AV-ALAN JURIDIIKKA
AV-XXXX XXXXXXXXXX
(2) SOPIMUSOIKEUS JA SOPIMUKSET
Marraskuu 2023
SOPIMUSOIKEUS
• Milloin sopimus syntyy?
• SOPIMUSVAPAUS
• Lähtökohtana sopimusvapaus eli oikeus päättää sopimuksesta, sopimuskumppanista ja sopimuksen sisällöstä.
• TARJOUS JA VASTAUS
• Sopimus syntyy, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus eli tarjous on hyväksytty.
• Muokattu vastaus on aina vastatarjous.
• Kun sopimus on syntynyt, sopimus sitoo.
• Sopimusneuvottelut
• Sopimusneuvottelut toteutuvat tapauskohtaisesti eikä niihin liity sääntelyä.
• Neuvottelu jatkuu siihen asti, kun sopijapuolet esittävät nimenomaiset ja yksimieliset tahdonilmaisunsa sopimiseen tai lopettavat neuvottelut ilman sopimista.
• Sopiminen edellyttää tahdon ilmaisemista. Miten voi ilmaista tahtonsa sitoutua sopimukseen?
• Nimenomainen tahdonilmaisu
• Kirjallinen
• Suullinen
• Vaikeneminen (passiivisuus)
• Konkludenttinen tahdonilmaisu
• Henkilön käyttäytymisestä päätellään hänen suhtautumisensa.
• SOPIJAPUOLTEN YKSIMIELISET TAHDONILMAISUT
• Lähtökohta: tahdonilmaisu on kirjallinen tai suullinen.
• Kirjallinen sopimus suositeltavaa - merkitys korostuu epäselvyystilanteissa.
• Miten sopimus syntyy?
• Sopimuksen muoto
(a) Sopijapuolten yksimieliset tahdonilmaisut
(b) Määrämuotosopimukset (sopimuksen muoto määrätään lainsäädännössä)
• Lainsäädäntö voi määrätä sopimuksen sisällöstä.
• Esimerkiksi työsopimuslaki määrää työsopimukseen sisällytettävistä sopimusehdoista.
• Sopimisen kirjallinen vahvistaminen
• Suullinen sopimus voidaan vahvistaa kirjallisena.
• Sopimuksia ei saa tehdä takautuvasti. Sopimuksen päiväys on allekirjoituspäiväys, mutta sopimus on voinut syntyä ja astua voimaan aikaisempana ajankohtana ja tästä tehdään kirjaus sopimukseen.
• Miten toimitaan epäselvissä tilanteissa?
• Sopimusvelvoitteiden ym. määräytyminen:
• Sopijapuolten välinen sopimus ja sopimusaines (sopimusehdot, valmisteluaineisto, tiedonvaihto, toiminta)
• Sopimusten tulkintatilanteissa voidaan sopimisen sisällölle/tarkoitukselle/tahtotilalle hakea tukea muusta sopimukseen liittyvästä sopimusaineistosta.
• Lainsäädäntö
• Normien hierarkia:
(I) Pakottava lainsäädäntö
(II) Sopijapuolten sopimat ehdot
(III) Kauppatapa ja sopijapuolten aikaisempi käytäntö
(IV) Tahdonvaltainen lainsäädäntö
• Toimintaohjeita:
• Tarvittaessa asiallinen reklamaatio. Xxxx kannattaa yrittää sopia. Harkinta suositeltavaa toimenpiteiden osalta.
• Koskaan ei pidä allekirjoittaa sopimusta, jossa asiat eivät ole esitetty niin kuin on sovittu.
SOPIMUKSET
• Mistä sopimuksessa olisi hyvä sopia?
• Sopimusten keskeinen sisältö / keskeisiä sopimusehtoja:
• Sopijapuolet
• Sopimuksen kohde
• Sopijapuolten suoritukset, sitoumukset, vastuut ja velvoitteet
• Sopijapuolten oikeudet
• Sopimuksen voimassaolo (määräaikainen vs. toistaiseksi voimassa oleva)
• Sopimuksen päättäminen (irtisanominen vs. purkaminen)
• Sopimuksen tai sen osan siirtäminen
• Sovellettava laki ja oikeuspaikka
• Päiväys ja allekirjoitukset
• Luovan alan sopimuksissa lisäksi:
• Salassapito
• Immateriaalioikeudet (erityisesti tekijänoikeus)
• Kuka tai mikä taho sitoutuu sopimukseen?
• Sopijapuoli
• Luonnollinen henkilö / Oikeushenkilö (yritys tai muu yhteisö)
• Yksilöintitiedot:
• Nimi
• Luonnollisen henkilön henkilötunnus / Oikeushenkilön Y-tunnus
• Yhteystiedot
• Oikeushenkilön osalta yhteyshenkilö ja hänen yhteystiedot
• Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: xxxx://xxx.xxx.xx
• Yritysten tietoja voi helposti löytää ja tarkistaa järjestelmän avulla.
• Oikeushenkilön virallinen nimi ja yhteystiedot löytyvät järjestelmästä.
• Miksi sopimus solmitaan?
• SOPIMUKSEN KOHDE
• Sopimuksen kohteen määrittely tarkoituksenmukaisesti ja riittävän selkeästi.
• Esimerkiksi AV-alan sopimuksissa sovitaan tiettyyn AV-teokseen liittyvistä asioista.
• SOPIJAPUOLTEN SITOUMUKSET JA SUORITUKSET
• Kirjo sopijapuolten sitoumuksista on todella laaja ja yksityiskohtaisuus riippuu tarpeesta.
• Suorituksista sopiminen:
• Vastaako sopimus sitoumusten osalta seuraaviin kysymyksiin: Mitä, milloin, missä, kenelle?
• Erityishuomioita esimerkiksi rahasuoritusten osalta:
• Verojen soveltuvuus (esimerkiksi arvonlisävero).
• Netto vs. brutto, kun esimerkiksi sovitaan tuotto-osuuksista.
• Minkä ajan sopimus on voimassa?
• Määräaikainen sopimus
• Tietylle ajanjaksolle tehty sopimus, voimassa sovitun määräajan.
• Esimerkiksi projektit ja hankkeet.
• Lähtökohtaisesti ei irtisanottavissa, jos ei nimenomaisesti näin sovita.
• Työsopimusten osalta perusteltava sopimuksen määräaikaisuus.
• Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
• Voimassa toistaiseksi, määrittelemättömälle ajanjaksolle tehty sopimus.
• Irtisanottavissa, irtisanomisaika sovittava.
• Työoikeudessa pakottavaa lainsäädäntöä irtisanomisajasta.
• Milloin ja missä tilanteissa sopimuksen voimassaolo päättyy?
• Sopimuksen irtisanominen
• Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
• Lähtökohtana irtisanomisvapaus.
• Irtisanomisaika - pakottavaa lainsäädäntöä (esimerkiksi työoikeudessa) tai sovittavissa.
• Määräaikainen sopimus
• Irtisanomisoikeutta ei pääsääntöisesti tunneta sopimuskauden aikana.
• Irtisanomisoikeudesta sovittava sopimuksessa tarvittaessa.
• Sopimuksen purkaminen
• Lakkauttaa sopimuksen välittömästi.
• Purkamisen edellytyksillä on joitakin sopimustyyppikohtaisia eroja (esimerkiksi työsopimus).
• Yleinen periaate: purkaminen edellyttää olennaista sopimusrikkomusta.
• Jos pakottava lainsäädäntö ei estä, sopimus on mahdollista päättää sopijapuolten yhteisellä sopimisella.
• Voiko sopijapuoli vaihtua kokonaan tai osittain?
• SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN
• Sopimuksen siirtäminen kokonaisuudessaan tarkoittaa sitä, että sopijapuoli vaihtuu.
• Sopimuksen siirtämisoikeus voi edellyttää myös tois(t)en sopijapuol(t)en suostumusta.
• SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN OSITTAIN
• Sopimuksen siirtäminen osittain tarkoittaa esimerkiksi sopijapuolen oikeutta siirtää sopimuksen perusteella saamiaan oikeuksia ja/tai velvollisuuksiaan edelleen kolmannelle osapuolelle.
• Tekijänoikeuksia on usein tarkoituksenmukaista luovuttaa edelleen, jotta esimerkiksi av-teosta voidaan esittää ja levittää jonkin kolmannen osapuolen toimesta. Tällöin sopimuksessa sovitaan tekijänoikeuksien osalta ns. edelleenluovutusoikeudesta.
• Suositeltavaa aina sopia, onko sopijapuolella oikeus siirtää sopimus kokonaisuudessaan tai osin kolmannelle osapuolelle.
• Minkä maan lakeja sovelletaan sopimukseen?
• Sovellettavan lain valinta
• Kannattaa sopia sopimuksessa.
• Kannattaa valita sen maan laki, jonka parhaiten tuntee.
• Sovellettavan lain merkitys
• Erityisen tärkeää kansainvälisissä sopimuksissa, jotta sovellettava laki ei määräydy kansainvälisten sopimusten mukaan.
• Sopimusta myös tulkitaan sovellettavan lainsäädännön valossa.
• Miten toimitaan riitatilanteessa?
• Oikeuspaikan valinta:
(a) Tuomioistuinmenettely
• Lähtökohtaisesti, jos ei toisin sovita.
• Kansalliset tuomioistuimet toimivaltaisia ja määräytyvät sovellettavan lain mukaan.
• Esimerkiksi jos sovellettavana lakina on Suomen laki, riidanratkaisun ensiasteena ovat käräjäoikeudet.
• Suositeltavaa sopia toimivaltainen tuomioistuin, esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus.
(b) Välimiesmenettely
• Yhden tai kolmen välimiehen menettelyt.
• Keskuskauppakamarin säännöt.
• Lähtökohtaisesti nopeampi käsittely kuin tuomioistuinmenettelyssä.
• Xxxx kannattaa yrittää neuvotella ja sopia.
• Miten saatetaan sopimus virallisesti voimaan?
• PÄIVÄYS
• Sopimuksen allekirjoittamispäiväys
• Suullisen sopimuksen voi vahvistaa kirjallisella sopimuksella.
• NIMENKIRJOITUSOIKEUS
• Oikeushenkilön osalta huomioitava yhteyshenkilön toimivalta ja allekirjoittajan nimenkirjoitusoikeus.
• Yhteyshenkilö ja allekirjoittaja voivat olla eri henkilöitä.
• ALLEKIRJOITTAMINEN
• Perinteinen fyysinen allekirjoittaminen – allekirjoitetut sopimuskappaleet kaikille sopijapuolille.
• Digitaalinen allekirjoittaminen.
• Miten voi huolehtia luottamuksellisuudesta?
• Salassapitovelvollisuudesta sopiminen:
(a) erillisellä sopimuksella (”non-disclosure agreement, NDA”) tai
(b) sopimusehtona missä tahansa sopimuksessa.
• Sovittavia asioita:
• Salassa pidettävän tiedon/aineiston/materiaalin määrittäminen.
• Kielto salassa pidettävän aineiston ilmaisemisesta, luovuttamisesta ja hyväksikäyttämisestä.
• Mahdollinen sopimussakko
• Suositeltavaa arvioida merkitys tapauskohtaisesti.
• Jos sopimussakko on tarpeellinen, sopimussakon määrän on oltava riittävän suuri, jotta toimii uhkana.
• Miten sopimusta voi muuttaa?
• Pieniä sopimusmuutoksia
• Perinteisesti/fyysisesti allekirjoitettu sopimus: Muutosten kirjaaminen (kaikkiin!) sopimuskappaleisiin ja sopimusmuutoskohdan viereen päiväys ja allekirjoitukset/”puumerkit”.
• Digitaalinen alkuperäinen sopimus: Sopimusliite.
• Useita tai merkittäviä sopimusmuutoksia
• Sopimusliite tai kokonaan uusi sopimus
• Jos tehdään uusi sopimus, voimassa oleva sopimus pitää päättää.
• ”Letter of Intent”
• Aiesopimus ei sido eikä velvoita lopullisen sopimuksen solmimiseen, kyseessä on aie/pyrkimys johonkin.
• ESISOPIMUS
• Esimerkiksi deal memo kansainvälisissä sopimuksissa.
• Esisopimus sitoo eli esisopimuksella sitoudutaan lopullisen sopimuksen tekemiseen.
• Esisopimus laaditaan pääsopimuksen solmimisen varmistamiseksi.
• Sitovuuteen liittyviä haasteita: aukollisuus, pääsopimukseen liitetyt edellytykset ja olosuhteiden muutokset.
• Esisopimuksessa voi sopia sen voimassaolon päättymisen tiettynä ajankohtana, jos pääsopimusta ei ole määräaikaan mennessä solmittu.
• Muista tehdessäsi sopimusta:
• Tutustu sopimukseen aina huolella sillä tarkkuudella, että ymmärrät sopimuksen sisällön.
• Mikäli et ymmärrä jotakin sopimuksen sisällöstä, keskustele sisällöstä ja pyydä epäselvistä kohdista selvitystä/tarkennusta toiselta sopijapuolelta.
• Varmista, että sopimusteksti on ymmärrettävissä siten kuin pitäisi. Mikäli ei, sopimustekstiä on perusteltua tarkentaa.
• Mikäli sopimustekstistä puuttuu jotakin, huolehdi, että puuttuvat asiat lisätään tarvittavassa laajuudessa sopimukseen.
• Tärkeämpää on huolehtia sopimuksen riittävästä sisällöstä ja tarkkuudesta kuin tekstin muodosta – epäselvyys ja tulkinnallisuus aiheuttavat eniten ongelmia.
• Tärkeää sopia asioista mahdollisimman selkeästi ja aukottomasti.
• Älä koskaan allekirjoita sopimusta, jossa asiat eivät ole esitetty kuten on sovittu.
• Sopimus (suullinen tai kirjallinen) sitoo.