KYS-erva -alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuodelle 2021
KYS-erva -alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuodelle 2021
Hallitus 11.03.2021 § 48 546/00.04.02/2020
Hallitus 28.05.2020 § 113
Asian valmistelija johtajaylilääkäri Xxxxx X Xxxxx, 044 351 2541.
Voimassa olevan Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Lain mukaan alueen sairaanhoitopiirien on tehtävä tästä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Valtioneuvosto on antanut asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011).
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Koska meneillään olevaa valtuustokautta koskevasta järjestämissopimuksen sisällöstä ei ole toistaiseksi saavutettu yksimielisyyttä, koskee käsiteltävänä oleva järjestämissopimus vuosia 2020-2021. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa.
Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (KYS-erva) kuuluvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Sopimuksen laatimisesta ovat vastuussa erityisvastuualueen strategian mukaiset toimikunnat, erva- johtoryhmät ja erva-yhteistoimintaelin.
Terveydenhuoltolain tarkoitus on ollut vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarpeenmukaisuutta sekä turvata väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Terveyspalvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla, ja niiden tulee olla laadukkaita ja potilasturvallisia. Näiden päämäärien saavuttamiseksi erityisvastuualueen sisäistä palvelurakennetta kehitetään tämän työnjakosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on toimiva, eheä ja tehokas terveydenhuollon kokonaisuus, joka perustuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon hyvään yhteistyöhön.
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) on edellyttänyt muutoksia aikaisempaan työnjakoon. KYS-erityisvastuualueen (erva) strategian mukaisesti suunnitelmaa on valmisteltu erikoisaloittain ja se esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Erikoisaloittaiset suunnitelmat on tehty yhteisesti sovitun jäsentelyn pohjalta: 1) uudet lääketieteelliset haasteet, painopistealueet, 2) väestönkehitys ja sen tuomat haasteet, 3) palvelujen saatavuus, 4) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, 5) erityisvastuualueen järjestelyt, 6) erikoislääkärikoulutus. Mikäli erityisvastuualueen jonkin toimintayksikön henkilöstövoimavarat tai osaaminen eivät riitä työnjakosopimuksen toteuttamiseen, potilaiden hoidosta sovitaan erityisvastuualueen sairaanhoitotoimikunnassa.
KYS-ervan sairaalat selvittävät ensisijaisesti ervan toisten julkisten sairaaloiden mahdollisuudet tarjota täydentäviä palveluja, mikäli niiltä tilapäisesti toiminnallisiin tavoitteisiinsa päästäkseen puuttuu tarvittavia
resursseja tai osaamista (esim. kiireettömän leikkaustoiminnan tai hoitotakuuseen vastaamisen haasteissa). KYS-ervalla on vuosikymmenien ajan sovittu keskitettävistä hoidoista sairaaloiden välillä. Sopimukset on tehty erikoisaloittain. Lääketieteen kehittymisen myötä tutkimukset ja hoidot ovat muuttuneet ja siten työnjakoon on tehty muutoksia.
Järjestämissopimus vastaa Valtioneuvoston asetusta (24.8.2017/583) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä sekä pääosin Valtioneuvoston asetusta erikoissairaanhoidon työjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (248.2017/582). Vuonna 2018 voimaan astunut keskittämisasetus on aiheuttanut keskustelua valtakunnallisestikin keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan välillä joillakin erikoisaloilla. ”Keskittämisasetusta” ollaankin parhaillaan muuttamassa asetuksen 6 §:n ja 7 §:n osalta. Nämä pykälät koskevat nykyisen asetuksen osalta yliopistosairaalaan tai vastaavan tasoiseen muuhun sairaalaan keskitettävää hoitoa ja toimenpiteiden vähäisen määrän perusteella keskitettävää hoitoa. Tästä on ollut STM:n esitys lausuntokierroksella ja uudistetun asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.6.2020. Asetusmuutos on kuitenkin viivästynyt eikä lopullinen asetusteksti ole vielä selvillä.
Sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan puolivuosittain raportti sekä kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen että erikoissairaanhoidon työjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun asetuksen toteutumisesta. Keskittämisasetuksen toteutumista varten on asetettu Kansallinen koordinaatioryhmä, joka seuraa asetuksen toteutumista.
Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluu Kansallinen syöpäkeskus, joka muodostuu viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta ja valtakunnallisesta koordinoivasta yksiköstä. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut alueellisten syöpäkeskusten toimintojen käynnistystä niin sanotulla siltarahoituksella. Alueellisen syöpäkeskuksen tarkoituksena on toteuttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueella syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen sekä syöpätutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi alueellista toimintaa integroiva yksikkö.
Yhteistyöstä on laadittu kussakin sairaanhoitopiirissä hyväksytty sopimus (liite 3). Alueelliset syöpäkeskukset toimivat osana kansallista syöpäkeskusta, joiden keskeisiä toimijoita ovat yliopistolliset sairaanhoitopiirit sekä lääketieteellistä opetusta ja tutkimusta harjoittavat yliopistot.
Hoitotyön toimintaohjelma (liite 4) on osa järjestämissopimusta ja se perustuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen yhteisiin strategioihin ja kansallisiin sekä kansainvälisiin hoitotyön kehittämislinjauksiin. Erityisvastuualueen toimintaohjelmalla tuetaan hoitotyön sisällön, osaamisen ja ammatillisen uran kehittämistä, verkostoitumista sekä moniammatillista yhteistyötä.
Terveyssosiaalityön lähtökohtana on kokonaisnäkemys sairauden tai vamman sekä sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä. Tavoitteena on vaikuttaa yksilön ja perheen elämäntilanteeseen siten, että huolimatta sairaudesta tai vammasta taloudellinen toimeentulo, sosiaalinen suoriutuminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen jatkuisivat mahdollisimman häiriöttömästi. Ervan sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä tiivistetään terveyssosiaalityöstä vastaavien sosiaalityön johtajien/esimiesten tapaamisella (ns. johtavat tai vastaavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityön johtajat tai vastaavat). Itä-Suomen Yliopiston (Kuopion kampus) kanssa on
yhteinen Opetussosiaalikeskusten verkosto, jossa eri sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden edustajat mutta myös muiden sosiaalityön alueiden toimijat voivat kokoontua yhdessä ja verkostoitua. Itä-Suomen yliopiston kanssa on käynnistetty myös yhteistä tutkimus- ja kehittämistyötä. Mm. on kehitetty terveyssosiaalityön dokumentointia ja sen yhtenäistämistä sekä edelleen sosiaalityön nivomista tiiviisti potilaiden hoitoprosessiin.
KYS-erityisvastuualueen kliinisen radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, kliinisen neurofysiologian ja kliinisen patologian erikoisalojen tutkimusten tarpeen arvioidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Erikoislääkäreistä ja erityisesti tiettyjen suppeiden osaamisalueiden hyvin hallitsevista lääkäreistä on ervan alueella pulaa. KYSin rooli erityisosaamiskeskuksena ja uusien menetelmien ja laitteiden arvioijana on edelleen tärkeä. Kliinisen kemian - ja mikrobiologian sekä genetiikan laboratoriopalveluista vastaa neljän sairaanhoitopiriin osalta Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (Islab), jonka jäseniä (omistajia) ovat Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Essote), sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote). Vastaavasti KSSHP hankkii palvelut osittain omistamaltaan Fimlab Laboratoriot Oyltä. Edellä mainittujen diagnostisten palvelujen osalta toimintojen keskittämistä käsitellään liitteessä 5.
Järjestämissopimuksessa kuvataan myös tukipalvelujen ja -toimintojen (lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus ja varastointi, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, potilas- ja asiakasturvallisuus sekä laatupolitiikka, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilytys) kokonaisuudet. Lisäksi sopimuksessa käsitellään ensihoitopalvelujen, Ensihoitokeskuksen sekä päivystyksen palvelut (liite 6). Liitteessä 7 on lisäys järjestämissopimukseen keskittämisasetuksen 7 §:n määrittämään leikkaustoimintaan liittyen Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri).
Sopimuksessa käsitellään lisäksi valmiussuunnitelmiin, perusterveydenhuollon yksiköihin, henkilöstöön, tutkimustoimintaan, koulutukseen ja uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvät kokonaisuudet.
Kuntayhtymän johtaja:
Xxxxxxxx esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualeen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen vuosille 2020-2021.
Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.
Hallitus 11.03.2021
Asian valmistelija johtajaylilääkäri Xxxxx X Xxxxx, 044 351 2541.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuusto hyväksyi 11.6.2020 § 40 päivitetyn Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen järjestämissopimuksen hallituksen esittämällä tavalla. Järjestämissopimusta ei kuitenkaan hyväksytty Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä (Sosteri) eikä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta on edellä mainitun valtuuston päätöksen jälkeen muokattu uuden erikoissairaanhoidon 15.1.2021 voimaantulleen keskittämisasetuksen (VnA erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta) mukaisesti muutamin yksityiskohdin.
Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymien välisissä neuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys järjestämissopimuksen muokkauksesta muotoon, joka sopii kaikille neuvotteluosapuolille. Muokattu sopimus tuodaan vielä uudelleen erityisvastuualueen kuntayhtymien hyväksyttäväksi.
Edelliseen järjestämissopimusversioon on päivitetty hoitotyön yhteistyöohjelma (liite 4), jolla pyritään kehittämään hoitotyön johdolle uusia ja osin yhteisiä työvälineitä. Lisäksi sopimukseen on kirjattu yhteistyösopimus KYS-ervan sairaanhoitopiirien ja HUS - diagnostiikkakeskuksen välillä koskien kuvantamisen (radiologia, kliininen neurofysiologia ja kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) ja patologian palveluita. Sopimuksen tarkoitus on turvata palveluiden saatavuus sekä kustannustehokkuus lääketieteellisen diagnostiikan palveluissa. Sopimus täydentää Diagnostisten tutkimusten aiempaa sopimusta (liite 5).
Sopimukseen on päivitetty myös tieto Servica Oy:n yhteisestä hankinta- ja varastoimissopimuksesta liittyen valmiuden ja varautumisen kannalta merkittäviin suojain- ja muihin tarvikkeisiin.
Erikoissairaanhoidon työnjaossa on uuden keskittämisasetuksen mahdollistamana aiempaan verrattuna enemmän mahdollisuuksia määrälliseen joustoon tiettyjen volyymikriittisten leikkaustoimintojen, kuten paksusuoli- ja rintasyövän sekä selkä- sekä lonkka- ja polvitekonivelkirurgian kohdalla. Perusteena on turvata muun muassa edellä mainitut päiväaikaiset toimenpiteet päivystysaikaisen osaamisen ja henkilöstöresursoinnin turvaamiseksi. Edellytyksenä on, että toiminnan laatu ja potilasturvallisuus on turvattu.
Järjestämissopimuksessa kuvattu sairaaloiden työnjako (liite 2) on muuten oleellisilta osin muuttumaton aiempaan sopimukseen verrattuna. Itä- Suomen alueellisen syöpäkeskuksen (Fican East) sopimus (liite 3) on ennallaan, samoin kuin ensihoitoa ja päivystystä koskeva sopimus (liite 6).
Kuntayhtymän johtaja:
Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualeen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen vuodelle 2021. Samalla Essote-kuntayhtymä korostaa, että vaativimpien hoitojen keskittyessä yliopistosairaalaan voidaan muuta erikoisalan toimintaa sopia vastavuoroisesti tehtäväksi erityisvastuualueen keskussairaaloissa.
Päätös: Kuntayhtymän johtaja teki kokouksessa uuden päätösesityksen:
Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualeen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen vuodelle 2021.
Samalla Essote-kuntayhtymä korostaa järjestämissopimuksen liitteen 2. kohtaa, jossa todetaan, että vaativimpien hoitojen keskittyessä yliopistosairaalaan voidaan muuta erikoisalan toimintaa sopia vastavuoroisesti tehtäväksi erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Etelä- Savon maakunnassa tämä tarkoittaa, että jatkossa on
tarkoituksenmukaista sopia, että Etelä-Savon maakunnan sisällä käytetään ensisijaisesti Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden resursseja niissä toimenpideryhmissä, jotka voidaan suorittaa keskittämisasetuksen rajoissa edellä mainituissa keskussairaaloissa.
Hallitus hyväksyi kuntayhtymän johtajan kokouksessa tekemän päätösesityksen yksimielisesti.