TYÖEHTOSOPIMUS

1. Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksesta neuvottelevat Palvelualojen työnantajat PALTA ry työnantajan edustajana ja Kirkon alat ry työntekijöiden edus- tajana. Työehtosopimuksesta neuvotellaan pääneuvottelijoiden muodostamassa pääryhmässä, joka myös johtaa sopimustyöskentelyä ja muuta palvelussuhteen ehtojen kehittämiseen liittyvää työskentelyä.

2. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen ortodoksisen kirkon ja seurakuntien henkilökuntaan, Ortodoksisen seminaarin henkilökuntaan sekä soveltuvin osin or- todoksisen kirkon piirissä toimiviin organisaatioihin.

3. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta arkkipiispaan, hiippakuntien piispoihin, palve- lukeskuksen johtajaan, lakimieheen, eikä henkilöön, joka toimii kirkollishallituksen johtamistehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Tätä sopimusta ei sovelleta uskon- nonopettajan tehtävissä toimiviin.

2 § Voimassaolo ‌

1. Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018. Sopimus on voimassa sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota kirjallisesti.

3 § Työnjohto-oikeus, työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

1. Työnantajan edustajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on toimivalta edustaa työnanta- jaa työsuhdeasioissa ja henkilöstöhallinnossa. Seurakunnassa työnantajan edus- taja on yleensä kirkkoherra.

2. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkos- ta.

3. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmal- li.

4. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden mittaisesta koeajas- ta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Kahdeksaa kuu- kautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

5. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
0 - 1 vuosi	14 päivää
yli 1 – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

6. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

4 § Palkkaus ‌

1. Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaus- järjestelmän perusteella.

2. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa ennalta ilmoitettuna kiinteänä palkanmak- supäivänä työntekijän osoittamaan rahalaitokseen.

5 § Osa-ajan palkka ‌

1. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osa-aikatyö voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päiville noudattaen työehtoso- pimuksen mukaisia tuntimääriä.

2. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päiväpalkka ja- kamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

3. Kuukausipalkkaisen toimistotyöntekijän tuntipalkkajakaja on 152.

4. Yleistä työaikaa noudattavien ja työaikalain piiriin kuulumattomien osalta tunti- palkka-jakajana käytetään lukua 163.

6 § Työajan määräytyminen ‌

A. Työaikalain soveltamisalaan kuuluvat työntekijät

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työ- paikalla työnantajan käytettävissä. Työehtosopimuksen 7-23 §:n työaikamääräykset koskevat työaikalain soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä.

Soveltamisohje:

Työaikaa on myös muualla kuin työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ.

Erityistilanteita työajan määrittelyssä:

1. Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteet- tömästi poistua työpaikalta.

2. Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pi- dettävä varsinaisena työsuorituksena.

3. Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämiskoulutusta ja työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Täydennyskoulutus ei oi- keuta työaikakorvauksiin. Täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mukaan lukien matka-aika, kuitenkin yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatettaessa 8 tunnilta sekä virastotyöai- kaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa koulutettavana, luetaan työ- ajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika.

Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauk- sessa, että työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallis- tuu sen lisäksi vapaapäivänään täydennyskoulutukseen, maksetaan hänel- le siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännön- mukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaa- päivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatettaes- sa 8 tunnilta sekä virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta).

Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina vel- vollisuutta osallistua tilaisuuteen.

Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, koulutustilaisuuden yhtey- dessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona työn- tekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä.

Jos työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnantajan edus- tajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen verrattavassa tehtävässä,

luetaan tällainen työnantajan edustamiseen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastetta- vaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa on vain semi- naarissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika.

B. Työaikalain piiriin kuulumattomat työntekijät

Hengellistä työtä tekeville (pappi, diakoni ja kanttori) annetaan kaksi vapaapäivää ka- lenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät eivät sitä estä. Vapaa- päivien määrä on kuitenkin kolmena kalenteriviikkona vuodessa vain yksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Viimeinen virke on otettu työehtosopimukseen vuonna 2016 tehdyn kilpailuky- kysopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan pidennyksen yhteydessä, minkä mukaiset muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tämän virk- keen mukaisesta asiasta voidaan kuitenkin paikallisesti sopia toisin.

Vapaapäivät eivät kuitenkaan voi olla lauantai tai sunnuntai eivätkä kirkolliset juhla- päivät, ellei tämä poikkeuksellisesti ole mahdollista.

Kahdeksan viikon jakso on se aika, jonka kuluessa vapaapäivät tulee tasoittaa. Mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy estää vapaapäivien pi- tämisen joko ennalta arvaamattomasta syystä tai yllättäen, niin menetetty vapaapäi- vä on pidettävä viimeistään kahdeksannen menetettyä vapaata seuraavan kalenteri- viikon aikana.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan palkkana.

Suositus:

1. Siirretyt vapaapäivät tulee antaa lähtökohtaisesti ensi tilassa, viimeistään kolmen viikon aikana. Kahden viikoittaisen vapaapäivän osalta on tarkoituksenmukaista, että ne annettaisiin perättäisinä päivinä. Työntekijän lepo, sekä työ- ja perhe- elämän yhteensovittaminen toteutuu parhaiten kahden peräkkäisen vapaapäivän järjestelmässä. Toisaalta juuri riittävä lepo sekä työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen takaavat työntekijän jaksamisen sekä jaksavan ja motivoitu- neen työntekijän. Poikkeuksellisesti vapaapäiviä voidaan antaa useampia yhden- jaksoisesti peräkkäin, kuitenkin enintään kuusi päivää kerrallaan.

2. Vapaapäiväjärjestelyjen aikana on myös huolehdittava siitä, että seurakuntalaiset tavoittavat seurakunnan työntekijät kiireellisissä tapauksissa.

3. Pappien ja kanttorien vapaapäivien sijoittelusta laaditaan vuosisuunnitelma, joka toimitetaan seurakunnanneuvoston käsittelymerkinnöin ao. hiippakunnan piispal- le.

7 § Säännöllinen työaika ‌

1. Työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty jaksotyöajan tai virastotyöajan mukaisesti.

2. Toimistotyössä toimivan työntekijän säännöllinen työaika on pääsääntöisesti 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa.

3. Vuorokautinen työaika voidaan tasoittumisjaksoa käyttämällä pidentää enintään 10 tuntiin ja viikkotyöaika enintään 50 tuntiin.

4. Työpäivä on pyrittävä järjestämään, lepotaukoja lukuun ottamatta, niin, että se ja- kautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakun- nan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä.

5. Työntekijän yleisen säännöllisen työajan ja toimistotyöajan vuosittaista työaikaa pidennetään vuoden 2017 alusta alkaen 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muut- tamatta. Toteutettaessa 24 tunnin työajan pidennystä ei makseta mahdollisia yli-, lauantai- tai sunnuntaityökorotuksia eikä ilta- tai yötyökorvauksia.

24 tunnin työajan pidentämisestä ilman ansiotason muutosta sovitaan paikallisesti kussakin seurakunnassa. Mikäli tällöin työtä tehdään arkipyhänä, lauantaina tai sunnuntaina, ei makseta mahdollisia yli-, lauantai- tai sunnuntaityökorotuksia. Tehtäessä 24 tuntiin sisältyviä työajan pidennystunteja myöskään mahdollisia ilta- tai yötyökorvauksia ei makseta.

Jos paikallista sopimusta ei tehdä, juhannusaatto ja vappupäivä muutetaan työ- päiviksi. Tällöin nämä päivät eivät lyhennä ko. viikon työaikaa. Loppuosa 24 tun- nin työajan pidennyksestä toteutetaan tekemällä enintään 40 tuntisia työviikkoja työnantajan määrääminä ajankohtina. Jos työaika kuitenkin on järjestetty keski- määräiseksi, vuorokautinen työaika voidaan tasoittumisjaksoa käyttämällä piden- tää enintään 10 tuntiin ja viikkotyöaika enintään 50 tuntiin. Tällöin työajan on ta- soituttava keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa.

8 § Jaksotyöaika ‌

1. Jaksotyöajan käyttäminen edellyttää työaikalain 7 §:n edellytysten voimassaoloa.

2. Jaksotyössä työaika voidaan järjestää siten, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 114 tuntia 45 minuuttia.

3. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmään, joka laaditaan vähintään tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi.

9 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakol- ta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.

2. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnan- tajan on varattava luottamusmiehelle tai jollei tällaista seurakunnassa ole työsuo- jeluvaltuutetulle, tai jollei tällaistakaan ole, työntekijöille tilaisuus esittää mielipi- teensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittu- misjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

10 § Liukuva työaika ja työaikapankki ‌

1. Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksen- mukaisia liukuvan työajan järjestelmiä. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyk- senä on luotettava työajan seurantajärjestelmä.

2. Työntekijälle määritetään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Xxxx- tekijä päättää itse työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat.

3. Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 / +40 tun- tia. Työnantaja seuraa saldon kertymistä ja saldon ylittäessä +30 tuntia neuvotte- lee työntekijän kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaa- misesta.

4. Säännöllinen vuorokautinen enimmäistyöaika liukuman puitteissa voi olla enintään 13 tuntia.

Soveltamisohje:

Päivältä ei voi liukuman puitteissa kirjata enempää työaikaa kuin 13 tuntia, jonka täyttyessä työntekijä on velvoitettu lopettamaan työnteon. Tämä ra- jaus ei koske tilannetta, jossa sovitaan lisä- tai ylityöstä.

5. Lisä- ja ylityön korvaaminen määräytyy työehtosopimuksen 12 ja 13 §:n mukaan. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaikasaldoa.

6. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työtuntien määrää voidaan vähentää antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työ- aikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaa-aika annetaan pääsään- töisesti kokonaisina päivinä.

7. Palvelussuhteen päättyessä liukuman osoittamat tunnit tasataan. Säännöllisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisä- tai yli- työtyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai -korvausta.

8. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan ni- mettyjen työntekijöiden tai työntekijäryhmien kiinteä työaika ja liukumat määrittää eri tavalla.

9. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työaikapankin käyttöönottamisesta.

11 § Leirityöaika ‌

1. Työntekijän osallistuessa työtehtävissä kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuk- siin, tulee tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika.

Työajattomiin hengellisen työn työntekijöihin noudatetaan heitä koskevia työehto- sopimuksen 6 b §:n määräyksiä.

2. Seurakuntaan tai järjestöön työsopimussuhteessa olevalle henkilölle taikka muu- ten kirkon piirissä toimivalle henkilölle annetaan leirillä tehdystä työstä kutakin työ- tuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika.

Xxxxxx kanssa samanaikaisesti sijoittuvasta menetetystä vapaapäivästä työntekijäl- le annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta.

Leirityöaikahyvityksenä työntekijälle annetaan kutakin leirityöaikahyvityspäivää kohti laskennallinen päiväpalkka tai vastaava vapaa-aika. Leirityöaikahyvityspäi- vät määräytyvät seuraavasti:

Täydet leirivuorokaudet	Vapaapäivät
3 vähintään	1
7 vähintään	2
9 vähintään	3
11 vähintään	4
13 vähintään	5

3. Työnantajan harkinnan mukaisesti viikonloppuleiristä on mahdollisuus saada leiri- työaikahyvityksenä yksi vapaapäivä, jos viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työs- kentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat.

4. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi lasketaan sellai- nen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin työntekijä on yöpynyt leiri-, retki- tai inter- naattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylit- tänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaika- hyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokautena.

Leirivuorokausi lasketaan työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan leirille läh- dön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti.

Leirityöaikahyvityksen perusteella annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Mikäli vapaapäiviä ei ole pystytty antamaan perustellusta syystä johtuen leirin päättymistä lähinnä seuraavan kah- den kalenterikuukauden loppuun mennessä, korvataan ne rahassa maksamalla

jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) kokonaispalkasta.

Leirityöaikahyvityksen lisäksi ei makseta muita lisiä tai korvauksia. Kuitenkin työ- ehtosopimuksen 30 §:n mukaiset matkakustannusten korvaukset maksetaan.

Mitä edellä on todettu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan jär- jestämän retken osalta.

12 § Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksel- la.

2. Lisätyö tulee kysymykseen lähinnä osa-aikatyön ja arkipyhäviikkojen kohdalla. Li- sätyössä on kysymys siitä, että vajaata työaikaa tekevän työntekijän työaikaa lisä- tään siten, että säännöllinen työaika täyttyy.

3. Työntekijälle korvataan lisätyö maksamalla yksi korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta.

4. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia lisätyön korvaamisesta vastaavana vapaana.

13 § Ylityö ‌

1. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.

2. Ylityötä tehdään vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lähtökohtana on, että työmää- rä ja työntekijämäärä pyritään mitoittamaan siten, ettei muodostu tarvetta ylityö- hön.

3. Yleisessä säännöllisessä työajassa ja toimistotyössä vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kuitenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia.

4. Työnantaja antaa etukäteen määräyksen säännöllisen työajan ylittävään työhön, muutoin ylityökorvauksia ei makseta. Ylityöhön käytetty aika on selvitettävä luotet- tavasti.

5. Ylityökorvauksia ei makseta työntekijälle:

a) Joka on työaikalain 2 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetussa johtavas- sa tai itsenäisessä asemassa

b) Xxxxx kanssa on sovittu muiden tehtävien hoitamisesta omien työtehtävien ohella ja joka saa siitä erillisen korvauksen

6. Ylityö korvataan pääsääntöisesti rahana:

a) Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

b) Viikoittaisesta ylityötä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

c) Jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla koro- tettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta.

7. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia ylityön korvaamisesta vas- taavana korotettuna vapaana.

14 § Tauot ja lepoajat ‌

1. Tauot:

Jos työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikal- la olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan.

Työpäivään kuuluu yksi 15 minuutin kahvitauko, joka luetaan työaikaan.

2. Vuorokausilepo:

Yleistä säännöllistä työaikaa ja toimistotyöaikaa noudatettaessa työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin sekä jaksotyöajassa vähintään yhdeksän tun- nin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 §:ssä säädetään.

3. Viikkolepo:

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tun- tia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen.

Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokau- den ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia.

Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairausloman tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi siten että poissaolo on kestänyt yh- täjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi.

Edellä tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla vähintään 70 tuntia.

Edellä määrätystä voidaan poiketa:

1) Jos työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia

2) Työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä

3) Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön, hänen vapaa-aikanaan seurakun- nassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai

4) Jos työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön edellä kohdissa 2-4 tarkoitetuissa ta- pauksissa, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Mikäli vähen- nystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta.

Jos työntekijä kutsutaan työskentelemään viikoittaisen vapaa-ajan (1 pv/vko) aika- na, maksetaan hänelle tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaika- korvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaa-aikana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

Jos seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuu- den turvaaminen eivät edellytä työskentelyä, työntekijälle annetaan viikon aikana edellä mainitun vapaa-ajan lisäksi ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika.

15 § Arkipyhäviikot ‌

1. Työaikaa vähennetään jäljempänä mainittujen arkipyhien johdosta. Työajan vä- hennys on yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia jokaista arkipyhää kohden. Jaksotyössä työnantaja kuitenkin kalenterivuosittain määrää kolme arkipyhää, jotka eivät lyhennä ko. jakson työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

2. Toimistotyöaikaa noudatettaessa vähennetään kyseiselle arkipyhäpäivälle vahvis- tettu työaika.

3. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaika- jakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaa- valla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin työntekijän osa-aikatyö on täydestä

työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikon- päiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arkipyhäpäivälle oli arkipyhättömällä vii- kolla vahvistettu.

4. Työaikaa lyhentävät työviikolle sattuessaan: uudenvuodenpäivä,

teofania,

suuri perjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja

toinen joulupäivä

16 § Ilta- ja yötyö ‌

1. Iltatyökorvaus maksetaan klo 18-23 välisiltä työtunneilta. Iltatyökorvauksen määrä on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Yötyökorvaus maksetaan klo 23-07 tehdyiltä työtunneilta. Yötyökorvauksen määrä on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

3. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia ilta- ja yötyön korvaami- sesta vastaavana korotettuna vapaana.

17 § Lauantaityö ‌

1. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa joulu- aattoa, klo 06.00-18.00 tehdystä työstä maksetaan 20 % korottamattomasta tunti- palkasta. Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 18 jälkeen tehdystä työstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia lauantaityön korvaamises- ta vastaavana korotettuna vapaana.

18 § Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaityöstä ja työehtosopimuksen 15.4 §:n päivinä työskentelystä maksetaan Sunnuntaityökorvauksena 100 %:lla korotettu palkka.

2. Lisäksi klo 00-18 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan em. sunnuntaityö- korvaus seuraavilta päiviltä:

- suuri lauantai

- juhannusaatto

- jouluaatto

3. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia sunnuntaityön korvaami- sesta vastaavana korotettuna vapaana.

19 § Varallaolo ‌

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä on tarvittaessa työsuoritusta varten varalla asunnossaan tai muussa paikassa, josta hänet voidaan kutsua työ- hön.

2. Varallaoloa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Soveltamisohje:

Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos työntekijä kutsutaan varallaolosta työ- hön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Tältä ajalta ei suoriteta va- rallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen ku- luvaa aikaa ei lueta työajaksi. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi.

3. Jos työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työ- hön (vapaamuotoinen varallaolo) hänelle maksetaan korvauksena kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa yksinkertaisesta tuntipalkasta. Korvauksen suuruus sovi- taan varallaoloon liittyvän sidonnaisuuden mukaisesti.

Soveltamisohje:

Vapaamuotoisessa varallaolossa työntekijän tulee olla kutsuttavissa työhön puhelimitse. Työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olen- naisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapumi- nen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa kuin matka asunnosta työpisteeseen. Korvauksen suuruudesta sovittaessa tulee ottaa huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle sekä työpaikalle saapumi- sen enimmäisaika.

4. Jos työntekijän on oltava tiettynä aikana varalla asunnossaan (asuntovarallaolo), hänelle maksetaan korvauksena puolen tunnin yksinkertainen tuntipalkka jokaisel- ta asuntovarallaoloon käytetyltä tunnilta.

5. Mikäli työntekijän kanssa erikseen sovitaan, varallaolokorvaus on mahdollista an- taa palkallisena vapaana.

20 § Hälytystyö ‌

1. Hälytystyöllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hä- nen jo poistuttuaan työpaikalta. Jos kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoi- tettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytystyö.

2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka tai sitä pitemmän häly- tystyön keston palkka mahdollisine ylityökorvauksineen:

a) Hälytystyön alkaessa klo 06-18 välisenä aikana maksetaan yksinkertainen tun- tipalkka

b) Hälytystyön alkaessa klo 18-06 välisenä aikana maksetaan yksinkertainen tun- tipalkka korotettuna 100 prosentilla

3. Hälytystyön tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

21 § Työvuoroluettelo ‌

1. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työ- ajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoit- tumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo kuitenkin laaditaan niin pitkälle ajanjaksolle kuin mah- dollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on noudatettava vastaavasti, mitä työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on määrätty työehtosopimuksen 9.2 §:ssä.

2. Työvuoroluettelo saatetaan sähköisesti tai kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvis- sä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

22 § Työaikakirjanpito ‌

Työpaikalla tulee työntekijöiden osalta pitää luotettavaa työaikakirjanpitoa kirjallisesti tai sähköisesti.

23 § Etätyö ‌

Etätyötä on mahdollista tehdä ja teettää silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat siitä yhdessä. Etätyön tulee olla tarkoituksenmukaista molempien osapuolten kannal- ta.

24 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy tässä määräyksessä sovitun mukaisesti ja li- säksi soveltuvin osin vuosilomalain mukaan. Vuosiloman päiväpalkanjakajana käytetään lukua 20,83.

2. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäi- syyspäivää eikä vapunpäivää.

3. Vuosiloman ansainta:

A. Työsuhteen kestettyä alle lomanmääräytymisvuoden:

Lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	2	4	6	8	10	12	14	16	18	20	22	24

B. Työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.):

Lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	5	7	10	13	16	19	21	24	26	28	30

C. Kun kokemuslisään (palkkasopimuksen 4 §) oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta ennen lomakauden alkamista:

Lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	6	9	11	15	18	22	25	28	31	34	38

Milloin vuosilomaan oikeuttava työsuhde ei katkea, ei palkaton työnteon keskey- tyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.

4. Tilanteessa, jossa työntekijä on ollut vuosilomalla kokonaisen kalenteriviikon, on viimeinen lomapäiväksi katsottava päivä perjantai. Tällaisen kalenteriviikon lauan- taina ja sunnuntaina työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta, jollei toisin sovita.

5. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomara- ha maksetaan yhtenä eränä heinäkuussa säännönmukaisena palkanmaksupäivä- nä, ellei muuta käytäntöä noudateta tai toisin sovita. Sovittaessa lomaraha voi- daan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaa- päivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilo- mapäivistä, jolloin esimerkiksi 20 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 10 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain 18 päivää ylittävän osan. Vapaiden pitämisajankohdat sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken. Muutoin säästövapaaseen sovelletaan vuosilomalain 27 §:n määräyksiä.

7. Niissä tapauksissa, kun työntekijä siirtyy työskentelemään alan työpaikasta toi- seen ja häneltä jää pitämättä aikaisemmassa työpaikassa ansaittua vuosilomaa,

on suositeltavaa, että aikaisempi ja uusi työnantaja sopivat keskenään siitä, että työntekijä voi niin halutessaan pitää lomansa uuden työnantajan palveluksessa ikään kuin vanhana työntekijänä. Järjestely edellyttää asiasta sopimista työnanta- jien sekä uuden työnantajan ja työntekijän välillä.

8. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettä- vä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sel- laiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään.

9. Kun kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lo- manmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuodel- ta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräytymisvuoden aikana käytetyn työajan mukaan määräytyneiden palkkausprosenttien keskiarvon perusteella.

Tällöin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomapalkkaa, jonka perus- teena on lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tulee näin huomioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta-aikana.

Mikäli työntekijä ei tässä tapauksessa ole saanut yhdeltä tai useammalta kuukau- delta lainkaan palkkaa, niin nämä kuukaudet täytyy kuitenkin huomioida, muutoin työntekijän loma-ajan palkka ei ole suhteessa ansioihin.

Soveltamisohje:

Määräys tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun täyttä työaikaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle tai osittaisella työvapaalla ollut palaa tekemään täyttä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittuihin vuosilomiin.

25 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman ai- heuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallinen jakso
alle kuukausi	sairastumispäivä ja 9 seuraava arkipäivää (75 %) palkasta
kuukausi - vuosi	4 viikolta
vuosi - 5 vuotta	7 viikolta
yli 5 vuotta	10 viikolta

2. Palkanmaksu edellyttää, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Pal- kanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan.

3. Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, niin työkyvyttömyyden palkallinen jakso alkaa seuraavasta päivästä.

4. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvioidun päättymisajankohdan. Työkyvyttömyys todetaan lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän työ- terveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

5. Saman työkyvyttömyysperusteen uusiutuessa 30 kalenteripäivän kuluessa laske- taan palkallinen jakso yhdeksi.

6. Jos työkyvyttömyydet toistuvat ja niiden perusteet vaihtuvat, niin saadakseen työ- kyvyttömyysajan palkan työntekijän on vuosikolmanneksittain oltava välillä työssä 30 kalenteripäivän aikana.

7. Palkanmaksujakson jo täytyttyä maksetaan kuitenkin palkka yhden päivän odo- tusajalta.

8. Erityisesti työkyvyttömyyksien toistuessa työntekijä voidaan ohjata työterveyshuol- lon tarkempiin tukitoimiin ja mahdolliseen työkyvyn arviointiin.

26 § Lääkärintarkastukset ‌

A. Lakisääteiset terveystarkastukset:

1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liitty- vissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. Työaikana tapahtuvat tarkastukset luetaan työajaksi.

2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle sekä maksaa myös päivärahan, jos tar- kastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan.

B. Muut terveystarkastukset:

1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapatur- matapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

Raskaana olevan työntekijän palkkaa ei vähennetä myöskään äitiysneuvolassa käyntien ajalta. Työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteelliset tutki- mukset luetaan työajaksi.

2. Muissa sairastumistapauksissa palkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastuk- seen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työnte- kijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuo- lella.

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

27 § Vaikeasti sairaan lapsen hoito ‌

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (1315/89) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo- ajalta työnantaja ei maksa palkkaa.

28 § Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa ‌

1. Työntekijä voi jäädä lyhyellä tilapäisellä palkallisella poissaololla enintään neljäksi työpäiväksi hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lastaan. Vapaan palkallisuus edellyttää, että toinen huoltaja on ansiotyössä. Työnantajan pyynnös- tä poissaolosta on esitettävä vastaava selvitys kuin työntekijän omasta työkyvyt- tömyydestä.

Soveltamisohje:

Palkallinen vapaa ei kulu sairastumispäivän osalta, jos lapsi sairastuu kesken työpäivän työntekijän jo saavuttua työpaikalle ja työntekijä joutuu tämän joh- dosta poistumaan työpaikalta.

2. Muun perheenjäsenen sairastumispäiväksi, työpäiviksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi, omaan avioliittoon vihkimispäiväksi, lähiomaisen hautajaispäiväksi ja uurnanlaskupäiväksi sekä perheen jäsenen kuoleman johdosta yhdeksi päiväk- si annetaan palkallista vapaata.

3. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio- tai avopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- tai avopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- tai avopuoli- sonsa vanhempia, työntekijän veljiä ja sisaria sekä työntekijän isovanhempia.

4. Työntekijälle, joka toimii kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, annetaan lyhyttä tilapäistä vapaata em. yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten. Luottamustehtävässä toimivan työntekijän kuukausi- palkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansio- menetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

5. Lisäksi työntekijälle myönnetään vapaata hänen osallistuessaan Kirkon alat ry:n ortodoksisen kirkon neuvottelukunnan, työehtosopimusosapuolena olevan henki- löstöjärjestön tai sen keskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin.

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintar- kastukseen. Kertausharjoitusajalta reserviläiselle maksetaan niin suuri osa pal- kasta, että huoltovelvollinen reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 palkasta.

7. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa- aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riit- tävä tieto pyynnön perusteesta.

29 § Perhevapaat ‌

1. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopi- muslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta en- nen äitiysvapaan alkamista ja että työnantaja saa sen sairausvakuutuslain mukai- sen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan ai- kana.

30 § Matkustaminen ‌

Työntekijöiden matkakustannusten korvausten maksuperusteiden osalta noudate- taan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaista matkakustan- nusten korvauksista.

31 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen.

32 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää työntekijän pal- kasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäse- nen jäsenmaksun ammattiliitolle. Työnantaja tilittää pidättämänsä jäsenmaksut yhdis- tyksen ilmoittamalle pankkitilille.

33 § Koulutus ‌

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus:

Työnantaja voi talousarvionsa rajoissa järjestää työntekijöille koulutusta, joka edistää hänen työtehtäviensä suorittamista. Työnantaja korvaa palveluksessaan olevalle työntekijälle järjestämästään henkilöstökoulutuksesta aiheutuvan ansionmenetyksen ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapaata hänen työtehtäviensä suorittamista edistä- viä opintoja varten, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa palkkaa näiden opintojen ajalta osaksi tai kokonaan.

Yhteinen koulutus:

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestä- vät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti.

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja maksaa peruspalkan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden. Lisäksi työnantaja korvaa työn- tekijälle koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan esimiehen ja työntekijän kesken.

Ammattiyhdistyskoulutus:

Ammattiyhdistyskoulutus on työehtosopimusosapuolen jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja henkilöstön yhteistyön ja sen edellytysten paran- tamiseen. Koulutustyöryhmä vahvistaa kurssit, joita pidetään ay-koulutuksena.

Työntekijän on hyvissä ajoin haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Asianomaiselle työntekijälle ilmoitetaan päätös vapaasta viivytyksettä.

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikun- nan jäsenille ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta aiheutuneen ansionmenetyksen. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään yh- den kuukauden ja muiden osalta enintään viikon ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansi- onmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta peruspalkka.

Em. henkilöstön edustajille maksetaan palkkaa vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta. Koulutustilaisuuden on oltava tarpeellinen tehtä- vän hoitamisen kannalta, eikä se saa tuntuvasti haitata töiden järjestämistä.

Koulutustyöryhmä:

Osapuolten koulutustyöryhmä tarkastelee henkilöstön osaamiseen, ammatilliseen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen liittyviä tarpeita ja tekee niihin liittyviä esityksiä kirkollishallitukselle. Lisäksi koulutustyöryhmä vahvistaa kurssit, joita pide- tään ay-koulutuksena.

Xxxxxxxxxxxxxxxxx nimeää työryhmään puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin ja Kirkon alat ry kaksi edustajaa.

Esittäessään kurssin vahvistamista ammattiyhdistyskoulutukseksi Kirkon alat ry:n on annettava selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista sekä muut työryhmän mahdollisesti pyytämät tiedot. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Kirkon alat ry esittää koulutustyöryhmän vahvistettavaksi suunnitellut ammatti- yhdistyskoulutuksena järjestettävät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen en- simmäisen kurssin alkua.

34 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtais- telutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu työehtosopimusosapuoli on velvollinen valvo- maan, että sen alainen yhdistys ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen mää- räyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lo- pettamiseen.

35 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)

Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen palkka- tai muista ta- loudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia toisin siten, kun jäljempänä on sovittu.

Sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja henkilöstön edustaja (luottamusmies) tai tämän puuttuessa työntekijät.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun mukainen taloudel- linen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvä irtisanomisperuste. Erittäin painavista, poikkeuksellisista ja tilapäisistä syistä työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi osapuolet voivat tehdä sopimuksen myös silloin, kun pai- kallisesti yhdessä todetaan, että käsillä on irtisanomisperustetta vastaava poikkeuk- sellinen kriisitilanne. Sopimuksesta neuvoteltaessa työnantaja noudattaa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hy- väksi asiantunti-joita.

Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei pai- kallisesti toisin sovita

Muutoin noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

36 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esimiehen- sä puoleen.

2. Jos työntekijä ei saa asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saat- taa tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevan asian hoi- dettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Seurakun- nassa työnantajan edustajalla tarkoitetaan pääsääntöisesti seurakunnan kirkko- herraa.

3. Ellei erimielisyysasiaa ole saatu työpaikkatasolla selvitetyksi, asia voidaan siirtää sopijaliittojen ratkaistavaksi.

4. Edellä tarkoitetuista neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoit- tavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen.

5. Jos edellä kohdassa 3 tarkoitetut neuvottelut eivät johda tulokseen, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

1 § Tarkoitus ‌

1. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on tukea Suomen ortodoksisen kirkon ja sen organisaatioiden tuloksellista toimintaa ja johtamista. Palkkausjärjestelmän sovel- taminen perustuu työnantajan edustajan kannanottoon, seurakunnassa työnanta- jan edustaja on yleensä kirkkoherra. Palkkausjärjestelmä edistää oikeudenmukai- sia palkkasuhteita ja vahvistaa henkilöstön osaamista sekä kannustaa työsuori- tuksia ja ammatissa kehittymistä.

2. Uutta palkkausjärjestelmää käyttöönotettaessa työntekijän tehtävä sijoittuu johon- kin viidestä vaativuusryhmästä. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei alenna työn- tekijän kokonaispalkkaa. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto toteutetaan kustan- nusneutraalisti. Palkkausjärjestelmä on otettava käyttöön 31.8.2014 mennessä.

Pöytäkirjamerkintä:

1.2 § on voimassa palkkausjärjestelmän käyttöönoton työehtosopimus- kauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

2 § Palkanosat ‌

Työntekijän kuukausipalkka määräytyy peruspalkan, mahdollisen kokemuslisän (1.7.2015 lukien), suoritusperusteisen palkanosan sekä mahdollisen henkilökohtai- sen lisän perusteella.

3 § Peruspalkka ja vaativuusryhmät ‌

1. Peruspalkka määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuusryhmä ja peruspalkka määritellään työsuhteen alkaessa huomioiden seuraavat:

a. Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö:

• Tehtävien edellyttämä kokemus, tieto ja taito

• Tehtävän vuorovaikutusympäristön haastavuus

b. Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö:

• Päätöksenteon luonne/ratkaisujen vaikeusaste

• Työssä tarvittava ohjaus/omatoimisuus

c. Vastuu ja rooli päätöksenteossa:

• Tehtävien vaikutus ja suhde organisaation toimintaan

2. Työnantajan edustaja arvioi tehtävän vaativuuden ja määrittää vaativuusryhmän.

Soveltamisohje:

Työn vaativuutta arvioidaan ottaen yleisesti huomioon esimerkiksi:

- Tehtävän laaja-alaisuus

- Työn itsenäisyys

- Tehtävän vastuut

- Erityiset taloudelliset tai ekumeeniset tehtävät

- Kulttuuriperinnön erityinen hoitaminen

- Kielitaitovaatimus

- Työpisteiden määrä ja välimatkat

Esimiestehtävien osalta huomioidaan lisäksi esimerkiksi:

- Työpaikan koko ja henkilöstön määrä

- Organisaation toiminnan monipuolisuus

- Organisaation tila ja kehitysnäkymät

- Seurakuntalaisten väestörakenne ja monikulttuurisuus

3. Vaativuusryhmät:

Vaativuus- ryhmä	Tehtävän vaativuuden kuvaus
I	Työt opitaan pääasiassa työssä oppimalla sekä kokemuksen ja/tai am- matillisen koulutuksen kautta. Työt ovat perustehtäviä. Työssä tarvitaan käytännön kautta hankittua tietoa tavanomaisista menettelytavoista. Työ voi vaatia ammatillista erityisosaamista ja sitä syventävää ammatti- kokemusta. Esimerkiksi: Kiinteistöhuolto, vahtimestarit, ruokahuolto, hautausmaa
II	Ammatillisella erityisosaamisella ja syvällisellä tiedolla alan perustehtä- vistä hallitaan työ myös uusissa ja vaihtelevissa ongelmatilanteissa. Työ voi edellyttää syvällistä tietoa ja kykyä soveltaa ammatillista erityis- osaamista oman alan perustehtävissä. Työtä ohjataan jossain määrin, vaativimmat työt voivat olla asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi: Virasto, asiakaspalvelu, toimisto
III	Työssä tarvitaan syvää ammatillista osaamista ja usein sitä täydentäviä opintoja. Asiantuntijatyötä, johon voi sisältyä kirkon uskoon ja oppiin liittyviä osaamisvaatimuksia. Työ edellyttää usein syvällistä erikoistumista tiettyyn tietoalueeseen. Työ vaikuttaa tyypillisesti paljon seurakuntalaisten ja sidosryhmien ko- kemukseen kirkon toiminnasta. Esimerkiksi: Kasvatus- ja diakoniatyö, erityistehtävät kuten konservaat- tori tai it-asiantuntija.
IV	Asiantuntijatyö edellyttää tiettyyn osaamisalueeseen liittyvää teoreettista koulutusta ja mahdollisesti harvinaista kompetenssia. Työ asettaa kirkon uskoon ja oppiin liittyviä merkittäviä osaamisvaatimuksia. Tehtävässä usein vaikutetaan voimakkaasti seurakunnan julkisuuskuvaan. Tehtävä voi olla myös esimiestehtävä.

Työ voi olla johtavan asiantuntijan työtä. Tehtävässä voidaan vastata toiminnoista tai se voi olla projektien ja toimintakokonaisuuksien suun- nittelua tai johtamista, myös kansainvälisissä yhteyksissä. Työssä ko- rostuu kirkon opin ja perinteen syvällinen tuntemus ja työhön liittyy yleensä syvä hengellinen ulottuvuus.

Esimerkiksi: Papisto, kanttorit sekä hallinnon asiantuntijat

Työ on kokonaisvastuullinen valtakunnallinen, alueellinen tai paikallinen johto- tai erityisasiantuntijatehtävä. Työssä johdetaan organisaatiota, joka on valtakunnallisesti erityisen merkittävässä asemassa. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen erityisen syvällinen tuntemus ja ym- märtäminen sekä niiden soveltaminen johtamistyöhön. Työhön liittyy erittäin syvä hengellinen ulottuvuus.

Esimerkiksi: Kirkkoherrat ja muut johtotehtävät

4. Vaativuusryhmien peruspalkat:

Vaativuus- ryhmä

Peruspalkka 1.2.2014 lukien

Peruspalkka 1.7.2014 lukien

Peruspalkka 1.7.2015 lukien

Peruspalkka 1.1.2016 lukien

1621,94 –

1749,12

1742,50 –

1877,57

1749,47 –

1885,08

1764,37 –

1899,98

1950,20 –

2030,00

2091,11 –

2175,86

2099,47 –

2184,56

2114,37 –

2199,46

III

2154,91 –

2393,29

2308,51 –

2561,67

2317,74 –

2571,92

2332,64 –

2586,82

2645,28 –

2915,51

2829,29 –

3116,27

2840,61 –

3128,74

2855,51 –

3143,64

3212,53 –

4299,61

3431,71 –

4586,19

3445,44 –

4604,53

3461,50 –

4625,99

4 § Kokemuslisä ‌

Pöytäkirjamerkintä:

4 §:n kokemuslisä tulee voimaan 1.7.2015 lukien. Tämä pöytäkirjamer- kintä on voimassa palkkausjärjestelmän käyttöönoton työehtosopimus- kauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan työntekijän peruspalkan pohjalta seuraavasti:

Työskentelyvuosia	Kokemuslisä %
4	4
8	8
10	12

2. Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on päätoiminen työskentely tämän työehtoso- pimuksen tarkoittaman työnantajan palveluksessa. Jos työaika viikossa on alle 19 tuntia, otetaan ko. työskentelyajasta huomioon enintään puolet.

3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan työsopimusta tehtäessä huo- mioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työteh- tävän hoitamisessa.

4. Oikeus kokemuslisään alkaa siihen oikeuttavan työskentelyajan täyttymistä seu- raavan kuukauden alusta lukien.

5. Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta työntekijä on vuosilomalain mu- kaisesti työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai työstä poissaolopäivät ovat ol- leet vuosilomalain mukaisia työssäolon veroisia päiviä.

6. Kokemuslisän määrittäminen:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kokemuslisän käyttöönotto toteutetaan kustannusneutraalisti. Vaativuus- ryhmän peruspalkan ylittävä palkanosa kohdennetaan ensisijaisesti ko- kemuslisään ja muut palkanosat pienenevät vastaavasti. Työntekijän ko- kemuslisäksi tulee siihen hänen aikaisemmasta palkastaan kohdennet- tavissa oleva määrä palkkausjärjestelmän 4 §:n kokemuslisämääräyksen mukaan. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa palkkausjärjestelmän käyttöönoton työehtosopimuskauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kokemuslisään hyväksi luettava työskentelyaika määritetään työsopi- muksessa tai muutoin kirjallisesti työsuhteen aikana.

5 § Suoritusperusteinen palkanosa ‌

1. Suoritusperusteinen palkanosa perustuu suoritusarviointiin, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen, kokemuksen ja työtehtävien monipuolisuuden huomioon otta- va yksilöllinen palkkaus ja joka antaa työntekijälle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa ansiotasoonsa.

Suoritusarvioinnin perusteet:

a) Ammatinhallinta

b) Työn tuloksellisuus ja laatu

c) Toimintaympäristön hallinta

2. Suoritusperusteisen palkanosan määrä lasketaan peruspalkan pohjalta ja sen suuruus ennen kokemuslisän 1.7.2015 käyttöönottoa on enintään 28,8 %. Koke- muslisän käyttöönoton jälkeen suoritusperusteinen palkanosa on enintään 16,8

3. Suoritusperusteinen palkanosa määritellään neljän kuukauden kuluessa työsuh- teen alkamisesta. Suoritusarviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelujen yhteydessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Otettaessa käyttöön tätä palkkausjärjestelmää suoritusarviointi on tehtä- vä 28.2.2015 mennessä. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa palk- kausjärjestelmän käyttöönoton työehtosopimuskauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

4. Lisäkouluttautuminen omassa ammatissa saattaa lisätä henkilön käytettävyyttä erikoistumista tai laaja-alaisuutta tehtävän hallinnassa. Se kertoo työntekijän pyr- kimyksestä kehittyä ammatissaan ja työtehtävissään.

5. Suoritusperusteisen palkanosan suuruuden ratkaisee työnantaja. Työnantajan päätös suoritusperusteisen palkanosan perusteista annetaan asianomaiselle työn- tekijälle tiedoksi kirjallisesti.

6 § Henkilökohtainen lisä ‌

Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista lisää, jos hänen yksilöllinen kokonaispalk- kansa ylittää palkkausjärjestelmän edellä 3-5 §:ssä määritetyt palkanosat.

Pöytäkirjamerkintä:

6 §:n henkilökohtainen lisä täydentää palkkaus-järjestelmän edellä mainittuja 3-5 §:n määräyksiä. Henkilökohtaisen lisän määräytyminen toteutetaan kustannusneutraalisti. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimas- sa palkkausjärjestelmän käyttöönoton työehto-sopimuskauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

7 § Sijaisen palkka ‌

Sijaisen, joka ei täytä tehtävän kelpoisuusehtoja, palkka on vähintään 80,05 % asi- anomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta. Sijaisuuden vuoden ylittävältä osalta on määritettävä lisäksi suoritusperusteinen palkanosa.

8 § Harjoittelijan palkka ‌

1. Harjoittelijan palkka on 61,20 – 80,05 % asianomaisen vaativuusryhmän perus- palkasta opintojen määrään tai muihin vastaaviin seikkoihin perustuen.

2. Kesäharjoittelijan palkka on 65,90 % alimman vaativuusryhmän peruspalkasta.

3. Harjoittelijalle ja kesäharjoittelijalle ei makseta suoritusperusteista palkanosaa.

9 § Palkan tarkistaminen ‌

1. Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa siten, että työnantaja luokittelee tehtävän kuuluvaksi eri vaativuusryhmään, tarkistetaan muutosten vaikutus palk- kausperusteisiin. Tällöin tehtävien muutoksen tulee olla pysyvä. Tilapäisistä teh- tävänmuutoksista sovitaan erikseen.

2. Työntekijän tehtävissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan vuosittaisessa kehi- tyskeskustelussa ja mahdolliset muutokset kirjataan.

3. Peruspalkan tarkistaminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tehtävien vaa- tivuuden muuttumisesta.

10 § Työehtosopimuksen palkkaratkaisu ‌

1. Työehtosopimusosapuolet sopivat kulloinkin palkkaratkaisun sopimuskaudelle.

2. Peruspalkkojen korottamisella tarkoitetaan palkkausjärjestelmän 3 §:n vaativuus- ryhmien peruspalkkojen korottamista.

3. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 4 §:n kokemuslisä ja 5 §:n suoritus- perusteinen palkanosa lasketaan 3 §:n peruspalkan pohjalta.

4. Yleiskorotuksen toteuttaminen ja vaikutukset:

Esimerkiksi historiasyistä johtuen joidenkin työntekijöiden yksilöllinen kokonais- palkka voi olla korkeampi kuin työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 3-5 §:n perusteella määräytyvä palkka. Tällaisten työntekijöiden korkeamman kokonais- palkan pohjalta tehdään ns. yleiskorotus, jotka kohdennetaan osaksi palkkausjär- jestelmän 6 §:n henkilökohtaista lisää. Työnantaja kulloinkin seuraa edellä mainit- tua yksilöllistä palkkaa saavien työntekijöiden osalta sitä, missä vaiheessa työeh- tosopimuksen määrittämä palkkausjärjestelmä mahdollisesti tuottaa saman tai pa- remman palkan. Siinä tilanteessa työntekijän henkilökohtainen lisä lakkaa ja työn- tekijän reaalipalkka määräytyy työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 3-5 §:n mukaan

Esimerkkejä palkkausjärjestelmän soveltamisesta ‌

Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut palkkaryhmään 6. Palkkatakuuta on ollut 6,2 %. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 28,8 %. Työskentelyvuosia on 8. Hänen kokonaispalkkansa on ollut 2909,12 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säilyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:

1.3.2014	1.7.2014	1.7.2015
Vaativuusryhmä 6	Vaativuusryhmä III	Vaativuusryhmä III
Tehtäväkohtainen palkka 2154,91 €	Peruspalkka 2308,51 €	Peruspalkka 2317,74 €
Palkkatakuu 133,60 €	Palkkatakuuta ei tes:ssa	Palkkatakuuta ei tes:ssa
Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisä 185,42 € (8 % peruspalkasta)
Henkilökohtainen palkan- osa 620,61 €	Suoritusperusteinen pal- kanosa 620,61 € (26,88 % peruspalkasta)	Suoritusperusteinen pal- kanosa 437,68 € (18,88 % peruspalkasta)
= 2909,12 €	= 2929,12 €	= 2940,84 €
Oli lähtötilanne	Korotusta tuli yhteensä 20 €	Korotusta tuli yhteensä 0,4 %

Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut vaativuusryhmään 3. Palkkatakuuta on ollut 6,2 %. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 28,8 %. Työskentelyvuosia on 4. Hänen kokonaispalkkansa on ollut 2258,29 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säilyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:

1.3.2014	1.7.2014	1.7.2015
Vaativuusryhmä 3	Vaativuusryhmä I	Vaativuusryhmä I
Tehtäväkohtainen palkka 1672,81 €	Peruspalkka 1796,52 €	Peruspalkka 1803,71 €
Palkkatakuu 103,71 €	Palkkatakuuta ei tes:ssa	Palkkatakuuta ei tes:ssa
Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisä 72,15 € (4 % peruspalkasta)
Henkilökohtainen palkan- osa 481,77 €	Suoritusperusteinen pal- kanosa 481,77 € (26,82 % peruspalkasta)	Suoritusperusteinen pal- kanosa 411,54 € (22,82 % peruspalkasta)
= 2258,29 €	= 2278,29 €	= 2287,40 €
Oli lähtötilanne	Korotusta tuli yhteensä 20 €	Korotusta tuli yhteensä 0,4 %

Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut vaativuusryhmään 5. Palkkatakuuta on ollut 6,2 %. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 10 %. Työskentelyvuosia on 8. Hänen kokonaispalkkansa on ollut 2266,13 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säilyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:

1.3.2014	1.7.2014	1.7.2015
Vaativuusryhmä 3	Vaativuusryhmä II	Vaativuusryhmä II
Tehtäväkohtainen palkka 1950,20	Peruspalkka 2091,11	Peruspalkka 2099,47
Palkkatakuu 120,91 €	Palkkatakuuta ei tes:ssa	Palkkatakuuta ei tes:ssa
Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisää ei tes:ssa	Kokemuslisä 167,96 (8 % peruspalkasta)
Henkilökohtainen palkan- osa 195,02 €	Suoritusperusteinen pal- kanosa 195,02 € (9,33 % peruspalkasta)	Suoritusperusteinen pal- kanosa 27,84 € (1,33 % peruspalkasta)
= 2266,13 €	= 2286,13	= 2295,27
Oli lähtötilanne	Korotusta tuli yhteensä 20 €	Korotusta tuli yhteensä 0,4 %

SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHISTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUISTA ‌

Luottamusmiehen valinta

1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies jokaiseen hiippakuntaan, Helsingin seurakuntaan ja ortodoksiseen kirkollishallitukseen (edustaa myös järjestöjä). Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Luottamusmies valitaan ortodoksisen kirkon työntekijöiden keskuudesta ja hänen tulee olla tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön jäsen sekä pe- rehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kirkon Alat ry tekee luottamusmiehen valinnasta työpaikalla kirjallisen ilmoituksen kirkollishallitukselle.

2. Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Vaalin toimittaminen ja järjestäminen eivät saa häiritä työntekoa. Kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan edustajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista.

Luottamusmiehen toimikausi on kolme vuotta kerrallaan.

3. Kirkollishallitukselle on ilmoitettava, milloin luottamusmiehelle valittu varaluotta- musmies toimii luottamusmiehen sijaisena.

Luottamusmiehen tehtävät ja oikeus saada tietoja

1. Luottamusmies toimii työntekijöitä yhteisesti koskevissa työsuhdeasioissa työnte- kijöiden edustajana ja ortodoksisen kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisena henkilöstöryhmän edustajana yhteistoiminta-asioissa.

2. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työnteki- jöitä koskevat henkilötiedot:

- Työntekijän suku- ja etunimet

- Palvelukseen tuloaika

- Seurakunta, johon työntekijä kuuluu

- Työntekijän vaativuusryhmä ja työtehtävien mukainen toimen nimike

- Määräaikaisen työntekijän työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste

4. Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista työntekijöistä tiedot an- netaan joko kustakin työntekijästä erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

5. Luottamusmiehen on pidettävä tehtävänsä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Luottamusmiehen toimitilat

Työnantaja osoittaa luottamusmiehelle tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapautusta työstään.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä, jos hän neuvottelee työaikanaan työnanta- jan edustajien kanssa tai jos hän toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

Kustannusten korvaaminen

1. Kirkollishallitus maksaa luottamusmiehen luottamusmiestehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannukset sekä päivärahat kulloinkin voimassaolevan vero- hallituksen päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista mukaisesti.

2. Luottamusmieskorvauksena maksetaan tehtävien hoidosta 40 euroa kuukaudes- sa.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmieskorvaus tulee voimaan 1.7.2014 lukien. Tämä pöytäkirjamer- kintä on voimassa työehtosopimuskauden loppuun, 31.1.2017 saakka.

Luottamusmiehen palkka- ja siirtosuoja

1. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän hoitamisen takia.

2. Luottamusmiehenä toimivaa ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden siir- tää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tul- lessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata ortodoksisessa kirkossa tapahtu- vaa ansiokehitystä.

Työsuojeluvaltuutettu

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työn- tekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanominen

1. Jos työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syis- tä, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisesti.

2. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä häntä ei saa irti- sanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työn- tekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on 1.3.2014 lukien voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuten työehtosopimus.

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1. Tätä sopimusta sovelletaan tässä sopimuksessa määritettyyn ortodoksisen kirkon yhteistoimintaan kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 4 työntekijää.

2. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa ortodoksisen kirkon palveluksessa oleval- le henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työolosuhteitaan koske- vien päätösten valmisteluun ja seurantaan sekä edistää seurakunnan palveluky- kyä ja sen toiminnan tuloksellisuutta. Työolosuhteisiin vaikuttamalla pyritään edis- tämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön työssä jaksamista.

3. Yhteistoimintamenettelyssä työnantaja neuvottelee ennen kohdassa 5 tarkoitetun asian ratkaisemista valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee tai heidän edusta- jiensa kanssa.

Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia koskee yksittäistä työntekijää, asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Työntekijä voi halutessaan käyttää avustajaa yhteistoimintamenettelyssä.

Jos yhteistoimintamenettelyyn kuuluva asia koskee työntekijöitä yleisesti, asia kä- sitellään sen laadusta, henkilöstön määrästä ja olosuhteista riippuen työntekijöi- den edustajan kanssa tai työpaikkakokouksessa.

Työntekijöiden edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

4. Työpaikkakokous on työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintaelin.

Työpaikkakokouksessa käsitellään 5 kohdan mukaisia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita.

Työpaikkakokouksen kutsuu koolle työnantajan edustaja, joka toimii myös ko- kouksen puheenjohtajana. Työpaikkakokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet työpaikan henkilöstöstä sitä esittää jonkin 5 kohdassa tarkoitetun asian kä- sittelemistä varten.

Työpaikkakokoukseen on oikeus osallistua jokaisella, jota asia koskee. Työpaikkakokouksessa voidaan tarpeen mukaan käsitellä työympäristöasioita.

5. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:

a) Työhönoton periaatteet, sen menetelmät, työhönoton yhteydessä ja työsuh- teen aikana kerättävät ja työhön tulijalle annettavat tiedot sekä työhön pereh- dyttämisen järjestelyt

b) Työterveyshuollon järjestämisen yleiset suuntaviivat ja toiminnan suunnittelu

c) Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämis- ja laitehankkeet se- kä muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä sekä siirrot työtehtävistä toiseen

d) Henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö

e) Tuotannollisista ja taloudellisesti syistä toimeenpantavat lomauttamiset, osa- aikaistamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleen- sijoittamisratkaisut

6. Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asian käsitte- lyn kannalta tarpeelliset tiedot henkilöstölle tai sen edustajille. Työnantajan on tie- dotettava yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tekemästään ratkai- susta viivytyksettä asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen.

7. Työnantaja antaa työntekijöiden edustajalle hyvissä ajoin tiedot talousarvioehdo- tuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

8. Tämän sopimuksen soveltamista seuraavat ja sitä koskevia ohjeita antavat sopi- japuolet yhteisesti neuvotellen. Sopimuksen soveltamisesta syntyvästä erimieli- syydestä neuvotellaan sen mukaan kun ortodoksien kirkon työehtosopimuksen 36

§:ssä on sovittu.

9. Tämä sopimus on 1.3.2014 lukien voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanotta- vissa kuten työehtosopimus.

SOPIMUS PAPPIEN JA KANTTORIEN TOIMITUSPALKKIOISTA ‌

1 § Toimituspalkkioon oikeutetut sekä toimituspalkkion maksamisen edellytykset

Seurakunnat maksavat toimituspalkkiota papille ja kanttorille, jonka kanssa seura- kunta on sopinut 3 §:ssä mainitun toimituksen tai tehtävän suorittamisesta. Toimitus- palkkiota ei makseta papille ja kanttorille, joka on kyseisen seurakunnan työntekijä.

Toimituspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että toimituksen tai tehtävän suorit- tamisesta on sovittu etukäteen seurakunnan kanssa ja että seurakunnan omat työn- tekijät ovat estyneitä toimitusta tai tehtävää suorittamasta. Toimituspalkkiota ei mak- seta, jos toimituksen tai tehtävän suorittaminen on perustunut yksinomaan yksityisen seurakuntalaisen pyyntöön.

Toimituspalkkiota voidaan maksaa myös, jos seurakunta sopii toimituksen tai tehtä- vän suorittamisesta papin tai kanttorin kanssa tämän vapaapäivänä, papin tai kantto- rin tehtäviä on otettu hoitamaan kirkon eläkettä saava henkilö, tai jos papille tai kant- torille annetaan lyhyeksi ajaksi määräys hoitaa toista papin tai kanttorin tehtävää oman tehtävän ohella.

Toimituspalkkion sijasta voidaan myös maksaa päiväpalkkaa. Oman tehtävän ohella toisen papin tai kanttorin tehtävää hoidettaessa toimituspalkkion tai päiväpalkan suu- ruus voi olla enintään 35 prosenttia 3 §:n mukaisesta toimituspalkkiosta tai päiväpal- kasta.

Toimituspalkkiota ei makseta seurakunnan tilaisuudessa vierailevalle papille tai kant- torille, joka saa palkkaa muulta työnantajalta, tai jos toimituksia suoritetaan vastavuo- roisuuden periaatetta noudattaen.

Toimituspalkkioon oikeutetut tulee aina asianmukaisesti vakuuttaa.

2 § Toimituspalkkioiden määräytyminen

Toimituspalkkiona maksetaan papille ja kanttorille tuntikorvaus toimitukseen tai teh- tävään käytetyltä ajalta. Tuntikorvauksen suuruus on kyseisen tehtävän vaativuus- ryhmän peruspalkasta laskettu tuntipalkka. Papille tai kanttorille, joka ei täytä Orto- doksisen kirkon kirkkojärjestyksen 132 § tai 133 § mukaisia kelpoisuusehtoja, makse- taan vähintään 80,05 % edellä mainitusta korvauksesta.

Kullekin toimitukselle annetaan tuntimääräsuositus, jonka mukaan toimituspalkkio maksetaan. Yksittäistapauksissa voidaan sopia poikkeavasta käytännöstä esimerkik- si palveluksen pitkän keston vuoksi.

Seurakunnanneuvosto päättää toimitusten tuntimäärät.

Työmarkkinaosapuolten suositus tuntimääristä papeille ja kanttoreille on seuraava:

Toimitus	Tunnit
Kaste	1
Vainajan muistopalvelus	1
Kiitosrukouspalvelus	1
Avioliittoon vihkiminen	2
Hautaus ja muistotilaisuus	2
Kodin pyhitys	2
Sunnuntain ja kirkollisen juhlapäivän liturgia / vigilia	3
Liturgia, hautaus ja muistotilaisuus	4

Mikäli papin tai kanttorin kanssa sovitaan useamman toimituksen tai tehtävän suorit- tamisesta päivässä, voidaan toimituspalkkion sijasta maksaa päiväpalkka.

Määritetyt tuntimäärät kattavat toimituksen valmistelun mahdollisine etukäteiskeskus- teluineen ja harjoituksineen, itse toimituksen sekä mahdollisen muun toimituksen jäl- keiseen juhlaan osallistumisen, ellei poikkeuksellisesti muuta sovita.

3 § Lasku

Toimituspalkkio ja mahdollinen korvaus matkakustannuksista maksetaan kirjallisen laskun perusteella. Lasku on esitettävä seurakunnalle kahden kuukauden kuluessa toimituksen suorittamisesta.

4 § Matkakustannukset

Toimituksen suorittajalle voidaan korvata kohtuulliset matkakustannukset Suomen or- todoksisen kirkon työehtosopimuksen mukaisesti.

5 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 lukien 31.1.2018 saakka. Sopimus on irtisanot- tavissa kuten työehtosopimus.

TYÖSOPIMUSMALLI ‌

TYÖSOPIMUS
1. Osapuolet	Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Työntekijä, henkilötunnus ja osoite: Työntekijä tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
2. Voimassaolo	□ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen 3 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden perusteltu syy on:
3. Työnteon alkamisajankohta
4. Koeaika	□ Koeajasta (työehtosopimuksen 3 §) on sovittu ja se päättyy päivämää- rällä:
5. Työntekopaikka / -paikat
6. Pääasialliset työ- tehtävät	Työntekijä tekee tarvittaessa muutakin työpaikan tavanomaiseen toimin- taan kuuluvaa työnantajan osoittamaa työtä.
7. Työaika	Työehtosopimuksen 7 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on:
8. Palkkaus	Vaativuusryhmä (palkkasopimuksen I-V) on työsuhteen alkaessa: Kokemuslisään oikeuttava (palkkasopimuksen 4 §) aika työsuhteen alka- essa: Työsuhteen alkaessa kokonaispalkka on:
9. Vuosiloma	Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 24 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan.
10. Muut ehdot
11. Liitteet
12. TES	Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan kulloinkin sovellettavaa Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimusta (Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Kirkon alat ry) sekä työpaikan sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista eh- doista.
13. Allekirjoitukset	Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin sopijalle. Aika ja paikka: Aika ja paikka: Työnantajan edustaja Työntekijä

VAATIVUUSRYHMITTELYMALLI ‌

VAATIVUUSRYHMITTELY SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAAN
Peruste	Vaativuusryhmittely suoritetaan Suomen ortodoksisen kirkon 1.3.2014 – 31.1.2017 työehtosopimuksen osana olevan palkkausjärjestelmää, erityisesti sen 3 §:ää noudattaen. Ryhmittelyn osana suoritetaan työnantajan edustajan ja työntekijän välinen keskustelu.
Työnantaja	Työnantajan nimi:
Työntekijä	Työntekijä, tehtävän nimike ja liitteeksi tehtävänkuvaus:
Vaativuus- ryhmän asettaminen	Tässä määritellään: □ Uuden toimen vaativuusryhmä. □ Olemassa olevan toimen luokitus. Tällöin on huomioitava vanhasta, 2012-2014 työehtosopimuksesta seuraavaa: ryhmät 2-4 ovat uusi I, ryhmä 5 on uusi II, ryhmät 6-7 ovat uusi III, 8-9 ryhmät ovat uusi IV sekä 10-13 ryhmät ovat uusi V vaativuusryhmä.
Ryhmittelyn kriteerit	Ryhmittelyn kriteereinä käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 3 §:n määritelmiä. - Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö - Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö - Vastuu ja rooli päätöksenteossa - Työn vaativuutta arvioidaan ottaen yleisesti huomioon esimerkiksi Lisäksi huomioidaan palkkausjärjestelmän 3 §:n soveltamisohje ja esimiestehtävät.
Lisätietoja / selvityksiä	Mahdollisina lisätietoina / selvityksinä merkitään:
Vertailu vaativuus- ryhmiin	Johtopäätökset tehtävän vaativuuden kuvauksesta:
Päätös ryhmittelystä	Työnantajan edustajan arvio tehtävän vaativuudesta ja määritys vaativuusryhmäksi: Peruspalkan määrä: Vaativuusryhmittelyn aika ja paikka: Työnantajan edustajan nimenselvennys ja allekirjoitus
Vaikutus	□ Uuden toimen luokitus. □ Vaativuusryhmittely säilyy samana kuin viimeksi. □ Vaativuusryhmittely nousi verrattuna edelliseen. □ Vaativuusryhmittely laskee.
Tiedoksianto	Tämä vaativuusryhmittelylomake täytetään kahtena kappaleena, toinen työntekijälle.
Seuraava ryhmittelykerta	Arvio seuraavan vaativuusryhmittelyn ajankohdasta:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kirkon alat ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1.3.2014 – 31.1.2017 PALKKARATKAISUSTA TOISELLE SOPIMUSJAKSOLLE ‌

1.1.2016 – 31.1.2017.

Aika 26.4.2016

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Eteläranta 10

1. Lähtökohdat

Todettiin, että keskusjärjestöt ovat 15.6.2015 päässeet sopimukseen työllisyys- ja kas- vusopimuksen toisen sopimusjakson sopimuskorotuksista. Todettiin, että tämän työeh- tosopimuksen toinen sopimusjakso sijoittuu ajanjaksolle 1.1.2016 - 31.1.2017.

Tämän työehtosopimuksen osapuolet ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen toisen so- pimusjakson sopimuskorotuksista työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti seuraa- vasti:

2. Toisen sopimusjakson palkankorotus 1.1.2016

Työntekijöiden yksilöllisiä kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 17,33 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,47 %:a.

Osa-aikaisten kuukausipalkkaisten palkkoja korotetaan työajan suhteessa.

Uudet vaativuusryhmien peruspalkat (taulukkopalkat) ovat 1.1.2016 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat:

Vaativuusryhmä	Peruspalkka 1.7.2015 lukien	Peruspalkka 1.1.2016 lukien
I	1749,47-1885,08	1764,37-1899,98
II	2099,47-2184,56	2114,37-2199,46
III	2317,74-2571,92	2332,64-2586,82
IV	2840,61-3128,74	2855,51-3143,64
V	3445,44-4604,53	3461,50-4625,99

Taulukkopalkkojen korotukset ja yksilöllisten kuukausipalkkojen korotukset eivät saa johtaa yleiskorotuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin. Mikäli henkilö- kohtaiset palkat korottuisivat laskennallisesti em. yleiskorotusta enemmän prosenttipe-

rusteisten palkanosien vuoksi, vähennetään mahdollinen ylimenevä osa ensisijaisesti suoritusperusteisesta palkanosasta ja toissijaisesti henkilökohtaisesta lisästä. Mikäli henkilökohtainen palkka ei taulukkopalkan korotuksen johdosta nousisi em. yleiskoro- tusta vastaavasti, erotus kohdennetaan henkilökohtaiseen lisään.

Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 0,47 %:a.

Helsingissä, huhtikuun 26. päivänä 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Kirkon alat ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPI- MUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 1.2.2017 – 31.1.2018 ‌

1. Lähtökohdat

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoit- teena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 26.5.2016 saavutettu uutta Suomen Ortodok- sista kirkkoa koskeva kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan sähköpostitse ja että pöytäkirja sen jälkeen allekir- joitetaan.

2. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3. Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja kos- kevia muutoksia.

4. Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muut- tamatta. Työajan pidennys koskee kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosittaisen työajan lisäys 24 tuntia tulee voimaan 1.2.2017, kuitenkin niin, että jo vuonna 2017 työajan pidennyksen määrä on 24 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä: 24 tunnin vuosittainen työajan pidentäminen on tarkoitus toteuttaa pidentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa siten, että työaikalaissa tarkoitettua yli- työtä ei muodostu. Työajan pidennysajalta ei makseta mitään mahdollisia lisätyö-, yli- työ-, sunnuntaityö- tai muita korvauksia eikä mahdollisia muitakaan vastaavia lisiä.

Osa-aikaiset:

Osa-aikaisten työaikaa pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa. Työajan pidennyksel- lä ei ole vaikutusta työnantajan lisätyöntarjoamisvelvollisuuteen.

Tuntityöntekijät:

Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys koskee myös tuntityöntekijöitä. Tuntipalkkaisten työajan pidennys toteutetaan paikalli-

sesti sovittavalla tavalla siten, että todellista työaikaa pidennetään vuosiansiota muut- tamatta. Työajan pidennys toteutetaan toteutuneen työajan ja mahdollisen osa- aikaisuuden suhteessa kuitenkin siten, että työajan pidennys on enintään 2 tuntia kuu- kaudessa.

Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan viemällä seuraavat muutokset työehto- sopimuksen rakenteisiin:

Lisätään työehtosopimukseen uusi 7 §:n 5. momentti:

Työntekijän yleisen säännöllisen työajan ja toimistotyöajan vuosittaista työai- kaa pidennetään vuoden 2017 alusta alkaen 24 tunnilla vuosittaista ansiota- soa muuttamatta. Toteutettaessa 24 tunnin työajan pidennystä ei makseta mahdollisia yli-, lauantai- tai sunnuntaityökorotuksia eikä ilta- tai yötyökor- vauksia.

24 tunnin työajan pidentämisestä ilman ansiotason muutosta sovitaan paikalli- sesti kussakin seurakunnassa. Mikäli tällöin työtä tehdään arkipyhänä, lauan- taina tai sunnuntaina, ei makseta mahdollisia yli-, lauantai- tai sunnuntaityöko- rotuksia. Tehtäessä 24 tuntiin sisältyviä työajan pidennystunteja myöskään mahdollisia ilta- tai yötyökorvauksia ei makseta.

Jos paikallista sopimusta ei tehdä, juhannusaatto ja vappupäivä muutetaan työpäiviksi. Tällöin nämä päivät eivät lyhennä ko. viikon työaikaa. Loppuosa 24 tunnin työajan pidennyksestä toteutetaan tekemällä enintään 40 tuntisia työviikkoja työnantajan määrääminä ajankohtina. Jos työaika kuitenkin on jär- jestetty keskimääräiseksi, vuorokautinen työaika voidaan tasoittumisjaksoa käyttämällä pidentää enintään 10 tuntiin ja viikkotyöaika enintään 50 tuntiin. Tällöin työajan on tasoituttava keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa.

Lisätään työehtosopimuksen 15 §:n 1-kohdan loppuun seuraava virke:

Jaksotyössä työnantaja kuitenkin kalenterivuosittain määrää kolme arkipyhää, jotka eivät lyhennä ko. jakson työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muutetaan työehtosopimuksen 6 §:n B-kohdan ensimmäinen momentti kuu- lumaan seuraavasti:

Hengellistä työtä tekeville (pappi, diakoni ja kanttori) annetaan kaksi vapaa- päivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät eivät sitä estä. Vapaapäivien määrä on kuitenkin kolmena kalenteriviikkona vuo- dessa vain yksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Vapaapäivät eivät kuitenkaan voi olla lauantai tai sunnuntai eivätkä kirkolliset juhlapäivät, ellei tämä poikkeuksellisesti ole mahdollista.

5. Paikallinen sopiminen

5.1 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)

Lisätään työehtosopimukseen uusi 35 §, jolloin vanha 35 § muuttuu uudeksi 36 §:ksi ja loppujen pykälien numerointi muuttuu vastaavasti. Uusi 35 §:

Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikalli- sesti sopia toisin siten, kun jäljempänä on sovittu.

Sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja henkilöstön edustaja (luottamusmies) tai tämän puuttuessa työntekijät.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun mukainen ta- loudellinen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvä irtisa- nomisperuste. Erittäin painavista, poikkeuksellisista ja tilapäisistä syistä työn- antajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi osapuolet voivat tehdä sopi- muksen myös silloin, kun paikallisesti yhdessä todetaan, että käsillä on irtisa- nomisperustetta vastaava poikkeuksellinen kriisitilanne. Sopimuksesta neuvo- teltaessa työnantaja noudattaa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimin- talakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei paikallisesti toisin sovita

Muutoin noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimus- osapuolten välillä sovittu.

5.2 Paikallinen sopiminen ja luottamusmiehen toimintaedellytysten turvaaminen

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämis- tä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten yhteisten toimintamallien löytämistä, joilla edistetään sekä työnantajan että sen henkilöstön etuja tasapainoisella tavalla.

5.3 Työaikapankki

Lisätään työehtosopimuksen 10 §:ään uusi 9. kohta ja muutetaan 10 §:n ot- sikko muotoon ”Liukuva työaika ja työaikapankki”. Uusi 9. kohta:

9. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työaikapankin käyttöönottamisesta.

6. Allekirjoitukset

Helsingissä, lokakuun 24. päivänä 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA RY Kirkon alat ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Kirkon alat ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX

Puh. 0207 912 530

xxx.xxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata