OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

Savonia-ammattikorkeakoulu on osaltaan sitoutunut korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin. Savonia on laatinut tahtotilaa tukevan strategian ja on lähtenyt tätä määrätietoisesti toteuttamaan.

Savonia visio 2020 on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu, johon olemme rakentaneet vaikuttavuuden arviointikehikon. Vision mukaan Savonia tekee koulutustaan, tki-työtään ja liiketoimintaa näkyväksi niin sisäisesti kuin myös Savonian ulkopuolelle. Näkyväksi tekeminen antaa savonialaisten tekemälle työlle merkityksen ja nostaa esiin perustehtävien vaikuttavuuden.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri

toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Savonia on sitoutunut korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin. Tavoitekohtaiset toimenpiteet on raportoitu ao. asiakohdan yhteydessä.

Savonia ja Soprano Oyj allekirjoittivat huhtikuussa 2018 viisivuotisen sopimuksen koulutusvientiyhteistyöstä. Yhteistyö alkaa Savonian täydennyskoulutuksilla, joiden avulla pyritään parantamaan erityisesti kehittyvien Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maiden koulutuksen tasoa terveysalan, maatalous-, vesi- ja energiasektoreilla.

Savonia on aktiivinen yritysten kansainvälistymisessä ja Team Finland -yhteistyössä. Savonia toimii FLEN (Food Learning Export Network) -verkostossa, jonka tarkoituksena on myydä ja markkinoida ruokaket-juun liittyviä koulutuksia kansainvälisille asiakkaille. Yhteistyössä on mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Pohjois-Suomen korkeakoulut Lapin yliopisto, Lapin AMK, OY, OAMK, Centria, DIAK, KAMK, vuonna 2017 mukaan liittynyt Savonia sekä elinkeinoelämän edustajat tekivät vuoden 2017 aikana selvityksen yhteistyön nykytilasta ja suunnitelman jatkotoimista. Yhteistyölle määriteltiin teema-alueet ja pohjoisia olosuhteita läpileikkaavat erityispiirteet, jolla rakennetaan ja tuetaan pohjoista innovaatioekosysteemiä kehittä-mällä koulutustarjontaa, yhteisiä innovaatioalustoja ja toimintatapoja. Yhteistyön toimivuutta testataan rakentamiseen liittyvien terveysongelmien poistamiseen tähtäävällä monialaisella ja -tieteellisellä "Terve asuminen" -koulutuksella ja uusilla yhteistyömuodoilla. Terve asuminen -kehittämiskokonaisuudelle haetaan ulkoista rahoitusta (EAKR/ESR). Pilotin viitekehyksenä on rakentamisen ja asumisen elinkaariajattelu, jolla on vahvat siteet ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin, ympäristöön ja teknologiaan. Arktisen alu-een yhteistyötä laajentaakseen Savonia on hakenut University of the Arctic:n jäsenyyttä.

Pohjoisten korkeakoulujen strategista yhteistyötä johtaa rehtorivetoinen ohjausryhmä. Toimintaan osallistuvat myös alueiden innovaatiotoimijoiden edustajat maakuntakohtaisesti.

Savonian painoalojen kansainvälistymisen tukena on Savonian koordinoima kansallinen kriisiliiketoiminnan verkosto Human Security Finland (xxx.xxxxxxx.xx). Human Security Finland voitti vuonna 2016 eurooppalaisen yrittäjyyden edistämispalkinnon. Parhaillaan Human Security Finland verkostoa laajennetaan euroop-palaiseksi Human Security Europe -verkostoksi, yhteistyöhön on jo sitoutunut 7 maata.

Kriisiliiketoiminnan avulla edistetään turvallisuusalan liiketoimintaa kriisi- ja katastrofialueilla.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi Savonia-ammattikorkeakoulu muodostaa yhdessä yliopiston ja toisen asteen oppilaistosten kanssa kolmen koulutusasteen (3KA) kampuksen Savilahteen vuoteen 2020 mennessä. Sopimuspohjaista yhteistyötä tiivistetään Savilahden alueella toimivien tutkimuslaitosten kanssa. Savilahden kampukselle rakennetaan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan oppimis- ja tutkimusympäristö.

Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vahvistavat laaja-alaista koulutusyhteistyötä sekä koulutuksen ja TKI - tukipalvelujen järjestelyjä. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen.

Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Savonia vahvistaa koulutus- ja TKI-toimintaansa strategisella kumppanuudella Shanghai Second Polytechnic Universityn kanssa. Lisäksi painoaloilla on vähintään yksi kansainvälinen strateginen kumppani.

Savilahden kampus:

Savonian ja Technopolis Kuopio Oy:n välillä käytiin neuvotteluja Savonian Kuopion toimintojen sijoittumisesta Technopolikseen lukuun ottamatta musiikin ja tanssin opetusta. Savonian hallitus päätti 19.12.2017, että Savonian Opistotieltä Savilahteen siirtyvät toiminnot sijoitetaan Technopoliksen Microkadun täydentyvälle kampukselle. Technopoliksen kanssa tehty toimitilajärjestelysopimus on allekirjoitettu 22.12.2017. Sopimuksen mukaan kiinteistöyhtiö rakennuttaa noin 3.310 hum2:n suuruisen uudisrakennuksen Microkadulle. Rakentamistyö on aloitettu tammikuussa 2018 ja uudisrakennuksen ulkoseinien on arvoitu valmistuvan joulukuussa 2018. Lisäksi Savonia on 22.12.2017 ostanut Technopoliksesta kiinteistöhallintaan oikeuttavia osakkeita tiloista, jotka sillä on aiemmin ollut vuokrattuina (2.754 m2). Keskittyminen Savilahteen tuo oppilaitokset (Savonia, Itä-Suomen yliopisto UEF, Savon koulutuskuntayhtymä Sakky) aluelle, jossa toimii noin 200 yritystä sekä Kuopiossa sijaitsevat

valtakunnalliset tukimuslaitokset.

S6 - Avoin kampus hankkeen toteuttamana on helmikuussa 2018 toteutettu ns. Charrette-työpaja, jossa opiskelijoiden, työntekijöiden ja sidosryhmien edustajat ovat päässeet osallistumaan kampussuunnitteluun. Työpajoissa on ollut mukana noin 400 oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien edustajaa. Savilahden Charrette Ideascoutissa alueen toimijat yhdessä ovat työstäneet 1 004 uutta Savilahden kehittämisideaa, joiden kautta alueen yhteinen digitaalinen palvelukokemus voidaan liittää yhteiselle palvelualustalle niin, että tarjojat, käyttäjät, osaaminen ja resurssit löytävät toisensa.

Savonia-ammattikorkeakoulu oy käyttää kampusinvestointiin valtion vastikketta luovuttamien kiinteistöjen Opistotie 2 ja Sairaalakatu 6-8 myyntituloja. Valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puollon ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen 26.1.2018 (Dnro 3 ja 4/511/2015) mukaan valtion luovuttaman omaisuuden suhteelliseen osaan 13.371.777 euroon ei liity palautusvelvollisuutta, kun Savonia-ammattikorkeakoulu oy käyttää valtiolta vastikkeetta saatujen kiinteistöjen vastaavan suhteellisen osan hakemuksessa tarkoitettu-jen kiinteistöjen käyvästä arvosta Savilahden kampuksen toteuttamiseksi edellyttäen, että kampus on valtionavustuksen oikeuttavassa käytössä vähintään vuoteen 2026 saakka.

Opistotien tilojen luopuminen etenee suunnitellussa aikataulussa niin, että Opistotien kampukselta tekniikan ja muotoilun toiminnat siirtyvät Savilahden kampukselle kesällä 2020. Siinä vaiheessa Savonian yli 5 000 opiskelijaa toimii tiiviisti osana Savilahden osaamiskeskittymää. Kampusalueella on kokonaisuudessa yli 15 000 opiskelijaa. Korkeakoulut järjestävät palveluyhteistyönä yhteiset henkilöstön ja opiskelijoiden liikuntapalvelut. Toiminta tavoittaa jo nyt yli 11 500 korkeakouluyhteisön jäsentä.

Skanska Talonrakennus oy:n kanssa on allekirjoitettu esisopimus Opistotie 2 -kiinteistön myynnistä 14.5.2018.

Savonia keskittää toimintojaan Kuopiossa Savilahdessa sekä toisaalta osana Kuopion Kulttuurikampusta. Kulttuurikampus pitää sisällään Savonian musiikin ja tanssin, Kuopion konservatorion sekä Sibelius Akatemian toiminnot. Kuopion kaupungin päätöksen mukaan Kulttuurikampus laajenee musiiki- ja tanssilukion (Lumit) toiminnoilla.

Iisalmessa ja Varkaudessa kampukset ovat tiivistäneet yhteistyötään paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Vastuullinen ruokatuotanto ja Vesiturvallisuus -painoalat toimivat tiivissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Luken ja Savonian sopimuspohjainen yhteistyö laajenee monialaisemmaksi vuoden 2018 aikana. Energiatekniikalla on vahvaa yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Varkauden kaupunki tukee taloudellisesti Savonian ja LUT:n energiatekniikan opetus- ja tki- toimintaa. Uusittu yhteistyösopimus alkoi 1.1.2018 alkaen.

Kumppanuussopimuksen eteneminen:

Savonialla, Itä-Suomen yliopistolla (UEF), Karelia-ammattikorkeakoululla on kumppanuussopimus, jossa on tavoittet koulutuksen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja korkeakoulupalveluiden yhteistyöstä.

Kumppanuussopimusta on konkretisoitu toimenpideohjelmalla, joka on päivitetty maaliskuussa 2018. Toimenpiteitä seurataan rehtoreiden muodostamassa UEF-Karelia-Savonia -johtoryhmässä.

Koulutusyhteistyössä korostuu erityisesti ICT-, biotalous- sekä terveysalat. Koulutusyhteistyön kärkenä on ainutlaatuinen kolmen korkeakouluorganisaation ICT-opintopolku. UEF, Karelia ja Savonia ovat sopineet n. 100 op laajuisten tietojenkäsittelyn opintojen opetussuunnitelmat ja toteutusvastuut siten, että päällekkäisestä koulutuksesta on luovuttu. Koulutuspolun työelämävastaavuuden varmistamiseksi koulutuspolku on suunniteltu yhteistyössä alueen ICT-yritysten kanssa. Toteutus pilotoitiin vuoden 2017 aikana ja seuraava toteutus alkaa syksyllä 2018. Savonia siirtää Savilahden kampuskokonaisuudessa tietotekniikan koulutuksen Technopolikselle samaan yhteyteen UEF:n kanssa, jolloin yhteistyötä myös oppimisympäristöjen osal-ta voidaan tiivistää.

Savonia, UEF sekä Karelia tarjoavat yhteisesti toistensa opiskelijoille laajasti kieli-ja viestintäopintoja, millä laajennetaan kunkin korkeakoulun opiskelijoiden valittavissa olevaa kielitarjontaa. Kaikki ovat mukana myös OKM:n kärkihankkeessa (KIVAKO), jossa haetaan vastauksia harvinaisten kielten opintomahdollisuuksien parantamisesta.

Korkeakoulut osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen mm. koulutus- ja tki-yhteistyöllä.

Savonia vastasi tänä keväänä Kuopiossa järjestetystä DraftProgram -liikeideakilpailusta. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston ja Karelian kanssa. Kilpailu oli tarkoitettu kaikille näiden oppilaitosten opiskelijoille ja henkilöstölle. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutetaan vuosittain yrittäjyysviikko.

Savonia, UEF ja Karelia yhteistyössä henkilöstölle toteutetaan yhteistä osaamisen kehittämistä tukevaa koulutusta ja parhaillaan on otettu käyttöön henkilöstön kehittämisen mentorointiohjelma.

Kuopio Health ja YritysKuopio:

Savilahteen rakentuu hyvinvoinnin innovaatioekosysteemi (Kuopio Health), jossa tiivistetään keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja lisätään vaikuttavuutta. Kuopio Healthin kokonaisuutta on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Savonian, UEF:n, Kuopion kaupungin, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sekä hyvinvointiteknologiayritysten kanssa. Parhaillaan ollaan selvittämässä Kuopio Healthin osuuskuntamallia, jolla vah-vistetaan tavoitteellista yhteistyötä ja toimijoiden sitoutumista.

YritysKuopio-yrityspalvelut perustettiin vuonna 2017. YritysKuopion osapuolet ovat Kuopion kaupungin yrityspalvelut, Savonia, itä-Suomen yliopisto, Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopionseudun Uusyrityskes- kus ry, Kuopion Yrittäjät ry.

YritysKuopio-yritysasiantuntijat työskentelevät yhteistyön tiivistämiseksi Kuopion keskustassa Savon Yrittäjien tiloissa. Toinen yhteinen toimipiste on Savilahden kampusalueella, jossa on opiskelijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten muodostama, kansainvälisesti verkostoitunutta innovaatioympäristöä tukevat yrittäjyys-, innovaatio- ja kaupallistamispalvelut. Parhaillaan Business Center - hankkeessa vahvistetaan yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa Savilahti kokonaisuudessa ja samalla rakennetaan Start up -yhteisöt myös Iisalmeen ja Varkauteen. Business Center -toimintamallin kuvaus on tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta osiossa.

Opiskelijayrittäjyyttä tukee yPolku-opinnot, johon voi osallistua Savonian amk- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat sekä yhteistyöoppilaitosten (UEF/Karelia/Sakky) opiskelijat.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi.

Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ajasta ja paikasta riippumatonta opintotarjontaa ja toteutusmalleja kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Savonia on strategiassaan ja sitä tukevassa pedagogisessa ohjelmassa määritellyt tavoitteet koulutuksen laadun nostamiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan koko henkilöstöä koskevalla sisäisellä DigiSavonia-projektilla. Kehitystyötä tuetaan myös valtakunnallisten kärkihankkeiden kuten eAMK- ja Toteemi-hankkeiden avulla. Lisäksi Savonia on mukana useissa alakohtaisissa kehityshankkeissa.

Kevään 2018 yhteishaussa Savonia varaa 80% aloituspaikosta ensimmäistä paikkaa hakeville (pl. englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ja tanssinopettajakoulutus). Toteutunut ensikertalaisten määrä opiskelupaikan vastaanottaneiden suhteen tullee olemaan tätäkin korkeampi. Savonia tulee soveltamaan samaa menettelyä myös vuoden 2019 yhteishakujen suhteen. Vuodesta 2020 eteenpäin Savonia on sitoutunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen opiskelijavalintauudistukseen. Käsittääksemme tällä ei ole heikentävää vaikutusta ensimmäistä paikkaa hakevien suhteen.

Savonia pilotoi kevään 2018 haun yhteydessä tekniikan, luonnonvara-alan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa valintakoekursseja, joiden avulla pystyttiin luopumaan valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Valintakoekurssien voidaan katsoa edistäneen myös mahdollisuuksien tasa- arvoa, koska kurssit oli mahdollista suorittaa joustavasti aikaan ja paikkaan sitomattomasti. Kurssin omatahtinen suorittaminen tuki myös erilaisten oppijoiden tarpeita.

Savonia on aloittanut koko strategiakauden kestävän valmistautumisen Savilahden uudelle kampukselle siirtymiseen vuonna 2020. Savonia kehittää systemaattisesti koko henkilöstönsä digiosaamista. Vuosien 2017-2018 aikana toteutettava DigiSavonia-projekti konkretisoi ja systematisoi yhteiset ja yksilölliset osaamis- ja koulutustarpeet. Savilahden kampus tulee oppimis-, TKI- ja innovaatioympäristönä edustamaan sen hetkistä teknistä huippuosaamista.

Savonia on systemaattisesti kehittänyt ympävuotisia opiskelumahdollisuuksia. Savonia oli vuonna 2017 ammattikorkeakoulujen yhteisen kesäopintoportaalin suhteellisesti suurin toimija, Savonian tarjoamia opintoja suoritti yli 1 700 muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijaa. Savonia on jatkanut ympärivuotisen tarjonnan kehittämistä myös kesällä 2018 ja syksyllä 2018 uuden CampusOnline-portaalin myötä. Kesän 2018 opintojaksoille ilmoittautui yli 4 000 muiden oppilaitosten opiskelijaa.

Savonia tekee laajaa yhteistyötä alueen toisen asteen kouluttajien kanssa. Alueen lukioiden ohella ammatillisia toisen asteen kouluttajia ovat Savon ammattiopisto (Sakky) ja Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO). Savonian hallinnoi Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa Uraohjaus2020 -hanketta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on opintoihin integroidun uraohjauksen ja palveluiden kehittäminen. Xxxxx käynnistyi keväällä 2018 ja päättyy vuoden 2020 lopussa.

Savonia toteuttaa satelliittikoulutuksia luonnonvara-alalla ja terveysalalla. Terveysalan koulutuksessa työelämäläheistä sateliittikoulutusmallia on kehitetty tutkivalla työotteella. Koulutusten palaute niin opiskeli- joilta kuin työnantajilta on ollut positiivista.

Bioanalyytiikko- ja röntgenhoitajakoulutusta toteutetaan Kaakkois-Suomeen (Kotka ja Lappeenranta), josta ensimmäisen sateliittikoulun opiskelijat ovat valmistuneet ja työllistyneet alueelle. Bioanalytiikan osalta on aloitettu Kaakkois-Suomessa uusi satelliittikoulutus ja Satakuntaan on allekirjoitettu sopimus SataDigin kanssa syksyllä 2018 aloitettavasta bioanalyytiikko koulutuksesta 15 opiskelijan ryhmänä. Lisäksi Savonia on valmistelemassa sopimusta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa bioanalyytikko AMK -koulutuksen aloittamisesta satelliittikoulutuksena 2019 Lahden seudulla.

Savonia käynnisti 2018 suuhygienisti AMK -satelliittikoulutuksen Päijät-Hämeessä yhteistyössä LAMK:n, Heinolan kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Kainuuseen Savonia on aloitta- massa syksyllä 2018 fysioterapeutti AMK -koulutusta yhteistyössä Vuokatti Sportin kanssa. Opinnot on

kohdennettu erityisesti urheilijoille ja suunniteltu niin, että ammattimainen valmentautuminen ja harjoittelu on opintojen ohella mahdollista. Xxxxxx AMK -koulutusta sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille on kerran toteutettu Kainuun kesäyliopiston kanssa yhteistyössä ja uusi koulutus Kainuuseen samalla yhteistyömallilla on suunniteltu aloitettavaksi 2019.

Savonia pilotoi kesällä 2017 kansainvälistä kesäkoulua (Healthy Ageing in Digital Society - opintokokonaisuus) yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelian kanssa. Yhteisen kesäkoulun laajempaa toteutusta on jouduttu siirtämään myöhäisempään ajankohtaan.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kilpaillun rahoituksen osuus on 20 % liikevaihdosta, josta neljännes kansainvälisistä lähteistä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tki-TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Savonian tki-toiminnan volyymia on kasvatettu sopimuskauden aikana merkittävästi (ulkopuolinen kilpaillun tki-rahoituksen määrä 2016: 2,53 M?, 2017: 3,76 M?, 2018: 6,16M?). Vastaavasti kansainvälisistä (ei sisällä ESR, EAKR, EMR) rahoituslähteistä saatu ulkopuolinen rahoitus on kasvanut vahvasti (2016: 179 t?, 2017 256 t?, 2018: 509 t?). Vuoden 2018 luvussa on hyväksytyt rahoituspäättökset vuodelle 2018. Rapor- tointihetkellä Savonian koko hankesalkun koko on n. 13 M?. Savonia on aktivoinut kansainvälisten rahoitusten hakua ja saanut rahoituksen kahteen hankeeseen Horizon 2020-ohjelmasta ja kahteen EU/NPA- hankkeeseen.

Hankevolyymin kasvattamisen seurauksena myös opetushenkilöstön osallistumista tki-hanketoimintaan on

pystytty lisäämään strategiakauden aikana merkittävästi. Vuoden 2017 aikana yhteensä 127 opettajaa osallistui ulkopuolisesti rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen. Tämä opetusintegraation lisääntyminen rikastuttaa opetushenkilöstön osaamista ja tuottaa käytännönläheisiä oppimistapahtumia opiskelijoillemme.

Xxxxxxxxxx on aloittanut päätoimisen TKI-asiamies, joka koordinoi ja edistää kansainvälistä tki-yhteistyötä ja hankehakuja. Myös painoalojen tutkimuspäälliköiden rekrytoinneilla on vahvistettu kansainvälisen tki-työtä. Vahva verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on painoalojen strategisena tavoitteena.

Savonian painoaloilla YAMK-koulutukset kytketään tki-toimintaan. YAMK-koulutuksien vastuuhenkilönä painoalojen yliopettaja. Savonialla on kymmenen (10) eri YAMK-koulutusta. Uusin niistä täysin verkossa toteutettava englanninkielinen Digital Health YAMK-koulutus, jolla vahvistetaan Savonian ja alueen soveltavan hyvinvointiteknologian painoalaa. Myös hyvinvointikordinaattori YAMK-koulutus vastaa sosiaali- ja terveysalan uudistamisen haasteisiin.

Savonia on rakentanut strategisiin painoaloihinsa liittyviä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimis- ympäristöjä (TKIO) pitkäjänteisesti. Nämä ympäristöt tukevat tki-toimintaa ja yhteistyötä alueen muiden tutkimusyhteisöjen kanssa. Savonia koordinoi S6-Avoin Kampus -hanketta, jossa Savilahden kampussuun- nittelun keinoin luodaan ainutlaatuinen kuuden toimijaryhmän (yliopisto, AMK, ammatillinen 2. aste, tutki- muslaitokset, yli 200 yrityksen ja Kuopion yliopistollisen sairaala) muodostama kampusyhteisö. Kampuksen rakentaminen toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Savonian tuotekehitys- ja liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä tuotekehitysinfrastruktuuri tukevat pk- yritysten innovaatiotyöskentelyä ja kaupallistamista. Osa Savonian tutkimus- ja tuotekehitysympäristöistä on FINAS-akkreditoituja.

Vesiturvallisuus:

Painoalalla on ollut vahvaa kehitys ja liiketoimintaa erityisesti kaivannais- ja prosessiteollisuuden vesien käsittelyyn liittyen. Yhteistyö UEF:n, THL:n ja GTK:n vesialan asiantuntijoiden kanssa on ollut tiivistä. Hankkeissa hyödynnetään vahvasti yhteiskäyttöisiä tutkimusinfrastruktuureja (Savonian vesilaboratorio, UEF, THL ja GTK analyysi ja tutkimuslaboratoriot). Painoalan tutkimuspäälliköksi rekrytoitiin syksyllä 2017 kansainvälinen professori vahvistamaan kansainvälistä tki-toimintaa.

Soveltava hyvinvointiteknologia:

Savilahdessa rakennetaan parhaillaan hyvinvointiteknologian innovaatioekosysteemiä (Kuopio Health). Siinä on mukana hyvinvointiteknologian yritykset, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Kuopion kaupunki ja Savonia. Parhaillaan selvitetään Kuopio Healthin hallinnollista mallia ja luodaan toiminnalle yhteinen brändi. Kansainvälisen tki-toiminnan vahvistamiseen rekrytoitiin syksyllä 2017 tutkimuspäällikkö.

Vastuullinen ruokatuotanto:

Painoala on tehnyt vahvaa yritysläheistä hanketyötä luonnonvara-alan yritysten, LUKEn ja UEF:n kanssa. Käynnistyneessä painoalan koordinoimassa Ruokalaakso-hankkeessa rakennetaan kaikkien alueen ruokaan liittyvien tutkimustoimijoiden välistä yhteistyömallia ja yhteistä palvelutarjoomaa.

Uudistuva kone ja energiateollisuus:

Painoalalla on vahvaa tki-pohjaista yhteistyötä alueen elinvoiman ja erityisesti viennin kannalta keskeisten teollisten toimijoiden kanssa. Keskeisenä kehityssuuntana on ollut pk-sektorin yritysten digitalisaatio ja muut sektorilta nousevat kehitystarpeet.

Bio- ja kiertotalous:

Savonia määritteli nousevaksi painoalaksi Lisäarvoa uusista biotaloustuotteista. Tätä on tarkennettu ottamalla mukaan myös kiertotaloustuotteet. Painoala on organisoitu keväällä 2018 rekrytoimalla tutkimuspäällikkö ja hanketoiminta on lähtenyt käyntiin. Alueellista verkostoa ja sen roolistusta rakennetaan käynnistyneessä hankkeessa UEF:n ja toisen asteen oppilaitoksen kanssa.

Business Center:

Savonia koordinoi syksyllä 2018 alkavaa Business Center -kokonaisuuden kehittämistä Pohjois-Savoon. Business Centerin yhteistyökumppanit ovat: Itä-Suomen yliopisto, Savon ammattiopisto, Kuopion kaupunki, Navitas Kehitys Oy (Varkaus) sekä Iisalmen kaupunki ja Ylä-Savon ammattiopisto. Business Centerin ydin on yhteisen yrittäjyyden oppimisympäristön rakentaminen, yrittäjyyden tukeminen ja innovaatioiden kaupallistamispalveluiden kehittäminen.

Business Centerin keskeiset sisällöt on esitetty kuviossa 1.

Business Centerin lähtökohtana on luoda Savilahteen merkittävä, yhteinen yrittäjyyden oppimisympäristö, joka yhdistetään kehitettävään, avoimeen innovaatioiden kaupallistamisprosessiin.

Savilahden osaamiskeskittymästä nouseville ideoille ja innovaatioaihioilla luodaan mahdollisuuksia uudelle, kansainväliseen kasvuun tähtäävälle yrittäjyydelle. Näin yrittäjyyden oppimisympäristö ja startup-yhteisö muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Yrittäjätiimien liiketoiminnallista menestystä tuetaan startup- yhteisön yhteyteen perustettavan yrityskiihdyttämön ja sen palveluiden avulla.

Business Centerissä tuotettavia palveluja ovat muun muassa:

• yrittäjyyteen innostaminen ja yrittäjyyskasvatus • yrittäjyyden edistäminen, kehittäminen ja kouluttaminen • innovaatio- ja tuotekehitys sekä tuotteistaminen • innovaatioiden lisensiointi- ja kaupallistamispalvelut.

Savilahden yhteisen innovaatioprosessin toiminnan haasteena on joka vuosi synnyttää 50-100 kansainväliseen kasvuun potentiaalista, osaamis- ja tutkimuslähtöistä innovaatioita ja kohdistaa niihin sellaisia kaupallistamispalveluita, että niiden kaupallistaminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Hankkeen innovaatioasiantuntijat palvelevat koko yhteisöä.

Business Centeriin liittyvä YritysKuopio konsepti avattiin kohdassa vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajana.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulun johtaminen rakentuu opiskelijoiden, työntekijöiden ja johdon väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle. Organisaatiokulttuurin ja johtamiskäytäntöjen kehittymisen arviointi toteutetaan strategiakaudella Suomen paras työpaikka -viitekehyksen mukaan.

"Johtaminen ja vahva tiimityö tuottavat tuloksia ja hyvinvointia" -strateginen tavoite ohjaa henkilöstöjohtamista. Savonia on henkilöstöohjelmassa sitoutunut kestävään henkilöstöpolitiikkaan. Kestävä henkilöstöpolitiikka on useiden tunnuslukujen valossa toteutunut hyvin (tavoitteiden mukaisesti). Savonia on pysty-nyt vastaamaan strategisiin osaamisvaatimuksiin ja erityisesti opetus- ja tki-työssä vahvistamaan osaa- mista uusrekrytoinneilla saattaen vaihtaminen -periaatteella. Henkilöstökehitys eri henkilöstöryhmissä on tasapainossa talouden ja strategisten osaamisvaatimusten kanssa.

Kuvio 2. Htv henkilöstöryhmittäin

Työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävää henkilöstöpolitiikkaa on seurattu toimivuuskyselyn avainmittarilla (Koen jaksavani hyvin työssäni) ja sen rinnalla työterveysyhteistyön säännönmukaisen raportoinnin kautta. Seurantaindikaattorit osoittavat henkilöstön työhyvinvoinnin kehittyneen positiiviseen suuntaan.

Avainmittarin keskiarvoa 3,06 (asteikko 1-4) voidaan pitää hyvänä. Työterveysyhteistyön tunnusluvut puolestaan osoittavat sairauspoissaoloprosentin vähentyneen 2,5 prosentista 2,1 prosenttiin ja vastaavasti terveysprosentin nousseen 50 %:sta 55 prosenttiin. Hyvinvointiin ja sen myötä tuloksellisuuteen vaikuttavat monet työn mielekkyyteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Toimivuuskyselyn työtyytyväisyysindeksi (Koen jaksavani hyvin, Työmotivaationi on korkea, Voin vaikuttaa työtäni koskeviin asioihin, Koen että työpanokseni on tärkeä) Savoniassa on keskiarvona korkea 3,16 (asteikko 1-4).

Tiimitoiminta on Savoniassa hyvällä kehityspolulla. Henkilöstö on arvioinut tiimityön onnistumista henkilöstökyselyssä ja sitä mittaavan indeksin (Savonian strategiset tavoitteet ohjaavat tiimin toimintaa, yksikön esimies tukee hyvin tiimin toimintaa, tiimin jäsenet arvostavat toistensa työtä, tiimi kehittää omaa osaamistaan, tiimi arvioi omaa toimintaansa ja uudistaa toimintatapojaan) keskiarvo on hyvällä tasolla 3,26 (asteikko 1-4). Tavoitteena on tutkinto-, tki- ja palvelutiimeihin organisoitumalla vahvistaa henkilöstön osallistumista muutokseen, yhdessä oppimiseen ja toimintakulttuurin uudistamiseen. Strategiset tavoitteet

konkretisoituvat tiimien työn tavoitteiksi tiimisopimuksissa. Aktiivista vuoropuhelua johdon ja henkilöstön välillä käydään arjessa monin tavoin, joista keskeisimpiä ovat Savonia-päivät, koulutusalakohtaiset tule- vaisuuskatsaukset, esimiesten kampuskahvit ja henkilöstö- ja tiimikokoukset.

Xxxxx Xxxxxxxxxx kampussuunnittelua toteutettiin helmikuussa 2018 ns. Charrette-työpaja, jossa opiskelijoiden, työntekijöiden ja sidosryhmien edustajat pääsivät osallistumaan kampussuunnitteluun. Työpajoissa oli mukana noin 400 oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien edustajaa. Savilahden Charrette Ideascoutissa alueen toimijat yhdessä työstivät 1004 uutta Savilahden kehittämisideaa, joiden kautta alueen yhteinen digitaalinen palvelukokemus voidaan liittää yhteiselle palvelualustalle niin, että tarjoajat, käyttäjät, osaaminen ja resurssit löytävät toisensa.

Savonia on laajentanut opiskelijapalautejärjestelmää ottamalla käyttöön avoimen palautekanavan (Kaiku) sekä opintokokonaisuuksien kehittämistä tukevan lukukausipalautteen. Uudistuksilla samalla alennetaan kynnystä palautteen antamiseen sekä mahdollistetaan aiempaa nopeampi palautteeseen reagointi.

Savonian visiona on olla vuonna 2020 Suomen vaikuttavien ammattikorkeakoulu. Visioon tähtäävän strategian väliarvointiin keväällä 2018 osallistetaan laajasti koko henkilöstö, opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat.

Osaamisen kehittämisessä on painottunut digiosaamisen vahvistaminen DigiSavonia -projektin kautta ja tiimivalmennuksissa tiimien avoimen toiminta- ja palautekulttuurin kehittäminen.

Monikulttuurisuus näkyy mm. lisääntyneinä kansainvälisinä rekrytointeina (13 kpl) opetus- ja tki-tehtäviin. Kansainvälisten suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osaamista hyödynnetään monipuolisesti korkeakouluyhteisön yhteisissä kehitysprojekteissa.

Hyvän työpaikan (Great Place to Work) -kehittämishankkeessa keskeisenä tavoitteena on kyseisen viitekehyksen mukaisesti johtamiskäytänteiden ja toimintakulttuurin kehittäminen. Organisaation arvot ovat vahvasti GPTW-kehittämishankkeen taustalla ja rakentavat työyhteisön toimintakulttuuripohjaa.

Kehittämishanke on käynnistynyt ensimmäisen Trust Index- ja Culture Audit -arvioinnin pohjalta. Henkilöstö on osallistunut kehittämistoimenpiteiden ideointiin. Johtoryhmä huomioi tulokset ja ideat osana strategian väliarviointia, jonka pohjalta päätetään priorisoitavista kehittämiskohteista.

3. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Ammattikorkeakoulu kehittää Itä-Suomessa hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa.

Savonia toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tehtäväänsä ja on vahva alueellinen toimija. Savonian vaikuttavuus Pohjois-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen on merkittävä. Savonia tuottaa ja uudistaa osaamista. Myös tutkivassa kehittämisessä ja tuotekehitystoiminnassa Savonia toimii joustavasti yritys- ja työelämäpinnassa.

Savonia on vahvasti mukana Pohjois-Savon maakuntauudistuksessa sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueen sote-uudistuksen kehittämistyössä. Rehtori toimii puheenjohtajana Pohjois-Savon koulutus-, tutkimus- ja kehittäminen -työryhmässä.

Savonian asiantuntijat ovat vahvasti mukana maakunta- ja soteuudistuksen kehittämistyössä ja strategisissa linjauskeskusteluissa.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus.

Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet biotaloustuotteet.

Ammattikorkeakoulun määrittelemät painoalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus. Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet biotaloustuotteet.

Savonian tki-toiminnan volyymi on kasvanut selvästi kaikilla neljällä painoalalla (painoalojen yhteenlasket-tu ulkopuolinen rahoitus 2016=>2017 +64%), mikä osoittaa valintojen valinnan oikeellisuuden alueelliseen ja valtakunnalliseen kehitytarpeeseen nähden. Vesiturvallisuuden ja Soveltavan hyvinvointiteknologian painoaloja on vahvistettu rekrytoimalla näille tutkimuspäälliköt, joiden asiantuntijuusalueet suuntautuvat erityisesti kansainväliseen tki-toimintaan. Lähtökohtana on, että jokaisella painoalalla toimii tutkimuspäällikkö. Tämän lisäksi kansainvälistä tki-yhteistyötä kehittämään ja koordinoimaan on resurssoitu yhteinen TKI-asiamies. Painoalatoiminnasta on käynnissä strateginen väliarvointi.

Savonian strategiassaan määrittelemälle nousevalle painoalalle, Lisäarvoa uusista biotaloustuotteista, on nimetty tutkimuspäällikkö keväällä 2018. Painoalan tki-toiminta on käynnistynyt ja sitä kasvatetaan aktiivisesti. Painoalaan on päätetty sisällyttää aihealueena myös kiertotalouden kehittäminen. Savonia on laatimassa maakunnallista Biotalouden toimenpideohjelmaa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savon koulutuskuntayhtymän kanssa.

Savonian painoalojen kumppanuusverkosto on vahvistunut selvästi strategiakauden aikana ja painoalojen rooli eri tutkimusyhteisöissä on kirkastunut. Kaikki painoalat tekevät tki-hankeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston eri tutkimusryhmien ja alueen toisen asteen ammatillisten kouluttajien kanssa. Yhteistä Tki- hanketoimintaa on käynnissä myös alueella toimivien sektoritutkimuslaitosten (GTK, THL, LUKE, VTT, SYKE, TTL), LUT:n ja useiden muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Alueen yritykset ovat laajasti mukana kaikkien painoalojen toiminnassa ja hankkeissa. Painoalatoiminta on myös tuottanut myös uutta vientiä kotimaisen yrityskumppanin kanssa mm. Sambia kaivosarvoverkkohanke ja kaivosvesien puhdistuspilotoinnit. Lähtökohtana on, että jokaisella painoalalla on vähintään yksi kansainvälinen strateginen kumppani.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 120
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	100
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	430
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	240
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	350
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 93

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Sosionomikoulutuksen selvitys on annettu.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 35 020 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 795 000 euroa vuonna 2017, 1

695 000 vuonna 2018, 1 645 000 vuonna 2019 ja 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 412 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Savonia on sitoutunut OKM:n ja Savonian väliseen tulosneuvottelujen tavoitteisiin ja vie niitä määrätietoisesti eteenpäin. Savonian strategia ohjaa toimintaa.

Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuksen rahoitusmittaritulokset ovat erittäin hyvällä tasolla ja paranivat edellisvuodesta. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti Savonia sijoittuu parhaan neljänneksen joukkoon ammattikorkeakoulujen koulutusmittareilla mitattuna. Keskeisimmän rahoitusmittarin mukaan lukuvuonna 2016-2017 läsnä olleista opiskelijoista peräti 68 % suoritti vähintään 55 opintopistettä (2015-2016: 65 %). Ammattikorkeakoulujen välisessä vertailussa Savonia oli toisena 24 ammattikorkeakoulun joukossa.

Savonian sosiaali- ja terveysala sekä luonnonvara-ala olivat Suomen ykkösiä.

Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kaikki erittäin hyvällä tasolla. Osakeyhtiön hallituksen asettama tulostavoite tilivuodelle 2017 on saavutettu. Tilikauden 2017 voitto oli 1.789.897,00 euroa. Osakeyhtiön kolmen ensimmäisen toimintavuoden edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.2017 oli vain 2.205.603,95 euroa, joten taseen vahvistaminen on tarpeellista Savonian pitkäjänniteisen opetus- ja kehi- tystyön turvaamiseksi.

Sisäministeriö valmisteleman rahankeräyslain muutoksen mukaan ammattikorkeakouluille tuli mahdol-liseksi varojen keruu yleishyödylliseen toimintaan. Savonia sai keräysluvan (RA/2017/1356) Poliisihallituksen päätöksellä joulukuussa 2017 ja varainkeruu on käynnistynyt vuoden 2018 alussa.

Vuoden 2017 aikana oli käynnissä yhteensä 95 ulkopuolisesti rahoitettua hanketta ja hankeiden määrä on kasvanut edelleen vuoden 2018 aikana. TKI-toiminnan määrä on kasvanut vuodessa noin 900.000 eurolla. Myös Savonian liiketoiminnassa on saavutettu hyvä liikevaihdon kasvu. Liiketoiminnan tuotot olivat noin 2,5 milj. euroa, jossa kasvua noin 15 % edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan kasvu toteutui erityisesti palveluliiketoiminnassa, kuten betonin testauksessa, sekä EMC-, vesialan ja hitsauskonetekniikan tutkimuksissa.

Tilakustannukset on strategiakaudella saatu pienenemään. Tilakäytön tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltu kaikilla kampuspaikkakunnilla (Iisalmi, Kuopio, Varkaus). Toimenpiteinä tilakustannusten vähentämiseksi on ollut Technopoliksella vuokrattujen tilojen ostaminen omaan omistukseen, jolloin Savonian säästää tiloihin kohdistuvat pääomavuokrakustannukset.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori