COUNCIL OF OULU REGION
COUNCIL OF OULU REGION
AKKE-ohje 2024
EHDOT KOSKEVAT KANSALLISISTA ALUEIDEN KEHITTÄMISEN VAROISTA MYÖNNETTÄVÄÄ TUKEA (01/2024)
Sisältö
1 Tuen hakeminen ja myöntäminen. 3
Sovellettava lainsäädäntöpohja. 4
Asiakirjojen allekirjoittaminen 5
2 Kustannusmallit ja rahoitus. 6
Tosiasiallisesti aiheutuneet ja maksetut tukikelpoiset kustannukset. 8
Käytettävät palkkakustannusmallit. 9
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset. 13
Vähämerkityksinen tuki, ns. de minimis. 13
Hakemusvaiheessa ilmoitettavat seurantatiedot. 15
Seurantaraportilla ja loppuraportissa ilmoitettavat seurantatiedot. 15
Hankintojen kilpailuttaminen 16
Osamaksulla hankittava omaisuus. 16
Koneiden ja laitteiden pitkäaikainen vuokraaminen (leasing). 17
Käytetyn koneen tai laitteen hankinta. 17
Ohjausryhmä ja sen tehtävät. 18
Muutokset hanke- ja rahoitussuunnitelmaan. 19
Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset. 19
Jatkoajan hakeminen ja myöntäminen. 19
4 Tuen maksamisen hakeminen. 20
Kertakorvaushankkeen maksamisen hakeminen. 21
Aineiston säilyttäminen ja säilyttämisaika. 23
Maksetun tuen palauttaminen, maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä. 23
Petostentorjunta, väärinkäytökset ja sääntöjenvastaisuus. 24
Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulla olevat ohjeet ja lomakkeet. 25
1 Tuen hakeminen ja myöntäminen
Yleiset ehdot
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman ja hal- lituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis- kokeilu- ja selvityshankkeisiin. Tuen tarkempi kohdentuminen ja valintakriteerit määritetään hakuilmoituksessa.
Hankkeelle voidaan myöntää tukea, jos sillä on mer- kittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseksi, toiminta on voittoa tavoittelematonta, kehittämishankkeena tuettavan toiminnan tulokset ovat yleisesti hyö- dynnettävissä ja tuettavat investoinnit hyödyttävät alueen kehittämistä yhtä toimijaa laajemmin.
Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yh- teisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja riittävät edellytykset toiminnan jatkuvuudesta huolehtimiseksi. Jos kyse on yhteishankkeesta, kaikkien hakijoiden on täytet- tävä tuen saajalle asetetut edellytykset. Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Tukea haetaan kirjallisesti. Tukihakemuslomake ohjeineen löytyy maakunnan liiton verkkosivuilta.
Tukea voidaan myöntää kehittämis- tai investoin- tihankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta hyväksyttäviin, tarpeellisiin kustannuksiin, jotka ovat esitetty hankehakemuk-
sessa ja hankkeen kustannusarviossa. Tukea voi- daan myöntää tuen hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Hankkeen toteutusaika hyväksytään tukipäätöksessä. Xxxxxx tuen saaja aloittaa hankkeen ennen tukipäätöksen saamista, hän käynnistää sen omalla riskillään. Hankkeen kaikki toimenpiteet tulee saada päätökseen tukipäätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Kehittämishankkeissa tuen määrä on pääsääntöises- ti enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuk- sista. Investoinneissa tuen määrä on enintään 70 %. Kehittämishankkeeseen sisältyvän investoinnin osuus on enintään 50 % hyväksyttävistä kokonais- kustannuksista. Hakuilmoituksessa voidaan mää- ritellä hankkeissa pääsääntöisesti hyväksyttävästä tukiprosentista tarkemmin. Hakijan on myös itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitus- osuudella. Hankkeessa voi olla myös muuta osara- hoitusta, esimerkiksi kunta- tai yritysrahoitusta.
Tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hakuajat tai jatkuvan haun käsittelyyn ottoajat on ilmoitettu hakuilmoituksessa maakunnan liiton verkkosivuilla.
Tukea ei myönnetä, jos tuen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hakijalla on olennaisia mak- suhäiriöitä, ellei maakunnan liitto erityisestä syystä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.
Tukea ei voi myöntää yleisenä toimintatukena.
Sovellettava lainsäädäntöpohja
AKKE-rahoituksen myöntämisen ja kustannusten tu- kikelpoisuuden perusteet on määritelty seuraavissa laeissa ja asetuksissa:
Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toi- meenpanosta 797/2021
Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin
alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamises- ta (757/2021, rahoituslaki)
Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hank- keiden rahoittamisesta (867/2021, rahoitusasetus) Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustan- nusten tukikelpoisuudesta (866/2021, tukikelpoi- suusasetus) - vain siltä osin kuin siihen nimenomai- sesti viitataan rahoitusasetuksessa Valtionavustuslaki (688/2001)
Lisäksi hankkeen toteutuksessa tulee ottaa huo- mioon:
Kilpailusäännöt ja julkiset hankintasopimukset (1397/2016, Laki julkisista hankinnoista) Ympäristönsuojelunäkökohdat
Työelämän tasa-arvon toteutuminen
Euroopan unionin komission asetus vähämerkityksi- seen tukeen (de minimis - sääntö)
Hakijaorganisaatio
Hanketta voi hakea yksi tai useampi hakijaorganisaa- tio yhdessä.
Tavallisimmin hanketta hakee yksi organisaatio, jol- loin se vastaa yksin hankkeen toteuttamisesta.
Yhteishankkeessa on päähakijaorganisaation lisäksi muita hakijaorganisaatioita. Tällöin kaikki hakijat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuulli- sesti. Hakijaorganisaatioiden määrää ei ole rajoitet- tu. Yhteishanke arvioidaan kokonaisuutena.
Yhteishankkeessa tuki myönnetään useammalle kuin yhdelle tuen saajalle yhteisesti. Kaikkien tuen saajien on oltava hakijoina ja täytettävä tuensaa- jille asetetut edellytykset. Kaikkien hakijoiden on pääsääntöisesti myös osallistuttava hankkeen rahoit- tamiseen omarahoitusosuudella. Yhteishankkeessa suositellaan käytettäväksi kaikkien toteuttajien osalta samaa kustannusmallia.
Yhteishankkeessa tuen saajien on tehtävä hankkeen yhteistä toteuttamista koskeva sopimus. Sopimus on liitettävä tukihakemukseen. Tukipäätös voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun lopullinen sopimus yhteistyöstä on toimitettu rahoittajalle. Sopimukses- sa tulee määritellä vähintään yhteishankkeen tuen saajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, ja
• se yhteishankkeen tuen saaja, joka toimii yh- teishankkeen päätoteuttajana ja vastaa yhteis- hankkeen koordinaatiosta ja yhteydenpidosta maakunnan liiton kanssa.
• Yhteishankkeessa hankehakemuksen liitteenä on toimitettava tukihakemuksen taustalomake jokaisen hakijaorganisaation osalta erikseen.
Päätoteuttaja:
• vastaa hankkeen hallinnoinnista
• kokoaa ja toimittaa hankkeen rahoitus- ja mak- satushakemukset kaikkien osapuolten osalta
• huolehtii, että osatoteuttajat ovat tietoisia vel- vollisuuksistaan.
Osatoteuttajat:
• Heillä on samat kustannusten seuranta- ja ra-
portointivelvollisuudet kuin päätoteuttajalla.
• Toimittavat päätoteuttajalle kirjanpitoraportit ja muut tarvittavat liitteet haettavien kustannusten mukaisesti maksatushakemukseen liitettäväksi.
Asiakirjojen
allekirjoittaminen
Tukihakemus tulee allekirjoittaa. Allekirjoittajan on oltava yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava(t) henkilö(t).
Yhteishankkeessa tulee huolehtia siitä, että yhteis- työsopimuksessa päähakija on oikeutettu vastaa- maan hankkeen maksatushakemuksen allekirjoit- tamisesta ja toimittamisesta maakunnan liittoon. Yhteishankkeessa jokainen toteuttaja allekirjoittaa omaa organisaatiotaan koskevan taustalomakkeen sekä tarvittavat liitteet.
Tehtävänkuvauslomakkeen allekirjoittaa esihenkilö Talousraportit voi allekirjoittaa hankkeen taloudesta
vastaava henkilö.
Loppuraportissa tulee olla päätoteuttajan organisaa- tion nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön allekirjoi- tus.
Maksatushakemusten allekirjoittamisessa noudate- taan vastaavaa prosessia.
Arvonlisävero
Arvonlisäveron tukikelpoisuus voi vaihdella eri tuen saajien välillä. Arvonlisäkohtelusta tulee jo hake- musvaiheessa esittää selvitys toteuttajakohtaisesti.
Rahoittaja voi hyväksyä tuen saajan esittämän Vero- hallinnolta saadun selvityksen tai muun riittävän ja perustellun selvityksen. Selvitys koskee nimenomai- sesti kyseistä hanketta. Kunnalle ja kuntayhtymälle hankkeesta aiheutuneet arvonlisäverot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia (rahoitusasetuksen 25
§:n 2 kohta; KHO: 2019:141).
Kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitse liittää tukihake- mukseensa selvitystä ALV-kohtelustaan.
2 Kustannusmallit ja rahoitus
Käytettävissä olevat kustannusmallit ilmoitetaan hakuilmoituksessa. Hakija valitsee mitä kustannus- mallia hän esittää hankkeessa käytettäväksi. Maa- kunnan liitto päättää hankkeen kustannusmallista tukipäätöksessä ja se koskee hankkeen koko toteut- tamisaikaa.
Kertakorvaus
Kertakorvausmallissa hankkeeseen myönnetään tuki kertakorvauksena tukipäätöksessä yksilöidyn selke- än todennettavissa olevan tuotoksen tai tuotosten perusteella.
• Kertakorvauksen määrä perustuu hankkeesta aiheutuvien tukikelpoisten kustannusten ennal- ta-arviointiin.
• Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmu- kaista hankkeen toteuttamisen kannalta ja kulle- kin osalle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos.
• Tukea ei voi myöntää kertakorvauksena kokonai- suudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin.
• Hankkeelle myönnettävän tuen määrä voi olla
enintään 100 000 €.
• Kertakorvaushankkeen päätöstä voidaan muut- taa vain hankkeen toteuttamisajan osalta.
• Hankkeelle voidaan hyväksyä hakijan omarahoi- tuksen lisäksi kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusta osaksi hankkeen rahoitusta. Julkisen rahoituksen osalta on oltava tehdyt sitoumukset tukihakemuksen liitteenä. Kertakorvaushank- keeseen voi sisältyä myös yksityistä rahoitusta.
• Tuki maksetaan vain, jos tukipäätöksen mukai- nen toteutunut tuotos voidaan todentaa.
Tukihakemuksessa hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen.
• Kustannusarvio laaditaan käyttäen joko flat rate 7 % tai flat rate 1,5 % kustannusmallia.
• Kertakorvaushanke voi olla myös investointi. Silloin kustannusarvio tulee laatia flat rate 1,5 %
-kustannusmallin mukaisesti.
• Kertakorvaushanke voidaan toteuttaa myös yhteishankkeena. Jos yhteishanketta haetaan kertakorvaukseen perustuvan kustannusmallin mukaisena hankkeena, tulee kustannusten ja niihin perustuvien tuotosten olla määritelty jokaiselle toteuttajalle erikseen.
Kustannusmallissa kustannukset jaetaan välittömiin eli tosiasiallisesti haettaviin ja kustannettaviin kus- tannuksiin ja välillisiin eli flat rate-kustannuksiin.
Kustannusmallissa välittöminä kustannuksina ilmoi- tetaan ainoastaan hankehenkilöstön palkat. Palk- kakustannukset sisältävät hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja kohtuulliset hankehenkilös- tön palkkakustannukset, jotka raportoidaan maksa- tushakemuksella.
Palkkakustannusten laskentaperusteina käytetään
jotain seuraavista malleista
• palkkakustannusten yksikkökustannusmallia (ns. tuntitaksamalli),
• vakiosivukuluprosenttimallia
• tosiasiallisia kustannuksia.
Hyväksyttävät, tukikelpoiset palkkakustannukset ovat flat rate -osuuden laskentapohja. Välilliset kustannukset flat rate 40 % kustannusmallissa korvataan kiinteänä prosenttimääräisenä osuutena hankehenkilöstön tukikelpoisista palkkakustannuk- sista. Nämä kustannukset sisältävät mm. hanke- henkilöstön matkat, ostopalvelut, toimitilakulut, hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet, toimistotarvikkeet, puhelinkulut, hallintoku- lut, ohjausryhmän kulut ja kokoustarjoilut.
Riippuen käytettävästä palkkakustannusmallista, liitetään maksatushakemuksen liitteeksi työajan- seurannat tai kirjanpidon ote, tai molemmat. Flat rate –osuudella korvattavia kustannuksia ei tarvitse yksilöidä eikä esittää niitä koskevia kirjanpidon ot- teita tai tositteita maksatushakemuksen yhteydessä, varmennuksissa eikä tarkastuksissa.
Flat Rate 7 %
(käytetään vain poikkeustapauksissa)
Flat rate 7 % mallissa on palkkakustannusten lisäksi myös muita kustannuslajeja, ja flat rate -osuus laske- taan kaikista välittömistä kustannuksista eli myös muista raportoiduista kustannuksista kuin palkka- kustannuksista.
Malli voidaan valita ainoastaan, mikäli jokin seuraa-
vista ehtoista täyttyy:
• Hankkeessa ei ole lainkaan hankehenkilöstön
palkkakustannuksia
• Ostopalveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 30 prosenttia hankehenkilöstön palk- kakustannuksista
• Matkakustannukset ovat vähintään 20 prosent- tia hankehenkilöstön palkkakustannuksista
Flat rate 7 % -kustannusmallin mukaisessa hank- keessa välittöminä eli tosiasiallisesti korvattavina kustannuksina ovat
• palkkakustannukset yksikkökustannusmallin tai vakiosivukuluprosentti-mallin mukaisesti tai tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;
• hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutu- vat kustannukset;
• hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset pois lukien enintään 15 kilometrin etäisyydelle hen- kilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdis- tuvien matkojen matkakustannukset;
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat
materiaalit ja tarvikkeet;
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuulu- van sellaisen koneen tai laitteen enintään 3 000 euron hankintakustannukset, jota ei voida pitää investointina; ja
• välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyt- tämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.
Flat rate 7 % -hankkeen välilliset kustannukset katta- vat ainakin:
• hankehenkilöstön työterveyshuollon järjestämi- sestä aiheutuvat kustannukset
• hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimiti- loista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutu- vat kustannukset
• kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannuk- set
• hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuk- siin ja seminaareihin
• hankkeen ohjausryhmän kustannukset
• enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset.
Flat Rate 1,5 %
(käytetään vain poikkeustapauksissa)
Flat rate 1,5 % -mallia sovelletaan rahoituslain nojal- la rahoitettaviin investointihankkeisiin ja kehittämis- hankkeisiin sisältyviin investointeihin. Mallissa flat rate -osuus lasketaan kaikista välittömistä kustan- nuksista.
Hankeen välittöminä kustannuksina voidaan korva- ta:
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuulu- vien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, vuokra- ja asennuskustannukset sekä koneiden ja laitteiden käyttöönottokoulutuksista aiheutu- vat kustannukset;
• muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat investoinnit;
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat
materiaalit ja tarvikkeet;
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;
• hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuu- luvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;
• hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutu- vat kustannukset; ja
• rahoittavan viranomaisen tukipäätöksessä edel- lyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutu- vat kustannukset
Flat rate 1,5 % -investointihankkeen flat rate -osuu- teen sisältyvät ainakin
• ennen tukihakemuksen vireille tuloa aiheutu- neet hankkeen esivalmistelun kustannukset, viranomaismaksut,
• ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnin kus- tannukset ja muut vastaavat kustannukset;
• hankkeen hallinnointia varten varatuista toimi- tiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutu- vat kustannukset;
• kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannuk- set;
• hankkeen ohjausryhmän kustannukset
Tosiasiallisesti aiheutuneet ja maksetut tukikelpoiset kustannukset
Tämän kustannusmallin käyttöä suositellaan vain poikkeustapauksissa perustelluista syistä. Rahoittaja hyväksyy käytettävän kustannusmallin päätökses- sään.
Kaikki hankkeen kustannukset yksilöidään tukihake- muksessa kustannuslajeittain ja tarvittaessa tarkem- min tukihakemuksen liitteenä olevassa hankesuun- nitelmassa.
Käytettävät palkkakustannusmallit
Hankkeen palkkakustannukset korvataan joko koko- naan tai osittain yksinkertaistetuilla kustannusmal- leilla. Tuen saajan on käytettävä hankkeessa kaik- kien hankehenkilöstöön kuuluvien tehtävien osalta samaa palkkakustannusmallia. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen. Yhteis- hankkeessa on suositeltavaa käyttää kaikkien tuen saajien osalta samaa palkkakustannusmallia.
Käytössä on kolme erilaista palkkakustannusmalli- vaihtoehtoa:
• palkkakustannusten korvaaminen tosiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä prosenttimääräi- nen korvaus palkkakustannusten sivukuluista ja lomarahasta (vakiosivukulumalli)
• tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvat palkka- kustannukset
• palkkakustannusten yksikkökustannusmalli.
Vakiosivukulumalli
Mallissa palkkakustannukset korvataan hankkeesta aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustan- nuksiin perustuen, pl. sivukulut ja lomarahan osuus. Työaikaosuus ja palkkakustannukset perusteluineen ilmoitetaan tehtävänkuvauslomakkeessa, joka toi- mitetaan jo hankehakuvaiheessa. Tehtävänkuvaus ja hankkeelle kohdennettavan työajan osuuden tulee olla työnantajan vahvistama.
Hakemusvaiheessa määritellään hankkeelle tarpeel- lisesta työstä aiheutuvat palkkakulut ilman sivukulu- ja ja lomarahaa.
Lakiin perustuvat työnantajan sivukulut ja virka
-tai työehtosopimukseen perustuvat lomarahat korvataan keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena välittömistä palkkakustannuksista (va- kiosivukuluprosenttiosuus). Sivukulut korvataan
vakiosivukuluprosenttien mukaan (26,44 % tai AMK-opetushenkilöstö, jolle ei makseta lomarahaa
20,42 %), jotka työ- ja elinkeinoministeriö on vahvis- tanut. Sivukuluprosentti ei muutu kesken hankkeen toteutumisajan.
Vakiosivukuluprosenttiosuus ei kata vuosiloma-ajan ja vapaajaksojen palkkojen kustannuksia, vaan ne korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettui- hin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Vuosilo- ma-ajan ja vapaajaksojen palkat ovat tukikelpoisia silloin, kun ne on ansaittu hankkeen tukipäätöksen mukaisena toteuttamisaikana ja ne on tosiallises-
ti maksettu työntekijälle. Vuosilomapalkassa ei käytetä vakiosivukuluprosenttia, vaan ne korvataan todellisten sivukuluprosenttien mukaisesti ja niiden tulee näkyä hankkeen kirjanpidossa
Osa-aikaisesti hankkeelle työtä tekevän työ- aikaosuus on oltava vähintään 20 % vuotuisesta 100
%:n työaikaosuutta vastaavasta työajasta. Perustel- luista syistä työaikaosuus voi olla alle 20 %, mutta ei vähempää kuin 10 %.
Hakuvaiheessa perustellaan hankehenkilön hank- keelle kohdennettavaksi arvioitu työaika (%-osuus). Työaika perustuu koko hankkeen aikana tehtävään työhön, arvioituun keskimääräiseen %-osuuteen. Todellinen työaika voi vaihdella maksatuskausien välillä.
Palkkakustannukset kirjataan kirjanpitoon, joka toi- mitetaan maksatushakemuksen liitteenä.
Sairausloma-ajan ja vanhempainvapaiden kustan- nukset ovat tukikelpoisia kustannuksia siltä osin kun tuen saaja ei ole saanut, tai ei ole oikeutettu saamaan, niistä korvausta muualta (kuten Kela-kor- vaukset). Osa-aikaisten osalta sairausloma-ajan ja vanhempainvapaiden kustannukset ovat tukikelpoi- sia kustannuksia samassa suhteessa kuin henkilö tekee hankkeelle työtä.
Osa-aikaisten työntekijöiden palkat on kohdistettu hankkeelle ja kirjataan hankekirjanpitoon ennalta vahvistetun kiinteän työaikaosuuden (%) mukaisesti tosiasiallisesti maksetusta palkasta ilman sivukuluja ja lomarahaa.
Vain hankkeen aikana kertyneet loma- ja vapaajak- sot ovat tukikelpoisia ja haettavissa maksuun kirjan- pidon otteen mukaisesti, kun ne on tosiasiallisesti maksettu työntekijälle. Hankkeen ja työsuhteen päättyessä maksettava vuosilomakorvaus on tukikel- poinen kulu hankkeelle, jos muut tukikelpoisuuden ehdot täyttyvät.
Työajanseurantaa ei vaadita, koska hankkeelle kohdistettava %-osuus työajasta ja siten palkasta määritellään etukäteen hankkeen tukipäätöksessä.
Tosiasialliset palkkakustannukset
Kaikki aiheutuneet kustannukset korvataan kirjan- pidon tositteiden mukaan. Tukikelpoisia palkka- kustannuksia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut, bonukset tai muut niihin rinnastettavat työantajan vapaaehtoisesti maksamat tai hanketyöhön liitty- mättömät tukikelvottomia erät.
Yksikkökustannusmalli (Tuntitaksamalli)
Hankkeen tukikelpoiset palkkakustannukset laske- taan toteutuneiden työtuntien määrän perusteella ennalta vahvistetulla yksikkökustannuksella eli tuntitaksalla kerrottuna. Tuen maksaminen perustuu toteutuneisiin ja hyväksyttyihin yksiköihin.
Yksikköhinnan määrittelemiseksi on kuvattava xxxx- seen jokaisen tehtävän osalta vuosittaiset bruttotyö- voimakustannukset ilman lakiin perustuvia työnan- tajan sivukuluja ja virka- tai työehtosopimukseen perustuvia lomarahoja ja jakamalla se 1720 tunnilla. Laskennan määrittelyyn on olemassa useita eri tapo- ja. Laskennan perusteena olevat tiedot on perus- tuttava viimeisimpiin asiakirjoihin, ja ne on voitava todentaa dokumentein, myös jälkikäteen.
Työaikaosuus ja yksikköhinta perusteluineen ilmoi- tetaan tehtävänkuvauslomakkeessa. Tehtävänku- vaus ja hankkeelle kohdennettavan työajan osuuden tulee olla työnantajan vahvistama.
Hakemusvaiheessa määritellään hankkeelle vuosit- taiset bruttotyövoimakustannukset ilman sivukuluja ja lomarahaa, jotka jaetaan laskennallisella työmää- rällä (1720 tunnilla), jolloin saadaan työvoimakus- tannusten tuntihinta. Hyväksyttävien tuntien määrä ei saa ylittää 1720 tuntia tai 1720 tunnista hanketta koskevan työn osa-aikaisuutta vastaavalla prosent- tiosuudella laskettua tuntimäärää/vuosi. Vuotuiseen bruttotyövoimakustannukseen sisältyy vuosilo-
ma-ajan ja vapaajaksojen palkka.
Bruttotyövoimakustannukset määritellään käyttäen
joko:
• Henkilön palkka edelliseltä 12 kk
• Keskiarvo 3–5 vastaavan tehtävän palkkakustan- nuksista
• Alle 1 vuonna työskennellyt -> mukautetaan 12
kk palkkaa vastaavaksi osuudeksi
• Xxxx työehtosopimus, palkkasuositus, virallinen tilasto
• Osa-aikaisuus mukautetaan 100 %: iin
• Voi olla myös yhdistelmä (tällöin perusteltava)
Laskennassa käytettävä vuotuinen bruttotyövoi- makustannus ei saa sisältää sivukuluja, lomarahaa, ylityökorvauksia, säästövapaita, palkallisia merkki- päiviä tai muita vastaavia vapaita, tulospalkkioita, luotoisetuja, bonuksia tai muita niihin rinnastettavia työantajan vapaaehtoisesti maksamia tai hanketyö- hön liittymättömiä tukikelvottomia eriä. Yksikkö- kustannuksen laskentaperiaate on dokumentoitava kirjallisesti.
Lakiin perustuvat työnantajan sivukulut ja virka
-tai työehtosopimukseen perustuvat lomarahat korvataan keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena välittömistä palkkakustannuksista (va- kiosivukuluprosenttiosuus). Sivukulut korvataan vakiosivukuluprosenttien mukaan (26,44 % tai AMK-opetushenkilöstö, jolle ei makseta lomarahaa
20,42 %), jotka työ- ja elinkeinoministeriö on vahvis- tanut. Sivukuluprosentti ei muutu kesken hankkeen toteutumisajan.
Työajanseurannat vaaditaan sekä kokoaikaisilta että osa-aikaisilta hanketyöntekijöiltä. Työaikakirjanpi- don tulee olla työntekijän ja työnantajan allekirjoit- tama (myös sähköinen allekirjoitus hyväksytään).
Työajanseurannassa ilmoitetaan ainakin hankkeelle tehdyt teholliset työtunnit ja näiden ajankohta.
Tuen saajilla on erilaisia työajanseurantajärjestelmiä
käytössä ja mukana voi olla enemmänkin tietoa. Kokonaistyöaikaa ei tarvitse ilmoittaa.
Tehollisen työajan lisäksi hankkeelle voidaan tarvit- taessa kohdentaa sairausloma-ajat ja perhevapaat hankkeelle tehtäväksi työajaksi samassa suhteessa kuin henkilö tekee hankkeelle työtä ja siltä osin, kun tuen saaja ei ole oikeutettu saamaan niistä korvaus- ta muualta (kuten Kela-korvaukset).
Työaikakirjanpidon tulee olla todennettavissa jälki- käteen. Työajanseurannat on siis säilytettävä!
Hyväksyttyjen työtuntien enimmäismäärä on aina hankkeen toimintavuosikohtainen. Toteutumatta jääneitä tunteja ei voi siirtää seuraavalle toiminta- vuosille ilman perusteltua syytä ja muutospäätöstä. Muutoksenkaan jälkeen tuntimäärä ei voi siltikään ylittää 1720 h/ osa-aikaisuutta vastaavaa tuntimää- rää.
Osa-aikaisesti hankkeelle työtä tekevän työ- aikaosuus on oltava vähintään 20 % vuotuisesta 100
%; n työaikaosuutta vastaavasta työajasta. Perustel- luista syistä työaikaosuus voi olla alle 20 %, mutta ei vähempää kuin 10 %.
Palkan muuttuessa merkittävästi (yli 10 %) voidaan tuntihinta laskea uudestaan. Yksikköhinnan muutos edellyttää muutoshakemusta perusteluineen. Ra- hoittavalla viranomaisella on asiassa harkintavalta. Indeksikorotuksia yms. ei tuntitaksamallissa huomi- oida erikseen, vaan muutoshakemus voidaan tehdä vain palkan muuttuessa merkittävästi.
Tuntitaksamallissa hankehenkilöstön tosiasiallisia palkkoja ei todenneta hankkeen kirjanpidon otteel- la.
Tehtävänkuvaus
Kirjallinen tehtävänkuvaus vaaditaan jokaisen hankehenkilöstöön esitetyn osalta erillisellä, esihen- kilön allekirjoittamalla, lomakkeella. Tukihakemuk- sella haetaan rahoitusta tehtäville, ei henkilöille.
Kirjallinen tehtävänkuvaus on palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytys. Kirjallinen tehtävänku- vaus vaaditaan käytettäessä kaikkia palkkakustan- nusmalleja.
• Tuensaajan on osoitettava, että hankkeel- le kohdennettavat palkkakustannukset ovat
määrältään kohtuullisia eivätkä ylitä tuensaajan vastaavan tasoisista tehtävistä yleisesti makse- tun palkan määrää.
• Pseudonymisointi: Tehtäväkuvauslomakkeelle kirjoitetaan työntekijän nimen sijaan tehtäväni- mike, joka vastaa hankesuunnitelmassa mainit- tua tehtävää
• Tuensaajan on säilytettävä tukipäätöksen eh- tojen mukaisesti sisällöllisesti yhdenmukainen tehtäväkuvaus, jossa on mukana myös työnteki- jän nimitiedot.
Jos palkkakustannukset on haettu korvattavaksi yksikkökustannusmallin mukaisesti, on tuen saajan hankehenkilön nimellä varustetun kirjallisen teh- tävänkuvauslomakkeen lisäksi säilytettävä kaikki yksikköhinnan määrittämiseen liittyvä aineisto, kuten palkkalaskelmat, ja tarvittavat työntekijöi- den suostumukset tietojen luovuttamiseen. Kaikki todentava aineisto on säilytettävä ja sen on oltava saatavilla mahdollisia varmennuksia ja tarkastuksia varten. Tuensaajan on säilytettävä kaikki eri versiot työntekijöiden nimitiedot sisältävistä tehtävänku- vauksista siten, että ne muodostavat aukottoman jäljitysketjun hankesuunnitelmassa todettujen teh- tävänkuvausten kanssa.
Jos palkkakustannukset on haettu korvattavaksi vakiosivukuluprosentin mukaisesti, on tuen saa- jan säilytettävä hankehenkilön nimellä varustettu alkuperäinen kirjallinen tehtävänkuvauslomake, joka vastaa hankehakemuksessa ja tukipäätöksellä
hyväksyttyä tehtävänkuvausta ja hankkeelle kohden- nettua työaikaa. Tuensaajan on säilytettävä kaikki eri versiot työntekijöiden nimitiedot sisältävistä tehtä- vänkuvauksista siten, että ne muodostavat aukotto- man jäljitysketjun hankesuunnitelmassa todettujen tehtävänkuvausten kanssa.
Matkakustannukset
Matkakustannukset haetaan korvattavaksi tosiasi- allisesti haettavana kustannuksena. Tämä koskee tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvia kustannus- malleja. Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajan työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matka- korvausten määrää.
Matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän matkan alkaessa voimassa olevan valtion matkustussäännön mukai- sesti, Jos tuen saajan työntekijöiden palvelussuh- teen ehtoihin sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaami- sesta tai matkustajan osalta ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta.
Hankkeesta aiheutuvina matkakustannuksina voi- daan hyväksyä hankehenkilöstön matkakustannus- ten lisäksi hankkeen kohderyhmän ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajien matkakus-
tannuksia ja muita hankkeen toteuttamisen kan- nalta välttämättömiä matkakustannuksia, jos nämä kustannukset sisältyvät hankkeen suunnitelmaan. Tosiasiallisena matkakustannuksena ei korvata enin- tään 15 km:n etäisyydelle henkilön virka- tai työpai- kasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matka- kustannuksia, vaan nämä kustannukset korvataan hankkeen FR-osuudesta.
Matkakustannusten yksikkökustannusmallia ei so- velleta AKKE-hankkeissa.
Hankkeen tulot
Hankkeessa saatavat tulot on arvioitava ja ilmoitet-
tava tukihakemuksessa, jos ne ovat jo tiedossa.
Hankkeen tuloja ovat:
• hankkeeseen myönnetyllä tuella hankittujen tai hankkeessa syntyvien ja markkinoille siirtyvien tuotteiden ja palvelujen myynnistä saatavat tulot;
• hankkeeseen myönnetyllä tuella hankitun koneen tai laitteen käyttöajan luovutuksesta ulkopuoliselle taholle saadut käyttökorvaukset;
• hankkeen toimitiloista saadut käyttökorvaukset
ja vuokratulot;
• hankkeessa järjestetystä maksullisesta seminaa- rista tai muusta tilaisuudesta saadut osallistu- mismaksut.
Hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähen- netään hankkeen toteuttamisaikana tuottamat ja viimeistään viimeisen tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä saadut tulot, jollei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koske- vasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Hankkeessa on pääsääntöisesti aina oltava tällä hakemuksella haettavan tuen lisäksi myös muuta rahoitusta. Rahoitusta voidaan saada esimerkiksi kunnilta tai muilta julkisilta organisaatiolta (seura- kunta tms.) sekä yksityisiltä organisaatioilta. Xxxx- keeseen täytyy pääsääntöisesti sisältyä myös hakijan omaa rahoitusta. Hakijasta riippuen se lasketaan mukaan kuntien, muuhun julkiseen tai yksityiseen rahoitukseen. Tukihakemuksella ilmoitettavista rahoitusosuuksista tulee olla sitoumukset tai sitovat sopimukset tukihakemuksen liitteenä.
Tuen ulkopuolelle
jäävät kustannukset
Tukea ei voida maksaa seuraaviin kustannuksiin:
• kustannukset, jotka aiheutuvat tuen saajan tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta,
• poistot,
• viivästys- ja muut korkokulut,
• tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, luot- tokorttien käyttömaksut, valuutan vaihtopalkki- ot, kurssitappiot, provisiot ja muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset,
• varainsiirtovero ja veroluonteiset maksut,
• sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut, muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset, oikeudenkäyntikulut sekä
• kustannukset siltä osin kuin tuen saaja on saa- nut tai on oikeutettu saamaan niistä korvausta muualta, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Vähämerkityksinen tuki, ns. de minimis
Jos hankkeen toimenpiteisiin osallistuu hyödynsaa- jina taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, voidaan niille kohdentaa määriteltyä tukea vähä- merkityksisenä eli de minimis -tukena. De minimis
-tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on enintään yhteensä 200 000 euroa yhtä yritystä kohden nykyisen ja kahden edellisen verovuoden aikana. Poikkeuksena mm. kalastus- ja vesiviljely, maatalouden alkutuotanto ja kuljetusala (xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxx-xxx-xx-xxxx- mis-tuki). AKKE-rahoitusta ei pääsääntöisesti myön- netä de minimis –ehtoisena.
Jos tukihakemuksessa haetaan tukea de minimistoi- menpiteistä aiheutuviin kustannuksiin, tulee tukiha- kemuksessa esittää tuen kohdentuminen taloudel- lista toimintaa harjoittaville yksiköille erillisellä de minimis -liitteellä.
Jokaisen tuen kohteena olevan yrityksen osalta on il- moitettava tuensaajalle kirjallisesti kolmen edellisen verovuoden aikana saamat de minimis -tuet rahoit- tajalta saatavalla lomakkeella (pakollinen liite).
Tukipäätöksessä todetaan sekä hakijaorganisaatioon että hankkeen toimenpiteisiin osallistuviin yrityksiin kohdistuva de minimis –tuki. Hankkeelle voidaan tehdä tarvittaessa toteutusaikana muutospäätöksiä, jos hankkeen kohderyhmään liittyy uusia yrityksiä, joille hankkeen kautta saatu julkinen tuki on de minimis -tukea. Tukipäätöksen/muutospäätöksen jälkeen tuensaajan on ilmoitettava jokaiselle osallis- tuvalle yritykselle tiedoksianto sille tukipäätöksellä myönnetystä de minimis -tuen määrästä.
Tuensaajan on säilytettävä ja arkistoitava kaikki hankkeen toimintaan liittyvä de minimis -tukea kos- kevat lomakkeet. Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä siten, että tuen käy- tön valvonta hankkeen toteuttamisaikana ja myös hankkeen toteuttamisajan jälkeen on mahdollista.
Hankkeen tuensaajalla on seuranta- ja raportointi- velvollisuus hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina osallistuville yrityksille myönnetystä de minimis
-tuesta. Yhteishankkeissa velvollisuus kohdistuu jokaiseen osatoteuttajaan toteuttamansa hankkeen osan osalta ja koko yhteishankkeen osalta velvoi-
te on yhteishankkeen päätoteuttajalla. Tuensaaja on velvollinen raportoimaan kullekin yksittäiselle yritykselle myönnetyn de minimis -tuen määrän maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavassa seurantaraportissa. Raportoitavien tietojen tulee perustua hankkeen toimenpiteisiin osallistuvilta organisaatioilta saatuihin kirjallisiin ja allekirjoitet- tuihin selvityksiin aiemmin myönnetystä de minimis
-tuesta sekä hankkeen kirjanpitotietoihin siitä, onko organisaatio maksanut etuuden arvoa vastaavan markkinaehtoisen korvauksen vai onko etuus myön- netty de minimis -ehtoisena tukena.
Tuensaajan on säilytettävä kaikki selvitykset, ilmoi- tukset, laskelmat ja muut näihin rinnastettavat asia- kirjat niistä perusteista, joiden mukaan de minimis
-asetuksen edellytykset yksittäisen yrityksen osalta ovat täyttyneet.
Mikäli tuensaaja ei voi varmistua siitä, että xxxx- xxxx toimenpiteeseen hyödynsaajana osallistuva yritys täyttää kaikki tuen myöntämiselle de mi- nimis -asetuksessa säädetyt edellytykset, estää se yrityksen osallistumisen hankkeessa tuettuun toimenpiteeseen, ellei yritys ole suorittanut etuu-
desta tukipäätöksessä määriteltyä tukitoimenpiteen
markkinahintaa.
Yritysten maksamat de minimiksen maksuosuudet ovat osa hankkeen yksityistä rahoitusta. Osuus tulee arvioida jo tukihakemuksella.
3 Hankkeen toteuttaminen
Seurantatiedot
AKKE-rahoituksen seurannassa käytettävät seuranta- tiedot on esitetty hakulomakkeessa tai sen liitteissä ja niiden toteutuminen raportoidaan loppuraportis- sa ja pyydettäessä väliraportoinnin yhteydessä.
Hakemusvaiheessa ilmoitettavat seurantatiedot
Hakemusvaiheessa ilmoitettavat hankekohtaiset seurantatiedot ovat tavoitearvioita siitä, kuinka paljon hankkeen tuloksena syntyy tuotoksia, joita seurataan tuotosindikaattoreiden avulla. Tuotosten kertymistä seurataan koko hankkeen ajan seuran- taraportilla. Tuotokset liittyvät kiinteästi hankkeen sisällölliseen toteutumiseen.
• Käynnistyvät kokeilut -indikaattori tarkoittaa sellaista toimintaa, joka ei ole pilotointia eikä toteuttavan organisaation normaalia toimintaa. Kokeilun kohteena on uusi tapa, menetelmä, toimintamalli tms., jota ei ole aiemmin kokeiltu. Yksittäisessä hankkeessa voidaan tehdä useam- pia kokeiluja. Kokeileminen on ytimeltään toimi- vuuden testaamista ja kokeilemalla oppimista, mutta kokeiluja voi myös käyttää asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseen, jaettujen tari- noiden synnyttämiseen ja yhteiskunnan raken- teelliseen muuttamiseen.
• Uusi toimintamalli tai käynnistyvä kehityspro- sessi -indikaattori tarkoittaa kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaa, jonka toteuttaminen voi tapahtua useana hankkeena tai hankekokonai- suutena.
• Mukana olevat yritykset ja muut organisaatiot, kpl
• Hankkeen toiminta-aikana hankkeen myötävai- kutuksella syntyneet uudet yritykset, kpl, joista naisten perustamia kpl
• Myötävaikutuksella syntyneet uudet työpaikat, kpl (ei hankkeessa työskentelevät), joista naisten kpl
• Hanke edistää alueen elinvoimaa, valitse sopivin
• Hanke edistää kansainvälistä toimintaa, valitaan kyllä/ei
• Hanke tukee ilmastonmuutoksen hillintää tai
siihen sopeutumista, valitaan kyllä/ei
• Hanke edistää asukkaiden ja/tai yritysten digitalisia palveluita ja niiden saavutettavuutta, valitaan kyllä/ei
Kuvaile tukihakemuslomakkeella, miten hanke edis-
tää valittuja seurantatietoja.
Seurantaraportilla ja loppuraportissa ilmoitettavat seurantatiedot
Seurantatiedot kerätään ja raportoidaan kumulatiivi- sesti. Lomakkeen tieto vastaa aina kertymää hank- keen alusta raportointihetkeen. Kerättyjen seuranta- tietojen tulee olla jäljitettävissä ja todennettavissa. Seurantaraportilla ilmoitetut tiedot tulee dokumen- toida kirjallisesti niin, että ne voidaan myöhem-
min todentaa esim. varmennusten ja tarkastusten yhteydessä.
Yhteishankkeessa seurantatiedot kokoaa ja raportoi hankkeen päätoteuttaja.
kilpailuttaminen
Hankinnat tulee kilpailuttaa, ja hankinnoissa tulee noudattaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeusso- pimuksista annettua lakia (1397/2016, hankintalaki). Hankintalakia noudatetaan sen soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Jos hankintalakia ei sovel- leta, niin tuen saaja vastaa siitä, että hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia.
Tuen saajan on kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi pyydettävä 10 000 euron suuruisessa ja sitä suuremmassa, mutta kansallisen kynnysar- von alittavassa hankinnassa tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.
Tuen saajan on kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi selvitettävä vähintään 3 000 euron suuruisessa, mutta alle 10 000 euron suuruisessa hankinnassa tavanomainen hintataso, jos tuen saaja ei osoita hankinnasta aiheutuvien kustannusten kohtuullisuutta tarjouksia pyytämällä.
Jos hankinnan arvo on alle 3 000 €, kustannusten on oltava kohtuullisia, ja se on pystyttävä tarvittaessa osoittamaan.
Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin taikka yhdistellä keino- tekoisesti hankintoja koskevien säännösten sovelta- misen välttämiseksi.
Hankinnat on dokumentoitava. Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä siten, että tuen käytön valvonta myös hankkeen to- teuttamisajan jälkeen on mahdollista. Aina, kun on ostopalveluita, toimitetaan liite F, hankintaluettelo (kumulatiivinen hankintaselvityslomake), joka löytyy Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuilta.
Osamaksulla hankittava
omaisuus
Osamaksulla hankitun omaisuuden hankintamenos- ta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos tuen saajalla on oikeudellisesti sitova sopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva velka rahoitusyhtiölle tai myyjälle; omaisuus on toimitettu tuen saajalle ja omaisuuden omistusoikeus on siir- tynyt tuen saajalle tai omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet ovat siirtyneet tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omai- suudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäve- ron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen.
Lisäksi, jos osamaksua koskevassa sopimuksessa on siirretty myyjän oikeuksia rahoitusyhtiölle tai muulle rahoittavalle taholle, ovat omaisuuden hankintame- nosta aiheutuvat kustannukset tukikelpoisia vain, jos rahoittava taho on maksanut velaksi jääneen kauppahinnan tuen saajan puolesta myyjälle.
Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole osamaksulla hankitusta omaisuudesta tuen saajalle aiheutuvat hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivätkä muut vastaavat kustan- nukset. Tuen saajan on osoitettava välittävälle toimi- elimelle tuen maksamista koskevassa hakemukses- sa, että kustannuksiin ei sisälly edellä tarkoitettuja kustannuseriä.
Koneiden ja laitteiden pitkäaikainen vuokraaminen (leasing)
Koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraami- sesta (leasing) aiheutuvina kustannuksina voidaan hyväksyä siitä aiheutuvat kohtuulliset kustannuk- set. Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole leasingista aiheutuvat hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivätkä muut vas- taavat kustannukset. Tuen saajan on osoitettava välittävälle toimielimelle tuen maksamista koskevas- sa hakemuksessa, että kustannuksiin ei sisälly edellä tarkoitettuja kustannuseriä.
Käytetyn koneen tai
laitteen hankinta
Käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos:
• koneen tai laitteen hankintaan ei ole saatu viiden hankintaa edeltäneen vuoden aikana julkista tukea;
• kustannukset eivät ylitä koneen tai laitteen käypää arvoa;
• koneen tai laitteen jäljellä oleva käyttöikä on riittävä tukipäätöksessä määrättyyn omaisuuden käyttötarkoitukseen ja -aikaan sekä hankkeen tavoitteeseen nähden; ja
• kone tai laite on teknisiltä ominaisuuksiltaan
asianmukainen tarkoitettuun käyttöön
Tuen saajan on osoitettava koneen tai laitteen han- kintaan saatu aikaisempi tuki. Kustannukset eivät saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa, ja se on tarvittaessa voitava osoittaa selvityksellä.
Tiedottaminen
Onnistunut tiedottaminen ja julkisuus lisäävät kehittämistoimenpiteiden tunnettuutta ja edistävät hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämistä. Tie- dottamisella tehdään tuloksia näkyväksi ja lisätään toiminnan avoimuutta ja näkyvyyttä. Aktiivinen tie- dottaminen oikeille kohderyhmille tukee hankkeen toteutusta.
Hankkeen asiakirjoissa ja hankkeesta tiedotettaessa on mainittava hankkeen rahoittaja maakunnan liitto ja käytettävä maakunnan logoa. Logot löytyvät liiton verkkosivuilta. Hankkeen alkaessa toteuttajalta pyy- detään hankkeen julkinen tiivistelmä, joka viedään Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuille.
Hankkeen loppumaksatuksen yhteydessä toteuttaja laatii loppuraportista lyhennelmän, jossa ilmoite- taan hankkeessa käytetty rahamäärä, hankkeen indi- kaattoritoteuma ja hankkeen keskeisimmät tulokset.
Lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) mukaiset saavutettavuusvaatimukset koskevat hankkeen kehittämää, tarjoamaa ja ylläpi- tämää verkkopalvelua. Verkkopalvelun tulee täyttää lain edellyttämät saavutettavuusvaatimukset, jotta verkkopalveluista aiheutuvat kustannukset olisivat tukikelpoisia.
Hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan ni- metä ohjausryhmä, jonka asettamisesta tuen myön- tänyt maakunnan liitto päättää rahoituspäätöksessä. Tuen saaja nimeää ohjausryhmän jäsenet ja pysyvät asiantuntijat lukuun ottamatta rahoittavan viran- omaisen edustajaa, jonka rahoittava viranomainen nimeää ohjausryhmään asiantuntijaksi. Asiantuntija kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin ja hankkeen tapahtumiin ja hän seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutumista.
Ohjausryhmän jäsenten ja pysyvien asiantuntijoi- den lukumäärän ja asiantuntemuksen on vastattava hankkeen kokoa ja luonnetta.
Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata han- kesuunnitelman noudattamista ja toteuttamista, to- teuttamisen etenemistä sekä hankkeen rahoituksen ja kustannusten toteutumista. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan maakunnan liitolle. Jos muutoshakemuksessa on kyse kiireel- lisestä muutoksesta, on ohjausryhmän käsiteltävä muutoshakemus viipymättä muutoshakemuksen vireille tulon jälkeen.
Ohjausryhmällä ei ole juridista vastuuta hankkeen
toteuttamisesta.
Ohjausryhmän kokouksista tulee pitää pöytäkirjaa tai muistiota, jotka tulee toimittaa rahoittajalle mak- satushakemuksen liitteenä.
Maksatushakemukset on käsiteltävä ohjausryhmän
kokouksessa ennen sen lähettämistä rahoittajalle.
Ohjausryhmän ensimmäinen kokous
Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa suositel- laan käsiteltävän seuraavat asiat:
1. Valitaan ohjausryhmän puheenjohtaja, varapu- heenjohtaja ja sihteeri.
2. Tarkistetaan ohjausryhmän kokoonpano ja täy- dennetään ryhmää tarvittaessa.
3. Todetaan ohjausryhmän toimivalta.
4. Todetaan hankkeen saama rahoitus ja päätök- sestä hakijalle johtuvat velvoitteet ja sovitaan toimintatavoista.
5. Selostetaan hankkeen keskeinen sisältö ja ta-
voitteet ja mahdollisesti täsmennetään niitä.
6. Käsitellään hankkeen tiedottamissuunnitelma.
7. Muut esille tulevat asiat.
Muutokset hanke- ja rahoitussuunnitelmaan
Rahoituspäätöstä koskevia muutospäätöksiä voidaan tehdä perustellusti ja painavista syistä pääsääntöisesti korkeintaan kaksi, koskien kustan- nusjakauman, toteutusajan ja hankesuunnitelman muutosta. Mikäli hankkeen toteutuksen aikana ilmenee tarpeita tarkistaa hankkeen sisältöä, kus- tannusarviota, rahoitussuunnitelmaa tai hankkeen toteutusaikaa, tulee hakijan olla yhteydessä rahoit- tajaan. Jos hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa tukipäätöksen ja sen liitteenä olevan hankesuun- nitelman mukaisesti, tuen saajan on tehtävä tu- kipäätöksen muutoshakemus. Muutostarve tulee käsitellä ohjausryhmässä. Muutosta hankkeeseen haetaan kirjallisesti vapaamuotoisella hakemuksella hankkeen tukipäätöksessä mainitun toteutusajan voimassaoloaikana. Kertakorvaushankkeeseen voi muutosta hakea vain toteutusaikaan.
Muutoshakemuksesta on käytävä ilmi, miltä osin hanke muuttuu hankkeen voimassa olevaan tukipää- tökseen nähden. Lähtökohtaisesti kustannukset ovat tukikelpoisia siitä päivästä lähtien, kun muutosha- kemus on jätetty rahoittajalle. Lopullisen päätöksen muutosten hyväksymisestä tekee rahoittaja. Muut- tuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta alkaen.
Jos yhteishankkeessa jokin tuen saaja ei enää täytä tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä tai hankeko- konaisuuteen on tarpeen lisätä tai siitä on tarpeen poistaa yksi tai useampi tuen saaja, on tehtävä tuki- päätöksen muutoshakemus- ja -päätös.
Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset
Hankkeen tukikelpoisina kustannuksina voidaan hyväksyä enintään tukipäätöksessä hyväksytyn kokonaiskustannusarvion mukainen määrä. Hyväk- syttävien kustannusten on oltava tukikelpoisia myös kustannuslajin ylityksen osalta
Muutospäätöstä ei tarvitse tehdä, jos muutos:
1. on enintään 20 % tukipäätöksessä hyväksytyn
kustannuslajin kokonaismäärästä; tai
2. on enemmän kuin 20 % tukipäätöksessä hyväk- sytyn kustannuslajin kokonaismäärästä, mutta ylitys on enintään 10 000 euroa.
Muutoksen ollessa suurempi, tulee tehdä muutos- hakemus ja -päätös. Muutokset lähtökohtaisesti ovat tukikelpoisia siitä lähtien, kun muutoshakemus on jätetty viranomaiselle. Kustannuslajien välistä muutosta ei voida soveltaa Flat Rate 40 %- ja ker- takorvaus -kustannusmalleilla korvattavissa kustan- nuslajeissa.
Jatkoajan hakeminen ja myöntäminen
Rahoittava viranomainen voi erityisestä syystä myöntää hankkeen toteutukselle jatkoaikaa. Tuen saajan on tehtävä jatkoaikaa koskeva perusteltu muutoshakemus ennen voimassa olevan päätöksen mukaista hankkeen päättymispäivämäärää.
4 Tuen maksamisen hakeminen
Hyväksytyt kustannukset on määritelty hankkeen hyväksytyssä hankesuunnitelmassa ja rahoituspää- töksessä. Hankkeen kustannuksiksi hyväksytään vain hankkeen toteuttamista edistäviä, hankkeen toteutusaikana syntyneitä ja hankkeesta aiheutu- via kohtuullisia kustannuksia. Tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia kustan- nuksia, jos tilintarkastusta on edellytetty hankkeen tukipäätöksessä. Tilintarkastajan lausunto vaaditaan koko hankkeen ajalta loppumaksatuksen yhteydessä kokonaiskustannuksiltaan yli 200 000 euron hank- keissa. Lausunto on tukikelpoinen kulu hankkeelle ja sen tekee toteuttajan oma tilintarkastaja.
Maksatusta haetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuen maksamisen edel- lytyksenä on selvitys hankkeen etenemisestä ja hankkeen toteutuneesta muusta kuin tuen saajan omarahoitusosuuteen kuuluvasta rahoituksesta. Prosenttimääräisinä hyväksyttäviä kustannuksia ei yksilöidä hakemuksen yhteydessä eikä niitä koskevia kirjanpidon tositteita tarvitse esittää.
Tosiasiallisesti aiheutuneina ja maksettuina tuki- kelpoisina kustannuksina haettavien kustannus- ten tulee lisäksi olla tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä tuen saajan tosiasiallisesti maksamia; osoitettavissa hankekoh- taisesti pidetyn kirjanpidon tositteilla ja että tuen maksamista koskevassa hakemuksessa ilmoitetut kustannukset vastaavat tuen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.
Tuen saajan on edelleen pidettävä hankkeen kus- tannuksista erillisellä kirjanpitokoodilla muusta kirjanpidosta vaikeuksitta todettavissa ja erotetta- vissa olevaa kirjanpitoa tosiasiallisesti haettavien kustannusten osalta. Tuen saajalla on edelleen velvollisuus esittää kirjanpidon ote ja tarvittaessa tositteet tarkastusten ja varmennusten yhteydessä kustannusmallista riippuen.
Myös toteutunut rahoitus tulee näkyä hankkeen pääkirjalla (pl. hakijan oma rahoitus). Hankkeen saama rahoitus tulee todentaa liittämällä tosite maksatushakemuksen liitteeksi. Tuen saajan omara- hoitusta ei tarvitse todentaa. Rahoitusta on hanke- toiminnan kohderyhmien tai toimintaan osallistu- vien organisaatioiden osuus hankkeen rahoituksesta sekä de minimiksenä saatujen yritysten maksuosuu- det.
Maksatushakemuksessa esitettävien kulujen ja rahoituksen tulee perustua hyväksyttyyn tukipää- tökseen. Rahoitusosuuksien tulee toteutua samassa prosentuaalisessa suhteessa, kuin tukipäätöksessä on hyväksytty. Jos hakijatahon ulkopuolinen rahoitus ei toteudu suunnitellulla tavalla, hankkeen toteutta- ja vastaa puuttuvasta osuudesta. Mikäli ulkopuolista rahoitusta kertyy suunniteltua enemmän, maakun- nan liitto vähentää liikaa maksetun osuuden verran hankkeen AKKE-tukea.
Tuki maksetaan tukipäätöksessä hyväksyttyyn kus- tannusmalliin perustuviin tuen maksamista kos- kevassa päätöksessä tukikelpoisiksi hyväksyttyihin kustannuksiin perustuen. Hyväksyttävistä kustan- nuksista vähennetään hankkeesta mahdollisesti aiheutuneet tulot, jotka ovat aiheutuneet hankkeen toteuttamisaikana ja viimeistään viimeisen tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä.
Maksatusta haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy maakunnan liiton verkkosivuilta.
Maksatuksen hakemista koskeva määräaika tai muu aikataulu voidaan esittää hankkeen tukihakemukses- sa. Toiminta-ajaltaan yli vuoden kestävissä hankkeis- sa suositellaan hakemaan kustannuksia maksuun vähintään kuuden kuukauden jaksoissa.
Viimeinen maksatushakemus tulee olla maakunnan liitossa neljän (4) kuukauden sisällä hankkeen to- teutusajan päättymisestä. Loppumaksatushakemus ja loppuraportti tulee toimittaa maakunnan liittoon viimeistään 4 kuukauden kuluessa hankkeen päätty- misestä.
Kirjanpidon ote tulee liittää maksatushakemuksen liitteeksi, jos kustannusmallin käyttö sitä edellyt- tää.
Silloin kun palkkakustannukset korvataan kiinteällä sivukuluprosentilla, maksamista koskevaan hake- mukseen on liitettävä kirjanpidon ote hankehen- kilöstölle maksetuista palkoista maksukaudelta.
Tarvittaessa toimitetaan liitteet B1, henkilöstöliite ja B2, lomapalkkaliite, jotka löytyvät Pohjois-Pohjan- maan liiton nettisivuilta.
Jos tuki on myönnetty yksinkertaistetun kustannus- mallin mukaisena tukena, tuen maksamisen edelly- tykset on todennettava tuen maksamista koskevassa hakemuksessa tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla. Leasing-kustannusten ja osamaksulla hankittavien koneiden ja laitteiden osalta tuen saajan on osoitet- tava, että kustannuksiin ei sisälly hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannuksia eikä muita vastaavia kustannuksia.
Tukea ei makseta, jos vaadittua seurantaraporttia, loppuraporttia, pyydettyjä liitteitä tai muita lisäselvi- tyksiä ei ole toimitettu.
Kertakorvaushankkeen maksamisen hakeminen
Kertakorvaus-hankkeen maksatushakemuksen liit- teenä toimitetaan vain tukipäätöksessä määritellyt tuotokset, ohjausryhmän pöytäkirjat sekä väli/lop- puraportti, sekä tosite ulkopuolisesta rahoituksesta, jos sitä on.
Kustannusmalliltaan kertakorvauksena myönne- tyn hankkeen maksatushakemuksen yhteydessä ei toimiteta kirjanpidon otetta tai hankehenkilöstön työajanseurantoja.
Rahoitusosuuksia koskevat ja todentavat tositteet on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä, myös kertakorvaushankkeessa, omarahoitusta ei tarvitse todentaa.
Maksatushakemuksessa toteutuneina kustannuk- sina ilmoitetaan rahoituspäätöksessä hyväksytyt kokonaiskustannukset. Tukea haetaan myönnetty maksimimäärä.
Välimaksatuksen yhteydessä annettava väliraportti
sisältää vähintään seuraavat asiat:
• hankkeen henkilöstö, organisaatio ja keskeiset
yhteistyötahot
• kuvaus raportointikauden toimenpiteistä ja
tuloksista
• toimintasuunnitelma seuraavalle raportointikau- delle
• selvitys mahdollisista projektisuunnitelman poikkeamista perusteluineen
• seurantatiedot hankkeen määrällisistä tavoit- teista (suunnitelma vs. toteuma)
• kuvaus kilpailuttamismenettelyistä
• erillistä väliraporttia ei tarvitse tehdä, mikäli käyttää uutta maksatushakemuslomaketta jossa kysytään seurantatiedot maksatuskaudelta.
Loppuraportti
Loppuraportti toimitetaan hankkeen viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Siinä esitetään vähintään seuraavat tiedot:
• kuvaus hankkeen tavoitteista, niiden toteutumi- sesta sekä keskeisistä toimenpiteistä
• poikkeamat suhteessa suunniteltuun
• hankkeen tulokset ja vaikuttavuus, indikaattori- tiedot
• hankkeen henkilöstö, organisaatio ja keskeiset
yhteistyötahot
• selvitys hankkeen toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta
• hankkeen tulosten hyödyntäminen jatkossa
ja selvitys siitä miten hankkeessa toteutettua toimintaa tullaan jatkamaan tuen päättymisen jälkeen
• loppuraportin liitteenä ohjausryhmän tai muu arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista sekä kooste muusta kerätystä ja saadusta palauttees- ta
• miten hankkeesta tiedotettiin, miten hanke
näkyi julkisuudessa
• ilmoitus hankkeeseen liittyvän aineiston säily- tyspaikasta
• tiivistelmä hankkeen toiminnasta ja tuloksista.
Hankkeesta julkaistaan Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla joko loppuraportti tai tiivistelmä hank- keen toiminnasta ja tuloksista.
Loppuraportin allekirjoittaa päätoteuttajan organi- saatiossa nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Erillistä loppuraporttipohjaa ei ole.
5 Valvonta ja jatkotoimet
Aineiston säilyttäminen ja säilyttämisaika
Tuen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston tukipäätöksen ehtojen mukaisesti niin, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Xxxx- xxxxxxx liittyvän kirjanpitoaineiston säilyttämiseen sovelletaan, mitä kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä säädetään.
Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä siten, että tuen käytön valvonta myös hankkeen toteuttamisajan jälkeen on mah- dollista. Hankkeen muu kuin kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan laskettuna sen vuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jona hankkeen viimeinen maksuerä on maksettu tuen saajalle.
Tuen saajan on säilytettävä itsellään rahoituslain 25 §:n sekä tämän päätöksen ehtojen mukaisesti
kaikki tehtävänkuvaukset, joihin on sisällytetty myös kyseisten työntekijöiden nimitiedot (etu- ja sukuni- met).
Tuen saajan on säilytettävä itsellään kaikki brutto- työvoimakustannuksen määrittämiseen käytetty todentava aineisto (mm. palkkalaskelmat ja työnte- kijöiden suostumukset palkkatietojen käyttämiseen keskiarvokustannusten laskemiseen). Todentavasta aineistosta on käytävä aukottomasti ja tehtäväkoh- taisesti ilmi, mitä bruttotyövoimakustannuksen määrittämisen tapaa tai tapoja on käytetty kunkin hankehenkilöstöön kuuluvan tehtävän osalta.
Valvonta ja tarkastus
Hankkeiden toteutusta seurataan maksatusten yhteydessä päätetystä kustannusmallista riippuen kirjanpitotietojen ja/tai hankkeesta annettujen sel- vitysten avulla. Ensisijainen valvontavastuu on tuen myöntäneellä viranomaisella eli maakunnan liitolla, jolla on valtionavustuslain (688/2001) 16–18 §:n mukaan valtionapuviranomaisena oikeus suorit- taa myöntämiensä tukien maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia tuen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöllä ja valtiontalouden tarkastus- virastolla on oikeus tarkastaa myönnettyjen varojen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa.
Tuen saaja on velvollinen avustamaan tarkastuksis- sa.
Maksetun tuen palauttaminen, maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä
Myönnetyn avustuksen maksamisen keskeyttä- misestä sekä maksetun tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä säädetään laissa alueiden kehittä- misen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (757/2021).
Petostentorjunta, väärinkäytökset ja sääntöjenvastaisuus
Rahoittavat tahot toimivat petoksia ja korruptiota vastustaen ja petoksiin ja korruptioon sovelletaan nollatoleranssia. Samaa edellytetään myös tuen hakijoilta ja tuen saajilta. Kaikki epäilyt sääntöjen- vastaisuuksista ja petoksista tutkitaan huolellisesti riippumatta siitä, onko epäilty tekijä tuenhakija tai hallinnon virkamies.
Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulla olevat ohjeet ja lomakkeet
xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx/xxx/
Allekirjoitetut rahoitus- ja maksatushakemukset liitteineen toimitetaan sähköpostilla Poh- jois-Pohjanmaan liiton kirjaamoon osoitteella xxxxxxxx@xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx
Yhteystiedot:
Aluekehityspäällikkö Xxxxxx Xxxxx 050 433 3951
xxxxxx.xxxxx@xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx
Aluekehitysasiantuntija Xxxxxx Xxxxxxxxx 050 9180035
xxxxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx
Hanketalousasiantuntija Xxx Xxxxxxxx 040 685 4020
xxx.xxxxxxxx@xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx
Maksatuasiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx 040 685 4035
xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO | COUNCIL OF OULU REGION | Poratie 5 A, 90140 Oulu, Finland | x000 00 000 0000 | xxx.xxxxxxx-xxxxxxxxx.xx