Contract
Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimus
1.3.2014–30.11.2016
2014
– 2016
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N
TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014-30.11.2016
SISÄLTÖ
Sivu
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1
1.1 Sopimuksen soveltamisala 6
1.3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 6
1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus 6
2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat 7
3.3 Arkipyhäviikkojen työaika 9
3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen 9
3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 10
3.7 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 10
3.8 Keskeytyvä kolmivuorotyö 13
3.9 Keskeytymätön kolmivuorotyö 14
4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 20
4.3 Työn vaativuuden arviointijärjestelmä 23
4.6 Työn- ja aikatutkimukset 27
4.12 Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa 33
4.13 Palkanmaksu ja palkkalaskelma 34
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET 34
5.1 Matkakustannusten korvaaminen 34
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 38
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 49
7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 49
7.2 Yritystä koskevat tiedot 50
7.3 Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen 50
7.4 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 51
7.5 Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla 51
8. LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS 51
8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 51
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 52
9.1 Työehtosopimuksen voimassaolo 52
LIITE 1 Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ammattiryhmittely 53
LIITE 3 Laitosmiesten palkkausta koskevia määräyksiä 61
LIITE 4 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset 66
LIITE 5 Vaihtoehto liitteelle 2 ja tekstiililaitosmiesten palkkausjärjestelmälle 68
LIITE 7 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen 73
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (EK-SAK) 90
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 101
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen
Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijöitä sekä tekstiiliteollisuuden laitosmiehiä koskevan uuden työehtosopimuksen.
2 § Sopimuskausi ja työehtosopimuksen voimassaolo
Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voimassa 1.3.2014 – 30.11.2016 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa 1.3.2014 ja päättyy 31.12.2015. Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeuduttua, ja se päättyy 30.11.2016.
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.
3 § Palkankorotukset
3.1 Vuosi 2014
A. Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12 sentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Työehtosopimuksen 10 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.1 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään kymmenen (10) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 §:n, liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
C. Palkankorotusten toteuttaminen
Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2014 elokuun loppuun. Siihen saakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä.
3.2 Vuosi 2015
A. Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
B. Palkkataulukot
Työehtosopimuksen 10 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.2 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään kuusi (6) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 §:n, liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
C. Palkankorotusten toteuttaminen
Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2015 elokuun loppuun. Siihen saakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä.
D. Vuorotyölisät
Iltavuorolisää korotetaan 1 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 2 senttiä tunnilta 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Uudet vuorotyölisät on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
Työehtosopimuksen16 §:n 3. kohdassa tarkoitettua lisää korotetaan em. ajankohdasta lukien 1 sentillä tunnilta.
4 § Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminen
Käytettäessä työehtosopimuksen 9 §:n mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellä kohdan 3.1 A mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. Samalla tavalla menetellään vuonna 2015 kohdan 3.2 A mukaisen yleiskorotuksen osalta.
Mikäli yleiskorotuksen ajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin (edellä kohdat
3.1 A ja 3.2 A), korotetaan vuosineljänneskeskituntiansiota sanottua paikallista sopimusta vastaavasti.
5 § Matkakustannusten korvaukset
Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mukaisesti.
6 § Tekstimuutokset, luottamusmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Työehtosopimuksen tekstimuutokset, luottamusmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
7 § Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen
Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.
Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehittämistarpeet.
8 § Paikallisen sopimisen edistäminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria.
9 § Rationalisointityöryhmä
Liittojen välinen rationalisointityöryhmä jatkaa toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on tuottavuuden edistäminen mm. tukemalla työntutkimuksia ja palkkausjärjestelmien kehittämistä työpaikoilla sekä tarvittaessa järjestämällä koulutustilaisuuksia.
10 § Jatkuva neuvottelumenettely
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa.
11 § Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä.
Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa ylimääräisen verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutussuunnitelman toteuttamisesta.
Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vastaavia esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa työntekijöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen.
12 § Työhyvinvoinnin edistäminen
Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä.
Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämistä ja sairauspoissaolojen vähentämistä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.:
- tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi
- Asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä.
13 § Työehtosopimusten tekstien selkeyttäminen
Edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä Kulutustavararyhmä ry:n sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisten työehtosopimusten tekstien selkeyttämistyötä jatketaan tarkoituksena saada työehtosopimukset – niiden joukossa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimus - uusitussa muodossaan painettaviksi kevään 2014 aikana.
14 § Laitosmiesten työehtosopimuksen yhdistäminen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimukseen
Laitosmiesten työehtosopimus yhdistetään tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimukseen. Keväällä 2014 painettavassa uudessa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa työehtosopimukset ovat yhdistetyssä muodossa.
15 § Työaikamuotojen vaihtelu
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.
16 § Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma
Kulutustavararyhmä ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat mukana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjärjestöt ovat siitä sopineet.
17 § Tilastointiyhteistyön kehittäminen
Liittojen välinen tilastointiyhteistyön kehittämistä varten perustettu työryhmä jatkaa toimintaansa. Toimikunnan tehtävänä on palkkatilastoinnin, ansioiden kehityksen ja muiden alalta kerättävien tilastotietojen seuranta. Yhteistyön kautta pyritään saamaan järjestöjen käyttöön tilastotietoa, jota käytetään erilaisissa julkaisuissa ja alan esittelyssä.
Työryhmän tehtävänä on myös seurata ja valvoa palkkatilastoinnin ja tulos- palkkioiden kehitystä ja selkeyttä.
Helsingissä marraskuun 26.päivänä 2013
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N
välinen
TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.1 Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:n jäsenyhdistyksen Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
1.2 Järjestäytymisvapaus
Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.
1.3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:
Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen
Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001
Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa edellä mainittuihin keskusjärjestösopimuksiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä työehtosopimuksen osaksi.
1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus
Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
1.4.2 Työrauha
Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.
1.4.3 Valvontavelvollisuus
Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
2.1 Työsopimus
Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.
Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosittelevat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjallisina.
Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmalli, jonka käyttämistä liitot suosittelevat.
2.2 Työsäännöt
Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.
2.3 Perehdyttäminen
Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja vahvistettuihin työsääntöihin.
Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat.
2.4 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika Enintään vuoden 14 päivää
Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
Yli 12 vuotta 6 kuukautta
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika Enintään 5 vuotta 14 päivää
Yli 5 vuotta 1 kuukausi
3 LUKU TYÖAIKA
3.1.1 Työaikalain noudattaminen
Työaikaan noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä.
3.1.2 Perussääntö
Vuorokautinen säännöllinen työaika on 8 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.1.3 Keskimääräinen viikkotyöaika ja vuorokautisen työajan pidentäminen
Paikallisesti sopien voi tasoittumisjakso olla enintään 1 vuosi. Tasoittumisjakson aikana säännöllinen työaika ei saa ylittää 10:tä tuntia vuorokaudessa eikä 50:tä tuntia viikossa.
3.1.4 Jaksotyö
3.1.5 Työtuntijärjestelmä
Työtuntijärjestelmä, jolla keskimäärin 40 tunnin työviikko määräaikojen puitteissa saavutetaan, on ilmoitettava työntekijöille vähintään 2 viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.1.6 Työtuntijärjestelmän tilapäiset muutokset
Työn niin vaatiessa on työnantajalla oikeus siirtää tilapäisesti määrättyjen työntekijäin tai osastojen varsinaista työaikaa voimassa olevan työaikalain sallimissa rajoissa. Työajan siirrosta on ennakolta mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijöille.
Voittamattoman esteen sattuessa (kuten luonnonmullistus, tulipalo, onnettomuustapaus, koneiden ja johtojen vahingoittuminen, epäsäännöllinen käyttövoiman saanti tai sen loppuminen ja niihin verrattavat) voidaan työaikaa siirtää tai muuttaa tarpeen mukaan.
3.1.7 Työvuorojen vaihtuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähintään 1 viikon ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Keskeytymättömässä vuorotyössä voidaan sopia vuorojen muuttumisesta myös yhtä viikkoa lyhyemmän ajan kuluttua.
Työntekijää voidaan kuitenkin, kun niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti samassa vuorossa.
3.2 Vapaapäivät
Tavoitteena pidetään, että viikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista, olla lauantai.
3.3 Arkipyhäviikkojen työaika
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia. Juhannus ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
Soveltamisohje:
Jos paikallisesti on sovittu vappuaaton tai uudenvuodenaaton ilta- ja yövuoron tuntien sisäänteosta, liitot suosittelevat, että tämä tapahtuisi mikäli mahdollista aamuvuoron aikana.
3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen
Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Työntekijälle tulee antaa vuorokautinen lepoaika työaikalain 29 §:n ja viikoittainen vapaa-aika työaikalain 31
§:n mukaisesti.
Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello 6.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2-vuorotyössä kello 6.00–1.00 väliseksi ajaksi. 3-vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä kello 6.00–8.00 väliseksi ajaksi.
3.5 Työajan tarkkailu
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteilla tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.
Työaika käytetään tehokkaasti tuotannolliseen toimintaan sekä muutoinkin pyritään rajoittamaan tuotantotoiminnalle aiheutuvat haitat ja vaikeudet mahdollisimman vähäisiksi.
3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen
Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.7 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä
3.7.1 Yleisiä määräyksiä
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä ja vapunpäivä.
3.7.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia tai kaksitoista ja puoli työpäivää vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Tapauksissa, joissa päivä- tai kaksivuorotyössä työskennellyt täyttä työaikaa tehnyt ja näin ollen työajan lyhennysjärjestelmän piirissä ollut työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan, ellei muuta ole sovittu.
3.7.3 Vapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
” | 34 ” | 2 vapaata |
” | 51 ” | 3 ” |
” | 68 ” | 4 ” |
” | 85 ” | 5 ” |
” | 102 ” | 6 ” |
” | 119 ” | 7 ” |
” | 136 ” | 8 ” |
” | 153 ” | 9 ” |
” | 170 ” | 10 ” |
” | 187 ” | 11 ” |
” | 204 ” | 12 ” |
” | 212 ” | 12,5 ” |
Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhdenjaksoisesti, ellei paikallisesti sovita niiden antamisesta esim. asioimisvapaana.
Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:
– Ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
– Työntekijän sairaslomaan mahdollisesti kuuluva ns. karenssipäivä katsotaan työssäolopäivän veroiseksi päiväksi. (Myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastu- mistapauksissa.)
– Työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen
– Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika
– TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n liittokokoukseen, liittovaltuuston tai - hallituksen kokouksiin käytetty aika
– Edellisessä kohdassa tarkoitettujen toimielinten asettamien jaostojen kokouksiin käytetty aika, kuitenkin enintään kolme päivää vuodessa
– Työntekijän oma hääpäivä ja omat 50- ja 60-vuotispäivät
– Lähiomaisen hautajaiset
– Äitiysloma 42 päivän ajanjaksolta
– Sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa. Xxxxxxx lapsen hoito ei ole sidottu työnantajan palkanmaksuun ja näin ollen koko poissaoloaika on työssäoloon rinnastettavaa.
– Kutsunta- ja reservin harjoituspäivä
– Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika
– Työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa.
– Lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolo- päivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi.
– Lakisääteisen isyysloman aika
– Päivät, joiden aikana työntekijä on ollut osan päivästä poissa työstä työnantajan luvalla
Jos annettava vapaa sisältyy edellä mainittuun työssä oloon rinnastettavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
3.7.4 Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, ellei toisin sovita.
Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.
3.7.5 Ansiotaso
Mikäli yrityksessä sovelletaan arkipyhäkorvausten maksamisen osalta muuta vakiintunutta käytäntöä, voidaan sitä noudattaa myös tätä korvausta maksettaessa.
3.7.6 TES-ylityö
Työajanlyhennysvapaiden aikana tehty työ korvataan kuten työehtosopimuksessa tarkoitettu viikoittainen ylityö, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.7.7 Vuosiloman ansainta
3.7.8 Kertymän seuranta
Liitot suosittelevat, että pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyytäessään vuosineljänneksittäin tieto tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä ja sen kertymisestä.
3.7.9 Esimerkkejä vapaan antamistavoista
Työajan lyhennyksen edellyttämä vapaa voidaan käyntiajat huomioiden toteuttaa yrityksissä mm. seuraavasti:
1. antamalla arkipyhäviikkojen välipäiviä tai välipäivät vapaana
2. antamalla vapaapäivät tuotantotilanteen mukaisesti esimerkiksi kesäaikana tai silloin kun vapaapäivien antamisella voidaan välttää tai lyhentää mahdollista lomautusta tai lyhennetyn työviikon käyttötarvetta
3. antamalla työpäivä vapaana
4. antamalla kaksi tai useampia työpäiviä vapaana kerrallaan
5. antamalla vapaa asioimisvapaana
Asioimisvapaa on henkilökohtainen. Muut vaihtoehdot voidaan toteuttaa henkilökohtaisena tai kollektiivisena.
Työajan lyhentäminen voidaan toteuttaa paikallisesti sopimalla myös seuraavasti:
Työtä varten voidaan laatia ennalta työtuntijärjestelmä, johon työajan lyhennysvapaat on merkitty. Vapaat voidaan antaa vaihtoehtoisesti käyttäen kohdassa 3.7.4 olevaa vapaiden antamisjärjestelmää.
Mikäli työtuntijärjestelmä on laadittu, niin sen pysyvästä muutoksesta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen muutosta, jollei paikallisesti toisin sovita.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdasta voidaan paikallisesti sopia käytettävän työtuntijärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.
3.8.1 Yleisiä määräyksiä
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
3.8.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin yllä oleviin tuntimääriin viikossa.
3.8.3 Työtuntijärjestelmä
3.8.4 Työtuntijärjestelmän muuttaminen
3.8.5 Ansiotaso
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 8,7 %
Mikäli työntekijöiden ja työnantajan kanssa sovitaan, voidaan ansionmenetyksen kompensaatio järjestää myös siten, että tässä pykälässä mainittua prosenttimääräistä lisää ei käytetä, vaan työntekijöille maksetaan työajan lyhentämisen vuoksi vapaaksi tulevilta päiviltä keskituntiansio samojen periaatteiden mukaan kuin päivätyössä.
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
3.8.7 TES-ylityö
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.8.8 Muuhun työaikamuotoon siirtyminen ja työsuhteen päättyminen
Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
3.9 Keskeytymätön kolmivuorotyö
3.9.1 Yleisiä määräyksiä
30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työntekijöiden vuotuinen työaika on 1648 tuntia. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.
3.9.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5-vuorojärjestelmään tai käyttäen muita paikallisesti määriteltäviä vuorojärjestelmiä.
3.9.3 Työtuntijärjestelmä
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Työnantajaliitto suosittelee, että jäsentoiminimet kiinnittäisivät huomiota keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevien työntekijöiden kulkumahdollisuuskysymyksiin. Tapauksissa, joissa yleiset kulkuneuvot eivät kulje esim. sunnuntaisin ja juhlapäivinä tai niiden aattojen tiettyinä vuorokaudenaikoina, tulee harkita erityistoimenpiteitä työntekijäin kohtuullisten kulkumahdollisuuksien järjestämiseksi.
3.9.4 Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.
3.9.5 Ansiotaso
Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta näissä työaikamuodoissa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 14,9 % työntekijän keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaisia keskituntiansioita.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan jokaisen kuuden vuorokauden tai sitä pitemmän yhtäjaksoisen palkattoman vapaajakson ajaksi sattuvana tai lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosineljännekseen ei ole sisältynyt yhtään tällaista vapaajaksoa, maksetaan lisät kuitenkin vuosineljänneksen päättymistä lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Edellä mainittuina palkanmaksupäivinä maksetaan vapaajaksoa tai vuosineljänneksen päättymistä lähinnä edeltävän tilikauden loppuun ansaitut lisät.
Tässä kohdassa mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausipalkalla työskenteleville.
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä kuukausipalkkaiselle Liite 3:n mukaiselle laitosmiehelle kuukausittain 4,07 prosentin suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation tai osan siitä, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
3.9.6 Vuosiloman ansainta
3.9.7 Vuosiloman pitäminen
Käytettäessä 5-vuorojärjestelmää vuosilomakautena annetaan työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
3.9.8 TES-ylityö
Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.9.9 Muuhun työaikamuotoon siirtyminen
Soveltamisohje:
Mikäli tilapäisissä siirroissa joudutaan selvittämään, onko työntekijä saanut hänen ansaitsemansa vapaan, katsotaan työntekijän ansainneen jokaista tekemäänsä säännöllisen työajan 8-tuntista työvuoroa kohti vapaata 1/10 päivää. Vapaat kerätään yhteen ja annetaan täysinä päivinä.
Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vapailta keskituntiansion mukaan. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vapaita, vähennetään ylimääräisiltä vapailta maksettu korvaus lopputilistä.
3.10 Lepoajat
Työaikalain 28 §:n perusteella voidaan paikallisesti sopia, että lepoaika päivätyössä on 1/2 tuntia niin, että työntekijä saa sen aikana esteettä poistua työpaikalta.
3.10.2 Virkistystauot
Ompelevassa teollisuudessa työntekijöille järjestetään päivittäin 10 minuuttia kestävä virkistystauko. Em. työntekijöille järjestetään lisäksi työn tekemisen kannalta sopivimpina ajankohtina työpaikalla pidettäviä virkistystaukoja, jotka voidaan käyttää esim. työpaikkavoimisteluun. Palkallisten virkistystaukojen yhteinen kestoaika on enintään 20 minuuttia.
Muille kuin edellisessä kappaleessa mainituille työntekijöille varataan mahdollisuus kahdesti työvuoron aikana työn tekemisen kannalta sopivimpana ajankohtana nauttia työpaikallaan kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.
Soveltamisohje:
Työpaikkaruokailu
Työpaikkaruokailun kehittäminen on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn säilymisen sekä työviihtyvyyden kannalta tärkeää. Erityisesti vuorotyötä tekevien työntekijäin osalta olisi kiinnitettävä huomiota ruokailumahdollisuuksien parantamiseen, kuten esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuuteen käyttää ruokailutiloja. Paikalliset edellytykset huomioonottaen tulisi järjestää sellainen ruokailutila, jossa hygieenisyys- ym. vaatimukset täyttyvät.
3.11 Ylityö
Ylityötä voidaan teettää 18 vuotta täyttäneillä työntekijöillä heidän suostumuksellaan lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava mikäli mahdollista viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.
Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia tarkastelujaksoksi yksinomaan kalenterivuosi.
Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työehtosopimuksen 3.1.2 kohdassa määritellyn säännöllisen päivittäisen työajan jälkeen. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3.11.3 Viikoittainen ylityö
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3.11.4 Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
Kun loppiais-, pitkäperjantai-, pääsiäismaanantai-, helatorstai-, vapunpäivä-, juhannus-, itsenäisyyspäivä-, joulu- ja uudenvuodenpäiväviikolla työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika on 40:tä tuntia lyhyempi, sopimuksenvaraisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta maksetaan kuten viikkoylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muusta sovittu. Tämä ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Tätä ei myöskään sovelleta, silloin kun on sovittu työtuntien ns. sisäänteosta näillä viikoilla.
Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työ-vuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena
vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.
- Työehtosopimuksen 3.7 kohdassa tarkoitettu työajan tasaamisvapaa
- Sairaus
- Työnantajan määräyksestä suoritettu matka
- Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus
Korvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin.
3.11.5 Ylityön korvaaminen vapaa-aikana
Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.
3.11.6 Ylityön jatkuminen vuorokauden vaihtuessa
Kun työntekijän tekemä ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
3.11.7 Ylityö urakkatyössä
Urakkatyötä tekevälle työntekijälle, joka samalla palkkamuodolla tekee ylityötä, lasketaan, ellei toisin ole sovittu, ylityön johdosta maksettava korotusosa keskituntiansion perusteella.
3.12 Hälytysluontoinen työ
Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
Hälytysluontoisesta työstä maksetaan, jollei paikallisesti ole toisin sovittu, hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
Päivätyössä:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä ennen kello 21:tä, maksetaan 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu kello 21:n ja 6:n välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
Vuorotyössä:
a) Aamuvuorossa
Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa, kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.
b) Ilta- ja yövuorossa
Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
c) Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen kun on kulunut 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, maksetaan työntekijälle 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
Mikäli työ edellä b) kohdassa mainituissa tapauksissa on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.
Kun työntekijälle hänen säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata ylityöhön, joka alkaa päivätyössä tai aamu- tai päivävuorossa olevan työntekijän osalta kello 21:n jälkeen ja ilta- tai yövuorossa olevan osalta ennen kuin 9 tuntia on kulunut työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, hänelle maksetaan ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työ alkaa myöhemmin kuin vuorokauden kuluttua kutsun antamisesta. Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työntekijä tehdyn sopimuksen perusteella on varalla ja saa siitä varallaolokorvausta.
Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on aina vähintään tunnin palkka.
Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopettamistöitä.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdasaluetta.
Jos työntekijä määrätään muilla kuin hälytysluontoisilla perusteilla sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä tai vapunpäivänä saapumaan työhön vain lyhyeksi, alle 2 tuntia kestäväksi työrupeamaksi, hänelle maksetaan tältä ajalta kuitenkin vähintään 2 tunnin palkka sunnuntai- ja mahdollisine ylityökorotuksineen. Edellä mainittua hälytysrahaa ei työntekijälle tällöin makseta.
3.13 Varallaolo
Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna
työtä tekemättä puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18:n jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.
Jos varalla oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.
Kun erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan vapaa- aikanaan tavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava ao. työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Kun kysymys on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
Varallaolleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
Sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä ja arkipäiviksi sattuvina itsenäisyys- ja vapunpäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan 100 %:lla korotettu palkka.
4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU
4.1 Palkkaustavat
Korvaus työstä lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (tunti-, viikko- tai kuukausipalkka) tai kappaleelta tai työmäärältä (kappale- ja aikaurakka).
Lisäksi voidaan käyttää 4.2 ja 4.4 kohdissa tarkoitettuja palkkausmuotoja, joissa kiinteän pohjapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.
Palkkiopalkkausta (säästö-, laatu- yms. palkkiot) käytettäessä tulee palkkio-osuuden olla kohtuullisessa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin palkat ja ansiot määritellään tämän sopimuksen liitteenä seuraavan asianomaisten työntekijäin tekemän työn mukaisen ammattiryhmittelyn ja ohjepalkkataulukon 4.4.4 kohdassa sekä tämän työehtosopimuksen palkkausmuotoja ja korvauksia koskevien määräysten perusteella. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa ammattiryhmittelystä.
Kun työntekijä hänen kanssaan tehdyn työsopimuksen mukaan tekee työtä eri palkkausmuodoilla (aika-, palkkio- tai urakkatyötä), maksetaan palkka jokaisessa työssä tai työvaiheessa käytettyä palkkausmuotoa koskevien määräysten perusteella.
Työntekijälle on selvitettävä palkkaryhmä ja palkkausmuoto ennen työn aloittamista.
4.2 Aikapalkka
Aikapalkat määräytyvät eri palkkaryhmissä tehdyn työn mukaisen ammattiryhmittelyn ja tässä pykälässä mainittujen ohjepalkkojen perusteella.
Aikapalkalla työskentelevä työntekijä on oikeutettu jäljempänä mainittuun ohjepalkkaan.
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 8,77 |
2. ” | 9,01 |
3. ” | 9,26 |
4. ” | 9,51 |
5. ” | 9,86 |
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
1. palkkaryhmä | 8,83 |
2. ” | 9,07 |
3. ” | 9,32 |
4. ” | 9,58 |
5. ” | 9,93 |
Työntekijälle voidaan maksaa työtuloksen, monitaitoisuuden, työssä tarvittavan erityisosaamisen, joustavuuden tai muiden henkilökohtaisten pätevyystekijöiden perusteella 15 % korkeampaa palkkaa. Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla myös suoritettu ammattitutkinto. Yksittäistapauksittain harkiten voidaan maksaa korkeampaakin palkkaa.
Soveltamisohje:
Harkittaessa henkilökohtaisen lisän käyttöä on erityistä huomiota kiinnitettävä työntekijän työsuhteen kestoaikaan ao. yrityksessä sekä siihen, hallitseeko työntekijä useampia toisistaan poikkeavia töitä, joihin yritys häntä käyttää.
Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön pyritään se työntekijän työvauhdin sitä edellyttäessä järjestämään suorituspalkalla. Ellei tämä ole mahdollista, on tilanne otettava huomioon palkan suuruutta määriteltäessä.
Aikapalkkausta käytettäessä voidaan ohjepalkan lisäksi maksaa erillistä laatu tms. lisää, kun tuotteen laadun parantaminen, raaka-aineen käytön taloudellisuus tai muut vastaavat tekijät tekevät sen perustelluksi.
4.2.1 Erikoistyöntekijöiden palkat
Tekstiiliteollisuuden korjausosaston metalli- ja sähkömiesten sekä 3. ja 4. palkka- ryhmiin kuuluvien voimalaitostyöntekijöiden ja vedenpuhdistuslaitosten hoitajien sekä korkeapainekattilalaitosten lämmittäjien palkat määräytyvät tämän työehto- sopimuksen liitteen 2 mukaan.
Vaatetusteollisuuden ylläpito-osastojen ompelukone-, kone-, elektroniikka-, prässi- ja kuljetinmekaanikkojen, sähkömiesten sekä lämmittäjien palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteen 2 mukaan.
Rakennusosaston rakennustyöntekijäin (puusepät, kirvesmiehet, maalarit, muurarit) palkkojen määrittelyssä sovelletaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät tämän työehtosopimuksen liitteeseen n:o 2.
Autonkuljettajien ja autonapumiesten samoin kuin ajokortin omaavien trukinkul- jettajien palkat määritellään tämän työehtosopimuksen liitteen 2 mukaan.
4.2.2 Oppilaiden ja nuorten palkat
Oppilaiden ja alle 18-vuotiaiden nuorten henkilöiden palkat ovat oppivuosista, työ- kyvystä ja työtaidosta riippuen 90–100 % sen palkkaryhmän ohjepalkasta, mihin palkkaryhmään oppilaan tai alle 18-vuotiaan työntekijän työ kuuluu.
Soveltamisohjeita:
Kun nuori työntekijä tekee samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänellä on työn edellyttämä työtaito ja -kokemus sekä pätevyys eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, hänen palkkansa määritellään asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Henkilölle, joka on käynyt 2–3 -vuotisen ammattikoulun ja tulee koulutustaan vastaavaan työhön, on työsuhteen kestettyä koulun päättymisen jälkeen kuukau- den, maksettava hänen tekemänsä työn edellyttämän palkkaryhmän mukainen palkka. Henkilölle, joka on käynyt vähintään 6 kuukauden pituisen teollisuus- ompelukurssin, maksetaan työsuhteen kestettyä kurssin päättymisen jälkeen kuu- kauden vähintään 2. palkkaryhmän mukainen palkka. Henkilölle, joka on käynyt vähintään 3 kuukauden pituisen ompelijakurssin maksetaan työsuhteen kestettyä kurssin päättymisen jälkeen kuukauden vähintään 1. palkkaryhmän mukainen palkka.
Jos oppilaan todetaan kokeessa tai työtulostensa perusteella pystyvän oman työ- ryhmänsä normaalisaavutukseen, hänen palkkansa määritellään asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelijoiden palkkamääräyksiä ei työehtosopi- mukseen ole otettu.
Alle 18-vuotiaan määräaikaisessa työsuhteessa olevan koululaisen tai opiskelijan palkka on vähintään 75 % 1. palkkaryhmän aikatyön ohjepalkasta.
Liitot suosittelevat, että työntekijän palkasta sovittaisiin etukäteen, mikäli hän opastaa oman työnsä ohessa ammattikoulutuksessa olevaa työssäoppijaa.
4.3 Työn vaativuuden arviointijärjestelmä
Työehtosopimuksen liitteessä mainituista ammattiryhmittelyistä poiketen voidaan eri töiden keskinäiset palkkasuhteet järjestää käyttäen työn vaativuuden arviointijärjestelmää, jonka käyttöönotosta ja järjestelmän sisällöstä sovitaan kirjallisesti paikallisen sopimisen menettelytapojen mukaan. Työn vaativuuden arviointijärjestelmässä tulee käyttää osatekijöinä osaamista, vastuuta, kuormitusta ja työolosuhteita.
Arviointi tehdään yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijäin edustajien kesken siten, että kummallakin osapuolella on tasapuolinen edustus arviointiryhmässä.
Työtehtävien vaativuuden arviointi tehdään työnkuvausten pohjalta, joko siten, että kaikki yrityksen työtehtävät kuvataan tai, että kuvataan vain joukko keskeisiä työtehtäviä, joihin muita työtehtäviä verrataan. Työtehtävät kuvataan sellaisena kuin ne käytännössä työpaikalla tehdään.
Yrityksen käyttäessä työn vaativuuden arviointijärjestelmää, saman sopimusalan työntekijöihin käytetään saman yrityksen sisällä samaa järjestelmää ja samoja arviointimenetelmiä.
Järjestelmän periaatteet selvitetään henkilöstölle. Arviointiryhmälle järjestetään tarvittava ja riittävä koulutus.
Palkan määräytymisperusteiden muuttuessa uuden palkkausjärjestelmän mukaisiksi, kenenkään henkilökohtainen kokonaispalkka ei tämän muutoksen vuoksi saa laskea.
Pöytäkirjamerkintä:
Työn vaativuuden arvioinnissa edetään liittojen välisen työryhmän laatimien ohjeiden mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Käytettäessä työnarviointijärjestelmää käytetään työnvaativuuteen perustuvan palkanosan määrittämiseen 9-portaista palkkataulukkoa, mikäli paikallisesti ei muusta sovita.
4.3.1 Tehtäväkohtaiset palkat
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Työnvaativuusryhmä | €/t |
1 | 8,77 |
2 | 9,17 |
3 | 9,59 |
4 | 10,06 |
5 | 10,53 |
6 | 11,04 |
7 | 11,56 |
8 | 12,11 |
9 | 12,68 |
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Työnvaativuusryhmä | €/t |
1 | 8,83 |
2 | 9,23 |
3 | 9,66 |
4 | 10,13 |
5 | 10,60 |
6 | 11,12 |
7 | 11,64 |
8 | 12,19 |
9 | 12,77 |
4.3.2 Henkilökohtaisen pätevyyden määritys
Työntekijälle voidaan maksaa työtuloksen, monitaitoisuuden, työssä tarvittavan erityisosaamisen, oma-aloitteisuuden, huolellisuuden, tai muiden työpaikalla tärkeiksi katsottujen tekijöiden perusteella korkeampaa palkkaa.
Henkilökohtaisen pätevyydenarvioinnin tekee työnantaja, mikäli ei muusta paikallisesti sovita.
Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla myös suoritettu ammattitutkinto.
Käytettäessä henkilökohtaista pätevyyden määritystä palkkauksen perusteena tai sen osana, on määritysperusteet ja arviointikriteerit selvitettävä työntekijöille ja heidän edustajilleen.
4.4 Suorituspalkkatyö
Mikäli työn laatu sallii ja on teknisesti mahdollista, työt on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi pyrittävä järjestämään suorituspalkkatyöksi. Työt, jotka vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty suorituspalkkatyöksi, tehdään urakka- tai sekaurakkatyönä.
4.4.2 Urakkahinnoittelun sääntö
4.4.3 Osaurakkahinnoittelun sääntö
Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 20 % korkeammaksi kuin 4.2 kohdassa mainittu ohjepalkka.
4.4.4 Urakkahinnoittelun mukaiset palkkataulukot
Urakan hinnoittelusäännön mukaiset palkat ovat palkkaryhmittäin seuraavat:
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 10,52 |
2. ” | 10,82 |
3. ” | 11,11 |
4. ” | 11,41 |
5. ” | 11,83 |
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: | |
1. palkkaryhmä | 10,60 |
2. ” | 10,88 |
3. ” | 11,18 |
4. ” | 11,50 |
5. ” | 11,92 |
Soveltamisohje: | |
Sarjapituudet saattavat varsin tuntuvasti vaihdella. Tästä syystä liitot toteavat, että 4.4.2 ja 4.4.3 kohtien mukaan sarjapituudesta riippumatta on hinnoittelu suoritettava työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. | |
4.4.5 Urakkahinnoittelun työkohtaisuus
Edellä 4.4.2. ja 4.4.3. kohdissa mainitut hinnoittelusäännöt ovat urakka- ja työkohtaiset ja kukin työ erikseen on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee hinnoitteluperusteeseen.
Soveltamisohje:
4.4.6 Urakkatyön takuupalkka
Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on urakkapalkan perustana oleva 4.2 kohdan mukainen ohjetuntipalkka taattu.
Mikäli työvaiheen lyhyyden takia ei pystytä 4.4.11 kohdan mukaisesti urakkahintaa tarkistamaan, maksetaan kunkin tällaisen työn osalta erikseen urakkahinnan edellyttämä ansio, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkka, kunnes riidanalainen urakka on työehtosopimuksen mukaisesti tutkittu. Kyseisille tapauksille tulee luoda talokohtainen käytäntö ilmoitusmenettelystä.
4.4.7 Urakkahinnoittelun perusteet
Urakka- ja sekaurakkahinnoittelun tulee mikäli mahdollista perustua työntutkimukseen. Kun hinnoittelussa käytetään työntutkimusta työntekijää tutkimuskohteena pitäen, on tutkimuskohteeksi mahdollisuuksien mukaan valittava keskitasoinen oikealla menetelmällä työskentelevä ammattitaitoinen työntekijä.
Tutkimus on tehtävä todellisissa olosuhteissa ja työnkulkua vastaavasti ottamalla huomioon tekijän koko työmäärä. Työntutkimuksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että työssä tarvittavat elpymisajat ja muut apuajat otetaan riittävästi huomioon siten, että työntekijä normaalilla urakkatyöponnistuksella saavuttaa sopimuksen edellyttämän ansiotason.
Jokaisessa tehtaassa on suorituspalkalla tehtäviä töitä varten laadittava hinnoittelulista, joka sisältää yhteisesti sovitut urakat. Kaikille osapuolille on varattava tilaisuus tutustua siihen.
4.4.9 Erikoisurakkahinnoittelut
Malli-, mittatilaus-, poika- ja erikoisen suurten kappaleiden hinnoittelusta tulee sopia erikseen.
Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä, työvälineissä taikka raaka– aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia tai jos hinnoittelu ei ole
4.4.2 tai 4.4.3 kohtien mukainen, määritellään työlle uusi hinta.
4.4.10 Urakkahinnoista sopiminen
Uusista suorituspalkkaushinnoista sovitaan ensisijaisesti työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua hintaa, työ tehdään aluksi tilapäisellä hinnalla, jonka tulee täyttää tämän pykälän
4.4.2. tai 4.4.3. kohdan määräykset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteista.
Soveltamisohje:
Tilapäistä suorituspalkkahintaa ei tule käyttää, kun on mahdollisuus heti tarjota jatkuva hinta.
Jos urakkaperusteissa tapahtuu muutoksia, ei työnantajalla ole oikeutta vaatia työntekijöiltä takaisin osaakaan heidän nostamastaan palkasta. Tämä ei kuitenkaan koske laskuvirhettä.
4.4.11 Urakkahinnoittelun tarkistus
Jos työntekijä perustellusti esittää, että jatkuvaksi tarkoitettu tai voimassa oleva hinta on virheellinen, hänen tulee ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoittelun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla.
Suorituspalkan perusteena olevan hinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin ja neuvotteluihin on ryhdyttävä tarpeetonta viivytystä välttäen, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa. Tarkistustutkimukset on pyydettäessä selvitettävä ao. työntekijälle. Mikäli muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, tarkistettua hintaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty tai josta alkaen hinta on ollut ilmeisesti virheellinen.
Jos suorituspalkkaushinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi.
4.5 Palkkiopalkat
4.5.1 Tulospalkkio
Tulospalkkio on yrityskohtainen palkan lisä. Se ei perustu työehtosopimukseen. Siihen sisältyy riski siitä, että sitä ei makseta, jos asetettuja tulostavoitteita ei saavuteta.
Tulospalkkio voidaan maksaa yrityksen päätöksellä hyvän tuloksen perusteella esim. joulurahana. Tällöin siitä ei sovita henkilöstön kanssa, vaan päätöksen tekee yritys. Tällaista työnantajan erikseen päättämää yhden kerran tai korkeintaan kaksi kertaa vuodessa maksettavaa tulospalkkiota ei oteta huomioon vuosilomapalkassa eikä keskituntiansiossa, ellei siitä erikseen ole sovittu.
Mikäli kyseessä on tulospalkkio, joka maksetaan säännöllisesti esim. palkanmaksukausittain ja jonka käyttöönoton yhteydessä on henkilöstön kanssa sovittu tiettyjen tavoitteiden saavuttamisesta palkkion maksamisen edellytyksenä, se otetaan huomioon vuosilomapalkassa ja keskituntiansiossa. Tulospalkkioiden mittareiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota selkeyteen ja yksinkertaisuuteen.
Tulospalkkioiden muodot vaihtelevat. Tulospalkkion lisäksi käytössä voi olla erilaisia voittopalkkioita. Mikäli lisästä ei ole muuta ilmoitettu, maksettava lisä on tulospalkkiota.
4.6 Työn- ja aikatutkimukset
Työn- ja aikatutkimusten tavoitteena on löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Mahdollisesti tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.
Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
Liitot pitävät tarpeellisena, että työn- ja aikatutkimusten aiheuttamia mahdollisia uusia työmenetelmiä käytäntöön otettaessa niitä työntekijöille selvitetään.
Soveltamisohje:
Keskusjärjestöt ovat sopineet yhteisen samansisältöisen työntutkimuskoulutuksen toteuttamisesta molempien järjestöjen toimesta järjestettävässä työntutkimuskoulutuksessa. Liitot suosittelevat, että tehtaat mahdollisuuksiensa mukaan yhdenmukaistaisivat työntutkimusmenetelmänsä vastaamaan keskusliittojen yhteisesti hyväksymää normaaliaikatutkimusta.
Niillä työpaikoilla, joissa käytetään työntutkimuksia palkkauksen perusteena, on työntekijöiden edustajille annettava riittävä selvitys tutkimuksista.
Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työn mittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla. Työntekijöillä on mahdollisuus saada selvitys töitään koskevista työntutkimuksista.
Kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustaksi tulevan työarvon vastattava todellisia
työolosuhteita. Toisessa yrityksessä olevaa työntutkimusta ei ilman paikallista soveltamista voi ottaa käyttöön.
Tietokoneavusteiseen työnmittaukseen tai standardiaikajärjestelmiin siirtymisessä on huomioitava:
– Tietokoneavusteista työnmittausta voidaan soveltaa edellyttäen, että jäljempänä mainittuja kohtia noudatetaan.
– Käyttöönottoa suunniteltaessa tulee huomioida keskusliittojen välisen yleissopimuksen, alan työehtosopimuksen sekä yhteistoimintalain määräykset kuin myös keskusjärjestöjen rationalisointineuvottelukunnan "Tietokoneavusteinen työntutkimus” -kirjassa esitetyt periaatteet.
– Valtakunnalliset yleispätevät standardiaikajärjestelmät tulee liittojen tarkistaa ennen käyttöönottoa.
– Ennen käyttöönottoa tulee työntekijäin edustajille antaa asian ymmärtämiseksi tarpeellinen koulutus, jossa järjestelmän perusteet ja tavoite selvitetään.
– Mikäli yrityksessä otetaan palkkauksen perusteeksi käyttöön liikeaikapohjaisia työntutkimuksia, on käyttöönottoselvitys tehtävä sopijaliittojen välillä.
– Aikojen alitettavuus
Standardiaikajärjestelmien tulee vastata yrityksen todellisia olosuhteita ja työmenetelmiä, jolloin uuden työn normaaliarvojen alitettavuus on 15 - 20 %.
(1,03 x OTP)/60 = e/min
– Harjaantumislisä
Liikeaikapohjaisissa standardiaikajärjestelmissä tulee laatia talokohtainen harjaantumislisäkäytäntö.
4.6.1 Rahakerroin
Rahakerroin määritellään siten, että työntekijät normaalilla urakkatyövauhdilla työskennellessään saavuttavat työehtosopimuksen 4.4.4 kohdassa tarkoitetun ansiotason.
Käytössä olevia rahakertoimia on työehtosopimuksen edellyttämää yleistä palkankorotusta täytäntöönpantaessa korotettava niiden ohjeiden mukaan, jotka liitot ovat määritelleet työehtosopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjoissa.
Erityisesti tapauksissa, joissa rahakerroin on suurelle työntekijämäärälle yhteinen, on epäkohtien välttämiseksi kiinnitettävä huomiota mm.
– siihen, että urakkaperusteet ovat paikkansapitävät ja ajan tasalla
– siihen, että työntekijät tekevät työtä tutkimuksessa edellytetyllä työmenetelmällä
– siihen, että työnmittausmenetelmät joutuisuusnormalisoinnin ja elpymisajan osalta saatettaisiin vastaamaan nykyistä työntutkimusmenettelyä, jonka työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet
– siihen, että uudet työntekijät saavat riittävän työnopastuksen ennen kuin heidät otetaan mukaan urakkaan.
Soveltamisohje:
Liitot suosittelevat käyttämään keskusjärjestöjen sopimusta elpymisajan määrityksestä työnmittauksissa.
Työntutkimuksen tekemisessä käytetään riittävän kokemuksen ja koulutuksen saaneita henkilöitä.
4.6.3 Luottamusmiesten informointi
Luottamusmiesten informointi rationalisointikysymyksissä. Ks. yleissopimuksen 5 luku.
4.6.4 Konsulttien käyttö
Konsulttien käyttö edellyttää riittävän varhaista tiedottamista, minkä yhteydessä tulee ilmetä, mitä kehittämis- ja työntutkimustehtäviä toimeksianto sisältää.
4.7 Palkanlisät
4.7.1 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät
Vuorotyössä nimetään työvuorot seuraavasti:
1. vuoro (aamuvuoro), 2. vuoro (iltavuoro) ja 3. vuoro (yövuoro).
Vuorotyölisinä maksetaan 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
iltavuorossa yövuorossa
€/t €/t
1,01 1,74
Liitteen 3 mukaisille työntekijöille vuorotyölisinä maksetaan 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
iltavuorossa yövuorossa
€/t €/t
1,02 1,79
Vuorotyölisinä maksetaan 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
iltavuorossa yövuorossa
€/t €/t
1,02 1,76
Liitteen 3 mukaisille työntekijöille vuorotyölisinä maksetaan 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t €/t
Vuorotyöntekijälle, joka jää ylityöhön välittömästi oman vuoronsa päätyttyä, mak- setaan vuorotyölisät sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityötä tehdään.
Kun työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja työntekijät tekevät sitä kello 18.00–23.00, täl- lainen työ on iltatyötä ja kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä. Iltatyöstä maksetaan iltavuorokorvaus ja yötyöstä yövuorokorvaus.
4.7.2 Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä
Tuotanto-osastojen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja jatkuvassa
2-vuorotyössä maksetaan työntekijöille erilliskorvauksena jokaiselta tunnilta 0,15 € ellei tämän lisän korvaamisesta ole toisin paikallisesti sovittu.
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisän suuruus on 0,16 €, ellei tämän lisän korvaamisesta ole paikallisesti sovittu.
4.8 Palvelusvuosilisä
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Euromäärän laskentakaava:
5 mutta ei 10 vuotta 1 x Lkk x KTA 10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä.
KTA on työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio.
4.8.1 Perusteen toteaminen
4.8.2 Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta hän on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
4.8.3 Palvelusvuosilisän maksaminen
Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
Palveluvuosilisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.
4.9 Siirto toiseen työhön
4.9.1 Yleisiä määräyksiä
Työnantajalla on oikeus siirtää henkilökohtaisen työsopimuksen huomioon ottaen työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työpisteeseen. Tällaisesta siirrosta ilmoittaa työnantaja ennakolta ja niin aikaisin, kuin se on käytännössä mahdollista.
Mikäli aikapalkalla työskentelevä työntekijä määrätään tekemään toista, entistä työtään joko alemmin tai korkeammin palkattua aikatyötä, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu tuntipalkka kahden viikon ajalta ja sen jälkeen uuden työnsä mukainen palkka. Mikäli toiseen, korkeammin palkattuun työhön määrätty työntekijä pystyy heti tekemään tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti tekevä, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.
Mikäli ammattitaitoinen työntekijä määrätään tekemään sellaista urakkatyötä, jossa hän ei varhaisemman kokemuksensa perusteella aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle maksetaan vakiintuneen käytännön mukainen, kohtuullisesta työhön tarvittavasta uudelleenharjaantumis- tai perehtymisajasta riippuva, esim. asteittaisesti aleneva hyvitys niin, että hänen säännöllinen ansionsa ei oleellisesti muutu.
Mikäli jatkuvaa urakkatyötä tekevälle henkilölle työn loppumisen vuoksi osoitetaan aikapalkattu työ, joka ei kuulu hänen normaaleihin työtehtäviinsä, hänelle maksetaan ko. työpäivän tai työvuoron loppuun sekä seuraavalta työpäivältä keskituntiansion mukainen palkka. Tämän jälkeen kahden viikon ajalta 4.2 kohdan mukainen ohjepalkka 20 %:lla korotettuna ja sen jälkeen sen työn mukainen palkka, jota hän tekee.
4.9.2 Vaihtolisä
Teknologian kehittyminen, uudet tuotantojärjestelyt, nopeammat toimitusajat ja sarjasuuruuden muutokset aikaansaavat sen, että osa työntekijöistä joutuu päivittäin vaihtamaan työpistettään tai työvaihettaan useitakin kertoja.
Riippumatta päivittäin useita kertoja toistuvista siirroista työntekijän on oltava palkkauksellisesti oikeudenmukaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Jos asiaa ei saada muutoin järjestettyä, käytetään vaihtolisää.
Koska käytäntö eri yrityksissä on hyvin erilainen, on vaihtolisän tarve myöskin erilainen. Vaihtolisän perusteet, tarve ja suuruus on selvitettävä ja neuvoteltava työnantajan ja työn-tekijän edustajan välillä.
4.9.3 Siirtyminen solu- tai itseohjautuviin pienryhmiin
Työnantajien, jotka tuotannon nopeuttamiseksi ja pienten valmistussarjojen hallitsemiseksi päättävät siirtyä solu- tai itseohjautuviin pienryhmiin, tulee antaa työntekijöille tarpeellinen koulutus.
Solu- tai itseohjautuvien pienryhmien koulutus- ja sisäänajoajalta määritellään palkkaus erikseen.
Soveltamisohje:
Soluissa työskentely edellyttää monitaitoisuutta ja keskinäistä yhteistyötä. Siirryttäessä tuotannossa solu- tai pienryhmätyöskentelyyn se toteutetaan yrityskohtaisesti yrityskulttuurin ja toimintaperiaatteiden pohjalta. Solukympeille, ohjaaville työntekijöille ja solu- tai pienryhmissä työskenteleville työntekijöille annetaan riittävästi teoreettista koulutusta mm. seuraavissa asioissa:
– yritystalouden ja oman yrityksen taloudellisen toiminnan sekä tuotannonohjauksen perusteista
– mihin tavoitteisiin solutuotannolla pyritään (esim. tuotteiden läpimenoaikojen nopeutuminen, monipuolinen ammattitaito, tuottavuuden kasvu)
– miten solutuotanto käytännössä toteutetaan (esim. miten henkilöt valitaan, työ kulkee, vastuu työstä ja laadusta toteutetaan ja palkkaus järjestetään).
Palkkaus koulutuksen ajalta
– teoriakoulutuksen ajalta palkka maksetaan yleissopimuksen mukaan
– työn yhteydessä tapahtuvan koulutuksen ajalta palkkaus tulee järjestää esim. harjaantumis- yms. lisiä käyttäen siten, ettei työntekijän ansiotaso koulutuksen aikana olennaisesti alene.
4.10 Kuukausipalkka
Viikkopalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 40 ja kuukausipalkka kerto- malla tuntipalkka luvulla 175. Muutettaessa kuukausi- tai viikkopalkka tuntipalkaksi käytetään samoja lukuja. Em. lukuja käytetään, kun viikoittainen säännöllinen työ- aika on 40 tuntia.
Kerrointa/jakajaa käytetään:
• Laskettaessa tes-korotuksia viikko- ja kuukausipalkkalaisille.
• Siirryttäessä tuntipalkalta viikko- tai kuukausipalkalle tai päinvastoin.
• Laskettaessa yli- tai sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa kaikissa työaikamuodoissa eli työehtosopimuksen mukaisessa normaalissa päivä-, 2-vuoro, 3-vuorossa.
• Laskettaessa palvelusvuosilisiä.
• Laskettaessa osa-ajan palkkaa tilanteissa, joissa kuukausi/viikkopalkasta vähennetään palkattomia päiviä.
• Muissa vastaavissa tässä luettelemattomissa tapauksissa.
4.11 Keskituntiansio
Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
Tämä ei koske kuukausipalkalla olevia työntekijöitä.
Eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
a) helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV neljänneksen keski- tuntiansiota
b) touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota
c) elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
d) marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keskitunti- ansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakautuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Kun työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.
Jos keskituntiansio on henkilökohtaista aikapalkkaa pienempi, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus kuitenkin henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.
Uudelle työntekijälle maksetaan palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle keskituntiansiota ei ole laskettu esim. sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
4.12 Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa
Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 20 %:lla korotettuna. Niille urakkatyöntekijöille, jotka eivät ole työssään saavuttaneet urakan hinnoittelutasoa, maksetaan kuitenkin heidän keskituntiansionsa mukainen palkka.
Soveltamisohjeita:
Työssä tavanomaisesti esiintyvät lyhyet katkot, jotka johtuvat esim. ompelukoneen neulan katkeamisesta, on otettava huomioon urakkahinnoittelussa.
Mikäli yrityksessä nykyisin sovelletaan työntekijöille edullisempaa käytäntöä odotusajan palkan suhteen, on sitä sopimuskauden aikana edelleen noudatettava, ellei toisin sovita.
Jos työ keskeytyy niissä poikkeuksellisissa tulipalo-, koneen vahingoittumis- ja muissa samankaltaisissa tapauksissa, joita tarkoitetaan työsopimuslain 2. luvun 12 §:n 2. momentissa, noudatetaan lain määräystä.
4.13 Palkanmaksu ja palkkalaskelma
Liitot suosittavat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä.
Palkka maksetaan pankkiin myös lopputilin osalta yritysten seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, ellei palkanmaksusta paikallisesti muuta sovita.
Työntekijälle tulee antaa palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käy ilmi miltä ajanjaksolta ja miten palkka on muodostunut sekä mitä pidätyksiä siitä on tehty.
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET
5.1 Matkakustannusten korvaaminen
5.1.1 Yleisiä määräyksiä
Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Soveltamisohje:
Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa saattaa aiheutua. Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työntekijä varsinaisesti työskentelee.
5.1.2 Matkakustannusten korvaaminen
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä silloin kun matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Jos matka tapahtuu yöllä kello 22.00– 06.00, on työntekijällä oikeus käyttää II luokan makuuvaunupaikkaa.
Kun työnantaja huolehtii kuljetuksesta omilla kuljetusvälineillään, matkakorvausta ei makseta.
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vahvistaa vuosittain verovapaaksi.
Jos työntekijä määrätään työhön muulle paikkakunnalle, hänelle maksetaan päivärahaa kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka hän on ollut matkalla tai komennuspaikkakunnalla. Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin verohallituksen kulloinkin hyväksymä voimassa oleva päiväraha ja sitä maksetaan seuraavasti (kts. xxx.xxxx.xx):
– Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia
– Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia
– Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan puolet päivärahasta.
Päivärahan maksaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Ellei työntekijälle ole työkomennuksella järjestetty majoitusmahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyvät majoituskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet päivärahan määrästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Mikäli työn tekeminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.
Jos työnsuorituspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä on järjestetty yhtä edullinen ruokailumahdollisuus kuin varsinaisen tehdasalueen ruokalassa, ei ruokarahaa makseta.
5.1.4 Matka-ajan korvaus työmatkoilla
Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.
Menetetyltä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Vapaapäivänä tapahtuvan matkan ajalta maksetaan keskituntiansion suuruinen korvaus matkatuntia kohden.
Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen hyväksymiä päivärahoja (Kts. xxx.xxxx.xx.)
Edellä mainitut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ulkomailla.
Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti.
5.2.1 Asevelvollisuuskutsunta
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös töissä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
5.2.2 Reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5.2.3 Hautaus- ja hääpäivät
Soveltamisohje:
5.2.4 Merkkipäivät
Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään yhden vuoden, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
5.2.5. Korvausten laskentaperuste
5.3 Arkipyhäkorvaus
5.3.1 Korvattavat arkipyhät
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena hänen säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaava palkka keskituntiansion mukaan
• Uudenvuodenpäivältä
• Muuksi arkipäiväksi, kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta
• Pitkäperjantailta
• Toiselta pääsiäispäivältä
• Helatorstailta
• Vapunpäivältä
• Juhannusaatolta
• Jouluaatolta sekä
• Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä
Soveltamisohje:
Arkipyhäkorvausta ei makseta lakisääteisen äitiysvapaan ajalta lukuun ottamatta
5.3.3 kohdan mukaista poikkeusta.
5.3.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset
Soveltamisohje:
Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomioon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.
5.3.3 Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat
– vuosiloman ajalle
– enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden tai tapaturman ajalle
– työehtosopimuksen 6.4.2 kohdan tarkoittaman palkallisen äitiysvapaan 42 päivän ajanjaksolle, jotka työssä oltaessa olisivat työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä
– lakisääteisen isyysloman ajalle
– taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle
– työntekijän vapaapäiväksi.
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.
Lomakaudesta johtuen saattaa juhannusaatto sijoittua työntekijän vuosiloman ajaksi. Tällöin arkipyhäkorvaus juhannusaatolta maksetaan siltä palkanmaksukaudelta maksettavan palkan yhteydessä, mihin se ajallisesti kuuluu.
5.3.4 Itsenäisyyspäivä
Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
5.3.5 Lomauttaminen arkipyhän yhteydessä
Työntekijäin oikeutta arkipyhäkorvaukseen ei saa loukata käyttämällä lomauttamista arkipyhän yhteydessä tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on kiertää arkipyhäkorvauksen maksaminen. välttyä ylimääräisen korvauksen luontoisen arkipyhäkorvauksen maksamisesta.
5.3.6 Kotityöntekijöiden ja osa-aikaeläkkeellä olevien arkipyhäkorvaus
Arkipyhäkorvauksen sijasta kotityöntekijälle ja osa-aikaeläkkeellä olevalle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä erillisenä korvauksena 4,4 % hänen ansaitsemastaan rahapalkasta.
5.4 Suurjuhlapyhäkorvaus
Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulupäivinä työssä oleville maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy sunnuntai- ja ylityökorotus. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa ilta- ja yövuoroissa työskenteleville työntekijöille maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy ylityökorotus.
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
6.1 Vuosiloma
6.1.1 Yleisiä määräyksiä
Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välistä lomapalkkasopimusta sivulla 88.
Liitot ovat neuvotteluissa todenneet, että vuosilomat teollisuuden piirissä yleisesti järjestetään siten, että vuosiloma ei ala työntekijän vapaapäivästä. Liitot katsovat, että myös sellaiset työntekijät, jotka tekevät korjaus ym. töitä varsinaisen tehtaan vuosilomaseisokin aikana tulisi vuosiloman alkamisajankohdan osalta asettaa samaan asemaan.
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan osalta lasketaan vuosilomalain 7
§:ssä tarkoitetuiksi työssäolopäivän veroisiksi päiviksi kaikki ne työpäivät, jotka sisältyvät työsopimuslain 4.luvun 1 §:n mukaiseen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä joudutaan lomauttamaan tehtaan muiden työntekijöiden vuosilomien ajaksi, liitot suosittelevat, että hänelle annetaan ensin hänen ansaitsemansa vuosiloma ja loppuosa vuosilomaseisokista on lomautusaikaa.
6.1.2 Lomaltapaluuraha
Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
Lomaltapaluurahasta 1/3 maksetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomaltapaluuta koskevat edellytykset
Lomaltapaluurahan ennakkoa koskevia määräyksiä ei sovelleta 24 päivää ylittävään loman osaan.
Työntekijän työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain 4. luvun 3 a §:n tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
6.1.3 Lomaltapaluurahan maksaminen
Lomaltapaluuraha maksetaan sinä yleisenä palkanmaksupäivänä, joka lähinnä seuraa loman päättymistä. Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisen jaksottamisesta lomakauden ajalle.
Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.
Soveltamisohje:
Määräys ei koske 24 päivää ylittävää loman osaa.
Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.
Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä on 50 % siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lomaltapaluuraha lasketaan vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja vuosilomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
6.1.4 Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä
Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahaa vastaavana korvauksena 50 % vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta.
6.1.5 Kotityöntekijän lomakorvaus
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvauksena ja lomaltapaluurahan sijasta tulevana erillisenä korvauksena yhteensä 13,05 % työntekijän ansaitsemasta rahapalkasta.
6.2 Sairausajan palkka
6.2.1 Edellytykset
Sairausajan palkka maksetaan, jos
– työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä
– työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
6.2.2 Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Soveltamisohje:
Edellä olevan määräyksen mukaan työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Näillä säännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä valitsisi toispaikkakuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman työterveyslääkärin palveluja ja näitäkin, mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.
6.2.3 Palkanmaksu
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä Ajanjakson pituus kalenteripäivinä
vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Palkka maksetaan sairastumisjaksoon sisältyviltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä keskituntiansion mukaan. Palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
6.2.4 Karenssi
Työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä, mikäli
– sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää
– työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.
- työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
6.2.5 Sairastuminen kesken työpäivän
Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
6.2.6 Saman sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kansaneläkelaitoksen tekemän ratkaisun perusteella.
Soveltamisohje:
Työntekijän palatessa sairauslomalta hänet on pyrittävä sijoittamaan entiseen tai sitä palkkaukseltaan vastaavaan työhön.
6.2.7 Vähennykset
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
6.3.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat
– työterveyshuoltolakiin (1383/01)
– lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätökseen (950/94) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
– lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)
– säteilylakiin (592/91)
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
6.3.2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
6.3.2.1 Perusedellytykset
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla makseta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä tehdyn lääkärintarkastuksen ajalta.
Kun sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata.
6.3.2.2 Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
A. Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Kun työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
B. Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin tekemä tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Katso työsopimuslaki 4. luku 8 § 2. momentti.
E. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa
työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
6.3.2.3 Laskenta
Edellä mainituissa kohdissa 6.3.1 ja 6.3.2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 6.3.1 kohdan 2. kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräystä.
6.4 Perhevapaat
6.4.1 Yleisiä määräyksiä
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa annetaan lain mukaisesti. Raskaana olevaa työntekijää ei saa pitää sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa vaaraa hänelle tai sikiölle.
6.4.2 Äitiysvapaan palkka
Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, hänelle maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Soveltamisohje:
Työntekijä katsotaan palanneeksi työhön, jos työhönpaluu on estynyt sairausloman tai vuosiloman vuoksi.
Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, hänelle annetaan samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolle sattuvilta työvuorojärjestelmän mukaisilta säännöllisen työajan tunneilta palkka noudattaen samoja edellytyksiä sekä muita menettelytapasääntöjä, kuin tässä työehtosopimuksessa äitiysvapaan palkan maksamisen osalta on sanottu.
6.4.4 Kokonaissuunnitelma perhevapaista
Liitot suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempain- ja hoitovapaan käyttämisestä keskusjärjestöjen yhteisesti laatimalla lomakkeella. Perhevapaiden käyttämisestä on ilmoitettava pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Soveltamisohje:
Vanhempain- tai hoitovapaan keskeyttäminen
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempain- tai hoitovapaan ajankohta. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen
Työnteko muualla vanhempain- tai hoitovapaan aikana
Vanhempain- tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.
Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä (työsopimuslaki 4. luku 9 §).
6.4.5 Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista. Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen äidille tai isälle, mikäli jommallakummalla vanhemmista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan samanaikaisesti vain toiselle vanhemmista siten, että palkallinen ajanjakso ei yhteenlaskettuna ylitä jäljempänä soveltamisohjeen 5. kohdassa mainittua poissaolon enimmäispituutta.
Soveltamisohje:
Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
Kun poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltovelvollisien
ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, voi jompikumpi huoltovelvollisista jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
Lapsi sairastuu kesken vanhemman työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työntekijälle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti käyttäen keskituntiansiota. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairausloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaisiin käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka (keskituntiansio) myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksella mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.
Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta makseta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta maksetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus työntekijän vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. Liitot ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- ja avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin.
Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
6.4.6 Vaikeasti sairas lapsi
Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
6.4.7 Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
6.5 Työturvallisuus
6.5.1 Yleissääntö
Työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi työpaikalla ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.
6.5.2 Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa
6.5.3 Työnopastus ja perehdyttäminen
Työnopastusta ja perehdyttämistä toteutettaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.
6.5.4 Suojavarusteet
Mikäli perustellusti ja yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavarusteiden käytöllä työssä on työturvallisuutta olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
7.1.1 Luottamusmiehet
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ammattiosastojen valitsemien pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten toimintaan ja asemaan sekä maksettaviin korvauksiin nähden noudatetaan EK-SAK yleissopimusta sivulla 74.
Pääluottamusmiehelle annetaan vapaata viikoittain ja maksetaan korvausta kuukausittain seuraavasti:
Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 seuraavat:
Työntekijöiden lukumäärä | Vapaa tunteina/vk | Korvaus €/kk |
- 20 | – | 70,00 |
21 - 50 | 4 | 70,00 |
8 | 70,00 | |
101 – 200 | 14 | 70,00 |
201 – 300 | 20 | 70,00 |
301 – 400 | 25 | 76,00 |
401 – 500 | 30 | 82,00 |
501 - | vapaa | 93,00 |
7.1.2 Laitosmiesten luottamusmies
Laitosmiehillä on oikeus, valita oma luottamusmiehensä, jos pääluottamusmieheksi valittu ei ole laitosmies.
7.1.3 Työsuojeluvaltuutetut
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikana suorittamien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys sekä lisäksi, ellei muuta ole sovittu, kuukausittain korvausta seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät 1.7.2014 alkaen ovat seuraavat:
Työstä vapautuksen määrä tunteina/viikko | Korvaus €/kk |
Alle 4 tuntia | 48,00 |
4 tuntia | 53,00 |
8 tuntia | 58,00 |
14 tuntia | 65,00 |
20 tuntia | 72,00 |
25 tuntia | 80,00 |
30 tuntia | 85,00 |
Kokonaan vapautettu | 92,00 |
7.1.4 Tarvikkeiden säilyttäminen, toimitila ja toimistovälineet
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittava asiakirjat ja toimistovälineet. Kun työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Pääluottamusmiehelle on luottamusmiestehtäville välttämättömän yhteydenpidon hoitamiseksi varattava häiriöttömän puhelimen käyttöön tehdasalueella.
Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti).
Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Soveltamisohje:
Tässä kohdassa tarkoitetut pääluottamusmiehen omaan liittoon erimielisyyksien selvittämiseksi soittamat puhelut ovat alalla noudatetun käytännön mukaan maksuttomia.
7.1.5 Työntekijöiden lukumäärä
Edellä tarkoitetut työntekijöiden lukumäärät todetaan paikallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan.
7.2 Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille EK-SAK yleissopimuksen
5. luvun s. 82 mukaisesti henkilöstösuunnitelma sekä selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Soveltamisohje:
Yleissopimuksen mukaan on mm. palkkausta koskevassa kysymyksessä annettava tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot myös työosaston luottamusmiehelle. Tiedonantovelvollisuus on sopimuksessa lisäksi laajennettu koskemaan kaikkia työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä, joissa on syntynyt epäselvyyttä tai erimielisyyksiä. Yksilöidyn tapauksen selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle ja tarvittaessa myös työosaston luottamusmiehelle annettava valituksenalaisesta tapauksesta perusteelliset ja yksityiskohtaiset tiedot.
7.3 Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa, että varapääluottamusmieheksi valittu työntekijä on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.
Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.
7.4 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokoukseen valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen kyseisten hallintoelinten virallisiin kokouksiin, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
7.5 Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla
Ilmoitustaulujen käytössä, tiedotustoiminnassa ja kokouksissa työpaikalla noudate- taan keskusliittojen välillä sovittua yleissopimusta.
7.6 Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, TEAM Teolli- suusalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne palkanmaksun tapahduttua välittömästi mainitun liiton nimeämälle pankkitilille.
Työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
8. LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS
8.1 Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toi- sinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irti- sanomisajasta ole muuta sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista itusanomisaikaa noudattaen.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä tai työpaikoilla voi olla tarvetta sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Työlainsäädännön tiettyjen normien pakottavuus huomioon ottaen tällaiset sopimukset on toimitettava liittojen tarkastettavaksi.
8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon EK:n ja SAK väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.
Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.
Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
9.1 Työehtosopimuksen voimassaolo
Mikäli allekirjoituspöytäkirjan 2 §:stä ei muuta johdu, tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2014 ja on voimassa 30.11.2016 saakka. Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
9.2 Sopimuskappaleet
Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Helsingissä 26.marraskuuta 2013
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
LIITE 1 Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ammattiryhmittely
palkkaryhmä
TUOTANTO-OSASTOJEN YHTEISET TYÖT
Työnopettajat 3-5
Kuljetus- ja punnitustyöntekijät 1-3
Konesiivoojat, öljyäjät 1-3
Oppilaat ja alle 18-vuotiaat tessin mukaan
Mallikirjantekijät 1-2
Kirjuri 2-4
Laboratoriotyöntekijät 2-4
Lähetysosaston työntekijät 2-4
Sekatyömiehet 2-4
Vartijat 2-3
Siivoojan työ 2
Portinvartijan työ 2–3
Ruokalahenkilökunta 2–4
Myymälähenkilökunta 3–5
KEHRÄÄMÖ
Karstakoneiden käyttäjät | 2-3 |
Karstalangan kehrääjät | 3 |
Venytys- ja esikehruukoneiden käyttäjät | 3 |
3 | |
Kertaajat | 3 |
Rullaajat, automaattikoneet (sekä kehruu että kutomo) | 2-3 |
Rullaajat, tavalliset koneet | 2-3 |
Rullaajat | 2-3 |
Vyyhtijät | 3 |
Kampalangan kehrääjät | 3 |
Roottorikehruu | 3 |
Kehruuosaston muut työntekijät, | 2-4 |
KUTOMO JA PUNOMO
Rullaajat | 2 |
Luojat | 2-3 |
2-3 | |
Kertaajat | 3 |
Kutojat, | 3-5 |
Punojat | 3 |
Kutomon muut työntekijät | 2-5 |
TRIKOO JA SUKKANEULOMO
Työnjakajat | 2-3 |
Loimikoneneulojat | 3-4 |
Pyörökoneneulojat | 3-4 |
Tasokoneneulojat | 3-4 |
Neuloksen tarkastajat | 2 |
Sukanneulojat | 3-4 |
Ketlaajat | 2-3 |
1-3 | |
Sukantarkastajat | 2 |
Muotoilijat ja lestillävärjärit | 4 |
Tarkastajat ja parien tekijät | 2 |
Leimaajat ja pakkaajat | 1-2 |
Trikoo ja sukkaneulomon muut tt:t, | 2-5 |
VÄRJÄÄMÖ JA VIIMEISTÄMÖ | |
Raaka-ainevärjärit | 4 |
Langanvärjärit | 4 |
Kankaan- ja neuloksen värjärit | 4 |
Kankaanvalkaisijat | 4-5 |
Muut värjärit ja valkaisijat | 4 |
Kankaanvalkaisijoiden ja värjäreiden apulaiset | 2 |
Värikokit ja punnitsijat | 4-5 |
Levityskoneen käyttäjät | 4 |
3 | |
Muut viimeistyskoneen käyttäjät | 3-5 |
Kaikkien viimeistyskoneiden käyttäjien apulaiset | 1-3 |
Nukkaus- ja leikkauskoneiden käyttäjät | 2-3 |
5 | |
Painokoneen käyttäjät | 3-5 |
Painokoneen käyttäjien apulaiset | 1 |
Nauhan niputtajat ja rullaajat | 1 |
Tarkastajat, mittaajat ja pakkaajat | 1 |
Tarkastajat | 2-3 |
Pakkaajat | 1-2 |
Värjäämö- ja viimeistämöosaston muut tt:t, | 2-5 |
TEHDASPALVELUOSASTON TYÖNTEKIJÄT TUOTANTOPUOLEN MUKAAN | 1-5 |
ERIKOISTEKSTIILITEOLLISUUS | |
Sairaalatarvikeosastojen työntekijät | 1-5 |
Kappalemäärien tarkistus vaa'alla | 3 |
Koneeseen sidottu pakkaustyö | 3 |
Sterilointi | 3 |
Muovikangastehtaiden työntekijät | 2-5 |
Peiteosaston työntekijät | 1-5 |
Keinoturkistehtaiden työntekijät | 1-5 |
Kuitukangastehtaiden työntekijät | 1-5 |
Kuitukangaskoneen hoitaja | 5 |
Kuitukangaskoneen käyttäjä | 4 |
Mattotehtaiden työntekijät | 1-4 |
Kutominen mattotehtaassa | 3-4 |
Paperikehruun ja köysitehtaiden työn-tekijät | 1-5 |
Lasitekstiiliosastojen työntekijät | 1-5 |
Vaahtomuovi- ja vuodevaatetehtaiden työntekijät | 1-5 |
Lippujen ja merkkien valmistuksen työntekijät | 1-5 |
Konehuopatehtaiden työntekijät | 1-5 |
Parsinta ja yhdistäminen | 2-3 |
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx | 0 |
Joustinpatjatehtaan työntekijät | 1-5 |
Muun erikoistekstiilin valmistuksen työntekijät | 1-5 |
Höyhenen jalostus ja untuvatuotteiden valmistuksen työntekijät | 1-5 |
Kaihtimia valmistavat työntekijät 1-5
Piirtäminen (päällinen, vuori)
Piirrossuunnittelu | 5 |
Asetelman sovitus | 4–5 |
Kaavatallennus, digitointi sekä koodaus | 5 |
Piirrossuunnittelun jälkityöt (asetelman piirto) | 3 |
Vaativa laakaus ja/tai leikkuu
Laakaus | 4 |
Leikkuu ja turkisleikkuu | 5 |
Laakaus ja leikkuu | 5 |
Nahkaleikkuu | 4–5 |
Leikkuu automaattikoneella (koneenkäyttäjä) | 5 |
Laakaus ja/tai leikkuu
Leikkuu 2-4
Laakaus ja leikkuu 4
Leikkaamon kuljetus– ja aputyöt
Kortistointi, päälaputus (= saattomääräinten teko) 2–3
Laputus, leimaus 2
Niputus 2
Muut leikkaamon aputyöt 2
Mittatilaus– ja mallileikkuu
Muut leikkaamon työt | 4-5 |
5 | |
Kaavojen sarjoitus | 5 |
Leikatun tuotteen rutiinimainen laadullinen tarkastus | 3 |
OMPELIMO
Koneompelu
Taskutus (päällystaskun teko alusta loppuun) 4
Vaativa vaihetyöompelu 4–5
Helppo vaihetyöompelu 2–3
Erikoiskonetyöt
Vaativat erikoiskonetyöt 4–5
Helpot erikoiskonetyöt 2–3
Katesaumaus 3
Varmuustikkisaumaus 3
Käsityöt 3-5
Vaativat väliprässityöt 4–5
Helpot väliprässityöt 3
Erikoistyöt
5 | |
Urakkavuorottajan työ (reservityöntekijä) | 4–5 |
Malliompelu | 4–5 |
Koko kappaleen ompelu | 4–5 |
Työnjakajat | 2–4 |
Valmiin tuotteen korjaaja (myymälässä) | 5 |
Brodeeraus | 3 |
Silkkipainanta | 2-3 |
Erillistyöt
Vaativat erillistyöt 3–5
Helpot erillistyöt 2–3
Kankaanpainanta käsin 4
Ompelimon nahka– ja turkistyöt
Nahkaompelu | 3–4 |
Turkiksen värilajittelu | 5 |
Vaativa nahka– ja turkisompelu | 4–5 |
Koko kappaleen ompelu | 4–5 |
Mallikappaleen valmistus | 5 |
4–5 | |
Arvoturkisten ja vastaavien lopputarkastus | 5 |
Vaativat nahka– ja turkisasusteiden korjaustyöt | 5 |
Kelsin konetus | 4 |
Turkiksen naulaus | 4 |
Liimaus ja viikaus | 3–4 |
Keskan kiinnitys | 4 |
Vaativa vaihetyöhitsaus 3–5
Helppo vaihetyöhitsaus 2
VIIMEISTÄMÖ
Käsikäyttöinen koneprässi | 4-5 |
Puoliautomaattinen koneprässi | 3-5 |
Automaattinen koneprässi | 2-5 |
Rautatyöt | 1-5 |
Höyrynukke | 3-4 |
Prässityön urakkavuorotus | 5 |
Työhönopastus | 5 |
Paidan ja vastaavien tuotteiden viikkaus | 2–3 |
Lakin mittaus ja numerointi 2–3
VARASTO
Varaston erikoistyöt
Tarvikevarastotyöt 2–3
Kankaan tarkastus 3–4
Tavanmukaiset varastotyöt
Tilausten keräily 2–3
Lähetysten purkaminen ja pakkaus 2–3
Lähetysten kirjaaminen 2–3
Muut varastotyöt
Muut varastotyöt 3–5
– osavarastonhoitaja 3
– xxxxxxxxxxxxxxx 0
LIITE 2 Kunnossapito-osastojen, ompelukonemekaanikkojen ja autonkuljettajien palkkausta koskevia määräyksiä
1. Tämän liitteen palkkamääräyksiä sovelletaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kun- nossapito-osastojen metalli-, sähkö- ja rakennusalan työntekijöihin, korkeapainekattila- laitosten lämmittäjiin, vedenpuhdistuslaitosten hoitajiin voimalaitostyöntekijöihin, ompelu- konemekaanikkoihin ja autonkuljettajiin, jotka on mainittu jäljempänä olevassa palkkaryh- mittelyssä.
Siinä tapauksessa, että tehdas itse suorittaa suurehkoja uudisrakennus- tai vanhojen rakennusten uudistamistöitä, noudatetaan niissä rakennusalan liittojen kesken sovittua urakkahinnoittelua, käytettiinpä työssä omaa tai vierasta työvoimaa.
Silloin kun tehtaassa suoritetaan suuria konesiirto tai asennustöitä ja korjausmiehet joutu- vat oman työnsä lisäksi tekemään ulkopuolisten asentajien rinnalla urakkatyövauhdilla työtä, tulee tällaisesta työstä maksettavasta erilliskorvauksesta sopia paikallisesti.
2. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjepalkat ovat:
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
€/t | |
1. palkkaryhmä | 9,32 |
2. ” | 9,77 |
3. ” | 10,78 |
4. ” | 11,32 |
5. ” | 11,88 |
6. ” | 12,47 |
7. ” | 13,10 |
8. ” | 13,75 |
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
€/t | |
1. palkkaryhmä | 9,38 |
2. ” | 9,83 |
3. ” | 10,85 |
11,39 | |
5. ” | 11,96 |
6. ” | 12,55 |
7. ” | 13,18 |
8. ” | 13,84 |
Palkkaryhmä 1. Metalli- ja rakennusalan aputyöntekijät, autonapumies tai vastaava.
Palkkaryhmä 2. Yhden vuoden työskennelleet ja tiettyä työkokemusta saavuttaneet me- talli- ja sähkömiehet. Metalli- ja rakennusalan raskaat aputyöt. Traktorinkuljettaja, ulko- osastojen trukinkuljettaja, henkilöautonkuljettaja ja pakettiautonkuljettaja. Ko. tehtävissä yhden vuoden työskennelleet tai tiettyä kokemusta saaneet ompelukone-, elektroniikka-, ja prässimekaanikko-oppilaat sekä sähköasentajaoppilaat.
Palkkaryhmä 3. Kuorma-autonkuljettaja. Voimakoneen hoitajat, joilla on yli 3 vuoden koke- mus ammatissa. Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät. Vedenpuhdistuslaitteiden
päätoiminen hoitaja. Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät + päätoimiset vedenpuhdis- tuslaitteiden hoitajat. Raskaat aputyöt sekä yksinkertaiset ompelu-, elektroniikka-, kuljetus ja prässien huolto- ja korjaustyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen.
Palkkaryhmä 4. Henkilö-, paketti- ja kuorma-auton kuljettaja, joka kykenee suorittamaan itsenäisesti vaativaa autonasennustyötä ja jota työnantaja nimenomaan vaatii suoritta- maan edellä tarkoitettuja asennustöitä sekä kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa bruttopainoltaan yli 8000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää. Rakennusalan ammattityöntekijät ja puusepät, joilla on yli 3 vuoden kokemus ammatissa, ja jotka pystyvät suorittamaan yksinkertaista sekä uutta että korjaustyötä. Rakennusmiehet ja puusepät yli 3 v. Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli kolmen vuoden työsken- telyä ammatissa ja jolloin ammatti– ym. koulutuksesta luetaan ammatissaoloajaksi se osa, joka jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi, sekä lämmittäjät, jotka itsenäisesti suorittavat huolto- ja korjaustehtävät.
Palkkaryhmä 5. Kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa bruttopainoltaan yli 12000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää. Metalli- ja sähköalan ammattityöntekijät, joilla on yli 3 vuoden kokemus ammatissa ja jotka pystyvät suorittamaan yksinkertaista sekä uutta että korjaustyötä. Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat yli 3 v.
Palkkaryhmä 6. Muut kuin 8 tai 7 pr:ään kuuluvat korkeapainekattilalaitosten vastaavat lämmittäjät ja päätoimiset vedenpuhdistus- tai ilmastointilaitteita päätehtävänään hoitavat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaustehtävät. Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ko. ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.
Palkkaryhmä 7. Rakennusmiehet ja puusepät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa, suuren korkeapainekattilalaitoksen vastaavat lämmittäjät ja päätoimiset vedenpuhdistus- laitteiden hoitajat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaus- tehtävät ja joiden tehtäviin kuuluu myös jäteveden puhdistuslaitteiden hoito vastaavalla tavalla.
Palkkaryhmä 8. Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat tai suuren korkea- painekattilan vastaavat päätoimiset lämmittäjät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa. Tähän palkkaryhmään kuuluvat myös yli 5 vuoden ammattikokemuksen omaavat valimo- malleja päätoimisesti tekevät mallipuusepät sekä erittäin vaativaa ammattityötä tekevät penkkipuusepät.
3. Jos metalli- tai sähkömieheksi tai puusepäksi, maalariksi tai muurariksi tai ompelu- kone-, elektroniikka-, prässi-, ja kuljetin asentajaksi koulutettava korjausmiesoppilas on ennen oppilaaksi tuloaan hyväksyttävästi suorittanut 4-vuotisen konepajakoulun, 3- vuotisen konepajakoulun, 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai 2-vuotisen varsinaisen ammattikoulun ko. ammattiin johtavan kurssin, lasketaan kurssiajasta oppi- vuosiksi kaksi kolmasosaa.
Soveltamisohje:
Mikäli kohdassa tarkoitetun koulun oppilas on työskennellyt varsinaisten lukukausien ulkopuolella kesäloman ajan oppilinjaansa liittyvissä tehtävissä, lasketaan koulun kesto- ajaksi täysi vuosi, josta oppiaika lasketaan. Näillä edellytyksillä esimerkiksi 3-vuotisen ammattikoulun kouluajaksi tulee 3 vuotta, josta oppiaika on 2/3 = 2 vuotta.
Jos metalli- tai sähkömieheksi koulutettava korjausmiesoppilas asevelvollisuusaikanaan on suorittanut ammatissa työskentelyä tai ammattialaansa koskevia kursseja, luetaan tästä oppivuosiksi osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Lyhyemmistä tai edellä mainitsemattomista hyväksytysti suoritetuista kursseista luetaan oppivuosiksi osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Lähiammatissa työskentely otetaan oppivuosia laskettaessa huomioon siltä osin kuin se ko. tapauksessa on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa.
4. Työntekijöiden pätevyyden tarkistus suoritetaan viikolla 35. Paikallisesti voidaan sopia tarkistusten siirtämisestä myös muuhun ajankohtaan.
5. Xxxxxxx työtä joudutaan suorittamaan poikkeuksellisen likaisissa ja vaikeissa olosuhteis- sa, voidaan siitä maksettavasta kohtuullisesta erikoiskorvauksesta sopia paikallisesti. Mikäli muusta ei ole sovittu on ko. lisän suuruus 10 senttiä tunnilta.
6. Turvajalkinekysymys on paikallinen asia. Mikäli työnantaja ne hankkii, suositellaan, että sovittaisiin työntekijän omavastuusta esim. 50 %.
7. Xxxxxxx tarvittavan lupakirjan omaava 8 pr:ssä tarkoitettu voimakoneen hoitaja tai 7 pr:ssä tarkoitettu suuren korkeapainekattilalaitoksen vastaava lämmittäjä joutuu välittö- mästi työhön aamuvuoroon, koska vuoron vastaava työntekijä on jäänyt ilman omaa syytään, esim. sairauden tai vastaavan syyn vuoksi, työstä pois, maksetaan hänelle tämän aamuvuoron ajalta erillisenä korvauksena yövuorolisää vastaava korvaus.
8. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa työvuoroissa maksetaan 100 %:lla korotettu palkka niille tämän liitteen kuuluville työntekijöille, jotka työn luonne pakottaa olemaan vuorotyössä kyseisenä päivänä. Tähän korotukseen sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.
9. Milloin korjausosaston työntekijän työn laatu edellyttää sellaisten työkalujen käyttä- mistä, joita työnantajan toimesta ei ole käytettävissä ja työntekijä on hankkinut omat tällai- set työkalut, maksetaan hänelle niistä kohtuullinen korvaus.
Puutyöntekijöille sekä kirvesmiehille ja puusepille, jotka käyttävät omia työkalujaan, maksetaan siitä korvauksena vuosineljänneksittäin:
a) 80 €, jos työntekijällä on tarvittavat sekä sähkökäyttöiset että muut käsityökalut tai
b) 67 €, jos työntekijällä on vain viimeksi mainitut käsityökalut
Soveltamisohje:
Jos paikallisesti on sovittu traktorin- tai autonkuljettajan kanssa siitä, että hän ennen teh- taan varsinaisten työaikojen alkamista suorittaa tarvittavat auraustyöt, jos yön aikana on satanut lunta, on hänelle tästä suoritettava erikseen sovittava kohtuullinen korvaus.
Jos paikallista sopimusta ei ole tehty ja kutsu tapahtuu hälytysluontoisesti, sovelletaan työehtosopimuksen hälytysluontoisen työn määräyksiä.
LIITE 3 Laitosmiesten palkkausta koskevia määräyksiä
Palkkataulukko ja siihen liittyvät määräykset
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Laitosmiesoppilaat | |
1. oppivuonna | 9,38 €/t |
2. ” | 9,67 ” |
3. ” | 9,99 ” |
4. ” | 10,19 ” |
Nuoremmat laitosmiehet | |
5. oppivuonna | 10,54 €/t |
6. ” | 10,81” |
Laitosmiehet | 1898 €/kk |
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Laitosmiesoppilaat
2. ” 9,73 ”
3. ” 10,05 ”
4. ” 10,26 ”
Nuoremmat laitosmiehet
5. oppivuonna 10,61 €/t
6. ” 10,88”
Laitosmiehet 1906 €/kk
1. b) Laitosmiesoppilaille, nuoremmille laitosmiehille ja laitosmiehille voidaan heidän henkilökohtaisesta työtaidostaan, työtehostaan, kokemuksestaan ja tehtävän heille asettamista vaatimuksista riippuen maksaa korkeampi palkka kuin mitä heille edellä kohdassa a) mainittujen määräysten perusteella olisi maksettava.
Edellä tarkoitettua taitolisää maksetaan kuitenkin laitosmiehelle, joka laitosmieheksi nimit- tämisen jälkeen on ollut laitosmiestehtävässä samassa yrityksessä 3 vuotta, vähintään 7 %.
Vähintään 8 vuotta osalla olleelle ja ilman omaa syytään osalta pois joutuneelle kuu- kausipalkkaiselle laitosmiehelle maksetaan vähintään 2 a) kohdan mukainen osalla ole- van laitosmiehen kuukausipalkka, mikäli hän hoitaa laitosmiestehtävää, joka voidaan vaativuudeltaan rinnastaa osalla olevan laitosmiehen tehtävään.
2. a)-b) Osalla olevien laitosmiesten palkat määritellään siten, että ne huomioon ottaen palkkaan sisältyvät mahdolliset tuotantopalkkiot, mutta huomioonottamatta mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorvauksia sekä vuorotyölisiä, ovat täysinä työkuukausina seuraavat:
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Osalla olevat laitosmiehet 2006 €/kk Vanhemmat osalla olevat 2029 €/kk
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Osalla olevat laitosmiehet 2014 €/kk Vanhemmat osalla olevat 2037 €/kk
2. c) Palkka voidaan harkinnan mukaan kuitenkin määritellä edellä mainittua määrää kor- keammaksi, milloin työn vaativuusaste, kuten vaadittava ammattipätevyys, henkinen ja ruumiillinen rasitus, vastuu sekä työolosuhteet niin edellyttävät. Palkan suuruutta määritel- täessä otetaan huomioon myös se, suoritetaanko työtä aikapalkalla tai onko palkkaus järjestetty tuotantopalkkion perusteella.
2. d) Yksityiselle aikapalkalla työskentelevälle osalla olevalle laitosmiehelle voidaan hänen
1. b) kohdassa lueteltujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella maksaa edellä
a) ja b) -kohtien mukaan työn laadun perusteella määriteltyä palkkaa korkeampi henkilö- kohtainen palkka.
2. e) Mikäli edellä luetelluissa osalla olevan laitosmiehen palkkaan vaikuttavissa tekijöissä todetaan tapahtuneen olennaisia työmäärää lisääviä tai työn vaativuusastetta korottavia pysyväisluontoisia muutoksia, on osalla olevan laitosmiehen palkka määriteltävä uusien perusteiden edellyttämällä tavalla.
Soveltamisohje:
Osalla olevien laitosmiesten yksilöllisten palkkojen määrittelyssä otetaan huomioon mm. työn vaativuusaste kuten vaadittava ammattipätevyys, henkinen ja ruumiillinen rasitus, vastuu ja työolosuhteet sekä yksilölliset ominaisuudet. Sopimus edellyttää edelleen, että jos näissä palkkaan vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu olennaisia työmäärää lisääviä tai työn vaativuusastetta kohottavia pysyväisluontoisia muutoksia, on palkka määriteltävä uusien perusteiden edellyttämällä tavalla.
Neuvotteluissa on sovittu, että työnantajaliitto kiinnittää jäsenyritysten huomiota siihen, että oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaaminen ja säilyttäminen edellyttää riittävän huomion kiinnittämistä laitosmiesten ja nuorempien laitosmiesten yksilöllisiin ominaisuuksiin kuten työtaitoon, työtehoon ja kokemukseen sekä tähän perustuvaan taitolisän käyttöön.
Näiden perusteiden mukaisesti suoritetaan edellä mainittujen laitosmiesryhmien palkkojen tarkistus viikolla 35.
Tarkistus toteutetaan yhteistyössä paikallisen työpaikan johdon ja laitosmiesten luottamusmiehen välillä.
3. a) Laitosmiesoppilaaksi kutsutaan 1 - 4 oppivuosiensa aikana henkilöä, jonka kanssa on tehty tämän liitteen 4. a) kohdassa mainittu laitosmieheksi kouluttamista tarkoittava oppilaaksiotto- tai oppisopimus.
3. b) Nuorempi laitosmies on 4 vuotta laitosmiesoppilaana työskennellyt työntekijä.
3. c) Laitosmies on 6 vuotta laitosmiesoppilaana ja nuorempana laitosmiehenä työsken- xxxxxx ja pätevän laitosmiehen ammattitaidon omaava työntekijä.
3. d) Osalla oleva laitosmies on laitosmies, jolla on osa hoidettavanaan ja joka huolehtii sovitussa laajuudessa osansa käynnistä, työtehosta ja valmisteiden laadusta.
Vanhemmaksi osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan sellainen osalla oleva laitosmies, joka on osan hoitoon perehtynyt ja vähintään 3 vuotta yhtäjaksoisesti samassa tehtaassa osalla ollut ja edelleen osalla olevana laitosmiehenä.
Osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan myös laitosmies, jolla on sama tai vaativuudel- taan samantasoinen tehtäväkuva ja vastuu kuin edellä tarkoitetulla osalla olevalla laitos- miehellä, vaikka osajakoa ei olisi suoritettukaan.
4. a) Oppilaaksiotto tapahtuu oppilaaksiotto- tai nuoremman laitosmiehen oppisopimuk- sella tahi ompelukonemekaanikon oppisopimuksella.
4. b) Oppilaaksiottosopimus on tehtävä kirjallisesti kahtena kappaleena 3 kuukauden kuluessa oppilaaksitulosta. Työnantajan tulee niin pian kuin se on mahdollista ja kuitenkin viimeistään 1 vuoden kuluessa oppilaaksiotosta ilmoittaa oppilaalle, jos tätä ei katsota sopivaksi laitosmiestehtäviin. Tarvittaessa voidaan järjestää tällaisen sopivuuden selvittä- miseksi vaadittavia kokeita.
4. c) Nuoremman laitosmiehen oppisopimuksen solmimiseen ja toteuttamiseen nähden noudatetaan oppisopimuslain ja tämän sopimuksen määräyksiä. Oppisopimuksen solmi- misen edellytyksenä on, että oppilas ennen sopimuksen tekoa on hyväksyttävästi suoritta- nut tavoitteena olevaan ammattiin valmistavaa koulutusta tai harjoittelua vähintään 1 oppi- vuotta vastaavan määrän.
4. d) Työnantaja varaa mahdollisuuksiensa mukaan laitosmiesoppilaalle riittävästi aikaa ja tilaisuutta ammattinsa oppimiseen ja saavutetun ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.
Oppisopimuksen solmineen oppilaan koulutus järjestetään tavoitteena olevaan ammat- tiin johtavan oppiohjelman mukaisesti.
4. e) Jos oppilas ennen oppilaaksituloaan on hyväksyttävästi suorittanut yleisen ammatti- koulun tekstiili-, metalli-, sähkö- tms. kyseiseen ammattiin valmistavan linjan, lasketaan kurssiajasta oppivuosiksi puolet.
Jos oppilas on hyväksyttävästi suorittanut ammattikoulun 3-vuotisen tekstiilikonelinjan, lasketaan kurssiajasta 2 oppivuotta.
Muista kuin edellä mainituista hyväksytysti suoritetuista kyseiseen ammattiin johtavista kursseista lasketaan oppivuosiksi se osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Lähiammateissa työskentely otetaan oppivuosia laskettaessa huomioon siltä osin kuin se on ollut kehittävää laitosmiehen ammatti ajatellen.
4. f) Oppisopimusohjelman mukaisen koulutuksen edellyttämän tietopuolisen opetuksen ajalta suoritetaan oppilaalle palkkaa siten, että hänen palkkansa yhdessä oppisopimuslain perusteella tältä ajalta maksettavan päivärahan kanssa vastaa hänelle työajalta maksettua palkkaa.
4. g) Oppisopimusaika samoin kuin se aika, jona laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies on suorittanut osalla olevan laitosmiehen tehtävät, lasketaan puolitoistakertaisena oppi- vuosien määrää todettaessa.
Siitä ajasta, jona laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies on saanut normaalia tehok- kaampaa ammattikoulutusta työpaikalla, voidaan laskea lisäoppivuosiksi aika, joka kus- sakin tapauksessa sovitaan erikseen.
5. Laitosmiehille ja osalla oleville laitosmiehille voidaan maksaa osa heidän palkastaan tuotantopalkkiona tapauksissa, joissa työn määrää tai laatua voidaan vastaavassa suh- teessa korottaa normaalia tuntityösaavutusta paremmaksi taikka, että työ voidaan raaka- tai tarveaineiden kulutukseen nähden suorittaa normaalia edullisemmalla tavalla sekä että teknilliset edellytykset tuotantopalkkion laskemiselle ovat olemassa.
6. a) Milloin laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies joutuu sairaustapauksen, vuosi- loman tai vuorotyön johdosta itsenäisesti osaa hoitamaan ja tällainen osan hoitaminen kestää vähintään yhden päivän, maksetaan 1. kohdan perusteella määritellyn palkan lisäksi laitosmiesoppilaalle 15 %:n ja nuoremmalle laitosmiehelle 20 %:n suuruinen kor- vaus, kuitenkin siten, että palkan ja em. korvauksen yhteismäärä ei saa ylittää ao. osas- tolla työskentelevän osalla olevan laitosmiehen palkkaa.
Mikäli yli 3 vuotta laitosmiesoppilaana toiminut työntekijä on joutunut itsenäisesti hoita- maan konekannaltaan samantyyppistä osaa yhtäjaksoisesti yli 6 kuukauden ajan, on hä- nelle maksettava tämän jälkeisestä ko. osan hoidosta vähintään 2. a) kohdassa mainittua palkkaa vastaava tuntipalkka.
6. b) Laitosmiehelle maksetaan a) kohdassa tarkoitetusta osan hoidosta vähintään 2. a) kohdan mukainen osalla olevan laitosmiehen kuukausipalkka.
Jos osan hoitaminen on yhtäjaksoisesti kestänyt kolme kuukautta ja laitosmies siirretään takaisin entiseen tehtäväänsä, maksetaan hänelle mainittu kuukausipalkka siirron jälkeen kahdelta viikolta.
7. a) Osien suuruutta määriteltäessä kiinnitetään huomiota samalla teollisuusalalla vallit- sevaan käytäntöön sekä siihen kokonaistyömäärään, mikä kulloinkin käytettävässä työ- järjestelyssä laitosmiehelle muodostuu.
7. b) Sellaisilta osilta, jotka erikoistyyppisten koneitten tai muiden teknillisten syiden vuoksi ovat koneluvultaan pienemmät edellisen kappaleen mukaisesti määrättyjä täysiä osia, maksetaan täyden osan palkkaa vastaava palkka.
7. c) Xxxxxxxx tehtaissa, joissa sama laitosmies joutuu hoitamaan useamman laatuisia koneita (kuten kutoma-, kehruu-, loimaus-, puolaus- ym. koneita), on koko työmäärä ja ammatin monipuolisuus otettava palkkaa määrättäessä huomioon.
8. Xxxxxxx laitosmies ilman omaa syytään siirretään toiseen tehtävään, maksetaan hänelle aikaisemman tehtävänsä mukainen palkka kahdelta viikolta.
Xxxxxxx laitosmies teknillisistä tai muista niihin verrattavista syistä johtuen joutuu siirtymään toiseen tehtävään, jonka asettamat vaatimukset eivät olennaisesti poikkea aikaisemman tehtävän mukaisista vaatimuksista, maksetaan hänelle tältä ajalta aikaisemman tehtävänsä mukainen palkka.
9. Osalla olevalle laitosmiehelle, jonka palkkaus on osittain riippuvainen hänen hoidetta- vanaan olevan osan tuotannosta tai tällä osalla työskentelevien työntekijöiden palkkauk- sesta, lasketaan kuukausipalkan suuruus arkipäiviksi sattuvilta kirkollisilta juhlapäiviltä tai
muilta vapaapäiviltä, joilta laitosmies kuukausipalkkansa perusteella on oikeutettu saamaan palkan, mutta joina hän ei ole työssä, työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaisesti lasketun keskituntiansion perusteella.
Edellä mainittua perustetta kuukausipalkan suuruuden laskemisessa noudatetaan myös, jos laitosmies on työssä osan tilapäisesti seistessä.
Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, käytetään keskituntiansiona ao. työntekijän lähinnä edellisen, normaalina pidettävän palkanmaksukauden aikana säännölliseltä työajalta saa- vuttamaa keskimääräistä tuntiansiota.
LIITE 4 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset
Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa voidaan tehdä työtä myös ns. viikonloppuvuoroissa. Viikonloppuvuoroon siirtymisestä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.
Työajan alkamis- ja loppumisajat sovitetaan yrityksen muiden vuorojen mukaisesti esim. seuraavasti:
pe 23 - la 11 I vuoro la 11 - la 23 II vuoro la 23 - su 11 I vuoro su 11 - su 23 II vuoro
Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus työehtosopimuksissa sopia työaikalain 9 §:n mukaisesti poikkeuksista työaikalain 6 §:n mukaiseen vuorokautiseen työaikaan. Tämän perusteella liitot ovat sopineet, että tä- män sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa säännöllinen vuorokautinen työaika on korkeintaan 12 tuntia.
Ruoka-ajat ja tauot on järjestettävä siten, että työntekijällä on normaalia pitemmän työ- vuoron huomioonottaen mahdollisuus riittävän usein työvuoron aikana ruokailla ja nauttia virvokkeita.
Paikallisesti on selvitettävä mahdollisuudet ruokailupalvelujen järjestämiseen. Vuoden aikana työskennellään kaikkina muina viikonloppuina paitsi:
– kesäloman aikana 3
– talviloman aikana 1 (Paikallisesti sopien voidaan jakamalla talviloma myös tämä viikonloppu tehdä töitä)
– joulu
– pääsiäinen tai juhannus
Vuosiloman pituus lasketaan lain mukaan 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi hyväksytään kuukausi, jona työntekijä on ollut työssä kaksi täyttä viikonvaihdetta. Työssäolopäivien veroisina päi- vinä vuosilomaa laskettaessa pidetään niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kes- täessä on ollut estynyt työtä suorittamasta vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen syiden vuoksi.
Kun työntekijä on oikeutettu saamaan 2,5 arkipäivää lomaa lomanmääräytymiskuukautta kohden pidetään näistä
– 3 viikonloppua yleisen kesäloman aikana ja
– 1 viikonloppu yleisen talviloman aikana
Vuosilomapalkan suuruus on 2 lomapäivään kuukaudessa oikeutettujen osalta 4 x 43 tunnin palkka ja 2 ½ lomapäivään kuukaudella oikeutettujen osalta 5 x 43 tunnin palkka ts. työntekijä saisi lomapalkkansa saman suuruisena mitä silloin jos hän olisi ko. viikonloput työssä. Lyhyempään lomaan oikeutetut saavat vastaavan osuuden. Lomaltapaluuraha on normaali 50 % lomapalkasta.
Lomapalkka ja lomaltapaluuraha maksetaan samaan aikaan kuin muissakin työaikamuo- doissa työskenteleville työntekijöille.
Viikonloppuvuorossa työskentelevän palkka muodostuu seuraavasti:
Perustunteja 24 t/viikonloppu = la:na korvataan kuten | 100 % | ylityö | 4 t | 24 t 4 t |
su:na ” | 50 % | ” | 2 t | 1 t |
su:na ” | 100 % | ” | 2 t | 2 t |
sunnuntaityökorotus | 100 % | ” | 12 t | 12 t 43 t |
Jos henkilö viikonloppuvuoron lisäksi kutsutaan normaaliin 1-, 2- tai 3-vuoroon, makse- taan hänelle viikolla tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä tunnilta yksinkertainen palkka, 8 seu- raavalta tunnilta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Vaikka tunnit korvataan kuten ylityö, niitä ei lasketa eikä tilastoida lain mukaisiksi ylityö- tunneiksi.
Vuorotyölisät maksetaan sen vuoron mukaan, minkä kohdalle normaalin 3-vuorotyön tunnit sattuvat.
Sairasajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksessa mainitut ajat. Mikäli henkilö sairas- tuu siten, että hän on viikonloppuvuorosta poissa lauantain, sunnuntain tai molemmat päivät, maksetaan hänelle viikonlopun tunnit (43 tuntia) vähennettynä kahdeksalla (8 tuntia) = 35 tuntia.
Mikäli työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden ei e.o. vähennystä tehdä.
Jos viikonloppuvuoroa tekevän työntekijän työkyvyttömyys on kestänyt sairauden alkamis- päivän jälkeen seitsemän (7) päivää, maksaa työnantaja täyden palkan viikonlopun ajalta.
Mikäli sairaus kestää vielä toisen viikonlopun yli, katsotaan hänen kohdallaan viikonloppu- vuoro päättyneeksi hänen sairautensa alkamispäivästä lukien ja hänelle maksetaan sai- rauskorvausta normaalilla tavalla.
Liitot suosittelevat, että työntekijä säilyttäisi sairauskassan jäsenyyden siltä ajalta, jona hän on viikonloppuvuorossa.
Arkipyhäkorvauksena maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti korvattavilta arki- pyhiltä 8 tunnin palkka.
Mikäli paikallisesti sovitaan järjestelyistä, jotka poikkeavat tästä sopimuksesta on ne ennen käyttöönottoa alistettava liittojen hyväksyttäväksi.
Muuten noudatetaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimusta.
Tämä sopimus on voimassa kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimus.
LIITE 5 Vaihtoehto liitteelle 2 ja tekstiililaitosmiesten palkkausjärjestelmälle
2. Mikäli yritys/toimipaikkakohtaisesti päädytään johonkin muuhun vaativuusryhmään mitä myöhemmin on selostettu, käytetään paikallisesti sovittua työnvaativuusryhmää. Muussa tapauksessa tai mikäli paikallista arviointia ei ole tehty, käytetään seuraavaa ryhmittelyä.
LM (laitosmiessopimus)
Vanhemmat osalla olevat laitosmiehet
Liite 2
Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat tai suuren korkeapainekattilan vastaavat päätoimiset lämmittäjät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa.
2. Työnvaativuusryhmä 8
LM
Osalla olevat laitosmiehet
Liite 2
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ko. ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.
3. Työnvaativuusryhmä 7
LM
Laitosmiehet
LM
Laitosmiesoppilaat 6. oppivuosi
Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat yli 3 v.
Henkilö-, paketti- ja kuorma-auton kuljettaja, joka kykenee suorittamaan itsenäisesti vaati- vaa autonasennustyötä ja jota työnantaja nimenomaan vaatii suorittamaan edellä tarkoi- tettuja asennustöitä sekä kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa brutto- painoltaan yli 8000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää.
5. Työnvaativuusryhmä 5
LM
Laitosmiesoppilaat 5. oppivuosi
Liite 2
Rakennusmiehet ja puusepät yli 3 v.
LM
Laitosmiesoppilaat 4. oppivuosi
Liite 2
Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät + päätoimiset vedenpuhdistuslaitteiden hoitajat.
Raskaat aputyöt sekä yksinkertaiset ompelu–, elektroniikka–, kuljetus ja prässien huolto– ja korjaustyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen.
Kuorma-autonkuljettaja.
LM
Laitosmiesoppilaat 3. oppivuosi
8. Työnvaativuusryhmä 2
LM
Laitosmiesoppilaat 2. oppivuosi
Liite 2
Metalli- ja sähkömiehet 1 v sekä metalli- ja rakennusalan raskaat aputyöt.
Ko. tehtävissä yhden vuoden työskennelleet tai tiettyä kokemusta saaneet ompelukone-, elektroniikka-, ja prässimekaanikko-oppilaat sekä sähköasentajaoppilaat.
Traktorinkuljettaja, ulko-osastojen trukinkuljettaja, henkilöautonkuljettaja ja pakettiauton- kuljettaja.
LM
Laitosmiesoppilaat 1. oppivuosi
Liite 2
Metalli- ja rakennusalan aputyöt. Kunnossapito–osastojen aputyöt. Autonapumies tai vastaava.
Työnantaja | |||||
Työnantajan koti- tai liikepaikka | |||||
Työntekijä | Henkilötunnus | ||||
Osoite | |||||
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus | Määräaikainen työsopimus | ||||
Työnteon alkamisajankohta | Työsuhteessa noudatettava koeaika kuukautta | ||||
Määräaikaisen työsopimuksen peruste | |||||
Määräaikaisen työsopimuksen kesto | |||||
Työn tekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa | |||||
Pääasialliset työtehtävät | |||||
Sovellettava työehtosopimus | |||||
Työstä maksettava palkka ja muu vastike | |||||
Palkan määräytymisen peruste Aikaperuste | Suoritusperuste | Muu | |||
Palkka työsuhteen alussa | |||||
Luontoisedut | |||||
ja niiden raha-arvo | Verotusarvo Muu | ||||
Palkanmaksukausi | Palkanmaksupäivät | Palkka maksetaan tilille | |||
Työaika | |||||
Säännöllinen työaika | tuntia/vrk | tuntia/vk | tuntia 2 viikon 3 viikon jaksossa | ||
Vuosiloma Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. | |||||
Vuosiloman määräytymisestä on lisäksi sovittu | |||||
Irtisanomisaika määräytyy | |||||
lain mukaan työehtosopimuksen mukaan | työnantajan irtisanoessa työsopimuksen kuukautta työntekijän irtisanoessa työsopimuksen kuukautta | ||||
Muut sopimusehdot | |||||
Tätä työsopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle | |||||
Paikka | Aika | ||||
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | ||||
Työnantaja:
Merkitään työnantajan virallinen nimi, ei esim. sen käyt- tämää tuotenimeä.
Työnantajan koti- tai liikepaikka:
Koti- tai liikepaikka ja sen osoite.
Henkilötunnusta ei saa merkitä tarpeettomasti henkilö- rekisterin perusteella tulostettaviin tai laadittaviin asia- kirjoihin.
Osoite on tarpeen, jotta työnantaja tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita työntekijälle.
Toistaiseksi voimassa oleva / määräaikainen työsopimus:
Työnteon alkamisajankohta:
Se päivä, jolloin työn tekeminen aloitetaan.
Määräaikaisen työsopimuksen peruste:
Merkitään se perusteltu syy, miksi työsopimus tehdään määräaikaiseksi, esim. sijaisuus, työntekijän oma pyyntö.
Määräaikaisen työsopimuksen kesto:
Merkitään aika kalenteriajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se seikka, minkä perusteella päätty- minen määräytyy.
Työsuhteessa noudatettava koeaika:
Työn tekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa: Merkitään se paikka, jossa työntekijä työskentelee pää- asiallisesti tai josta käsin hän suorittaa työnsä.
Pääasialliset työtehtävät:
Merkitään pääasialliset työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike.
Sovellettava työehtosopimus:
Sovellettava työehtosopimus työsuhteen alussa voi olla
- työnantajaa työehtosopimuslain nojalla (työnantajan järjestäytymisen perusteella) sitova työehtosopimus
- työehtosopimus, jota työnantaja on velvollinen noudattamaan yleissitovuuden nojalla
- muu työehtosopimus, jonka noudattamisesta on sovittu, jos edellä mainitut työehtosopimukset eivät tule sovellettaviksi.
Työstä maksettava palkka ja muu vastike: Palkan määräytymisen peruste: aikaperuste, suoritusperuste tai muu peruste.
Palkka työsuhteen alussa:
Peruspalkan rahamäärä tai työehtosopimuksen mukainen palkkaluokka, palkkaryhmä tms.
Luontoisedut ja niiden raha-arvo:
Merkitään luontoisedut ja niiden verotusarvo tai muu raha- arvo.
Palkanmaksukausi:
Palkanmaksupäivät:
Palkka maksetaan tilille:
Pankin nimi ja tilin numero, jolle palkka maksetaan.
Työaika:
Säännöllinen työaika: tuntia / vrk; tuntia / viikko; tuntia / 2/3 viikon jaksossa.
Vuosiloma:
Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen (esim. lomaraha) mukaan. Merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta.
Irtisanomisaika määräytyy:
Irtisanomisajasta on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava irtisanomisaika. Jos siitä ei sovita mitään, irtisanomisaika määräytyy lain ja työehto- sopimuksen mukaan.
Muut sopimusehdot:
Muutkin kuin edellä mainitut työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne työsopimukseen.
Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös viittaamalla asianomaiseen lakiin tai työehtosopimukseen.
LIITE 7 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen
Kaava työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina/4 viikkoa
Toimiala- Toimialat kohtainen kerroin 1.4.1986 lähtien | ||
0.305 | 1 | Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus |
0.291 | 2 | Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx |
0.276 | 3 | Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus |
0.261 | 4 | Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); metal- lien valmistus; teurastamot |
0.246 | 5 | Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmistus |
0.216 | 6 | Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta |
0.208 | 7 | Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus |
0.201 | 8 | Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumi- tuotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus |
0.193 | 9 | Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) val- mistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto |
0.186 | 10 | Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus; nahan valmistus; tekoaineiden valmistus |
0.179 | 11 | Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden val- mistus |
0.171 | 12 | Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus |
0.164 | 13 | Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteosten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus |
0.156 | 14 | Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus |
0.150 | 15 | Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus |
0.112 | 16 | Konttori- ja toimistotyöt |
160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyr- kivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neu- vottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityk- sissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumi- sen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa an- nettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteis- toiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tar- joamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yri- tyksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäi- siin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkater- veydenhuoltoon.
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjel- maan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitel- maan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamus- miestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammatti- liiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhtei- siin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuu- tetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huo- mioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdolli- suudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyk- sissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neu- vottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoi- dettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neu- votteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pää- luottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähet- tää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Tehtävät
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luotta- musmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yh- teistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työnteki- jöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työsken- telee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvit- taessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmie- helle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön vä- liseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien mää- rään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun an- sionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuute- tun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kui- tenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisää- vänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menet- tää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
4.2
Asema Työsuhde
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimi- tilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai
sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää kou- lutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimi- kauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toi- mintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhtei- sesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennai- sesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojelu- valtuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jäl- keen.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamie- heen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijai- sina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansio- tasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä ke- rättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmie- helle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimi- alueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadit- tuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelin- ten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuo- jelumääräykset.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoiminta- lain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain nii- den työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedon- saantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista ky- symyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käy- tännön mukaisesti on sovittu.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkai- semiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitus- taulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen am- mattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työ- ehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
7.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työn- tekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurs- sit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutus- laitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmie- helle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheutta- mista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopi- muksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4
Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luotta- musmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutus- tilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamas- saan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssi- päivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle hen- kilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työ- voimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja so- siaalilainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrit- täjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3
Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellai- siin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teet- tää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyön- tekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisano- misajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lu- kuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmää- räyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Aika Paikka | 10.5.2001 TT:n toimisto, Eteläranta 10 | |
Läsnä | Xxxxxxxx Xxxxxx TT | |
Xxxxx Xxxxxxxx | TT | |
Seppo Riski Xxxxx Xxxxxxxxxx TT | TT | |
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx SAK | SAK | |
Xxxxx Xxxxxxx | SAK |
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
4 Merkittiin, että yleissopimuksen muutokset on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet SAK:sta Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxx.
Vakuudeksi Tarkastettu
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymis- vuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2 §
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskitunti- ansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työnteki- jälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien kerroin lukumäärä
Lomapäivien kerroin lukumäärä
2 | 16,0 | 17 | 123,6 |
3 | 23,5 | 18 | 131,2 |
4 | 31,0 | 19 | 138,8 |
5 | 37,8 | 20 | 146,4 |
6 | 44,5 | 21 | 154,4 |
7 | 51,1 | 22 | 162,4 |
8 | 57,6 | 23 | 170,0 |
9 | 64,8 | 24 | 177,6 |
10 | 72,0 | 25 | 185,2 |
11 | 79,2 | 26 | 192,8 |
12 | 86,4 | 27 | 200,0 |
13 | 94,0 | 28 | 207,2 |
14 | 101,6 | 29 | 214,8 |
15 | 108,8 | 30 | 222,4 |
16 | 116,0 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin
8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keski- tuntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 §
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisano- minen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (EK-SAK)
1 §
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menet- telytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merimieslaissa (423/78),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3–4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3-4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1–2 §:n ja 9:4–5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irti- sanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 §
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1–2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asialli- sena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikko- mista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työ- sopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta