Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Seinäjoen kaupungin ja valtion välillä
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Seinäjoen kaupungin ja valtion välillä
2021-2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Seinäjoen kaupunki Muut yhteistyöosapuolet:
Into Seinäjoki Oy
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy Seinäjoen yliopistokeskus
Etelä-Pohjanmaan Liitto
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Opetus- ja kulttuuriministeriö
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus ny- kyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, ke- hitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainväli- sesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan ra- kentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisää- miseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskitty- miksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyis- ten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja inno- vaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknolo- gisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivis- ten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mah- dollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoimin- nan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja pai- nopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioi- den ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudis- tumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen ra- kentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja ar- voketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoi- mintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshank- keet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoiminta- ekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainväli- sesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopi- muksen painopistealueilla.
Seinäjoen kaupungin ja valtion välisen ekosysteemisopimus -kokonaisuuden tavoitteena on kahden myöhemmin kuvattavan painopisteen alla eri toimenpitein kiihdyttää liiketoiminta- ekosysteemien kasvua kansainväliselle tasolle, alueelliset vahvuudet sekä yritysten osaami- nen, kestävyysmuutos ja digitalisaatio huomioiden. Toimenpiteillä tiivistetään yritysten ja tki - toimijoiden yhteistyötä osaamisen lisäämiseksi, uusien teknologioiden käyttöönoton ja inno- vaatiotoiminnan vauhdittamiseksi yrityksissä, erityisesti kansainväliset markkinat huomioiden. Toimenpiteet on alueella valmisteltu yhteistyössä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilai- tosten, alueen kehittäjäorganisaatioiden sekä tutkimuslaitosten kanssa.
4. Strategiset painopistealueet 2021-2027
Seinäjoen innovaatiotoimintaa vahvistava ekosysteemikokonaisuus vuosille 2020-2027 on nimeltään Älykäs vihreä kasvu. Strategisen tason kehittämisen painopisteitä kokonaisuu- dessa ovat ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teolli- suus.
Seinäjoen ekosysteemisopimus perustuu alueellisiin vahvuuksiin, joita ovat mm. vahva yrittä- jyyden perinne, monialainen ja laajasti verkottunut korkeakoulutoiminta sekä tiivis yhteistoi- minta eri osapuolten kesken. Alueen strategisiksi innovaatioekosysteemeiksi on maakunta- tasolla E-P:n maakuntaohjelmassa (2018-2021) sekä älykkään erikoistumisen strategiassa nostettu kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut sekä älykkäät ja energiate- hokkaat järjestelmät. Samoin kaupungin strategiassa (2018-2025) sekä ruokajärjestelmä että kehittyvä teknologiateollisuus ovat tunnistettuja kehittämisen kärkiä. Seinäjoen ammattikor- keakoulun ja yliopistokeskuksen yhteiset osaamisen painoalat ovat: kestävät ruokaratkaisut, älykkäät teknologiat, hyvinvointi ja luovuus sekä edellisiä läpileikkaavina kasvuyrittäjyys.
Ekosysteemisopimuksen ensimmäisen painopistealueen ”ruokaekosysteemin kestävä uudis- tuminen” valinta pohjautuu systemaattiseen kehitystyöhön, jota vuosien varrella on tehty yh- teistyössä alan tki-toimijoiden kanssa ja sen myötä tapahtuneeseen toimialan vahvistumi- seen. Alueella sijaitsevat isot, jo kansainväliset elintarvikealan yritykset ovat valmiita otta- maan entistä keskeisemmän roolin liiketoimintaekosysteemin uudistamisessa ja start-up kult- tuurin luomisessa. Kehittämistä ja toimialan kansainvälistymistä halutaan jatkossa tehdä en- tistä enemmän suurten yritysten vahvuuksiin pohjautuen ja kestävyysmuutos kasvun läh- teenä huomioiden. Tämä mahdollistaa globaalisti kilpailukykyisen ekosysteemin syntymisen.
Toinen valittu painopistealue ” älykkäästi uudistuva teollisuus” pohjautuu seudun nosteessa olevan valmistavan teollisuuden automaation ja digitalisaation kasvuun sekä erinomaiseen logistiseen sijaintiin. Vahva yritysvetoinen yhteenliittymä - veturinaan kansainvälinen yritys ja sen ympärille rakentunut teknologiayritysten klusteri, vahvistettuna alueen osaamisverkos- tolla - on valmis nousemaan seuraavalle tasolle uudenlainen arvonluonnin logiikka ja digitali- saatio huomioiden. Innovaatioekosysteemin muodostumista tuetaan kestävillä logistisilla rat- kaisuilla ja uusien liiketoimintamallien edistämisellä start-up- ja kasvuyrittäjyydessä, osaami- nen ja osaajat huomioiden. Kansallisesti tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen kanssa EDIH-verkoston vahvistamiseksi.
Uusi kehittämisen tapa korostaa toimintaa, yritysten tarpeet ja vahvuudet vahvasti huomioi- vaa tekemistä sekä yhteistoiminnallisuutta. Kokonaisuuden tavoitteena on alueen vahvuuk- siin pohjautuvien kansainvälisesti kilpailukykyisten liiketoimintaekosysteemien synnyttämi- nen. Vuosina 2021-2027 kahden strategisen painopisteen alla edistetään kuuden toimenpi- dekokonaisuuden toteuttamista.
4.1 Ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen
Tavoitteena on sopimuskauden aikana uudistaa alueen ruokaekosysteemi kestävästi uudelle kansainväliselle tasolle yritysten vahvuudet, investoinnit, alan kestävyysmuutos ja digitalisaa- tio kasvun lähteenä huomioiden. Korkean arvonlisän vientituotteiden synnyttäminen osana ruokaekosysteemin uudistamista nostaa tavoitetasoa. Painopistettä edistetään kolmen toi- menpidekokonaisuuden avulla:
4.1.1 Toimenpidekokonaisuus: Foodteam 2.0. Ruokainnovaatioekosysteemin vahvistaminen
Vuoteen 2023 mennessä konkreettisina tavoitteina ovat yritysvetoisen Food Team -toimin- nan aktiivisuus, elintarvikealan isojen yritysten kumppanuuksien tehdyt kartoitukset ja niiden pohjalta syntyneet uudet kumppanuudet ja yhteistyökuviot sekä tunnistettujen yhteisten ke- hittämistarpeiden pohjalta käynnistyneet (2-3 kpl) kehittämishankkeet. Lisäksi niistä kansain- välisistä verkostoista, joissa alueena ollaan jo mukana, on löydetty uusia kumppanuuksia eri- tyisesti alueen yrityksille. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena vuoteen 2027 mennessä on vahvistaa ja monipuolistaa alueen ruokainnovaatio -ekosysteemiä elävöittäen sen toimija- kenttää sekä keskinäisiä suhteita alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyk- sessä.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. yritysvetoisen ja vahvan tki -linkityksen omaavan Food Team -ryhmän toiminnan aktivoitumisen, isojen yritysten alihankintaketjujen vahvistamisen ja uusien kumppanuuksien synnyttämisen toimialan sisällä ja välillä sekä olemassa olevien ja uusien kansainvälisten verkostojen ja testialustojen tehokkaan hyödyntämisen eri tavoin, paitsi kiihdyttämään start-up:ien syntymistä myös vahvistamaan kasvuyrittäjyyttä.
4.1.2 Toimenpidekokonaisuus: Ruokajärjestelmän kestävyysmuutos kasvun lähteenä
Globaali kestävyysmuutos haastaa myös ruokajärjestelmän yritykset ja toimijat. Vuoteen 2023 mennessä konkreettisina tavoitteina on esimerkiksi, että yritykset ovat tunnistaneet muutoksen luomia mahdollisuuksia toimintansa uudistamisessa ja kehittämisessä sekä uu- sien tuote- ja palveluinnovaatioiden synnyttämisessä ja kaupallistamisessa. Lisäksi vähin- tään yksi isompi kehittämishanke teeman ympäriltä on käynnistynyt, kuluttajalähtöisen kehit- tämisen kahta toimintamallia on testattu yhdessä yritysten kanssa, yritysten osaamista erityi- sesti vientiosaamisen näkökulmasta on edistetty ja uusien kansainvälistä potentiaalia sisältä- vien tuoteideoiden ”boostausmenetelmiä” on saatu vauhtiin. Samalla on kehitetty yritysten verkkoliiketoimintaa. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä
vahvistaa yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hahmottamista, osaamista sekä ak- tiivista roolia osana ruokaekosysteemiä ja sen kestävyysmuutosta.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. yhteiskehittämistä, uusien liikeideoiden testausmenetel- miä ja -alustoja (ml. kansainvälisyys), yritysten digitaalisen osaamistason nostamista, kulutta- jatuntemuksen ja kuluttajalähtöisen toimintamallin ja aktiivisen kuluttajan roolin sekä ruoka- turvallisuusosaamisen parempaa hyödyntämistä liiketoiminnan kasvun tukena sekä kokeiluja esim. erilaisista hiljaisten signaalien keräilymalleista.
4.1.3 Toimenpidekokonaisuus: Tulevaisuusinvestoinnit kehitysalustana
Vuoteen 2023 mennessä tavoitteena on, että sekä yksityisten että julkisten investointien puo- lella on käynnistynyt vähintään yksi sellainen investointi, jossa päästään pilotoimaan uuden yritysyhteistyön mallia. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä vahvistaa sekä yksityisten että julkisten tulevaisuusinvestointien ja yritysten välistä yhteyttä liiketoiminnan kasvun ja uudistumisen alustana.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. investointien ennakointi- ja selvitystyötä, olemassa ole- van datan tunnistamistyötä, vuoropuhelun edistämistä, testauskonseptien luomista ja kokei- lua, yritysyhteistyön edistämistä, ideointi- ja kaupallistamistyöpajoja, hackatoneja ja yhteiske- hittämistä.
4.2 Älykkäästi uudistuva teollisuus
Tavoitteena on sopimuskauden aikana alueen nousevan valmistavan teollisuuden automaa- tion ja digitalisaation vahvistaminen ja toimintaedellytysten kehittäminen erityisesti kestävät logistiset ratkaisut huomioiden sekä alan uuden kansainvälisen liiketoiminnan ja liiketoiminta- mallien synnyttäminen. Painopistettä edistetään kolmen toimenpidekokonaisuuden kautta:
4.2.1 Toimenpidekokonaisuus: Techteam 2.0 - Teknologiaklusterista innovaatioekosystee- miksi
Vuoteen 2023 mennessä konkreettisina tavoitteina ovat, että yhteinen brändivisio on luotu, TechTeam 2.0 organisointimalli on selvillä, road map -yhteisen kehittämisen tueksi on tehty ja malli osaamistarpeiden kartoitukseen ja ns. nopean reagointimallin testaus yhteistyössä oppilaitosten ja yritysten kanssa on hyvässä vauhdissa.
Tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä edistää monialaisen, alueen valmistavan teollisuu- den yritysten kilpailukykyä, digitalisaatiota ja tuotannon tehokkuutta tukevan liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin syntymistä.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. yritysyhteistyön koordinointia, tiivistämistä ja brändäystä, osaamis- ja resurssikartan ja -tarpeiden koostamista, osaajahoukuttelua, oppilaitos ja yritys- yhteistyön vahvistamista ja osaamistarpeisiin vastaamisen nopean mallin luomista ja tes- tausta.
4.2.2 Toimenpidekokonaisuus: Kestävän logistiikan keskittymä
Vuoteen 2023 mennessä konkreettisina tavoitteina ovat, että asema-alueen toiminnalliset- ja investointisuunnitelmat suurratapiha-alueen osalta ovat valmiit, logistisia ratkaisuja tarjoa- vien/käyttävien yritysten konsortiot ovat koossa ja investointi-/kehittämishankkeita on valmis- telussa. Droonilogistiikan ja sähkölentotoiminnan sekä ekologisen mallilentokenttätoiminnan osalta yritysten osaaminen on lisääntynyt ja kiinnostuneiden yritysten joukko on selvillä. Li- säksi vähintään yksi isompi kehittämishanke aiheen tiimoilta on valmistelussa.
Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä edistää alueen ekologi- sia logistisia ratkaisuja siten, että ne tukevat yritysten kestävää liiketoiminnan kasvua.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. Seinäjoen asema-alueen kehittämiseen kytkeytyviä erilai- sia hankkeita, droonilogistiikan ja sähkölentotoiminnan kehittämistä eri tavoin sekä kansain- välisen ekologisen mallilentokentän teknologiapilotointiin liittyviä toimenpiteitä.
4.2.3 Toimenpidekokonaisuus: Uusien liiketoimintamallien edistäminen
Vuoteen 2023 mennessä konkreettisina tavoitteina ovat, että käynnissä on vähintään yksi uusi kokeilu start-up-yrittäjyyden edistämiseksi, verkkoliiketoiminnan ekosysteemi on mallin- nettu ja visio verkkokaupan solmukohtana toimimisesta on edennyt ja verkkoliiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä on mukana kehittämistyössä. Lisäksi alueellisen vienti- takuu -konseptin mallinnus yhdessä yritysten kanssa on tehty. Yhteistyö alueelliseen Talent hub -toimintaan on myös käynnistynyt.
Tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä lisätä dynaamista ja uusiutuvaa liiketoiminta- / yri- tyskulttuuria erityisesti valmistavan teollisuuden toimialalla, uuden liiketoiminnan ja liiketoi- mintamallien syntyä sekä yritysten muutosten ennakointikyvykkyyttä ja uudistumista.
Toimenpiteet pitävät sisällään mm. tulevaisuuden liiketoimintaympäristön ennakointivalmiuk- sien lisäämistä, yritysjärjestelyjen edistämistä, erilaisia kokeiluja start-up- ja kasvuyrittäjyyden edistämiseen, yritysten kansainvälisen verkkoliiketoimintaekosysteemin rakentumisen tuke- mista, uusien rahoitusmallien kehittämistä ja Talent Hub yhteistyön tiivistämistä.
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja sovel- tuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansalli- sesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE -raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueel- lisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen ra- hoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Seinäjoen kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60% (EU ja valtio). Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa tee- maverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan erikseen hyö- dyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen. Seinä- joen kaupunkiseutu on tehnyt arvion näiden välineiden mahdollisista käyttökohteista, ja arvio sisältyy toimeenpanoliitteeseen.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla
kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tu- kikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma- asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimeenpanosuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimeenpanolii- tettä käytetään jatkossa sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen toteu- tuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten Seinäjoen kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustet- tuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Seinäjoen kaupunki ja muut paikallisesti tarpeelli- siksi katsotut yhteistyötahot, edustaja Into Seinäjoesta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä yliopistokeskuksesta, Etelä-Pohjanmaan Liitosta ja Ely -keskuksesta. Tarvittaessa ryh- mää täydennetään. Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä toteutuk- sen seurannasta.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mu- kana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka teh- tävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tar- koituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopi- musten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten vä- lillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mi- käli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purka- misilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx NN
Elinkeinoministeri Seinäjoen kaupunki