KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Liiketalouden koulutusohjelma
Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx
Uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 ja sen käyttöönoton vaikutukset tilinpäätösinformaa- tioon
Opinnäytetyö Joulukuu 2017
OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2017 Liiketalouden koulutusohjelma Xxxxxxxxxxxx 0 00000 XXXXXXX p. (013) 260 6800 | ||
Tekijä Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx | ||
Nimeke Uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 ja sen käyttöönoton vaikutukset tilinpäätösinfor- maatioon Toimeksiantaja Yritys X | ||
Tiivistelmä Opinnäytetyössä käsitellään kansainväliseen IFRS-tilinpäätösnormistoon kuuluvan vuok- rasopimusstandardin uudistusta. Tällä hetkellä vuokrasopimusten käsittelyä ohjeistaa IAS 17 -standardi, mutta International Accounting Standards Board on julkaissut uuden vuokrasopimusstandardin IFRS 16, joka astuu voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja korvaa kokonaisuudessaan IAS 17 -standardin sekä kaikki siihen liittyvät tulkinnat. Uuden standardin mukaan vuokralle ottajat merkitsevät lähes kaikki vuokraso- pimukset taseeseensa varoiksi sekä veloiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnollistaa vuokrasopimusstandardin muutosta sekä ennakoida sen vaikutuksia Yrityksen X tilinpäätökseen. Yritys X on suomalainen, nimet- tömänä pysyttelevä pörssiyhtiö. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, joka toteutettiin Yri- tyksen X vuokrasopimuskantaa kartoittamalla sekä soveltamalla IFRS 16 mukaista käsit- telyä kyseisiin sopimuksiin. Vuokrasopimusstandardin muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi joidenkin pörssiyhti- öiden tilinpäätösraportointiin. Muutoksen merkityksellisyys riippuu yhtiön käyttöomaisuus- rakenteesta, toimialasta sekä vuokrasopimuskannasta. Toiminnallisen osuuden tulok- sista ilmeni, että Xxxxxxxxx X sen hetkiseen tilanteeseen sovellettuna standardimuutoksella ei tule olemaan juurikaan vaikutusta. | ||
Kieli suomi | Sivuja 63 | |
Asiasanat IFRS-tilinpäätös, IAS 17, IFRS 16, vuokrasopimus | ||
THESIS December 2017 Degree Programme in Business Economics Xxxxxxxxxxxx 0 XX 00000 XXXXXXX XXXXXXX Tel. 000-00-000 6800 | ||
Author Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx | ||
Title New Leases Standard IFRS 16 and the Impacts of Its Deployment in Financial State- ments Commissioned by Company X | ||
Abstract The thesis discusses the reform of the leasing standard IFRS 16 under the international IFRS accounting standards. Currently, the management of leases is governed by the IAS 17 standard, but International Accounting Standards Board has published a new leasing standard IFRS 16, which is effective from 1.1.2019 and fully supersedes IAS 17 with all its related interpretations. According to the new standard, lessees report almost all leases in their balance sheet as assets and liabilities. The aim of the thesis was to demonstrate the change in the leasing standard and to an- ticipate its effects on the Company X’s financial statements. Company X is a Finnish, anonymous listed company. The study was practice-based, which was carried out by charting Company X’s lease portfolio and applying IFRS 16 to those contracts. The change of the leasing standard will have a significant effect on financial reporting for some listed companies. The relevance of the change depends on the structure of the company’s fixed assets, industry and lease portfolio. These results suggest that the change in leasing standard will not have notable effect on Company X’s financial state- ments. | ||
Language Finnish | Pages 63 | |
Keywords IFRS financial statements, IAS 17, IFRS 16, lease | ||
Sisältö
1.3 Menetelmä ja aineiston keruu 7
2 Kansainvälinen IFRS-tilinpäätöskäytäntö 9
2.1 IFRS-tilinpäätöskäytännön taustaa ja organisaatiorakenne 10
2.3 Suomalaisen ja IFRS-tilinpäätöksen keskeisimmät erot 15
Vuokrasopimusten luokittelu 20
Standardiin liittyvät epäkohdat 22
Vuokralle ottajan kirjanpito 27
Kirjaamista koskevat helpotukset 30
Esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot 30
4 IFRS 16 siirtymisen vaikutukset 34
4.2 Vaikutukset tuloslaskelmaan 36
4.3 Vaikutukset rahavirtalaskelmaan 39
4.4 Vaikutukset keskeisimpiin tunnuslukuihin 39
5 Standardimuutoksen vaikutukset Yritykselle X 42
5.1 IFRS 16 mukainen kirjanpitokäsittely 43
5.2 Vaikutukset tilinpäätökseen 48
5.3 Vaikutukset tunnuslukuihin 54
6.1 Yhteenveto ja johtopäätökset 57
6.2 Oma oppiminen ja haasteet 58
6.3 Jatkotutkimusmahdollisuudet 59
1 Johdanto
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kansainväliseen IFRS- tilinpäätösnormistoon kuuluvan vuokrasopimusstandardin IAS 17 muuttumista sekä standardimuutoksen vaikutuksia tilinpäätökseen. Kyseinen standardi sisäl- tää ohjeita vuokrasopimusten kirjanpidollisesta käsittelystä sekä määrää niiden esittämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden konsernitilinpäätöksissä. Standar- dimuutos astuu voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, jolloin uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 korvaa nykyisin voimassaolevan IAS 17 -stan- dardin ja kaikki siihen liittyvät tulkinnat.
Vielä voimassa olevan IAS 17 mukaan vuokralle ottaja tekee eron taseeseen merkittävien rahoitusleasingsopimusten sekä tulosvaikutteisesti kirjattavien mui- den vuokrasopimusten välillä. Tämä luokittelu on saanut paljon kritiikkiä osak- seen liittyen esimerkiksi jaottelun mahdollistaneeseen vuokrasopimusten struk- turointiin, jolla on pyritty välttämään niiden aiheuttama taserasitus (Haaramo 2016, 431). Uuden standardin myötä tätä luokittelua ei enää tehdä, vaan vuok- ralle ottaja merkitsee lähes kaikki vuokrasopimukset taseeseensa varoiksi ja ve- loiksi.
Standardimuutos tullee olennaisesti vaikuttamaan vuokrasopimusten kirjanpidol- liseen käsittelyyn sekä tilinpäätösinformaatioon – etenkin vuokralle ottajien näkö- kulmasta tarkasteltuna, mihin tämäkin opinnäytetyö keskittyy. Vuokralle antajille standardimuutoksen vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät. Koska vuok- ralle ottajien tulee uuden standardin myötä huolellisesti tutustua sen aiheuttamiin muutoksiin vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyssä, on sekä nykyisen että uuden standardin ja niiden eroavaisuuksien käsittely opinnäytetyössä ajankohtaista ja tärkeää. Tämä opinnäytetyö esittelee standardiuudistusta sekä yleisellä tasolla, että toimeksiantajayrityksen näkökulmasta tarkasteltuna.
1.1 Tausta
Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö sekä IFRS-normiston soveltaminen ovat ai- healueita, jotka koin haastaviksi mutta kiinnostaviksi jo ennen aiheen tarkempaa rajautumista. Tämän kiinnostukseni pohjalta hakeuduin keskustelemaan mahdol- lisesta opinnäytetyön aiheesta IFRS:ää soveltaen erään pörssiyhtiön edustajan kanssa, ja lopullinen aihe muuttuvan vuokrasopimusstandardin tarkastelusta syn- tyi toimeksiantona kyseisestä yrityksestä. Koska uudistuvan standardin vaikutuk- set tulevat olemaan huomattavasti merkittävämmät vuokralle ottajille, toivoi toi- meksiantaja aihetta käsiteltävän juuri tästä näkökulmasta. Tästä syystä vuokralle antajien rooli on jätetty työssä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Toimeksiantajayritys on suomalainen, markkina-arvoluokitukseltaan pienten yh- tiöiden segmenttiin kuuluva pörssiyhtiö (Yritys X 2017). Yhtiö haluaa pysyä ni- mettömänä, joten anonymiteettisyistä toimeksiantajayrityksestä puhutaan työssä jatkossa Yrityksenä X.
Työn toiminnallinen osuus on tehty Yrityksen X sen hetkiseen tilanteeseen pe- rustuen. Tehtävänannon sekä esitietomateriaalin saamisen jälkeen sen liiketoi- minnassa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Nämä muutokset ovat sellaisia, jotka olisivat työssä huomioon otettuina voineet vaikuttaa toiminnallisen osuuden tuloksiin. Näin ollen lopputulema ei anna todellista tai ajantasaista kuvaa vuokra- sopimusstandardin muutoksen vaikutuksista Yrityksen X tilinpäätökseen tai sen tunnuslukuihin.
1.2 Tarkoitus ja tavoite
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää lukijalle kansainvälisen tilinpäätös- normiston mukaista vuokrasopimusten kirjanpidollista käsittelyä sekä nykyisen
että uuden vuokrasopimusstandardin näkökulmasta tarkasteltuna. Tarkoituksena on pyrkiä tyydyttämään Yrityksen X sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden tieto- tarpeita standardiuudistuksen keskeisistä muutoksista ja sen vaikutuksista pörs- siyhtiöiden tilinpäätöksiin sekä niistä saatavaan kuvaan.
Työn ensisijaisena tavoitteena on luoda aihepiiristä luotettava, kattava ja havain- nollistava kokonaisuus, jonka avulla myös aihetta entuudestaan tuntematon lukija saa siitä selkeän kokonaiskuvan. Tavoite on, että tämä opinnäytetyö antaa vas- taukset ainakin seuraaviin kysymyksiin: mikä kansainväliseen IFRS- tilinpäätösnormistoon kuuluva vuokrasopimusstandardi on, mitä se pitää sisäl- lään, miten se tulee muuttumaan sekä mitä seurauksia tällä muutoksella tulee olemaan. Lisäksi työn tärkeänä tavoitteena on tarjota Yritykselle X tietoa standar- dimuutoksen vaikutuksista juuri heidän tilinpäätökseensä.
Opinnäytetyön tavoitteeseen on päästy tutustumalla huolellisesti aihetta käsitte- levään materiaaliin sekä sen pohjalta rakentamalla aihepiiristä selkeä koko- naisuus. Ymmärtämisen tukena työssä käytetään havainnollistavia kuvioita sekä esimerkkilaskelmia. Luotettavan tiedon tarjoamiseksi Yritykselle X, on sen nyky- tilannetta vuokrasopimusten osalta kartoitettu sekä arvioitu standardiuudistuksen ulottuvuutta kyseisiin sopimuksiin. Vuokrasopimuksista, joihin standardiuudistuk- sella uskotaan olevan vaikutusta, on tehty laskuesimerkit. Laadittujen laskelmien pohjalta pyritään arvioimaan uudistuksen kokonaisvaikutuksia Yrityksen X tilin- päätökseen, joita havainnollistetaan sekä sanallisesti että tunnusluvuin.
1.3 Menetelmä ja aineiston keruu
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallinen osuus käsittää Yritykselle X laadittujen laskujen toteuttamisen sekä niiden pohjalta suoritetun arvion vuokrasopimusstandardin muutoksen vaikutuksista yrityksen tilinpäätök-
seen. Toiminnallisen osuuden toteuttaminen sijoittui raportin kirjoittamisen yhtey- teen, kun sen edellyttämä teoreettinen osaamineni oli riittävää. Yritys X sai laadi- tuista laskuista käyttöönsä Excel-tiedoston. Osa laskuista on sisällytetty tässä työssä raportoitaviin toiminnallisen osuuden tuloksiin (luku 5).
Työn teoriaosuus pyrkii ymmärrettävästi ja monipuolisesti selventämään lukijalle aiheen viitekehystä. Työssä on panostettu erityisesti lähdekriittisyyteen, jolloin taustamateriaalia on käytetty ainoastaan luotettavista lähteistä. Viitekehyksen ra- kentamisen kulmakivenä ovat toimineet viralliset IASB:n antamat IAS/IFRS- standardit. Muita lähteitä käytettäessä tiedon oikeellisuus on varmistettu joko näi- den standardien sisältämästä ohjeistuksesta tai muusta virallisesta IFRS Foun- dationin julkaisusta. Työssä on pyritty käyttämään ajantasaisinta sekä kulloinkin saatavissa olevaa, mahdollisimman tuoretta tietoa. Vanhempaa lähdemateriaalia on hyödynnetty siltä osin, kun asia on pysynyt muuttumattomana ja on työn kan- nalta luotettavaa.
Toiminnallisen osuuden pohjana on käytetty esitettyä teoriaa, jota sovelletaan Yrityksen X viimeisimpään (2016) tilinpäätökseen. Laskelmien sisältämät esitie- dot on hankittu yrityksen edustajaa haastattelemalla, jonka pohjalta niistä on laa- dittu hypoteettiset esimerkit. Esimerkkilaskelmat perustuvat Yrityksen X sen het- kiseen tilanteeseen, eivätkä ne liiketoiminnassa tapahtuneista muutoksista johtuen ole enää ajantasaisia.
1.4 Rakenne
Opinnäytetyö jakautuu 6 päälukuun, jotka sisältävät työn kolme osaa: viitekehyk- sen, toiminnallisen osuuden tulokset sekä pohdinnan. Ensimmäinen osa käsittää viitekehyksen (luvut 2, 3 ja 4), jossa käsitellään teoriaa yleisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Se alkaa aihepiiriin liittyvästä laajemmasta asiakokonaisuudesta, kansainvälisestä IFRS-tilinpäätöskäytännöstä, kaventuen lopulta työn keskiöön,
vuokrasopimusstandardin tarkasteluun. Käsittelyssä on ensin nykyistä vuokraa- miskäytäntöä ohjeistava IAS 17 -standardi, jonka jälkeen esitellään sen korvaa- vaa IFRS 16 -standardia. Viitekehyksessä tarkastellaan myös niitä vaikutuksia, joita IASB on ennustanut standardimuutoksesta mahdollisesti koituvan osalle pörssiyhtiöistä.
Työn toisessa osassa (luku 5) raportoidaan toiminnallisen osuuden tuloksista. Se sisältää otteita Yritykselle X laadituista laskuista, joissa havainnollistetaan vuok- rasopimusten kirjanpitokäsittelyn muutoksia. Näistä muutoksista aiheutuvia vai- kutuksia kuvataan myös tilinpäätöstasolla, jossa pohjana sekä nykyisen että uu- den vuokrasopimusstandardin mukaiselle käsittelylle toimii Yrityksen X viimeisin tilinpäätös. Luvun lopussa esitetään tunnusluvuilla perustellen toiminnallisen osuuden johtopäätös: millainen vaikutus vuokrasopimusstandardin muutoksella tulee olemaan toimeksiantajalle.
Työn viimeinen osuus (luku 6) käsittää pohdinnan, jossa tehdään yhteenveto työn toiminnallisen osuuden tuloksista sekä esitetään sen pohjalta johtopäätökset. Lu- vussa tarkastellaan myös omaa oppimisprosessia sekä työn tekemisessä koh- dattuja haasteita. Luku päättyy pohdintaan opinnäytetyön aihepiiriin liittyvistä jat- kotutkimusmahdollisuuksista.
2 Kansainvälinen IFRS-tilinpäätöskäytäntö
Tässä pääluvussa tutustutaan tarkemmin kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä oh- jaavaan IFRS-normistoon. Luvussa selvitetään yleisesti kansainvälisen tilinpää- töskäytännön periaatteita, merkitystä sekä soveltamisalaa. Koska tämän opin- näytetyön keskiössä oleva vuokrasopimusstandardi kuuluu osaksi kyseistä normistoa, on yleinen tietämys IFRS-tilinpäätöskäytännöstä tärkeää. Aihepiirin
yleinen tuntemus tukee yksittäisen standardin lähempää tarkastelua sekä auttaa näkemään sen merkityksen osana suurempaa kokonaisuutta. Vertailtavuuden sekä perspektiivin saavuttamiseksi tämän pääluvun lopussa esitellään myös IFRS-normiston keskeisimmät eroavaisuudet suomalaiseen tilinpäätöskäytän- töön verrattuna.
Euroopan Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2002 IAS-asetuksen, jonka mukaan kaikkien Euroopan Unionin alueella toimivien listayhtiöiden tulee laatia konserni- tilinpäätöksensä IFRS-normiston mukaisesti. Kansainvälistä IFRS- tilinpäätösnormistoa on tullut noudattaa viimeistään vuodesta 2005 lähtien. (Eur- Lex 2015.)
2.1 IFRS-tilinpäätöskäytännön taustaa ja organisaatiorakenne
Eri maiden väliset tilinpäätökset voivat erota paljonkin toisistaan, sillä tilinpäätös- käytännöt ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja niissä sovellettava laskentatoimen ajattelu voi vaihdella huomattavasti. Yritystoiminnan globalisoituminen, sijoittajien kiinnostuksen laajeneminen sekä pääomien yhä vapaampi liikkuvuus ovat kui- tenkin synnyttäneet tarpeen tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja nii- den vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Vertailukelpoisuus on tärkeää etenkin arvopaperimarkkinoilla toimiville sijoittajille, jotka tekevät taloudellisia päätöksiä tilinpäätösinformaation pohjalta. Sijoittajien ohella myös yrityksen muut sidosryh- mät tarvitsevat samoihin pelisääntöihin nojautuvaa, yhdenmukaista tilinpää- tösinformaatiota (kuvio 1). (Haaramo & Xxxx 2002, 25–26.)
Hankkijat
Kilpailijat
Asiakkaat
Yritys
Kotimaiset
ja ulkomaiset sijoittajat
Globaalisti
toimivat
pankit
Kuvio 1. Yrityksen tilinpäätösinformaatiota hyödyntävät sidosryhmät (vrt. Haa- ramo & Räty 2002).
Tilinpäätösten yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi pe- rustettiin vuonna 1973 International Accounting Standards Committee (IASC). Sen tehtävänä oli kehittää selkeisiin periaatteisiin perustuvia kansainvälisiä tilin- päätösstandardeja, jotka ovat korkealaatuisia, ymmärrettäviä, täytäntöönpano- kelpoisia sekä maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä. IASC toimi vuoteen 2001 saakka, jolloin organisaatiouudistuksen myötä muodostuneet IFRS Foundation sekä säätiön itsenäinen elin International Accounting Standards Board (IASB) korvasivat edeltäjänsä. Vanhempia IASC:n asettamia tilinpäätösstandardeja kut- sutaan nimellä IAS ja ne ovat voimassa, kunnes ne korvataan uusilla IASB:n asettamilla IFRS-standardeilla. (ICAEW 2016; IFRS Foundation 2016a.)
Kansainvälisestä IFRS-tilinpäätöskäytännöstä on tällä hetkellä vastuussa erityi- nen, sitä ohjaava organisaatio. Se koostuu useista itsenäisistä elimistä, joilla on kullakin omat tehtävänsä sekä vastuualueensa sen toiminnassa (kuvio 2). Tämän organisaation toimia valvoo vuonna 2009 muodostettu erityinen seurantaelin,
Monitoring Board, joka koostuu useista pääomamarkkinoita valvovista viran- omaistahoista. Seurantaelimen tavoitteena on tehostaa IFRS Foundationin jul- kista vastuuta, kuitenkaan vahingoittamatta sen riippumattomuutta standardien laatimisprosessissa. Sen vastuulla on myös IFRS Foundationin hallituksen jäsen- ten valintaan osallistuminen sekä heidän nimeämisensä hyväksyminen. Seuran- taelimen tulee neuvoa hallitusta ja valvoa sille kuuluvien, IFRS Foundationin pe- rustuslaissa määriteltyjen vastuualueiden täyttymistä. (Deloitte 2016a.)
Kuvio 2. IFRS-tilinpäätöskäytäntöä ohjaava organisaatio ja sen elinten vastuu- alueet (vrt. Deloitte 2017a).
IFRS Foundation on itsenäinen yksityisen sektorin voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tarkoituksena on palvella kansallista etua. Sen alaisuudessa toimii lasken- tatoimen alan kansainvälinen järjestö IASB, joka on itsenäisesti vastuussa kan- sainvälisten tilinpäätösstandardien julkaisemisesta ja kehittämisestä. IASB:n teh- tävänä on myös hyväksyä IFRS-tulkintoja, joita pysyvä tulkintakannanottoja
antava komitea IFRS Interpretations Committee kehittää. Kyseisen komitean an- tamia tulkintoja kutsutaan IFRIC-tulkinnoiksi, jonka lisäksi voimassa on aikaisem- man, vuoteen 2002 saakka toimineen Standing Interpretations Commiteen anta- mia SIC-tulkintoja. (Haaramo & Xxxx 2002, 28–29; IFRS Foundation 2015, 3, 27.)
IFRS-organisaatioon kuuluu myös IFRS Advisory Council sekä Accounting Standards Advisory Forum (ASAF). IFRS Advisory Council on muodollinen neu- voa antava toimikunta, joka koostuu useista sellaisten ryhmien edustajista, jotka ovat kiinnostuneita IASB:n toiminnasta ja joihin se vaikuttaa. Tähän toimikuntaan kuuluu esimerkiksi sijoittajia, rahoitusanalyytikoita, tilintarkastajia sekä tutkijoita ympäri maailman. ASAF:in tavoitteena taas on muodostaa ja virtaviivaistaa suh- teita IFRS Foundationin hallituksen ja IASB:n sekä standardien laatimiseen osal- listuvien yhteisöjen edustajien välillä. Se tarjoaa neuvoa antavan foorumin, jossa jäsenet voivat saattaa IASB:n tietoon tärkeitä alueellisia näkökulmia sekä raken- tavasti edistää IASB:n tavoitetta maailmanlaajuisesti hyväksyttyjen ja korkealaa- tuisten tilinpäätösstandardien kehittämisessä. (Deloitte 2016b; IFRS Foundation 2016b.)
Organisaation suurhankkeita ja projekteja varten IASB muodostaa myös neuvoa antavia työ- tai asiantuntijaryhmiä, IFRS Foundationin perustuslain mukaisesti. Suurhanke voi olla esimerkiksi tilinpäätösstandardin uudistaminen, mitä tässäkin opinnäytetyössä käsitellään. Työryhmät ovat erikoistuneita tietylle osa-alueelle ja koostuvat tasapainon säilyttämiseksi useista eri näkökulmia omaavista jäsenistä. Työryhmien tehtävänä on tunnistaa ongelmia, antaa niihin vaihtoehtoisia lähes- tymistapoja, neuvoa avainasioissa sekä auttaa IASB:tä ymmärtämään ja analy- soimaan hankkeiden vastaanottamia kommenttikirjeitä. Työryhmien puheenjoh- tajana toimii IASB:n jäsen. (Deloitte 2016c.)
2.2 IFRS-raportointi
Kaikkien Euroopan Unionin alueella toimivien listayhtiöiden on vuodesta 2005 lähtien tullut laatia tilinpäätöksensä IFRS-normiston mukaisesti. Kansainvälisen tilinpäätösnormiston tarkoituksena on tarjota läpinäkyvää informaatiota yrityksen toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja sen muutoksista sekä palvella tilinpäätöstä ensisijaisena tietolähteenään käyttävien sidosryhmien tarpeita. IFRS-normiston mukainen tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman sekä liitetiedot tarvittavilta osin. (Xxxxxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2007, 99–100.)
IFRS-tilinpäätökseltä edellytetään joukkoa tiettyjä laadullisia ominaisuuksia, joilla pyritään varmistamaan sen käyttökelpoisuus siitä kiinnostuneille sidosryhmille. Näitä ominaisuuksia ovat ymmärrettävyys (understandability), merkityksellisyys (relevance), olennaisuus (materiality), luotettavuus (realibility), todenmukainen esittäminen (faithful representation), sisältöpainotteisuus (substance over form), puoluettomuus (netrality), varovaisuus (prudence) sekä täydellisyys (complete- ness). Lisäksi IFRS-tilinpäätösten tulee olla vertailukelpoisia (comparability) si- ten, että eri yritysten sekä saman yrityksen eri kausien tilinpäätösten keskinäinen vertailu on mahdollista. (Xxxxxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2007, 99–100.)
IFRS-normisto koostuu kolmesta osasta. Ne ovat
- käsitteellinen viitekehys (framework)
- tilinpäätösstandardit (International Accounting Standards, IAS ja Interna- tional Financial Reporting Standards, IFRS)
- tulkintaohjeet (Standing Interpretations Committee, SIC ja International Fi- nancial Reporting Interpretations Committee, IFRIC). (IFRS Foundation 2015, 28–29.)
Käsitteellisessä viitekehyksessä eli normiston yleisissä perusteissa määritellään tilinpäätösinformaation tavoitteet, laadulliset ominaisuudet, perusoletukset ja -te- kijät, kirjaus- ja arvostusperiaatteet sekä pääoman ja sen säilyttämisen käsitteet. Viitekehyksen on tarkoitus toimia pohjana uusien standardien kehittämiselle sekä antaa ohjeita kysymyksiin, joihin varsinaiset standardit tai tulkintaohjeet eivät vas- taa. Tilinpäätösstandardeista kukin ohjeistaa tietyn liiketapahtuman kirjaamista ja arvostamista sekä sisältää vaatimuksia tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Li- säksi tilinpäätösraportointia velvoittavat tulkintaohjeet, joiden tarkoituksena on tulkita ja täydentää IFRS-standardien sisältämää ohjeistusta. (Deloitte 2017b; Xxxxxxx & Xxxx 2002, 30; Roine 2005, 3–4.)
2.3 Suomalaisen ja IFRS-tilinpäätöksen keskeisimmät erot
Suomen kirjanpitolainsäädännön sekä kansainvälisen IFRS-tilinpäätösnormiston mukaan laadittujen tilinpäätösten välillä on paljon eroavaisuuksia, jotka vaikutta- vat liiketoiminnan tulojen ja menojen sekä varojen ja velkojen esittämistapaan. Kokonaisuudessaan IFRS on yksityiskohtaisempi kuin suomalainen tilinpäätös- normisto ja sisältää tarkempaa sääntelyä. Suurimmat erot niiden välillä syntyvät erilaisista arvostusperiaatteista ja kirjaamiskäytännöistä sekä tulojen ja menojen esittämistavasta. (Xxxxxxxxxx 2003, 37; Salmi 2015, 115.)
IFRS-tilinpäätöksen tärkeimpänä sidosryhmänä pidetään sijoittajia ja se on laa- dittu ensisijaisesti heidän tarpeitaan vastaavaksi. IFRS painottaa taseen merki- tystä ja keskittyy yhtiön taloudellisen aseman ilmaisuun sen avulla, kun taas suo- malainen tilinpäätös perustuu velkojien suojaan sekä verotuksen näkökulmaan korostaen jakokelpoisen tuloksen laskemista. Kansainvälisessä tilinpäätöksessä kirjauksia tehdään myös runsaasti suoraan omaan pääomaan ilman tulosvaiku- tusta, mikä on suomalaisen käytännön mukaan hyvin poikkeuksellista. (Leppi- niemi 2003, 37; Salmi 2015, 115.)
Suomalaisen tilinpäätöksen sisältöä koskevia vaatimuksia on annettu kirjanpito- laissa. Sen mukaan tilinpäätöksen tulee sisältää tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä tietyin edellytyksin rahoituslaskelma ja toimintakertomus. (Kirjanpitolaki 1997/1336.) Tuloslaskelmalle on annettu kaksi vaihtoehtoista kaavaa: kululaji- kohtainen ja toimintokohtainen tuloslaskelma, joista kululajikohtainen on huomat- tavasti enemmän käytetty. Myös varojen ja velkojen esittämiselle taseessa on ennalta määritelty peruskaava, jonka mukaan kaikki kirjanpitovelvolliset laativat taseensa. Pienet kirjanpitovelvolliset saavat tehdä sen lyhennettynä. Liitetie- doista osa on pakollisia, osa harkinnanvaraisia. (Salmi 2015, 47, 63.)
IFRS-tilinpäätöksen yleistä esittämistä, rakennetta sekä sisällön vähimmäisvaa- timuksia on annettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa, jonka lisäksi niitä sisältyy myös käsitteelliseen viitekehykseen sekä IAS 8 Tilinpäätöksen laa- timisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardiin. Nii- den mukaan tilinpäätöksen tulee sisältää tuloslaskelma, tase, laskelma oman pääoman muutoksista sekä rahavirtalaskelma. Lisäksi tulee esittää liitetiedot tar- vittavilta osin. Toisin kuin suomalainen tilinpäätös, IFRS ei sisällä tarkkoja kaa- voja tuloslaskelmalle tai taseelle, vaan ainoastaan vaatimuksia niissä vähintään esitettävistä tiedoista. IFRS ei myöskään velvoita toimintakertomuksen sisällyttä- mistä tilinpäätökseen, mutta suosittaa johdon taloudellisen katsauksen esittä- mistä sen osana. (Halonen, Xxxxxxxx-Xxxxxxx, Xxxxxxxxx, Kyrölä, Nurmo, Pyy- könen, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxxx, Torkkel, Xxxxxxxxxx, Xxxxxxx & Vesikukka 2013, 1–3; Xxxxx 2005, 10.)
Rahoitusleasingsopimusten osalta Kirjanpitolaki 1997/1336 on aikaisemmin si- sältänyt niistä säädöksen 6 luvun 18 §:ssä, jonka mukaan rahoitusleasingsopi- mukset sai merkitä vuokralle antajan konsernitilinpäätökseen kuin myytyinä ja vuokralle ottajan kuin ostettuina. Kyseinen KPL 6:18 § kuitenkin kumottiin edus- kunnan päätöksellä 30.12.2004, jonka jälkeen suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisissa tilinpäätöksissä kaikki vuokrasopimukset tulee kirjata kuluina tulos- vaikutteisesti. (Halonen ym. 2013, 393–394.) Kirjanpitolain uudistus 30.12.2015 toi takaisin aikaisemmin kumotun rahoitusleasingsopimusten käsittelyn KPL:n lu- kuun viisi uutena pykälänä 5b. Sen mukaan vuokralle ottaja saa merkitä vuokralle
otetut hyödykkeet taseeseensa, mikäli niihin perustuvat riskit ja edut siirtyvät tälle olennaisilta osin. Jos kyseinen merkintätapa otetaan käyttöön, tulee sitä soveltaa kaikkiin momentissa tarkoitettuihin vuokrasopimuksiin IAS-asetuksella hyväksyt- tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien ohjeistuksen mukaisesti. (Laki kirjan- pitolain muuttumisesta 1620/2015.) Seuraavassa luvussa esitellään vuokrasopi- muksia sekä niiden käsittelyä kansainväliseen IFRS-tilinpäätösnormistoon kuuluvien standardien mukaisesti.
3 Leasing
Kun yritys tarvitsee omaisuutta valmistukseen, hallinnolliseen tai muuhun tarkoi- tukseen, se voi joko ostaa tarvittavan hyödykkeen tai vaihtoehtoisesti vuokrata sen (Troberg 2007, 166). Vuokraaminen on tapa rahoittaa sellaisia hankintoja, joista normaalisti aiheutuisi yritykselle huomattavia kustannuksia. Vuokrasopi- mus sisältää ehdot, joiden mukaan toinen osapuoli vuokraa omistamaansa hyö- dykettä tietyksi ajanjaksoksi sopimuksen toiselle osapuolelle sovittua vastiketta vastaan. Vuokralle antaja siis siirtää omistamansa omaisuuserän käyttöoikeuden vuokralle ottajalle. (Investopedia 2017a.)
IFRS-normistossa vuokrasopimusten käsittelystä ja niiden esittämisestä tilinpää- töksessä määrää tällä hetkellä IAS 17 -standardi. Se on vielä toistaiseksi voi- massa, mutta IASB on julkaissut uuden vuokrasopimusstandardin IFRS 16, jota tulee soveltaa 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Näin ollen se korvaa kokonaisuudessaan nykyisen IAS 17 -standardin sekä kaikki siihen liittyvät tul- kinnat.
Tämänhetkisen käsittelyn mukaan vuokralle ottaja jakaa vuokrasopimuksensa joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Jaottelu vaikut- taa vuokrasopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn sekä niiden esittämiseen tilin- päätöksessä: rahoitusleasinginsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja ve- loiksi, kun taas muut vuokrasopimukset kuluina tulosvaikutteisesti. Jaottelu on saanut paljon kritiikkiä osakseen, eikä sitä enää uuden standardin mukaan tehdä. Jatkossa vuokralle ottajat merkitsevät lähes kaikki vuokrasopimukset tasee- seensa varoiksi ja veloiksi. (Halonen & Toivonen 2016, 25–26; Xxxxxxx 2007, 166–167.)
Tässä pääluvussa käsitellään ensin nykyistä IAS 17 -standardia sekä sen sovel- tamisalaa, jonka jälkeen esitellään uutta IFRS 16 -standardia. Koska uusi vuok- rasopimusstandardi on syntynyt nykyisen standardin saaman kritiikin pohjalta, on tarkoituksenmukaista tarkastella sitä kriittisestikin sekä selventää niitä epäkohtia, joihin standardiuudistuksella on pyritty vastaamaan.
3.1 IAS 17
Vuokrasopimuksia käsittelevän IAS 17 -standardin juuret juontavat 1950–1960- lukujen Yhdysvaltoihin, jolloin aihe vuokrasopimusten kirjanpidollisesta käsitte- lystä nousi pinnalle. Aikaisemmin vuokraaminen osana liiketoimintaa oli ollut hy- vin vähäistä, mutta sen alati yleistyessä, alettiin silloista vuokrasopimusten kir- janpidollista käsittelyä kyseenalaistaa. Kyseisen aikakauden tilinpäätösraportoinnista vastaava lautakunta päätti, että toisin kuin aikaisemmin, jolloin kaikki vuokrasopimukset oli jätetty taseen ulkopuolelle, tulisi jatkossa osa vuokrasopimuksista merkitä vuokralle ottajan taseeseen varoiksi ja veloiksi. (Tro- berg 2007, 165–167.)
Standardi IAS 17 Accounting for Leases julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1982, ja se astui voimaan tammikuussa 1984. Standardia on uudistettu tämän
jälkeen useita kertoja, mutta nykyisessä muodossaan se on pysynyt muuttumat- tomana vuodesta 2010 saakka, jolloin sitä paranneltiin maanvuokrien luokittelulta osin. Standardi sekä siihen liittyvät tulkinnat (IFRIC 4, SIC-15 ja SIC-27) ovat voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. (Deloitte 2016d.)
IAS 17 soveltamisala
IAS 17 -standardin tarkoituksena on ohjeistaa sekä vuokralle antajia että vuok- ralle ottajia vuokrasopimusten kirjanpidollisesta käsittelystä ja määrätä vuokraso- pimuksiin sovellettavista tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja siinä esitettävistä tiedoista. Vuokrasopimus määritellään standardissa sopimukseksi, jonka mu- kaan vuokralle ottaja saa oikeuden käyttää vuokrauksen kohteena olevaa omai- suuserää sovitun ajan maksua vastaan. Standardia tulee soveltaa kaikkiin vuok- rasopimuksiin, pois lukien
- vuokrasopimukset, jotka koskevat uusiutumattomien varantojen (mineraa- lit, öljy, maakaasu) etsintää ja käyttöä
- lisenssisopimukset, jotka koskevat elokuvia, videonauhoitteita, näytelmiä, käsikirjoituksia, patentteja ja tekijänoikeuksia. (IFRS Foundation 2015, 580.)
Standardia ei tule käyttää arvostusperusteena myöskään sijoituskiinteistöjä (IAS
40 Sijoituskiinteistöt) tai biologisia hyödykkeitä (IAS 41 Maatalous) koskeviin vuokrasopimuksiin (Xxxxxxx & Xxxx 2002, 233). Soveltamisen ulkopuolelle jää- vät myös palvelusopimukset, joissa omaisuuserän käyttöoikeus ei vuokraamisen myötä siirry sopimusosapuolelta toiselle (IFRS Foundation 2015, 580).
Vuokrasopimusten luokittelu
IAS 17 mukaan vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Tämä ja- ottelu vaikuttaa vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn ja niiden esittämiseen ti- linpäätöksessä: rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja ve- loiksi, muut vuokrasopimukset kuluina tulosvaikutteisesti. (Troberg 2007, 166– 167.)
Luokittelun perustana toimii rahoitusleasingsopimuksen määritelmä; vuokrasopi- mus on rahoitusleasingsopimus, mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut siir- tyvät olennaisilta osin hyödykkeen käyttäjälle. Riskeillä ja eduilla tarkoitetaan ta- vanomaisia taloudellisia tuottoja ja riskejä, jotka voivat aiheutua hyödykkeen käytöstä liiketoiminnassa. Mikäli sopimus ei täytä rahoitusleasingsopimuksen määritelmää, luokitellaan se aina muuksi vuokrasopimukseksi. (Haaramo & Xxxx 2002, 234; IFRS Foundation 2015, 583.)
Luokittelua tehtäessä tärkeimpänä seikkana pidetään liiketoimen tosiasiallista si- sältöä, eikä sopimuksen juridisella muodolla ole näin ollen väliä. IAS 17 sisältää esimerkkejä tunnusomaisista piirteistä, jotka yksin tai yhdessä täyttyessään yleensä johtaisivat sopimuksen luokittelun rahoitusleasingiksi. Niitä ovat muun muassa seuraavat:
- Hyödykkeen omistus siirtyy vuokralle ottajalle vuokra-ajan päätyttyä.
- Vuokralle ottajalla on oikeus ostaa hyödyke sen käypää arvoa edullisem- min.
- Vuokra-aika kattaa valtaosan hyödykkeen taloudellisesta kokonaisvaiku- tusajasta.
- Vähimmäisvuokrien nykyarvo kattaa olennaisen osan hyödykkeen käy- västä arvosta sopimuksen syntymisajankohtana.
- Hyödykkeen erityisluonteena on niiden soveltuminen ainoastaan vuokralle ottajan liiketoiminnassa käytettäväksi.
- Vuokralle ottajan purkaessa vuokrasopimuksen, tämä kantaa purkami- sesta vuokralle antajalle aiheutuneet tappiot.
- Vuokralle ottaja kantaa jäännösarvon käyvän arvon vaihtelusta syntyvät voitot tai tappiot.
- Vuokralle ottaja voi jatkaa sopimusta markkinavuokraa alemmalla vuok- ralla. (IFRS Foundation 2015, 584.)
Nämä usein rahoitusleasingsopimukselle tunnusomaiset piirteet eivät kuitenkaan ole ratkaisevia, vaan niitä voidaan pitää ainoastaan esimerkkeinä. Mikäli sopi- muksen muiden piirteiden perusteella on selvää, etteivät omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirry olennaisilta osin, luokitellaan sopimus muuksi vuokrasopi- mukseksi yllä mainittujen seikkojen täyttymisestä huolimatta. (IFRS Foundation 2015, 584.)
Kirjanpitokäsittely
Vuokralle ottajan tulee kirjata rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut vuokrasopi- mukset taseeseensa varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana. Arvos- tamisessa käytetään sopimuksen syntymisajankohtana määriteltyä käypää arvoa tai vähimmäisvuokrien nykyarvoa, näistä alempaa hyödyntäen. Nykyarvoa las- kettaessa diskonttauskorkona käytetään sopimuksen sisäistä korkoa, mutta mi- käli sen määrittäminen ei ole mahdollista, on laskentaperusteena vuokralle otta- jan lisäluoton korko. Vuokrasopimuksen sisäistä korkoa käyttämällä (a) vuokrien ja (b) takaamattoman jäännösarvon nykyarvo vastaa (i) sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja (ii) vuokralle antajalle syntyneiden alkuvai- heen välittömien menojen yhteismäärää. Lisäluoton korko taas on korko, jota vuokralle ottaja maksaisi, mikäli se hankkisi ko. omaisuuserän täysin velkarahoi- tuksella. Jos vuokralle ottajalle syntyy alkuvaiheessa sopimukseen liittyviä välit- tömiä menoja, kirjataan ne omaisuuserään kuuluviksi. (IFRS Foundation 2015, 586; PWC 2016, 14.)
Rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettua omaisuuserää käsitellään samoin kuin omistettua. Se merkitään taseeseen edellä esitettyjen arvostusperiaatteiden mukaisesti, josta vuokralle ottaja kirjaa tulosvaikutteisesti poistot. Hyödykkeen tulee tulla kokonaan poistetuksi sen vuokra-ajan tai tätä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen lisäksi rahoitusleasingsopimuksesta kirjataan tuloslaskelmaan myös sen aiheuttamat rahoituskulut, eli vuokrasopimusvelasta tilikausittain maksettava korko. (Haaramo & Xxxx 2002, 240; Retallack 2017.)
Mikäli vuokrasopimus ei täytä rahoitusleasingsopimuksen määritelmää, on se aina muu vuokrasopimus. Sitä ei merkitä taseeseen, vaan vuokralle ottaja kirjaa maksetut vuokrat tasasuurina erinä kuluiksi tuloslaskelmaansa vuokra-ajan kulu- essa. Tasaeräjaksotuksen ohella myös jokin muu kirjausperuste on mahdollinen, mikäli se paremmin kuvaa sopimuksesta vuokralle ottajalle aiheutuvan hyödyn ajallista jakautumista. (Haaramo & Xxxx 2002, 241–242.)
Vuokralle ottajan tulee raportoida vuokrasopimuksista tilinpäätöksessään IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi IAS 17 sisältää sekä rahoitusleasingsopimuksia että muita vuokra- sopimuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia tiedoista, joita vuokralle ottajan tulee esittää tilinpäätöksessään. (IFRS Foundation 2015, 587–589.)
Standardiin liittyvät epäkohdat
IAS 17 -standardi sekä erityisesti sen sisältämä vuokrasopimusten jaottelu joko rahoitusleasingiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi on saanut paljon kritiikkiä osak- seen. Pohja kritiikille on ollut taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten määrä: val- taosa vuokrasopimuksista luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Tästä syystä tilinpäätöksiä hyödyntävien sidosryhmien on hankalaa saada tarkkaa kuvaa yri- tyksen vuokrattujen varojen ja velkojen määrästä, vertailla leasingrahoituksella investointinsa hankkivia sekä ostoja tekeviä yrityksiä toisiinsa tai arvioida taseen ulkopuolisten velvoitteiden määrää. (Hoogervorst 2016; Villa 2016.)
IASB:n mukaan standardin yksi suurimmista epäkohdista on juuri luokittelun tuoma mahdollisuus vuokrasopimusten strukturointiin siten, etteivät ne rasita ta- setta. Tämän lisäksi katsotaan, ettei muiden vuokrasopimusten käsittely taseen ulkopuolella anna riittävän oikeaa kuvaa vuokrauksen vaikutuksista yhtiön talou- delliseen asemaan. Tällöin osa vuokralle ottajan liiketoiminnassaan käyttämistä varoista puuttuu taseesta, kuten myös osa velvoitteista, joihin vuokralle ottaja on sitoutunut. (Halonen & Toivonen 2016, 26.) Muiden vuokravastuiden synnyttä- mää velkaa pidetään luonteeltaan lähes samanlaisina vastuina kuin rahoitus- leasingsopimuksissa, eikä niitä asiantuntijoiden mukaan näin ollen tulisi jaotella esitettäväksi osin tuloslaskelmassa ja osin taseessa. (Haaramo 2016, 431.)
Yllä esitettyjen seikkojen valossa tarve vuokrasopimusstandardin räätälöimiselle on ollut tosiasiallinen, ja ehdotus sen uudistamisesta lisättiin IASB:n asialistalle ensimmäisen kerran vuonna 2006. Tästä alkoi vuosia kestänyt uudistusprosessi, jonka aikana julkaistiin useita kommenttikirjeitä sekä standardiluonnoksia. Pro- sessi tuli päätökseen 13.1.2016, kun IASB julkaisi virallisen standardin IFRS 16 Leases. (Deloitte 2016e.) Se tulee sovellettavaksi 1.1.2019 tai sen jälkeen alka- villa tilikausilla, mutta myös aikaisempi käyttöönotto on mahdollista edellyttäen samalla sovellettavan IFRS 15:tä Myyntituotot asiakassopimuksista (PWC 2016, 27). Seuraavassa alaluvussa esitellään uutta vuokrasopimusstandardia sekä sen käyttöönoton vaikutuksia vuokralle ottajien kirjanpitokäytäntöön ja tilinpää- tösinformaatioon.
3.2 IFRS 16
IFRS 16 on uusi vuokrasopimusstandardi, joka korvaa edellä esitetyn IAS 17 - standardin sekä kaikki siihen liittyvät tulkinnat. Vuokralle ottajille muutos tulee olemaan huomattava, sillä uuden standardin myötä he kirjaavat lähes kaikki vuokrasopimukset taseeseensa varoiksi ja veloiksi. Vuokralle antajien osalta käy-
täntö ei juurikaan muutu, vaan he jakavat vuokrasopimukset edelleen rahoitus- leasingsopimuksiksi sekä muiksi vuokrasopimuksiksi, joskin uudistuksen myötä muuttuvat muut vuokrasopimukset terminologialtaan operatiivisiksi vuokrasopi- muksiksi. (Haaramo 2016, 431–432.) Tässä alaluvussa käydään läpi uuden stan- dardin sisältöä sekä sen soveltamisalaa vuokralle ottajien näkökulmasta tarkas- teltuna.
Tavoite ja soveltamisala
IFRS 16 sisältää ohjeistusta vuokrasopimusten kirjaamisesta, arvostamisesta ja esittämistavasta sekä vaatimuksia tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Xxxx- xxxxxx tarkoituksena on varmistaa, että vuokralle antajat sekä vuokralle ottajat raportoivat vuokrasopimuksista tilinpäätöksissään näitä liiketoimia todenmukai- sesti kuvastavalla tavalla. Informaation tavoitteena on antaa tilinpäätöksen käyt- täjille perusta vuokrasopimusjärjestelyiden vaikutusten arviointiin yhteisön talou- dellisessa asemassa, tuloksessa sekä rahavirroissa. (IFRS Foundation 2016c, 8.)
Yhteisön tulee soveltaa standardia kaikkiin vuokrasopimuksiin, pois lukien
- sopimukset, jotka käsittelevät uusiutumattomien luonnonvarojen etsintää ja käyttöä (maakaasu, öljy, mineraalit)
- vuokralle ottajan hallussa olevat, biologisia hyödykkeitä koskevat vuokra- sopimukset (IAS 41 Maatalous)
- palvelutoimilupajärjestelyt (IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt)
- IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista soveltamisalaan kuuluvat, vuokralle antajan myöntämät henkistä omaisuutta koskevat lisenssit
- elokuvia, videotallenteita, näytelmiä, käsikirjoituksia, patentteja ja tekijän- oikeuksia koskevat, lisenssisopimuksiin perustuvat vuokralle ottajan oi- keudet (kuuluvat IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet soveltamisalaan). (PWC 2016, 1.)
Standardin soveltamisen kannalta olennaista on vuokrasopimuksen määritelmän täyttyminen. Aikaisempi tulkinta IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen kumoutuu ja voimaan astuu uusi ohjeistus. (Halonen & Toivo- nen 2016, 26.) IFRS Foundation (2016c, 9) määrittelee vuokrasopimuksen seu- raavasti: ”Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.”
Arvio siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen, tulee tehdä sopimuksen syntymisajankohtana. Ratkaisevaa on se, onko kyseessä yksilöity omaisuuserä ja siirtääkö sopimus tämän yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koske- van määräysvallan vuokralle ottajalle. Sopimus on tai se sisältää vuokrasopimuk- sen näiden ehtojen täyttyessä. (PWC 2016, 2.)
Yksilöity omaisuuserä määritellään sopimuksessa yleensä nimenomaisesti. Ehto yksilöidystä omaisuuserästä ei kuitenkaan täyty, mikäli toimittajaosapuolella (joka voi olla tai ei ole vuokralle antaja) on tosiasiallinen oikeus korvata kyseinen omai- suuserä toisella koko käyttöajan. Tosiasiallinen oikeus omaisuuserän korvaami- seen syntyy, jos korvaaminen on käytännössä mahdollista ja hyödyttää toimitta- jaosapuolta taloudellisesti. (Haaramo 2016, 432; IFRS Foundation 2016c, 32–
33.)
Määräysvallan edellytyksenä on oikeus saada olennainen osa omaisuuserän käytöstä johtuvasta taloudellisesta hyödystä ja oikeus ohjata omaisuuserän käyt- töä, eli sitä, mitä tuotetaan, milloin tuotetaan, missä tuotetaan ja kuinka paljon tuotetaan. Vuokrasopimuksen määritelmän täyttymistä arvioitaessa on tärkeää erottaa vuokrasopimus palvelusopimuksesta, jossa palvelu tuotetaan kyseistä omaisuuserää käyttäen, mutta määräysvalta pysyy palvelun tuottajalla. (Halonen & Toivonen 2016, 26; PWC 2016, 2–4.) Kuviossa 3 on esitetty kaavio, jonka avulla yhteisö voi arvioida vuokrasopimuksen määritelmän edellyttämien ehtojen täyttymistä.
Kuvio 3. Sisältääkö sopimus vuokrasopimuksen (Halonen & Toivonen 2016, 27).
Vuokrasopimus voi olla moniosainen, jolloin se sisältää useamman vuokrasopi- muskomponentin, tai vuokrasopimuskomponentin sekä muun kuin vuokrasopi- muskomponentin (esimerkiksi vuokrasopimus ja palvelusopimus). Tällöin vuok- ralle ottajan tulee yksilöidä sopimuksen jokainen komponentti ja käsitellä niistä kutakin kirjanpidossa erillään. Kyseessä on erillinen vuokrasopimuskomponentti, mikäli vuokralle ottaja pystyy joko sellaisenaan tai helposti saatavilla olevien re- surssien kanssa hyötymään kohdeomaisuuserän käytöstä, eikä kohdeomaisuus- erä ole voimakkaasti riippuvainen sopimuksen muista kohdeomaisuuseristä. Vuokralle ottajan on kuitenkin mahdollista valita omaisuuseräluokittain hyödyn- nettäväksi käytännön apukeinoa, jolloin vuokrasopimuskomponentteja ei tarvitse erottaa muista komponenteista, vaan se voi käsitellä kunkin vuokrasopimuskom- ponentin sekä siihen liittyvän muun komponentin yhtenä vuokrasopimuskompo- nenttina. Tätä helpotusta tulee soveltaa vain, jos sopimuksen sisältämä toinen komponentti ei ole merkittävä. (IFRS Foundation 2016c, 9–10; PWC 2016, 8–9.)
Vuokralle ottajan kirjanpito
Vuokralle ottaja kirjaa lähes kaikista vuokrasopimuksista taseeseensa varoiksi käyttöoikeusomaisuuserän sekä vastaavasti veloiksi vuokrasopimusvelan. Kir- jaukset tehdään sopimuksen alkamisajankohtana, jolloin käyttöoikeusomaisuus- erä arvostetaan hankintamenoon ja vuokrasopimusvelka vuokra-aikana makset- tavien vuokrien nykyarvoon. Vuokra-aika käsittää ajanjakson, jolloin vuokralle ottajalla on oikeus käyttää vuokrauksen kohteena olevaa omaisuuserää, eikä so- pimus ole purettavissa. Vuokra-ajassa huomioidaan myös sen sisältämät jatko- sekä päättämisoption kattavat ajanjaksot. (IFRS Foundation 2016c, 10–12, 208.)
Hankintameno, joka tulee määrittää sopimuksen alkamisajankohtana, sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän, vuokra-ajan alkamispäivään men- nessä suoritetut vuokrat, josta on vähennetty mahdolliset sopimukseen sisälty- neet kannustimet, alkuvaiheen välittömät menot sekä arvion ennallistamisme- noista (kuvio 4). Ennallistamismenoilla tarkoitetaan alkuperäisen arvion mukaisia menoja siitä, mitä vuokralle ottajalle aiheutuu vuokrauskohteen palauttamisesta tiettyyn kuntoon tai sen sijaintipaikan saattamista alkuperäiseen tilaan. Siitä tulee tehdä erillinen varaus IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat mu- kaisesti. Alkuvaiheen välittömät menot ovat lisämenoja joita ei syntyisi, mikäli vuokrasopimusta ei olisi tehty. (Haaramo 2016, 435; Halonen & Xxxxxxxx 2016, 27–28; PWC 2016, 12–15.)
Kuvio 4. Vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäinen arvos- taminen (Halonen & Toivonen 2016, 27).
Vuokrasopimusvelka määritetään myös sopimuksen alkamisajankohtana ja se arvostetaan tulevien vuokrien nykyarvoon. Vuokrat koostuvat kiinteistä mak- suista, muuttuvista vuokrista, odotetuista jäännösarvotakuista, osto-option toteu- tushinnasta (mikäli on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää optiota) sekä vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista (mikäli päättä- misoption käyttäminen on otettu vuokra-ajassa huomioon). Diskonttauskorkona käytetään vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, mikäli se on helposti määritettä- vissä. Jos sisäisen koron määrittäminen ei ole mahdollista, käytetään laskenta- perusteena vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. (IFRS Foundation 2016c, 12; PWC 2016, 13–14.)
Taseessa olevan vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoar- vot ovat yhtä suuret sillä hetkellä, kun ne sopimuksen alkamisajankohtana mer- kitään ensi kertaa taseeseen. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelka arvos- tetaan kasvattamalla sen kirjanpitoarvoa koron huomioon ottamiseksi sekä pienentämällä sitä maksettujen vuokrien huomioonottamiseksi. Vuokrasopimus- velan koron tulee joka vuokrakaudella tuottaa jäljellä olevalle vuokrasopimusve-
lalle yhtä suuri korkoporosentti. Käyttöoikeusomaisuuserän poistojen kirjaami- sessa noudatetaan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin vaatimuksia, eli kirjaamalla poistot kuluiksi tasaerinä tai hyödyntäen muuta sys- temaattista perustetta, joka kuvaa paremmin käyttöoikeusomaisuuserän odotet- tua kulumista. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän myöhempään arvostamiseen on sovellettava IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisia vaatimuksia. (IFRS Foundation 2016c, 14; PWC 2016, 15.)
Alkuperäisen arvostamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopi- musvelan kirjanpitoarvot eivät enää vastaa toisiaan. Omaisuuserän kirjanpitoarvo on yleensä velan kirjanpitoarvoa pienempi, johtuen vuokrasopimusvelkaan sovel- lettavan sisäisen koron menetelmästä ja käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävistä tasapoistoista (kuvio 5). (PWC 2016, 15.)
Kuvio 5. Vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän myöhempi arvosta- minen (PWC 2016, 16).
Kirjaamista koskevat helpotukset
IFRS 16 sisältää vuokralle ottajille valinnaisen helpotuksen, jonka mukaan heidän ei tarvitse merkitä kaikkia vuokrasopimuksia taseeseensa yllä esitetyn mukai- sesti. Tämä helpotus koskee kestoltaan lyhytaikaisia (vuokra-aika enintään 12 kk) sekä arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia. Mi- käli vuokralle ottaja päättää hyödyntää tätä helpotusta, tulee sen kirjata kyseisten sopimusten vuokrat kuluina tuloslaskelmaansa joko tasaerinä tai muuta syste- maattista perustetta hyväksikäyttäen. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskeva helpotus on vuokrasopimuskohtainen ja kestoltaan lyhytaikaisia vuokra- sopimuksia koskeva kohdeomaisuuseräluokittainen. (Halonen & Toivonen 2016, 29; IFRS Foundation 2016c, 8–9.)
Arvoltaan vähäisten kohdeomaisuuserien arviointi tehdään sen arvon mukaan, joka omaisuuserällä on sen ollessa uusi. Arviointi tapahtuu absoluuttisella perus- teella, eikä siihen vaikuta vuokrasopimuksen olennaisuus vuokralle ottajalle. Ar- voltaan vähäisen kohdeomaisuuserän tulee olla sellainen, jonka käytöstä vuok- ralle ottaja pystyy hyötymään joko sellaisenaan tai yhdessä muiden helposti saatavilla olevien voimavarojen kanssa, eikä sen tulisi olla erittäin riippuvainen muista omaisuuseristä. IASB on määritellyt arvoltaan vähäisiksi sellaiset omai- suuserät, joiden käypä arvo ei uutena ylitä 5 000 USD. Esimerkkejä arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä ovat tietokoneet, matkapuhelimet sekä pienet toimis- tokalusteet. (EY 2016a, 51; IFRS Foundation 2016c, 8–9, 31–32.)
Esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
Vuokralle ottajan tulee joko taseessa tai liitetiedoissa esittää sekä käyttöoikeus- omaisuuserät että vuokrasopimusvelat erillään muista varoista ja veloista. Käyt- töoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omana eränään tai samalla rivillä kuin sopimuksen kohteena oleva omaisuuserä esitettäisiin, mikäli se olisi yhteisön omistuksessa. Vuokrasopimusvelka esitetään joko omana eränään tai muiden
rahoitusvelkojen joukossa. Mikäli käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimus- velka eivät ole esitetty omina erinään, tulee liitetiedoissa antaa tieto niiden kirjan- pitoarvosta ja mihin taseen eriin ne ovat sisällytettyinä. (PWC 2016, 22.)
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehtävät poistot tulee esittää erillään vuokrasopi- musvelkojen korkokuluista. Poistot esitetään tuloslaskelmassa samassa erässä muiden samankaltaisten poistojen kanssa, ja korkokulut rahoituskuluissa. Lisäksi liitetiedoissa tulee raportoida vuokrasopimusvelkojen korkokulujen määrästä sekä käyttöoikeusomaisuuserän poistoista kohdeomaisuuseräluokittain. (EY 2016a, 67–68.)
Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan pääoman osuutta koskeva osuus vuokrasta tulee esittää rahoituksen rahavirroissa. Koron osuus esitetään joko lii- ketoiminnan tai rahoituksen rahavirroissa IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimusten mukaisesti, eli noudattaen periaatetta, jonka yritys on valinnut kor- kojen esittämistavaksi. Lyhyitä sekä arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä kos- kevien sopimusten vuokrat tulee esittää liiketoiminnan rahavirroissa. (EY 2016a, 67; PWC 2016, 22.)
Vuokrasopimuksia koskevien, tilinpäätöksessä esitettävien tietojen tavoitteena on varmistaa, että ne antavat tilinpäätöksen käyttäjille perustan vuokrasopimus- ten taloudellisten vaikutusten arviointia varten. IFRS 16 mukaan vuokralle ottajan tulee yhdessä liitetiedoissa tai tilinpäätöksen erillisessä osassa esittää raportoin- tikauden vuokrasopimuksista ainakin seuraavat luvut (IFRS Foundation 2016c, 17):
- käyttöoikeusomaisuuserien poistot kohdeomaisuuseräluokittain
- korkokulut vuokrasopimusveloista
- kestoltaan lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin kohdeomaisuuseriin liittyvät kulut
- muuttuviin vuokriin liittyvät kulut, joita ei sisällytetä määritettäviin vuokra- sopimusvelkoihin
- käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokrauksen tuotot
- vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä
- käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
- myynti- ja takaisinvuokraustapahtumien voitot ja tappiot
- käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo raportointikauden lopussa koh- deomaisuuseräluokittain.
Yllä lueteltujen tilinpäätöksessä esitettävien vähimmäistietovaatimusten lisäksi vuokralle ottajan tulee raportoida sellaisia vuokraustoimintaansa koskevia mää- rällisiä ja laadullisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia vuokrasopimusten taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Näitä voivat olla esimerkiksi sellaiset tiedot, jotka autta- vat tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan vuokraustoimintojen luonnetta, vuokralle ottajalle tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä ja lähteviä rahavirtoja, vuokraso- pimuksista johtuvia rajoitteita tai myynti- ja takaisinvuokraustapahtumia. (IFRS Foundation 2016c, 18.)
Standardiin siirtyminen
Uusi vuokrasopimusstandardi astuu voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, mikäli IFRS 15 on käytössä tai otetaan käyttöön viimeistään samana päivänä kuin IFRS 16. Jos yhteisö soveltaa IFRS 16 -standardia aikaisemmin kuin sen voimaanastumispäivänä, tulee siitä antaa tieto. Standardin soveltamisen aloitusajankohdalla tarkoitetaan sen tilikau- den alkua, jolloin yhteisö soveltaa standardia ensimmäisen kerran. (EY 2016a, 99.)
Yhteisön on mahdollista standardiin siirryttäessä käyttää hyödykseen vuokraso- pimuksen määritelmään liittyvää käytännön apukeinoa, jolloin sen ei tarvitse uu- delleen arvioida jo olemassa olevia sopimuksiaan ja onko jokin vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Uutta standardia saa soveltaa sopimuksiin, joiden IAS
17/IFRIC 4 mukaan katsottiin sisältävän vuokrasopimuksen sekä olla sovelta- matta sellaisiin sopimuksiin, jotka eivät IAS 17/IFRIC 4 mukaan sisällä vuokraso- pimusta. IFRS 16 mukaista määritelmää vuokrasopimuksesta tulee siis soveltaa vain standardin käyttöönoton aloittamisajankohtana tai sen jälkeen tehtyihin (tai muutettuihin) sopimuksiin. Hyödynnettäessä kyseistä apukeinoa, tulee yhteisön raportoida siitä sekä soveltaa sitä kaikkiin sopimuksiinsa. (EY 2016a, 99–100; PWC 2016, 27.)
Vuokralle ottajan tulee käyttää IFRS 16 mukaista soveltamista joko takautuvasti jokaiseen esitettävään aiempaan raportointikauteen IAS 8 Tilinpäätöksen laati- misperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukai- sesti, tai soveltaen niin sanottua yksinkertaistettua lähestymistapaa, jolloin sen ei tarvitse oikaista vertailutietoja. Sen hyödyntäminen on valinnaista ja koskee kaik- kia vuokrasopimuksia, joissa yhteisö on vuokralle ottajana. Yksinkertaistettua lä- hestymistapaa sovellettaessa yhteisön tulee kirjata standardin soveltamisen aloittamisesta aiheutunut kertynyt vaikutus soveltamisen aloittamisajankohtana kertyneiden voittovarojen alkusaldon tai muun asianmukaisen oman pääoman erän oikaisuksi. Yksinkertaistetun lähestymistavan mukainen, aiemmin operatii- visiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen sopimusten arvostaminen soveltamisen aloittamisajankohtana on esitetty kuviossa 6. (IFRS Foundation 2016c, 46–47; PWC 2016, 27–28.)
Kuvio 6. Operatiivisten vuokrasopimusten arvostaminen standardin soveltamisen aloittamisajankohtana (vrt. PWC 2016, 27).
Yksinkertaistettua lähestymistapaa sovellettaessa, yhteisön ei tarvitse IFRS 16 siirryttäessä tehdä mitään oikaisuja aikaisemmin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi määriteltyihin sopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Kyseiset vuokrasopimukset tulee käsitellä soveltamisen aloittamisajankohdasta lähtien IFRS 16 sisältämän ohjeistuksen mukaisesti. Vuokralle ottaja saa myös olla oikaisematta IAS 17 mukaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltuja sopimuksia, joissa vuokra-aika päättyyy 12 kuukauden kuluessa soveltamisen aloittamisajankohdasta. Tällöin vuokralle ottajan tulee käsitellä kyseiset sopimukset IFRS 16 sisältämän, lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Vuokralle ottajan tulee myös sisällyttää näihin sopimuksiin liittyvät kustannukset tilinpäätöksessä tietoihin, jotka koskevat lyhytaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuneita kustannuksia. (EY 2016a, 103–105.)
Aiemmin rahoitusleasingsopimuksiksi luokitelluista vuokrasopimuksista yhteisö tekee kirjaukset soveltamisen aloittamisajankohtana sen kirjanpitoarvon mukaan, joka käyttöoikeusomaisuuserällä ja vuokrasopimusvelalla on IAS 17 mukaisesti juuri ennen kyseistä ajankohtaa. Vuokralle ottajan on standardin soveltamisen aloittamisajankohdasta lähtien käsiteltävä käyttöoikeus-omaisuuserä sekä vuokrasopmimusvelka IFRS 16 sisältämän ohjeistuksen mukaisesti. (IFRS Foundation 2016c, 49.)
4 IFRS 16 siirtymisen vaikutukset
Standardimuutoksen odotetaan vaikuttavan raportoitaviin lukuihin lähes puolella pörssiyhtiöistä. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että toiseen puoleen niistä sillä ei juurikaan tule olemaan vaikutusta. IFRS Foundation on julkaissut analyysin, jossa se havainnollistaa IASB:n ennustamia, IFRS 16 käyttöönotosta
pörssiyhtiöille mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa taloudellisen raportoinnin ja vertailukelpoisuuden parantuminen sekä vuokrasopimuksista riippuen muutokset yhtiöiden tilinpäätösraportointiin ja niiden tunnuslukuihin. (IFRS Foundation 2016d, 2–6, 14.)
Tässä luvussa käsitellään niitä vaikutuksia, joita standardimuutos tulee mahdollisesti aiheuttamaan osalle vuokralle ottajista. Luvun lopussa esitellään tunnuslukuja, joihin uuteen standardiin siirtymisellä odotetaan olevan suurin vaikutus.
4.1 Vaikutukset taseeseen
Uuden standardin käyttöönoton vaikutuksista huomattavimmat muutokset tapahtuvat taseessa. Niillä yhtiöillä, joilla on merkittäviä aikaisemmin operatiivisiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia, voivat taseen varat ja velat kasvaa paljonkin. IFRS 16 sovellettaessa miltei kaikki vuokrasopimukset siirtyvät taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi sekä vuokrasopimusveloiksi (taulukko 1). (IFRS Foundation 2016d, 4, 42.)
Taulukko 1. IFRS 16 vaikutukset taseeseen (vrt. EY 2016b, 11).
IAS 17 | IFRS 16 | ||
Rahoitusleasing- sopimukset | Operatiiviset vuokrasopimukset | Kaikki vuokrasopimukset | |
Varat | x | x | |
Velat | x | x | |
Taseen ulkopuolella | x |
IFRS 16 siirryttäessä merkittävin vaikutus taseeseen on sen loppusuman kasvaminen. Standardin soveltaimsella voi olla vaikutusta myös yhtiön omaan pääomaan IAS 17 mukaiseen käsittelyyn verrattuna, johtuen taseeseen merkittävistä vuokrasopimusveloista. IFRS 16 soveltaminen tulee pienentämään omaa pääomaa etenkin niillä yhtiöillä, joilla on merkittäviä aikaisemmin operatiivisiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Standardin vaikutus omaan pääomaan ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä kokonaisuudessaan siihen vaikuttaa yhtiön taloudellinen vaikutusvalta, sen vuokrasopimusten ehdot sekä vuokravastuiden suhde omaan pääomaan. IASB ei usko standardimuutoksen vaikutuksen yhtiön omaan pääomaan olevan merkittävä suurimmalle osalle yhtiöistä. (IFRS Foundation 2016d, 4, 42–43.)
4.2 Vaikutukset tuloslaskelmaan
IFRS 16 siirryttäessä muutoksia odotetaan myös tuloslaskelmaan, sillä vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen kirjaaminen ja esittäminen muuttuvat: uuden ohjeistuksen mukaan yhtiön tulee esittää vuokrasopimusvelan korkokulut erillään käyttöoikeusomaisuuserän poistoista. Koska aikaisemman käytännön mukaan vuokramaksut muista vuokrasopimuksista on esitetty tuloslaskelmassa kokonaisuudessaan liiketoiminnan operatiivisina kuluina, tulee käyttökate (EBITDA, Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation and Amortization) IFRS
16 sovellettaessa kasvamaan huomattavasti, mikäli yrityksellä on merkittäviä aikaisemmin operatiivisiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Taulukko 2 havainnollistaa standardimuutoksen vaikutuksia tuloslaskelmaan. (EY 2016b, 11; IFRS Foundation 2016d, 44–46; Investopedia 2017b.)
Taulukko 2. IFRS 16 vaikutukset tuloslaskelmaan (vrt. EY 2016b, 11).
IAS 17 | IFRS 16 | ||
Rahoitusleasing- sopimukset | Operatiiviset vuokrasopimukset | Kaikki vuokrasopimukset | |
Liikevaihto | x | x | x |
Vuokrakustannus | Vuokranmaksu | ||
Käyttökate |
| ||
Poistot | Omaisuuserän poistot | Omaisuuserän poistot | |
Liikevoitto | |||
Rahoituskulut | Korko | Korko | |
Voitto ennen veroja |
Kuten taulukosta 2 ilmenee, käyttökate nousee IFRS 16 sovellettaessa siksi, että vuokrasopimuksiin liittyvät kulut eli käyttöoikeusomaisuuserän poistot ja vuokrasopimusvelan korot, esitetään tuloslaskelmassa vasta myöhemmissä erissä. Käyttökate on mittari, jota sijoittajat ja analyytikot käyttävät usein yhtiön taloudellisen vakutusvallan sekä sen kehityksen arviointiin. Käyttökate kuvaa yhtiön varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja. (Balance Consulting 2017a; IFRS Foundation 2016d, 46.)
Käyttöoikeusomaisuuserän poistojen sekä vuokrasopimusvelan korkojen aiheuttamat yhteiskulut ovat IFRS 16 sovellettaessa suuremmat vuokra-ajan alussa, kuin mitä vuokrakulu olisi operatiivisissa vuokrasopimuksissa IAS 17 mukaan. Tämä johtuu siitä, että IAS 17 mukaan operatiivisten vuokrasopimusten vuokramaksut maksetaan yleensä tasaerinä vuokra-ajan kuluessa, kun taas uudessa standardissa korkokulut ovat alussa suuremmat ja pienenevät jäljellä
olevan lainan myötä. Hetki, jolloin poistojen sekä korkojen aiheuttamat yhteiskulut ovat yhtä suuret kuin vuokrakulu olisi tasaeränä IAS 17 mukaan, on yleensä vuokra-ajan puolen välin jälkeen (kuvio 7, kohta t1). Tämä on myös piste, jossa käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimusvelan välinen ero niiden kirjanpitoarvoissa on suurimmillaan. (IFRS Foundation 2016d, 45.)
Kuvio 7. Yksittäisen vuokrasopimuksen kulut tuloslaskelmassa (IFRS Foundation 2016d, 45).
Tyypillisesti yrityksillä on hallussaan useampia vuokrasopimuksia kerrallaan. Tällöin standardimuutoksen kokonaisvaikutukset tuloslaskelman voittoon/tappioon riippuvat näiden sopimusten laina-ajosta, lainaehdoista, sekä niiden keskinäisistä vuokra-ajoistaan toisiinsa nähden. Mikäli yrityksen hallussa olevat vuokrasopimukset ovat tasaisesti jakautuneet, eli sama määrä samoilla ehdoilla olevia vuokrasopimuksia alkaa ja päättyy samaan aikaan, odotetaan IFRS 16 käyttöönoton yleisvaikutuksen tulokseen olevan neutraali. Tämä johtuu siitä, ettei poistojen ja korkokulujen summan odoteta juuri poikkeavan IAS 17 mukaisesta operatiivisten vuokrasopimusten tasakuluista, kun yrityksellä on hallussaan samanaikaisesti useampia vuokrasopimuksia. Näin ollen vuokrasopimusten kuluihin liittyvän kokonaisvaikutuksen yhtiöiden lopulliseen voittoon/tappioon odotetaan olevan vähäinen. (IFRS Foundation 2016d, 45.)
4.3 Vaikutukset rahavirtalaskelmaan
Kirjanpitovaatimusten muuttuminen ei aiheuta muutosta vuokrasopimusosapuol- ten välillä siirrettyihin käteisvaroihin. Näin ollen IFRS 16 ei odotettavasti tule vai- kuttamaan yhtiön raportoitavien rahavirtojen kokonaismäärään. Kuitenkin, uu- teen standardiin siirtymisen odotetaan vaikuttavan rahavirtojen esittämistapaan. (IFRS Foundation 2016d, 50.)
IFRS 16 edellyttää vuokramaksujen esittämistä rahavirtalaskelmassa samoin kuin muidenkin rahoitusvelkojen maksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokrasopi- musvelan pääomaa koskevaa osuus esitettään rahoituksen rahavirroissa ja ko- ron osuus joko liiketoiminnan tai rahoituksen rahavirroissa, käyttäen periaatetta, jota yritys noudattaa korkojen esittämisen osalta. Korkojen esittämistä koskevia vaatimuksia on annettu IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardissa. Lyhytaikaisia sekä arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten maksut esi- tetään liiketoiminnan rahavirroissa. (PWC 2016, 22.)
4.4 Vaikutukset keskeisimpiin tunnuslukuihin
Niiden vuokrasopimusten osalta, jotka IAS 17 mukaan luokitellaan rahoitus- leasingsopimuksiksi, ei standardimuutoksesta koidu merkittävää muutosta yhtiön taloudelliseen raportointiin tai sen tunnuslukuihin. Sitä vastoin, aikaisemmin ope- ratiivisiksi luokiteltuihin vuokrasopimuksiin standardimuutoksella tulee olemaan huomattavia vaikutuksia ja siitä johtuen IASB odottaakin sen vaikuttavan merkit- tävästi myös joihinkin taloudellisiin mittareihin. Taulukkoon 3 on koottu keskei- simpiä tunnuslukuja, joihin uuden vuokrasopimusstandardin käyttöönotolla voi tulla olemaan vaikutusta. (IFRS Foundation 2016d, 52.)
Taulukko 3. Standardimuutoksen odotetut vaikutukset keskeisimpiin tunnuslukui- hin (vrt. IFRS Foundation 2016d, 53).
Tunnusluku | Laskukaava | IFRS 16 odotettu vaikutus |
Gearing | velat / oma pääoma | |
Asset Turnover | liikevaihto / taseen loppusumma | |
Current Ratio | lyhytaikaiset varat / lyhytaikaiset velat | |
XXXX | Xxxxx ennen korkoja ja veroja | |
EBITDA | Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja |
Gearing eli velkaantumisaste kuvaa yrityksen pitkän aikatähtäimen vakavarai- suutta. Se kertoo yrityksen velkaantuneisuudesta mitaten velkojen ja oman pää- oman suhdetta. Mitä korkeampi Gearing on, sitä korkeampi on myös velkaantu- neisuus. IFRS 16 siirtymisen odotetaan nostavan tätä tunnuslukua, sillä yrityksen rahoitusvelat kasvavat samalla kuin oman pääoma odotetaan laskevan. Uuteen vuokrasopimusstandardiin siirtyminen tulee siis vaikuttamaan kyseiseen tunnus- lukuun yhtiön kannalta epäedullisesti. (Balance Consulting 2017b; IFRS Founda- tion 2016d, 53.)
Asset Turnover eli pääoman kiertonopeus on kannattavuuden mittari, joka kuvaa yrityksen liikevaihtoa suhteessa sen omaisuuden arvoon. Sitä käytetään usein
indikaattorina tehokkuudelle, jolla yritys käyttää hyväkseen taseeseensa sitoutu- neita varoja liiketoiminnassaan. Yleisesti ottaen, mitä korkeampi tämä luku on, sitä tehokkaammin yhtiö pystyy käyttämään varojaan tulojen luomiseksi. IFRS 16 odotetaan vaikuttavan pääoman kiertonopeuteen sitä heikentävästi, sillä uuden standardin mukaan vuokraomaisuus kirjataan osaksi kokonaisvaroja. (IFRS Foundation 2016d, 53; Investopedia 2017c.)
Current Ratio on maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku, joka mittaa yrityksen ky- kyä selviytyä sille kuuluvista velvoitteista. Tunnusluvussa lyhytaikaisia varoja ver- rataan lyhytaikaisiin velkoihin. Mitä korkeampi Current Ratio on, sitä paremmin yhtiö pystyy suoriutumaan velvoitteistaan, koska sillä on enemmän varoja suh- teessa velkoihin. IFRS 16 mukaiseen soveltamiseen siirryttäessä myös tämän tunnusluvun odotetaan heikentyvän, koska lyhytaikaiset velat lisääntyvät mutta lyhytaikaiset varat eivät. (IFRS Foundation 2016d, 53; Investopedia 2017d.)
EBIT (Earnings Before Intrest & Taxes) eli liiketulos kertoo, kuinka paljon yrityk- sen varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liiketulos on virallisen tuloslaskelman ensimmäinen välitulos, joka huo- mioi myös omaisuuden kulumisen eli poistot. Tämä yrityksen kannattavuutta ku- vaava tunnusluku mittaa voittoa, jota yritys tuottaa operatiivisella liiketoiminnal- laan. Liiketuloksen odotetaan nousevan IAS 17 mukaiseen käsittelyyn verrattuna, sillä vuokrasopimuksista IFRS 16 mukaan aiheutuvat poistot ovat pienemmät kuin operatiivisten vuokrasopimusten vuokramaksut. Liiketulostakin voimak- kaampaa nousua odotetaan tapahtuvan käyttökatteessa (EBITDA), joka kertoo liiketoiminnan tuloksen ennen rahoituseriä, veroja sekä poistoja. Käyttökate nou- see, sillä IFRS 16 mukaan esitettyjen vuokrasopimusten kulut, poistot ja korot, ovat tuloslaskelmassa vasta käyttökatteen jälkeen. (Balance Consulting 2017a; Balance Consulting 2017c; IFRS Foundation 2016d.)
Yleisesti näyttää siltä, että uuteen vuokrasopimusstandardiin siirtyminen tulee heikentämään useita tunnuslukuja vuokralle ottajilla. Tämä johtuu siitä, että esit-
tämistapa aikaisemmin operatiiviseksi luokitelluissa vuokrasopimuksissa muut- tuu huomattavasti. Muutokset yhtiön tunnuslukuihin sekä sen tilinpäätösrapor- tointiin odotetaan olevan sitä voimakkaampia, mitä enemmän yhtiöllä on merkit- täviä aikaisemmin operatiiviseksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Etukäteen on mahdotonta täysin ennakoida standardimuutoksen vaikutuksia yhtiöiden tilinpää- tösraportointiin, ja sen todelliset vaikutukset voidaan varmuudella todeta vasta siihen siirryttäessä.
5 Standardimuutoksen vaikutukset Yritykselle X
Tässä pääluvussa keskitytään opinnäytetyössä kuvattuun standardimuutokseen nimenomaan Yrityksen X näkökulmasta tarkasteltuna. Luvussa havainnolliste- taan konkreettisesti IFRS 16 mukaista vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyä, so- veltaen sitä Yrityksen X nykyisiin operatiivisiin vuokrasopimuksiin. Näiden sopi- musten käsittelyssä tapahtuvat muutokset huomioidaan myös yhtiön tuloslaskelmassa sekä taseessa, joiden avulla arvioidaan standardimuutoksen kokonaisvaikutuksia sen tilinpäätösraportointiin.
Yritys X on markkina-arvoluokitukseltaan pienten yhtiöiden segmenttiin kuuluva pörssiyhtiö, joka haluaa pysyä nimettömänä. Toiminnallinen osuus on tehty yri- tyksen sen hetkiseen tilanteeseen perustuen, jonka jälkeen sen liiketoiminnassa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Muutokset ovat sellaisia, joilla olisi voinut olla vaikutusta työn tulokseen. Näin ollen tässä opinnäytetyössä esitetyt tiedot eivät ole enää ajantasaisia, eivätkä siksi sovellu Yrityksen X talouden nykytilan kartoit- tamiseen tai tulevaisuuden arviointiin.
5.1 IFRS 16 mukainen kirjanpitokäsittely
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus aloitettiin, kun aiheen viitekehykseen oli tu- tustuttu huolellisesti. Toiminnallisen osuuden pohjaksi täytyi ensin kartoittaa Yri- tyksen X nykytilannetta sen vuokrasopimusten osalta. Kartoitusta tehtäessä il- meni, että iso osa Yrityksen X hallussa olevista vuokrasopimuksista on arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseisten sopimusten osalta kirjauskäytäntö pysyy ennallaan niiden kuuluessa IFRS 16 si- sältämän helpotuksen piiriin.
Yritykselle X tuotetussa Excel-tiedostossa laskut on suoritettu tarkoilla arvoilla. Tässä työssä esitetyissä laskuissa on kuitenkin käytetty pyöristettyjä arvoja las- kutoimitusten yksinkertaistamiseksi sekä niiden havainnollistamisen paranta- miseksi.
Yrityksellä X on hallussaan yksi maa-aluetta koskeva vuokrasopimus sekä 20 kappaletta auton vuokrasopimuksia, joihin standardimuutos tulee vaikuttamaan. Sopimukset ovat tällä hetkellä luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.
Kaikki autoja koskevat vuokrasopimukset ovat keskenään samanlaisia, joista ku- kin koskee yhtä autoa. Tarkastellaan yhtä vuokrasopimusta, josta on annettu seu- raavat tiedot:
- vuokra-aika alkanut 1.1.2016
- vuokrasopimuksen kesto 3 vuotta
- vuokraerä 7 800 euroa/vuosi
- korko 5 %.
Nykyisen käytännön mukaan Yritys X maksaa autoja koskevista vuokrasopimuk- sista tilikausittain vuokran tasaerinä sopimusten päättymiseen saakka. Niistä merkitään vuokrakulut tällä hetkellä tuloslaskelmaan liiketoiminnan operatiivisiksi kuluiksi, eli tilikausittainen vuokraamisesta aiheutuva kustannus on 7 800 eu- roa/auto.
Edellä esitettyjen ennakkotietojen perusteella kaikkien autojen vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2018 loppuun, eli juuri ennen IFRS 16 siirtymistä. Näin ollen tehdään laskelmat olettamuksella, että sama määrä samoilla ehdoilla olevia vuokrasopimuksia otetaan päättyneiden tilalle. Tällöin uusien vuokrasopimusten alkamispäivä olisi sama kuin uuden standardin voimaanastumispäivä, eli 1.1.2019. Näin ollen ne käsitellään suoraan uusina vuokrasopimuksina, ja niissä sovelletaan IFRS 16 sisältämää ohjeistusta vuokrasopimusten alkuperäisestä ar- vostamisesta.
Sopimuksen alkamisajankohtana vuokralle ottaja maksaa ensimmäisen vuoden vuokran sekä merkitsee taseeseensa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopi- musvelan. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon ja vuokraso- pimusvelka niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä päivänä ole maksettu. (IFRS Foundation 2016c, 11–12.) Autojen vuokrasopimuksissa vuokrasopimus- velka siis saadaan diskonttaamalla kaksi jäljellä olevaa vuokraerää vuosittaisella 5 %:n korolla. Näin yhtä autoa koskevaksi vuokrasopimusvelaksi saadaan (7 800
× 1,05-2) + (7 800 × 1,05-1) = 14 503 euroa. Käyttöoikeusomaisuuserän hankinta- meno pitää sisällään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän sekä sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat. Näin ollen yhden auton hankintamenoksi tulee 14 503 + 7 800 = 22 303 euroa (tau-
lukko 4).
Taulukko 4. Autoa koskevan käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimus- velan alkuperäinen arvostaminen.
Tilikauden lopussa Yrityksen X tulee kirjata vuokrasopimuksista aiheutuneet tu- losvaikutteiset kulut: käyttöoikeusomaisuuserän poistot sekä vuokrasopimusve- lan korko. Autojen vuokrasopimuksissa tämä tarkoittaa vuosittaista tasapoistoa käyttöoikeusomaisuuserälle, joka on 22 303 / 3 = 7 434 euroa/auto, sekä 5 %:n korkokulua jäljellä olevalle vuokrasopimusvelalle, eli ensimmäisenä vuonna 0,05
× 14 503 = 725 euroa/auto. Vuokrasopimusvelan korkokulun tulee vastata joka vuokrakausi saman suuruista prosenttiosuutta jäljellä olevasta vuokrasopimusve- lasta.
Vaikka Yrityksellä X on 20 kappaletta keskenään samanlaisia autojen vuokraso- pimuksia, tulee niistä jokainen käsitellä kirjanpidossa erikseen. Taulukossa 5 on kuvattu yhden auton vuokraamisesta aiheutuneet vaikutukset Yrityksen X kirjan- pitoon koko sen vuokra-aikana.
Taulukko 5. Auton vuokrasopimuksen vaikutukset Yrityksen X kirjanpitoon.
Vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa pienennetään maksetun vuokran huomioon ottamiseksi sekä kasvatetaan koron huomioon ottamiseksi. Korko lasketaan kun- kin tilikauden vuokrasopimusvelan alkusaldon sekä etukäteen maksetun vuokra- erän erotuksesta. Yllä esitettyyn taulukkoon ei ole merkitty ensimmäisen vuoden
vuokraa, sillä se on jo huomioitu vuokrasopimusvelan alkuperäisessä arvostuk- sessa (ks. taulukko 4). Vuokra-ajan päättyessä sekä vuokrasopimusvelan että käyttöoikeusomaisuuserän tulee olla 0.
Autojen lisäksi Yrityksellä X on vuokralla maa-alue. Sitä koskevat lähtötiedot ovat seuraavat:
- vuokra-aika alkanut 1.1.1990
- vuokra-aika päättyy 31.12.2035
- vuokraerä 30 000 euroa/vuosi
- korko 5 %.
Maa-aluetta koskeva vuokasopimus käsitellään nykyisen käytännön mukaan operatiivisena vuokrasopimuksena, jolloin siitä maksettava vuokra huomioidaan tuloslaskelman operatiivisissa kuluissa. Uuteen vuokrasopimusstandardiin siirryt- täessä, tulee kyseinen sopimus merkitä Yrityksen X taseeseen standardin sovel- tamisen aloitusajankohtana.
IFRS 16 sisältää liitteen standardin voimaantulosta ja siirtymäsäännöistä, joissa ohjeistetaan aikaisemmin operatiivisiksi luokiteltujen vuokrasopimusten arvosta- minen. Sitä sovelletaan joko takautuvasti jokaiseen esitettävään raportointikau- teen tai hyödyntäen yksinkertaistettua lähestymistapaa, jolloin vertailutietoja ei tarvitse oikaista. Oletetaan, että Yritys X hyödyntää kyseistä yksinkertaistusta.
Standardin soveltamisen aloittamisajankohtana 1.1.2019 Yritys X maksaa kysei- selle tilikaudelle kuuluvan vuokraerän sekä kirjaa taseeseensa maa-aluetta kos- kevan vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän. Vuokrasopimusvelka määritetään jäljellä olevien vuokrien mukaan siten, että se diskontataan vuokralle ottajan lisäluoton korolla (tässä 5 %) soveltamisen aloittamisajankohtana. Yritys X soveltaa standardia ensimmäisen kerran vuoden 2019 alussa, jolloin maa-alu- een vuokria on jäljellä 16 kappaletta. Näillä tiedoilla vuokrasopimusvelaksi tulee pyöristettynä 325 133 euroa (30 000 × 1,05-16 + 30 000 × 1,05-15 + … 30 000 ×
1,05-1). Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokrasopimusvelka oikaistuna kyseiseen sopimukseen liittyvillä etukäteen mak- setuilla vuokrilla (30 000). Maa-aluetta koskeva vuokrasopimusvelan sekä käyt- töoikeusomaisuuserän arvostaminen standardiin siirryttäessä on esitetty taulu- kossa 6.
Taulukko 6. Maa-aluetta koskevan käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimusvelan arvostaminen.
Maa-alueista ei tehdä poistoja, joten sitä koskevasta vuokrasopimuksesta aiheu- tuu Yritykselle X tulosvaikutteiseksi ainoastaan korkokulu. Taulukossa 7 on ha- vainnollistettu maa-aluetta koskevan vuokrasopimuksen vaikutukset Yrityksen X kirjanpitoon sen jäljellä olevana vuokra-aikana.
Taulukko 7. Maa-alueen vuokrasopimuksen vaikutukset Yrityksen X kirjanpitoon.
Maa-aluetta koskevassa vuokrasopimuksessa perusperiaate on sama kuin au- toja koskevassa: velan kirjanpitoarvoa pienennetään maksetun vuokran huomi- oon ottamiseksi sekä kasvatetaan koron huomioon ottamiseksi. Kuten taulukosta 7 ilmenee, vuokrasopimusvelasta maksettava korko pienenee vuokra-ajan kulu- essa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että velan pääoman takaisinmaksua koskeva osuus vuokraerässä kasvaa, mitä pidemmälle vuokra-aika etenee. Tästä johtuen vuokralle ottajat kirjaavat tuloslaskelmaansa enemmän kuluja vuokra-ajan alku- puolella.
5.2 Vaikutukset tilinpäätökseen
Tässä alaluvussa havainnollistetaan edellisessä luvussa kuvattujen vuokrasopi- musten kirjanpidollisten muutosten vaikutuksia Yrityksen X tilinpäätökseen. Poh-
xxxx toimii vuoden 2016 tilinpäätös, jota on muutettu vuokrasopimusten uutta kir- janpitokäsittelyä vastaavaksi. Alkuperäinen tilinpäätös toimii vertailukohteena, jo- hon samat vuokrasopimukset sisältyvät IAS 17 mukaisina.
Tarkastellaan ensin tuloslaskelmaa. Taulukossa 8a on Yrityksen X vuoden 2016 tuloslaskelma, jossa sekä autojen että maa-alueen vuokrasopimukset on huomi- oitu IAS 17 mukaisina. Yhdestä autosta maksettava vuokraerä on 7 800 euroa, jolloin kaikkien 20 auton vuokrat ovat yhteensä 20 × 7 800 = 156 000 euroa. Tä- män lisäksi yritys maksaa vuokraa maa-alueesta 30 000 euroa vuodessa, joten näistä vuokrasopimuksista aiheutuvia kustannuksia sisältyy tuloslaskelman ope- ratiivisiin kuluihin yhteensä 156 000 + 30 000 = 186 000 euroa.
Taulukko 8a. Yrityksen X tuloslaskelma, IAS 17.
Muutetaan sitten vuoden 2016 tuloslaskelmaa vuokrasopimusten osalta siten, että se vastaa IFRS 16 mukaista soveltamista (taulukko 8b). Xxxxx IFRS 16 mukaan käsitellyt vuokrasopimukset voitaisiin ottaa huomioon vuoden 2016 tuloslaskelmassa, tulee siitä ensin poistaa samojen vuokrasopi- musten vaikutus IAS 17 mukaan käsiteltyinä. Maa-alueen sekä 20
auton vuosittainen vuokra on siis yhteensä 186 000 euroa ja sisällytetty liiketoi- minnan operatiivisiin kuluihin. Niinpä siitä on poistettu kyseisten vuokrakulujen vaikutus operatiivisia kuluja pienentämällä.
Taulukko 8b. Yrityksen X tuloslaskelma, IFRS 16.
IFRS 16 mukainen käsittely lisää poistojen määrää, sillä käyttöoikeusomaisuus- erät poistetaan samalla periaatteella kuin omistetut hyödykkeet. Koska maa-alu- eesta ei tehdä poistoja, ovat Yrityksen X vuokrasopimuksista ainoastaan autot poistettavia. Aiemmin todetun mukaisesti yhden auton tilikausittainen poisto on 7 434 euroa, joten 20 autosta tämä on yhteensä 148 680 euroa.
Myös rahoituskulut lisääntyvät vuokrasopimusvelasta maksettavien korkojen myötä. Yhden auton korkokulu ensimmäiselle vuodelle on 0,05 × 14 503 = 725
euroa, joten 20 autosta tämä tekee yhteensä 20 × 725 = 14 500 euroa. Lisäksi maa-aluetta koskevan vuokrasopimusvelan korko ensimmäisenä vuonna on 0,05
× 325 133 = 16 257 euroa. Näin ollen korkokulut lisääntyvät IFRS 16 mukaisessa
tuloslaskelmassa yhteensä 14 500 + 16 257 = 30 757 euroa.
Tarkastellaan sitten tasetta. Taulukossa 9a on esitetty Yrityksen X tase IAS 17 mukaisena tilikauden 2016 lopussa ja taulukossa 9b sama tase IFRS 16 mukai- nen vuokrasopimusten käsittely huomioiden.
Taulukko 9a. Yrityksen X tase, IAS 17.
IFRS 16 siirryttäessä Yritys X tekee vuokrasopimuksia koskevan arvostuksen ja merkitsee ne taseeseensa käyttöoikeusomaisuuseriksi sekä vuokrasopimusve- loiksi. Maa-alueen kohdalla tämä tarkoittaa 325 133 euron vuokrasopimusvelkaa sekä 355 133 euron käyttöoikeusomaisuuserää (ks. taulukko 6). Tilikaudelle kuu- luva vuokraerä 30 000 euroa on maksettu etukäteen, ja huomioitu siten rahava- roja pienentämällä. Rahavarojen kokonaissumma IAS 17 mukaiseen taseeseen
verrattuna ei kuitenkaan muutu, sillä siitä on neutralisoitu kyseistä vuokrasopi- musta koskeva IAS 17 mukainen vaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä rahava- rojen kasvattamista IAS 17 mukaan maksetun vuokran määrällä (30 000 euroa).
Vuokralla olevasta 20 autosta taseeseen merkitään tilikauden alkaessa yhteensä 446 060 euron käyttöoikeusomaisuuserä sekä 290 060 euron vuokrasopimus- velka (ks. taulukko 4). Kuten maa-alueesta, on autoistakin maksettu tilikaudelle kuuluvat vuokraerät (yhteensä 20 × 7 800 = 156 000 euroa) etukäteen ja huomi- oitu ne rahavaroissa. Myös autojen kohdalla rahavaroista on kuitenkin ensin neut- ralisoitu niiden IAS 17 mukainen vaikutus.
20 autosta tehdään tilikauden kuluessa yhteensä 20 × 7 434 = 148 680 euron suuruiset poistot, jotka pienentävät niiden kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Yh- teensä Yrityksen X IFRS 16 mukaiseen taseeseen (taulukko 9b) on lisätty vas- taavaa puolelle käyttöoikeusomaisuuserään 652 513 euroa. Tämä sisältää maa- alueen arvon sekä 20 auton arvon vähennettynä niistä tilikaudella tehdyillä pois- toilla (355 133 + 446 060 - 148 680 = 652 513).
Taulukko 9b. Yrityksen X tase, IFRS 16.
Taseen vastattavaa puolella vuokrasopimukset tulee huomioida vuokrasopimus- velkojen lisäyksenä. Tilikauden alussa maa-alueesta on merkitty 325 133 euron vuokrasopimusvelka ja 20 autosta yhteensä 20 × 14 503 = 290 060 euron vuok- rasopimusvelka. Tilikauden lopussa näiden velkojen kirjanpitoarvoa kasvatetaan koron huomioon ottamiseksi sekä pienennetään maksetun vuokran huomioon ot- tamiseksi. Koska kyseisen tilikauden vuokramaksut on jo huomioitu sopimusten alkuperäistä arvostusta tehtäessä, tulee ensimmäisen vuoden lopussa vuokraso- pimusvelkaa ainoastaan kasvattaa koron määrällä. Maa-alueella tämä tarkoittaa 341 390 euron vuokrasopimusvelkaa ja 20 auton kohdalla 20 × 15 229 = 304 580 euron vuokrasopimusvelkaa (ks. taulukot 5 & 7).
Vuokrasopimusvelat jaotellaan taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin, jolloin lyhytaikaisissa veloissa esitetään se osuus velasta, joka tulee seuraavalla tilikaudella lyhennettäväksi. Maa-alueesta pitkäaikaisten velkojen lisäykseksi merkitään siis 311 390 euroa ja lyhytaikaisten velkojen lisäykseksi 30 000 euroa sekä 20 autosta yhteensä 148 580 euron lisäys pitkäaikaisiin velkoihin ja 156 000 euron lisäys lyhytaikaisiin velkoihin.
IFRS 16 mukaisessa taseessa tulee ottaa huomioon myös vuokrasopimusten uu- den kirjauskäsittelyn myötä muuttunut tilikauden tulos (ks. taulukot 8a & 8b). Tili- kauden tulos on parantunut IAS 17 mukaiseen soveltamiseen verrattuna 7 000 euroa, joten se huomioidaan kertyneiden voittovarojen lisäyksenä. Näin IFRS 16 mukaan laaditun taseen loppusumma menee tasan ja vuokrasopimusten kirjaus- käsittely uuden vuokrasopimusstandardin ohjeistuksen mukaisesti.
5.3 Vaikutukset tunnuslukuihin
Tässä alaluvussa tarkastellaan vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyn muutosten vaikutuksia Yrityksen X tunnuslukuihin. Tunnusluvut on laskettu edellisessä lu- vussa esitettyjen tietojen pohjalta.
Teoriaosuudessa luvussa 4.4 on esitelty tunnuslukuja, joihin IASB ennustaa stan- dardimuutoksella olevan eniten vaikutusta. Tarkastellaan kyseisiä tunnuslukuja sekä niiden kehitystä Yrityksessä X, kun se siirtyy IAS 17 mukaisesta soveltami- sesta IFRS 16 mukaiseen vuokrasopimusten käsittelyyn. Tunnusluvut molem- pien standardien mukaisina sekä niissä tapahtuneet muutokset on esitetty taulu- kossa 10.
Taulukko 10. Yrityksen X tunnusluvut, IAS 17 & IFRS 16.
Tunnusluku | Laskentakaava | IAS 17 | IFRS 16 | Muutos-% |
Gearing-% | velat/oma pääoma | 44% | 45% | 2,67% |
Asset Turno- ver | liikevaihto/taseen loppusumma | 0,98 | 0,97 | -0,28% |
Current Ratio | lyhytaikaiset varat/ly- hytaikaiset velat | 1,651 | 1,647 | -0,29% |
XXXX | tulos ennen korkoja ja veroja | 10486 | 10523 | 0,36% |
EBITDA | tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja | 16780 | 16966 | 1,11% |
Velkaantuneisuudesta kertova Gearing-luku on Yrityksellä X hyvällä tasolla. Luku on sitä parempi, mitä pienempi se on. IFRS 16 siirryttäessä se nousee 2,67 pro- senttia, mikä on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin pieni muutos. Gearing-luvun katsotaan olevan hyvällä tasolla niin kauan, kun se sijoittuu 10–60 prosentin väliin (Balance Consulting 2016b).
Asset turnover eli pääoman kiertonopeus on sitä parempi, mitä suuremman arvon se saa. Pienempi luku kertoo pääoman sitoutumisesta tuotantoon pidemmäksi aikaa, jolloin sen kiertonopeus hidastuu. (Balance Consulting 2016d.) Yrityksellä X tämä tunnusluku laskee 0,28 prosenttia, joten tähän tunnuslukuun standar- dimuutoksella ei käytännössä ole vaikutusta. Yrityksen maksuvalmiudesta ker- tova Current Ratio laskee myös vain pienesti: 0,29 prosenttia.
EBIT eli liiketulos sekä EBITDA eli käyttökate nousevat molemmat hieman IFRS 16 siirtymisen vaikutuksesta. Käyttökatteessa kasvua on liiketulosta enemmän, sillä se ei huomioi uuden standardin myötä lisääntyneiden poistojen vaikutusta, jotka liiketulokseen sisältyvät.
Kuten taulukossa 10 esitetyistä tunnusluvuista sekä niiden kehittymisestä voi ha- vaita, ei vuokrasopimusstandardin uudistuksella tule juurikaan olemaan vaiku- tusta Yrityksen X tunnuslukuihin. Näiden perusteella voi todeta, että kokonaisuu- dessaan standardimuutoksen vaikutukset Yritykselle X tulevat jäämään vähäisiksi. Tämä johtuu siitä, ettei Yrityksellä X ole useita merkittäviä operatii- viseksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Kuitenkin, esimerkiksi tunnusluvuissa on nähtävissä hienoisia samansuuntaisia vaikutuksia, joita IASB on ennustanut IFRS 16 mukaiseen käsittelyyn siirryttäessä.
6 Pohdinta
Opinnäytetyötä aloittaessani en juurikaan tuntenut kansainvälistä IFRS- tilinpäätöskäytäntöä tai sen sisältämää ohjeistusta vuokrauskäsittelyn soveltami- sesta. Aihepiirin selkeytyessä työn tekeminen osoittautui kiinnostavasti sekä hie- man haastavaksikin projektiksi, joka opetti minulle paljon paitsi itse aiheesta myös kirjoittamisprosessista. Yritykselle X laadittujen laskujen toteuttaminen oli mielenkiintoinen tapa sisäistää ja konkretisoida opiskeltua teoriaa, vaikkakin jo yrityksen vuokrasopimuskantaa kartoittaessa ilmeni, ettei standardiuudistus tulle merkittävästi vaikuttamaan sen tilinpäätösraportointiin. Olettamus pohjautui ope- ratiivisten vuokrasopimusten määrään sekä etenkin laatuun: iso osa Yrityksen X sen hetkisistä operatiivisista vuokrasopimuksista tulee menemään IFRS 16 sisäl- tämän helpotuksen piiriin.
Tässä luvussa esitetään yhteenveto työn toiminnallisen osuuden tuloksista sekä sen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Luvussa tarkastellaan myös oman oppimisen kehittymistä sekä työn tekemisessä ilmenneitä haasteita. Luku päättyy tulevai- suuteen luotaavaan pohdintaan aihepiirin sisältämistä jatkotutkimusmahdolli- suuksista.
6.1 Yhteenveto ja johtopäätökset
Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli rakentaa aihepiiristä luotettava, kattava ja selkeä kokonaisuus sekä selvittää, millaisia vaikutuksia vuokrasopimusstandar- din uudistamisella tulee olemaan toimeksiantajan tilinpäätökseen. Mielestäni näissä tavoitteissa on onnistuttu. Viitekehykseen on koottu kaikki aiheen kannalta tärkeä teoriatieto, johon perehtymällä lukija saa kattavan pohjan toiminnallisen osuuden tulosten tulkintaan. Toiminnallisen osuuden tuloksista on raportoitu ha- vainnollistavasti, edeltävään viitekehykseen tukeutuen. Työ antaa selkeän ja pe- rustellun vastauksen myös kysymykseen vuokrasopimusstandardin uudistuksen vaikutuksista Yrityksen X tilinpäätökseen.
Toiminnallista osuutta aloitettaessa Yrityksellä X oli hallussaan kahdenlaisia ope- ratiivisia vuokrasopimuksia, joihin standardimuutos tulee vaikuttamaan: yksi maa-aluetta koskeva vuokrasopimus sekä 20 kappaletta autojen vuokrasopimuk- sia. IFRS 16 mukainen käsittely siirtää vuokrasopimukset taseeseen käyttöoi- keusomaisuuseriksi sekä vuokrasopimusveloiksi, joista kirjataan tulosvaikuttei- sesti poistot ja korkokulut. Yrityksen X vuokrasopimusten osalta kyseiset kirjauskäsittelyiden muutokset kasvattavat hieman sen taseen loppusumma sekä muuttavat tuloslaskelmaa. Nämä muutokset jäävät kokonaisuudessaan vain vä- häisiksi, eivätkä näin ollen merkittävästi vaikuta myöskään tunnuslukuihin.
Työssä esitettyjen havaintojen perusteella voi johtopäätöksenä todeta, ettei vuok- rasopimusstandardin muutoksella tule olemaan merkittävää vaikutusta Yrityksen
X tilinpäätökseen. Yleisesti, uuden vuokrasopimusstandardin soveltamisen myötä suurin tilinpäätösraportointiin vaikuttava tekijä on yhtiön jo olemassa oleva vuokrasopimuskanta. Muutokset tilinpäätösraportoinnissa sekä tunnusluvuissa tulevat olemaan sitä huomattavampia, mitä enemmän yhtiöllä on merkittäviä ny- kyisen IAS 17 mukaan operatiivisiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Yrityksen X vuokrasopimuskannasta iso osa tulee menemään IFRS 16 sisältämän helpotuk- sen piiriin, ja uuden standardin mukainen vuokrasopimusten kirjaaminen vuok- ralle ottajan taseeseen ulottuu ainoastaan kahteen työssä kuvattuun vuokrasopi- mustyyppiin. Huomioitaessa IFRS 16 mukainen soveltaminen kyseisiin sopimuksiin, tulee niiden kirjanpitokäsittelyssä tapahtuvien muutosten vaikutus kokonaiskuvassa jäämään ainoastaan vähäiseksi.
Työn johtopäätöstä sekä sen luotettavuutta arvioitaessa tulee siinä ottaa huomi- oon Yrityksen X liiketoiminnassa hiljattain tapahtuneet muutokset. Nämä muutok- set ovat sellaisia, joilla olisi mahdollisesti ollut vaikutusta työn lopputulemaan, mi- käli ne olisi otettu huomioon toiminnallisen osuuden toteutuksessa. Näin ollen esitetty johtopäätös perustuu ainoastaan Yrityksen X sen hetkiseen tilanteeseen eikä ole siten enää nykytilanteeseen sovellettavissa.
6.2 Oma oppiminen ja haasteet
Opinnäytetyön aihepiiriä pohtiessani, halusin sen olevan haastava, mielenkiintoi- nen sekä mahdollisesti itselle entuudestaan tuntematon. Näistä lähtökohdista aihe kansainvälisen IFRS-normiston soveltamisesta ja sen rajaus muuttuvan vuokrasopimusstandardin tarkasteluun on mielestäni hyvin onnistunut. Aiheen ol- lessa vielä uusi, ei siitä ollut tehty vastaavia opinnäytetöitä. Myös tästä syystä pidin aihetta erityisen mielenkiitoisena sekä haastavana.
Opinnäytetyön tekeminen vaati huolellista tutustumista kansainväliseen IFRS- tilinpäätöskäytäntöön sekä erityisesti vuokrasopimuksia käsittelevien standar- dien sisältöön. Työn suurimpia haasteita olivat tiedonhankintaan liittyvät seikat, sillä kansainvälisestä tilinpäätöskäytännöstä kertovaa materiaalia oli laajasti ja sen rajaaminen työhön osoittautui yllättävän haasteelliseksi. Tiedonhankintaa hankaloitti ylitarjonnan lisäksi myös sen ääripää, sillä uudesta, vastajulkaistusta vuokrasopimusstandardista oli paikoittain vaikea löytää tietoa. Hyvästä englannin kielen taidostani huolimatta, oman haasteensa tiedonhankintaan loi myös se, että miltei kaikki IFRS 16 koskevat artikkelit sekä julkaisut olivat vaativalla erityisalan englannin kielellä kirjoitettuja.
Kokonaisuudessaan koen oppineeni opinnäytetyön tekemisestä paljon. Kansain- välinen IFRS-tilinpäätöskäytäntö sekä etenkin sen vuokrasopimuksia käsittelevät standardit jäsentyivät työn edetessä itselleni selkeiksi ja toisiinsa liittyviksi asia- kokonaisuuksiksi. Yritykselle X laadittujen laskelmien myötä sain aiheeseen myös käytännönläheisestä kosketuspintaa sekä konkreettisempaa ymmärrystä sen syy-seuraussuhteisiin. Aihepiirin asiantuntijuuden lisäksi olen saavuttanut ai- kaisempaa paremmat valmiudet kirjoittamisprosessin hallintaan, aikataulutuk- seen sekä rakenteen suunnitteluun. Uskon, että tämän työn tekeminen tulee aut- tamaan minua mahdollisiin jatko-opintoihini sisältyvien raporttien tuottamisessa.
6.3 Jatkotutkimusmahdollisuudet
Muuttuvan vuokrasopimusstandardin vaikutusten tarkastelu luo loistavat mahdol- lisuudet jatkotutkimuksille, etenkin kun standardimuutos ei ole astunut vielä voi- maan. Näin ollen sen vaikutuksia voi tällä hetkellä ainoastaan ennakoida, kuten tässäkin opinnäytetyössä tehdään. Standardimuutoksen todelliset vaikutukset yhtiöiden tilinpäätösraportointiin ilmenevät kuitenkin vasta sitten, kun sen sovel- taminen tulee pakolliseksi kaikille pörssiyhtiöille vuodesta 2019 lähtien.
Aihe vuokrasopimusstandardin uudistumisesta mahdollistaa sekä kvantitatiivis- ten että kvalitatiivisten jatkotutkimusten toteuttamisen. Kvantitatiivisella tutkimuk- sella olisi mahdollista tarkastella esimerkiksi valikoitujen tunnuslukujen muuttu- mista laajemmassa pörssiyhtiöiden joukossa, niiden siirryttyä IFRS 16 mukaiseen soveltamiseen. Kvalitatiivisen tutkimuksen kohteena taas voisi olla yksittäinen pörssiyhtiö, jonka vuokrasopimuskantaa sekä standardimuutoksen to- dellisia vaikutuksia sen tilinpäätösraportointiin ja taloudelliseen asemaan analy- soitaisiin tarkemmin. Aihepiiriin kohdistuva mielenkiintoni sekä sen tarjoamat mo- nipuoliset jatkotutkimusmahdollisuudet ovat herättäneet myös itselleni ajatuksia tarkastelun jatkamisesta mahdollisesti pro gradu -tutkielman parissa.
Lähteet
Balance Consulting. 2017a. Käyttökate-%. Balance Consulting. xxxx://xxx.xxx- xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx 3.1.2017.
Balance Consulting. 2017b. Nettovelkaantumisaste-% (Net Gearing). Balance Consulting. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx- tumisaste 25.11.2017.
Balance Consulting. 2017c. Liiketulos ja liiketulos-%. Balance Consulting. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx 3.1.2017.
Balance Consulting. 2017d. Pääoman kiertonopeus. Balance Consulting. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxx_xxxxxxxxxxxx 25.11.2017
Deloitte. 2016a. Monitoring Board. Deloitte. xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxx- ces/ifrsf/governance/monitoring-board 2.12.2016.
Deloitte. 2016b. Accounting Standards Advisory Forum (ASAF). Deloitte. xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxx/xxxx 2.12.2016.
Deloitte. 2016c. IASB Working Groups. Deloitte. xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xx- sources/ifrsf/advisory/iasb-working-groups 3.12.2016.
Deloitte. 2016d. IAS 17 – Leases. Deloitte. xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxx- ards/ias/ias17 2.11.2016.
Deloitte. 2016e. IASB issues new leasing standard. Deloitte. xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxx/0000/00/xxxx-00 2.11.2016.
Deloitte. 2017a. Overview of the structure of the IFRS Foundation and IASB. Deloitte. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx-xx/xxxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxx- ons/ifrs 25.11.2017
Deloitte. 2017b. Conceptual Framework for Financial Reporting 2010. Deloitte. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxx 16.9.2017.
Xxxxxxxxxx, X., Xxxxxxx, X., Xxxxxxxx, P. 2016. IFRS 16 Leases. IFRS Founda- tion. xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxxxx-Xxxxxxxx/XXXX-Xxxxxxxx/xxxxxx- implementation/Documents/Introductory-Webcast.pdf 2.11.2016.
Eur-lex. 2015. International Accounting Standards (IAS). Eur-lex. xxxx://xxx- xxx.xxxxxx.xx/xxxxx-xxxxxxx/XX/XXX/?xxxxxxxxxxx:x00000 25.11.2017.
EY. 2016a. Applying IFRS - A closer look at the new leases standard. EY. xxxx://xxx.xx.xxx/Xxxxxxxxxxx/xxXXXxxxxx/xx-xxxxxxxx-xxxx-x-xxxxxx- look-at-the-new-leases-standard-2016/$FILE/ey-applying-ifrs-a- closer-look-at-the-new-leases-standard-2016.pdf 24.4.2017.
EY. 2016b. Leases – A summary of IFRS 16 and its effects. EY. xxxx://xxx.xx.xxx/Xxxxxxxxxxx/xxXXXxxxxx/xx-xxxxxx-x-xxxxxxx-xx- ifrs-16-and-its-effects-may-2016/$FILE/ey-leases-a-summary-of-ifrs- 16-and-its-effects-may-2016.pdf 16.5.2017.
Haaramo, V., Xxxx, P. 2002. Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. Helsinki: WSOYpro.
Xxxxxxx, X. 2016. IFRS-palsta: Vuokrasopimukset IFRS-tilinpäätöksen tasee- seen varoina ja vastuina. Verotus 4/2016. 431–436.
Halonen, J., Xxxxxxxx-Xxxxxxx, X., Xxxxxxxxx, N., Xxxxxx, P., Nurmo, P., Pyykö- nen, R-L., Xxxxxxx, P., Xxxxxxx, M., Xxxxxxxx, M., Xxxxxxx, T., Torni- ainen, T., Xxxxxxx, M., Xxxxxxxxx, X. 2013. IFRS – Käytännön käsi- kirja. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Halonen. X., Xxxxxxxx, X. 2016. Uusi IFRS 16. KPMG. xxxxx://xx- xxxx.xxxx.xxx/xxxxxxx/xxx/xxxx/xxx/0000/00/XXXX-Xxxx-0000- web.pdf 2.11.2016.
Xxxxxxxxxxx, X. 2016. Shining the Light on Leases. IFAC. xxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxx- light-leases 25.11.2017
ICAEW. 2016. Knowledge guide to International Accounting Standards. ICAEW. xxxx://xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxx- ards/knowledge-guide-to-international-accounting-standards 17.11.2016.
IFRS Foundation. 2015. IFRS Konsolidoitu versio. Helsinki: ST-Akatemia. IFRS Foundation. 2016a. Who we are – history. IFRS Foundation.
xxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxx-xx/xxx-xx-xxx/#xxxxxxx 15.11.2016.
IFRS Foundation. 2016b. IFRS Advisory Council. IFRS Foundation. xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxx-xx/XXXX-Xxxxxxxx-Xxxxxxx/Xxxxx/XXXX- Advisory-Council.aspx 2.12.2016.
IFRS Foundation. 2016c. IFRS 16 Vuokrasopimukset. Helsinki: ST-Akatemia. IFRS Foundation. 2016d. IFRS 16 Leases - Effect Analysis. IFRS Foundation.
xxxx://xxx.xxxx.xxx/-/xxxxx/xxxxxxx/xxxxxx/xxxx/xxxxxxxxx-xxxx- ments/ifrs16-effects-analysis.pdf 25.11.2017.
Investopedia. 2017a. Lease. Investopedia. xxxxx://xxx.xx- xxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/x/xxxxx.xxx 25.11.2017
Investopedia. 2017b. EBITDA – Earnings Before Intrest, Taxes, Depreciation and Amortization. Investopedia. xxxx://xxx.xx- xxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/x/xxxxxx.xxx 4.9.2017.
Investopedia. 2017c. Asset Turnover Ratio. Investopedia. xxxx://xxx.xx- xxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/x/xxxxxxxxxxxxx.xxx 25.11.2017.
Investopedia. 2017d. Current Ratio. Investopedia. xxxx://xxx.xx- xxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/x/xxxxxxxxxxxx.xxx 25.11.2017.
Järvenpää, M., Xxxxxxxx, J., Xxxxxxxx, X. 2007. Kansainvälisen yrityksen talous.
Helsinki: WSOY.
Xxxxxxxx, J-P., Xxxxxx A-M., Xxxxxxxxx P. 2008. Tilinpäätösanalyysi IFRS- maailmassa. Helsinki: Talentum.
Kirjanpitolaki 1997/1336.
Laki kirjanpitolain muuttumisesta 1620/2015.
Xxxxxxxxxx, X. 2003. IFRS – Johdon käsikirja. Helsinki: WSOY.
PWC. 2016. IFRS 16 – uusi aikakausi vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyssä.
PWC.
xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xx-xxxxx-xxxx-00-xxxxxx- sopimuksissa-022016.pdf?_ga=1.69705748.54224913.1455818857 2.11.2016.
Retallack, B-A. 2017. Accounting for Leases. Kaplan Publishing. xxxx://xxx.xx- xxxxxxxx.xxx/xx/xx/xxxxxxx/xxxx-xxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx- exams-study-resources/f7/technical-articles/accounting-for- leases.html 2.11.2016.
Roine, S-L. 2005. Opas IFRS-standardien vaikutuksesta. Pörssisäätiö. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/0000-XXXX- opas_suomi.pdf 9.11.2016.
Xxxxx, X. 2015. Mitä tilinpäätös kertoo? Helsinki: Edita.
Xxxxxxx, X. 2009. Kehittyvä kirjanpitotaito. Helsinki: Xxxxx Xxxxx Oy. Xxxxxxx, X. 2007. IFRS and US GAAP. A Finnish Perspective. Helsinki: Tal-
entum.
Xxxxx, X. 2016. IFRS 16, Leases: Increasing transparency on lease assets and liabilities. Business World. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xxx/xxx- tent.php?section=Economy&title=ifrs-16-leases-increasing-transpar- ency-on-lease-assets-and-liabilities&id=121598 25.11.2017
Yritys X. 2017. Yrityksen X verkkosivut. 15.9.2017.