perussopimuksen muuttamisesta valmistelee kuntayhtymän hallitus ja se on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustoissa. Hallituksen on ilman tarpeetonta viivytystä laadittava ehdotus perussopimuksen muuttamiseksi, jos sitä vaatii vähintään puolet jä- senkunnista.
27 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suoritta- miseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuk- sen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
28 §
Sopimuksen voimaantulo ja allekirjoitukset
Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenkuntien valtuustot ovat sen yhtäpi- tävillä päätöksillä hyväksyneet.
Ennen sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- menpiteisiin.
Tämä sopimus on laadittu neljänä (4) alkuperäiskappaleena, yksi kullekin sopijapuo- lelle.
HELSINGIN KAUPUNKI Helsingissä __.__. 2019
ESPOON KAUPUNKI Espoossa __.__. 2019
VANTAAN KAUPUNKI Vantaalla __.__. 2019
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kauniaisissa __.__. 2019