YLEISTÄ

YLEISTÄ

Tähän JAM Advisors Oy:n Sijoittajan tietopakettiin on koottu tietoja, joita asiakkaalle on annettava sijoitus- palveluita koskevan sääntelyn nojalla.

Tarkemmat palvelu- ja tuotekohtaiset tiedot annetaan palvelun tai rahoitusvälineen tarjoamisen yhteydes- sä niitä koskevissa ehdoissa tai sopimuksissa. JAM Ad- visors Oy päivittää näitä tietoja tarvittaessa. Muutok-

set ja päivitykset tähän tietopakettiin julkaistaan osoit- teesta xxx.xxxxxxxxxxx.xx ja ne tulevat voimaan julkai- semispäivänä. Mikäli tietopaketin ja palvelu- ja tuote- kohtaisten ehtojen tai sopimusten välillä on ristiriita, sopimus tai ehdot ovat määrääviä.

Tähän tiedotteeseen on koottu seuraavat lainsäädän- nön edellyttämät tiedot:

1. Tiedot JAM Advisors Oy:stä ja sen valvojasta

2. Tiedot Yhtiön tarjoamista sijoitus- ja oheispalve- luista

3. Sidonnaisasiamies

4. Asiointitavat ja asiointikielet

5. Puheluiden ja sähköisen viestinnän tallentaminen

6. Verotus

7. Asiakasneuvonta, asiakaspalaute ja oikeussuojakei- not

8. Sijoittajien korvausrahasto

9. Eturistiriitatilanteiden hallinta

10. Kannustimia koskevat tiedot

11. Palkitsemista ohjaavat periaatteet

12. Toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskevat periaatteet (Best Execution)

13. Asiakasluokittelu ja luokituksen vaikutukset nou- datettaviin menettelytapoihin

14. Tietoa asiakasvarojen säilyttämisestä

15. Sijoitus- ja oheispalveluihin liittyvät kulut ja palk- kiot

16. Tietoa rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liit- tyvistä tyypillisistä riskeistä

LIITE: Asiakkaiden luokittelukriteerit

1 TIEDOT JAM ADVISORS OY:STÄ

JAM Advisors Oy (jäljempänä ”Yhtiö”, ”JAM”) on suo- malainen sijoituspalveluyritys, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt sijoituspalvelulain mukaisen toimiluvan tarjota seuraavia palveluita:

a. omaisuudenhoito

b. toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen

c. sijoitusneuvonta

d. sijoituspalveluihin liittyvä valuuttapalvelu

e. muu sijoituspalvelun oheispalveluihin verrattava tai liittyvä toiminta

Yhtiö on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin Y-tunnuksella 2467114- 0 (LEI-tunnus: 743700V4PNGB51ZQOR76). Yhtiön koti- paikka on Helsinki ja sen laatimiin sopimuksiin sovelle- taan Suomen lakia.

Yhteystiedot

JAM Advisors Oy:n pääkonttori sijaitsee xxxxxxxxxxx: Xxxxxxxxxxxxxxxx 00 Xx, XX-00000 Xxxxxxxx.

Puhelin x000 00 000 0000, telefaksi x000 00 000

7919. Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx. Lisätietoja: xxx.xxxxxxxxxxx.xx.

Valvova viranomainen

JAM:n sijoituspalvelulain mukaista toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta, Xxxxxxxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 Xxxxxxxx ja puhelin x000 0 000 00 (vaihde), lisätietoja: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

2 TIEDOT YHTIÖN TARJOAMISTA SIJOITUS- JA OHEISPALVELUISTA

2.1 Toimeksiantojen vastaanotto ja välitys

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen toimeksiantojen välityspal- veluja sekä kotimaisilla että ulkomaisilla rahoitusväli- neillä. Toimeksiannolla tarkoitetaan asiakkaan Yhtiölle antamaa, asiakasta sitovaa määräystä ostaa tai myydä rahoitusvälineitä tai suorittaa muita rahoitusvälineisiin liittyviä toimia. Rahoitusvälineistä riippuen toimeksi- annot välitetään toteutettaviksi joko rahastoyhtiöihin, asianomaisille sijoituspalveluntarjoajille tai muulle toi- meksiantoja toteuttavalle taholle.

Yhtiö välittää toimeksiannot Yhtiön kulloinkin voimas- sa olevien huolellisen toteuttamisen toimintaperiaat- teiden mukaisesti. Kun Asiakas antaa toimeksiannon, asiakkaan katsotaan hyväksyneen Yhtiön kulloinkin voimassa olevat toimeksiantojen toteuttamista koske- vat toimintaperiaatteet (ks. kohta 12).

Toimeksiantojen välityspalveluita koskevat kulut ja palkkiot määräytyvät kulloinkin voimassa olevan Asi- akkaan ja Yhtiön laatiman sopimuksen mukaisesti ellei toisin ole sovittu. Palvelua varten asiakas allekirjoittaa asiakassopimuksen.

2.2 Sijoitusneuvonta ja omaisuudenhoito

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen ei-riippumatonta sijoi- tusneuvontaa, eli rahoitusvälineitä koskevia yksilölli- siä suosituksia. Yksilöllisen suosituksen antamisesta ei kuitenkaan ole kyse silloin, kun asiakkaalle annetaan yleistä esittelyä Yhtiön tarjoamista palveluista tai ra- hoitusvälineistä tai asiakkaalle referoidaan sijoitustut-

kimuksissa julkaistuja tietoja.

Sijoitusneuvontapalvelua varten asiakas allekirjoittaa asiakassopimuksen.

Rahoitusvälineiden hankintaan liittyy aina taloudel- linen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja si- joitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syy- tä perehtyä sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitus-vaihto- ehtoihin. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista.

Yhtiö tarjoaa myös yksilöllistä omaisuudenhoitoa. Tällä tarkoitetaan rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn kirjallisen omaisuudenhoitosopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on an- nettu toimeksiannon saajalle eli omaisuudenhoitajal- le. Omaisuudenhoito-sopimuksessa määritetään muun muassa sopimuksen piirissä oleva omaisuus ja rahoi- tusvälineet sekä niitä koskevat toimenpiteet ja niihin kohdistuvat rajoitukset.

Sijoitusneuvonta- ja omaisuudenhoitopalvelua koske- vat kulut ja palkkiot määräytyvät kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti ellei toisin ole sovittu.

Tarjotessaan asiakkaalle sijoitusneuvontaa tai omai- suudenhoitopalvelua, Yhtiö pyytää asiakkaalta tieto- ja asiakkaan taloudellisesta asemasta, mukaan lukien tappionsietokyvystä, kyseistä sijoituspalvelua tai ra- hoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja

-tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, mukaan lukien riskirajasta kulloinkin voimassa olevien ja Yhtiötä kos- kevien säädöksien mukaisesti. Asiakkaalta saamien tie- tojen perusteella Yhtiö voi suositella asiakkaalle sovel- tuvia rahoitusvälineitä ja palvelua (soveltuvuusarvioin- ti).

Yhtiö toimii ulkoistamissopimuksen perusteella alla olevien rahastojen salkunhoitajana (rahastoa hallinnoi- va rahastoyhtiö):

• Active-Multi Strategy Sijoitusrahasto (Elite Rahas- tohallinto Oy)

• Erikoissijoitusrahasto Investium Kiinteistö-varain- hoito (Estlander & Partners Rahastoyhtiö Oy)

• Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito (Estlander & Partners Rahastoyhtiö Oy).

2.3 Sijoituspalveluihin liittyvää valuuttapalvelua Yhtiöllä on myös oikeus tarjota sijoituspalveluun liitty- vää valuuttapalvelua.

2.4 Raportointipalvelu

Yhtiö tarjoaa sijoituspalveluihin olennaisesti liittyvänä palveluna raportointipalvelua Asiakkaan muissa raha- laitoksissa säilytyksessä oleville varoille. Yhtiö luo eri- laisia raportteja ja analyyseja, jotka on muokattu Asi- akkaan tarpeitasi vastaaviksi. Yhtiön laatimat analyysit ja raportit auttavat Asiakkaita saamaan käsityksen ko- konaisvarallisuutensa muodostumisesta.

3 SIDONNAISASIAMIES

Yhtiö ei käytä sijoituspalveluiden tarjoamisessa sidon- naisasiamiehiä.

4 ASIOINTITAVAT JA ASIOINTIKIELET

Asiakas voi asioida Yhtiön toimipisteessä henkilökoh- taisesti, kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse tai muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla. Yhtiön vi- rallinen asiointikieli on suomi, mutta asiakaspalvelua tarjotaan myös ruotsin ja englannin kielillä. Asiakas- raportoinnista sovitaan tarkemmin palvelukohtaisessa sopimuksessa. Yhtiöllä on oikeus lähettää sijoituspal- veluun liittyvää kirjallista tietoa asiakkaalle sähköpos- titse, kirjeitse tai muulla asiakkaan kanssa erikseen so- vitulla tavalla. Asiakas hyväksyy, että sähköpostin, jos sellaista on sovittu käytettäväksi, käyttämiseen vies- tintävälineenä liittyy erityisiä riskejä muun muassa sen vuoksi, että viesti ei mahdollisesti saavu perille, vies- ti saattaa joutua ulkopuolisen tietoon tai ulkopuolinen saattaa muunnella viestin sisältöä. Yhtiöllä on oikeus luottaa sähköpostin välityksin saamaansa toimeksian- non aitouteen ja oikeellisuuteen. Asiakas voi antaa ra- hoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja sähköpostil- la, puhelimitse, kirjallisesti tai muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla.

5 PUHELUIDEN JA SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TAL- LENTAMINEN

Yhtiöllä on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus tal- lentaa sijoituspalveluiden tarjoamiseen liittyvät asi- akkaan kanssa käytävät puhelinkeskustelut ja sähköi- set viestit sekä pitää kirjaa muista keskusteluista, jotka johtavat tai voivat johtaa asiakastoimeksiantojen vas- taanottamiseen ja välittämiseen. Tallenteita käytetään toimeksiantojen todentamiseen, mahdollisten väärin- käytösten havaitsemiseen, asiakaspalvelun kehittämi- seen, riskienhallintaan ja mahdollisten riitatilanteiden selvittämiseen.

Tallenteet tulee luovuttaa toimivaltaisille viranomaisil- le niiden pyynnöstä seitsemän vuoden ajan. Asiakkaalla on oikeus pyytää kopio puhelu- tai muusta tallenteesta viiden vuoden ajan.

6 VEROTUS

Asiakas vastaa aina itse sijoitustoimintaansa liittyvistä veroseuraamuksista, mistä syystä asiakkaan tulee huo- lellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä perehtyä rahoitusvälineeseen liittyvään verotukseen. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä veroasiantuntijan puoleen. Lisätietoja verotuksesta saa omasta verotoimistosta sekä verohallinnon Internet-sivuilta xxx.xxxx.xx.

7 ASIAKASNEUVONTA, ASIAKASPALAUTE JA OIKE- USSUOJAKEINOT

Palveluun liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee aina ottaa yhteyttä ensisijaisesti Yhtiöön.

Yhtiöllä on vahvistetut toimintaperiaatteet ja menette- lytavat asiakaspalautteen käsittelyä varten, jotta mah- dollinen asiakaspalaute voidaan käsitellä johdonmukai- sella tavalla ja oikeudenmukaisesti. Asiakas voi antaa palautetta henkilökohtaisen asioinnin yhteydessä, pu- helimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. Jos Yhtiön ja asi- akkaan välillä ei päästä neuvotellen ratkaisuun, asiak- kaan tulee viipymättä ilmoittaa Yhtiölle palveluun liit- tyvästä virheestä ja siihen mahdollisesti liittyvästä vaa- timuksestaan. Mahdolliset asiakasvalitukset osoite- taan aina kirjallisesti Yhtiölle. Asiakasvalituksesta on käytävä ilmi asiakkaan yhteystiedot ja tarkka selos-

tus virheestä. Yhtiö ilmoittaa vastaanottaneensa asia- kasvalituksen, tiedottaa valitusprosessista ja käsitte- lyn etenemisestä. Yhtiö pyrkii vastaamaan asiakasvali- tukseen mahdollisimman pian, jos mahdollista, kuiten- kin viimeistään viikon kuluessa asiakasvalituksen vas- taanottamisesta. Asiakaspalaute käsitellään johdonmu- kaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla voimassaole- vien säädösten mukaisesti. Yhtiö ottaa huomioon pro- sessiin liittyvät mahdolliset eturistiriidat ja pyrkii vält- tämään ne mahdollisimman hyvin. Asiakas voi pyytää tietoa valituksensa käsittelyn etenemisestä ottamalla yhteyttä Yhtiön Compliance -toiminnosta vastaavaan henkilöön. Jos ratkaisua ei voida ilmoittaa aikarajan puitteissa, Yhtiön on ilmoitettava valituksen esittäjäl- le viivästyksen syistä ja kerrottava milloin käsittely Yh- tiössä todennäköisesti saadaan päätökseen. Lopullinen ratkaisu annetaan kirjallisena ja siihen liitetään perus- teellinen ja selkeästi esitetty selvitys valitusta koske- vasta Yhtiön kannasta.

Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että Yhtiö nauhoit- taa asiakaspuhelut, ja että Yhtiö voi käyttää tätä tietoa rekisteriselosteessa ilmoittamiinsa käyttötarkoituksiin sekä todisteina mahdollisien riitaisuuksien ratkaise- misessa. Asiakkaan tulee myös olla tietoinen siitä, että Yhtiön tulee luovuttaa tallenteet toimivaltaisille viran- omaisille niiden pyynnöstä.

Jos Yhtiön ja asiakkaan välillä ei saavuteta tyydyttävää ratkaisua, voi asiakas pyytää Vakuutus- ja rahoitus- neuvonnasta apua tilanteen selvittämisessä tai viedä erimielisyyden ratkaistavaksi arvopaperilautakuntaan. Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta puhelinnumero on 09 685 0120 ja Internet-sivu xxx.xxxx.xx.

Arvopaperilautakunta neuvoo, ohjaa ja etsii ratkaisu- ja asioissa, jotka koskevat arvopaperimarkkinalainsää- däntöä ja siihen liittyvien viranomaismääräysten sisäl- töä, sijoituspalvelusopimusten ehtojen soveltamista, hyvää arvopaperikauppatapaa sekä muuta arvopape- rikäytäntöä. Palvelu on maksutonta ja on käytössä kai- kille ei-ammattimaisille sijoittajille, jotka ovat asiakas- suhteessa sijoituspalveluyritykseen, pankkiin tai rahas- toyhtiöön. Arvopaperilautakunnan puhelinnumero on 09 6850120. Lisätietoja saa Arvopaperilautakunnan In- ternet-sivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

8 SIJOITTAJIEN KORVAUSRAHASTO

Ei-ammattimaiset sijoituspalveluiden asiakkaat ovat Sijoittajien korvausrahaston suojan piirissä. Rahasto korvaa asiakkaalle aiheutuneet menetykset silloin, kun rahaston jäsen ei ole suorittanut suojan piiriin kuulu- van sijoittajan selviä ja riidattomia saatavia sopimuk- sen mukaisesti. Edellytyksenä on jäsenen maksukyvyt- tömyys. Sijoitusrahastotoiminta eivätkä sijoitussidon- naiset vakuutukset kuulu korvausrahaston suojan pii- riin. Yhtiön tarjoama raportointipalvelu ei myöskään kuulu sijoittajien korvausrahaston suojan piiriin. Kor- vausrahaston jäseniä ovat kaikki suomalaiset sijoitus- palveluyritykset (myös JAM Advisors Oy) ja sijoituspal- veluja tarjoavat suomalaiset luottolaitokset.

Yhdelle asiakkaalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 asiakkaan yhdeltä sijoituspalveluyritykseltä ole- van saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Rahasto ei korvaa osakekurssin laskusta tai vää- ristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita, joten sijoit- taja vastaa edelleen omien sijoituspäätöstensä seu- rauksista.

9 ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA

JAM:ssa on vahvistettu periaatteet, joita Yhtiö noudat- taa toiminnassaan eturistiriitatilanteiden tunnistami- seksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi.

Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoitus- palvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esimerkik- si asiakkaan ja Yhtiön välillä, johon saattaa liittyä asi- akkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistirii- ta voi syntyä myös asiakkaan ja Yhtiön henkilökunnan kuuluvan välille tai kahden asiakkaan välille.

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen omaisuudenhoitopalveluita, sijoitusneuvontaa, toimeksiantojen välitystä sekä asi- akkaan varallisuuteen liittyvää raportointi- ja analyysi- palvelua. Näitä palveluja tarjotessa on mahdollista, että eturistiriitatilanteita saattaa syntyä.

Yhtiö pyrkii aktiivisesti tunnistamaan ja ehkäisemään mahdolliset eturistiriitatilanteet, joihin voi liittyä asi- akkaan etuihin kohdistuvia merkittäviä riskejä. Yhti- ön toiminnassa pyritään aina ensisijaisesti välttämään eturistiriitatilanteita ja toiminnan lähtökohtana on asi- akkaiden tasapuolinen kohtelu.

Yhtiössä käytettyjä keinoja eturistiriitojen hallitsemi- seen ovat mm.:

a. Menettelytapaohjeiden noudattamisen valvonta ja ohjeistus

b. Henkilöstön koulutus

c. Toimeksiantojen välitystietojen rajaaminen ainoas- taan asiaankuuluville henkilöille

d. Toiminnot, joiden välillä voi olla eturistiriita, on erotettu mahdollisuuksien mukaan organisatori- sesti toisistaan.

Eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi, välttämisek-

si ja hallitsemiseksi laadittujen toimintaohjeiden lisäksi Yhtiö ylläpitää seuraavia sisäisiä menettelytapaohjeita eturistiriitatilanteiden hallinnoimiseksi:

a. Toimeksiantojen huolellisen toteuttamisen toimin- taperiaatteet

b. Säännöt henkilökunnan ja johdon kaupankäynnis- tä ja liiketoimista

Yhtiöllä on lisäksi henkilökunnalle laadittu ohjeistus siitä, miten toimitaan tilanteissa, joissa palvelun tar- jontaan liittyy lahjojen tarjoamista tai vastaanottamis- ta. Yhtiössä kulloinkin käytössä olevat palkitsemisjär- jestelmät rakennetaan niin, etteivät ne kannusta Yhti- ön johtoa tai työntekijöitä toimimaan asiakkaan etujen vastaisesti.

Mikäli eturistiriitatilannetta ei edellä mainituista toi- menpiteistä huolimatta voida välttää, tulee Yhtiö viipy- mättä antaa asiakkaalle riittävät tiedot eturistiriitati- lanteen luonteesta ja syistä sekä asiakkaaseen kohdis- tuvista riskeistä ja riskien vaikutusten pienentämisek- si toteutetuista toimenpiteistä ennen liiketoimen suo- rittamista. Xxxxxxx harkitsee itsenäisesti, haluaako hän eturistiriitatilanteesta huolimatta, että liiketoimi suo- ritetaan.

Mikäli kaikista edellä kuvatuista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta mahdollinen eturistiriita ha-

vaitaan vasta liiketoimen suorittamisen jälkeen, asia- kasta informoidaan asiasta viipymättä.

Yhtiö tarkistaa nämä eturistiriitatilanteiden hallin- nointia koskevat menettelytapaohjeet säännöllisesti, vähintään vuosittain ja toteuttaa kaikki tarvittavat toi- menpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

10 KANNUSTIMIA KOSKEVAT TIEDOT

JAM:n asiakkailleen tarjoamiin rahasto- ja strukturoi- tuihin tuotteisiin sekä yhteistyösopimuksiin voi liit- tyä kannustimia. Yhtiö voi esimerkiksi saada palkki- onpalautuksia välittämiensä sijoitusrahastojen hallin- nointipalkkioista sekä mahdollisista tuottosidonnaisis- ta palkkioista. Palkkionpalautukset eivät lisää asiakkai- den kustannuksia.

JAM ei maksa kolmannelle osapuolelle eikä vastaanota kolmannelta osapuolelta välityspalkkiota tai provisio- ta (kannustin), taikka tarjoa tai vastaanota ei-rahallis- ta etua sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhtey- dessä, ellei maksu tai etu paranna asiakkaalle tarjot- tavan palvelun laatua. Vastaanottaessaan tai maksaes- saan etua tai korvausta kolmannelle osapuolelle, JAM huolehtii siitä, että se toimii rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan etujen mukaisesti. Kan- nustimena ei pidetä maksua tai etua, joka mahdollis- taa sijoituspalvelujen tarjoamisen tai on tarpeen niiden tarjoamiseksi, kuten säilytyskulut, toimitus- ja vaihto- palkkiot sekä säännöksiin tai lainsäädäntöön perustu- vat verot ja maksut, ja joka luonteensa vuoksi ei haittaa JAM:n toimimista rehellisesti, tasapuolisesti ja ammat- timaisesti asiakkaan etujen mukaisesti.

JAM arvioi kaikki vastaanottamansa tai maksaman-

sa palkkiot ja varmistaa, että ne perustuvat JAM:n ase- maan asiakaspalvelun tuottamisessa, että niihin liit- tyy lisäarvokomponentti asiakkaalle (lisäpalvelu tai korkeampitasoinen palvelu) ja, että kannustin ei johda koskaan puolueellisuuteen tai vääristyneisyyteen. JAM arvioi myös, että maksu tai palkkio on oikeasuhtainen tarjottavaan lisäpalveluun nähden.

Asiakkaan palvelukokonaisuudesta riippuen JAM tar- joaa lisäarvokomponenttina asiakkaalle mm:

• Säännöllistä asiakkaalle tarjottavien tai asiakkaalla halussa olevien rahoitusvälineiden soveltuvuuden arviointia asiakasryhmästä riippumatta,

• Globaalisti laajan valikoiman asiakkaalle sopivia ra- hoitusvälineitä,

• Tuotteita tai osuus-sarjoja, jotka ovat tarjolla vain JAM:n kautta tai jotka on räätälöity/valmistettu asiakkaan tarpeisiin ja/tai

• Raportointia, analyysejä sekä neuvontaa tehokkaan ja optimaalisen sijoitussalkun rakentamiseen.

• Palkkionpalautukset ja palkkiot ovat korvausta Yh- tiölle sen yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja palveluiden myynti- ja markkinointityöstä tai kor- vausta näiden palveluiden hoitamisesta, kehittämi- sestä ja räätälöimisestä asiakkaalle. Saaduilla palk- kioilla katetaan siten ensisijaisesti toiminnasta ai- heutuvia kustannuksia.

JAM antaa asiakkaalle ennen sijoituspalvelun tarjoa- mista kattavat ja ymmärrettävät tiedot maksetuis-

ta ja vastaanotetuista palkkioista ja/tai eduista. Ennen palvelun tarjoamista asiakkaalle voidaan antaa tiedot maksun tai edun laskentamenetelmästä, jos määrää

ei pystytä tarkkaan määrittämään. Asiakas saa tiedot maksun tai edun tarkasta/todellisesta määrästä jälki- käteen, vähintään vuosittain koosteena. Mikäli JAM:n vastaanottama välityspalkkio, provisio tai rahallinen tai ei-rahallinen etu siirretään asiakkaalle, JAM ilmoittaa asiakkaalle tästä erikseen.

Tarjotessaan täydenvaltakirjan omaisuudenhoitoa JAM ei vastaanota tai pidä itsellään välityspalkkioita, pro- visioita tai muita rahallisia tai ei-rahallisia etuja, jotka kolmas osapuoli tai kolmannen osapuolen lukuun toi- miva henkilö maksaa tai tarjoaa ja jotka liittyvät kysei- sen palvelun tarjoamiseen asiakkaille. Mahdollinen vä- lityspalkkio, provisio tai muu rahallinen etu palaute- taan aina täysimääräisenä asiakkaalle ilman aiheeton- ta viivytystä. Asiakkaalle ilmoitetaan, miten vastaan- otettu välityspalkkio, provisio tai rahallinen tai ei-ra- hallinen etu siirretään asiakkaalle. Vähäistä ei-rahallis- ta etua (esim. Yhtiön ulkomaiselta rahastoyhtiöltä saa- ma materiaali tai koulutus), joka on omiaan paranta- maan asiakkaalle tarjottavan omaisuudenhoitopalve- lun laatua ja joka on laajuudeltaan ja luonteeltaan sel- lainen, että sen ei voida katsoa haittaavan JAM:n toi- mintaa asiakkaan etujen mukaisesti, ei katsota ns. kiel- letyksi kannustimeksi. Nämä kuitenkin ilmoitetaan asi- akkaalle selkeästi ennen palvelun tarjoamista.

JAM ei palkitse tai arvioi henkilöstöään tavalla, joka on ristiriitainen suhteessa sen velvoitteeseen toimia sijoi- tuspalveluja tarjotessaan asiakkaidensa edun mukai- sesti.

JAM:lla ei ole palkitsemista, myyntitavoitteita tai vas- taavia muita järjestelyjä, jotka voisivat kannustaa sen henkilöstöä suosittelemaan tiettyä rahoitusvälinet- tä ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos JAM voisi tarjo-

ta toista rahoitusvälinettä, joka paremmin vastaisi asi- akkaan tarpeita.

11 PALKITSEMISTA OHJAAVAT PERIAATTEET

Yhtiössä käytettävä palkitsemisjärjestelmä perustuu hallituksen hyväksymään strategiaan ja pitkän aikavä- lin tavoitteisiin, ja se toimii yhtenä keskeisenä työka- luna Yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saa- vuttamisessa.

Yhtiön palkitsemisjärjestelmän tukee jatkuvasti teho- kasta eturistiriitatilanteiden -ja riskienhallintaa, erityi- sesti ehkäisten haitallista riskinottoa.

Yhtiön palkitsemisjärjestelmän keskeisenä ohjaava- na periaatteina on palkitsemisen kilpailukyky sekä oi- keudenmukaisuus. Palkitsemisjärjestelmän tavoittee-

na on kannustaa ja palkita henkilöstöä näiden henkilö- kohtaisesta suoriutumisesta ja panoksesta Yhtiön kan- nattavuuden kehityksessä sekä sen strategian mukai- sesta toiminnasta. Toisaalta palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on myös tukea sitoutuneiden ja pätevien ammattilaisten rekrytointia sekä näiden monipuolisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä Yhtiön stra- tegian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen mukaisesti.

Palkitsemisen keskeiset periaatteet:

• Palkitsemisjärjestelmä tukee JAM:n pitkän aika- välin tavoitteita, joihin kuuluvat mm. liiketoimin- nan kannattavuuden pitkän aikavälin kehittäminen, riittävä vakavaraisuus ja kustannustehokkuus.

• Palkitsemisen tulee olla suunniteltu epätervettä riskinottoa ehkäisevällä tavalla.

• Henkilöstö ei palkita tavalla, joka on ristiriitai- nen suhteessa Yhtiön velvoitteeseen toimia sijoi- tuspalveluja tarjotessaan asiakkaiden edun mukai- sesti. Yhtiöllä ei ole palkitsemista, myyntitavoit- teita tai muita järjestelyjä, jotka voisivat kannustaa

sen henkilöstöä suosittelemaan tiettyä rahoitusvä- linettä ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos sijoitus- palveluyritys voisi tarjota toista rahoitusvälinettä, joka paremmin vastaisi asiakkaan tarpeita.

• Yhtiön hallitus tarkistaa vuosittain erikseen mää- rittelemällään tavalla, että palkitsemisjärjestelmää on noudatettu.

12 TOIMEKSIANTOJEN HUOLELLISTA TOTEUTTA- MISTA KOSKEVAT PERIAATTEET (Best Execution)

Nämä toimeksiantojen toteuttamista koskevat toimin- taperiaatteet kuvaavat menettelytavat, joita JAM nou- dattaa vastaanottaessaan ja välittäessään ei-ammatti- maisten ja ammattimaisten asiakkaiden rahoitusväli- neitä koskevia toimeksiantoja sekä tarjotessaan omai- suudenhoitoa saavuttaakseen asiakkaan ja rahas-

to-osuudenomistajien kannalta parhaimpaan mahdol- liseen tulokseen. Kun asiakas tekee liiketoimen Yhtiön välityksellä, asiakas antaa suostumuksensa siihen, että liiketoimi tehdään näiden toimintaperiaatteiden mu- kaisesti.

Mikäli asiakas antaa Yhtiölle erityisiä ohjeita, jotka saattavat estää Yhtiötä toimimasta näiden periaattei- den mukaisesti, välittää Yhtiö toimeksiannon asiak- kaan ohjeiden mukaisesti. Sellaisissa tapauksissa Yhtiö on vapautettu velvollisuudestaan saavuttaa paras mah- dollinen tulos Yhtiön toimeksiantojen välittämistä kos- kevien periaatteiden mukaan.

Yhtiön käytössä oleva palkkiorakenne tai palkkioi- den veloituskäytäntö ei saa aiheuttaa syrjintää toteut- tamispaikkojen kesken. Yhtiö ei saa vastaanottaa toi- meksiantojen ohjaamisesta tietylle toteuttamises-

ta vastaavalle välittäjälle sellaista palkkiota, alennus-

ta tai ei-rahallista etua, joka on ristiriidassa sijoituspal- velulaissa eturistiriitoja tai kannustimia koskevien vaa- timusten kanssa. Yhtiö arvioi säännöllisesti näiden toi- mintaperiaatteiden tehokkuutta sekä käyttämiensä vastapuolien toiminnan laatua.

12.1 Toimeksiantojen välittämisessä huomioon otet- tavat seikat

Asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos määräytyy aina kokonaisvastikkeen perusteella. Kokonaisvastik- keen arvioinnissa Yhtiö ottaa huomioon seuraavat sei- kat (tärkeysjärjestys) välittäessä asiakkaalta vastaan- otettuja tai omaisuudenhoitoon liittyviä toimeksianto- ja:

1. rahoitusvälineen hinta,

2. toimeksiannon toteuttamisesta aiheutuvat kustan- nukset,

3. toimeksiannon toteutumisen nopeus,

4. toimeksiannon toteutumisen ja selvityksen toden- näköisyys,

5. toimeksiannon koko ja luonne sekä muut toimek- siannon kannalta olennaiset seikat.

Kuvattu tärkeysjärjestys voi kuitenkin vaihdella asiak- kaan tai toimeksiannon tai rahoitusvälineen ja toteut- tamispaikan ominaispiirteiden mukaan. Yhtiö arvioi it- senäisesti eri tekijöiden tärkeysjärjestyksen, ellei asi- akkaan ohjeista muuta johdu. Yhtiö pyrkii kuitenkin soveltamaan samoja arviointiperusteita kaikkiin erilai- siin rahoitusinstrumentteihin, joiden kanssa Yhtiö käy kauppaa asiakkaittensa puolesta.

Jos toimeksiannon huolellinen toteuttaminen sitä vaa- tii, Yhtiö voi painottaa myös muita seikkoja. Kokonais-

vastikkeen edullisuuteen vaikuttavat mm. myös kus- tannussäästöt kaupan selvitykseen liittyvissä maksuis- sa ja tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat toimeksian- tojen ajantasaisen edelleen välittämisen ja seurannan.

Toimeksiannot välitetään eteenpäin niiden saapumis- järjestyksessä, jos se on mahdollista ottaen huomioon toimeksiannon koko, asiakkaan määräämät hintarajat tai toimeksiannon muut ehdot sekä toimeksiannon an- totapa. Xxxxxxxxxxxxx vastaanottanut sijoituspalve- lun tarjoaja toteuttaa toimeksiannot oman toteutuspo- litiikkansa mukaisesti. Yhtiö arvioi huolellisesti käyt- tämiensä vastapuolien huolellisen toteuttamisen pe- riaatteet. Yhtiö ottaa toimeksiantojen toteuttajaa vali- tessaan huomioon mm. seuraavat tekijät:

• kokonaisvastike ja kustannustehokkuus,

• riittävät tekniset ja hallinnolliset edellytykset sekä

• riittävä asiantuntemus toimeksiantojen toteutta- miseksi.

12.2 Välittäjälista

Luettelo kulloinkin keskeisimmin käytetyistä välittäjis- tä ja OTC-vastapuolista toimitetaan asiakkaalle pyyn- nöstä tai julkistetaan osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxx.xx. Luettelon välittäjillä ja OTC-vastapuolilla on arvioitu saavutet¬tavan asiakkaan kannalta paras mahdollinen kokonaisvastike.

Toimeksiantoja toteuttavien välittäjien on vuosittain julkistettava tietoja toteuttamispaikkojen nimistä ja to- teutusten laadusta.

12.3 Rahoitusvälineet ja kauppapaikat

12.3.1 Kaupankäynti osakkeilla ja muilla rahoitusväli- neillä, joilla käydään kauppaa säännellyllä markkinal- la tai MTF:ssä

Rahoitusvälineitä, joilla käydään kauppaa arvopaperi- pörsseissä tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestel- missä (MTF) ovat tyypillisesti: osakkeet, ETF:t ja ETC:t.

Yhtiö välittää asiakkaiden toimeksiantoja huolellises

ti valitsemilleen arvopaperinvälittäjille, jotka toteutta- vat ne valitsemillaan kaupankäyntipaikoilla. Asiakkaan kannalta parhaan kokonaisvastikkeen saamiseksi seu- rataan sitä, missä em. rahoitusvälineillä olisi asiakkaan kannalta parasta tehdä kauppaa.

Välittäessään toimeksiantoa Yhtiö voi:

x. xxxxxx toimeksiannon viipymättä käyttämälleen vä- littäjälle,

b. yhdistää toimeksiannon muihin toimeksiantoihin tai jakaa sen osiin.

Edellä kuvatuissa tapauksissa toimeksianto pyritään saamaan toteutetuksi hintaan, joka heijastaa vallitse- vaa markkinatilannetta. Sähköisessä kaupankäynnissä tekniset järjestelyt voivat rajoittaa kaupankäyntipaik- koja ja tapoja sekä näiden periaatteiden toteutumista.

12.3.2 Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa MTF:ssä

Rahoitusvälineitä, joilla käydään kauppaa monenkes- kisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF) ovat tyypil- lisesti: joukkovelkakirjat ja rahamarkkinainstrumentit (valtion velkasitoumukset, sijoitustodistukset, yritysto- distukset ja kuntatodistukset).

Yhtiö välittää asiakkaiden toimeksiantoja huolellises- ti valitsemilleen arvopaperinvälittäjille, jotka toteutta- vat ne MTF:ssä.

12.3.3 Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla ei käydä säännöllisesti kauppaa järjestäytyneillä kaupankäyn- tipaikoilla

Yhtiö voi välittää asiakkaan toimeksiantoja myös ra- hoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa säänneltyjen ja niitä vastaavien muiden markkinoiden ulkopuolel- la eli kahdenvälisesti kaupan osapuolten kesken (ns. OTC-kauppa).

Kaikki mahdolliset OTC-kaupat yhtiö ohjaa sisäisenä toteuttajana (SI, Systemic Internaliser) toimiville vas- tapuolille kauppoihin liittyvien julkistamisvelvoitteiden asianmukaisen hoitamisen vuoksi.

Tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi:

• OTC-johdannaiset, kuten korkojohdannaiset, luot- tojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejoh- dannaiset, arvopaperistetut johdannaiset, hyödy- kejohdannaiset

• Strukturoidut sijoitustuotteet.

Yhtiö välittää kyseisten rahoitusvälineiden joko viit- teelliset tai sitovat hintatarjoukset sellaisille käyttämil- leen vastapuolille, joka tekevät OTC-kauppaa kyseisel- lä rahoitusvälineellä ja jotka toimivat sisäisinä toteut- tajina. Yhtiö pyytää välittäjiltä hintanoteerauksen ra- hoitusvälineelle. Yhtiö tekee sopimuksen sen osapuo- len kanssa, jonka kanssa arvioidaan saavutettavan asi- akkaan kannalta paras kokonaisvastike.

Asiakkaiden merkintä- ja ostotoimeksiannot ohjataan merkintäpaikkaan ja jälkimarkkinakauppoja koskevat toimeksiannot jälkimarkkinakauppoja toteuttavalle si- joituspalvelun tarjoajalle.

12.3.4 Rahasto-osuudet

Yhtiö välittää asiakkaaltaan saamansa rahasto-osuuk- sia koskevan toimeksiannon antamalla sen viipymät- tä suoraan tai kolmannen osapuolen kautta rahastoyh- tiölle, joka hoitaa kyseistä rahastoa. Jos rahasto-osuu- della käydään kauppaa säännellyllä kaupankäyntipai- kalla, Yhtiö noudattaa kohdan 12.3.1 mukaisia toteutta- misperiaatteita.

12.3.5 Yhtiön ulkoistamissopimuksella hoitamien si- joitusrahastojen salkunhoitoa koskevat toimintape- riaatteet

Yhtiö toimii laatimansa ulkoistamissopimuksen nojal- la suomalaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimien sijoi- tusrahastojen salkunhoitajana. Rahaston salkunhoita- jana Yhtiö toimii sijoitusrahaston edun mukaisesti vä- littäessään sijoitusrahaston toimeksiantoja sijoitus- palveluiden tarjoajien toteutettavaksi. Yhtiö toteuttaa kaikki kohtuulliset toimet päästäkseen sijoitusrahas- ton kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ot- taen huomioon hinnan, kustannukset, nopeuden, lii- ketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyy- den, toimeksiannon suuruuden ja luonteen sekä muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset te- kijät. Näiden tekijöiden suhteellinen merkityksen Yhtiö määrittää seuraavin perustein:

a. sijoitusrahaston tavoitteet, sijoituspolitiikka ja eri- tyiset riskit sellaisina kuin ne on esitetty rahas- toesitteessä tai tapauksen mukaan sijoitusrahaston säännöissä;

b. toimeksiannon erityispiirteet;

c. toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälinei- den erityispiirteet;

d. niiden toteuttamispaikkojen erityispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata.

12.4 Toimeksiantojen yhdistäminen ja toteutuneiden toimeksiantojen jakaminen

Asiakkaan toimeksianto voidaan yhdistää toisen asiak- kaan toimeksiannon kanssa. Yhdistäminen voi tapah- tua ainoastaan silloin, jos Yhtiö on arvioinut epäto- dennäköiseksi sen, että yhdistäminen on kokonaistu- loksen kannalta epäedullista ko. asiakkailla. Yhdistetyt toimeksiannot, jotka toteutuvat kokonaisuudessaan, jaetaan keskihinnan perusteella. Mikäli yhdistetyt toi- meksiannot toteutuvat vain osittain, kaupat jaetaan ta- sapuolisesti toimeksiantojen suhteessa keskihinnan perusteella. Tasapuolisuuden periaatteesta voidaan poiketa milloin jaettavissa oleva osuus muodostaisi mi- nimiosuutta pienempi osuus.

12.5 Markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöi- den vaikutukset

Yhtiöllä on oikeus poiketa tilapäisesti näistä periaat- teista markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöi- den vuoksi. Häiriötilanteissa Yhtiö toteuttaa kohtuul- liset toimet päästäkseen tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiakkaan kannalta paras mahdollinen.

12.6 Toimeksiantojen toteuttamisen laadun arvioin- ti ja seuranta

Toimeksiantojen huolellisen toteuttamisen toimin- ta-periaatteiden noudattamisen asianmukaisuutta ja

laatua arvioidaan ja seurataan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Tällöin arvioidaan käytettyjen välittä- jien menettelyjä ja yhtiön sisäisiä prosesseja.

Toteutuksen kokonaisvastikkeen lisäksi seurataan sitä, miten markkinat kehittyvät ja missä erilaisten rahoi- tusvälineiden kauppaa kulloinkin tehdään ja missä kul- lakin rahoitusvälineillä olisi asiakkaan kannalta paras- ta tehdä kauppaa. Kauppaa tehdään vain niiden vasta- puolten kanssa, joiden kautta paras hinta on saavutet- tavissa ottaen huomioon toimeksiannon koko ja rahoi- tusvälineen ominaisuudet.

Mikäli toimeksiannot ohjataan tietyn rahoitusvälineen osalta vain yhdelle vastapuolelle, seurataan erityisen huolellisesti sitä, että toimeksiannot toteutuvat perus- teltuun markkinatilannetta heijastavaan hintaan.

Toimeksiannon toteuttamisen laadun arvioinnin tapa riippuu rahoitusvälineen ominaisuuksista ja siitä, mis- sä rahoitusvälineen kauppaa käydään. Eri markkinapai- koilla toteutettuja toimeksiantoja verrataan muihin eri markkinapaikoilla kulloinkin toteutuneisiin kauppoi- hin. OTC-vastapuolten kanssa tehtyjä kauppoja verra- taan muihin markkinoilta saataviin OTC-kauppoja kos- keviin tietoihin.

Toimeksiantojen toteuttamisen periaatteita tarkiste- taan myös aina silloin, kun esiintyy olennaisia muu- toksia, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn päästä asi- akkaan kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen kulujen, hinnan, nopeuden, toteutuksen ja toimituk- sen todennäköisyyden tai mikä tahansa muu toimeksi- annon toteutuksen kannalta oleellisen seikan näkökul- masta. Tällaiset muutokset ja päivitykset tulevat ole- maan saatavissa Yhtiön verkkosivuilla. Muutokset ovat voimassa julkaisupäivää seuraavasta päivästä tai erik- seen mainitusta myöhemmästä ajankohdasta lukien

Toimeksiantojen toteuttamisperiaatteiden laadun ar- viointitapoja arvioidaan säännöllisesti osana yhtiön si- säistä valvontaa.

13 ASIAKASLUOKITTELU JA LUOKITUKSEN VAIKU- TUS NOUDATETTAVIIN MENETTELYTAPOIHIN

13.1 Yleistä asiakasluokittelusta

Sijoituspalvelulain mukaan Yhtiö on ilmoitettava asi- akkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asi- akkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttä- väksi vastapuoleksi. Luokittelu tapahtuu suoraan lain nojalla ja sijoituspalvelulaki sisältää yksityiskohtaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. Asiak- kaan luokittelulla on vaikutusta sijoittajansuojan laa- juuteen sekä sovellettavaksi tuleviin menettelytapa- sääntöihin. Asiakasluokittelun muuttamisesta sovit- taessa sovitaan asiakasluokittelun soveltamisesta joko asiakkuuteen kokonaisuudessaan tai yhteen tai useam- paan palveluun tai liiketoimeen taikka yhteen tai use- aan erityyppiseen arvopaperiin tai liiketoimeen.

Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa asiakkaan luokitteluun.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on tä- män Sijoittajan tietopaketin liitteenä (ks. Liite 1).

13.2 Hakemus tulla luokitelluksi toisessa asiakasluo- kassa

Asiakkaalla on oikeus hakea Yhtiön tekemän asiakas- luokittelun muuttamista. Luokittelun muuttamista koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti Yhtiöltä saa- tavalla hakemuslomakkeella tai vapaamuotoisesti. Luo- kittelun muuttamisella voi olla vaikutusta sijoittajan- suojaan ja menettelytapasäännösten soveltamiseen.

Ammattimaista asiakasta voidaan tämän hakemukses- ta kohdella ei-ammattimaisena asiakkaana tai hyväk- syttävänä vastapuolena. Myös ei-ammattimaiseksi asi- akkaaksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla koh- delluksi ammattimaisena asiakkaana.

Hyväksyttäväksi vastapuoleksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla kohdelluksi ammattimaisena tai ei-ammattimaisena asiakkaana. Yhtiö harkitsee ta- pauskohtaisesti luokittelun muuttamisen edellytyksiä ja sitä, hyväksyykö se asiakkaan hakemuksen.

Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus pyytää

ei-ammattimaisen asiakkaan kohtelua, jos asiakas kat- soo, ettei sillä ole riittävää kokemusta ja tietämystä ar- vioida tai hallita palveluun tai liiketoimeen liittyviä ris- kejä.

13.3 Luokittelun vaikutukset sijoittajan suojaan Mikäli ei-ammattimainen asiakas pyytää asiakasluokit- telun muuttamista ammattimaiseksi asiakkaaksi, hän

menettää Sijoittajien korvausrahaston suojan (katso Sijoittajien korvausrahastosta tarkemmin luku 12) eikä hän kuulu kaikkien arvopaperimarkkinalain menettely- tapasäännösten suojasäännösten piiriin.

Mikäli ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vasta- puoli pyytää asiakasluokittelun muuttamista ei-am- mattimaiseksi asiakkaaksi, hän tulee Sijoittajien kor- vausrahaston suojan piiriin ja häneen sovelletaan ar- vopaperimarkkina-lainsäädännön menettelytapasään- nöksiä.

13.4 Luokittelun vaikutus sovellettaviin menettelyta- pavaatimuksiin

13.4.1 Ei-ammattimainen asiakas

Asiakkaalle on annettava hyvissä ajoin (ennen kirjal- lisen sopimuksen tekemistä) riittävät tiedot, Yhtiös- tä ja sen tarjoamista palveluista, rahoitusvälineistä ja ehdotetuista sijoitusstrategioista (ml. riskit), toteutta- mispaikoista sekä kaikista kuluista ja liitännäisistä ve- loituksista. Myös tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista on ilmoitettava. Tiedot on annettava py- syvällä tavalla siten, että asiakas voi tulostaa tai tallen- taa ne.

Asianmukaisuuden arvioiminen

Sijoituspalvelulain mukaan Yhtiön tulisi ennen toimek- siantojen välittämispalveluiden tarjoamista ei-ammat- timaiselle asiakkaalle ainoastaan hankkia asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspal- velua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyk- sestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai pal- velu asiakkaan kannalta asianmukainen.

Edellä mainitusta poiketen Yhtiö on kuitenkin päättä- nyt, että kaikista ei-ammattimaisista asiakkaista teh- dään täysimääräinen soveltuvuusarviointi sijoituspal- velu-sopimuksen luonteesta riippumatta (sijoitusneu- vonta, toimeksiantojen välittämistä ja omaisuudenhoi- toa) ja liiketoimen kohteena olevista rahoitusvälinela- jista riippumatta (monimutkaiset rahoitusvälineet ja yksinkertaiset rahoitusvälineet).

Soveltuvuuden arvioiminen

Tarjotessaan toimeksiantojen välittämistä, sijoitus- neuvontaa, tai omaisuudenhoitoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle Yhtiön on hankittava ennen sijoituspalve- lun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellises- ta tilanteesta, mukaan lukien tappionsietokyky, asiak- kaan tai asiakkaan edustajan kyseistä sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä se- kä asiakkaan sijoitustavoitteista, mukaan lukien riski-

raja, jotta Yhtiö voi tehdä arvion asiakkaalle soveltuvis- ta rahoitusvälineistä ja palveluista. Lisäksi Yhtiö hank- kii asiakkaalta tietoja rahanpesun estämistä koskevaan sääntelyyn perustuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.

Yhtiön tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa ar- vioida, vastaako annettava neuvo tai tarjottava palve- lu asiakkaan sijoitustavoitteita, kykeneekö asiakas kan- tamaan taloudellisesti mahdollisen riskin, ja onko asi- akkaalla tai tämän edustajalle tarvittava sijoituskoke- mus ja -tietämys riskien ymmärtämiseksi suositeltuun toimeen. Jos Yhtiö ei saa riittäviä tietoja, se ei saa suo- sitella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitus- välinettä.

Soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on antaa Yhtiölle mahdollisuus toimia asiakkaan etujen mukaisesti. Tä- män vuoksi on tärkeää, että asiakas tai asiakkaan edus- taja antaa Yhtiölle ajantasaiset ja oikeat tiedot. Yhtiöllä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.

13.4.2 Ammattimainen asiakas

Ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen sijoi- tuspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen te- kemistä asiakkaan sijoituskokemus huomioon ottaen riittävät tiedot tarjottavasta palvelusta ja palvelun koh- teena olevien rahoitusvälineiden luonteesta sekä nii- hin liittyvistä riskeistä. Ammattimainen asiakas kuuluu vain osittain menettelytapasäännösten suojan piiriin.

Soveltuvuuden arvioiminen

Sijoituspalvelulain mukaan Yhtiön tulisi ennen sijoitus- neuvonta- tai omaisuudenhoitopalveluiden tarjoamis- ta ammattimaiselle asiakkaalle ainoastaan hankkia asi- akkaalta tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta se- kä asiakkaan sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita.

Edellä mainitusta poiketen Yhtiö on kuitenkin päättä- nyt, että kaikista ammattimaisista asiakkaista tehdään täysimääräinen soveltuvuusarviointi ennen sijoitus- neuvonta- tai omaisuudenhoitopalveluiden tarjoamista ammattimaiselle asiakkaalle.

Tämän mukaan Yhtiö on hankittava ennen edellä mai- nittujen sijoituspalveluiden tarjoamista ammattimai- selle asiakkaalle asiakkaan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien tappionsietokyky, asiakkaan tai asiak- kaan edustajan kyseistä sijoituspalvelua koskevasta si- joituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä asiakkaan sijoitustavoitteista, mukaan lukien riskinsietokyky, jot- ta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusväli- neitä tai palveluita.

Soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on antaa Yhtiölle mahdollisuus toimia asiakkaan etujen mukaisesti. Tä- män vuoksi on tärkeää, että asiakkaan edustaja antaa Yhtiölle ajantasaiset ja oikeat tiedot. Yhtiöllä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.

Jos Yhtiö ei saa riittäviä tietoja, se ei saa suositella asi- akkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä.

Lisäksi Yhtiö hankkii asiakkaalta tietoja rahanpesun estämistä koskevaan sääntelyyn perustuvien velvoit- teidensa täyttämiseksi.

13.4.3 Hyväksyttävä vastapuoli Menettelytapasäännökset ja sijoittajan suojaa koske- vat säännökset eivät sovellu hyväksyttäviin vastapuo- liin. Hyväksyttävä vastapuoli voi pyytää Yhtiöltä kirjal- lisesti, että sijoittajan suojaksi tarkoitettuja menettely- tapasäännöksiä sovellettaisiin sen kanssa tehtäviin lii- ketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osal- ta. Yhtiö harkitsee tapauskohtaisesti, suostuuko se esi- tettyyn pyyntöön.

14 TIETOA ASIAKASVAROJEN SÄILYTTÄMISESTÄ

14.1 Kotimaiset arvo-osuudet ja rahavarat

JAM Advisors Oy ei säilytä omissa nimissään asiakkai- den varoja. Asiakas tekee itse päätöksen varojen säi- lyttämisestä joko valitsemassaan säilytysyhteisössä tai Yhtiön Asiakkaalle ehdottamassa säilytysyhteisössä (Yhtiön käyttämässä säilytysyhteisössä). Kotimaiset ar- vo-osuudet ja rahavarat säilytetään kotimaisessa luot- tolaitoksessa tai ulkomaisen luottolaitoksen Suomen sivuliikkeessä.

Asiakas voi valtakirjalla valtuuttaa Yhtiön hallinnoi- maan asiakkaan osoittamia arvo-osuustilejä ja niihin liittyviä hoitotiliä kyseessä olevan sijoituspalvelusopi- muksen mukaisesti.

Mikäli asiakas avaa hoitotilin ja asiakas tai Yhtiö asiak- kaan valtuutuksen perusteella avaa siihen liittyvän ar- vo-osuustilin Yhtiön tarjoamien sijoituspalveluita var- ten, rajoittuu Yhtiön vastuu säilyttäjän toimista ja lai- minlyönneistä siihen, että Yhtiö valitsee säilytysyhtei- sön huolellisesti. Säilytysyhteisö tulee olla Finanssival- vonnan tai sitä muussa valtiossa vastaavan toimivaltai- sen viranomaisen valvonnassa. Säilytyspalvelusta vas- taa asianomainen säilyttäjä asiakkaan kanssa tekemän- sä sopimuksen mukaisesti.

Sijoituspalvelun piirissä oleviin rahoitusvälineisiin ja rahavaroihin kohdistuvat vakuus- ja kuittausoikeudet on määritelty kyseessä olevassa sijoituspalvelusopi-

muksessa tai muussa asiakkaan ja Yhtiön välisessä so- pimuksessa tai asiakkaan ja säilytysyhteisön välisessä sopimuksessa.

14.2 Ulkomaiset rahoitusvälineet

Ulkomaiset rahoitusvälineet säilytetään joko asiakkaan itsensä tai Yhtiön asiakkaan nimiin ja lukuun avaamas- sa koti- tai ulkomaisissa säilytysyhteisöissä. Säilytys- yhteisö voi kansainvälisen käytännön mukaisesti säi- lyttää asiakkaan ulkomaisia rahoitusvälineitä säilytys- yhteisön valitseman ulkomaisen säilytysyhteisön (ali- säilyttäjä) yhteistilillä. Alisäilyttäjät voivat edelleen säi- lyttää arvopapereita omilla alisäilyttäjillään. Yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti ulkomaisia rahoi- tusvälineitä ei yleensä voida rekisteröidä asiakkaiden nimiin, vaan ne rekisteröidään edellä mainitun säily- tysyhteisön tai sen alisäilyttäjän nimiin asiakkaiden lu- kuun. Säilytysyhteisö pitää omassa säilytyskirjanpidos- saan erillään asiakkaiden lukuun säilyttämänsä varat.

Ulkomaisten rahoitusvälineiden tai rahavarojen säi- lyttäjällä voi olla kyseisiin rahoitusvälineisiin tai raha- varoihin kohdistuva vakuus- tai kuittausoikeus. Asiak- kaan yhteistilillä säilytettävät rahoitusvälineet voivat olla vakuus- ja kuittausoikeuden kohteena myös mui- den asiakkaiden velvoitteiden perusteella.

Ulkomaisten rahoitusvälineiden säilyttämiseen ja vaih- dantaan voi liittyä kotimaisten rahoitusvälineiden säi- lyttämiseen verrattuna ennalta arvaamattomia riske- jä varsinkin, jos alisäilyttäjän kotipaikka on ETA-alueen ulkopuolella. Tällaisia riskit voivat olla mm. poliittisia, markkinainfrastruktuuri liittyviä, oikeudellisia ja vero- tuksellisia. Ulkomaisia rahoitusvälineitä ei yleensä re- kisteröidä asiakkaan nimiin vaan niitä säilytettään säi- lyttäjän nimiin avatulla ulkomaisen alisäilyttäjän hal- lussa olevilla tileillä, joihin sovelletaan paikallista lain- säädäntöä. Siten on mahdollista, että mahdollisessa konkurssi- tai muussa maksukyvyttömyystilanteessa rahoitusvälineet eivät ole välttämättä erotettavissa säi- lyttäjän tai sen alisäilyttäjän varoista. Edellä mainitut riskit jäävät asiakkaan kannettavaksi.

14.3 Rahasto-osuudet

Sijoitusneuvonnan piirissä olevia kotimaisia sijoitus- rahasto-osuuksia säilytetään asiakkaan omalla nimellä rahastoyhtiön ylläpitämässä rahasto-osuusrekisterissä.

Ulkomaisten rahastojen rahasto-osuuksia voidaan säi- lyttää rahastoyhtiön rekisterissä Yhtiön sateenvarjoti- lin alla asiakkaan nimellä yksilöidyllä tiedolla siten, että jokaisen asiakkaan rahasto-osuudet raportoidaan ra- hastoyhtiön toimesta erikseen asiakaskohtaisesti.

Yhtiö voi käyttää myös alisäilyttäjien palveluita ulko- maisten rahastoyhtiöiden säilytyksessä siten, että lop- puasiakaserittely tehdään yhtiön tai alisäilyttäjän jär- jestelmässä ja varsinainen säilytys rahastoyhtiössä on alisäilyttäjän nimissä.

14.4 Kaupankäynnin asiakasvaratilit

Yhtiö ylläpitää eri valuutoissa olevia kaikille asiakkail- le tarkoitettuja yhteisiä asiakasvaratilejä ns. koontitile- jä, jotka on tarkoitettu ainoastaan kaupankäynnin te- hostamiseen eikä asiakasvarojen säilyttämiseen. Näi- den tilien kautta hoidetaan asiakkaiden rahoitusväline- sijoituksiin liittyvä maksuliikenne sekä muu kyseessä olevaan sijoituspalveluun liittyvä maksuliikenne. Asiak- kaan varat ovat tilillä vain kaupan selvityksen ajan. Ky- seisillä asiakasvaratileillä olevat rahavarat säilytetään erillään Yhtiön rahavaroista. Yhtiön käytössä olevat järjestelyt ja muut säännölliset seurantaprosessit var- mistavat, että asiakkaiden rahavaroja ja niiden muu- toksia voidaan luotettavasti ja jatkuvasti seurata koko- naisuutena sekä erikseen kunkin asiakkaan osalta. Yh- tiön asiakasvaroja hallinnoiva maksuliikennepankki an- taa asiakasvaratileillä oleville asiakkaiden rahavaroille kuittaamattomuussuojan, eli pankki ei voi käyttää Yh- tiön asiakasvaratilillä olevia rahavaroja Yhtiöltä olevien saataviensa kuittaukseen.

Asiakasvaratilillä oleville varoille ei makseta korkoa.

15 SIJOITUS- JA OHEISPALVELUIHIN LIITTYVÄT KULUT JA PALKKIOT

Sijoitus- ja oheispalvelusta perittävät palkkiot ilmene- vät kyseistä palvelua koskevasta asiakassopimukses- ta. Lisäksi Yhtiön laatimassa Kulujen vaikutus sijoituk- sen tuottoon – tiedotteessa kerrotaan esimerkein JAM Advisors Oy:n ja sen asiakkaan välisiin sijoituspalve- lusopimuksiin liittyvien tuotteiden ja sijoituspalvelui- den kulut ja palkkiot. Tiedote on osa asiakkaan sopi- musta ja täydentää muuta Yhtiön antamaa informaa- tiota tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä kuluista, perit- tävistä palkkioista, sekä Yhtiön kolmansilta osapuolilta saamista maksuista. Yhtiö päivittää tätä tiedotetta tar- peen mukaan. Tiedotteen viimeisin versio on saatavilla osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxx.xx.

Yhtiö raportoi neljännesvuosittain kootusti asiakkaan maksamat kulut sekä prosenttimäärinä että euroina. Lisäksi kulut ilmoitetaan ennen yksittäisen sijoituspää- töksen tekemistä.

16 TIETOA RAHOITUSVÄLINELAJIEN LUONTEESTA JA NIIHIN LIITTYVISTÄ TYYPILLISISTÄ RISKEISTÄ

Rahoitusvälineiden hankintaan liittyy aina taloudelli- nen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoi-

tetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan.

Tässä osiossa on esitetty yleiskuvaus Yhtiön sijoitus- ja oheispalveluihin liittyvien rahoitusvälinelajien luon- teesta ja niihin liittyvistä tyypillisistä riskeistä. Jäljem- pänä esitetty kuvaus ei ole tyhjentävä eikä se sisällä kaikkia mahdollisia kyseisiin rahoitusvälineisiin liitty- viä riskejä.

Koska asiakas aina yksin vastaa omien sijoituspäätös- tensä taloudellisista seuraamuksista, tulisi asiakaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä huolellisesti tutus- tua rahoitusvälinettä koskeviin ehtoihin, ominaisuuk- siin ja niistä mahdollisesti aiheutuviin velvollisuuksiin, jotta asiakas voi ymmärtää rahoitusvälineisiin liittyvät riskit sekä sijoituspäätöksestä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset asiakkaan taloudelliseen asemaan mukaan lukien verovaikutukset. Asiakkaan on syytä perehtyä myös sijoitusmarkkinoihin, erilaisiin sijoitusvaihtoeh- toihin ja sijoituspalveluihin.

On myös tärkeää muistaa, että rahoitusvälineiden his- toriallisen tuoton kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

16.1 Rahoitusvälinelajit Osakkeet

Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pää-

omanehtoinen arvopaperi. Osake tuottaa yleensä osallistumisoikeuden yhtiökokouksessa sekä oikeu- den mahdolliseen osinkoon ja uusien osakkeiden mer- kintään osakeannissa. Osakkeiden tuotto muodostuu osingosta ja osakkeen mahdollisesta arvonnoususta.

Osakkeen arvo perustuu senhetkiseen yleiseen näke- mykseen osakkeen liikkeeseen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakkeiden arvonnousu tai -lasku realisoituu, kun sijoittaja myy osakkeet.

Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyy- pillistä voimakas arvon vaihtelu (osakeriski) ja kau- pankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Osakkeisiin liittyy monia muita sijoituskohteita kor- keampi riski, mutta toisaalta niiden tuottomahdolli- suus on myös korkea. Osakkeen tuottokehitys on pit- källä aikavälillä riippuvainen yhtiön liiketoiminnan tu- loksesta. Lyhyellä aikavälillä osakemarkkinoiden ylei- nen kehitys vaikuttaa yksittäisen osakkeen arvoon.

Osakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista, että tavoitel- tu tuotto jää saavuttamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan.

Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja kaupankäyn- tiin saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoit-

tamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi. Lisäksi euro- alueen ulkopuolelle tehtäviin osakesijoituksiin sisältyy valuuttakurssiriski.

Osakkeisiin rinnastetaan myös merkintä- ja optio-oi- keudet, jotka oikeuttavat liikkeeseen laskeneen yhti- ön osakkeita. Merkintä- ja optio-oikeuden volatiliteetti on korkeampi kuin alla olevan osakkeen (vipuvaikutus), johtuen pienemmästä sitoutuneesta pääomasta.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahasto kerää sijoittajilta pääomia yhteen ja si- joittaa varat rahoitusvälineisiin sijoitusrahaston sään- nöissä määritettyjen sijoitustavoitteiden mukaises-

ti. Sijoitusrahastoon sijoittaminen tarkoittaa sitä, että asiakas ostaa sijoitusrahaston osuuksia ja hänestä tu- lee näin rahaston osuudenomistaja, omistamiensa ra- hasto-osuuksien suhteessa.

Sijoitusrahastoa hallinnoi rahastoyhtiö ja varoja hoi- taa salkunhoitaja. Rahaston säännöissä määritetään ra- haston sijoitusstrategia, sijoitustoiminnan tavoitteet ja mahdolliset rajoitukset.

Kunkin sijoitusrahaston avaintietoesitteessä on kuvat- tu kyseisen sijoitusrahaston ominaisuuksia ja sijoitus- rahastoon liittyviä riskejä. Rahastot ovat yleensä likvi- dejä päivittäin, mutta rahastojen likviditeettiä on voitu rajoittaa rahaston säännöissä esim. poikkeuksellisten markkinatilanteiden varalta rahasto-osuudenomistaji- en edun vuoksi tai xxxxxxxx harjoittaman sijoituspoli- tiikan vuoksi (likviditeettiriski).

Sijoituskohteen valinnan mukaan sijoitusrahastot voi- daan jakaa mm. osake-, yhdistelmä-, pitkän koron se- kä lyhyen koron rahastoihin. Lisäksi on olemassa esi- merkiksi hyödyke-, vaihtovelkakirja-, yrityslaina- ja in- deksirahastoja. Rahastot voivat sijoittaa myös tietyil- le maantieteellisille alueille ja toimialoille. Valuuttariski voi liittyä ulkomaille sijoittaviin rahastoihin. Perintei- sistä sijoitusmarkkinoista pienin tuotto-odotus ja ris- ki on rahamarkkinoilla (lyhyen koron rahastot) ja suu- rin osakemarkkinoilla (osakerahastot). Sijoitusrahastot noudattavat riskin hajauttamista koskevia periaatteita. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat kuitenkin näistä pe- riaatteista. Jotkin erikoissijoitusrahastot on tarkoitettu vain ammattimaisille asiakkaille.

Sijoitusrahastot voidaan lisäksi jaotella voitonjakoon perustuvan jaottelun mukaan niihin, jotka jakavat voit- toa vuosittain sekä kasvurahastoihin, joissa voitto kas-

vattaa rahasto-osuuden arvoa. Samassa rahastossa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia.

Osa sijoitusrahastoista ns. UCITS-rahastot, on sään- nelty kaikissa EU-maissa yhteneväisellä lainsäädän- nöllä. Muita sijoitusrahastoja ovat mm. erikoissijoitus- rahastot, jotka voivat poiketa merkittävästi toisistaan toiminnaltaan ja säännöiltään, sekä voivat ottaa enem- män riskiä sijoitustoiminnassaan kuin UCITS-rahastot.

Rahastoyhtiö, joka hallinnoi sijoitusrahastoa, laskee säännöllisesti rahasto-osuuksien sen hetkisen voimas- sa olevan arvon, joka perustuu rahastoon sisältyvien rahoitusvälineiden kurssikehitykseen ja tuottoon.

Rahastoyhtiön on lunastettava rahasto-osuudet si- joittajan niin vaatiessa. Sijoitusrahaston varoista peri- tään sen toimintaan liittyvät kulut, kuten hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, sekä mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot, joiden määrä on rahastokohtainen, ja ne yksi- löidään rahaston avaintietoesitteessä. Muita sijoittajan maksamia kuluja ovat mahdolliset rahaston merkin-

tä-ja lunastuspalkkiot.

Asiakkaan tulee tutustua sijoitusrahaston sääntöihin, avaintietoesitteeseen ja hinnastoon ennen sijoitusra- hastosijoituksen tekemistä.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kuntien, vakuutus- tai rahoituslaitoksien tai yritysten liikkeeseen laske- mia velkasitoumuksia, tarkoituksena hankkia pitkäai- kaista rahoitusta, yleensä kahdesta vuodesta ylöspäin. Joukkovelkakirjan arvo määritellään sen kassavirtojen nykyarvojen perusteella, ja kassavirrat muodostuvat kuponkikoroista ja lainan pääoman takaisinmaksuis- ta. Joukkovelkakirjalaina voi olla kiinteä-, vaihtuva-, tai nollakorkoinen. Joukkovelkakirjalainan tuoton määräy- tymisperusteet määritellään kunkin yksittäisen lainan ehdoissa. Lainan korko voi olla kiinteä tai vaihtuvaan viitekorkoon sidottu ja se maksetaan vähintään vuosit- tain, vaihtuvakorkoisissa lainoissa useimmiten puoli- tai neljännesvuosittain. Tuoton määrään voivat vaikut- taa myös emissiokurssi ja perittävä merkintäpalkkio.

Perinteiset joukkolainat ovat yleensä vakuudettomia.

Debentuurilainat ovat joukkovelkakirjalainoja joilla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla si- toumuksilla. Suuremman riskin ja huonomman likvidi- teetin vuoksi debentuurilainalle maksetaan tavanomai- sesti parempaa korkoa kuin muille joukkovelkakirjalai- noille.

Optiolaina on joukkovelkakirjalaina, johon liittyy oi- keus ostaa lainana liikkeeseenlaskijan osakkeita tiet- tynä aikana tiettyyn hintaan. Jälkimarkkinoilla voidaan käydä kauppaa erikseen optiolla ja lainalla. Osa kupon- kikorosta on käytetty osakeoption ostamiseen, jolloin optiolainan kuponkikorko on alhaisempi kuin joukko- velkakirjalainan.

Vaihtovelkakirjalainassa sijoittajalla on tavallisen jouk- kovelkakirjalainan lisäksi mahdollisuus vaihtaa velka- kirja joko osittain tai kokonaan yhtiön osakkeisiin. Näin ollen sijoittaja saa vuosittaista tuottoa korosta sekä mahdollisuuden hyötyä yhtiön osakkeen kurssinousus- ta. Jos sijoittaja ei halua vaihtaa velkakirjaansa yhtiön osakkeisiin, vaihtovelkakirja maksetaan hänelle takai- sin lainaehtojen mukaisesti. Vaihtovelkakirjan voi vaih- taa yhtiön osakkeisiin vain lainaehdoissa määriteltynä merkintäaikana.

Vaihtovelkakirjalaina eroaa optiolainasta siinä, et-

tei optio-oikeus ole erotettavissa lainaosuudesta. Op- tio-oikeuden käytön jälkeen vaihtovelkakirjaan sidottu lainaerä poistuu liikkeellelaskijayrityksen kirjanpidosta ja konvertoituu osakepääomaksi.

Joukkovelkakirjalainaan tavallisesti liittyvät riskit ovat korko-, markkina-, luotto- ja selvitysriski. Valuuttaris- ki voi liittyä ulkomaisiin joukkovelkakirjalainoihin. On mahdollista, ettei lainalle muodostu laina-aikana jat- kuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, eli lainaan kohdistuu likviditeettiriski. Joukkovelkakirjalainoissa on sekä tur- vallisempia, että riskipitoisempia sijoituskohteita. Va- kavaraisen valtion joukkovelkakirjalainoista maksetaan alhaisinta korkoa, perustuen siihen, että niitä pidetään lähes riskittöminä. Mitä enemmän riskiä lainan takai- sinmaksuun liittyy, sitä enemmän liikkeeseenlaskijalta yleensä vaaditaan maksettavan korkoa. Korko- tai muu markkinariski tarkoittaa riskiä sijoituksen arvon alene- misesta korkotason noustessa tai indeksin, johon lai- nan tuotto on sidottu, arvo kehittyy epäsuotuisasti. In- deksilainoihin liittyy myös vipuvaikutusriski.

Rahamarkkinainstrumentit Rahamarkkinainstrumentit ovat vieraan pääoman eh- toisia instrumentteja, joilla yhteisöt hakevat rahoi- tusmarkkinoilta lyhytaikaista rahoitusta. Rahamark- kinainstrumentteja ovat tyypillisesti valtion velkasi- toumukset, kuntatodistukset, sijoitustodistukset, yri- tystodistukset ja ECP:t (Euro Commercial Paper). Sijoi- tustodistus on pankin, yritystodistus ja ECP:t ovat yri- tyksen ja kuntatodistus kunnan liikkeeseen laskema velkasitoumus. Valtion velkasitoumus on valtion 1–12 kuukaudeksi liikkeeseen laskema velkasitoumus.

Rahamarkkinainstrumenttien laina-aika on korkein- taan 12 kuukautta. Rahamarkkina-instrumentit ovat pääsääntöisesti nollakorkoisia todistuksia, jonka halti- jalle liikkeeseenlaskija maksaa todistukseen merkittynä eräpäivänä sijoituksen nimellisarvon. Nollakorkoisten rahamarkkinasijoitusten tuotto muodostuu hankinta- hinnan ja nimellisarvon erotuksena. Sopimuksen voi tarvittaessa myydä jälkimarkkinoilla, jolloin takaisinos- to tapahtuu ostohetken vallitsevaan markkinahintaan.

Rahamarkkinainstrumentteihin kuten muihinkin kor- koinstrumentteihin liittyvä riski voidaan jakaa kah- teen osaan: toisaalta korkotason vaihtelusta aiheutu- vaan riskiin (korkoriski) ja toisaalta liikkeeseenlaskijan maksukykyyn liittyvään luottotappioriskiin (luottoris- ki). On myös mahdollista, että rahamarkkinasijoituk- selle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jäl- kimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään jouk- kovelkakirjaa jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski). Sel- vitysriski syntyy, jos osapuolten välillä maksujen sekä toimitusten osalta vastapuoli ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan.

Warrantit

Warrantti on arvopaperi, jonka arvo määräytyy sen kohde-etuuden (esim. osake tai indeksi) arvon perus- teella. Warrantin haltija pyrkii hyödyntämään esim. osakkeiden arvonmuutoksia option kaltaisella johdan- naisarvopaperilla omistamatta kohde-etuutena ole- via osakkeita. Ehdoista riippuen warrantti oikeuttaa haltijansa saamaan warrantin kohteen arvon kehityk- sen perusteella maksettavan käteissuorituksen tai os- tamaan tai myymään warrantin kohteena olevan osak- keen määrättyyn hintaan. Warrantin toteutushinta määrittää hinnan, jolla sijoittajalla on oikeus ostaa (os- towarrantti) tai myydä (myyntiwarrantti) kohde-etuus tiettynä päivänä tiettyyn hintaan. Warrantin kerroin puolestaan osoittaa, kuinka monta warranttia tarvitaan kohde-etuuden ostamiseen tai myymiseen.

Warrantin haltijoille ei warrantin perusteella synny mitään oikeuksia suhteessa kohde-etuusyhtiöön, esi- merkiksi oikeutta osinkoon.

Warrantteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-lista-

tut warrantit. Listatuilla warranteilla voi käydä kaup- paa pörssissä koko warrantin voimassaolon ajan, joka yleensä on 1–2 vuotta. Vaikka warranttien nimellinen juoksuaika on pitkä, sijoitetaan warrantteihin usein vain muutaman päivän tai muutaman kuukauden ajak- si. Ei-listatuille warranteilla on olemassa rajattu pörs- sin ulkopuolinen jälkimarkkina (likviditeettiriski), tai ei ollenkaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi ol-

la useita vuosia. Ei-listatut warrantit ovat tyypillisesti tiettyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia.

Warranttien kaupankäynnissä keskeisessä osassa on warrantin liikkeeseenlaskijan antama markkinatakaus tarkoittaen, että markkinatakauksessa liikkeeseenlas- kija sitoutuu antamaan warrantille koko jatkuvan kau- pankäynnin ajan osto- ja myyntinoteerauksen.

Warranteille on tunnusomaista hyvin korkea riskitaso ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua pääomaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan warranttiehtojen mukaisesti eräpäivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan warrantin kohde-etuuden arvon noustes- sa. Mikäli kohde-etuuden arvo laskee, voi sijoittaja me- nettää koko sijoitetun pääoman ja jäädä ilman tuottoa. Tyypillisimpiä warranteihin liittyviä riskejä ovat mark- kinariski, vipuvaikutusriski, luottoriski, likviditeetti- riski, ennenaikainen takaisinmaksuriski (takaisinmak- su-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdolli- sesti valuuttariski.

Asiakkaan tulee perehtyä huolellisesti warrantin ehtoi- hin, jotta asiakas erottaa erilaiset warrantit ja niiden ominaisuudet toisistaan.

Johdannaiset

Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jon- ka arvo voi riippua sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista, hintavaihtelusta, korkotason vaihtelus- ta, sopimuksen erääntymisajasta tai muusta tekijästä. Kohde-etuutena voi olla mm. osake, korko, hyödyke, valuutta, luottoriski, indeksi tai tällaisen kohde-etuu- den hinnan kehitystä kuvaava tunnusluku.

Johdannaisia ovat optiot, termiinit, futuurit, vaihtoso- pimukset ja näiden yhdistelmät.

Johdannaissopimukset voivat olla vakioituja joilla voi- daan käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla ja/tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai va- kioimattomia (OTC johdannaiset) joilla käydään kauppa säänneltyjen markkinoiden ulkopuolella.

Johdannaisia käytetään yleisimmin muiden sijoitusten suojaamiseen, yleensä kohde-etuuden arvon muutok- silta tai hyötymään niistä. Johdannaissopimusten voi- massaoloaika voi vaihdella erittäin lyhyestä muutamiin vuosiin. Sopimusvelvoite täytetään lähtökohtaisesti toimittamalla kohde-etuus tai suorittamalla sopimuk- sen arvo rahassa sopimuspäivänä. Johdannaissopimuk- sista voi tyypistä riippuen aiheutua asiakkaalle mui-

ta sopimuksen ehdoissa määriteltyjä taloudellisia si- toumuksia tai velvoitteita hankintakustannuksen lisäk- si, ja hankintaan voi liittyä myös vakuusvaatimus.

Johdannaissopimuksen arvo voi muuttua nopeasti ja voimakkaasti, jolloin haltija voi joutua kattamaan mah- dollisen vakuusvajeen lisävakuuksilla tai joutua reali- soimaan vakuus. Johdannaisten likviditeettiin saattaa myös liittyä rajoituksia.

Johdannaisten arvoon vaikuttavat suoraan koh-

de-etuuksiin liittyvät riskit ja niistä aiheutuvat hin- nanvaihtelut. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilli- set riskit ovat edellä mainitun kohde-etuuden arvoon vaikuttavan markkinariskin lisäksi myös vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luottoriski, vipuvaiku- tusriski (rakenne jolloin pienellä kohde-etuuden muu- toksella voi olla suuri vaikutus johdannaissopimuksen arvoon) sekä mahdollinen valuuttariski.

Optio tarkoittaa oikeutta, mutta ei velvollisuutta, os- taa tai myydä rahoitusväline esim. osake tai muu koh- de-etu sovittuun hintaan. Tämä voi tapahtua toteu- tushintaan etukäteen määritettynä päivänä tai en- nen sitä. Esim. osakkeen osto-optio antaa haltijalle oi- keuden tietyn ajanjakson aikana ostaa jo liikkeeseen laskettuja osakkeita, etukäteen määrättyyn hintaan.

Osakkeen myyntioptio taas antaa haltijalle oikeuden tietyn ajanjakson aikana myydä osakkeita, etukäteen määrättyyn hintaan.

Osto- ja myyntioptioiden ostaminen on vähemmän riskisempää kuin myyminen. Option voi jättää käyt- tämättä, jos kohde-etuutena olevan arvopaperin arvo kehittyy epäsuotuisasti. Suurin mahdollinen tappio ra- joittuu tällöin itse optiosta maksettuun hintaan ja väli- tyspalkkioihin tai muihin transaktiomaksuihin. Optioi- hin liittyy edellä kuvatut johdannaisiin liittyvät riskit.

Futuureilla ja termiineillä tapahtuvaan kaupankäyn- tiin liittyy sitoumus kohde-etuutena olevan arvopape- rin tai hyödykkeen ostamisesta tai myynnistä toteu- tusajankohtana. Futuuri- ja termiinisopimuksia koskee vakuuden asettamisvelvollisuus, jonka vaikutuksiin si- joittajien on syytä perehtyä. Kaikkien pörssissä kau- pattavien futuurien ja termiinien hinta lasketaan päi- vittäin ja sijoittajan on maksettava mahdolliset lisäva- kuudet. Muussa tapauksessa vastapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Futuureihin ja termiineihin liittyy edellä kuvatut johdannaisiin liittyvät riskit.

Vaihtosopimuksella tarkoitetaan, että osapuolet so- pivat jatkuvista toisilleen suoritettavista maksueristä.

Nämä lasketaan esimerkiksi kiinteän tai liikkuvan ko- ron perusteella (ns. korkoswap) tai sovittuna ajankoh- tana tapahtuvasta tietynlaisen omaisuuden, kuten va- luutan vaihdosta (ns. valuuttaswap). Vaihtosopimuksiin liittyy edellä kuvatut johdannaisiin liittyvät riskit.

Johdannaissopimuksista voidaan muodostaa yhdis- telmiä. Yksittäisen johdannaissopimuksen ehdot voi- vat olla sellaisia, että voitto- tai tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suureksi, teoriassa jopa rajattomaksi. Asi- akkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oi- keuksiin sekä muihin vaikutuksiin.

Strukturoidut tuotteet

Strukturoiduilla tuotteilla tarkoitetaan yleensä joukko- laina- tai talletusmuotoisia sijoituksia, jotka muodos- tuvat pääsääntöisesti korkokomponentista ja riskilli- sestä johdannaiskomponentista tai muusta riskipitoi- sesta osasta. Strukturoidun tuotteen tuotto on yleensä sidottu valittujen kohde-etuuksien kehitykseen. Koh- de-etuuksina voivat olla esim. osakkeet, osakeindeksit, korkoinstrumentit, korkoindeksit, rahastot, valuutat, hyödykkeet, luottoriskitasot tai näiden erilaiset yhdis- telmät.

Strukturoidut tuotteet voivat olla rakenteeltaan hyvin monimutkaisia kuten myös pääomaturvaamattomia, joten sijoittajan tulee perehtyä sijoituskohteen ominai- suuksiin ja riskeihin huolellisesti ennen sijoituspäätök- sen tekemistä.

Yleisimpänä strukturoituna tuotteena pidetään indek- silainaa, jossa sijoittajalla on mahdollisuus saada tuot- tona tietty prosenttimääräinen osuus kohde-etuudek- si valitun viiteindeksin (esim. osakeindeksi) mahdolli- sesta positiivisesta kehityksestä. Lainan kohde-etuuk- sien arvo voi laina-aikana kehittyä positiivisesti tai ne- gatiivisesti.

Tuottorakenne saattaa joskus sisältää vipuvaikutuksia, joiden vuoksi jo pienillä kohde-etuuksien kehityksen muutoksilla voi olla suuri vaikutus strukturoidun tuot- teen arvoon ja tuottoon (vipuvaikutusriski).

Tuoton laskentaan vaikuttavat myös koronlaskenta- perusteet sekä mahdolliset tuotto-kertoimet. Kos-

ka strukturoituun tuotteeseen yleensä sisältyy korko- komponentti, kuten strukturoidun joukkovelkakirjalai- nan osalta on aina tilanne, liittyy tuotteeseen korko- riski. Markkinakorkojen lasku nostaa indeksilainan jäl- kimarkkina-arvoa ja xxxxxxxxxx nousu puolestaan las-

kee sitä muiden tekijöiden pysyessä ennallaan.

Indeksilainat on suunniteltu pidettäviksi eräpäivään saakka. Mikäli sijoittaja myy tällaisen sijoituksen en- nen eräpäivää, hänellä on markkinakehitykseen (mark- kinariski) ja jälkimarkkinoiden likviditeettiin liitty-

vä riski. On myös mahdollista, että lainalle ei muodos- tu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jol- loin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälki- markkinoilla (likviditeettiriski). Jälkimarkkinahinta voi myyntitilanteessa olla matalampi kuin lainaa merkit- täessä, joten riskinä on, että sijoituksesta aiheutuu si- joittajalle pääomatappiota.

Tiettyjä Indeksilainoja voi olla vaikeaa tai mahdoton- ta myydä tiettyinä aikoina. Liikkeeseenlaskijalla voi ol- la lainaehtojen mukaan oikeus maksaa laina ennenai- kaisesti takaisin, jolloin on myös mahdollista, että ta- kaisinmaksettava määrä on nimellisarvoa matalam-

pi. Sijoittajan tuleekin kiinnittää huomiota mahdollisiin kaupankäyntirajoitteisiin sekä liikkeeseenlaskijan en- nenaikaiseen takaisinmaksuoikeuteen ennen sijoitus- päätöstä.

Indeksilainaan liittyy aina myös liikkeeseenlaskijas- ta johtuva luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan ris-

kiä siitä, ettei liikkeeseenlaskija indeksilainan eräänty- essä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan eli maksa- maan sijoittajalle lainan nimellispääomaa tai/ja tuot- toa. Luottokelpoisuusluokitus on yksi tapa arvioida luottoriskiä, mutta on syytä muistaa, että luottokelpoi- suusluokitus saattaa muuttua tai se saatetaan poistaa milloin tahansa.

Jos indeksilaina lasketaan liikkeeseen muussa valuu- tassa kuin euroissa, liittyy lainaan tältä osin myös va- luuttariski. Myös kohde-etuudet voivat sisältää valuut- tariskiä.

Valtion talletussuoja ei koske indeksilainoja.

Sertifikaatit

Sertifikaatti on arvopaperistettu johdannainen, jonka tuottoprofiili vaihtelee tuotteittain. Sertifikaatteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-listatut sertifikaatit. Lista- tuilla sertifikaateilla käydään kauppaa pörssissä, niille on olemassa normaalitilanteessa likvidi jälkimarkkina, ja ne ovat juoksuajaltaan yleensä muutaman kuukau- den mittaisia. Ei-listatuille sertifikaateille on olemassa rajattu pörssin ulkopuolinen jälkimarkkina, tai ei ollen- kaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi olla usei- ta vuosia. Ei-listatut sertifikaatit ovat tyypillisesti tiet- tyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia.

Sertifikaateille on tunnusomaista hyvin korkea riskita- so ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua pää- omaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan sertifikaattiehtojen mukaisesti erä- päivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan sertifikaatin kohde-etuuden ar- von noustessa. Tyypillisimpiä sertifikaatteihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski, luottoris- ki, likviditeettiriski, ennenaikainen takaisinmaksuriski (takaisinmaksu-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdollisesti valuuttariski.

Osakelainaus

Osakelainaus tarkoittaa arvopaperien eli osakkei- den siirtämistä eli lainaamista kolmannelle osapuolel- le määrätyksi ajaksi. Määräajan lopuksi osakkeet lai-

naan ottanut osapuoli palauttaa saman liikkeeseenlas- kijan osakkeet ja samantyyppiset osakkeet takaisin lai- nanantajalle. Lainanottajan sitoumus vastaavanlaisten arvopaperien siirrosta turvataan vakuudella (joka siir- retään yleensä omistusoikeuden siirtona markkinoiden vakiosopimusten mukaisesti). Kyseessä on kehittynyt kaupankäyntistrategia, johon sisältyy monia erityisris- kejä. Osakelainaukseen liittyy mm. luottoriski.

ETF-rahastot (Exchange Traded Funds)

ETF-rahastot ovat säännellyllä markkinalla kaupan- käynnin kohteena olevia rahastoja, eli ETF-rahastoja voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörs- seistä. ETF-rahastojen säännöissä määritellään rahas- ton sijoituspolitiikka. ETF-rahastot voivat poiketa toi- sistaan merkittävästi sijoituspolitiikan ja riskien osalta.

ETF-sijoittamiseen liittyvät riskit ovat pääsääntöisesti samat kuin muussa kansainvälisessä rahastosijoittami- sessa. ETF-rahastot ovat kuitenkin rakenteiltaan eri- laisia ja vaihtelevat liikkeeseenlaskijakohtaisesti. ET- F:ä on kahdenlaisia kohde-etuudesta riippuen. Fyy- sisten kohde-etuuksien ETF:t ovat matalampi riskisiä kuin synteettiset ETF:t, joiden riskit ovat korkeammat. ETF-rahastoihin liittyy mm. markkina-, luotto-, va- luutta- ja vastapuoliriski sekä mahdollinen asiakasva- rojen säilytykseen liittyvä riski.

Pääoma voi laskea tai sen voi teoriassa menettää koko- naan, jos ETF:n kohde-etuutena olevan instrumentin hinta laskee. Sijoitusstrategiasta riippuen hinnanmuu- tos voi tietyillä ETF:llä olla suurempi kuin kohde-etuu- den hinnanmuutos.

Liikkeeseenlaskija pyrkii hallitsemaan tuotteisiin liitty- vää vastapuoliriskiä erilaisilla vakuusvaateilla. ETF-ra-

hasto voi omistaa rahaston indeksissä olevat arvopa- perit tai rahasto on voinut asettaa vakuuden. ETF-ra- hastojen sopimusrakenteen vuoksi niihin voi liittyä liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriski. Valuuttakurs- siriski tulee huomioida kohde-etuuden valuutan se- kä noteerausvaluutan suhteen. Ns. short ETF:t ovat ra-

kenteita, joiden kurssikehitys seuraa päivätasolla kään- teisesti kohdemarkkinaa tai -etuutta. Mahdollisessa osakelainauksessa on rajattu vastapuoliriski. Synteet- tisessä rakenteessa on vastapuoliriski siltä osin, kun swap-sopimus on ns. ”in-the-money”. Lisätietoja ris- keistä löytyy jokaisen liikkeeseenlaskijan markkinoin- tiesitteistä. On mahdollista, että ETF:llä ei ole sijoitus- aikana jatkuvaa päivittäistä markkinaa, jolloin sijoitta- ja ei pysty myymään ETF:ää jälkimarkkinoilla (likvidi- teettiriski).

Sisältöriski tarkoittaa että ETF:n sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti esimerkiksi rahaston nimeä tai kohdemarkkinan koostumusta. Sisältöriski saattaa esiintyä korostetusti kansainvälisessä ETF-sijoittami- sessa, jossa rahastoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole helposti saatavilla.

Aktiivisen poikkeaman riski tarkoittaa että rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistä. ETF:in aktiivi- nen poikkeama on yleensä pieni, mutta riski on sijoit- tajan kannalta sitäkin oleellisempi, kun tavoitteena on nimenomaan indeksin tuoton saavuttaminen. Negatii- vista poikkeamaa aiheutuu muun muassa hallinnoin- tipalkkioista ja salkun muokkaamiseen liittyvistä kau- pankäyntikuluista.

Osassa ETF-tuotteista on vipuvaikutuksen vuoksi mo- ninkertaiset tuotto- ja tappiomahdollisuudet verrattu- na suoraan sijoituksen kohde-etuuteen. Kaupankäynti ETF-tuotteilla edellyttää, että sijoittaja seuraa avoimen position markkina-arvon kehitystä ja on valmis tarvit- taessa sulkemaan position myös tappiolla.

Hyödykkeet, ETC:t (Exchange Traded Commodities) ETC:t ovat säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevia raaka-aineita. ETC:n kurssikehitys seuraa esim. kohde-etuutena olevan raaka-aineen tai raaka-ainekorin hintaa. ETC voidaan toteuttaa esim. raaka-ainejohdannaisilla ja tällöin asiakkaan saama ko- konaistuotto riippuu ns. rullausvoitoista tai tappiois- ta. Rullaus on toimenpide, jolloin ETC myy erääntyvää raaka-aine futuuria ja ostaa tilalle myöhemmin erään- tyvää futuuria.

ETC-rahastoihin liittyy mm. markkina-, luotto-, va- luutta- ja vastapuoliriski. Markkinariskillä tarkoite-

taan kohde-etuuden hintakehitykseen liittyvää riskiä, eli pääoma voi laskea tai sen voi jopa menettää koko- naan, mikäli kohde-etuutena olevan raaka-aineen tai raaka-ainekorin hinta laskee. Luottoriskillä tarkoite- taan liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvää riskiä. Liikkeeseenlaskija pyrkii hallitsemaan tuotteisiin liittyvää vastapuoliriskiä erilaisilla vakuusvaateilla. Va- luuttariski on huomioitava kohde-etuuden valuutan ja noteerausvaluutan suhteen.

16.2 Riskityypit

Alla esimerkkejä eri riskeistä, joita sijoittaja voi kohda- ta. Lista ei ole poissulkeva, ainoastaan viitteellinen.

Markkinariski

Rahoitusvälineiden markkinariski aiheutuu markkina- hintojen vaihtelusta. Markkinariskejä ovat korko, osa- ke-, valuutta- tai muu hintariski. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea tarjonnan ja kysynnän, sijoit- tajien kiinnostuksen ja kohde-etuutena olevien tai sii- hen liittyvien sijoitusten hintojen mukaan. Myös esi- merkiksi yhtiökohtaisiin, toimialoihin, poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvillä tekijöillä voi ol-

la vaikutusta. Markkinariski voi vaikuttaa rahoitusvä- lineen arvoon, olipa kyse koko markkinoiden muutok- sesta tai vain sijoituskohtaisesta muutoksesta.

Luottoriski

Luottoriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija tai takaaja ei kykene maksamaan ra- hoitusvälineen pääomaa tai tuottoa liikkeeseenlas- kuehtojen mukaisesti sijoittajalle takaisin. Luottoris- ki liittyy myös vastapuolen luottokelpoisuuden heik- kenemiseen, joka voi laskea luotonottajan liikkeeseen laskeman arvopaperin kurssia markkinoilla.

Selvitysriski

Selvitysriski on riski, joka syntyy, kun vastapuoli ei toi- mita rahoitusvälineitä tai maksua sovittujen ehtojen mukaisesti toisen vastapuolen jo täytettyä omat sopi- musvelvoitteensa. Selvitysriskiä voi sisältyä erityises- ti rahoitusvälineiden kaupankäyntiin silloin kuin maksu ja rahoitusvälineen luovutus hoidetaan eri aikaan.

Volatiliteettiriski

Volatiliteetti tarkoittaa arvon heilahtelua ylös tai alas. Rahoitusvälineen volatiliteetin kasvaessa myös tappion tai voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myynti- hinnan välillä voi olla isokin ero.

Maksukyvyttömyys

Kaupankäynnin vastapuolena toimivan yrityksen tai transaktioon osallistuvien välittäjien maksukyvyttö-

myys tai laiminlyönti voi johtaa positioiden likvidoin- tiin tai sulkemiseen ilman asiakkaan suostumusta tai siihen, ettei sijoitusten arvoa palauteta asiakkaalle.

Tällainen riski voi toteutua esimerkiksi silloin, jos pää- omaturvaamattoman strukturoidun tuotteen liikkee- seenlaskija joutuu maksukyvyttömäksi taikka jos pää- omaturvatun strukturoidun tuotteen liikkeeseenlaskija sekä liikkeeseenlaskun takaaja joutuvat maksukyvyttö- mäksi (nk. ”liikkeeseenlaskijariski”)

Valuuttariski

Valuuttariski tarkoittaa riskiä valuuttakurssien vaih- telusta, joka voi joko kasvattaa tai pienentää valuutta- määräisiin rahoitusvälineisiin liittyviä voittoja ja tap- piota. Valuuttakurssimuutoksen varalta tehtävä suoja- us voi vähentää valuuttariskiä, mutta se ei välttämät- tä poista valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa ris- kiä kokonaan.

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa riskiä korkotason heilahtelusta. Korkoriski vaikuttaa joukkovelkakirjalainojen tai muun korkosijoituksen arvoon. Joukkovelkakirjalainan ar- von muutos korkotason muutoksen seurauksena joh- tuu sijoittajien mahdollisuudesta saada korkotuottoa muuttuneessa korkotasossa. Korkotason nousu laskee joukkovelkakirjalainan tai muun korkosijoituksen jäl- kimarkkinahintaa ja korkotason lasku puolestaan nos- taa sitä.

Hyödykeriski

Hyödykeriski tarkoittaa hyödykesijoitusten tai muiden hyödykekursseihin sidottujen rahoitusvälineiden ar- voon vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Hyödykkeiden arvo määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan se- kä näissä odotettujen muutosten perusteella. Hyö- dykkeiden arvo voi muuttua merkittävästi esimerkiksi luonnonilmiön tai muun ennalta arvaamattoman hyö- dykkeen tuotantoon vaikuttavan tapahtuman johdos- ta. Hyödykeriskin realisoituminen voi vaikuttaa myös muiden omaisuusluokkien sijoitusten arvoon.

Oikeudellinen riski

Oikeudellinen riski voi tarkoittaa lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia riskejä. Tällainen riski voi aiheutua po- liittisista, taloudellisista tai muista tekijöistä, eikä sitä voi ennakoida. Oikeudellinen riski on suurempi kehit- tyvillä markkinoilla, mutta se on olemassa aina mark- kinoista riippumatta. Kehittyvillä markkinoilla viran- omaisvalvonta on yleensä vähäisempää, samoin liike- toiminnan ja toimialojen käytäntöjä ja markkinapaik- koja koskeva lainsäädäntö.

Verotusriski

Verosäädökset muuttuvat aika ajoin. Sijoituksiin voi liittyä monimutkaisia sijoittajakohtaisia koti- tai ulko- maiseen verolainsäädäntöön perustuvia veroseuraa- muksia.

Toimialakohtainen riski

Toimialakohtainen riski tarkoittaa sitä, että esimerkik- si koko toimialaa koskeva odottamaton tapahtuma tai muutos vaikuttaa toimialaan liittyviin rahoitusvälinei- siin.

Likviditeettiriski

Rahoitusvälineen likviditeettiin vaikuttavat suoraan kyseisen rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta. Vaiku- tusta on myös muilla tekijöillä, kuten markkinahäiriöil- lä tai mahdollisilla infrastruktuuriongelmilla. Likvidi- teettiriski tarkoittaa sitä, että rahoitusvälineen ostami- nen tai myyminen voi olla hankalaa tai jopa mahdoton- ta määrättynä ajankohtana.

Vipuvaikutusriski

Vipuvaikutusriski tarkoittaa johdannaissopimukseen liittyvää rakennetta, joka aiheuttaa riskin siitä, että jo pienellä kohde-etuuden muutoksella voi olla suuri vai- kutus johdannaissopimuksen tuottoon ja arvoon (posi- tiivinen tai negatiivinen).

Yritysriski

Yritysriski tarkoittaa rahoitusvälineen liikkeeseen las- keneen yhtiön menestykseen liittyvää riskiä.

Markkinoiden kehittyneisyyteen liittyvä riski Kehittyville markkinoille tehtäviin sijoituksiin voi koh- distua kyseisten maiden markkinoille ominaisia riske- jä. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla läpinäkyvyys, te- hokkuus, likviditeetti, markkinainfrastruktuuri, oike- usjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia kehittyneisiin markkinoihin verrattuna, ja näiden syiden vuoksi voimakkaat markkinaliikkeet ovat mahdollisia.

Sisältöriski

Sisältöriskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston sijoitus- kohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti esimerkiksi rahaston nimeä tai kohdemarkkinan koostumusta. Si- sältöriski saattaa esiintyä korostetusti kansainvälisessä ETF-sijoittamisessa, jossa rahastoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole helposti saatavilla.

Aktiivisen poikkeaman riski

Aktiivisen poikkeaman riskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistä.

Vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan pörssin ulkopuoliseen kaupankäyntiin liittyvä riski kaupan toteuttajan kyvys- tä suoriutua velvoitteistaan. Erityisesti vastapuoliris- ki koskee johdannaissopimuksia ja UCITS III -direktii- vin mahdollistamia eurooppalaisia swap-ETF:iä, joiden salkku on rakennettu kokonaan indeksijohdannaisilla. Direktiivin mukaisten ETF:ien vastapuoliriskejä on kui- tenkin rajoitettu vakuuksien avulla.

Osakeriski

Osakeriski tarkoittaa riskiä osakkeen hinnan vaihtelus- ta. Osakkeiden hintavaihteluun vaikuttaa sekä markki- noiden kehitys sekä tiedot yhtiön menestykseen vai- kuttavista tiedoista.

A. EI-AMMATTIMAINEN ASIAKAS

Ei-ammattimaisia asiakkaita ovat:

a. muu kuin ammattimainen asiakas,

b. ammattimainen asiakas, joka pyytää kohtelua ei-ammattimaisena asiakkaana,

c. hyväksyttävä vastapuoli, joka pyytää kohtelua ei-ammattimaisena asiakkaana.

B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS

1. Yhteisöt

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa har- joittava tai säännelty yhteisö ja siihen rinnastettava ul- komainen viranomaisvalvonnassa oleva yhteisö:

a. sijoituspalveluyritys,

b. luottolaitos,

c. rahastoyhtiö,

d. vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja,

e. optioyhteisö,

f. arvopaperipörssi,

g. säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö,

x. xxxxxxxxxxxxxxx,

i. arvopaperikeskus,

j. vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu vakuutusyhtiö,

k. työeläkevakuutusyhtiö, eläkesäätiö ja eläkekassa,

l. EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitettu paikallinen yritys,

m. hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia omaan lu- kuunsa ostava ja myyvä yritys,

n. muu yhteisösijoittaja (Yhteisömuotoinen sijoittaja, jonka pääasiallisena toimialana on rahoitusvälinei- siin sijoittaminen).

2. Suuryritykset

Yritys, joka täyttää viimeksi päättyneeltä tilikaudel-

ta laaditun tilinpäätöksen mukaan vähintään kaksi seu- raavista vaatimuksista:

a. taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 eu- roa,

b. liikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa,

c. omat varat ovat vähintään 2 000 000 euroa.

3. Valtio, kunta ja niiden yksiköt

a. Suomen valtio,

b. Valtiokonttori,

c. Ahvenanmaan maakunta,

d. ulkomainen valtio ja osavaltio,

e. valtionvelkaa hoitava ulkomainen toimielin

4. Keskuspankit

a. Euroopan keskuspankki

b. Suomen Pankki ja siihen rinnastettava ulkomainen keskuspankki,

c. Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja niihin rinnastettava kansainvälinen yhteisö tai or- ganisaatio.

5. Yhteisösijoittajat

Ammattimaisina asiakkaina sijoituspalvelulain mukaan pidetään yhteisösijoittajia, jolla tarkoitetaan yhtiötä tai muuta yhteisöä, jonka pääasiallisena toimialana on ra- hoitusvälineisiin sijoittaminen. Yhteisösijoittajina pi- detään myös varojen arvopaperistamiseen tai muihin rahoitustoimiin erikoistuneita yksiköitä.

6. Muut asiakkaat, joita voidaan Asiakkaan omasta pyynnöstä kohdella ammattimaisina asiakkaina Ammattimaisena asiakkaana voidaan pitää myös muu- ta kuin edellä B 1-5 kohdassa tarkoitettua asiakasta, jo- ka omasta pyynnöstään haluaa tulla luokitelluksi am- mattimaiseksi asiakkaaksi.

Jotta asiakasta voitaisiin sijoituspalvelulain perusteel- la kohdella ammattimaisena asiakkaana joko yleen-

sä tai tietyn sijoituspalvelun tai liiketoimen tai liiketoi- mi- tai tuotetyypin osalta, alla olevien edellytysten tu- lee täyttyä:

Edellytykset:

a. Asiakas hakee kirjallisesti.

b. Asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaati- muksista:

i. asiakas on toteuttanut huomattavan suuria lii- ketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuosineljänneksen aikana;

ii. asiakkaan sijoitussalkun arvo on yli 500 000 euroa;

iii. asiakas työskentelee tai on työskennellyt ra- hoitusalalla ammattimaisesti vähintään yhden vuoden tehtävässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista ja palveluista.

c. Yhtiö on arvioinut, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää nii- hin liittyvät riskit, ja Yhtiö hyväksyy asiakkaan ha- kemuksen.

d. Xxxxxxx ilmoittaa Yhtiölle kirjallisesti olevansa tie- toinen menettelytapasäännösten suojan ja sijoitta- jienkorvausrahastosuojan menettämisestä.

C. HYVÄKSYTTÄVÄ VASTAPUOLI

1. Yhteisöt

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa har- joittava tai säännelty yhteisö ja siihen rinnastettava ul-

komaalainen viranomaisvalvonnassa oleva yhteisö:

a. sijoituspalveluyritys,

b. luottolaitos,

c. rahastoyhtiö,

d. vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja,

e. optioyhteisö,

f. arvopaperipörssi,

g. säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö,

x. xxxxxxxxxxxxxxx,

i. arvopaperikeskus,

j. vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu vakuutusyhtiö,

k. työeläkevakuutusyhtiö, eläkesäätiö ja eläkekassa,

l. EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitettu paikallinen yritys hyödyk- keitä ja hyödykejohdannaisia omaan lukuunsa os- tava ja myyvä yritys,

x. xxx yhteisösijoittaja (Yhteisömuotoinen sijoittaja, jonka pääasiallisena toimialana on rahoitusvälinei- siin sijoittaminen.

2. Suuryritykset

Yritys, joka:

2.1 täyttää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:

a. taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 eu- roa,

b. liikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa,

c. omat varat ovat vähintään 2 000 000 euroa ja

2.2 joka antaa nimenomaisen suostumuksen tulla kohdelluksi hyväksyttävänä vastapuolena.

3. Valtio ja sen yksiköt

a. Suomen valtio,

b. Valtiokonttori,

c. Ahvenanmaan maakunta,

d. ulkomainen valtio ja osavaltio,

e. valtionvelkaa hoitava ulkomainen toimielin.

4. Keskuspankit

a. Euroopan keskuspankki,

b. Suomen Pankki ja siihen rinnastettava ulkomainen keskuspankki,

c. Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja niihin rinnastettava kansainvälinen yhteisö tai or- ganisaatio.

5. Ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltu asiakas, joka pyytää tulla kohdelluksi hyväksyttynä vastapuo- lena

Ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltu asiakas voi tul- la kohdelluksi hyväksyttävänä vastapuolena, jos seu- raavat edellytykset täyttyvät:

5.1. Asiakas hakee kirjallisesti.

5.2. Asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaa- timuksista:

• asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liike- toimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymme- nen kertaa neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuosineljänneksen aikana

• asiakkaan sijoitussalkun arvo on yli 500 000 euroa

• asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitus- alalla ammattimaisesti vähintään vuoden.

5.3. Sijoituspalveluyritys on arvioinut, että asiakkaal- la on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit, ja sijoituspalvelun tarjoaja hyväksyy asiakkaan hakemuksen