VUODEN 2010 KANSAINVÄLINEN KAAKAOSOPIMUS

KÄÄNNÖS

VUODEN 2010 KANSAINVÄLINEN KAAKAOSOPIMUS

JOHDANTO

SOPIMUSPUOLET, jotka

a) TUNNUSTAVAT kaakaoalan vaikutuksen köyhyyden vähentämiseen ja kansainvälisesti sovittujen kehitys­ tavoitteiden, erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden, saavuttamiseen;

b) TUNNUSTAVAT kaakaon ja kaakaokaupan merkityksen kehitysmaiden kansantalouksille väestön tulonläh­ teenä ja tunnustavat kaakaokaupan keskeisen vaikutuksen maiden vientituloihin ja maiden sosiaalisten ja taloudellisten kehitysohjelmien laatimiseen;

c) TUNNUSTAVAT kaakaoalan merkityksen miljoonien ihmisten toimeentulolle erityisesti kehitysmaissa, joissa kaakaotuotanto on pientuottajien pääasiallinen suorien tulojen lähde;

d) TUNNUSTAVAT, että tiivis kansainvälinen yhteistyö kaakaoon liittyvissä kysymyksissä ja kaikkien kaakaon arvoketjun sidosryhmien välinen jatkuva vuoropuhelu voivat edistää maailman kaakaotalouden kestävää kehitystä;

e) TUNNUSTAVAT viejäjäsenten ja tuojajäsenten välisten strategisten kumppanuuksien merkityksen kestävän kaakaotalouden saavuttamiselle;

f) TUNNUSTAVAT, että kansainvälisten kaakaomarkkinoiden avoimuus on tarpeen varmistaa sekä tuottajien että kuluttajien edun vuoksi;

g) TUNNUSTAVAT aikaisempien, vuosien 1972, 1975, 1980, 1986, 1993 ja 2001 kansainvälisten kaa­ kaosopimusten vaikutuksen maailman kaakaotalouden kehitykseen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I LUKU

TAVOITTEET

1 artikla

Tavoitteet

Jotta voidaan vahvistaa maailman kaakaoalaa ja edistää sen kes­ tävää kehitystä sekä tarjota lisää etuja kaikille sidosryhmille, seitsemännellä kansainvälisellä kaakaosopimuksella pyritään seu­ raaviin tavoitteisiin:

a) edistämään kansainvälistä yhteistyötä maailman kaakaotalou­ dessa;

b) tarjoamaan asianmukaiset puitteet hallitusten välisille ja yk­ sityissektorin kanssa käytäville keskusteluille kaikista kaakao­ alaan liittyvistä kysymyksistä;

c) edistämään jäsenmaiden kaakaotalouden vahvistamista laa­ timalla, kehittämällä ja arvioimalla asianmukaisia hankkeita osoitettaviksi toimivaltaisille laitoksille rahoittamista ja tote­ uttamista varten sekä ja hankkimalla varoja jäsenten ja maa­ ilman kaakaotalouden edun mukaisille hankkeille;

d) saavuttamaan asianmukaiset hinnat, jotka tuottavat oikeu- denmukaiset tulot sekä tuottajille että kuluttajille kaakaon arvoketjussa, ja edistämään maailman kaakaotalouden tasa­ painoista kehitystä kaikkien jäsenten edun mukaisesti;

e) edistämään kestävää kaakaotaloutta taloudellisella, sosiaa­ lisella ja ympäristönäkökohtien tasolla;

f) kannustamaan tutkimusta ja sen tulosten täytäntöönpanoa edistämällä koulutus- ja tiedotusohjelmia, jotka mahdollista­ vat kaakaolle soveltuvien teknologioiden siirron jäsenille;

g) edistämään maailman kaakaotalouden avoimuutta ja erityi­ sesti kaakaokauppaa kokoamalla, analysoimalla ja jakamalla asiaan liittyviä tilastotietoja ja tekemällä tarkoituksenmukaisia selvityksiä sekä edistämään kaupan esteiden poistamista;

h) edistämään ja kannustamaan suklaan ja kaakaopohjaisten tuotteiden kulutusta kaakaon kysynnän lisäämiseksi muun muassa edistämällä tietoisuutta kaakaon hyvistä ominaisuuk­ sista, myönteiset terveysvaikutukset mukaan lukien, tiiviissä yhteistyössä yksityissektorin kanssa;

i) kannustamaan jäseniä edistämään kaakaon laatua ja kehittä­ mään kaakaoalaa varten asianmukaiset elintarviketurvalli­ suusmenettelyt;

j) kannustamaan jäseniä laatimaan ja toteuttamaan strategioita, joilla parannetaan paikallisyhteisöjen ja pientuottajien kykyä hyötyä kaakaontuotannosta, ja edistämään näin köyhyyden vähentämistä;

k) helpottamaan tietojen saamista rahoitusvälineistä ja -palve­ luista, joista kaakaontuottajat voivat hyötyä, mukaan lukien luotonsaanti ja riskinhallintamenetelmät.

II LUKU

MÄÄRITELMÄT

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimusta sovellettaessa

1. kaakaolla tarkoitetaan kaakaopapuja ja kaakaotuotteita;

2. jalo- eli aromikaakaolla tarkoitetaan kaakaota, jonka makua ja väriä pidetään poikkeuksellisen korkeatasoisena ja jota tuotetaan tämän sopimuksen liitteessä C luetelluissa maissa;

3. kaakaotuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka on valmistettu yksinomaan kaakaopavuista, kuten kaakaomassa, kaakao­ voi, makeuttamaton kaakaojauhe, kaakaokakku ja murs­ katut kaakaopavut;

4. suklaalla ja suklaatuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka on valmistettu kaakaopavuista Codex Alimentarius -kokoelman mukaisia suklaata ja suklaatuotteita koskevia vaatimuksia noudattaen;

5. kaakaopapujen kokonaisvarastoilla tarkoitetaan kaikkia kaa­ kaovuoden viimeisenä päivänä (30 päivänä syyskuuta) tie­ dossa olevia kuivia kaakaopapuja riippumatta niiden säily­ tyspaikasta, omistajasta tai käyttötarkoituksesta;

6. kaakaovuodella tarkoitetaan 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta;

7. järjestöllä tarkoitetaan 3 artiklassa tarkoitettua Kansainvä­ listä kaakaojärjestöä;

8. neuvostolla tarkoitetaan 6 artiklassa tarkoitettua Kansainvä­ listä kaakaoneuvostoa;

9. sopimuspuolella tarkoitetaan hallitusta, Euroopan unionia tai 4 artiklassa määrättyä hallitustenvälistä järjestöä, joka on väliaikaisesti tai lopullisesti sitoutunut noudattamaan tätä sopimusta;

10. jäsenellä tarkoitetaan edellä määriteltyä sopimuspuolta;

11. tuojamaalla tai tuojajäsenellä tarkoitetaan maata tai jäsentä, jonka kaakaontuonti papuina ilmaistuna ylittää sen viennin;

12. viejämaalla tai viejäjäsenellä tarkoitetaan maata tai jäsentä, jonka kaakaonvienti papuina ilmaistuna ylittää sen tuonnin. Kaakaontuottajamaa, jonka kaakaontuonti papuina ilmais­ tuna ylittää sen viennin, mutta jonka kaakaopapujen tuo­ tanto kuitenkin ylittää sen tuonnin tai jonka tuotanto ylit­ tää nähtävissä olevan kansallisen kaakaonkulutuksen (1), voi halutessaan olla viejäjäsen;

13. kaakaonviennillä tarkoitetaan kaakaon poistumista jonkin maan tullialueelta ja kaakaontuonnilla kaakaon tuontia jon­ kin maan tullialueelle siten, että näitä määritelmiä sovellet­ taessa tullialueen katsotaan tarkoittavan jäsenen kaikkia tul­ lialueita yhdessä, mikäli jäsen käsittää useamman kuin yh­ den tullialueen;

14. kestävällä kaakaotaloudella tarkoitetaan integroitua arvoket­ jua, jossa kaikki sidosryhmät kehittävät ja edistävät asian­ mukaista politiikkaa saavuttaakseen sellaisen tuotanto-, ja­ lostus- ja kulutustason, joka on taloudellisesti kannattava, ympäristön kannalta järkevä ja sosiaalisesti vastuullinen ny­ kyisten ja tulevien sukupolvien edun mukaisesti, ja jonka tavoitteena on parantaa kaakaon arvoketjun tuottavuutta ja kannattavuutta kaikkien asianomaisten sidosryhmien ja eri­ tyisesti pientuottajien osalta;

15. yksityissektorilla tarkoitetaan kaikkia yksityisiä tahoja, joi­ den pääasiallinen toiminta tapahtuu kaakaoalalla, mukaan lukien viljelijät, välittäjät, jalostajat, valmistajat ja tutkimus­ laitokset. Tätä sopimusta sovellettaessa yksityissektoriin lue­ taan kuuluviksi myös julkiset yritykset, virastot ja laitokset, jotka eräissä maissa suorittavat tehtäviä, joista toisissa maissa huolehtivat yksityiset tahot;

16. tavoitehinnalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa käytettävää, 33 artiklan määräysten mukaisesti laskettua kaakaon kansainvälistä hintaa edustavaa indikaattoria;

17. erityisnosto-oikeudella (SDR) tarkoitetaan Kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeutta;

18. tonnilla tarkoitetaan 1 000 kilogramman massaa eli 2 204,6 naulaa, ja ’naulalla’ tarkoitetaan 453,597 grammaa;

(1) Lasketaan kaakaopapujen jauhatuksista, joihin lisätään papuina il­ maistu kaakaotuotteiden, suklaan ja suklaatuotteiden nettotuonti.

19. jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä tarkoitetaan viejäjäsenten antamien äänten enemmistöä ja tuojajäsenten antamien äänten enemmistöä erikseen laskettuina;

20. määräenemmistöllä tarkoitetaan kahta kolmasosaa viejäjä­ senten antamista äänistä ja kahta kolmasosaa tuojajäsenten antamista äänistä erikseen laskettuina edellyttäen, että vie­ jäjäsenistä vähintään viisi ja tuojajäsenistä enemmistö on läsnä;

21. voimaantulolla, ellei toisin määrätä, tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin tämä sopimus tulee voimaan joko väliaikaisesti tai lopullisesti.

b) tuojajäseniä.

3. Jäsen voi vaihtaa jäsenluokkaa neuvoston vahvistamilla ehdoilla.

4. Vähintään kaksi sopimuspuolta voi ilmoittaa osallistuvansa järjestöön jäsenryhmänä, jos ne ilmoittavat asiasta neuvostolle ja tallettajalle asianmukaisesti; ilmoitus osallistumisesta jäsenryh­ mänä tulee voimaan asianomaisten sopimuspuolten nimeämänä päivänä ja neuvoston hyväksymin ehdoin.

III LUKU

KANSAINVÄLINEN KAAKAOJÄRJESTÖ

3 artikla

Kansainvälisen kaakaojärjestön päätoimipaikka ja rakenne

1. Vuoden 1972 kansainvälisellä kaakaosopimuksella perus­ tettu Kansainvälinen kaakaojärjestö jatkaa toimintaansa ja panee täytäntöön tämän sopimuksen määräykset sekä valvoo niiden soveltamista.

2. Järjestön päätoimipaikan on aina sijaittava jäsenmaan alu­ eella.

3. Järjestön päätoimipaikka on Lontoossa, jollei neuvosto toi­ sin päätä.

4. Järjestön tehtäviä hoitavat seuraavat tahot:

a) Kansainvälinen kaakaoneuvosto, joka on järjestön ylin toimi­ elin;

b) neuvoston avustavat elimet, joihin kuuluvat hallinto- ja ra­ hoituskomitea, talouskomitea, maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea ja kaikki muut neuvoston perustamat komiteat; ja

c) sihteeristö.

4 artikla

Järjestön jäsenet

1. Jokainen sopimuspuoli on järjestön jäsen.

2. Järjestössä on kahdenlaisia jäseniä:

a) viejäjäseniä; ja

5. Tässä sopimuksessa olevien viittausten ”hallitukseen” tai ”hallituksiin” on tulkittava käsittävän myös Euroopan unionin ja kaikki hallitustenväliset järjestöt, joilla on kansainvälisten so­ pimusten, erityisesti perushyödykesopimusten, neuvottelemi­ seen, tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä vastaavia velvoit­ teita. Näin ollen kaikkia tässä sopimuksessa olevia viittauksia allekirjoittamiseen, ratifiointiin, hyväksymiseen, väliaikaista so­ veltamista koskevaan ilmoitukseen taikka liittymiseen on tällais­ ten hallitustenvälisten järjestöjen osalta tulkittava siten, että ne sisältävät viittauksen kyseisten järjestöjen taholta tapahtuvaan allekirjoittamiseen, ratifiointiin, hyväksymiseen, väliaikaista so­ veltamista koskevaan ilmoitukseen taikka liittymiseen.

6. Kun tällaiset hallitustenväliset järjestöt äänestävät toimival­ taansa kuuluvista asioista, niillä on jäsenvaltioidensa 10 artiklan mukaista kokonaisäänimäärää vastaava äänimäärä. Tällöin halli­ tustenvälisten järjestöjen jäsenvaltiot eivät saa käyttää yksilöllistä äänioikeuttaan.

5 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestö on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omai­ suutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynnissä.

2. Järjestön, sen toimitusjohtajan, henkilöstön ja asiantunti­ joiden sekä jäsenten edustajien asemaa, erioikeuksia ja vapauksia heidän ollessaan isäntämaan hallituksen alueella virkatehtäviensä suorittamiseksi säännellään isäntämaan hallituksen ja Kansainvä­ lisen kaakaojärjestön välillä tehdyssä päätoimipaikkaa koske­ vassa sopimuksessa.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätoimipaikkaa koskeva sopimus on tästä sopimuksesta riippumaton. Sen voi­ massaolo lakkaa kuitenkin

a) edellä mainitun päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen mää­ räysten mukaisesti;

b) jos järjestön päätoimipaikka siirretään pois isäntämaan halli­ tuksen alueelta; tai

c) jos järjestö lopettaa toimintansa.

4. Järjestö voi tehdä yhden tai useamman jäsenen kanssa sopimuksia sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka saatta­ vat olla tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kannalta tarpeellisia; neuvoston on hyväksyttävä nämä sopimukset.

IV LUKU

KANSAINVÄLINEN KAAKAONEUVOSTO

6 artikla

Kansainvälisen kaakaoneuvoston kokoonpano

1. Kansainväliseen kaakaoneuvostoon kuuluvat kaikki järjes­ tön jäsenet.

2. Jäseniä edustavat neuvoston kokouksissa asianmukaisesti valtuutetut edustajat.

7 artikla

Neuvoston valtuudet ja tehtävät

1. Neuvosto käyttää kaikkia niitä valtuuksia ja suorittaa tai suorituttaa kaikki ne tehtävät, jotka ovat tarpeen tämän sopi­ muksen nimenomaisten määräysten täytäntöönpanemiseksi.

2. Neuvostolla ei ole valtuuksia eikä sen voida olettaa saa­ neen jäseniltä valtuutusta ottaa vastatakseen mistään tämän so­ pimuksen soveltamisalan ulkopuolisesta velvoitteesta; etenkään sillä ei ole valtuuksia ottaa lainaa. Käyttäessään valtuuksiaan tehdä sopimuksia neuvoston on sisällytettävä sopimuksiin tä­ män kohdan ja 23 artiklan sisältämät ehdot sillä tavoin, että ne tulevat neuvoston muiden sopimuskumppanien tietoon; mi­ käli näin ei kuitenkaan toimita, se ei silti tee sopimusta mität­ tömäksi eikä neuvoston katsota ylittäneen sille myönnettyjä valtuuksia.

3. Neuvosto hyväksyy tämän sopimuksen määräysten täytän­ töönpanemiseksi tarvittavat ja niiden kanssa sopusoinnussa ole­ vat säännöt ja määräykset, mukaan lukien neuvoston ja sen komiteoiden työjärjestykset sekä järjestön varainhoitoa ja henki­ löstöä koskevat määräykset. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä menettelystä, jolla se voi kokoontumatta ratkaista tietyt kysymykset.

4. Neuvosto pitää tämän sopimuksen nojalla sille kuuluvien tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavia asiakirjoja sekä muita asi­ anmukaisiksi katsomiaan asiakirjoja.

5. Neuvosto voi asettaa työryhmän tai työryhmiä avuksi teh­ täviensä suorittamisessa.

8 artikla

Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1. Neuvosto valitsee jokaiseksi kaakaovuodeksi puheenjohta­ xxx ja varapuheenjohtajan, joille järjestö ei maksa palkkaa.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan viejäjäsenten tai tuojajäsenten edustajien keskuudesta. Nämä toimet vuorotte­ levat kaakaovuosittain näiden kahden jäsenluokan välillä.

3. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa tila­ päisesti estyneitä tai toisen heistä taikka heidän molempien ol­ lessa pysyvästi estyneitä neuvosto voi tilanteen mukaan valita viejäjäsenten tai tuojajäsenten edustajien keskuudesta uudet hen­ kilöt kyseisten toimien joko väliaikaisiksi tai pysyviksi haltijoiksi.

4. Puheenjohtaja tai muu neuvoston kokouksessa puheenjoh­ tajana toimiva virkamies ei saa äänestää. Hänen valtuuskuntansa jäsen voi käyttää hänen edustamansa jäsenen äänioikeutta.

9 artikla

Neuvoston istunnot

1. Neuvosto pitää yleensä yhden sääntömääräisen istunnon kaakaovuoden molempien puoliskojen aikana.

2. Neuvosto kokoontuu erityisistuntoon niin päättäessään tai

a) viiden jäsenen pyynnöstä;

b) vähintään kahden sellaisen jäsenen pyynnöstä, joilla on vä­ hintään 200 ääntä;

c) toimitusjohtajan pyynnöstä, kun sovelletaan 22 ja 59 artiklaa.

3. Istunnoista on ilmoitettava vähintään 30 kalenteripäivää aikaisemmin paitsi kiireellisissä tapauksissa, jolloin istunnoista on ilmoitettava vähintään 15 päivää aikaisemmin.

4. Istunnot pidetään yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei neuvosto toisin päätä. Jos neuvosto päättää jonkin jäsenen kut­ susta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kut­ sun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

10 artikla

Äänet

1. Viejäjäsenillä on yhteensä 1 000 ääntä ja tuojajäsenillä yhteensä 1 000 ääntä; äänet jakautuvat kummassakin jäsenluo­ kassa eli viejäjäsenten ja tuojajäsenten keskuudessa tämän artik­ lan seuraavien kohtien mukaisesti.

2. Viejäjäsenten äänet jaetaan kaakaovuosittain seuraavasti: jokaisella viejäjäsenellä on viisi perusääntä. Loput äänet jaetaan kaikkien viejäjäsenten kesken suhteessa niiden kolmen edeltävän kaakaovuoden aikana viemän kaakaon keskimäärään, jota kos­ kevat tiedot järjestö on julkaissut Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics -julkaisun viimeisimmässä numerossa. Tätä tarkoitusta varten vienti lasketaan lisäämällä kaakaopapujen nettovientiin

34 artiklan mukaisesti muuntokertoimilla kaakaopavuiksi muunnettujen kaakaotuotteiden nettovienti.

3. Kunakin kaakaovuonna tuojajäsenten äänet jaetaan kaik­ kien tuojajäsenten kesken suhteessa niiden kolmen edeltävän kaakaovuoden aikana tuoman kaakaon keskimäärään, jota kos­ kevat tiedot järjestö on julkaissut Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics -julkaisun viimeisimmässä numerossa. Tätä tarkoitusta varten tuonti lasketaan lisäämällä kaakaopapujen nettotuontiin

34 artiklan mukaisesti muuntokertoimilla kaakaopavuiksi muunnettujen kaakaotuotteiden bruttotuonti. Jäsenmaalla on ol­ tava vähintään viisi ääntä. Tämän vuoksi sellaisten jäsenmaiden, joiden äänimäärä ylittää vähimmäismäärän, äänioikeudet jaetaan sellaisten jäsenten kesken, joiden äänimäärä alittaa vähimmäis­ määrän.

4. Jos jostain syystä äänten tilastollinen laskentaperuste osoit­ tautuisi vaikeaksi määritellä tai päivittää tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, neuvosto voi päättää muusta äänten tilas­ tollisesta laskentaperusteesta.

5. Jäsenellä saa olla enintään 400 ääntä, lukuun ottamatta 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja jäsenmaita. Kaikki tämän määrän ylittävät, tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohtaan perustuvien laskutoimitusten mukaiset äänet jaetaan uudelleen muiden jä­ senten kesken kyseisten kohtien mukaisesti.

6. Jos jäsenyys järjestössä muuttuu tai jäsenen äänioikeus jonkin tämän sopimuksen määräyksen nojalla peruutetaan tai palautetaan, neuvoston on huolehdittava äänten uudelleen jaka­ misesta tämän artiklan mukaisesti. Euroopan unionilla tai 4 artiklassa määritellyillä hallitustenvälisillä järjestöillä on kulla­ kin sama määrä ääniä kuin yksittäisellä jäsenellä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7. Ääniä ei saa jakaa osiin.

11 artikla

Neuvoston äänestysmenettely

1. Jokainen jäsen on oikeutettu äänestämään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä jäsen saa jakaa ääniään. Jäsen voi kuitenkin äänestää eri tavalla sellaisilla äänillä, joita se on oikeutettu käyt­ tämään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Viejäjäsen voi neuvoston puheenjohtajalle osoitetulla kir­ jallisella ilmoituksella valtuuttaa toisen viejäjäsenen ja vastaavasti tuojajäsen voi valtuuttaa toisen tuojajäsenen valvomaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan neuvoston kokouksissa. Tällöin ei sovelleta 10 artiklan 5 kohdassa määrättyä rajoitusta.

3. Jäsenen, jonka toinen jäsen on valtuuttanut käyttämään valtuuttajajäsenen 10 artiklan mukaista äänioikeutta, on äänes­ tettävä valtuuttajajäsenen antamien ohjeiden mukaisesti.

12 artikla

Neuvoston päätökset

1. Xxxxxxxx pyrkii tekemään päätöksensä ja antamaan suo­ situksensa yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, neuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa määräenem­ mistöllä seuraavien menettelyjen mukaisesti:

a) jos ehdotus ei saavuta määräenemmistön edellyttämää enem­ mistöä enemmän kuin kolmen viejäjäsenen tai enemmän kuin kolmen tuojajäsenen äänestettyä sitä vastaan, ehdotus katsotaan hylätyksi;

b) jos ehdotus ei saavuta määräenemmistön edellyttämää enem­ mistöä enintään kolmen viejäjäsenen tai enintään kolmen tuojajäsenen äänestettyä sitä vastaan, ehdotuksesta ääneste­ tään uudelleen 48 tunnin kuluessa; ja

c) jos ehdotus ei edelleenkään saavuta määräenemmistön edel­ lyttämää enemmistöä, se katsotaan hylätyksi.

2. Neuvoston päätösten tekemiseen tai suositusten antami­ seen vaadittavaa äänimäärää laskettaessa äänestyksestä pidätty­ neiden jäsenten ääniä ei oteta lukuun.

3. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan kaikkia neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla tekemiä päätöksiä.

13 artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

1. Neuvosto ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin neuvottelujen tai yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen toimielinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin ja Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä tarvittaessa muiden Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa.

2. Ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin erityisen merkityksen kansainvälisessä pe­ rushyödykekaupassa neuvosto tiedottaa tarkoituksenmukaisella tavalla tälle järjestölle toiminnastaan ja työohjelmistaan.

3. Neuvosto voi myös ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin te­ hokkaiden yhteyksien ylläpitämiseksi kaakaon tuottajien, välittä­ jien ja valmistajien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

4. Neuvosto pyrkii saamaan kansainväliset rahoituslaitokset ja muut maailman kaakaotaloudesta kiinnostuneet tahot mu­ kaan toimintaansa kaakaon tuotanto- ja kulutuspolitiikan alalla.

5. Neuvosto voi päättää toimia yhteistyössä muiden asianmu­ kaisten kaakaoalan asiantuntijoiden kanssa.

14 artikla

Tarkkailijoiden kutsuminen ja osallistuminen

1. Neuvosto voi kutsua muita valtioita kuin jäseniä osallistu­ maan kokouksiinsa tarkkailijoina.

2. Neuvosto voi kutsua myös 13 artiklassa tarkoitettuja jär­ jestöjä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

3. Neuvosto voi myös kutsua tarkkailijoiksi valtiosta riippu­ mattomia järjestöjä, joilla on asianmukaista asiantuntemusta kaakaoalalla.

4. Neuvosto päättää järjestön hallinnollisissa määräyksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti tarkkailijoiden osallistumi­ sesta kuhunkin istuntoon, tapauskohtaisesti myös asianmukaista asiantuntemusta kaakaoalasta omaavien valtiosta riippumatto­ mien järjestöjen osallistumisesta.

15 artikla

Päätösvaltaisuus

1. Neuvoston istunnon avajaiskokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään viisi viejäjäsentä ja tuojajäsenten

enemmistö edellyttäen, että kyseisillä jäsenillä on omassa jäsen­ luokassaan vähintään kaksi kolmannesta kyseisen jäsenluokan kokonaisäänimäärästä.

2. Jos neuvosto ei ole tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti päätösvaltainen istunnon avajaiskokouksen päiväksi määrättynä päivänä, se on päätösvaltainen istunnon toisena päivänä ja is­ tunnon koko loppuajan, jos läsnä olevilla viejä- ja tuojajäsenillä on omassa jäsenluokassaan yksinkertainen ääntenenemmistö.

3. Tämän artiklan 1 kohdan mukaista istunnon avajaiskoko­ usta seuraavien kokousten päätösvaltaisuus määräytyy tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan mukainen edustus katsotaan läsnäoloksi.

V LUKU

JÄRJESTÖN SIHTEERISTÖ

16 artikla

Järjestön toimitusjohtaja ja henkilöstö

1. Sihteeristö koostuu toimitusjohtajasta ja henkilöstöstä.

2. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan toimikaudeksi, jonka kesto ei ylitä sopimuksen voimassaoloaikaa ja voimassaolon mahdollisia pidennyksiä. Se vahvistaa ehdokkaiden valintasään­ nöt sekä toimitusjohtajan nimitysehdot.

3. Toimitusjohtaja on asemaltaan järjestön korkein virkamies, ja hän vastaa neuvostolle tämän sopimuksen hallinnosta ja toi­ minnasta neuvoston päätösten mukaisesti.

4. Järjestön henkilöstö on vastuussa toimitusjohtajalle.

5. Toimitusjohtaja nimittää henkilöstön jäsenet neuvoston vahvistamien määräysten mukaisesti. Näitä määräyksiä laaties­ saan neuvoston on otettava huomioon muissa samankaltaisissa hallitustenvälisissä järjestöissä virkamiehiin sovellettavat mää­ räykset. Henkilöstön jäseniksi on mahdollisuuksien mukaan ni­ mitettävä viejä- ja tuojajäsenten kansalaisia.

6. Toimitusjohtajalla ja muulla henkilöstöllä ei saa olla min­ käänlaisia taloudellisia etuja valvottavanaan kaakaoteollisuu­ dessa, kaakaokaupassa, kaakaon kuljetuksessa tai kaakaoalan mainonnassa.

7. Toimitusjohtaja ja henkilöstö eivät saa tehtäviään suoritta­ essaan pyytää tai vastaanottaa ohjeita jäseniltä eivätkä muilta järjestön ulkopuolisilta tahoilta. Heidän on pidättäydyttävä kai­ kesta toiminnasta, joka saattaa vaikuttaa heidän asemaansa yk­ sinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamie­ hinä. Jokainen jäsen sitoutuu kunnioittamaan toimitusjohtajan ja henkilöstön tehtävien puhtaasti kansainvälistä luonnetta eikä pyri vaikuttamaan heihin heidän tehtäviensä hoidossa.

8. Järjestön toimitusjohtaja tai muu henkilöstö ei saa luovut­ taa mitään tämän sopimuksen toimintaan tai hallintoon liittyviä tietoja, paitsi milloin neuvosto antaa siihen luvan tai tämän sopimuksen nojalla heille kuuluvien tehtävien asianmukainen hoitaminen sitä edellyttää.

17 artikla

Työohjelma

1. Sopimuksen voimaantuloa seuraavassa ensimmäisessä neu­ voston istunnossa toimitusjohtaja esittää viisivuotisen strategisen suunnitelman neuvoston tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Vuotta ennen viisivuotisen strategisen suunnitelman päättymistä toimitusjohtaja esittää neuvostolle uuden luonnoksen viisivuoti­ seksi strategiseksi suunnitelmaksi.

2. Kaakaovuoden viimeisessä istunnossa neuvosto vahvistaa toimitusjohtajan seuraavaksi vuodeksi laatiman järjestön työ­ ohjelman talouskomitean suosituksen perusteella. Työohjelma sisältää hankkeet, aloitteet ja toimet, jotka järjestön on määrä toteuttaa. Toimitusjohtaja panee työohjelman täytäntöön.

3. Kaakaovuoden viimeisessä kokouksessa talouskomitea ar­ vioi kuluvan vuoden työohjelman täytäntöönpanoa toimitusjoh­ tajan laatiman selvityksen perusteella. Talouskomitea esittää neuvostolle päätelmänsä.

18 artikla

Vuosikertomus

Neuvosto julkaisee vuosikertomuksen.

VI LUKU

HALLINTO- JA RAHOITUSKOMITEA

19 artikla

Hallinto- ja rahoituskomitean perustaminen

1. Perustetaan hallinto- ja rahoituskomitea. Sen tehtävänä on

a) valvoa toimitusjohtajan esittämän talousarvioesityksen poh­ jalta neuvostolle toimitettavan hallinnollisen talousarvioesi­ tyksen laatimista;

b) suorittaa kaikki muut neuvoston sille osoittamat hallinto- ja rahoitustehtävät, mukaan lukien tulojen ja menojen sekä jär­ jestön hallintoon liittyvien asioiden seuranta.

2. Hallinto- ja rahoituskomitea esittää edellä mainittuja asi­ oita koskevia suosituksia neuvostolle.

3. Neuvosto vahvistaa hallinto- ja rahoituskomitean työjärjes­ tyksen.

20 artikla

Hallinto- ja rahoituskomitean kokoonpano

1. Hallinto- ja rahoituskomitea koostuu kuudesta vuorotellen vaihtuvasta viejäjäsenestä ja kuudesta tuojajäsenestä.

2. Kukin hallinto- ja rahoituskomitean jäsen nimeää yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varamie­ hen. Neuvosto valitsee kunkin jäsenluokan jäsenet 10 artiklassa määrättyä ääntenjakaumaa noudattaen. Jäsenten toimikausi on kaksivuotinen ja se voidaan uusia.

3. Hallinto- ja rahoituskomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustajiensa joukosta kahden vuoden ajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviä hoitavat vuoro­ tellen viejäjäsenten ja tuojajäsenten edustajat.

21 artikla

Hallinto- ja rahoituskomitean kokoukset

1. Kaikki järjestön jäsenet voivat osallistua hallinto- ja rahoi- tuskomitean kokouksiin tarkkailijoina.

2. Hallinto- ja rahoituskomitea kokoontuu yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei se toisin päätä. Jos hallinto- ja rahoi- tuskomitea päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

3. Hallinto- ja rahoituskomitea kokoontuu yleensä kaksi ker­ taa vuodessa ja raportoi neuvostolle toiminnastaan.

VII LUKU

VARAINHOITO

22 artikla

Varainhoito

1. Tämän sopimuksen hallintoa varten pidetään hallinnollista tiliä. Tämän sopimuksen hallinnon edellyttämät kulut kirjataan hallinnolliselle tilille ja katetaan jäsenten suorittamilla vuosimak­ suilla, jotka vahvistetaan 24 artiklan mukaisesti. Jos jokin jäsen kuitenkin pyytää erityispalveluja, neuvosto voi päättää pyyntöön suostumisesta ja samalla vaatia kyseistä jäsentä suorittamaan niistä maksun.

2. Neuvosto voi avata erillisiä tilejä erityistarkoituksiin tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Näitä tilejä rahoitetaan jä­ senten ja muiden elinten vapaaehtoisin maksuin.

3. Järjestön varainhoitovuosi on sama kuin kaakaovuosi.

4. Neuvoston, hallinto- ja rahoituskomitean, talouskomitean tai näiden perustamien muiden komiteoiden istuntoihin osallis­ tuvien valtuuskuntien kuluista vastaavat asianomaiset jäsenet.

5. Jos järjestön varat eivät riitä tai vaikuttavat jäävän riittä­ mättömiksi jäljellä olevan kaakaovuoden menojen kattamiseksi, toimitusjohtaja kutsuu neuvoston erityisistuntoon 15 päivän kuluessa, mikäli neuvoston ei muutoin ole määrä kokoontua 30 kalenteripäivän kuluessa.

23 artikla

Jäsenmaiden vastuut

Jäsenen vastuu neuvostolle ja muille jäsenille rajoittuu sen vel­ voitteisiin suorittaa maksuosuutensa siten kuin tässä sopimuk­ sessa on erikseen määrätty. Neuvoston kanssa asioivien kolman­ sien osapuolten oletetaan olevan tietoisia neuvoston valtuuksia ja jäsenten velvoitteita koskevista tämän sopimuksen määräyk­ sistä, erityisesti 7 artiklan 2 kohdasta ja tämän artiklan ensim­ mäisestä virkkeestä.

24 artikla

Hallinnollisen talousarvion hyväksyminen ja maksuosuuksien vahvistaminen

1. Neuvosto hyväksyy varainhoitovuoden jälkimmäisellä puo­ liskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaa varainhoi­ tovuotta varten sekä vahvistaa jokaisen jäsenen maksuosuuden kyseisen talousarvion osalta.

2. Kunkin jäsenen maksuosuus kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten määräytyy sen äänimäärän mukaisessa suhteessa kaikkien jäsenten kokonaisäänimäärään kyseisen varainhoitovuoden hallinnollisen talousarvion hyväksy­ misen ajankohtana. Maksuosuuksien vahvistamiseksi kunkin

jäsenen äänet lasketaan ottamatta huomioon jonkin jäsenen ää­ nioikeuden peruuttamista ja siitä johtuvaa äänten uudelleenja­ koa.

3. Neuvosto vahvistaa järjestöön sopimuksen voimaantulon jälkeen liittyvän jäsenen ensimmäisen maksuosuuden kyseiselle jäsenelle tulevan äänimäärän ja kuluvan varainhoitovuoden lop­ puajan perusteella, mutta tämä ei muuta muille jäsenille kuluvaa varainhoitovuotta varten vahvistettuja maksuosuuksia.

4. Jos tämä sopimus tulee voimaan ennen ensimmäisen täy­ den varainhoitovuoden alkua, neuvosto hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan hallinnollisen talousarvion, joka on voimassa en­ simmäisen täyden varainhoitovuoden alkuun asti.

25 artikla

Hallinnollisen talousarvion maksuosuuksien suorittaminen

1. Maksuosuudet jokaisen varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten on suoritettava vapaasti vaihdettavina va­ luuttoina, vapautettuina ulkomaanvaluutan vaihtoa koskevista rajoituksista, ja ne erääntyvät varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä. Jäsenten maksuosuudet varainhoitovuodelta, jolloin ne liittyvät järjestöön, erääntyvät päivänä, jolloin niistä tulee jäse­ niä.

2. Edellä olevan 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn hallinnollisen talousarvion maksuosuudet erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa ajankohdasta, jolloin ne vahvistetaan.

3. Jos jokin jäsen ei ole suorittanut täyttä maksuosuuttaan hallinnollista talousarviota varten neljän kuukauden kuluessa varainhoitovuoden alusta tai jos uusi jäsen ei ole suorittanut sitä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on vahvis­ tanut sen maksuosuuden, toimitusjohtaja kehottaa jäsentä suo­ rittamaan maksunsa mahdollisimman pian. Jollei jäsen ole kah­ den kuukauden kuluessa toimitusjohtajan kehotuksesta suoritta­ nut maksuosuuttaan, jäsenen äänioikeus neuvostossa, hallinto- ja rahoituskomiteassa ja talouskomiteassa peruutetaan siihen asti, kunnes maksuosuus on kokonaan suoritettu.

4. Jäseneltä, jonka äänioikeus on tämän artiklan 3 kohdan nojalla peruutettu, ei peruuteta muita oikeuksia eikä sitä vapau­ teta tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, ellei neuvosto toisin päätä. Jäsen on tällöinkin velvollinen suorittamaan mak­ suosuutensa ja muut tästä sopimuksesta johtuvat taloudelliset velvoitteensa.

5. Neuvosto ottaa harkittavaksi sellaisen jäsenen jäsenyyden, jonka maksuosuudet ovat maksamatta kahdelta vuodelta, ja se voi päättää, että tämä jäsen ei enää nauti jäsenelle kuuluvia oikeuksia ja/tai sitä ei enää oteta huomioon talousarviota varten. Kyseinen jäsen vastaa edelleen kaikista muista tästä sopimuk­ sesta johtuvista taloudellisista velvoitteistaan. Maksamalla erään­ tyneet maksuosuudet jäsen saa takaisin sille jäsenenä kuuluvat oikeudet. Jäsenten takautuvasti suorittamilla maksuilla katetaan ensin erääntyneet maksuosuudet kuluvaa varainhoitovuotta kos­ kevien maksuosuuksien sijaan.

26 artikla

Tilintarkastus ja tilinpäätöksen julkaiseminen

1. Järjestön tilinpäätös varainhoitovuoden ajalta sekä tase va­ rainhoitovuoden päättyessä on tarkastettava 22 artiklassa tarkoi­ tettujen tilien osalta mahdollisimman pian, mutta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua jokaisen varainhoitovuoden päätty­ misestä. Tilintarkastuksen suorittaa riippumaton ja tunnustettu tilintarkastaja, jonka neuvosto valitsee jokaiselle varainhoitovuo­ delle.

2. Riippumattoman ja tunnustetun tilintarkastajan toimeksi­ antoa koskevat ehdot samoin kuin tilintarkastuksen tarkoitus ja päämäärät määritetään järjestön varainhoitoa koskevissa mää­ räyksissä. Järjestön tarkastettu tilinpäätös ja tase esitetään neu­ vostolle hyväksyttäviksi sen seuraavassa sääntömääräisessä istun­ nossa.

3. Tarkastetusta tilinpäätöksestä ja taseesta julkaistaan yh­ teenveto.

VIII LUKU

TALOUSKOMITEA

27 artikla

Talouskomitean perustaminen

1. Perustetaan talouskomitea. Sen tehtävänä on

a) tarkastella kaakaota koskevia tilastoja ja analysoida kaakaon tuotantoa, kulutusta, varastoja, jauhatusta, kansainvälistä kauppaa ja hintaa koskevia tilastoja;

b) tarkastella analyyseja markkinasuuntauksista ja muista suun­ tauksiin vaikuttavista tekijöistä ottaen erityisesti huomioon kaakaon tarjonnan ja kysynnän, mukaan lukien kaakaovoin korvikkeiden käytön vaikutukset kaakaon kulutukseen ja kansainväliseen kaakaokauppaan;

c) analysoida tietoja pääsystä kaakaon ja kaakaotuotteiden markkinoille tuottaja- ja kuluttajamaissa, mukaan lukien tie­ dot tulleista ja muista kaupan esteistä sekä toimista, joita jäsenet ovat toteuttaneet vähentääkseen kaupan esteitä;

d) tarkastella ja suositella neuvostolle hankkeita, jotka on tar­ koitus rahoittaa perushyödykerahaston tai muiden rahoittaja­ yhteisöjen varoin;

e) tarkastella kaakaotalouden kestävään kehitykseen liittyviä ta­ loudellisia kysymyksiä;

f) tarkastella järjestön vuotuisen työohjelman luonnosta tarvit­ taessa yhteistyössä hallinto- ja rahoituskomitean kanssa;

g) valmistella neuvoston pyynnöstä kansainvälisiä kaakaoalan konferensseja ja seminaareja;

h) tarkastella kaikkia muita neuvoston hyväksymiä asioita.

2. Talouskomitea esittää neuvostolle suosituksia edellä mai­ nituista asioista.

3. Neuvosto vahvistaa talouskomitean työjärjestyksen.

28 artikla

Talouskomitean kokoonpano

1. Kaikki järjestön jäsenet voivat osallistua talouskomitean toimintaan.

2. Talouskomitea valitsee jäsenten joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden jaksoksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviä hoitavat vuorotellen viejäjäsenten ja tuojajäsenten edustajat.

29 artikla

Talouskomitean kokoukset

1. Talouskomitea kokoontuu yleensä järjestön päätoimipai­ kassa, ellei se toisin päätä. Jos talouskomitea päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipai­ kassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

2. Talouskomitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa samaan aikaan neuvoston istuntojen kanssa. Talouskomitea ra­ portoi neuvostolle toiminnastaan.

IX LUKU

MARKKINOIDEN AVOIMUUS

30 artikla

Tiedotus ja markkinoiden avoimuus

1. Järjestö toimii maailmanlaajuisena tiedotuskeskuksena, ja se kerää, luokittelee, vaihtaa ja levittää tehokkaasti tilasto- ja tutkimustietoja kaikista kaakaoon ja kaakaotuotteisiin liittyvistä asioista. Tätä varten järjestö

a) ylläpitää ajan tasalla olevia tilastotietoja, jotka koskevat kaa­ kaon ja kaakaotuotteiden tuotantoa, jauhatusta, kulutusta, vientiä, jälleenvientiä, tuontia, hintoja ja varastoja koko maa­ ilmassa;

b) pyytää tarvittaessa teknisiä tietoja kaakaon viljelystä, markki­ noinnista, kuljetuksesta, jalostuksesta, käytöstä ja kulutuk­ sesta.

2. Neuvosto voi pyytää jäseniltä toimintansa kannalta tar­ peellisiksi katsomiaan kaakaota koskevia tietoja, mukaan lukien tiedot kaakaoon sovellettavista hallitusten politiikoista ja vero­ tuksesta sekä kansallisista standardeista, määräyksistä ja lainsää­ dännöstä.

3. Edistääkseen markkinoiden avoimuutta jäsenet ilmoittavat toimitusjohtajalle mahdollisuuksiensa mukaan kohtuullisen ajan kuluessa mahdollisimman yksityiskohtaiset ja luotettavat tilasto­ tiedot.

4. Jos jäsen laiminlyö tai havaitsee vaikeaksi neuvoston jär­ jestön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvitsemien tilastotietojen toimittamisen kohtuullisessa ajassa, neuvosto voi pyytää tätä jäsentä perustelemaan toimintansa. Jos todetaan, että asiassa tarvitaan apua, neuvosto voi tarjota tukitoimia vaikeuk­ sien ratkaisemiseksi.

5. Neuvosto julkaisee sopivina ajankohtina mutta vähintään kahdesti kunkin kaakaovuoden aikana arvioita kaakaon tuotan­ nosta ja jauhatuksista. Neuvosto voi käyttää muista lähteistä saatavia asianmukaisia tietoja seuratakseen markkinoiden kehi­ tystä ja arvioidakseen kaakaon nykyistä ja mahdollista tulevaa tuotantoa ja kulutusta. Neuvosto ei kuitenkaan voi julkaista tietoja, jotka ovat omiaan paljastamaan tietoja sellaisten luon­ nollisten henkilöiden tai yritysten toiminnasta, jotka tuottavat, jalostavat tai jakelevat kaakaota.

31 artikla

Varastot

1. Jotta voidaan helpottaa maailman kaakaovarastojen mää­ rän arviointia markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi, jokainen jäsen toimittaa vuosittain viimeistään toukokuussa toimitusjoh­ tajalle tietoja maansa kaakaopapu- ja kaakaotuotevarastoista 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Toimitusjohtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta yk­ sityissektori osallistuu täydessä yhteistyössä näihin toimiin, tur­ vaten samalla näihin tietoihin liittyvän liikesalaisuuden.

3. Näiden tietojen perusteella toimitusjohtaja laatii talousko­ mitealle vuosikertomuksen kaakaopapujen ja kaakaotuotteiden maailmanlaajuisesta varastotilanteesta.

32 artikla

Kaakaon korvikkeet

1. Jäsenet katsovat, että korvikkeiden käyttö voi haitata kaa­ kaon kulutuksen kasvua ja kestävän kaakaotalouden kehitystä. Jäsenet ottavat tältä osin täysimääräisesti huomioon toimivaltais­ ten kansainvälisten elinten suositukset ja päätökset, erityisesti Codex Alimentarius -kokoelman.

2. Toimitusjohtaja esittää talouskomitealle tilannekatsaukset määräajoin. Talouskomitea arvioi tilanteen näiden katsausten perusteella ja antaa neuvostolle tarvittaessa suosituksia tilanteen edellyttämien päätösten tekemiseksi.

33 artikla

Tavoitehinta

1. Tämän sopimuksen soveltamiseksi ja erityisesti kaakao­ markkinoiden kehityksen seuraamiseksi toimitusjohtaja laskee ja julkaisee Kansainvälisen kaakaojärjestön tavoitehinnan kaa­ kaopavuille. Hinta ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina tonnia kohden sekä euroina, puntina ja erityisnosto-oikeuksina (SDR) tonnia kohden.

2. Kansainvälisen kaakaojärjestön tavoitehinta on kaakao- papujen päivittäisten hintanoteerausten keskiarvo termiinimark­ kinoilla kolmelle lähinnä seuraavalle aktiiviselle kaupankäynti­ kuukaudelle Lontoon pörssissä (NYSE Liffe) ja New Yorkin pörs­ sissä (ICE Futures US) Lontoon sulkemisaikaan. Lontoon hinnat muunnetaan Yhdysvaltain dollareiksi tonnilta käyttäen Lontoon sulkemisaikana käypää dollarin kuuden kuukauden termiinikurs­ sia. Yhdysvaltain dollarin määräinen Lontoon ja New Yorkin hintojen keskiarvo muunnetaan euroiksi ja punniksi Lontoon sulkemisaikana voimassa olevan avistakurssin mukaan sekä eri­ tyisnosto-oikeuksiksi (SDR) Kansainvälisen valuuttarahaston jul­ kaiseman Yhdysvaltain dollarin ja SDR:n välisen virallisen päi­ vävaihtokurssin mukaan. Neuvoston on päätettävä laskutavasta, jota käytetään silloin, kun hintailmoitukset ovat saatavissa vain toisesta edellä mainitusta kaakaopörssistä tai kun Lontoon pörssi on suljettuna. Seuraavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon siirtymisen ajankohta on 15 päivänä sitä kuukautta, joka välit­ tömästi edeltää lähinnä aktiivista erääntymiskuukautta.

3. Neuvosto voi päättää muunkinlaisesta Kansainvälisen kaa­ kaojärjestön tavoitehinnan laskemistavasta, jos se pitää tällaista muuta menettelytapaa tässä artiklassa määrättyä tapaa tyydyttä­ vämpänä.

34 artikla

Muuntokertoimet

1. Kaakaotuotteiden vastaavan papumäärän määrittämiseen käytetään seuraavia muuntokertoimia: kaakaovoi 1,33; kaakao­ kakku ja -jauhe 1,18; kaakaomassa ja murskatut kaakaopavut 1,25. Neuvosto voi tarvittaessa määritellä muitakin kaakaota sisältäviä tuotteita kaakaotuotteiksi. Neuvosto vahvistaa niiden kaakaotuotteiden muuntokertoimet, joiden muuntokertoimia ei ole määrätty tässä kohdassa.

2. Neuvosto voi muuttaa tämän artiklan 1 kohdassa mää­ rättyjä muuntokertoimia.

35 artikla

Tieteellinen tutkimus- ja kehitystyö

Neuvosto tukee ja edistää kaakaon tuotannon, kuljetuksen, ja- lostuksen, markkinoinnin ja kulutuksen tieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä sekä tällä alalla saavutettujen tulosten tunnetuksi tekemistä ja soveltamista käytännössä. Järjestö voi tässä tarkoi- tuksessa tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, tutkimus- laitosten ja yksityissektorin kanssa.

X LUKU

MARKKINAKEHITYS

36 artikla

Xxxxxxxx-analyysit

1. Talouskomitea analysoi kaakaon tuotannon ja kulutuksen alan kehityssuuntauksia ja -näkymiä sekä varastojen ja hintojen kehitystä sekä havainnoi markkinahäiriöt varhaisessa vaiheessa.

2. Uuden kaakaovuoden ensimmäisessä istunnossaan ta- louskomitea tarkastelee seuraaville viidelle kaakaovuodelle teh- tyjä maailman kaakaontuotantoa ja -kulutusta koskevia vuosien- nusteita. Tarvittaessa ennusteita tarkastellaan ja tarkistetaan vuo- sittain.

3. Talouskomitea laatii kullekin neuvoston sääntömääräiselle istunnolle yksityiskohtaisia kertomuksia. Neuvosto tutkii näiden kertomusten perusteella yleistä tilannetta ja erityisesti arvioi tar- jonnan ja kysynnän maailmanlaajuista kehitystä. Neuvosto voi tehdyn arvion perusteella antaa jäsenille suosituksia.

4. Näiden ennusteiden perusteella viejäjäsenet voivat koordi- noida kansallisia tuotantopolitiikkojaan markkinoiden tasapai- non palauttamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

37 artikla

Kulutuksen edistäminen

1. Jäsenet sitoutuvat edistämään suklaan kulutusta ja kaakao- tuotteiden käyttöä, parantamaan tuotteiden laatua ja kehittä- mään kaakaomarkkinoita, myös viejäjäsenmaissa. Jäsen vastaa itse tähän tarkoitukseen käyttämistään keinoista ja menetelmistä.

2. Jäsenet pyrkivät poistamaan kaakaon kulutuksen kasvun tiellä olevat sisäiset esteet tai vähentämään niitä merkittävästi. Tässä tarkoituksessa jäsenet toimittavat toimitusjohtajalle sään- nöllisesti tietoja asiaan liittyvistä kansallisista laeista ja toimen- piteistä sekä kaakaon kulutuksesta, mukaan lukien tiedot kan- sallisista veroista ja tullitariffeista.

3. Talouskomitea laatii järjestölle menekinedistämisohjelman, johon voi sisältyä tiedotuskampanjoita, tutkimustoimintaa,

kapasiteetin lisäämistä ja kaakaon tuotantoa ja kulutusta koske- vien tutkimusten toteuttamista. Järjestö pyrkii tämän toimin- tansa toteutuksessa yhteistyöhön yksityissektorin kanssa.

4. Menekinedistämistoimet sisältyvät järjestön vuotuiseen työohjelmaan, ja niitä voidaan rahoittaa jäsenten, muiden kuin jäsenten, muiden järjestöjen ja yksityissektorin osoittamin va- roin.

38 artikla

Tutkimukset, selvitykset ja raportit

1. Avustaakseen jäseniä neuvosto edistää tutkimusten, selvi- tysten, teknisten raporttien ja muiden asiakirjojen laatimista kaa- kaon tuotanto- ja jakelutaloudesta, mukaan lukien suhdanteet ja ennusteet, viejä- ja tuojamaiden hallitusten toimenpiteiden vai- kutukset kaakaon tuotantoon ja kulutukseen, kaakaon arvoket- jun analyysi, lähestymistavat rahoitusriskien ja muiden riskien hallintaan, kaakaoalan kestävyyteen liittyvät kysymykset, mah- dollisuudet kulutuksen lisäämiseen perinteisillä ja mahdollisilla uusilla käyttötavoilla, kaakaon terveysvaikutukset sekä tämän sopimuksen soveltamisen vaikutukset kaakaon viejiin ja tuojiin, mukaan lukien niiden käyttämät kauppaehdot.

2. Neuvosto voi tukea myös sellaisten selvitysten tekemistä, jotka ovat omiaan edistämään markkinoiden avoimuuden li- sääntymistä sekä helpottamaan tasapainoisen ja kestävän kaa- kaotalouden kehitystä maailmanlaajuisesti.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi neu- vosto voi vahvistaa talouskomitean suosituksesta luettelon tut- kimuksista, selvityksistä ja raporteista, jotka sisällytetään vuotui- seen työohjelmaan tämän sopimuksen 17 artiklan määräysten mukaisesti. Nämä toimet voidaan rahoittaa hallinnollisesta ta- lousarviosta tai muista lähteistä peräisin olevin varoin.

XI LUKU

XXXX- XXX XXXXXXXXXXX

39 artikla

Jalo- eli aromikaakao

1. Ensimmäisessä tämän sopimuksen voimaantultua järjestet- tävässä istunnossaan neuvosto tarkastelee uudelleen tämän so- pimuksen liitettä C ja tarvittaessa muuttaa sitä määrittämällä ne suhteet, joissa liitteessä mainitut maat tuottavat ja vievät yksin- omaan tai osittain jalo- eli aromikaakaota. Neuvosto voi myö- hemmin milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana tarkas- tella uudelleen liitettä C ja muuttaa sitä tarvittaessa. Neuvosto käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua. Tällaisissa tapauksissa asi- antuntijaryhmän on mahdollisuuksien mukaan koostuttava tasa- puolisesti tuojamaiden ja viejämaiden asiantuntijoista. Neuvosto päättää asiantuntijaryhmän kokoonpanosta ja sen noudattamista menettelyistä.

2. Talouskomitea voi tehdä järjestölle ehdotuksia jalo- eli aromikaakaon tuotantoa ja kauppaa koskevan tilastointijärjestel- män laatimisesta ja soveltamisesta.

3. Jäsenet ottavat jalo- eli aromikaakaon merkityksen asian- mukaisella tavalla huomioon tarkastelemalla ja tapauksen mu- kaan hyväksymällä jalo- eli aromikaakaoon liittyviä hankkeita 37 ja 43 artiklan määräysten mukaisesti.

XII LUKU

HANKKEET

40 artikla

Hankkeet

1. Jäsenet voivat tehdä hanke-ehdotuksia, joilla pyritään edis- tämään tämän sopimuksen tavoitteita ja ensisijaisia aloja, jotka on yksilöity 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa viisivuotisessa strategisessa suunnitelmassa.

2. Talouskomitea tarkastelee hanke-ehdotuksia ja esittää neu- vostolle niitä koskevat suosituksensa neuvoston määrittämien järjestelyjen ja menettelyjen mukaisesti, jotka koskevat hankkei- den esittämistä, arviointia, hyväksymistä, tärkeysjärjestykseen asettamista ja rahoitusta. Neuvosto voi tilanteen mukaan mää- rittää järjestelyjä ja menettelyjä hankkeiden toteuttamista ja seu- rantaa varten sekä niiden tulosten mahdollisimman laajaa levit- tämistä varten.

3. Toimitusjohtaja esittää jokaisessa talouskomitean kokouk- sessa kertomuksen neuvoston hyväksymien hankkeiden etene- misestä, mukaan lukien rahoitusta odottavat, toteutettavana ole- vat tai jo toteutetut hankkeet. Neuvostolle esitetään asiasta yh- teenveto 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Järjestö vastaa pääsääntöisesti valvontatehtävistä hankkei- den toteuttamisen aikana. Järjestölle hankkeiden valmistelusta, hallinnoinnista, valvonnasta ja arvioinnista aiheutuvat yleiskulut on otettava huomioon hankkeiden kokonaiskustannuksissa. Nämä yleiskulut eivät saa ylittää 10:tä prosenttia hankkeen ko- konaiskustannuksista.

41 artikla

Suhteet perushyödykerahastoon sekä muihin monen- ja kahdenvälisiin rahoittajiin

1. Järjestö hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla perus- hyödykerahaston tarjoamia järjestelyjä osallistuakseen kaakaota- loudelle merkityksellisten hankkeiden valmisteluun ja rahoituk- seen.

2. Järjestö pyrkii tekemään yhteistyötä muiden kansainvälis- ten järjestöjen samoin kuin monen- ja kahdenvälisten rahoitta- jalaitosten kanssa, jotta kaakaotaloudelle merkityksellisille ohjel- mille ja hankkeille järjestyisi niiden tarvitsema rahoitus.

3. Järjestö ei missään tapauksessa vastaa hankkeisiin liitty- vistä taloudellisista velvoitteista omasta puolestaan eikä jäsen- tensä nimissä. Mitään järjestön jäsentä ei voida pitää jäsenyy- tensä perusteella vastuullisena toisen jäsenen tai muun tahon hankkeiden yhteydessä ottamista tai antamista lainoista.

XIII LUKU

KESTÄVÄ KEHITYS

42 artikla

Xxxxxxxx ja työolot

Jäsenet pyrkivät parantamaan kaakaoalalla työskentelevän väes- tön elintasoa ja työoloja kehitystasoaan vastaavalla tavalla ottaen huomioon kansainvälisesti sovitut periaatteet ja ILO:n sovellet- tavat työelämän normit. Jäsenet myös sopivat siitä, ettei työelä- män normeja saa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin kaupan- käynnissä.

43 artikla

Kestävä kaakaotalous

1. Jäsenet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet kestävän kaakaotalouden saavuttamiseksi ottaen huomioon kestävän ke- hityksen periaatteet ja tavoitteet, jotka on määritetty muun mu- assa Rio de Janeirossa vuonna 1992 vahvistetuissa Rion ympä- ristö- ja kehitysjulistuksessa ja Agenda 21 -toimintaohjelmassa, New Yorkissa vuonna 2000 annetussa Yhdistyneiden Kansakun- tien vuosituhatjulistuksessa, Johannesburgissa vuonna 2002 pi- detyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa julkaistussa ra- portissa, vuonna 2002 saavutetussa kehitysrahoitusta koskevassa Monterreyn konsensuksessa ja vuonna 2001 annetussa Dohan kehitysohjelmaa koskevassa ministerijulistuksessa.

2. Järjestö avustaa pyynnöstä jäseniä saavuttamaan kestävän kaakaotalouden kehittämistä koskevat tavoitteet 1 artiklan e ala- kohdan ja 2 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

3. Järjestö on tärkein foorumi kaikkein sidosryhmien väliselle jatkuvalle vuoropuhelulle, jolla edistetään tarvittaessa kestävän kaakaotalouden kehitystä.

4. Järjestö kannustaa jäsenten väliseen yhteistyöhön toimilla, jotka edistävät kestävän kaakaotalouden saavuttamista.

5. Neuvosto hyväksyy kestävään kaakaotalouteen liittyviä oh- jelmia ja hankkeita ja arvioi niitä säännöllisin väliajoin tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6. Järjestö hankkii apua ja tukea monen- ja kahdenvälisiltä rahoittajilta näiden kestävän kaakaotalouden saavuttamiseen täh- täävien ohjelmien, hankkeiden ja toimien täytäntöönpanemi- seksi.

XIV LUKU

MAAILMAN KAAKAOTALOUDEN NEUVOA-ANTAVA KOMI- TEA

44 artikla

Maailman kaakaotalouden neuvoa-antavan komitean perustaminen

1. Perustetaan maailman kaakaotalouden neuvoa-antava ko- mitea, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’, jotta voidaan kan- nustaa yksityissektorin asiantuntijoita osallistumaan aktiivisesti järjestön toimintaan ja edistää jatkuvaa vuoropuhelua julkisen sektorin ja yksityissektorin asiantuntijoiden välillä.

2. Neuvoa-antava komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa neuvostolle lausuntoja asioista, joilla on yleistä ja strategista merkitystä kaakaoalalle, mukaan lukien:

a) tarjonnan ja kysynnän pitkän aikavälin rakenteellinen kehi- tys;

b) keinot kaakaonviljelijöiden aseman vahvistamiseksi, jotta hei- dän toimeentuloaan voidaan parantaa;

c) ehdotukset kaakaon kestävän tuotannon, kaupan ja käytön edistämiseksi;

d) kestävän kaakaotalouden kehittäminen;

e) kulutuksen edistämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntö- jen ja puitteiden laatiminen;

f) kaikki muut tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaakaoalaan liittyvät asiat.

3. Neuvoa-antava komitea auttaa neuvostoa keräämään tie- toja tuotannosta, kulutuksesta ja varastoista.

4. Neuvoa-antava komitea esittää neuvoston tarkasteltavaksi suosituksia edellä mainituista asioista.

5. Neuvoa-antava komitea voi perustaa tilapäisiä työryhmiä avustamaan sitä sen tehtävien hoitamisessa edellyttäen, että nii- den toimintamenot eivät vaikuta järjestön talousarvioon.

6. Neuvoa-antava komitea vahvistaa perustamisensa yhtey- dessä omat sääntönsä ja esittää neuvostolle suosituksen niiden hyväksymisestä.

45 artikla

Maailman kaakaotalouden neuvoa-antavan komitean kokoonpano

1. Maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea koostuu kaakaotalouden kaikkien alojen asiantuntijoista eli

a) kaupan ja teollisuuden yhteenliittymistä;

b) kaakaontuottajien kansallisista ja alueellisista, sekä julkisen sektorin että yksityissektorin järjestöistä;

c) kaakaonviejien kansallisista järjestöistä ja viljelijöiden yhteen- liittymistä;

d) kaakaoalan tutkimuslaitoksista; ja

e) muista yksityissektorin yhteenliittymistä tai laitoksista, joilla on etuja ajettavana kaakaotaloudessa.

2. Nämä asiantuntijat toimivat joko omissa nimissään tai edustamiensa tahojen puolesta.

3. Neuvoa-antava komitea koostuu kahdeksasta viejämaan asiantuntijasta ja kahdeksasta tuojamaan asiantuntijasta tämän artiklan 1 kohdassa määritetyn mukaisesti. Neuvosto nimittää nämä asiantuntijat joka toinen kaakaovuosi. Neuvoa-antavan komitean jäsenet voivat nimetä itselleen yhden tai useamman varajäsenen ja neuvonantajan, jotka neuvoston on hyväksyttävä. Neuvoa-antavan komitean kokemusten perusteella neuvosto voi lisätä neuvoa-antavan komitean jäsenmäärää.

4. Neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja valitaan jäsenten joukosta. Puheenjohtajuutta hoitavat vuorollaan kahden kaakao- vuoden välein viejä- ja tuojamaat.

46 artikla

Maailman kaakaotalouden neuvoa-antavan komitean kokoukset

1. Maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea ko- koontuu yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei neuvosto toisin päätä. Jos neuvoa-antava komitea päättää jonkin jäsenen kut- susta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kut- sun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

2. Neuvoa-antava komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa samaan aikaan neuvoston sääntömääräisten istuntojen kanssa. Neuvoa-antava komitea raportoi neuvostolle säännölli- sesti toiminnastaan.

3. Maailman kaakaotalouden neuvoa-antavan komitean ko- kouksiin voivat osallistua tarkkailijoina kaikki järjestön jäsenet.

4. Neuvoa-antava komitea voi myös kutsua julkisen sektorin ja yksityissektorin asiantuntijoita tai edustajia, jotka ovat tunnet- tuja erityisosaamisestaan jollakin erityisalalla, mukaan lukien val- tiosta riippumattomat järjestöt, joilla on asianmukaista asiantun- temusta kaakaoalalla, osallistumaan toimintaansa ja kokouk- siinsa.

XV LUKU

VELVOITTEISTA VAPAUTTAMINEN JA ERILLIS- JA TUKITOI- MENPITEET

47 artikla

Vapautus velvoitteista poikkeuksellisissa olosuhteissa

1. Neuvosto voi vapauttaa jäsenen jostakin velvoitteesta poikkeus- tai hätätilanteessa, ylivoimaisen esteen (force majeure) sattuessa tai huoltohallintojärjestelmän mukaisesti hallittujen alueiden osalta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukais- ten kansainvälisten velvoitteiden perusteella.

2. Myöntäessään jäsenelle vapautuksen tämän artiklan 1 koh- dan nojalla neuvoston on nimenomaisesti todettava, millä eh- doilla ja miksi ajaksi jäsen vapautetaan kyseisestä velvoitteesta sekä vapautuksen perustelut.

3. Sen estämättä, mitä edellä tässä artiklassa määrätään, neu- vosto ei vapauta jäsentä sen 25 artiklan mukaisista velvoitteista suorittaa maksuosuutensa eikä maksuosuuden suorittamatta jät- tämisen seuraamuksista.

4. Viejäjäsenen, jonka osalta neuvosto on tunnustanut ylivoi- maisen esteen olemassaolon, äänten jakamisen laskutavan on perustuttava sen viennin tosiasialliseen määrään sinä vuonna, jolloin ylivoimainen este ilmeni, ja sitä seuraavina kolmena vuonna.

48 artikla

Erillis- ja tukitoimenpiteet

Kehittyvät tuojajäsenet ja jäseninä olevat vähiten kehittyneet maat, joiden etuja tämän sopimuksen soveltamiseksi toteutetut toimenpiteet vahingoittavat, voivat pyytää neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin erillis- ja tukitoimenpiteisiin. Neuvosto harkitsee tällaisiin asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä Yhdistynei- den Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin hyväksymän päätöslauselman 93 (IV) määräysten perusteella.

XVI LUKU

NEUVOTTELUT, RIIDAT JA VALITUKSET

49 artikla

Neuvottelut

Jäsenen on tarkasteltava huolellisesti kaikkia esityksiä, joita toi- nen jäsen tekee sille tämän sopimuksen tulkinnasta tai sovelta- misesta, sekä varattava riittävä mahdollisuus asiaa koskeville neuvotteluille. Tällaisten neuvottelujen kuluessa toimitusjohtajan on jommankumman osapuolen pyynnöstä ja toisen osapuolen suostumuksella määrättävä sopiva sovittelumenettely. Järjestö ei korvaa tämän menettelyn kuluja. Jos menettely johtaa ratkai- suun, siitä on annettava selostus toimitusjohtajalle. Ellei ratkai- sua saada aikaan, asia voidaan jommankumman osapuolen vaa- timuksesta saattaa neuvoston käsiteltäväksi 50 artiklan mukai- sesti.

50 artikla

Riidat

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota sen osapuolet eivät saa ratkaistuksi, on jommankumman osapuolen pyynnöstä saatettava neuvoston ratkaistavaksi.

2. Jos riita on tämän artiklan 1 kohdan nojalla saatettu neu- voston ratkaistavaksi ja siitä on käyty keskustelu, jäsenet, jotka yhdessä edustavat vähintään yhtä kolmasosaa koko äänimää- rästä, tai mitkä tahansa viisi jäsentä voivat yhdessä pyytää, että ennen asian ratkaisemista neuvosto hankkii riidanalaisia kysymyksiä koskevan lausunnon tilapäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä, joka perustetaan tämän artiklan 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

3. a) Ellei neuvosto toisin päätä, tilapäiseen neuvoa-antavaan ryhmään kuuluu

i) kaksi viejäjäsenten nimittämää henkilöä, joista toi- sella on laajaa kokemusta riidanalaisista kysymyk- sistä ja toinen on pätevä ja kokenut lakimies;

ii) kaksi tuojajäsenten nimittämää henkilöä, joista toi- sella on laajaa kokemusta riidanalaisista kysymyk- sistä ja toinen on pätevä ja kokenut lakimies; ja

iii) puheenjohtaja, jonka valitsevat i ja ii alakohdan mukaisesti nimetyt neljä henkilöä yksimielisesti tai, jos nämä eivät pääse yksimielisyyteen, jonka neuvoston puheenjohtaja valitsee.

b) Jäsenmaiden kansalaiset voivat tulla valituiksi tilapäi- seen neuvoa-antavaan ryhmään.

c) Henkilöiden, jotka on nimitetty tilapäiseen neuvoa-an- tavaan ryhmään, on toimittava henkilökohtaisessa omi- naisuudessaan ottamatta vastaan ohjeita miltään halli- tukselta.

d) Tilapäisen neuvoa-antavan ryhmän kulut maksaa jär- jestö.

4. Tilapäisen neuvoa-antavan ryhmän lausunto perustelui- neen toimitetaan neuvostolle, joka kaikkia asiaan liittyviä tietoja harkittuaan ratkaisee riidan.

51 artikla

Neuvoston toiminta valitusasioissa

1. Valitus siitä, ettei jokin jäsen täytä tästä sopimuksesta sille johtuvia velvoitteita, on valituksen tehneen jäsenen pyynnöstä saatettava neuvoston käsiteltäväksi, joka tutkii asian ja tekee siitä päätöksen.

2. Päätös, jolla neuvosto toteaa jäsenen rikkoneen tästä sopi- muksesta johtuvia velvoitteitaan, on tehtävä jaetulla yksinkertai- sella ääntenenemmistöllä, ja siinä on mainittava rikkomisen luonne.

3. Kun neuvosto joko valituksen perusteella tai muutoin to- teaa jäsenen rikkoneen tämän sopimuksen mukaisia velvoittei- taan, se voi, rajoittamatta muissa tämän sopimuksen artikloissa, kuten 60 artiklassa, nimenomaisesti määrättyjen toimenpiteiden soveltamista,

a) peruuttaa tämän jäsenen äänioikeuden neuvostossa; ja

b) tarpeelliseksi katsoessaan peruuttaa jäsenen muut oikeudet, mukaan lukien oikeuden tulla valituksi neuvoston tai jonkin sen asettaman komitean jäseneksi tai hoitaa niissä virkaa, siihen asti, kunnes jäsen on täyttänyt velvoitteensa.

4. Jäsen, jonka äänioikeus on tämän artiklan 3 kohdan mu- kaisesti peruutettu, on edelleen velvollinen täyttämään tästä so- pimuksesta sille johtuvat taloudelliset ja muut velvoitteet.

XVII LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

52 artikla

Tallettaja

Tämän sopimuksen tallettajaksi nimetään Yhdistyneiden Kansa- kuntien pääsihteeri.

53 artikla

Allekirjoittaminen

Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistynei- den Kansakuntien päämajassa 1 päivästä lokakuuta 2010 alkaen 30 päivään syyskuuta 2012 asti kaikille vuoden 2001 kansain- välisen kaakaosopimuksen sopimuspuolille sekä kaikille hallituk- sille, jotka on kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2010 kaakaokonferenssiin. Vuoden 2001 kansainvälisen kaa- kaosopimuksen tai tämän sopimuksen nojalla perustettu neu- vosto voi kuitenkin pidentää tämän sopimuksen allekirjoittami- sen määräaikaa yhden kerran. Neuvoston on välittömästi ilmoi- tettava tallettajalle tällaisesta pidennyksestä.

54 artikla

Ratifioiminen ja hyväksyminen

1. Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden hallitusten on rati- fioitava tai hyväksyttävä se valtiosääntönsä mukaisesti. Ratifioi- mis- tai hyväksymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan.

2. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa pääsihteerille ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjojensa tallettamisajankohtana tai mahdol- lisimman pian sen jälkeen, onko se viejä- vai tuojajäsen.

55 artikla

Liittyminen

1. Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten niiden valti- oiden hallituksille, joilla on oikeus allekirjoittaa se.

2. Neuvosto määrittelee, mihin tämän sopimuksen liitteistä sopimukseen liittyvän valtion katsotaan kuuluvan, jos kyseistä valtiota ei ole mainittu missään näistä liitteistä.

3. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymisasiakirja talletta- jan huostaan.

56 artikla

Ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta

1. Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän sopimuksen, tai hallitus, joka aikoo liittyä sopimukseen mutta joka ei vielä ole voinut tallettaa asiakirjaansa, voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väli- aikaisesti valtiosääntönsä ja/tai kansallisten lakiensa ja määräys- tensä mukaisesti joko sen tullessa voimaan 57 artiklan mukai- sesti tai, jos se on jo tullut voimaan, tietystä ajankohdasta al- kaen. Jokainen hallitus, joka antaa tällaisen ilmoituksen, ilmoit- taa pääsihteerille ilmoitusajankohtana tai mahdollisimman pian sen jälkeen, onko se viejä- vai tuojajäsen.

2. Hallitus, joka on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti il- moittanut soveltavansa tätä sopimusta joko sen tullessa voimaan tai tietystä päivästä alkaen, on kyseisestä ajankohdasta lukien väliaikainen jäsen. Se pysyy väliaikaisena jäsenenä siihen asti, kunnes se tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakir- jansa.

57 artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 päivänä loka- kuuta 2012 tai milloin tahansa sen jälkeen, jos hallitukset, jotka edustavat vähintään viittä viejämaata, joiden yhteenlaskettu vienti on vähintään 80 prosenttia liitteessä A lueteltujen maiden kokonaisviennistä, sekä tuojamaita, joiden yhteenlaskettu tuonti on vähintään 60 prosenttia liitteessä B esitetystä kokonaistuon- nista, ovat kyseiseen päivään mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa tallettajan huostaan. Sopi- mus tulee myös lopullisesti voimaan heti, kun se on tullut väli- aikaisesti voimaan ja kun mainitut prosenttivaatimukset on täy- tetty tallettamalla ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat.

2. Tämä sopimus tulee väliaikaisesti voimaan 1 päivänä tam- mikuuta 2011, jos hallitukset, jotka edustavat vähintään viittä viejämaata, joiden yhteenlaskettu vienti on vähintään 80 pro- senttia liitteessä A lueteltujen maiden kokonaisviennistä, sekä tuojamaita, joiden yhteenlaskettu tuonti on vähintään 60 pro- senttia liitteessä B esitetystä kokonaistuonnista, ovat kyseiseen päivään mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liitty- misasiakirjansa taikka ilmoittaneet tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti sen tullessa voimaan. Tällaisista hallituk- sista tulee väliaikaisia jäseniä.

3. Jos tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisen voimaantulon edellytykset eivät ole täyttyneet 1 päivänä syyskuuta 2011, Yh- distyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin pää- sihteeri kutsuu mahdollisimman aikaisena ajankohtana koolle ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa taikka ilmoittaneet tallettajalle sovelta- vansa tätä sopimusta väliaikaisesti. Kyseiset hallitukset voivat päättää, saattavatko ne tämän sopimuksen keskenään voimaan vahvistamanaan ajankohtana lopullisesti tai väliaikaisesti, koko- naan tai osittain, vai ryhtyvätkö ne muihin tarpeellisina pitä- miinsä järjestelyihin.

4. Sellaisen hallituksen osalta, jonka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja taikka väliaikaista soveltamista koskeva il- moitus talletetaan sopimuksen jo tultua tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti voimaan, asiakirjan tai ilmoituksen oike- usvaikutus alkaa tallettamispäivästä, väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen osalta 56 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti.

58 artikla

Varaumat

Tämän sopimuksen määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

59 artikla

Sopimuksen irtisanominen

1. Jäsen voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa sen voimaantulon jälkeen ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti tallettajalle. Jäsenen on viipymättä ilmoitettava asiasta neuvos- tolle.

2. Irtisanominen tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen. Jos jäsenten määrä ei irtisanomisen seurauksena täytä 57 artiklan 1 kohdassa mää- rättyjä tämän sopimuksen voimaantuloedellytyksiä, neuvosto kokoontuu erityisistuntoon tarkastelemaan tilannetta ja teke- mään tarvittavat päätökset.

60 artikla

Erottaminen

Jos neuvosto 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteaa jäsenen rikkoneen tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan ja lisäksi

katsoo, että kyseinen rikkominen haittaa vakavalla tavalla tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, se voi erottaa tällaisen jäsenen järjestöstä. Neuvoston on viipymättä ilmoitettava erottamisesta tallettajalle. Asianomainen jäsen lakkaa olemasta järjestön jäsen 90 päivän kuluttua neuvoston päätöksestä.

61 artikla

Eronneiden tai erotettujen jäsenten kanssa tehtävät loppuselvitykset

Neuvosto ryhtyy loppuselvityksiin sopimuksen irtisanoneiden tai erotettujen jäsenten kanssa. Järjestö pitää sopimuksen irtisano- neen tai erotetun jäsenen jo suorittamat maksut, ja jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki sen osalta sopimuksen irtisano- misen tai erottamisen voimaantulohetkellä järjestölle suoritetta- vaksi erääntyneet maksut. Siinä tapauksessa, ettei sopimuspuoli voi hyväksyä jotakin sopimusmuutosta ja tämän johdosta lakkaa 63 artiklan 2 kohdan nojalla osallistumasta tähän sopimukseen, neuvosto voi kuitenkin tehdä loppuselvityksen kohtuulliseksi katsomallaan tavalla.

62 artikla

Voimassaoloaika, sen pidentäminen ja päättyminen

1. Tämä sopimus on voimassa kymmenennen sen voimaan- tulon jälkeisen täyden kaakaovuoden loppuun, ellei sen voimas- saoloaikaa tämän artiklan 4 kohdan nojalla pidennetä tai voi- massaoloa tämän artiklan 5 kohdan nojalla päätetä aiemmin.

2. Neuvosto tarkastelee tämän sopimuksen soveltamista vii- den vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja tekee tarvittavat päätökset.

3. Neuvosto voi tämän sopimuksen voimassaoloaikana päät- tää neuvotella sopimuksen uudelleen, jotta uudelleenneuvoteltu sopimus tulee voimaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kymmenennen kaakaovuoden lopussa tai neuvoston tämän ar- tiklan 4 kohdan nojalla päättämän pidennyksen päättyessä.

4. Neuvosto voi pidentää koko tämän sopimuksen tai sen osan voimassaoloaikaa kahdessa jaksossa, joista kumpikaan ei ylitä kahta kaakaovuotta. Neuvosto ilmoittaa tallettajalle tällai- sesta voimassaoloajan pidentämisestä.

5. Neuvosto voi milloin tahansa päättää lopettaa tämän so- pimuksen voimassaolon. Tällöin sopimuksen voimassaolo päät- tyy neuvoston vahvistamana ajankohtana edellyttäen, että jäsen- ten 25 artiklan mukaiset velvoitteet jatkuvat, kunnes tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät taloudelliset velvoitteet on täytetty. Neuvosto ilmoittaa tallettajalle tällaisesta päätök- sestä.

6. Tämän sopimuksen voimassaolon millä tahansa tavoin tapahtuvan päättymisen estämättä neuvosto jatkaa toimintaansa niin kauan kuin on tarpeen järjestön lakkauttamiseksi, sen tilien päättämiseksi sekä varojen järjestelemiseksi. Neuvostolla on tänä aikana kaikkien hallinnollisten ja taloudellisten asioiden selvittä- miseen tarvittavat valtuudet.

7. Sen estämättä, mitä 59 artiklan 2 kohdassa määrätään, jäsenen, joka ei halua osallistua tämän artiklan nojalla voimas- saololtaan pidennettyyn sopimukseen, on ilmoitettava asiasta tallettajalle ja neuvostolle. Jäsen lakkaa olemasta tämän sopi- muksen sopimuspuoli pidennysjakson alkamisajankohdasta.

63 artikla

Muutokset

1. Neuvosto voi antaa sopimuspuolille suosituksia tämän so- pimuksen muuttamisesta. Muutos tulee voimaan 100 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut ilmoitukset muutoksen hyväksymisestä sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 75:tä prosenttia viejäjäsenistä, joilla on vähintään 85 prosenttia viejä- jäsenten äänistä, sekä sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 75:tä prosenttia tuojajäsenistä, joilla on vähintään 85 prosenttia tuojajäsenten äänistä, taikka myöhempänä ajankohtana, jonka neuvosto vahvistaa. Neuvosto voi asettaa määräajan, jonka ku- luessa sopimuspuolten on ilmoitettava tallettajalle hyväksyvänsä muutoksen, ja jos muutos ei ole määräajan umpeutuessa tullut voimaan, se katsotaan rauenneeksi.

2. Jäsen, jonka puolesta muutoksen hyväksymistä koskevaa ilmoitusta ei ole tehty siihen päivään mennessä, jolloin muutos tulee voimaan, lakkaa kyseisenä päivänä olemasta tämän sopi- muksen sopimuspuoli, ellei neuvosto päätä pidentää kyseisen jäsenen hyväksynnän vastaanottamisen määräaikaa niin, että tämä voi saattaa loppuun asiaa koskevat sisäiset menettelynsä. Muutos ei sido kyseistä jäsentä ennen kuin se on ilmoittanut hyväksyvänsä sen.

3. Heti kun suositus sopimuksen muuttamisesta on hyväk- sytty, neuvosto toimittaa tallettajalle jäljennöksen muutoksesta.

Neuvosto antaa tallettajalle tiedot, joita tämä tarvitsee todetak- seen, riittävätkö vastaanotetut hyväksymisilmoitukset saatta- maan muutoksen voimaan.

XVIII LUKU

LISÄ- JA SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

64 artikla

Erityisvararahasto

1. Perustetaan erityisvararahasto, josta katetaan yksinomaan järjestön lakkauttamisesta aiheutuvat menot. Neuvosto päättää siitä, miten rahastosta kertyvät korot käytetään.

2. Erityisvararahasto, jonka neuvosto on perustanut vuoden 1993 kansainvälisen kaakaosopimuksen mukaisesti, siirretään tämän sopimukseen alaisuuteen 1 kohdassa määrättyyn tarkoi- tukseen.

3. Jäsenen, joka ei ole liittynyt vuosien 1993 ja 2001 kan- sainvälisiin kaakaosopimuksiin mutta joka liittyy tähän sopi- mukseen, on osallistuttava erityisvararahaston rahoitukseen. Neuvosto vahvistaa tällaisen jäsenen rahoitusosuuden sille tule- van äänimäärän perusteella.

65 artikla

Muut lisä- ja siirtymämääräykset

1. Tämän sopimuksen katsotaan korvaavan vuoden 2001 kansainvälisen kaakaosopimuksen.

2. Kaikki järjestön tai sen toimielinten vuoden 2001 kansain- välisen kaakaosopimuksen nojalla tekemät tai niiden puolesta tehdyt sitoumukset, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voi- maantulopäivänä ja joiden ei ole määrä raueta kyseisenä ajan- kohtana, jäävät voimaan, ellei niitä tämän sopimuksen määräyk- sillä muuteta.

Tehty Genevessä 25 päivänä kesäkuuta 2010. Tämän sopimuk- sen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjän- kieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

LIITE A

Kaakaonvienti a) 57 artiklan (Voimaantulo) soveltamista varten laskettuna

Maa b)	2005/06	2006/07	2007/08	Kolmen vuoden keskiarvo 2005/06–2007/08
	(tonnia)				(osuus)
Norsunluurannikko m	1 349 639	1 200 154	1 191 377	1 247 057	38,75 %
Ghana m	648 687	702 784	673 403	674 958	20,98 %
Indonesia	592 960	520 479	465 863	526 434	16,36 %
Nigeria m	207 215	207 075	232 715	215 668	6,70 %
Kamerun m	169 214	162 770	178 844	170 276	5,29 %
Ecuador m	108 678	110 308	115 264	111 417	3,46 %
Togo m	73 064	77 764	110 952	87 260	2,71 %
Papua-Uusi-Guinea m	50 840	47 285	51 588	49 904	1,55 %
Dominikaaninen tasavalta m	31 629	42 999	34 106	36 245	1,13 %
Guinea	18 880	17 620	17 070	17 857	0,55 %
Peru	15 414	11 931	11 178	12 841	0,40 %
Brasilia m	57 518	10 558	– 32 512	11 855	0,37 %
Venezuelan bolivaarinen tasavalta m	11 488	12 540	4 688	9 572	0,30 %
Sierra Leone	4 736	8 910	14 838	9 495	0,30 %
Uganda	8 270	8 880	8 450	8 533	0,27 %
Tansanian yhdistynyt tasavalta	6 930	4 370	3 210	4 837	0,15 %
Salomonsaaret	4 378	4 075	4 426	4 293	0,13 %
Haiti	3 460	3 900	4 660	4 007	0,12 %
Madagaskar	2 960	3 593	3 609	3 387	0,11 %
São Tomé ja Príncipe	2 250	2 650	1 500	2 133	0,07 %
Liberia	650	1 640	3 930	2 073	0,06 %
Päiväntasaajan Guinea	1 870	2 260	1 990	2 040	0,06 %
Vanuatu	1 790	1 450	1 260	1 500	0,05 %
Nicaragua	892	750	1 128	923	0,03 %
Kongon demokraattinen tasavalta	900	870	930	900	0,03 %
Honduras	1 230	806	– 100	645	0,02 %
Kongo	90	300	1 400	597	0,02 %
Panama	391	280	193	288	0,01 %
Vietnam	240	70	460	257	0,01 %
Grenada	80	218	343	214	0,01 %

Maa b)	2005/06	2006/07	2007/08	Kolmen vuoden keskiarvo 2005/06–2007/08
	(tonnia)				(osuus)
Gabon m	160	99	160	140	—
Trinidad ja Tobago m	193	195	– 15	124	—
Belize	60	30	20	37	—
Dominica	60	20	0	27	—
Fidži	20	10	10	13	—
Yhteensä c)	3 376 836	3 169 643	3 106 938	3 217 806	100,00 %

Huom:

a) Kolmen vuoden, 2005/06–2007/08, keskiarvo kaakaopapujen nettoviennistä lisättynä kaakaotuotteiden nettoviennillä muutettuna papuja vastaaviksi luvuiksi seuraavia muuntokertoimia käyttäen: kaakaovoi 1,33; kaakaojauhe ja -kakku 1,18; kaakaomassa 1,25.

b) Luettelossa on mainittu vain ne maat, jotka Kansainvälisen kaakaojärjestön sihteeristön käytettävissä olevien tietojen mukaan ovat erikseen vieneet kaakaota jaksolla 2005/06–2007/08.

c) Koska luvut ovat pyöristettyjä, niiden yhteenlaskettu määrä ei aina vastaa tekijöiden tarkkaa summaa. m Vuoden 2001 kansainvälisen kaakaosopimuksen sopimuspuoli 9. marraskuuta 2009.

— Ei lainkaan tai määrä joko merkityksetön tai vähemmän kuin käytetty yksikkö.

Lähde: Kansainvälinen kaakaojärjestö, Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics, osa XXXV, nro 3, kaakaovuosi 2008/09.

LIITE B

Kaakaontuonti a) 57 artiklan (Voimaantulo) soveltamista varten laskettuna

Maa b)	2005/06	2006/07	2007/08	Kolmen vuoden keskiarvo 2005/06–2007/08
	(tonnia)				(osuus)
Euroopan unioni: m	2 484 235	2 698 016	2 686 041	2 622 764	53,24 %
Alankomaat	581 459	653 451	681 693	638 868	12,97 %
Belgia/Luxemburg	199 058	224 761	218 852	214 224	4,35 %
Bulgaria	12 770	14 968	12 474	13 404	0,27 %
Espanja	150 239	153 367	172 619	158 742	3,22 %
Irlanti	22 172	19 383	17 218	19 591	0,40 %
Italia	126 949	142 128	156 277	141 785	2,88 %
Itävalta	20 119	26 576	24 609	23 768	0,48 %
Kreikka	16 451	17 012	17 014	16 826	0,34 %
Kypros	282	257	277	272	0,01 %
Latvia	2 286	2 540	2 434	2 420	0,05 %
Liettua	5 396	4 326	4 522	4 748	0,10 %
Malta	34	46	81	54	—
Puola	103 382	108 275	113 175	108 277	2,20 %
Portugali	3 643	4 179	3 926	3 916	0,08 %
Ranska	388 153	421 822	379 239	396 405	8,05 %
Romania	11 791	13 337	12 494	12 541	0,25 %
Ruotsi	15 761	13 517	14 579	14 619	0,30 %
Saksa	487 696	558 357	548 279	531 444	10,79 %
Slovakia	15 282	16 200	13 592	15 025	0,30 %
Slovenia	1 802	2 353	2 185	2 113	0,04 %
Suomi	10 954	10 609	11 311	10 958	0,22 %
Tanska	15 232	15 493	17 033	15 919	0,32 %
Tšekki	12 762	14 880	16 907	14 850	0,30 %
Unkari	10 564	10 814	10 496	10 625	0,22 %
Viro	37 141	14 986	– 1 880	16 749	0,34 %
Yhdistynyt kuningaskunta	232 857	234 379	236 635	234 624	4,76 %
Yhdysvallat	822 314	686 939	648 711	719 321	14,60 %
Malesia c) m	000 000	000 825	341 462	319 970	6,49 %
Venäjän federaatio m	163 637	176 700	197 720	179 352	3,64 %
Kanada	159 783	135 164	136 967	143 971	2,92 %

Maa b)	2005/06	2006/07	2007/08	Kolmen vuoden keskiarvo 2005/06–2007/08
	(tonnia)				(osuus)
Japani	112 823	145 512	88 403	115 579	2,35 %
Singapore	88 536	110 130	113 145	103 937	2,11 %
Kiina	77 942	72 532	101 671	84 048	1,71 %
Sveitsi m	74 272	81 135	90 411	81 939	1,66 %
Turkki	73 112	84 262	87 921	81 765	1,66 %
Ukraina	63 408	74 344	86 741	74 831	1,52 %
Australia	52 950	55 133	52 202	53 428	1,08 %
Argentiina	33 793	38 793	39 531	37 372	0,76 %
Thaimaa	26 737	31 246	29 432	29 138	0,59 %
Filippiinit	18 549	21 260	21 906	20 572	0,42 %
Meksiko c)	19 229	15 434	25 049	19 904	0,40 %
Etelä-Korea	17 079	24 454	15 972	19 168	0,39 %
Etelä-Afrikka	15 056	17 605	16 651	16 437	0,33 %
Iranin islamilainen tasavalta	10 666	14 920	22 056	15 881	0,32 %
Kolumbia c)	16 828	19 306	9 806	15 313	0,31 %
Chile	13 518	15 287	15 338	14 714	0,30 %
Intia	9 410	10 632	17 475	12 506	0,25 %
Israel	11 437	11 908	13 721	12 355	0,25 %
Uusi-Seelanti	11 372	12 388	11 821	11 860	0,24 %
Serbia	10 864	11 640	12 505	11 670	0,24 %
Norja	10 694	11 512	12 238	11 481	0,23 %
Egypti	6 026	10 085	14 036	10 049	0,20 %
Algeria	9 062	7 475	12 631	9 723	0,20 %
Kroatia	8 846	8 904	8 974	8 908	0,18 %
Syyria	7 334	7 229	8 056	7 540	0,15 %
Tunisia	6 019	7 596	8 167	7 261	0,15 %
Kazakstan	6 653	7 848	7 154	7 218	0,15 %
Saudi-Arabia	6 680	6 259	6 772	6 570	0,13 %
Valko-Venäjä	8 343	3 867	5 961	6 057	0,12 %
Marokko	4 407	4 699	5 071	4 726	0,10 %
Pakistan	2 123	2 974	2 501	2 533	0,05 %
Costa Rica	1 965	3 948	1 644	2 519	0,05 %
Uruguay	2 367	2 206	2 737	2 437	0,05 %
Libanon	2 059	2 905	2 028	2 331	0,05 %

Maa b)	2005/06	2006/07	2007/08	Kolmen vuoden keskiarvo 2005/06–2007/08
	(tonnia)				(osuus)
Guatemala	1 251	2 207	1 995	1 818	0,04 %
Bolivia c)	1 282	1 624	1 927	1 611	0,03 %
Sri Lanka	1 472	1 648	1 706	1 609	0,03 %
El Salvador	1 248	1 357	1 422	1 342	0,03 %
Azerbaidžan	569	2 068	1 376	1 338	0,03 %
Jordania	1 263	1 203	1 339	1 268	0,03 %
Kenia	1 073	1 254	1 385	1 237	0,03 %
Uzbekistan	684	1 228	1 605	1 172	0,02 %
Hongkong (Kiina)	2 018	870	613	1 167	0,02 %
Moldova	700	1 043	1 298	1 014	0,02 %
Islanti	863	1 045	1 061	990	0,02 %
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	628	961	1 065	885	0,02 %
Bosnia ja Hertsegovina	841	832	947	873	0,02 %
Kuuba c)	2 162	- 170	107	700	0,01 %
Kuwait	000	000	000	581	0,01 %
Senegal	000	000	000	567	0,01 %
Libya	224	814	248	429	0,01 %
Paraguay	128	214	248	197	—
Albania	170	217	196	194	—
Jamaika c)	479	- 67	89	167	—
Oman	176	118	118	137	—
Sambia	95	60	118	91	—
Zimbabwe	111	86	62	86	—
Saint Lucia c)	26	20	25	24	—
Samoa	48	15	0	21	—
Saint Vincent ja Grenadiinit	6	0	0	2	—
Yhteensä d)	4 778 943	5 000 088	5 000 976	4 926 669	100,00 %

Huom:

a) Kolmen vuoden, 2005/06–2007/08, keskiarvo kaakaopapujen nettotuonnista lisättynä kaakaotuotteiden nettotuonnilla muutettuna papuja vastaaviksi luvuiksi seuraavia muuntokertoimia käyttäen: kaakaovoi 1,33; kaakaojauhe ja -kakku 1,18; kaakaomassa 1,25.

b) Luettelossa on mainittu vain ne maat, jotka Kansainvälisen kaakaojärjestön sihteeristön käytettävissä olevien tietojen mukaan ovat erikseen tuoneet kaakaota jaksolla 2005/06–2007/08.

c) Maa, joka voidaan lukea myös vientimaaksi.

d) Koska luvut ovat pyöristettyjä, niiden yhteenlaskettu määrä ei aina vastaa tekijöiden tarkkaa summaa. m Vuoden 2001 kansainvälisen kaakaosopimuksen sopimuspuoli 9. marraskuuta 2009.

— Ei lainkaan tai määrä joko merkityksetön tai vähemmän kuin käytetty yksikkö.

Lähde: Kansainvälinen kaakaojärjestö, Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics, osa XXXV, nro 3, kaakaovuosi 2008/09.

LIITE C

Yksinomaan tai osittain jalo- eli aromikaakaota vievät tuottajamaat

Kolumbia Costa Rica Dominica

Dominikaaninen tasavalta Ecuador

Grenada Indonesia Jamaika

Madagaskar

Papua-Uusi-Guinea Peru

Saint Lucia

São Tomé ja Príncipe Trinidad ja Tobago

Venezuelan bolivaarinen tasavalta