KOMPOSITIO

2–3 / 2014

KOMPOSITIO

Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2014

SUURI KOULUTUS- JA SOPIMUSNUMERO

P ÄÄKIRJOITUS

PALUU UUTEEN TYÖPAIKKAAN

alasin puolentoista vuoden opintovapaaltani ihan uuteen työpaikkaan. Toimisto on muuttanut aivan Xxxxxx ytimeen uusiin, nykyaikaisiin toimistotiloihin. Yhdistyksen puheenjohtajat ovat vaihtuneet, johto-

kunnassa on uusia jäseniä ja kahvihuoneessa tapaan päivittäin kymmenittäin uusia työkavereita, joista monia en vielä edes tunne.

Paljon hienoja asioita on tapahtunut poissa ollessani. Mallikustannussopimus on päivitetty, mallisopimus konserttitallenteen käytöstä promootiossa on saatu aikaan, Musiikin edistämissäätiö on aloittanut toimintansa, yhdistyksen uusi kotisivu on tekeillä ja yhdet Pohjoismaiset Musiikkipäivätkin on ehditty järjestää Suomessa. Ja tämä on toki vain pienen pieni jäävuoren huippu.

Pitkään en ehtinyt totutella työntekoon, kun jo oli otettava kantaa uusiin taidetoimikuntiin, kollektiivihallinnon direktiiviuudistukseen, Teoston kan- sallisiin varoihin ja aatteelliseen strategiaan, Ylen suuria oikeuksia koskeviin päätöksiin, Music Finlandin kärkihankkeisiin ja moniin muihin asioihin. Lisäksi pöydällä on useita yhdistyksen vireillä olevia projekteja, mm. sääntöuudistus, tulevan 70-vuotisjuhlavuoden hankkeet, erilaiset teoshaut – ja yksi putkire- montti.

Tulin siis astuneeksi vauhdikkaasti liikkuvaan junaan. Tehtävää on paljon, mutta onneksi tekeminen on enimmäkseen mukavaa. Hienointa tässä kuiten- kin on se, että junassa on paljon päteviä kollegoita ja kumppaneita, joiden kanssa asioita hoidetaan ja viedään eteenpäin. Xxxxxxx on myös suuri ilo saada tämän loppuvuoden ajan jakaa toiminnanjohtajan työt vt. toiminnan- johtaja Xxxxx kanssa, jonka monialainen osaaminen on ollut suureksi avuksi useassakin vauhdikkaassa käänteessä. Kuten aiemmat, myös nykyinen, minulle osin uusi johtokunta, on hyvin asialleen omistautunut – ja pyrkii löy- tämään asioille parhaat ratkaisut ja toimintatavat.

Vaikka paljon hyvää on tapahtunut parin viime vuoden aikana, joidenkin asioi- den eteenpäin meneminen tuntuu olevan lähes mahdotonta. Hyvitysmaksun uudistaminen ja taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen eivät ole edenneet millään tavalla, vaikka ministeriöissä työryhmä toisensa jälkeen on tehnyt selvitystä selvityksen perään. Ensi vuonna pidettävien vaalien jälkeen käydään hallitusneuvottelut. Neuvotteluissa olisi tärkeää saada hallitusoh- jelmaan kirjatuksi velvoite hoitaa nämä taiteilijoiden toimeentuloon liittyvät epäkohdat kuntoon.

Aivan erityisen mukavaa työhön paluussa ovat päivittäiset tapaamiset ja keskustelut säveltäjien kanssa. Opintovapaalla opin kiireettömyyteen, vaikka tekemistä riitti. Toivoisin, että jäsenten kohtaamisetkin voisivat olla kiireettö- miä. Aina tämä toive ei valitettavasti toteudu. Tulkaa silti käymään, kun liikut- te kulmilla.

02 KOMPOSITIO 2–3 / 2014

Xxxx Xxxxxxxx

KOMPOSITIO 2–3 / 2014

Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti

Julkaisija

Suomen Säveltäjät ry Xxxx Xxxxxxxx Katu 0 X 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxxxxxxx.xx

Puh. 09 - 44 55 89

Päätoimittaja

Xxxx Xxxxxx

Toimitussihteeri

Xxxxx Xxxxxxxx

Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta

Xxxxx Xxxxxxx (puheenjohtaja)

Xxxx Xxxxxxxxxx (varapuheenjohtaja) Xxxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxx

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Taitto

Xxxxxxx Xxxxxx xxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

Kansi

Yhdistyksen uuden nettisivun suunnittelua. KUVA: MAINOSTOIMISTO WE ARE HOME.

•

Sisällys

02 Pääkirjoitus

03 Villa Vikan

06 Yhdistyksen nettisivut uudistuvat

07 Xxxxx Xxxxxxxxxx musiikin tohtori

10 Lainauskorvaus nostettava asianmukaiselle tasolle

11 Uusi mallisopimus konsertti-

tallenteen promootiokäytöstä

14 Päivitetty mallikustannussopimus

20 ”Korvat avaavat mielen ja sydämen”

23 Kommunikoinnin tärkeydestä

24 ja vähän muustakin

30 Pohjoismaiset elokuvamusiikkipäivät Espoon Hanasaaressa

33 PoMP Ultimassa

36 Uudet jäsenet

38 Onnittelemme

39 Kantaesityksiä

ISSN 1799-8433

ISSN 1799-8441 (pdf)

Xxxx Xxxxxxxx

VILLA VIKAN

M

onille säveltäjille Raaseporis- sa sijaitseva Xxxxxx Xxxx- xxxxxxx rakennuttama huvila

Villa Vikan on tullut tutuksi lomanviet- to- ja työskentelypaikkana. Huvila on ollut nimenomaan Teoston jäsenten käytössä, kun taas alueella olevat kaksi hirsimökkiä ovat olleet Teoston työnte- kijöiden vuokrattavissa.

Nyt Teosto on kuitenkin lahjoittanut Villa Vikanin ja siihen liittyvän kiinteis- tön Musiikin edistämissäätiölle taiteilija- residenssiksi. Huvilassa ja sen ympäristös- sä on tehty vuosina 2013–2014 mittava kunnostustyö. Ympäristössä on kaadettu huonokuntoisia puita, karsittu vesakko- ja, siivottu ryteikköjä sekä rakennettu kulkuväyliä. Itse huvila on kunnostettu niin asumis- kuin työskentelykäyttöön. Talossa on erinomainen flyygeli, oivalli- nen studiokalusto, nykyaikainen keittiö sekä viihtyisät asumistilat.

Kiinteistöön kuuluvista rakennuksista vuokrataan musiikin ammattilaisten käyttöön itse huvilaa sekä hirsimökkejä. Huvilaan mahtuu yöpymään 8 henki- löä ja kumpaankin hirsimökkiin neljä. Kummassakin mökissä on sauna ja huvi- laan kuulu erillinen rantasauna. Huvilan pihapiirissä on myös kaksi muuta raken- nusta, joita ei vuokrata. Näistä toisessa asuu pariskunta R I TVA H Y N N I N E N ja

HE I K K I I SOK AL L IO . Pariskunta hoitaa hyväntahtoisesti ”pehtoorin” tehtäviä Vikanissa.

Vuokrauskäytäntö

Vikanin huvilaa sekä hirsimökkejä voivat vuokrata Suomen Säveltäjät ry:n, Xxxxx ry:n, Muusikkojen liiton sekä Teoston jäsenet. Vuokra on 250 euroa/viikko.

Vuokralaiseksi alkuvuodelle 2015 hakeudutaan lähettämällä viesti säh- köpostiosoitteeseen vikan@teosto.

fi VIIMEISTÄÄN 10.11. klo 10.00.

Kirjoita viestikenttään Villa Vikan 2015 ja viestiin:

1) huvilaan/mökkiin majoittuvien hen- kilöiden lukumäärä ja nimet sekä tieto, ovatko majoittuvat henkilöt Teoston/Suomen Säveltäjät ry:n jäse- niä vai esimerkiksi perheenjäseniä

2) huvilan/mökin käyttötarkoitus (työ-

/ virkistyskäyttö)

3) ajankohta, jolloin haluat vuokrata huvilaa/mökkiä (viikot 1-26/2015)

4) mahdolliset vaihtoehtoiset viikot, jolloin haluat käyttää huvilaa/mök- kiä. Jos ensisijaisesti toivomasi vuok- rausajankohta ei ole mahdollinen, pyrimme varmistamaan, että saat huvilan/mökin käyttöösi toisena toi- vomanasi ajankohtana.

Huvilan käyttöviikot jaetaan Xxxxxxx, Muusikkojen liiton, Xxxxx ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten kesken. Jos useampi henkilö haluaa käyttää huvi-

laa samalla viikolla, käyttäjä arvotaan. Ilmoitamme kullekin hakijalle henki- lökohtaisesti, minä viikkona hirsihuvila on hänen käytössään. Arvonta suorite- taan noin viikko deadlinen (10.11.2014) jälkeen.

Vuokrahinnat ja maksaminen Huvilan ja mökkien vuokra on 250 euroa/viikko (maanantai–maanantai). Lisäksi veloitetaan liinavaatemaksu

30 euroa/hlö toisesta henkilöstä alkaen. Vuokra-aika on kokonainen viikko, vaikka et olisikaan Vikanissa koko viik- koa.

Huviloiden vuokrauksesta lähete-

tään lasku, jolla on maksuaikaa 2 viik- koa. Maksamalla laskun vahvistat myös varauksesi.

Pari sanaa Villa Vikanin historiasta Xxxxxx Xxxxxxxx sai vuonna 1896 ystä- viltään 50-vuotislahjaksi 3 000 markkaa uuden kesäasunnon rakentamiseen pals- talle, jonka hän oli yhdessä vaimon-

sa H AN NAN kanssa ostanut Persbölestä pari vuotta aikaisemmin. Taloa ei saa-

tu kuitenkaan rakennetuksi aivan tällä summalla, vaan Xxxxxxxxxxx joutuivat ottamaan lisäksi lainaa 8 500 markkaa. Uuteen, joskin vielä keskeneräiseen, hu- vilaan päästiin muuttamaan kesällä 1897, ja talo valmistui lopullisesti seuraavana vuonna.

Kulttuurihistoriallisesti Vikania voi- daan pitää varsin merkittävänä paik- kana, sillä siellä ovat käyneet monet Wegeliuksen ajan merkittävät musiik- kielämän henkilöt, kuten E R K K I

M E LA RTI N , AR M A S JÄR N E F E LT, S E L I M

PA L MG R E N ja J E A N SI B E L I US sekä luke- mattomat, tuolloin vielä nimettömiksi jääneet Xxxxxxxxxxx oppilaat.

Xxxxxxxxxxx aika Vikanissa jäi kui- tenkin varsin lyhyeksi, sillä pariskunta kuoli vuonna 1906, Xxxxxx Xxxxxxxx keväällä ja Hanna-rouva syksyllä.

Pariskunnalla ei ollut perillisiä, joten kiinteistön lunasti tämän jälkeen Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx -rahasto, joka alkoi ylläpitää Xxxxxxx Helsingin musiik- kiopiston opettajien, oppilaiden ja muu- sikkojen virkistyskotina. Virkistyskodin johtajattarena toimi pitkään Xxxxxx Xxxxxxxxxxx työtoverina ollut Helsingin musiikkiopiston taloudenhoitaja OL G A

TAVA ST ST J E R NA , joka kuoli vuonna 1939.

Rahastosta oli sittemmin tehty säätiö, joka joutui talvi- ja jatkosodan aikana taloudellisiin vaikeuksiin. Tämän seu- rauksena Teosto osti Vikanin vuonna 1944, koska halusi turvata tekijänoike- usjärjestön toiminnan jatkumisen myös siinä tapauksessa, että Helsingissä olisi pommitusten ja sotatoimien vuoksi mahdotonta enää toimia. Sota kuiten- kin päättyi saman vuoden syksynä, eikä tekijänoikeustoimistoa tarvinnut siirtää Persböleen. Sen sijaan Xxxxxxxxx tuli säveltaiteilijoiden ja Teoston henkilö- kunnan lomanviettopaikka. •

Lähde: Xxxxx Xxxxxxxxxxx (2014):

Vikan – Säveltaiteilijan virkistyskoti. MES, Helsinki.

H

aku Vikanin residenssiin alkaa

24.10. Haettavat viikot ovat vuoden 2015 viikot 1–26. Loppu-

vuoden haku on keväällä.

Villa Vikan. KUVA: XXXXX XXXXXXXX / PINTORESCO.

Hakuohjeet:

• Haku tapahtuu sähköpostitse 24.10.– 10.11.2014. *Haku alkaa 24.10. ja päättyy 10.11. klo 10:00*

• Hakijan tulee olla Suomen Säveltäjät ry:n jäsen

• Jäsenmaksujen tulee olla kunnossa hakuajankohtana sekä majoitusajan- kohtana

• Vuokra-aika on viikko maanantaista maanantaihin, joten esim. neljän päi- vän tosiasiallisesta käytöstä on mak- settava koko viikon vuokra

• Haettavat viikot ovat viikot 1–26. Voit hakea yhtä tai useampaa viikkoa

• Suosituimpien ajankohtien vuok- ra-ajat arvotaan hakijoiden kesken marraskuussa hakuajan päätyttyä

• Viestissä on ilmoitettava residens- siin majoittuvien henkilöiden nimet ja kunkin kohdalla se, onko kyse Suomen Säveltäjät ry:n jäsenestä vai perheenjäsenestä

• Listaa hakemukseen useampia mah- dollisia viikkoja paremmuusjärjes- tyksessä; jos ensimmäinen haluttu viikko ei ole enää vapaana, myönne- tään hakijalle seuraava mahdollinen vapaa viikko

• Ilmoita haluamasi viikot viikkonu- meroilla (viikot 1–26), ei päivämää- rinä

• Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Villa Vikan 2015” ja lähetä hakemus osoitteeseen xxxxx@xxxxxxxxx.xx

• Saat muutaman viikon kuluessa tie- don, mikäli arpaonni on suosinut sinua

• Laskutus tapahtuu parin viikon kuluessa arvonnasta ja maksuaikaa on 2 viikkoa; maksulla tehdään varaus sitovaksi

Vuokraustiedot*

• Haettavat kohteet: päärakennus (n. 200 m2 ), max. 8 hlöä

hirsihuvilat (n. 55 m2 ), à 4 hlöä

• Vuokrahinnat:

päärakennus 350 EUR/viikko

+ liinavaatemaksu 30 EUR/hlö toisesta henkilöstä alkaen hirsihuvila 250 EUR/viikko

+ liinavaatemaksu 30 EUR/hlö toisesta henkilöstä alkaen

• Vikan sijaitsee Raaseporissa entisen Pohjan kunnan alueella Persbölen kylässä Långträsket-järven ran- nalla, mistä on noin 10 kilomet-

riä Fiskarsiin ja Karjaan keskustaan. Helsingistä matkaa Vikaniin on 93 kilometriä ja Turusta 115 kilometriä.

• Villa Vikanin osoite: Xxxxx 00–00, Xxxxxxxx, 00000 Xxxxxxxxxx

*Vikanin residenssi*

Vikanin tilan vuokrattavat kohteet ovat järven ympäröimällä niemellä sijaitseva komea päärakennus ja kaksi rannan tuntumassa sijaitsevaa hirsi- huvilaa. Kutakin huvilaa voi vuok- rata erikseen toisistaan riippumatta, mutta isompi joukko voi vuokrata myös useamman kuin yhden raken- nuksen kerrallaan tarpeen mukaan. Päärakennuksen majoituskapasiteetti on 8 henkeä, ja kumpaankin hirsihu- vilaan voi majoittua 4 henkeä. Kaikki rakennukset ovat saunallisia.

Päärakennus on hyvin varusteltu musiikkityötä varten. Varustukseen kuuluu mm. Steinway-flyygeli, säh- köinen keyboard, äänityskaapelointi seinärasioineen, monitorointijärjes- telmä sekä AV-laitteisto. Myös hirsi- huviloissa on sähköinen työpiste kos- kettimistoineen ja monitoreineen. •

VILLA VIKAN

SI D H I L L E CON T E M P OR A RY COL L E CT I V E

Outer Space ( from the perspective of my record player)

SatnaMusic CD 141

H E IK K I N IK U L A - bass clarinet

T E E MU V I IN I K A IN E N - guitar & electronica

SI D XXX X X - piano, Rhodes, percussion & electronica

M A R K US HOH T I - cello & electronica

Recorded live in concert by XXX X X XXXX E N H E I MO

on March 22nd, 2014

Mixed and mastered by T I PI TUOV I N E N on August 27th, 2014

Cover design and band pictures by M A A R I T K Y TÖHARJ U

Front cover picture taken by SI D XXX X X from the

inside of his record player at a four-second exposure Produced by SI D XXX X X

Release concerts:

23.10. Korundi, Rovaniemi

24.10. Music House, Tornio

29.10. Kanneltalo, Helsinki

7.11. Kaukametsä Hall, Kajaani

9.11. Keskus Centralen, Loviisa

13.11. Kansi Auki Festival, Kapsäkki, Helsinki

Xxx Xxxxx Contemporary Collective – The opposite of everything Popular music culture has always been about the young and trendy. The way you look, they way you move, the way you dress, the ’at- titude’ - all these have been equally if not more important than the actual musical and artistic content.

Today, to produce a hit record you no longer need expensive equipment or a studio, as a matter of fact you no longer need to be able to play an instrument. It’s all in the machine, you can produce a complete record on your home computer and nobody will ever know the difference. Because it actually doesn’t make much of a difference, the music itself being a small portion of the whole com- mercial product in the first place. And, obviously, there are excep- tions. Very often these exceptions rise from a marginal side track of pop music (as was punk, grunge or electronic), picking up on influ- ences from even more marginal artistic expressions like contempo- rary classical or jazz.

The most interesting new popular streams often develop from con- cepts that started out as the opposite of everything popular at a given moment. So, instead of young take experienced, instead of just talented take highly accomplished, instead of trendy take char- ismatic.

Instead of main stream take challenging, instead of shallow take meaningful. No two-and-a-half minutes of a diddly-squat tune, but rather soundscapes from 5 to 45 minutes that may transport you into the depth of your self or into astral spaces right there in your living room. The Contemporary Collective is not a sexy bunch of youngsters that lend their pretty faces to a plastic music product they made on their home computer with ‘autocomposer’. Well – good-looking they may be, the four gentleman, but young- sters no more, they have seen life and this is what you hear in their music. Nothing you’ve ever heard before, because no two of the

Contemporary Collective’s concerts can be alike. Most of the music is invented right in front of the audience’s ears and eyes.

Xxx Xxxxx xxxx a ‘Parameter chart’, a sort of landscape map, that suggests some routes, dynamics, motives, textures. But

ANYTHING might and will happen. It’s always NOW. Bass clari- net master Xxxxxx Xxxxxx might start out with a low note, virtuoso cellist Xxxxxx Xxxxx responds with one that comes to his mind.

Counterpoint alive! Guitar wiz Xxxxx Xxxxxxxxxxx waits for just the right moment to give his musical comment or creates a magical tapestry in the background, while multi-instrumentalist Xxx Xxxxx may complete the painting with a beat on the triangle, some crystal clear melody on the piano or some threatening sounds coaxed out of the electronic boxes connected to his theremin. Or the other way around! It’s alive, it’s fresh, it’s challenging, it’s different – well, it’s the opposite of everything you will hear on mainstream radio. The Xxx Xxxxx Contemporary Collective’s new CD ‘Outer Space (from the pe spective of my record player)’, SatnaMusic CD 141, will be out on October 23rd. •

Xxxx Xxxxxx

YHDISTYKSEN NETTISIVUT UUDISTUVAT

M

ikään ei ole niin vanhaa kuin edellisen vuoden nettisi- vut, sanotaan. Yhdistystä jo

useamman vuoden palvelleet nettisi- vut uudistetaan syksyn 2014 aikana täysin. Yhdistyksen johtokunta päätti tarjouskilpailun perusteella kääntyä tamperelaisen We Are Home -mainos- toimiston puoleen, jonka osaavan hen- kilökunnan kanssa uudet sivut raken- netaan.

Nettisivutyöryhmä (puheenjohtajisto + toimisto) on määritellyt uudelle sivustol- le mm. seuraavia tavoitteita:

• Esitellä yhdistys, sen toiminta ja jäse- net modernilla ja raikkaalla tavalla

Uuden sivuston rakenteen suunnittelua. KUVA: MAINOSTOIMISTO WE ARE HOME.

• Ohjata ja koota ajankohtaista tiedo- tusta printistä nettiin

Viestinnällisiksi prioriteeteiksi on nos- tettu selkeys, tyylikkyys, houkuttavuus, mutta samalla myös informatiivisuus sekä yhdistyksen imagoa rakentava aspekti.

Sisällössä tulee jatkossakin toteutumaan tuttu kolmijako jäsenille annettavaan in- formaatioon (keskeinen ammatillinen in- formaatio selkeästi löydettävissä), yleinen kaikille avoin informaatio sekä yhdistyk- sestä ulospäin välittyvä kuva.

Jokaisen jäsenen on mahdollista saada jäsenlistaan oma ”säveltäjäkortti”, johon voi halutessaan linkittää perustieto-

jen (nimi, syntymävuosi) lisäksi myös musiikkiaan äänenä tai videona. Myös sosiaalinen media on otettu huomioon siten, että bloggaavat ja twiittaavat sävel- täjät saavat tiliensä linkit kortteihin.

Tiedonkeruu kortteja varten aloitetaan

lokakuussa. Säveltäjäkortti ei kuitenkaan korvaa jäsenestä muualla annettavaa tietoa, omia nettisivuja tai esim. Music Finlandin tai kustantajan säveltäjäsivuja.

Nettisivu-uudistuksen kakkosvai- heessa Xxxxxxxx-säätiö ja Xxxxxxxx- rahasto siirtyvät sähköiseen hakujär- jestelmään. Uudessa systeemissä hakija voi ladata liitteet (pdf, ääni) suoraan järjestelmään, jossa ne ovat apurahatoi- mikunnan tutustuttavissa.

Uusien sivujen ulkoasu tulee olemaan ilmavan tyylikäs. Kuvituksen pohjana on M A AR E T K Y TÖHARJ U N musiikki- aiheinen kuvapankki. Sivut on tarkoitus lanseerata vuoden loppuun mennessä. •

Xxxxx Xxxxxxx

XXXXX XXXXXXXXXX MUSIIKIN TOHTORI

T

xxxx Xxxxxxxx taiteellisen toh- torin työ Musiikillinen vuorovai- kutus konsertoivassa tilanteessa

tarkastettiin 6.9.2014 Sibelius-Akate- miassa. Sävellykset oli arvioinut lauta- kunta, johon kuuluivat Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxxx, ja xxxxxxxxx esitti lauta- kunnan puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxx. Tutkintoon kuuluvan kirjallisen työn lausunnon esittivät sen tarkastajina toimineet Xxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx.

Tohtorikokelaan lection yhteydessä kuul- tiin äänitteiltä näytteitä kahdesta teokses- ta: Laulupari 3 Fissure (esittäjinä H E R M A N WA L L É N ja Xxxxxxx) sekä Kamarikonsertto saksofonille ja sinfoniettalle, osa 3 (esittäji- nä JOONATA N R AU T IOL A ja Joensuun kaupunginorkesteri johtajanaan XXXX X

MÄK E L Ä ). Elävinä esityksinä kuul- tiin Laulupari 2 (esittäjinä PI I A KOMSI ja I L MO R A N TA , piano) ja Laulupari 4

(esittäjinä Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx, piano)

Tuomelan tutkintoon sisältyi 2,5 konsertillista hänen viime vuosina säveltämäänsä musiikkia: kaksi konser- toivaa orkesteriteosta, melodraama-ka- mariooppera Xxxxx Xxxxxxxx, neljä kaksikielistä lauluparia sekä Sea-Drift mezzosopraanolle, pianolle ja jou- sikvartetille. Kirjallinen työ koos-

tui kolmesta artikkelista, otsikoil- taan 1) Musical Interaction in Concertante Situations, 2) Halkeama – säveltäjä kään- täjänä ja 3) Tunteiden tulkki – Noidan

kirot -mykkäelokuvan ja orkesterisäestyksen suhde. Artikkeleista ensimmäinen on julkaistu espanjalaisessa Sonograma- musiikkilehdessä.

Tohtorintyön keskeiset aiheet oli- vat 1) Konsertoiva vuorovaikutus ja 2) Lauluparit: saman tekstin säveltämi- nen kahdella kielellä samassa teoksessa. Nämä aiheet kuultiin myös tarkastusti- laisuuden lectiossa.

Konsertoiva vuorovaikutus Artikkeli vertailee Tuomelan pianolle ja saksofo- nille säveltämien konserttojen vuoro-

vaikutuksellisuutta. Aluksi määritellään musiikillisen tekstuurin tarkastelun nä- kökulmat, joista keskeisiksi valikoituivat temaattis-motiivinen (laadullinen kritee- ri), dynaaminen (määrällinen kriteeri) ja kontekstuaalinen (roolien ja tilanteitten rajojen määrittely). Roolin käsite mää- ritellään sekä vertikaalisesti (solistin ja orkesterin keskinäinen hierarkia tiettynä ajan hetkenä partituurissa) että horison- taalisesti (suhteessa aikaan).

Solistisuudelle esitetään sekä laa- dullisia että määrällisiä kriteereitä.

Xxxxx Xxxxxxxx. KUVA: XXXX XXXXXXXX.

Laadullisiin solistisiin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi taustasta erottuva rytmis-melodinen profiili ja artikulaa- tio sekä taustaa korkeampi soittimelli- sen tekstuurin profiili tai ilmaisullinen intensiteetti. Määrällisiä kriteereitä ovat puolestaan muun muassa dynamiikka, soitinväri, ääniala, nuottien määrä ja informaatiotiheys. Näiden tekijöiden avulla tarkastellaan vuorovaikutusti- lanteita erityisesti sitä silmällä pitäen, kumpi konsertto-osapuolista on etu- ja kumpi taka-alalla. >>

Konserttojen keskinäisessä vertailussa osoittautuu, että vuonna 2008 sävelle- tyn Pianokonserton vuorovaikutusti- lanteet ovat perinteisempiä ja selkeäm- piä kuin tutkinnon viimeisesssä työssä, Saksofonikonsertossa, joka sisältää Pianokonserttoa enemmän tasa-arvoisia tilanteita sekä jaksoja, joissa orkesterin ja solistin hierarkia on tulkinnanvarai- nen tai jatkuvasti muuntuva. Konserton osapuolten välisen hierarkian keskeiseksi muuttujaksi osoittautuu orkesteriteks- tuuri, jonka rikkaus ja informaatioti- heys nostavat monin paikoin orkeste- rin etualalle tai ainakin tasavertaiseksi solistin kanssa. Saksofonikonserton erityispiirre on orkesterilaisten sisäisten stemmojen ajoittainen solistisuus ja vil-

kas vuorovaikutus solistin kanssa, mikä lopulta pakottaa muuttamaan teoksen otsikon Konsertosta Kamarikonsertoksi.

Kaksikieliset laulut Tuomelan vokaa- limusiikissa esiintyy ajoittain kaksikieli- syyttä, mutta systemaattisimmillaan idea toteutuu Laulupareissa, joissa sama teksti kuullaan ensi alkukielellä ja sitten jollain muulla kielellä sävellettynä. Neliosaisen teossarjan alussa kieliversioiden musiik- kiin tuottamat eroavaisuudet ovat pieniä, ja käännöksen aiheuttama muuntelu nä- kyy pääasiassa lauluosuudessa, johtuen esimerkiksi kielen artikkeleista tai niiden puuttumisesta, fraasien erilaisesta kaareu- tumisesta tai sanapainoista.

Projektin alkuvaiheen rohkein kokeilu on Xxxxxx Xxxxxxx tekstiin sävelletyn lauluparin tekstisäkeitten vuorottelu, jossa säe esitetään ensin suomeksi ja heti perään käännettynä ranskaksi. Koska kuulija ei tällaiseen ole tottunut, on kie- len vaihtuminen tehtävä selväksi alusta pitäen. Aluksi se tapahtuu siten, että suomea puhutaan, ranskaa lausutaan (Esimerkki 1). Myöhemmin kielten erot ja vaihtuminen näkyvät muun muassa siten, että suomenkielinen vokaalilinja kaareutuu ranskankielistä jyrkemmin tai siten, että muuten rauhalliseen piano- säestykseen ilmaantuva nopea ele antaa impulssin kielen vaihtumiselle.

Esimerkki 1: Erikielisten säkeitten vuorottelua

Lauluparien idean vie pisimmälle niistä kolmas, Xxxxx Xxxxxxxxxxx tekstiin sä- velletty Fissure, (suom. Halkeama), jossa englanninkielisen alkutekstin ja ranskan- kielisen käännöksen artikulaation eroja korostetaan musiikissa tarkoituksellisesti. Tämä näkyy myös säestysinstrumentissa siten, että alkutekstin yhteydessä käyte- tään kamariyhtyettä (klarinetti, jousitrio ja piano), mutta ranskannoksen kanssa pelkkää pianoa.

Tekstien erottelun tarve syntyi sävel- xxxxxx kanssa yhtaikaa tapahtuneesta tutkimusprojektista, jonka raamit tulivat

kielifilosofiasta, muun muassa Xxxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxxx Xxxxxxxx aja- tuksista.

Jos kääntäjä haluaa ennen kaikkea välittää teoksen keskeisen idean ja jättää kääntämisen aktin piiloon, hän korostaa Xxxxxxxx mukaan muodon kauneutta. Xxxxxx taas alkutekstin ilmiasussa on materiaalia, jonka ominaispiirteet kään- täjä haluaa jättää näkyviin, kuten teks- tin rytmi, vokaaliväri tai artikulaatio. Silloin puhutaan kirjaimellisesta kään-

tämisestä. Tavallisesti kääntäjä liikkuu näiden kahden ääripään välillä.

Fissure-teoksen tekstiksi on valittu kaksi Xxxxxxxxxxx runoa, joiden eng- lanninkielinen alkuteksti sisältää paljon yksitavuista, katkonaista tekstiä, lyhyitä lauseita ja voimakkaita konsonantteja. Ranskantaja ei kuitenkaan lähde kir- jaimellisen kääntämisen tielle, sillä esi- merkiksi lauseen ”Or grisly frosts, first autumn morns” käännös ”Oh quel aff- reux gel au matins d’automne” on pit- kälinjaisempi ja sulavampi – ei vähiten ranskan tavuja toisiinsa sitovan liaison’in ansiosta.

Kiinnostava esimerkki tekstiartikulaa- tion ominaispiirteen säilyttävästä kään- tämisestä on esimerkin 2 kuvaamassa jaksossa. Siinä kääntäjä on päättänyt keskittyä painollisissa tavuissa yhteen vokaaliväriin: englannissa o:hon, rans- kassa e-hen (vrt. alleviivaukset).

It was not frost, for on my flesh I felt si- roc-cos crawl. (engl.)

Ce n’é-tait pas le gèl, car sur ma chair je sen-tais ram-per des si-roc-cos (ransk.)

Merkille pantavia ovat myös erot sävellettyjen kieliversioitten fraasipi-

tuuksissa ja säkeitten kaareutumisessa: englanninkieliset säkeet ja tahdit ovat selvästi lyhempiä kuin ranskankieliset. Ranskankielinen tulkinta on sulavampi myös siksi, että laulustemmassa on vähemmän etenemisen pysäyttäviä suu- ria edestakaisia hyppyjä.

Esimerkki 2: Englannin- ja ranskankielisen vokaalilinjan eroavaisuuksia

Alkutekstin ja käännöksen säveltämi- sen järjestyksellä on myös merkitystä. Jos käännösteksti sävelletään jo sävelletyn alkutekstin musiikin pohjalta, moni pa- rametri on jo valmiiksi kiinnitetty. Näin käännöstekstiä sävellettäessä on vähem- män valinnan varaa kuin silloin kun ru- not sävelletään toisistaan riippumatta.

Oma lukunsa on vielä käännösver- sioiden samanaikainen, rinnakkainen säveltäminen, joka jättää tilaa versioit- ten erojen mahdolliselle korostamiselle sekä esimerkiksi sille, toimiiko musiikki koko ajan tekstin myötäisesti vaiko jos- kus myös sitä vastaan. Erityishuomion saa silloin parillisuus ja sen toteutu-

minen, esimerkiksi se, kuinka paljon peräkkäisten käännösversioitten alku- ja loppusoitot voivat muistuttaa toisiaan.

Xxxxxx X. Conen mukaan vokaali- musiikkiteoksen kokonaisuus koos- tuu kolmesta tekijästä: laululinjasta, säestyksestä ja niiden summasta. Näistä kolmesta oli säestyksellä kenties suu- rin osuus Lauluparit-projektin tekstien musiikillisessa kokonaistulkinnassa.

Säestyksen tekstuuri, väri ja artikulaatio vaikuttivat olennaisesti käännösversi- oitten välille syntyneisiin eroihin, jotka kasvoivat projektin etenemisen myötä. •

Xxxxx Xxxxxxx

Lähteet:

Xxxxxxxx,Xxxxxx, 2007. Kääntäjän tehtävä. Suom. Xxxxx Xxxxx.Teoksessa: Xxxxxxxxxxx (toim.) Kääntökirja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura

Xxxxxx, Xxxxxxx, 2007. Kääntämisen platonistinen olemus. Suom. Xxxx Xxxxx.Teoksessa: Xxxxxxxxxxx (toim.) Kääntökirja.Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura

Xxxx, Xxxxxx X., 1974. The Composer’s Voice. Berkeley: Univ. of California Press

Xxxx Xxxxxx

JOTAIN TARTTIS TEHDÄ:

LAINAUSKORVAUS NOSTETTAVA ASIANMUKAISELLE TASOLLE

L

ainauskorvaus on lakisääteinen tekijänoikeudellinen korvaus tekijälle hänen teostensa käyttä-

misestä. Vuokraus- ja lainausdirektiivin mukaan sen tulee olla asianmukainen kompensaatio tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvausta maksetaan tekijälle – kirjailijalle, sävel- täjälle, sanoittajalle, sovittajalle, kään- täjälle, kuvittajalle – hänen teoksensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista.

Korvausta maksetaan yleisten kirjas- tojen lainoista, ja tarkat lainaustiedot saadaan kirjastojärjestelmistä. Suomen korvaustasolla kertalainan korvauk- seksi tulee muutama sentti, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enem- män. Lainauskorvausta ei tule sekoittaa Taiteen edistämiskeskuksen myöntämiin kirjastoapurahoihin. Kirjastoapuraha on harkinnanvarainen haettava avustus, lai- nauskorvaus on tekijänoikeustuloa, jota

maksetaan individuaalitilityksenä tekijäl- le korvauksena hänen teostensa ilmaisesta kirjastolainaamisesta.

Lainauskorvaus perustuu Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuok- raus- ja lainausdirektiiviin. Se edel- lyttää, että tekijällä tulee olla oikeus koh- tuullisen korvaukseen teostensa lainaami-

sesta. Lainauskorvausta on Suomessa maksettu vuodesta 2007, kun muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu monien mannereurooppalais- ten maiden tavoin 1940- ja 50-luvuilta lähtien. Korvaus tulee Suomessa valtion tulo- ja menoarvioista, eikä esim. kir- jastojen käyttäjiltä. Suomen liittyessä EU:hun tehtiin tekijänoikeuslakiin lisäys, joka mahdollistaa tekijälle kor- vauksen teosten lainaamisesta kirjas- toista. Samalla lakiin kirjattiin kui- tenkin poikkeus, joka vesitti korvaus- ten keräämisen: korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jätettiin yleiset kirjastot sekä opetus- ja tutkimuskirjastot – siis kaikki merkittävää lainaustoimintaa harjoittavat tahot. Aikaa kului. Tekijät jäivät ilman laillista korvausta, kunnes vuonna 2004 Suomi sai EU:lta virallisen huomautuksen lainauskorvausjärjestel- män puuttumisesta, uhkasipa komis-

sio Suomea EY:n tuomioistuimellakin. Huomautuksen seurauksena vuonna 2007 lakiin kirjattiin tekijän oikeus saada korvausta teostensa lainaami- sesta yleisistä kirjastoista. Korjattavaa jäi vielä, sillä opetus- ja tutkimuskirjastot jätettiin edelleen korvausten ulkopuo- lelle ilman sen kummempaa perustetta. Jo tällöin eduskunta kuitenkin edellytti,

että valtion talousarviossa on osoitet-

tava lisämääräraha, jolla mahdollistetaan myös näiden ottaminen korvausjärjestel- män piiriin.

Lainauskorvaukset muissa Pohjoismaissa Lainauskorvauksen taso on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Korvauksen pienuuteen on kiinnitetty huomiota valtiovallankin toimesta useaan ottee- seen. Vuonna 2012 valtionvarainvalio- kunta päätti korottaa lainauskorvaus- määrärahaa hallituksen esittämästä 3,3, miljoonasta eurosta 3,625 miljoonaan euroon, mitä voi pitää lähinnä surku- hupaisana lisäyksenä. Valiokunta piti mietinnössään välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät

saavat kohtuullisen korvauksen teosten- sa lainaamisesta. Mietinnössä todettiin suoraan lainauskorvausmäärärahojen ol- leen koko olemassaolonsa ajan riittämät- tömällä tasolla.

Verratessa tilanteeseen muissa Pohjoismaissa, näyttäytyy Suomen tilanne sangen eriskummallisessa valossa. Meillä on eniten lainoja, mutta pienin korvaus tekijöille:

	lainoja vuodessa	määräraha vuodessa €	kertalainan korvaus €	Korvaus alkanut v.
TANSKA	75 milj.	22,0 milj.	0,29 €	1946
RUOTSI	90 milj.	14,7 milj.	0,16 €	1954
NORJA	40 milj.	12,5 milj.	0,31 €	1947
SUOMI	100 milj.	3,6 milj.	0,04 €	2007
(Lähde: Sanasto ry)

Suomen suorastaan hämmästyttävän pie- neen määrärahaan ei löydy suoraa seli- tystä. Määrärahasta päätettäessä muiden Pohjoismaiden taso on ollut hyvin tie- dossa. Tälle omintakeiselle tasolle on va- litettavasti jääty, vaikka hyvää tahtoa löy- tyy sivistys- ja valtionvarainvaliokuntien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministe- riöstä. Tahtotilasta ja kauniista puheista huolimatta ei varsinaisiin tekoihin ole vielä ryhdytty. Miksi ei? Kirjallisuuden tekijät sentään ovat asiassa aktiivisia: vai- kutus- ja tiedotustoimintaa ollaan terä- vöittämässä mm. seuraavan vaalikauden hallitusohjelmatavoitteiden muodossa.

Tavoitteena on määrärahan nosto samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa.

Musiikintekijän lainauskorvaus Musiikintekijä saa lainauskorvauksen suoraan Teoston tilityksen osana lo- kakuussa. Musiikin osuus yleisten kir- jastojen lainoista on hieman alle 10 %.

Näistä suurin osa on levyjä, nuottien ja partituurien osuus lainoista on hieman alle 2 %. Musiikin tekijöille tuloutetaan Teoston kautta n. 400.000 euroa (2013). Mikäli lainauskorvaus olisi suurempi, vaikkapa vain Ruotsin tasolla, tarkoittai- si se musiikintekijöiden korvausten lähes nelinkertaistumista 1,5 miljoonaan eu- roon. Tämä olisi jo merkittävä lisätulon lähde. Mikäli korvaus nousisi sille tasolle, minne se Suomen lainausmäärien – 100 miljoonaa lainaa/vuosi – mukaan kuu- luu, puhuttaisiin jo useamman miljoonan euron potista musiikin osalta. Tällainen lisäruiske olisi alati haastavammaksi muuttuvassa tekijän tulonmuodostuk- sen kentässä tärkeä lisä, ja mahdollistaisi vuosittain säännöllisesti tulevana tulona omalta osaltaan tekijän ydintoimintaa, siis luovaan työhön keskittymistä.

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjär- jestö Sanasto (xxx.xxxxxxx.xx) ajaa aktii- visesti lainauskorvauksen korottamista

pohjoismaiselle tasolle. Kirjakustantajien etujärjestö Kustannusyhdistys ei vas- tusta lainauskorvausten korottamista, vaan tukee tekijöiden pyrkimyksiä saada korvaukset asianmukaiselle tasolle.

Musiikkikustantajilla on asiasta eriävä mielipide.

Säveltäjäjärjestöjen, Suomen Säveltäjät ry:n ja Säveltäjät ja Sanoittajat Xxxxx ry:n, keskeisintä tehtäväkenttää on tukea jäsentensä taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja. Lainauskorvauksen korottaminen on mielestämme viime aikojen tärkein uusi tulonmuodostuksen mahdollisuus, ja tuemme sen korot- tamiseen liittyviä ponnisteluja kaikin tavoin. •

xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx / xxx.xxxxxxxxx.xx

Kirjoitus on julkaistu aiemmin verkko-Teostoryssä.

Xxxx Xxxxxx

UUSI MALLISOPIMUS

KONSERTTITALLENTEEN PROMOOTIOKÄYTÖSTÄ

S

uomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen Säveltäjät ry ovat jul- kaisseet mallisopimuksen käy-

tettäväksi tilanteissa, joissa esittäjä tai säveltäjä haluaa käyttää konsertissa tehtyä tallennetta vastikkeettomasti promootiossaan. Mallisopimuksessa määritellään osapuolten vastuut, vel- vollisuudet ja oikeudet.

Yhdistykset suosittelevat tekijöille ja esittäjille mallisopimuksen hyödyntämis- tä silloin, kun suunnitteilla on esityksen tallentaminen promootiokäyttöä varten. Tallenteen promootiokäyttösopimus on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen kon- serttia.

Mallisopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden konserttimusiikin

sisältöihin tutustuminen verkossa luval- lisesti ja siten edistää suomalaista esittä- vää ja luovaa säveltaidetta.

Mallisopimuksen valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2013. Muusikkojen Liiton puolelta keskusteluihin ovat osallis- tuneet pj. Xxxx Xxxxxxxxx, sopimus- päällikkö Xxxxx Xxxxxx ja orkesteri- muusikoiden luottamusmies Xxxxxx Xxxxxxxxx. Säveltäjäyhdistyksen puolelta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx. Työryhmän työskentely sujui hyvässä ja raken-

tavan kollegiaalisessa hengessä. Xxxx Xxxxxxxxxx liittyi työryhmään vuosiko- kouksen 2014 jälkeen.

Mitä tämä mallisopimus sitten tar- koittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että kun tällä mallilla sopii muusikoiden

kanssa asioista etukäteen, voi luvallisesti ja hyvällä omalla tunnolla laittaa teok- sensa verkkoon kuultavaksi tai katselta- vaksi. Alustana voi olla esim. Youtube, Soundcloud, Vimeo, tai näistä tulevan sisällön upottaminen omille netti- sivuille. Säveltäjien omista nettisivuista järjestetään koulutusta näillä näkymin ensi vuoden puolella.

Seuraavilla sivuilla (s. 12–13) esitel- lään mallisopimus ja annetaan ohjeita sen täyttöön. Sopimus on ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta ja sen voi tilata toimistosta painettuna kappaleena. •

KONSERTTITALLENTEEN PROMOOTIOKÄYTTÖ

(12.9.2014)

MALLISOPIMUS

Suomen Muusikkojen Liitto ry Suomen Säveltäjät ry

SÄVELTÄJÄ SANOITTAJA SOVITTAJA KUSTANTAJA ESIINTYJÄT TALLENTEEN TUOTTAJA

Säveltäjän ja kaikkien esittäjien kesken on sovittu seuraavaa:

Kyseessä oleva tallenne on tekijän ja/tai esittäjän vastikkeettomassa promootiokäytössä alla olevin ehdoin. Tarkoituksena ei ole tuottaa kaupallista ääni- tai kuvatallennetta. Sopimuksella ei myöskään luovuteta televisiointi- eikä radiointioikeuksia.

Tähän merkitään tallenteen kesto:

konsertti kokonaisuudessaan, yksi teos tai useampi teos konserttikokonaisuudesta tai vain osa yhdestä teoksesta.

1. Tallenne

🞏 koko konsertti

🞏 koko teos / teokset

🞏 teoksen osa / näyte (kohta tai kesto)

2. Tuotanto

Tähän merkitään äänityksen ja/tai kuvauksen tekevä taho.

Äänitys: 🞏 säveltäjä(t) 🞏 esittäjä(t) 🞏 kolmas xxxxxxxx Xxxxxx: 🞏 säveltäjä(t) 🞏 esittäjä(t) 🞏 kolmas osapuoli

Tallennetta ei saa tehdä ilman lupaa. Xxxxx on kysyttävä teoksen/teosten ja esityksen oikeudenhaltijoilta eli esiintyjiltä ja tekijöiltä. Jokaiselta oikeudenhaltijalta tulee kysyä lupa erikseen. Tämä koskee myös suuremman kokoonpanon jokaista muusikkoa. Orkesteri tai yhtye voi myös valtuuttaa edustajansa myöntämään luvan puolestaan. Luvat on kysyttävä myös vierailevilta muusikoilta.

Tekijöiden puolella oikeudenhaltijoilta ovat mm. säveltäjä, sanoittaja, sovittaja sekä kustannetun teoksen osalta kustantaja.

3. Oikeudet

Lupa on kysytty seuraavilta oikeudenhaltijoilta

🞏 esittäjä(t) 🞏 säveltäjä

🞏 tekijä(t), jolla tarkoitetaan 🡪 🞏 sanoittaja

🞏 sovittaja

🞏 kustantaja

Tallenteen tuottaja

🞏 tekijä (säveltäjä) on tuottaja

🞏 esittäjä on tuottaja

__________________________

🞏 tuottaja on

4. Tallenne

Tässä kohdassa määritellään tallenteen muoto: äänitallenne tai audiovisuaalinen tallenne.

🞏 ääni

Tässä määritellään, millaisessa palvelussa tallenne on yleisön saatavilla promootiotarkoituksessa. Näitä voivat olla esim. säveltäjän tai esittäjän omat verkkosivut, Soundcloud, Youtube tai vastaavat palvelut. Fyysinen promootiotallenne voi olla esim. CD-levy tai USB-tikku.

🞏 kuva ja ääni

5. Julkaisualusta

_________________________________

🞏 verkkopalvelut:

🞏 fyysinen promootiotallenne, kappaletta

6. Julkaisuaika

🞏 vapaa

🞏 määräaika tai muu rajoitus

Tässä määritellään kuinka kauan tallenne on yleisön saatavissa. Muu rajoitus voi tarkoittaa esim. kampanjaa tai liittyä johonkin tapahtumaan (esim. festivaali, konserttisarja).

___________________________________

Tässä kohdassa ohjeistetaan kuinka teoksesta ja esityksestä ilmoitetaan tiedot.

7. Muu informaatio esityksestä

Promootiomateriaalin käytön yhteydessä sovitaan ilmoitettavaksi seuraavat tiedot:

> säveltäjä, teos, kokoonpano/muusikot, paikka, aika, muut tiedot (esim. tilaaja, kustantaja yms.)

8. Muuta

🞏 Sopijapuolilla on materiaalin tarkastusoikeus. Pyydettäessä materiaali poistetaan palvelusta.

Tarkastusoikeus tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli voi halutessaan tarkastaa materiaalin

Lisäksi on sovittu seuraavaa:

Kaikkien osapuolien allekirjoitukset.

9. Allekirjoitukset

Aika ja paikka

TEOSTON HISTORIALLISTA AINEISTOA

TUTKIJOIDEN KÄYTTÖÖN KANSALLISARKISTOON

T

xxxxx lahjoitti 60 hyllymetrillistä historiallista aineistoaan musii- kin ja kulttuurihistorian tutkijoi-

den käyttöön Kansallisarkistoon.

Lahjoitukseen sisältyi aineistoa Teoston perustamisesta, vuodesta 1928 lähtien usealta vuosikymmeneltä. Mukana oli yh- distyksen hallinnollista aineistoa vuosilta 1928–1988 ja muun muassa Teoston mit- tava teoskortisto vuoteen 2003 saakka.

”Kansallisarkistoon luovutetun aineis- ton avulla on mahdollista saada hyvä käsitys musiikintekijöiden toiminta- edellytysten parantamisen hyväksi vuo- sikymmenten mittaan tehdystä työstä”, Xxxxxxx toimitusjohtaja K ATR I SIP I L Ä sanoo.

”Pöytäkirjat, vuosikertomukset ja kirjeet kertovat myös mielenkiintoista tarinaa siitä, miten muutamat uutterat säveltäjät ja musiikinkustantajat loivat Suomeen melkein tyhjästä musiikin tekijänoikeuksien hallinnon.”

Teoston tekemä lahjoitus liittyy yhdistyksen muuttoon Lauttasaaresta Helsingin keskustaan. Muuton yhtey- dessä käytiin läpi Teoston arkistoihin vuosien mittaan kertynyttä historiallista aineistoa ja arvioitiin, mikä on kulttuu- rihistoriallisesti säilyttämisen arvoista ja millä saattaa olla arvoa tutkijoille.

Teoston vanhat dokumentit tuovat esiin monia musiikinhistoriamme per- soonia, kertovat yleisesti sekä järjestö- toiminnan että musiikkiteknologian kehityksestä ja tarjoavat mielenkiintoisia

välähdyksiä muun muassa Teoston vai- heisiin sotavuosina.

Pöytäkirjat ja kirjeet paljastavat pula- ajan, säännöstelyn ja vähittäisen talou- dellisen nousun, mutta kertovat myös vahvasti siitä, että musiikkia on tehty ja musiikkielämyksiä on janottu kaikkina historiamme aikoina.

Musiikintutkijoille kiinnostava saat- taa olla myös Xxxxxxx teoskortisto, jossa ovat vuosijärjestyksessä musiikinteki- jöiden ja -kustantajien antamat tiedot tekemistään sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista. •

(Lähde:Teosto)

Xxxx Xxxxxx

PÄIVITETTY MALLIKUSTANNUSSOPIMUS

V

uoden 2014 aikana Teoston jäsenjärjestöjen toiminnanjoh- tajat kokoontuivat ahkerasti

työstämään ajantasaistettua versiota musiikin kustantamisen mallisopimuk- sesta. Mallikustannussopimuksella on pitkä ja kunniakas perinne: ensimmäi- nen mallisopimus sekä liitteenä jaettu yleiset ehdot saatiin aikaiseksi vuonna 1981. Seuraava päivitys tehtiin vuonna 1996, kun kaikki ehdot siirrettiin itse sopimustekstiin. Vuoden 2008 uudis- tuksessa siirryttiin nuottipakosta ns. nuottioptioon, ja samalla päivitettiin myös vuonna 1999 julkaistua ”Kustan- tamisen hyvä käytäntö” -ohjevihkoa.

Aloite päivitystyöhön tuli Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n piiristä 2013. Tavoitteeksi asetettiin kahden sopi- muksen malli: malli A eli nuotilli-

nen sopimus ja malli B eli nuotiton/ liitteen kanssa nuottioptiollinen malli. Konserttimusiikin maailmassa nuotteja on aina painettu ja painetaan jatkossakin, mutta muissa genreissä nuotteja ei enää tehdä siinä määrin kuin ennen, ja sopi- muksen haluttiin heijastelevan alan ny- kykäytäntöjä sekä myös musiikkikustan- tajien uusia rooleja. Toinen tavoite liittyi sanamuotojen yksinkertaistamiseen sekä sopimuksen rakenteen selkeyttämiseen.

Malli A on siis ns. perinteinen kus- tannussopimus, jonka mukaan kus- tantaja julkaisee teoksesta nuotin. Sitä käytetään siis taide- ja kuoromusiikin teosten sekä melodisen pop-musiikin teosten kustannussopimusten mallina. Muutokset vuoden 1996/2008-malli- sopimukseen ovat lähinnä teknisiä ja täsmentäviä.

Sopimusmallissa B graafisesta muo- dosta sopiminen on jätetty varsinai- sen sopimuksen ulkopuolelle, vaikka- kin graafisesta muodosta voidaan sopia samalla käyttäen sopimuksen B liitettä.

Seuraavilla sivuilla (s.15–19) on esi- telty Mallikustannussopimus A, eli ns. nuotillinen sopimusversio. Mallin ovat hyväksyneet Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta, Säveltäjät ja Sanoittajat Xxxxx ry:n hallitus sekä Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus alku- syksystä 2014. Yhdistys kannustaa käyt- tämään oheista sopimusmallia aina, kun tekeillä on kustannussopimus. Malli on saatavissa yhdistyksen toimistosta/net- tisivuilta suomeksi, englanniksi ja ruot- siksi sekä suomenkielisenä sähköisenä

lomakkeena. • >>

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro )

(säveltäjä),

KÄYTÄ TÄTÄ SOPIMUSTA A, JOS TARKOITUS ON TEHDÄ KUSTANNET- TAVASTA TEOKSESTA NUOTTI.

(sanoittaja),

(sovittaja),

(kääntäjä),

jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi tai Kääntäjäksi, ja

jota jäljempänä kutsutaan Kustantajaksi, ovat tänään sopineet seuraavaa.

1 § Teos

Tämä sopimus koskee seuraavaa teosta/seuraavia teoksia:

TÄSSÄ SOVITAAN OIKEUKSIEN LUOVUTTAMISESTA. LUE TEKSTI HUOLELLISESTI.

, jota/joita jäljempänä kutsutaan Teokseksi.

2 § Sopimuksen tarkoitus ja kohde

Tällä sopimuksella sovitaan tiettyjen Tekijälle kuuluvien oikeuksien luovuttamisesta Kustantajalle sekä luovuttamisen vastineeksi sovituista Teoksen julkaisemista koskevista Kustantajan toimenpiteistä ja korvauksista sekä korvausten jakautumisesta Tekijän ja Kustantajan välillä.

Tällä sopimuksella Tekijä luovuttaa Kustantajalle yksinomaisen oikeuden valmistaa Teoksesta kappaleita graafisessa muodossa sekä yksinoikeuden saattaa Teos graafisessa muodossa yleisön saataviin. Graafisella muodolla tarkoitetaan tekniikasta riippumatta kaikkia niitä nuotteihin tai sanoituksiin rinnastettavia ilmenemismuotoja, joiden avulla Teoksen esittäminen on mahdollista. Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ilman eri sopimista Teoksen käytön yhteydessä sellaiset Teoksen esitysmateriaaleiksi katsottavat äänitallenteet, jotka eivät ole itsenäisiä teoksia ja joita ilman Teoksen esittäminen ei ole mahdollista.

Tällä sopimuksella Tekijä luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden tässä sopimuksessa erikseen määriteltävään kustantajan- osuuteen Teoksen hyödyntämisestä soivassa muodossa. Soivassa muodossa tapahtuvalla hyödyntämisellä tarkoitetaan kappaleen valmistamista Teoksesta eli Teoksen siirtämistä laitteeseen, josta se voidaan toisintaa (esimerkiksi tallentamista eli mekanisointia), sekä Teoksen saattamista yleisön saataviin (esimerkiksi julkista esittämistä). Kaikki soivan musiikin hyödyntämistä koskevat luovutukset tapahtuvat Tekijän ja Teoston välisen asiakassopimuksen aiheuttamin rajoituksin.

Tällä sopimuksella ei luovuteta esittävän taiteilijan Tekijänoikeuslain 45 §:n mukaisia oikeuksia. Tämä sopimus ei siten ole tallennesopimus (ns. levytyssopimus).

KS. § 10, 12, 13.

3 § Teoksen levittäminen ja edistäminen

Kustantajalla on oikeus ja velvollisuus edistää Teoksen kaupallista käyttöä tässä sopimuksessa erikseen määritetyillä tavoilla.

4 § Sopimusalue (valitaan yksi)

MIETI TARKOIN, ONKO TARVETTA KANSAINVÄLISELLE KUSTANNUS- SOPIMUKSELLE, VAI RIITTÄÄKÖ TEOKSEN JULKAISUALUEEKSI SUOMI.

[ ] a) Tämä sopimus koskee kaikkia maita.

____________________________________________

[ ] b) Tämä sopimus koskee kaikkia maita paitsi seuraavia: [ ] c) Tämä sopimus koskee ainoastaan seuraavia maita: [ ] d) Tämä sopimus koskee ainoastaan Suomea.

5 § Alikustannussopimukset

Jos 4 §:ssä on valittu sopimusalueeksi jokin kohdista a, b tai c, Kustantaja on oikeutettu solmimaan teoksesta alikustannussopimuksia ulkomaisien kustantajien kanssa edellyttäen, että Teoston ja CISACin alikustannussopimuksia

koskevia määräyksiä noudatetaan. Tekijä on näissä tapauksissa edelleen sopimussuhteessa ainoastaan Kustantajan kanssa. Kustantajan ja alikustantajan yhteen laskettu kokonaisosuus voi näissä tapauksissa olla korkeintaan 50 %.

ALIKUSTANNETUN TEOKSEN KUSTANTAJAOSUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 33,3 - 50 %.

6 § Sopimusaika (valitaan jokin kolmesta vaihtoehdosta)

Määräaikainen sopimus

[ ] Tämä sopimus on voimassa määräajan, jonka kestoksi sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet vuotta allekirjoittamisvuoden päättymisestä. Sopimus päättyy siten / .

Osapuolten yhteisenä tarkoituksena on neuvotella sopimuksen mahdollisesta jatkamisesta sekä mahdollisen uuden sopimuksen ehdoista viimeistään 6 kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.

KUSTANNUSSOPIMUS VOI OLLA VOIMASSA SUOJA-AJAN (elinikä + 70 vuotta) TAI MÄÄRÄAJAN. MIETI KUMPI VAIHTOEHTO KOHDALLASI ON RELEVANTTI.

[ ] Tämä sopimus on voimassa määräajan, jonka kestoksi sopijapuolet ovat yhdessä sopineet vuotta allekirjoittamisvuoden päättymisestä. Sopimus jatkuu määräajan umpeuduttua automaattisesti vuotta kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli sano sopimusta irti viimeistään 9 kuukautta ennen meneillään olevan määräajan umpeutumista.

Suoja-ajan kattava sopimus

ENSIMMÄISESSÄ KOHDASSA KUSTANTAJAOSUUS VOI OLLA 0 – 33,33 %. KAHDESSA JÄLKIMMÄISESSÄ 0 – 50 %.

[ ] Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituspäivänä ja on voimassa koko sen ajan, jona tässä sopimuksessa tarkoitettu Teos on laillisesti suojattu. Sopimus on voimassa myös tilanteissa, joissa teoksen suoja- aikaa tai muuta suojaa pidennetään.

7 § Esitys- ja tallentamiskorvaukset

Kustantajan suhteelliseksi osuudeksi Xxxxxxx esitys- ja tallentamiskorvauksista sovitaan %. Edellä mainitun osuuden tulee olla Teoston voimassa olevan jakosäännön määrittelemissä rajoissa. Ellei muuta ole sovittu, Kustantajan suhteellinen osuus Tekijälle maksettavista korvauksista on 33,33 %.

Kustantajan osuus kustantajan lisensoiman synkronointikäytön ja soivan musiikin mainoskäytön korvauksista on

Kustantajan osuus kustantajan lisensoiman näyttämömusiikin esityskorvauksista ja suurten oikeuksien teosten esityskorvauksista on %.

Edellä mainitut Kustantajan osuudet voivat olla enintään 50 %.

8 § Esityskorvausten tilitys Kustantajalle

Teoksesta kertyneiden esityskorvausten kustantajaosuudet tilitetään Kustantajalle

[ ] sopimuksen allekirjoitusta edeltävän vuosipuoliskon alusta lukien.

TÄSSÄ MÄÄRITELLÄÄN, MISTÄ LÄHTIEN KUSTANTAJA ALKAA SAAMAAN OMIA OSUUKSIAAN.

[ ] sopimusvuoden alusta lukien.

[ ] sopimusvuotta seuraavan vuoden alusta lukien.

[ ] nuottien julkaisemisvuoden alusta lukien.

[ ] alkaen .

9 § Teoksen oikeuksien hallinnointi

Säveltäjä

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä Teoksesta tehtäviä sovituksia.

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden tekstin liittämisen Teokseen.

Sanoittaja

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä käännöksiä.

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden sävellyksen liittämisen Teokseen.

Sovittaja

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä Teoksesta tehtäviä sovituksia.

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden tekstin liittämisen Teokseen.

Kääntäjä

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä käännöksiä.

[ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden sävellyksen liittämisen Teokseen.

Tässä sopimuskohdassa luovutetut yksinoikeudet ovat voimassa vain, mikäli kyseinen kohta on rastitettu.

Tekijä voi halutessaan myöhemminkin myöntää Kustantajalle jonkin edellä mainitun hyväksymisoikeuden tai perua sen.

TÄSSÄ MÄÄRITELLÄÄN, MITÄ HALLINNOINTIOIKEUKSIA LUOVUTETAAN KUSTANTAJALLE.

TEOKSEN JULKAISEMINEN GRAAFISESSA MUODOSSA

10 § Aineisto

Tekijä luovuttaa Kustantajan käyttöön valmiin käsikirjoituksen tai Kustantajan hyväksymän muun aineiston, josta Teos on selvästi luettavissa tai teknisesti tulostettavissa.

Tällaiseksi aineistoksi voidaan erikseen sovittaessa hyväksyä myös demoäänite.

Luovutettava aineisto on käsikirjoitus / demoäänite / muu, mikä .

Alkuperäinen käsikirjoitus jää Tekijän omaisuudeksi.

11 § Korjausvedos

TÄSSÄ SOVITAAN TEOKSEN GRAAFISEN JULKAISUN AIKATAULUSTA JA SAATAVUUDESTA.

Tekijällä on oikeus ja velvollisuus tarkistaa Teoksen korjausvedos ilman eri korvausta. Ellei Tekijä tarkista vedosta ja palauta sitä sovitussa ajassa, voidaan vedoksen katsoa tulleen hyväksytyksi. Kustantajan on tehtävä Tekijän merkitsemät korjaukset ennen Teoksen julkaisemista. Mikäli Tekijä haluaa tässä vaiheessa muutoksia itse Teokseen, sovitaan mahdollisten lisäkulujen korvaamisesta erikseen.

12 § Määräajat ja saatavuus

Teoksen julkaisemisen määräajoista on sovittu seuraavaa:

– Tekijä luovuttaa / on luovuttanut 11 §:ssä mainitun aineiston Kustantajalle mennessä. (Tarpeeton yliviivataan.)

– Kustantaja esittää korjausvedoksen Tekijälle mennessä.

– Tekijä palauttaa korjausvedoksen Kustantajalle mennessä.

– Kustantaja julkaisee Teoksen mennessä.

Jos edellä ei ole sovittu muuta, Kustantajan tulee julkaista Teos pienimuotoisten teosten osalta viimeistään vuoden kuluessa aineiston toimittamisesta ja suurimuotoisten teosten osalta viimeistään kahden vuoden kuluessa aineiston toimittamisesta.

Kun Teos on julkaistu, Kustantajan tulee huolehtia siitä, että Teos on jatkuvasti yleisön saatavilla ja että yleisöllä on alan yleistä käytäntöä noudattamalla mahdollisuus saada Teoksen saatavuuteen liittyvät Kustantajan yhteystiedot.

13 § Julkaistava aineisto

Edellä mainitusta Teoksesta julkaistaan

[ ] nuotti,

[ ] sanoitus,

[ ] partituuri,

[ ] nuottiesitysmateriaali,

[ ] muu esitysmateriaali: .

Mikäli Teoksesta julkaistaan partituuri tai esitysmateriaali, aineisto on

[ ] myytävä partituuri,

[ ] vuokrattava partituuri,

[ ] myytävä esitysmateriaali,

[ ] vuokrattava esitysmateriaali.

14 § Teoksen painos ja hinta

Kustantaja määrää graafisten kappaleiden valmistustekniikan ja valmistettavien kappaleiden kulloisenkin lukumäärän sekä myynti- ja/tai vuokrahinnan kullekin Teokselle tai Teoksesta julkaistavalle aineistolle.

15 § Julkaisuoikeudet

Kustantajalla on oikeus myöntää Xxxxxxx graafinen julkaisulupa kolmannelle osapuolelle. Julkaisuluvan perusteella saatavat korvaukset jaetaan puoliksi Tekijän ja Kustantajan välillä. Kustantaja on vastuussa näiden korvausten tilittämisestä Tekijälle.

16 § Vapaakappaleet

Tekijällä on oikeus saada Teoksesta sen ensimmäisen julkaisun toteuduttua vapaakappaletta. Myöhemmistä vapaakappaleista on sovittu seuraavaa:

17 § Kustantajan Tekijälle maksamat korvaukset

Xxxxxxxxxxx tämän sopimuksen kohteena olevien oikeuksien luovutuksesta Kustantaja maksaa Tekijälle

1. myyntiin perustuvana korvauksena Xxxxxxx graafisen käytön tuottamasta arvonlisäverottomasta nettomyyntitulosta

% Säveltäjälle, _ % Sanoittajalle, _ % Sovittajalle, % Kääntäjälle,

2. vuokratuloihin perustuvana korvauksena arvonlisäverottomasta vuokratulosta

% Säveltäjälle, _ % Sanoittajalle, % Sovittajalle, % Kääntäjälle.

Mikäli Kustantaja xxx Xxxxxx suoramarkkinointikanavien kautta tai vientiin, on korvaus kyseisen myynnin osalta 50 % edellä mainituista korvauksista.

Mikäli Teosta käytetään Kustantajan julkaisemassa kokoomateoksessa, maksetaan korvaus teosten lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Kustantaja maksaa korvauksen Tekijälle kaikista myymistään Teoksen kappaleista, joita ei ole palautettu Kustantajalle. Kustantaja ei ole velvollinen suorittamaan korvausta jakamistaan arvostelu-, vapaa- ja mainoskappaleista.

_______________________________________________________________

Mikäli Tekijä luovuttaa Kustantajalle painokelpoisen käsikirjoituksen, on Tekijällä oikeus erilliseen korvaukseen, josta on sovittu seuraavaa:

TÄSSÄ SOVITAAN SIITÄ, MINKÄ OSUUDEN TEKIJÄ SAA NUOTIN NETTOMYYNTI-TULOSTA JA VUOKRATULOSTA.

TÄSSÄ SOVITAAN MAKSETTAVISTA ENNAKOISTA. XXXXX TARKKAAN HALUATKO ENNAKOT KUITATUKSI VAIN TÄMÄN SOPIMUKSEN KOHTEENA OLEVAN TEOKSEN TILITYKSISTÄ, VAI KAIKISTA TÄLTÄ KUSTANTAJALTA TULEVISTA TILITYKSISTÄ. TÄMÄ KOHTA KOSKEE VAIN NUOTTIMYYNNISTÄ SYNTYVÄÄ TULOA, EI TEKIJÄNOIKEUSTULOJA.

MUUT SOPIMUSEHDOT

18 § Ennakot

Kustantaja maksaa Tekijälle tätä sopimusta koskevana ennakkona

€ Säveltäjälle, € Sanoittajalle, € Sovittajalle, € Kääntäjälle.

Kustantaja voi kuitata tämän sopimuksen perusteella maksamiaan ennakkoja

[ ] vain tähän sopimukseen perustuvista tilityksistä

[ ] kaikista Kustantajan Tekijälle maksamista tilityksistä.

Kustantaja ei voi periä tämän kustannussopimuksen perusteella maksamaansa ennakkoa takaisin paitsi tilanteissa, joissa Tekijä on syyllistynyt tämän kustannussopimuksen 24 §:n mukaiseen sopimusrikkomukseen.

19 § Muut korvaukset

Kaikki sellaiset Teoksesta saadut tekijänoikeudelliset korvaukset, joiden jakautumista osapuolten välillä ei ole tässä sopimuksessa erikseen määritelty, jaetaan Tekijän ja Kustantajan välillä puoliksi Teoksen käytön tuottamasta arvonlisäverottomasta nettomyyntitulosta.

Sopimushetkellä tuntemattomiin menetelmiin ja niihin liittyvien oikeuksien synnyttämien korvausten jakamiseen sovelletaan Xxxxxxx päättämää tilityskäytäntöä, ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu.

__________________________________________________________________

TÄHÄN KOHTAAN VOI KIRJATA NE KORVAUKSET, JOISTA HALUAT SOPIA JOTAIN MUUTA KUIN OLETUKSENA OLEVAN 50%/50%-JAON.

Korvauksista on lisäksi sovittu seuraavaa:

20 § Tilitys

Kustantaja sitoutuu vähintään kerran vuodessa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä suorittamaan Tekijälle tilityksen. Tilityksen yhteydessä Tekijälle suoritetaan kustannussopimuksen perusteella maksettavat korvaukset. Tekijälle toimitetaan samalla selvitys Teoksen tuottamista tuloista. Selvityksen tulee sisältää tiedot lukumääristä, hinnoista ja luovutetuista vapaakappaleista sekä kaikesta muusta käytöstä. Mikäli tuloja ei ole tilikauden aikana kertynyt, selvitystä ei tarvitse tehdä, ellei Tekijä sitä erikseen pyydä. Kustantajalla on oikeus soveltaa tilityksessään Teoston minimitilitysperiaatteita. Kustantajalla on velvollisuus säilyttää tilitystä koskevat tositteet 5 vuoden ajan.

21 § Tarkastusoikeus

Tekijällä on oikeus tutustua Kustantajan tiloissa normaalina työaikana Teosta koskeviin asiakirjoihin.

22 § Sopimukseen kohteen edelleenluovutus

Kustantajalla on tekijänoikeuslain mukainen oikeus luovuttaa tämän sopimuksen kohteena olevat oikeudet kolmannelle vain Tekijän kirjallisella suostumuksella. Lupaa ei kuitenkaan tarvita kustannusliikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä.

KUSTAJAN OMISTAMAT OIKEUDET OVAT KAUPPA- TAVARAA, JA OMISTUSSUHTEET SAATTAVAT MUUTTUA. SOPIMUKSESSA MÄÄRITELLYT VASTUUT JA OIKEUDET SIIRTYVÄT KAUPAN MUKANA.

Xxxxxxxxxxxxx ei ole vaikutusta tämän sopimuksen ehtoihin.

23 § Erikseen sovitut asiat

Osapuolten kesken on lisäksi sovittu seuraavaa:

TÄSSÄ ON PAIKKA SELLAISTEN ASIOIDEN SOPIMISELLE, JOISTA EI OLE SOPIMUKSESSA MUUALLA KÄSITELTY, JA JOISTA SOPIMUS- OSAPUOLET OVAT SAMAA MIELTÄ.

__________________________________________________________________

TUTUSTU MOLEMPIEN OSAPUOLIEN PURKUOIKEUKSIIN HUOLELLA.

24 § Purkuoikeus Tekijän purkuoikeus

1. Tekijällä on oikeus purkaa tämä sopimus ja pitää saamansa ennakko, jos Kustantaja rikkoo tätä sopimusta tavalla, jolla on olennaista merkitystä Tekijälle, esimerkiksi ei julkaise tai edistä Teosta niin kuin on sovittu, ei suorita tilitystä tai maksa korvausta sopimuksen mukaan tai muulla näihin verrattavalla tavalla.

2. Tekijällä on myös oikeus purkaa tämä sopimus ja pitää saamansa ennakko, jos graafinen julkaisu ei täytä normaaleja laatuvaatimuksia, julkaisuun ei tehdä Tekijän korjausvedokseen merkitsemiä käsikirjoituksen mukaisia korjauksia tai mikäli Kustantaja rikkoo sopimusta näihin verrattavalla tavalla eikä korjaa virhettä tai laiminlyöntiä kolmen kuukauden kuluessa Tekijän kirjallisesti tekemästä kehotuksesta.

Kustantajan purkuoikeus

3. Kustantajalla on oikeus purkaa sopimus, jos Tekijä rikkoo tätä sopimusta tavalla, jolla on olennaista merkitystä Kustantajalle, esimerkiksi silloin, kun ilmenee, että Teos loukkaa kolmannen oikeutta tai Tekijä ei luovuta sovittua aineistoa sovitulla tavalla, palauta korjausvedosta tai muulla näihin verrattavalla tavalla. Tällöin Kustantajalla on oikeus saada maksamansa korvaukset takaisin sekä vaatia Tekijältä korvausta sopimusrikkomuksen Kustantajalle aiheuttamasta vahingosta.

25 § Erimielisyydet

Tästä kustannussopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet käsittelee ja ratkaisee markkinaoikeus, elleivät sopimuksen osapuolet sovi asian ratkaisemisesta välimiesmenettelyn avulla. Tätä sopimusta tulkittaessa noudatetaan Suomen lakia.

Allekirjoittamalla tämän sopimuksen Tekijä takaa, että Xxxx on hänen tekemänsä eikä loukkaa kolmannen oikeutta ja että Tekijällä on oikeus tehdä Teosta koskeva kustannussopimus.

Tätä sopimusta on tehty samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.

Aika ja paikka:

Todistavat:

Tälle lomakkeelle on painettu Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Xxxxx ry:n suosittelema, vuonna 2014 päivitetty musiikin mallikustannussopimus.

Teksti ja kuvat Xxxxx X. Xxxxxxxx

”KORVAT AVAAVAT MIELEN JA SYDÄMEN”

ELOKUVAMUSIIKIN SÄVELTÄMISEN JOHDANTOKURSSI, TORSTAI 28.8.2014

F

ilmimusiikkipäivät käynnistyivät Finnvoxille järjestetyillä ”etkoil- la”. Paikalle oli saapunut noin

parikymmentä säveltäjää, jotka saivat päivän aikana monipuolisen perehdy- tyksen tv- ja filmimusiikin työproses- sista, aina suunnittelusta lopulliseen miksaukseen.

Tilaisuuden avaussanossa todettiin joh- dantokurssin ja koko elokuvamusiikin viikonlopun perimmäisenä tarkoituksena olevan nostaa elokuvamusiikin asemaa. Finnvoxin B-studiossa järjestetyn in- tiimin tilaisuuden luonne oli vähem- män julistava, keskittyen säveltäjän työn konkreettisiin puoliin.

Tilaisuus alkoi säveltäjä OL L I

KOS K E L IN IN luennolla elokuvamusiikin historiasta. Koskelin keskittyi laajem- man historiallisen kartoituksen sijaan yhteen esimerkkitapaukseen: S TA N LEY K U B R IC K IN Hohtoon, maineikkaa-

seen S T E P H E N K I NG -filmatisointiin. Yliopistollakin elokuvasävellyksestä luennoiva säveltäjä lateli alkuun paina- via mielipiteitään, kuten ”elokuvassa ei ole mitään aluetta mitä raiskataan niin paljon kuin säveltäjän työtä” tai ” joskus elokuvassa on epätyydyttäviä hyppyleik- kauksia, joihin säveltäjää pyydetään säveltämään harhautuksia.” Mitään ruu- suisen romanttista kuvaa kukaan paikal- laolijoista tuskin ammatista omasikaan, mutta Koskelinin paatoksen jälkeen elokuvasäveltäjän pesti näytti jo hetken lohduttoman aliarvostetulta. Niin tai näin, oli Hohdon äärimmäisen kiinnos- tava ja erityisen tärkeässä roolissa oleva musiikki fokuksen arvoinen. Tosin mielenkiintoista oli se, että elokuvan soundtrack on rakennettu täysin jo ole- massa olevan musiikin varaan, ja nythän puhe oli elokuvasäveltämisestä ei, leik- kaamisesta, missä Xxxxxxxxx työn nerous makaa. Muun muassa K R Z YSZ TOF

P E N DE R E C K I N ja G YÖRGY L IG E T I N

musiikkia ansiokkaasti hyödyntänyt Xxxxxxx joka tapauksessa nosti käsitteen elokuvamusiikki uudelle tasolle.

Ohjaaja ottaa vastuun Päivän varsi- nainen aihe oli kuitenkin elokuvasävel- täjän työ eri vaiheineen ja ongelmineen. Suomalaisen elokuvabisneksen pienuus Hollywoodin miljoonatehtaisiin verrat- tuna käy hyvin ilmi säveltäjän ympäril- lä olevassa koneistossa. Aikataulut voivat olla yhtä tiukat, mutta siinä missä suo- malainen säveltäjä tuskailee yksin projek- tinsa parissa, voi Hollywoodissa työsken- televä kollega delegoida työtä lukuisille alaisilleen. Tämän Koskelin näki isona ongelmana.

– Kuolemattomia mestariteoksia ei synny kolmessa viikossa. Hollywoodissa töitä jaetaan niin monille henkilöille, että tiukat aikataulut ovat mahdollisia. Ei täällä ole sellaisia resursseja. Eletään

KOMPOSITIO 2–3 / 2014

Säveltäjä Xxxx Xxxxxxxx näki Suomen elokuvateollisuuden niukat resurssit elokuvasäveltäjän työtä vaikeuttavana tekijänä.

erilaisissa elokuvan tekemisen kulttuu- reissa.

Hanasaaren seminaarissa viikonlop- puna aiheesta puhuivat omasta näkö- kulmastaan niin AT L I ÖRVA R S SON kuin PAT R IC K D OY L E , molemmat Hollywoodissa ansioituneita säveltäjiä.

Mutta Finnvoxilla aihetta avasi- vat – nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta – lukuisia projek- teja yhdessä tehneet elokuvaohjaaja

SA K A R I K I RJAVA I N E N ja säveltäjä T I MO H I E TA L A . Lopputyöstöstä vastaava mik- saaja M I K KO OI NON E N täydensi omalla kommenteillaan kaksikon luentoa.

Kirjavaisen ja Xxxxxxxx historia näkyi jo miesten tavassa puhua; siinä missä poh- diskeleva Kirjavainen vielä kypsytteli ajatuksiaan, ehti elohopean lailla esiin- tynyt Xxxxxxx jo kertoa asian pihvin.

Elävästi työstään kertonut Xxxxxxx saikin huumorin avulla vaikeudetkin kuu-

lostamaan vain haasteilta. Xxxxxxxx oli kuitenkin helppo aistia, että tämän työ- parin välillä vallitsi syvä molemminpuo- linen kunnioitus. Ohjaaja on säveltäjän pomo ja häntä täytyy kuunnella. Useita

elokuvasävellyksiä tehnyt Xxxxxxx kertoo siitä asennemuutoksesta, mihin säveltä- jän on valmistauduttava ryhtyessään elo- kuvan tekoon.

– Vaikein operaatio on yhteistyö ohjaajan ja kuvan kanssa. Olli on friikki tapaus ja se yhdistää meitä kaikkia sävel- täjiä. Kun tulee ensimmäinen leffa, niin et olekaan enää yksin musiikkisi kanssa.

Xxxx aina saanut tehdä omaa juttuasi ja sitten se ei enää olekaan sinun omaa musiikkia.

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx on tehnyt laa- ja-alaisesti yhteistyötä eri tyyppisten

artistien kanssa grönlantilaisista kurk- kulaulajista kamariorkesteri Avantiin. Hietala suitsuttikin ohjaajaa poikkeuk- sellisen näkemykselliseksi tapaukseksi, joka pystyy tarkoin artikuloimaan mitä haluaa.

– Tunnekartta täytyy olla, millä läh- detään etsimään oikeata musiikkia.

Auttaa hirveästi säveltäjää, jos ohjaaja kertoo selkeästi mitä haluaa. Sakari pystyy kertomaan, että tähän haluan

J UK K A M Y L LYK S E N soittamaan barito- nitorvea, koska hän tietää että Xxxxxx on

paras, sanoo Hietala viitaten Hiljaisuus- elokuvan musiikkiin.

Kirjavaisen osuudet luennosta olivat hyvin jäsenneltyä pohdintaa. Ohjaajana hän katsoo tuotantoa laajemmasta näkö- kulmasta, kantaen myös vastuun loppu- tuloksesta.

– Ohjaajan vinkkelistä elokuva on kerronnallinen kokonaisuus ja audio- visuaalista taidetta. Xxxxx ääntä se ei ole kokemus. Se on ohjaajan näkemys tekijöiden tuottamasta materiaalista.

Minä olen kuitenkin se henkilö joka on vastuussa kokonaisuudesta. Olen ensim- mäinen katsoja ja minulla on valta kaik- keen materiaaliin, toivottavasti myös xxxxx xxxxxx ohjaamani tarina persoonal- lisesti ja tehokkaasti.

Musiikki luo uusia tasoja On helppo uskoa, että Kirjavainen jos kuka pystyy rakentamaan musiikilla elokuvaan tason, joka nousee kerronnallisesti merkityk- selliseksi. Kaksikon viimeisin elokuva- yhteistyö, Hiljaisuus-elokuva (2011), on siitä hyvä esimerkki. Siitä paikallaolijoil-

le esitettiin yksi avainkohtaus sekä lopun >>

Säveltäjä Xxxx Xxxxxxx kertoo Finnvoxin miksaaja–äänittäjä Xxxxx Xxxxxxx kanssa elokuvien äänisuunnittelusta. Joskus säveltämisen ja äänisuunnittelun raja on häilyvä.

huipentuma – jos tässä yhteydessä sellaista sanaa voi käyttää. Näytetyt kohdat toivat mieleeni, kuinka vaikuttava kokemus sodanvastainen sotaelokuva mi- nullekin oli. Ensi katsomisella en muista ajatelleeni kuinka hyvin musiikki elokuvaan sopi. Nyt kuul- lessani sen takana olleen pohdinnan, ja elokuvan harkitun kokonaisestetiikan, tuntui elokuva entistä hienommalta ja eheämmältä taideteokselta. Xxxx Xxxxxxxx ennakkoon pelkäämä, Kirjavaisen tahdos- ta loppumusiikiksi valittu virsi, Suojelusenkeli (P.J. Xxxxxxxxxxx, san: Xxxx Xxxxxx), oli kaikkea muuta kuin banaalin alleviivaava – vaikka se näin kerrot- tuna siltä saattaisi tuntuakin. Hietalan kauniisti pol- veileva sovitus on juuri sellainen taidonnäyte, jolla vanhoihin ja kuluneisiin sävellyksiin voidaan ladata uusia merkityksiä.

– Yksi ensimmäisiä ohjaajan oppimia asioita on kuvan suhde musiikkiin. Väärä musiikki virittää kohtauksen kuvat väärin, muuttaa rytmin, tuhoaa tunnelman ja näyttelijöiden suorituksen. Oikea musiikki tuo kohtaukseen uusia tasoja, aukaisee näyttelijöiden välisistä suhteista piilotettuja merki- tyksiä.

Kirjavainen puhuu ohjaajan vastuusta varjella sitä olennaista, mikä tapahtuu näyttelijöiden välissä, kaikelta epäolennaiselta mitä elokuvan ympärillä tapahtuu.

Esimerkkinä Kirjavainen näyttää elokuvasta kohtauksen, missä ei ole lainkaan musiikkia. Sen Kirjavainen tiesi heti tekovaiheessa ja myöskin sen kertoi Xxxxxxxxxx. Tyylitajuttomampi ohjaaja alleviivaa musiikilla jo kerrottua. Hietala pohtii kuinka vaikea ratkaisuja on tehdä, ja kuinka usein hyviä ratkaisuja on monia. Äänisuunnittelun ja säveltämisen välinen raja on häilyvä. Joskus hiljai- suus on erityisen perusteltua. Elokuvassa tapah- tunut kuolema, jonka alla ei ole musiikkia, tulee

todemmaksi, dokumentaarisemmaksi. Musiikki on hyvä tehokeino, jota ohjaajan täytyy käyttää har- kiten. Parhaimmillaan musiikki luo uusia tasoja ja johdattelee katsojan oikeaan tunnetilaan.

– Jos pyrkii tekemään korkeatasoista elokuvaa, ohjaaja yrittää kaikin tavoin avata sitä suureksi inhimilliseksi kokemukseksi niin, että siitä avau- tuisi assosiaatioita, tunteita ja muistoja katsojalle. Katsojat eivät löydä näitä ilman elokuvamusiikkia.

Kirjavaisen mielestä on näennäinen ristiriita, että paras elokuvamusiikki olisi huomaamatonta.

– Luulen, että sillä ehkä tarkoitetaan sitä, että musiikilla on hirveän suora johto ja vastukseton pääsy ihmisten tun- teisiin. Kuvamanipuloinnista tulee tie- toiseksi koska digitaalinen kerronta on mielestäni vielä lapsenkengissä. Äänen

– Meillä jokaisella on koulutus musiikkiin, mutta sitä emme tiedä, millä tavoin saadaan oikeat emootiot aikaiseksi?

avulla tapahtuvasta ohjauksesta rivi- katsoja ei tule tietoiseksi. Äänen avulla tehty ohjailu pääsee ikään kuin sivuo- vesta lävitse. Tämän vuoksi säveltäjä on ohjaajalle tärkeä työkumppani. Korvat avaavat mielen ja sydämen.

Musiikki on elokuvan syvyysulottu- vuus Miten ohjaaja sitten ymmärtää mu- siikin aseman elokuvassa? Kirjavaiselle musiikki on yksi kerronnan elementti, ei taustamusiikkia sille, mitä juuri näkyy.

– Eihän elokuvakerrontakaan xxx xxxxxxx juonenkuljetusta, vaikka krii- tikot aika usein siihen keskittyvätkin. Xxxxxxx ohjaajana oikea musiikki antaa viitteitä henkilöiden välisistä suhteista, toiveista ja peloista. Se on ikään kuin elokuvan syvyysulottuvuus. Emootioita ohjaava, nähtyä kuvaa ja kerrontaa val- kokankaan ulkopuolelle laventava ele- mentti.

Hietala pitää mielenkiintoisena Kirjavaisen näkemystä siitä, että soundi menee katseen kautta. Terävä katse on melodinen ja henkilökohtainen. Laaja katse on enemmän ambient.

– Tällaisia fokuksen siirtoja haen musiikilla. Teen käsikirjoituksesta tun- nekaarianalyysin missä tiedän mitä pitää korostaa ja mitä pitää välttää.

Jokainen musiikinkuuntelija sanoisi varmasti ensimmäisten asioiden jou- kossa, että musiikin tärkeimpiä – ellei tärkein tehtävä – on herättää tun- teita. Onkin mielenkiintoinen huomio Xxxxxxxxxx, kuinka vähän musiikkikou- lutus siihen keskittyy.

– Meillä jokaisella on koulutus musiikkiin, mutta sitä emme tiedä, millä tavoin saadaan oikeat emootiot aikaiseksi?

Elokuvassa musiikin tehtävä on kui- tenkin ennen kaikkea seurata kohtauk- sen tunnetilaa. Hietala painottaa sitä, että katsoja on kiinnostunut kohtauk- sessa kävelevästä miehestä, ei sen alla olevasta musiikista – oli se kuinka nero- kasta tahansa. Jos musiikki ei tue koh- tausta, on se epäonnistunut tehtävässään.

– Saat ehkä palautetta ohjaajalta, että ”tämä ei ole sitä mitä ajattelin”. Sitten joudut tekemään musiikin uudestaan.

Kirjavainen kehottaa välttämään kli- seitä, kuten thereminia kauhuelokuvissa tai pitkiä jousilinjoja kertomaan kai- pauksesta. Kliseitä sitä vastoin saattavat vaatia tuottajat, jotka voivat jopa päätyä katalogimusiikin käyttöön kustannusten säästämiseksi. Kirjavainen onkin huolis- saan päätösvallan siirtymisestä tuottajiin ja jopa elokuvalevittäjiin, jotka haluavat toistaa edellisvuoden hitit.

Hiljaisuus-elokuvassa kliseet halut- tiin välttää käyttämällä vaskisovituksia musiikin kantavina rakenteina.

– Tämä on epookkielokuva, jossa on koskettava tarina ja klassisin instru- menttivalinta olisi ollut jousiorkesteri, ja tehdä sille Sibelius-pastissia. Xxxxxx halusi kuitenkin käyttää Xxxxx Xxxxxxxx ja minä olin aina halunnut tehdä hänen kanssaan töitä. Baritonitorven kautta päädyimme vaskisovituksiin. Aika monella hyvällä elokuvaohjaajalla on ajatus, että jos kuulet ensimmäiset 20 sekuntia elokuvan musiikista tiedät,

mistä elokuvasta on kysymys. He pyrki- vät ajattomuuteen, mikä on hyvä lähtö- kohta. Uskon, että Sakarin Hiljaisuus on vain parempi elokuva 10 tai 20 vuoden päästä.

Muista perusteet ja selvitä detaljit Xxxxxxx jakoi auliisti kokemuksiaan. Xxxxx onnistuneeseen lopputulokseen johtavat vinkit olivat yksinkertaisia, ku- ten ohjaajan tai tuottajan käsittely (”se on monesti pelkkää psykologiaa”), tai kuinka järjestelmällisyys ja aikataulutus pitää projektin kasassa. Myös sävellystek- niikoista tuli vinkkejä. Hietala varoitti säveltämästä melodioita puheen päälle tai kirjoittamasta liikaa materiaalia näytteli- jän äänen puhetaajuudelle. Hietalan mu- kaan nämä ovat perusasioita, jotka tulisi aina muistaa. Hän kehotti myös selvit- tämään tarkasti elokuvan speksit (kuten näytteenottotaajuus ja frame-nopeus) sekä kysymään neuvoa kokeneimmilta

kollegoilta. Hietalan mukaan Suomessa ilmapiiri on hyvä ja avulias. Ala on pieni ja kaikki tuntevat toisensa.

Ansa piilee myös tiukoissa aikatau- luissa. Ylimääräisen, tai jopa täysin tur- han työn tekeminen voi uuvuttaa sävel- täjän – Suomessa kun ei työn delegoi- miseen ole samanlaista mahdollisuutta kuin isommissa projekteissa rapakon takana. Jos se kuitenkin on mahdollista, niin sitä kannattaa tehdä esimerkiksi aikaa vievissä raitojen baunssauksessa (miksausohjelman raidat kirjoitetaan stereo-audiotiedostoksi (toim. huom.)). Mutta tekniikkaa enemmän puhut-

tiin kuitenkin tunteista. Yksi kiin- nostava Hietalan vinkki oli hänen tapansa soittaa ohjaajalta saatu elokuvan ensimmäinen raakaversio pianolla läpi, samanaikaisesti katsoen, yhdellä otolla ja nauhoittaa sen myötä syntynyt imp- rovisointi.

– Yleensä siitä päätyy noin 15 pro- senttia lopulliseen versioon. Kun sitä katsoo ensimmäisen kerran on reagointi spontaania ja luontevaa.

Kiinnostava osio oli myös viimeisen kolmanneksen aikana käyty keskus- telu miksauksesta ja musiikin tekni- sestä työstöstä. Tässä keskustelussa oli Finnvoxin Xxxxx Xxxxxxx paljon äänessä. Hänen esimerkkinsä ja ohjeensa olivat varmasti monelle paikalla olevalle kullan arvoisia. Päivä loppui Oinosen soittamiin esimerkkeihin hänen

omassa, 5.1-kuuntelulla varustetussa

F-studiossaan, jossa jokainen paikalla- olija sai maistiaiset Oinosen ja Hietalan yhteistyöstä. Kiinnostava päivä olisi aivan hyvin voinut olla pidempikin.

Keskustelua tuntui riittävän ja monia esimerkkejä olisi voinut avata vielä esi- merkein. Te lukijat, jotka ette päässeet paikan päälle, suosittelen katsomaan Hiljaisuus-elokuvan. Se on mainio esi- merkki suomalaisen elokuvamusiikin – ja elokuvan – korkeasta tasosta. •

Xxxxx X. Xxxxxxxx

Teksti ja kuvat Xxxxx X. Xxxxxxxx

KOMMUNIKOINNIN TÄRKEYDESTÄ JA VÄHÄN MUUSTAKIN

HARPA – THE NORDIC FILM MUSIC DAYS, ESPOO 29.–30.8.2014

Pohjoismaiset elokuvamusiikki-

päivät järjestettiin tänä vuonna viidennen kerran. Suomi pääsi

isännäksi neljän muun pohjoismaan jo oltua järjestämisvastuussa. Juhlan huipentuma, Harpa-palkinto parhaas- ta elokuvasävellyksestä, meni tänä

vuonna naapuriin. Sen pokkasi Ruotsin

”En minä halua pyytää suomalaista ammatti- muusikkoa 55 euron hintaan sessioihin”

Pessi Levanto

Xxxxx Xxx.

Meren rannalla hyvien yhteyksien päässä oleva Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus oli hyvä paikka tapah- tumalle. Ainoastaan talon puutteellinen tekniikka – tai osaamaton henkilökunta

– aiheutti kohtuuttoman paljon häiriötä ja säätöä. On ironista, että juuri elokuva- säveltäjien tapahtumassa äänentoisto on surkea. Mutta onneksi laadukas sisältö korvasi puutteet ja saatiinhan ne lait- teetkin toimimaan ensimmäisen päivän lopuksi.

Kiinnostavia luennoitsijavieraita oli saapunut Hollywoodia myöten, mikä teki viikonlopusta varsin intensiivi- sen. Veljellinen tunnelma oli aistitta- vissa kaikessa paitsi paneelikeskustelussa katalogimusiikin käytöstä. Viikonlopun kuuma peruna oli huoli elokuvamu- siikin tilasta budjettien kutistuessa ja kaupallisuuden sanellessa ehtoja musii- kin käytölle. Järkyttävimmin tämä on nähtävissä Suomessakin katalogimus- iikin viedessä työt oikeilta säveltäjiltä

niin Yleisradiolla kuin MTV:lläkin. No, joku ne katalogimusiikitkin on säveltä- nyt ja sen pohtiminen, että onko ruot- salaisen Epidemic Sound -musiikkipal- velun säveltäjä Göran, vai peräti Xxxxx xxxxxxx Balkanin vuoristosta, aiheutti nauruntyrskähdyksiä.

Ilmassa leijui kuitenkin aito huoli toimeentulosta. Se oli aistittavissa jopa Hollywoodin miljoonapalkki- oista nauttivien PAT R IC K D OY L E N ja AT L I ÖRVA R S SON I N puheissa. Ei siis

ihme, että viikonloppu käynnistyi var-

sin markkinointihenkisissä tunnelmissa

– ikään kuin alleviivaten kaupallisen ajattelun tärkeyttä. Favexin JOH A N NA K A R P PI N E N kertoi elokuvamusii-

kin kansainvälisistä yhteistöistä. Solar Filmsin N I NA L AU R IO avasi tilan- netta kertomalla yhtiönsä viime vuo- sien yhteistuotannoista. Pohjustuksen ja trailereiden katsomisen jälkeen vapaa keskustelu pääsi vauhtiin säveltäjä P E S SI L E VA N NON puheenvuorojen myötä.

Läpi viikonlopun aktiivisimman kom- mentoijan viittaa harteillaan kantanut Xxxxxxx on käyttänyt tuottamissaan ja säveltämissään score-musiikeissaan Itä- Euroopan muusikoita ja orkestereita nii- den kilpailukyvyn vuoksi (score-musii- killa tarkoitetaan elokuvaan sävellettyä musiikkia (toim. huom.)). Levanto ker- toi kuinka Bratislavan sinfoniaorkesterin käyttö maksaa vain neljäsosan Lontoon sinfoniaorkesterin hinnasta. ”En minä halua pyytää suomalaista ammattimuu- sikkoa 55 euron hintaan sessioihin”, totesi Levanto ja sai aikaan naurunpuus- kan kollegoissa. Niin, kukapa tahtoisi? Edellisissä puheenvuoroissa kerrottiin kansainvälisten projektien tukijärjestel- mistä, josta säveltäjän kannattaa ottaa selvää Favexista. Kansainvälisissä yhteis- tuotannoissa niillä voi saavuttaa merkit- tävää hyötyä. Keskusteluun osallistuivat myös säveltäjäveljekset M I S K A JA J U R I

S E P PÄ , jotka kertoivat samanlaisista kokemuksista Rare Export ja The Big Game -elokuvien musiikkien äänittä- misestä Itä-Euroopassa. Sadan hengen orkesterin käyttö maksoi noin 30 000 euroa.

Ulkoistetaanko suomalaista kult- tuuria? Aamun ensimmäinen panee- likeskustelu kuitenkin käsitteli sitä kipeintä asiaa eli katalogimusiikkia. Moderaattori, muusikko-toimittaja

M A R K US NOR DENST R ENG nosti esille viime talvena alaa kuohuttaneen N EIL HAR DWICK I N -tapauksen, jossa MTV julkaisi Xxxxxxxxxx 80-luvulla ohjaa- man tv-elokuvan ilman alkuperäismu- siikkia. Nordenstreng kysyi Yleisradion

lakiasiainhoitaja K AT R I OL MOLTA Ylen motiiveista käyttää niin ikään tuotan- noissaan katalogimusiikkia. Olmo ker- toi, ettei musiikilla ole keskeistä roolia sisällössä. Kotimaisen musiikin käyttö Areenassa tulee kalliimmaksi kuin kata- logimusiikin käyttö.

– Me pyrimme välittämään ajan- kohtaisohjelmia suomalaisille Areenan kautta. Tuntui turhauttavalta kun emme voineet lähettää materiaalia ulkomaille, koska tekijänoikeusjärjestöt eivät pysty- neet asiaa hoitamaan, vastasi Olmo koko Yleisradion puolesta.

Selitys tuntui käsittämättömältä verukkeelta vaikka ymmärrän hyvin tekijänoikeusasioiden laahaamisen nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Xxxxxxxxx, eikö Ylen ns. julkisen palve- lun tehtävät juuri edellytä suomalaisen kulttuurin tukemista? Toki sen tehtävä on ”ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa” kuten sen toimintape- riaatteisiin on kirjattu pykälässä seitse- män (7§). Samassa pykälässä on kuiten- kin kohta kaksi, jossa edellytetään että yhtiön täytyy ”tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta

Kuvissa elokuvamusiikkiviikonlopun seminaarin puhujia ja osallistujia.

ja virikkeellistä viihdettä”. Mielestäni se on tärkeämpää. Tämän päälle Yle kui- tenkin sylkee häpeilemättä kilpaillessaan kustannustehokkuudesta kaupallisten toimijoiden kanssa. Osakeyhtiö se on Yleisradiokin, mutta maailmanlaajui- sestikin ainutlaatuisen yleishyödyllisen järjestelmän purkamisesta pitäisi kansan jo älähtää.

Korvaako katalogimusiikki säveltäjän tv-ohjelmissa? Olmon pokka piti, vaikka häntä grillattiin monelta taholta. Elokuvaohjaaja XXXXX T E NA ihmetteli Ylen päätöstä käyttää hänen ohjaamas- saan Syke-draamasarjassaan Epidemicin katalogimusiikkia. Hän koki, että suo- malaisen maiseman kuvaaminen ulko- maisella sävellysmateriaalilla ei vastaa hänen taiteellista näkemystään. Tuntui uskomattomalta kuunnella keskuste- lua. Olihan kyse kuitenkin kansallises- ta ylpeydestämme, meidän Ylestä. Tena kertoo myöskin kuinka hänen työpa- noksestaan meni suuri osa musiikin leik-

kaamiseen katalogimusiikista, ja että hän käytännössä teki leikatessaan säveltäjälle kuulunutta työtä.

Paneelissa istunut säveltäjä K A R L

SI N K KON E N puolestaan kertoi töidensä vähentyneen edellä mainituista syistä. Xxxxxxxxx on tehnyt paljon kotimaista tv-sarja- ja elokuvamusiikkia, kuten Ylen suursatsaukseen Kalevala – Uusi aika -elokuvaan. Tenan Syke-sarjan tunnusmusiikin Xxxxxxxxx oli saanut sentään säveltää katalogimusiikista huo- limatta (sarja alkaa TV2:lla 29.10.).

Toimittaja AX A SORJA NE N kiteyt- tikin ilmassa roikkuneen hämmen- nyksen ja kysyi Olmolta tuleeko Ylen olla Suomen suurin tuotantolaitos vai Suomen suurin kulttuurilaitos?

Absurdeihin mittakaavoihin keskuste- lussa mentiin kun Ylen hallintoneuvos- ton jäsen HE I K K I HE L L M A N ihmetteli aidosti hämmentyneenä, että ”eihän tällä lailla voi toimia!” ja sai kommen- tillaan isot aplodit.

– Draamassa pitäisi olla täysi vapaus käyttää sitä maisemaa mitä haluaa.

Eihän suomalaisessa baarissa voi soida ulkomainen materiaali. Musiikilla on valtava viestinnällinen potentiaali, Xxxxxxx totesi.

Olmo vetosi vaikeuteen hallita koti- maisen ja ulkomaisen av-tuotannon palettia. Sorjanen sitä vastoin vertasi tanskalaisen draamatuotannon nousuun ja siihen, kuinka siellä score-musiikin merkitys on vain noussut.

Mielenkiintoinen keskustelu päät- tyy Nordenstrengin kysymykseen siitä, onko moraalisesti oikein, että 8-pal- lossa, Suomen Elokuvasäätiön rahoitta-

massa elokuvassa, on käytetty ainoastaan Epidemicin katalogimusiikkia? Tätä tapausta Xxxx Xxxxxx ei yllättäen nosta- nut esille puheenvuorossaan. Xxxxxxxx, 8-pallo? Se elokuva mitä markki- noitiin isosti Xxxxx Helsingin hitillä Vapaus käteen jää, joka oli Xxxxxxxx mukaan kaupallisissa radioissa viime vuoden soitetuin kappale? Yhdellä bii- sillä saatiin ovelasti suomalaisen tuot- teen leima vähän samalla periaatteella kuin Kaukoidässä valmistetussa mutta Suomi-brändillä myytävässä polkupyö- rässä tai pianossa, joiden kotimaisuus-as- tetta ei hoksaa kyseenalaistaa. Samaa aihetta käsiteltiin seuraavan päivän SyncSummit-paneelissa, jossa selvisi,

että maailmalla on aivan normaalia ottaa trailerimusiikki jostain muualta kuin varsinaisesta scoremusiikista.

Myyvyys on aina etusijalla.

Kommunikaatio on äärimmäisen merkityksellistä Seuraavaksi tuottaja ja käsikirjoittaja AL E K SI BAR DY ja säveltä- jä Xxxxx Xxxxxxx keskustelivat siitä, mitä tuottaja ja säveltäjän välisestä kommu- nikaatiosta – aihe johon aina uudelleen palattiin melkein joka luennossa. Mitä säveltäjä odotetaan? Mikä on säveltäjän rooli? Levanto nauratti jälleen yleisöä vertauksillaan.

– Joskus tuottaja haluaa Ferrarin vaikka rahaa ei ole tarpeeksi. Jos sanon, ettei se ole mahdollista ja että raha riit- tää vain Toyotaan, he sanovat että olen kurja autokauppias.

Kaksikko keskusteli käytännöistä ja siitä, kuinka ajatustenvaihto olisi

hyvä käydä ennen elokuvan kuvauksia. Xxxxxxx kertoi kuinka toisinaan on vai- kea saada ohjaaja muuttamaan käsitys- tään musiikista, jos hän on jo kiintynyt leikkausvaiheessa käytettyyn musiik- kiin, ja kokee sen olevan ainoa oikea musiikki. Tuttua asiaa kaikille, jotka

olivat edellisenä päivänä Finnvoxilla jär- jestetyllä luennolla.

Levanto koki myös ongelmalliseksi demoversioiden keskeneräisyyden, jotka voivat saada ohjaajan epävarmaksi musiikin sopivuudesta (demoversio on esim. Finalesta tallennettu simulaa-

tio teoksen soivasta muodosta (toim. huom.)).

– Yritän pitää demoihin käytetyn ajan mahdollisimman pienenä, ettei ne syö voimia muusta työstä.

Xxxxx nosti esille sen, kuinka herk- kää kommunikointi ohjaajan kanssa usein on. Ohjaaja on haavoittuvainen ulkopuolisille mielipiteille ja voi kokea yhden negatiivisen palautteen jälkeen koko työn olevan turhaa. Säveltäjä on aina riippuvainen tällaisista tuulenpuus- kista, ja koko homma voi vaarantua.

Toisaalta yhden ostetun hitin [oikeuk- sien hintojen] vuoksi [musiikki]budje- tista voi kadota puolet.

Säveltäjä ei myöskään voi olla liian mustasukkainen omasta musiikistaan siinä tapauksessa, että ohjaaja päätyy

– syystä tai toisesta – ratkaisuun jättää valtaosa musiikista käyttämättä. Joskus siitä leikataan puolet pois, se vain täytyy hyväksyä.

– He vain rakastavat sitä toista puolta niin paljon, totesi Bardy.

Xxxxxxxx inhorealistinen sarkasmi ei välttämättä anna hohtoista kuvaa alasta, mutta toisaalta hän on monissa asioissa eittämättä oikeassa.

Inhorealismi vaihtui valoisaan sarkas- miin kun Xxxxxxxx kollega T UOM A S

K A N T E LI N E N pääsi lavalle.

Lentokonesäveltäjä pitää laukun pa- kattuna Maailmalla menestystä viime vuosina nauttinut Xxxxxx Xxxxxxxxxx saapui lavalle matkalaukun ja xxxxx- xxxxx kanssa. Valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut Xxxxxxxxxx piti suomalaisel- la aksentilla varustetulla englannillaan viihdyttävän luennon maailmaa kiertä- vän elokuvasäveltäjän arjesta. Xxxxxxxxxx esitteli aina valmiina olevan matka- laukkunsa sisällön yleisölle; eri maiden kännyköitä ja sim-kortteja, kapellimes- tarin tahtipuikko, rusetti, sukkia, hiiri… Xxxxxxxxxxx ja rusetin kanssa touhutes- saan, stand up -komiikkaa lähenteleväs-

sä esityksessään, Xxxxxxxxxx sai yleisön >>

Kuvissa elokuvamusiikin viikonlopun puhujia: mm. Xxxxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxx Xxxxx.

Elokuvamusiikin viikonlopun osanottajia, oik. Harpa-palkinnonsaaja Xxxxx Xxx.

– Lukekaa psykologiaa, Xxxxxxxxx sanoi.

varauksetta puolelleen. Naurattamisen lomassa tuli esille monia tärkeitä point- teja, kuten se, että on tärkeää pystyä työskentelemään niin lentokoneessa kuin hotellihuoneessa. Säveltäjä kertoi teke- vänsä töitä jatkuvasti tien päällä ja että kaikki tärkein kulki jatkuvasti muka- na. Samoin Xxxxxxxxxx kertoi hauskan esimerkin coctail-kutsuilla hengaillees- ta naikkosesta, joka paljastui Al Pacinon

tyttäreksi. Koskaan ei voi tietää kuka ku- kin on. Voisin veikata Xxxxxxxxxx yhdeksi menestymisen avaintekijäksi – tietenkin rautaisen säveltämisen lisäksi – hänen so- siaalisia taitojaan.

Ja arvatenkin menestyneen miehen takana on nainen. Elokuvaohjaaja- vaimoonsa XXXX X X ROON Kantelinen viittasi kertomalla että on parempi pitää kotiasiat kunnossa. Muutoin ei maa- ilmalla jaksa kiertää ja itse työnteko

voi uuvuttaa. Kävi myös selville, ettei maailmanmenestys ole tullut ilmaiseksi. Xxxxxxxxxxxxx on joutunut tekemään monta pienen budjetin taideproggista ennen kuin rahakkaammat tarjouk-

set ovat avautuneet. Eikä mies ole päässyt suinkaan suoraan Hollywood- tuotantoihin. Xxxxxxxxxx kertoi yhteis- työkuvioista venäläisten ison budjetin elokuvien kanssa – vaikka noista tuotan- noista ei suomalaisessa mediassa olekaan juuri huudeltu.

Luovuus kukkii järjestelmällisyydestä ja joutilaisuudesta Kantelisen luento oli nautinnollista katsottavaa, ja se päätti hienosti perjantaipäivän, mutta viikon- lopun kiinnostavain luento oli kuitenkin lauantaiaamun avannut, Emmy-palkitun R ICH A R D BE L LISI N luento ”Creativity on a Deadline Description”. ST E P H E N K INGIN It-filmatisointi muuttui jo pelkän pre- sentaation perusteella eläväksi – var- sinkin kun kuuli tarinan musiikin syn- typrosessiin johtavasta sattumanoikusta. Kyseiseen elokuvaan sävelletty musiik-

ki on Bellisin maineikkaimpia töitä. Ei voinut kuin ihailla millaisella amerikka- laisella kylmänrauhallisella ammattitai- dolla Bellis koukutti salillisen eilisillasta väsynyttä seminaariväkeä (cocktail-tilai- suus oli perjantai-iltana) kuuntelemaan luentoaan. Bellis purki luovuuden pro- sessin osiin irrottaen siitä perusduunin ja itse kipinöinnin. Kaikki luovan työn

tekijät varmasti tietävät, että uima-al- taalla loikoilu (Bellis asuu Kaliforniassa) voi kirvoittaa parhaat ideat, ei puur- taminen. Luovuus vaatii joutokäyntiä. Xxxxxx osasi kuitenkin varsin havainnol- lisesti esittää koko luovan prosessin eri vaiheineen ja purki sen ympäriltä turhan mystiikan. Hänen rauhallisesti soljunut puheensa ja täydellisellä ajoituksella tul- leet PowerPoint-kalvot toimivat, ja saivat varmasti kaikki uskomaan paitsi oman luovuutensa hallintaan, myös ajattele- maan uudella tavalla koko prosessia.

Juuri ihasteltuani amerikkalaisen luennointitaidon kykyä yhdistää viih- teellisyys ja informatiivisuus, jouduin kokemaan viikonlopun pohjanotee- rauksen, luennon jota en olisi halunnut kuulla ja jota ei tasonsa puolesta olisi pitänyt ottaa vesittämään muuten taso- kasta ohjelmistoa. Valitettavasti ala-as- teen englantia vääntänyt puhuja oli

suomalainen OS SI X . K A L L IOI N E N . The body remember emotions -luento nolotti jo ulkomaisten vieraiden vuoksi. He var- masti muistivat tämän luennon aiheutta- mat emootiot vielä pitkään.

Yksi heistä oli islantilaislähtöinen Xxxx Xxxxxxxxx, joka on Hollywoodissa menestynyt elokuvasäveltäjä. Hänen musiikkiaan on kuultu lukuisissa kan- sainvälisissä ison budjetin elokuva- tuotannoissa. Sympaattisen oloinen Xxxxxxxxx kertoi normaalin tarinan pojasta, joka alkoi soittaa pop-musiik- kia tehdäkseen vaikutuksen tyttöi- hin. Baareissa soittaminen ei kui- tenkaan kiinnostanut pitkään, joten Örvarsson pakkasi kamansa ja suuntasi New Yorkiin opiskellakseen pianistiksi Berkleyssa. Kuullessaan koulun käytä- villä ”sadastakahdestakymmenestä luo-

kasta samat xxxxxxxx ja etydit” hän päätti tehdä jotain muuta. Voisi kuvitella että monen elokuvasäveltäjän tie on saman- kaltainen; halu tehdä musiikkia omilla säännöillä.

Xxxxxxxxxxx humoristinen tapa kertoa työstään toi esille samoja teemoja mistä olimme aiemmin kuulleet Xxxxxxxx ja Xxxxxx puheenvuorossa. Tällä kertaa kulissit vain olivat noin satakertaiset.

Örvarsson puhui samasta kuin Hietala, kuinka tärkeää on osata käsitellä ohjaajia.

– Lukekaa psykologiaa, Xxxxxxxxx sanoi.

Toisaalta H A N S Z I M M E R I N avustajana menestyksekkäästi toiminut megatuo- tantoelokuvien säveltäjä toisti samaa, mikä oli noussut jo useita kertoja eri yhteyksissä:

– Budjetit ovat romahtaneet sen kym- menen vuoden aikana, mitä olen ollut alalla.

Astetta menestyneempi ja 25 vuotta elokuvamusiikin huipulla työskennellyt Hollywood-kollega oli harmaantunut ja sympaattinen skottiherra, Xxxxxxx Xxxxx, yksi seminaarin päävieraista. Muun muassa Xxxxx Xxxxxx- ja Apinoiden pla- neetta –elokuvasarjoihin säveltäneen Xxxxxx luento oli viihdyttävyydessään hienoa kuultavaa. Xxxxxx edustaman genren elokuvat ovat tämän kirjoittajalle valitettavasti vallan triviaalin yhden- tekeviä. Jatkuvaa rummunpäristystä ja torvien soittoa ei jaksanut kuunnella edes trailereiden vertaa. Sitä vastoin Xxxxxx tarinointi oli paikoin varsin kiinnostavaa kuultavaa, vaikka skot- timurre tekikin puheen seuraamisesta paikoin varsin haastavaa.

Lauantai huipentui Tapiola-salissa pidettyyn juhlagaalaan. Tapiola Sinfoniettan kapellimestarina toimi

AT SO A L M I L A . Elokuvasävelmien kuu- leminen isolla orkesterilla on harvinaista herkkua – uskoisin että myös kunni- avieraille Xxxxxxxx ja Xxxxxxxxxxxxx.

Vanhojen suomalaisten sävelmien jäl- keen oli kiinnostavaa kuulla uudem- paa ja kansainvälistä elokuvamusiikkia. Harpa-palkinto parhaasta elokuvasävel- lyksestä, meni tänä vuonna naapuriin. Sen pokkasi Ruotsin M AT T I BY E sävel- lyksestään ruotsalaiseen Faro-elokuvaan. Suomen ehdokkaana oli SA M U L I

KOSM I N E N musiikistaan SUSA N NA

H E L K E N ohjaamaan dokumenttieloku- vaan American Vagabond.

Kokonaisvaikutelma elokuvamusii- kin päivistä oli erittäin inspiroitunut. Harpa-viikonloppuna jatko oli vielä auki, mutta toivottavasti kierros jatkuu vielä ensi vuonnakin. Tunnelma oli

xxxxxx ja kaikesta pystyi aistimaan että tapahtumalle oli tilausta jo pelkästään elokuvamusiikin profiilinnostattamisen

vuoksi, saati sitten alan ihmisten kurssit- tamismielessä. •

Xxxxx X. Xxxxxxxx

Xxxx Xxxxx

TEKIJÄN REFLEKTIO:

POHJOISMAISET ELOKUVAMUSIIKKIPÄIVÄT ESPOON HANASAARESSA

H

eti Pohjoismaisten elokuvamu- siikkipäivien seminaarin pää- tyttyä Espoon Hanasaaressa

ehdotti Xxxx Xxxxxx käytäväkeskustelu- jen lomassa, että kirjoittaisin seminaa- rista näkökulman Kompositioon. En ollut varautunut tähän, mutta suostuin silti. Olin kyllä tehnyt itselleni joita-

kin hajanaisia muistiinpanoja, mutta enimmäkseen olisin hataran muistini varassa.

Nyt pari viikkoa seminaarin jälkeen huomaan tiettyjen asioiden säilyneen mielessä edelleenkin kirkkaina, kun taas joidenkin merkitys on himmentynyt.

Toisaalta jotkut pienemmiltä tuntuneet asiat ovat jääneet mieleen itämään ja tul- leet vähä vähältä tärkeämmiksi.

Seminaarissa tarkasteltiin elokuvamu- siikkia monista näkökulmista. Keskiössä olivat Harpa-palkintoehdokkaat, jotka esittelivät lyhyesti säveltämänsä ehdo- kaselokuvan musiikkia, sekä muut jo varsin ansioituneet säveltäjät, joista ku- kin omalla persoonallisella tavallaan kertoi työstään, kuka yleisemmin, kuka mihinkin asiaan painottuen. Ohjaajat, tuottajat ja monet muut alan kanssa te- kemisissä olevat toivat omat näkökul- mansa aiheseen. Eräässä paneelikeskus- telussa pureuduttiin katalogimusiikin tuomiin haasteisiin (mikä varmasti tulee herättämään paljon keskustelua kentällä), toisessa Music Supervisorit keskustelivat trailereista, jne. Kuultiin ja nähtiin paljon mielenkiintoista, jonkin verran vähem- män mielenkiintoista, ja jotain kummal- listakin.

Heti alkajaisiksi valotettiin koko sitä infrastruktuuria johon elokuvatutanto perustuu, ja sitä minkälainen nappu- la musiikki on tuossa suuressa pelissä. Seminaarin kuluessa hahmottui kuva siitä, miten säveltäjä kytkeytyy tuohon kokonaisuuteen ohjaajan, tuottajan ja

muiden tuotannollisten mekanismien kautta, ja miten hän tuotantoprosessin puristuksessa työskentelee.

Itselleni vahvistui entisestään käsitys, että etenkin suurempien tuotantojen parissa työskentelevältä säveltäjältä edel- lytetään melkoista kylmäpäisyyttä, jär- jestelmällisyyttä ja joustavuutta, ja myös kykyä tehdä nopeita käytännöllisiä ja taiteellisiakin ratkaisuja. Hänen on tul- tava toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa ja osattava tuoda oma rakentava panoksensa erilaisten näkemysten ristivedossa. Oman haas- teellinen lisänsä voi tuoda myös ohjaaja, joka tuntee musiikkia huonosti ja jolle musiikkikäsitteistö on vierasta.

Konserttimusiikin säveltäjää, joka on tottunut taiteelliseen vapauteen, luo- misrauhaan, sekä kaukana häämöttäviin dead lineihin ja mukaviin intendenttei- hin – ja jonka kokemus elokuvamusii- kista rajoittuu ehkä vain mykkäeloku- viin, joiden tuotannolliset kommerven- kit on ratkaistu jo pian sata vuotta sitten

– saattavat elokuvasäveltäjän työskente- lyolosuhteet ja jotakuinkin järjettömät aikataulut hirvittää.

Lohdullista selkeyttä tuohon joskus melkein kaoottiselta vaikuttavaan koko- naisuuteen toi R ICH A R D B E L LI S sisäl- löllisesti ja teknisestikin erinomaisessa esitelmässään ”Creativity on a Deadline Description”, missä hän eritteli sävellys- prosessia ja sen vaiheita sekä luovuuden että käytännön näkökulmasta hyvin tarkkanäköisellä tavalla.

Pienemmän tuotannon elokuvat liene- vät säveltäjälle ainakin käytännöllisellä tasolla helpompia tuotantokoneiston ollessa kevyempi ja joustavampi. Myös yhteistyö ohjaajan kanssa on mutkatto- mampaa ja pienemmin voimin tuotettu musiikkikin säästää monilta ongelmilta. Mutta niissäkin kohdataan tuo kaikessa elokuvamusiikissa keskeinen kysymys, miten musiikki suhtautuu kuvaan.

Elokuvamusiikkia lähestyttiin semi- naarissa siis varsin kattavasti monel- ta kannalta, mutta mielestäni kuvan ja

musiikin suhteeseen olisi voitu paneutua perusteellisemminkin ja hakea siihen sy- vällisempää ja tutkivampaa näkökulmaa. Aihe on tosin niin laaja ja monitahoinen, että pelkästään erilaisten musiikillisten lähestymistapojen erittelemisessä riittäisi sisältöä yhdelle luennolle ja perusteelli- sempaan paneutumiseen tarvittaisiin ko- konainen seminaari.

Onneksi seminaaria edeltäneellä joh- dantokurssilla musiikin ja kuvan suhtee- seen tartuttiin terävästi (tästä edem- pänä), mutta suurin osa seminaariin osallistuneista jäi siitä paitsi.

Harpa-ehdokkailla oli lyhyiden haastat- telujen puitteissa mahdollisuus esitellä musiikkiansa vain lyhyesti, mutta esi- merkiksi M AT T I BY E kykeni kuitenkin välittämään sen, miten herkkä pieni- muotoisen ja vähäeleisen ilmaisun ja ku- vakerronnan suhde on hänen musiikis- saan elokuvaan Faro, joka sitten voittikin Harpa-palkinnon.

Muut säveltäjävieraat käsittelivät asiaa enimmäkseen melko yleisellä tasolla, mutta joitakin varsin mielenkiintoisia huomioita pulpahteli esiin silloin täl- löin. Seminaarin kuluessa katsottin klip- pejä monista elokuvista, mutta niiden tarkastelussa mentiin harvoin syvem- mälle kuin mikä oli muutenkin ilmeistä.

Siksi olikin piristävää kun jo edellä mainittu Xxxxxxx Xxxxxx luovuuden mekanismeja havainnollistaessaan ker- toi ST E P H E N K I NGI N It -filmatisointiin säveltämänsä musiikin syntyvaiheista

– miten se sai alkunsa kylpyhuoneessa kaksitehoisen hiustenkuivaajan tarjoa- masta suuresta septimistä, josta erilaisiin tonaalisiin konteksteihin yhdistettynä lopulta kehittyi hienoa ja jännittä-

vää musiikkia, missä tuo intervalli eri muotoja ottaen kihelmöivästi lymyilee. Bellis havainnollisti asiaa hiustenkuivaa-

jansa äänellä (kummallakin teholla) ja tyylikkäästi animoiduin nuottiesimer- kein musiikkiin synkronoituna. Mutta ei edes Xxxxxx pureutunut syvemmälle kuvan ja musiikin psykologisiin ulot- tuvuuksiin – mutta eipä se ollut hänen aiheensakaan.

Lähes kaikki seminaarin puitteissa esi- tellyt elokuvat olivat näytelmäelokuvia pienemmistä ihmiskohtaloista eeppisiin sankaritarinoihin, mutta myös doku- menttielokuva sai sijansa.

Jo esitelmänsä otsikossa ”The Alchemy of Combining Music, Images and Reality” ohjaaja SUSA N NA H E L K E välittää jotakin hyvin olennaista pyr- kimyksistään dokumenteissaan, jotka eivät näkemäni perusteella ole kaikkein kevyimmästä päästä. Miten läheinen tai etäinen kuvan ja musiikin yhteys hänen dokumenteissaan kulloinkin

onkaan – tai onko sitä edes – sulautuvat ne kuitenkin kokonaisuudeksi tavalla, joka ei ole niinkään orgaanista kuin alkemiaa. Jollakin metafyysisellä tasolla noihin kuvauksiin ihmisistä ei-ehkä-ko- vin-auvoisten realiteettien keskellä tulee keveyttä ja kirkkautta. Helke ja hänen kanssaan yhteistyötä tehneet säveltä-

jät SA N NA SA L M E N K A L L IO ja Suomen tämän vuoden Harpa-ehdokas SA M U L I KOSM I N E N ovat tavoitteissaan ilmeisesti hyvin samalla aaltopituudella. Näiden tavoitteiden onnistumisen kannalta myös hyvällä äänisuunnittelulla on ollut suuri merkitys.

Musiikkikäsitteistön rajallisuudesta huolimatta Xxxxxxxx esitelmässä ilah- dutti hänen pyrkimyksensä antaa muo- toa niille vaikeasti määritettäville pinna- nalaisille ulottuvuuksille, joita musiikki hänen elokuvissaan tavoittelee.

Jos itse seminaarissa kuvan ja musii- kin suhde jäikin puheissa vähemmäl- le huomiolle, pureutui OL LI KOSK E LI N

seminaaria edeltäneellä johdantokurssilla asiaan aivan erilaisella perusteellisuudel- la ja analyyttisyydellä. Oli kuin ullakon ikkunat olisi avattu selkosen selälleen ja annettu päivän kirkkauden tulvia sisään.

Esitelmässään Xxxxxxxx esitti kaksi varsin kiinnostavaa ja hyvin erilaista

esimerkkiä musiikin vaikutuksesta elo- kuvassa.

Ensimmäisessä verrattiin niitä tunte- muksia, joita ranskalainen 1970-luvulla tehty muutaman minuutin kokeelli- nen mykkäelokuva herätti, kun se sai

taustakseen ensin A NT ON W E B E R NI N kolme pientä kappaletta sellolle ja pia- nolle op. 11 ja sen jälkeen alkuperäi- senä musiikkina olleen ranskalaisen punk-renkutuksen. Kummatkin musii- kit istuivat elokuvaan hyvin, mutta tuottivat hyvin erilaisen kokemuksen. Omat tuntemukseni olivat suurin piir- tein seuraavanlaisia.

Xxxxxx: Elokuva herättää heti kiin- nostuksen. Selkeistä elementeistä ja tilasta rakentuva musiikki sopii lois- tavasti vahvasti editoituun ja välillä

animaation tavoin etenevään mustaval- koiseen kuvaan, mutta luo sille myös kontrastin. Huomaan olevani itsessäni kuin avarassa huoneessa, silmäni ovat ikkunat – olen yhtäaikaa niiden sisä- ja ulkopuolella. Xxxxxx elokuvaa ajattele- matta oikeastaan mitä siinä tapahtuu. Mutta silti näen kaiken selvästi ja aja- tukseni on kirkas. Musiikki projisoituu silmistäni selkeinä mielle-elementteinä osaksi kuvaa. Aivojen tukokset ovat avautuneet.

Punk: Mukavan rouhevaa alakult- turimusaa tukevasti vähän törkyisessä maassa, ja oikein hauskaa kokeellista elokuvataidetta. Katson sitä ulkopuo- lisena, yhteensulautumista ei tapahdu. Olen taas pelkkää lihaa ja verta. Mietin menevätkö elokuvan tekijät – alan opis- kelijoita varmaankin – illalla savuiseen underground-kapakkaan, jossa tapaa- vat muita samanhenkisiä edistykselli- siä taitelijanalkuja tuopin ääressä? Aivot menevät taas tukkoon. Biisissä alati tois- tuva värssy alkaa jurppia.

Toisessa esimerkissään Xxxxxxxx esitti kohtauksen S TA N LEY K U B R IC K I N ohjaamasta Xxxxxxx Xxxx -elokuvasta Shining. Siinä JAC K N IC HOL SON I N esittämä hulluuteen ajautumassa oleva

JAC K TOR R A NC E istuu sängyn reunalla sylissään poikansa DAN NY (DAN NY

L L OY D ). Keskustelua käydään näen- näisen rakastavaan isä-ja-poika-tyyliin, mutta tunnelma on lievästi ilmaistuna kammottava.

Kohtauksessa edetään verkkaisesti täysin BA RTÓK-, P E N DE R E C K I - ja

L IG E T I -fragmenteista koostetun musii- kin ehdoilla. Dialogi on niukkaa, mutta fragmentit piirtävät graafisen tarkkaa kuvaa hulluuteen ajautuvan miehen mielenliikkeistä tehden selväksi, että mikä tahansa on mahdollista minä het- kenä hyvänsä. Ristiriita fragmenttien väleissä harvakseltaan lausuttujen lem- peiden sanojen kanssa on piinava.

On mielenkiintoista huomata, että mikään siitä musiikista joka sisältyi näihin Koskelinin esimerkkeihin ei ole sävelletty elokuvaa varten, vaan ne kaikki ovat itsenäisiä teoksia tai niiden osia. Herää kysymys, onko musiikki olemukseltaan jotenkin vajavaista, jos se on sävelletty vartavasten eloku- vaan? Kysymys nostaa heti esiin joita-

kin ilmeisiä näkökohtia, mutta en enää lähde pohtimaan tätä – se on oma suuri lukunsa.

Johdantokurssilla esiteltiin myös te- kijöiden näkökulmaa, kun säveltä- jä TI MO H I E TA LA ja ohjaaja SA X X X X

X X RJAVA I N E N kertoivat omista lähtö- kohdistaan ja yhteistyöstään. M I K KO

OI NON E N ja Xxxxxxx täydensivät koko- naisuutta esittelemällä äänen jälkikäsit- telyä studiossa, jolloin saatiin tuntumaa myös käytännön työskentelyyn.

Palataanpa vielä Hanasaareen. On nimit- täin ihan pakko nostaa vielä muutama seminaarin esiintyjä.

HE I K K I HE L L M A N : Paneeli-

keskusteluun osallistunut YLE:n hal- lituksen jäsen, joka YLE:n lakinaisen K AT R I OL MON kerrottua katalogimu- siikin käyttöä koskevista arveluttavista linjanvedoista yhtiössä, totesi kuul- leensa asiasta nyt ensimmäisen kerran.

Hellman kajautti spontaanisti, yhtäaikaa tyrmistyneenä ja huvittuneena, että ”Eihän näin voi olla!”.

P E S SI L E VA N TO : Suomalainen sävel- täjä jolla on tarjottavana valtavasti

omaan kokemukseen perustuvaa käy- tännöllistä tietoa.

AT L I ÖRVA R S SON : Islantilainen, suurissa Hollywood-tuotannoissakin ja

H A N S Z I M M E R I N tiimissä kunnostau- >>

Xxxx Xxxxxx

HARPA-KONSERTISSA KUULTUA

tunut hieman pidättyneempi säveltäjä- persoona.

T UOM A S K A N T E L I N E N : Suomalainen säveltäjä joka ei ole pidättynyt. Rakastaa matkustamista ja tietää mitä matkalauk- kuun kannattaa pakata. Stand up -tyyp- pisen shown joukossa tuli paljon hyvin mielenkiintoista ja tärkeätä tietoa.

R ICH A R D B E L LI S : Tämän

Yhdysvaltalaisen Emmy-palkitun sävel- täjän pitämä luento on luultavasti paras mitä olen koskaan nähnyt ja kuullut: suullisesti selkeä, sisällöltään täysipai- noinen, hienosti jäsennelty ja luontevasti etenevä – dramaturgisesti täydellinen.

Tekninenkin toteutuskin oli huippua ja PowerPointin visuaalinen toteutus lois- tava taustojen värisävyjä myöten.

PAT R IC K D OY L E : Kokenut ja monessa mukana ollut skotlantilainen säveltäjä. Valloittava persoona jota turha pidät- tyvyys ei myöskään vaivaa, ainakaan ulkoisen esiintymisen perusteella – hänen skottimurteella pitämänsä esi- telmä nimittäin meni minulta suurim- maksi osaksi yli hilseen.

Seminaari oli kaikkinensa antoisa pa- ketti, eikä vähiten siksi, että se tarjosi foorumin jossa kansainvälinen joukko elokuvamusiikin parissa työskenteleviä ammattilaisia ja muita asiasta kiinnostu- neita saattoi tavata toisiaan, luoda uusia suhteita ja vaihtaa ajatuksia keskenään. •

Xxxx Xxxxx

iiviin kolmepäiväisen seminaari-istumisen päätteeksi oli hauska kuulla livemusiikkia. Tapiola Sinfonietta toimi illan orkesterina Xxxx Xxxxxxx tahtipuikon ohjaamana. Kaksikie-

T

lisistä juonnoista vastasi Xxxxx Xxx, laulusolisteina kuultiin Xxxxx Xxxxxxxx ja Kaisa Rantaa. Konsertti oli osa Espoo-päivän tapahtu- mia, ilmaiskonsertti, ja väkeä olikin salin täydeltä.

Konsertin ensimmäinen puolisko oli katsaus kotimaisen eloku- vamusiikin historiaan. Kuultiin BE RGST RÖM I Ä , ENGLU NDI A ,

M A L MST É N I A , LE H TISTÄ , DE G ODZ I NSK YÄ ja M A DE TOJA A . Näistä

Xxxxxxxxx vuonna 1936 säveltämä musiikki elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta oli sisällöllisesti painavinta antia. Se on muuten Xxxxxx ainoa elokuvaan tekemä musiikki. Ylipäätään vanhempi ko- timainen ohjelmisto esittäytyi hyvässä valossa. Viikonlopun aikana oli kuultu jo rasittavuuteen saakka nykyistä hollywood-meininkiä: siis jousi-iskuja, käyrätorvien herooisia teemoja, ”viidakkotansse- ja” erikokoisilla tomeilla soitettuna sekä PH I L I P GL ASSI N mieleen tuovia murtosointutrioleita. Pienimuotoisempi ja maanläheisempi musiikki puhdisti korvat ”amerikkalaisen formaattimusiikin hapa- tuksesta”.

Konsertin toinen puoliaika oli omistettu pohjoismaisen elo- kuvamusiikkipalkinto Harpan ehdokassävellysten esittelyyn. Alkuperäisestä kokoonpanosta riippumatta teokset oli sovi- tettu Tapiola Sinfoniettan kokoonpanolle. Tiettyä auteur-hen- keä oli havaittavissa nominaattisävellyksissä, mutta myös saman- kaltaisuutta, joka osittain voi johtua myös sovittajien ratkai- suista. Konsertin toisella puoliskolla kuultiin myös islantilaisen

Hollywood-ammattilaisen AT L I ÖRVA R S SON I N elokuvamusiikkia sekä skotti PAT R IC K D OY L E N kaunis tunnelmapala. Edellä maini- tut herrasmiehet olivat viikonlopun luennoitsijoita, ja siten heidän musiikkiaan kelpasi kuulla myös konserttikontekstissa.

Konsertin jälkeen vein Örvarssonin takaisin hotellille. Säveltäjä oli sangen liikuttuneessa mielentilassa. ”En ole koskaan aiemmin kuullut musiikkiani soitettavan konsertissa.” Siinäpä miettimisen aihetta, mies on kuitenkin ehtinyt säveltää musiikin yli tusinaan kokoillan elokuvaan ja lukuisiin tv-sarjoihin. •

Xxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx

POMP ULTIMASSA

N

orjalaiset ovat monta kertaa olleet varsin omapäisiä jär- jestäessään Pohjoismaisia musiikkipäiviä. Vuonna 2002 haluttiin valloittaa maailma Berliinistä käsin, muuta-

(yllä ja alla) HumppAvanti ihmetytti Oslossa (KUVAT: NORJAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS)

ma vuosi myöhemmin Oslossa musiikkipäivillä oli hyvin vähän musiikkia, ja tänä vuonna Pohjoismaiset musiikkipäivät upotet- tiin nykymusiikkifestivaali Ultimaan.

Varsinaisia fiaskoja ei voi sanoa näiden omapäisesti järjestettyjen fes- tivaalien olleen, mutta usein on herännyt kysymys siitä, onko yhdis- tyksen mielekästä olla rahoittamassa festivaalia, jonka suomalainen nykymusiikkianti on vähäinen, ellei suorastaan olematon.

Tänä vuonna musiikkipäivillä esitettiin kolme suomalaista nyky- musiikkisävellystä, M A I JA H Y N N I S E N Borrowed, OSMO R Ä I H Ä L Ä N Seurat I sekä SAM P O H A A PAM Ä E N Velinikka. Jos vielä lasketaan Suomessa opiskelleen ja asustelleen H I K A R I K I YA M A N säveltämä teos Shamisen, päästään melkein neljään, lähes suomalaisen teok- sen esitykseen. Kun ajatuksena on, että teokset leviäisivät uusien esittäjien repertuaareihin ympäri pohjoismaita, ei tämä periaate järin hyvin toteutunut, sillä teosten esittäjät olivat pääosin suoma- laisia muusikoita, jotka ovat esittäneet kyseiset teokset aiemmin- kin. Positiivista asiassa on tietysti se, että teokset saivat tällä tavalla erinomaiset esitykset. Xxxxx Xxxxxxxxx Velinikan solistina soitti totutun virtuoosisesti teoksen tilaaja V E L I K U JA L A . Orkesteri

kuvatekstit?

oli sentään varsin taitavista norjalaisista muusikoista koostuva Ensemble Xxxxx. Suomalaista lisäväriä festivaalille toi Avanti!, joka >>

Konserttimusiikki saa kaikenlaisia muotoja Oslossa.

oli paikalla oivallisella HumppAvanti!- nykyhumppaohjelmallaan.

Eniten kritiikkiä festivaalilla lie- nee herättänyt Yhdysvalloissa asuvan islantilaisen säveltäjä DAV I D B RY N JA R Franzsonin installaatiomainen kama- riooppera Longitude. Xxxxxxx kertoi

tarinan Islannissa tapahtuneesta pikai- sesta vallankumouksesta vuonna 1809, jolloin JØ RG E N J Ü RG E N S E N -niminen mies julistautui Islannin suojelijaksi ja hallitsijaksi pyrkien murtamaan tans- kalaisten kauppamonopolin Islannissa. Hänen valtakautensa kesti vain 40 päi- vää, minkä jälkeen Tanskan laivasto saapui palauttamaan vallan Tanskan kuningasta edustavalle kuvernöörille. Tämä kaikki avautui katsojalle vain, jos ymmärsi lukea ohjelmakirjan tekstin. Oopperan musiikillinen, visuaalinen ja sisällöllinen anti oli kovin niukka teok-

sen kestoon nähden, minkä seurauksena osa turhautuneesta yleisöstä lähti pois kesken esityksen ja osa niistä, jotka jäi- vät, buuasi ja murisi äänekkäästi teoksen päätyttyä.

Joistakin epäonnistuneista tuotan- noista huolimatta festivaalin ohjelmaan kuului hienojakin teoksia ja oivallisia esityksiä – eli ei Oslossa aika hukkaan mennyt. Etukäteen oli esitetty epäilyjä siitä, että Ultima nielaisee Pohjoismaiset Musiikkipäivät uumeniinsa eikä tämä yhteispohjoismainen panostus erotu muusta Ultiman annista. On vaikea sanoa, kävikö näin. Festivaalivieraana kulkee konsertista ja tapahtumasta toi- seen tietäen, mistä on kysymys. Miltä kaikki näyttää oslolaisen konserttivie- raan silmin, on ihan toinen kysymys.

Joka tapauksessa kaikissa konserteissa ja esityksissä oli ilahduttavan paljon

yleisöä, eri esityksissä erilaista yleisöä ja usein myös hyvin eri ikäistä yleisöä.

Tämä oli ilahduttavaa, eikä tästä saavu- tuksesta voi Ultimaa ainakaan moittia.

Festivaalin ohjelmakirja ei ollut kaikilta osin kovin informatiivinen. Tiedän, että festivaalin taiteellinen johtaja L A R S P E T T E R H AG E N käytti ohjelmistosuunnittelussaan asiantunti- ja-apuna pohjoismaisia säveltäjäkollegoi- taan. Sattumalta tiedän, että eräs heistä oli L OT TA W E N NÄ KOSK I . Kuitenkaan ei missään mainittu häntä, eikä liioin muitakaan asiantuntijoita. Ehkä tämä on ihan oikein, sillä näiden asiantuntijoiden päätösvalta teosvalinnoissa oli vähäinen. Xxxxx halusi itse päättää ohjelmistosta hyvin omapäisesti, norjalaisen perinteen mukaisesti. •

Xxxx Xxxxxxxx

MUSIIKKIKUSTANTAJAT PALKITSIVAT SUOMALAISIA MUSIIKINTEKIJÖITÄ

V

uoden taidemusiikin säveltäjänä palkittiin samassa yhtey- dessä Xxxxxx Xxx (kustantajat Xxxxxxx Xxxxxxx ja Modus Musiikki) ja Vuoden kevyen musiikin tekijänä Xxxxxx Xxxxxxx

(HMC Publishing / Warner Music Finland). Vuoden vientiteosta sai palkinnon Pessi Levanto (Universal Music Publishing). Taidemusiikin ja kevyen musiikin palkinnot valittiin kustantajien tekemien ehdo- tusten joukosta, ja valinnan suoritti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu raati. Vientipalkinnon saajasta päätti Suomen Musiikkikus- tantajat ry:n hallitus Music Finlandin ehdotusten pohjalta. Palkin- non arvo on 2000 euroa.

E R I N A N T TI LA N säveltämä ja sanoittama ja Xxxxxx itsensä levyttä- mä Ei taida tietää tyttö on palkittu Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista kymmenestä finaaliehdokkaasta teki Moskito Televisionin toimitusjohtaja XXXX E LE H TI N E N . Vuoden biisin ovat kustantaneet Kaiku Publishing sekä Warner/Chappell Music Finland. Suomen

Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi valittiin nyt ensimmäistä kertaa.

V UODE N TA I DE MUSI I K I N SÄV E LTÄJÄ 2014 : K A L E V I A HO

(kustantajat Fennica Gehrman ja Modus Musiikki)

V UODE N K E V Y E N MUSI I K I N T E K I JÄ 2014 : XXXXXX A NGE R I A

(kustantaja: HMC / Warner Music Finland)

V UODE N BI ISI 2014 : E R I N A N T T I L A N ” E I TA I DA T I E TÄ Ä T Y T TÖ”

(kustantajat: Kaiku Publishing & Warner/ Chappell Music Finland)

V UODE N V I E N T I T E KO 2014

- PA L K I N NON SA AJA: P E SSI L E VA N TO

(kustantaja: Universal Music Publishing)

MUSIC FINLANDIN 2015–2016 KÄRKIHANKE SUUNTAUTUU SAKSANKIELISEEN EUROOPPAAN

”S

uomalaisen musiikkivien- nin kärkihanke vuosille 2015–2016 kohdistuu sak-

sankieliseen Eurooppaan. Kyseessä tulee olemaan suurin ja monipuolisin suomalaisen musiikin kansainvälisty- misponnistus mitä koskaan on tehty. Kärkihankkeen tavoitteena on kas- vattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näky- vyyttä kyseisellä alueella ja muilla koh-

demarkkinoilla, joihin alueen vaikutus heijastuu. Kärkihankkeen myötä suo- malainen musiikki tulee tavoittamaan sekä musiikinkuluttajat että ammatti- laiset.

”Saksa, Itävalta ja Sveitsi muodosta- vat alueen, joka on suomalaisen mu- siikin merkittävimpiä markkinoita. Edellytyksiä hankkeen onnistumi- selle luovat muun muassa erinomai-

set verkostot ja sitoutuneet yhteistyö- kumppanit sekä suomalaisen musiikin hyvä maine. Suomalaiselle musiikille on saksankielisessä Euroopassa todiste- tusti kysyntää, mistä näyttönä on ovat lukuisat menestystarinat viime vuosil- ta”, Music Finlandin toiminnanjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxx kertoo.” (lähde: Music Finland)

Lisätietoa kärkihankkeesta osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxx.xx •

XXXXXXXXX XXXXXXXXXX

O

len synytnyt vuonna 1989 Buka- restissa, Romaniassa. Muutim- me Suomeen koko perheellä

vuonna 2003, ensin asuimme Tampe- reella ja valmistuttuani Tampereen Lysen lukion IB-linjalta vuonna 2007 pääsin Sibelius-Akatemian sävellyslin- jalle. Valmistuin kandidaatiksi Xxxxx Xxxxxxxxxxx johdolla ja vuonna 2011 aloitin maisteriopinnot Xxxxxx Xxxx- xxxxx johdolla. Opinnoistani on jäljellä enää muutama kuukausi.

Aloitin viulunsoiton 6-vuotiaana. Suuren innostuksen musiikkiin sain kuitenkin 11-vuotiaana kun äiti lainasi minulle kirjastosta klassisia ja romanttisia sin- fonioita joita aloin kuunnella partituu- rin kanssa. Aloitin BE E THOV E NISTA

ja BR A H MSISTA ja myöhemmin tei- ni-ikäisenä tykkäsin todella paljon

R. ST R AUSSI N ja R AV E L I N musiikis- ta. Samaan aikaan, muutettuamme Suomeen, innostuin jazzista. Soitin viu-

lua, klarinettia ja pianoa koulubändissä ja pop-rock-kappaleiden lisäksi soitin myös jazzia.

Lukion aikana haaveilin että minusta tulisi kapellimestari. Tykkäsin paljon siitä ideasta, että voisin johtaa teoksia, joita kuuntelin niin mielelläni. Kävinkin yksityisillä kapellimestaritunneilla, mutta viimeisen lukiovuoden alussa pää- tin hakeutua opiskelemaan sävellystä.

Ensimmäisen kappaleen olin säveltä- nyt 13-vuotiaana viululle ja pianolle. Se kestää suunnilleen 30 sekuntia.

Lukioaikana sävelsin pari muuta lyhyttä triota viululle, sellolle ja pianolle, sekä kymmenenminuuttisen Nocturnen, joka oli sekoitus tunteellista romantikkaa

ja jazzia. Nocturne sai toisen palkinnon Xxxx Xxxxx -lasten ja nuorten sävellys- kilpailussa vuonna 2007.

Muutin Helsinkiin vuonna 2007, kun aloitin opiskelun Sibelius-Akatemialla. Ensimmäisinä vuosina olin hämmenty- nyt atonaalisesta musiikista, varsinkin

kun samaan aikaan piti tehdä super- konsonoivat Xxxxxxxxxx- ja myöhemmin Xxxx-tehtävät. En tiennyt, mitä oma sävellyskieleni tulee olemaan. Vuonna 2009 olin vaihdossa Wienissä jossa tutustuin elektroakustiseen musiikkiin. Palasin Helsinkiin innoissani, ja kävin sen jälkeen monessa musiikkiteknolo- gian aineryhmän kurssissa.

Toinen innostus alkoi suunnilleen samaan aikaan – päätin lopettaa viulun- soiton ja siirtyä sähköbassoon. Olin soit-

tanut pari vuotta rock-bändissä ja sähkö- basso innostutti enemmän kuin viulu.

Sain jazz-aineryhmältä bassotunteja sekä bänditunteja. Nyt neljä vuotta myöhem- min en ole ehkä päässyt niin pitkälle että kutsuisin itseäni basistiksi, mutta se päämäärä on edelleen mielessä.

Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxx.

Kolmas ja suurin innostukseni oli mikrotonaalinen musiikki. Kun kuu- lin vuoden 2013 alussa 31-sävelisistä Fokker-uruista Asterdamissa, kysyin sähköpostitse että xxxxxxxx säveltää kappaleen niille uruille. Xxxx seuraa- vana päivänä tietää että myös opetta- xxxx X X HA N I N UORVAL A oli sävel- tämässä kappeleen samoille uruille. Muutama kuukausi myöhemmin Comet- niminen kappale oli valmis ja sen esit- teli Amsterdamissa E R E L IE VON E N . Innostus jatkuu edelleen voimak-

kaana, toinenkin 31-tasavireinen teos Fantasia esitettiin Microfest -festivaa- lissa Musiikkitalolla maaliskuussa 2014. Virtuaali Fokker-urkuja soittivat Xxx Xxxxxxxx ja SUSA N N E K U JA L A .

Tänä vuonna suurin projektini on ollut pianokonsertto, jonka saan pian valmiksi. Tulevista projekteista jännit- tävin on teos jazz-laulajalle, jazz-triolle ja orkesterille jota esitetään kesällä 2015 Clujissa, Romaniassa.

Opiskelun ohella kannattaa mai- nita Korvat Auki -toimintani. Olen

ollut yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2011 ja olen ollut mukana järjestä- mässä monta konserttia, mukaan lukien Korvat 35 -festivaalia lokakuussa 2012 sekä Musica Nova -konsertteja helmi- kuussa 2013. •

Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxx

XXXXX XXXXXX

M

y name is Xxxxx Xxxxxx (born in Jaén, Spain 1980) and I am composer, sound artist and researcher. I have worked in

a very wide range of projects which varies from purely instrumental music till sound installa- tions, stage productions and interactive soft- ware.

What defines the common ground of my practice is the metaphor of “sound as space/landscape to be ar- ticulated either by musicians or by process”.

Another key aspect of my artistic practice is: collaboration as artistic means. I understand every new collaboration project as a common adven- ture either with the musicians or with people coming from other fields of expertise. I have been so lucky to find partners as talented as M A X

SAV I K A NG A S (viola, composer), Á NG E L MOL I NOS

(bass clarinet), R AÚL AR B E L OA (Dramaturg),

C L A I R E C U N N I NG H A M (Performer) and G E M A Á L AVA (Visual artist).

Formerly I studied music composition in Valencia, Spain. After graduating I moved to Helsinki to study Music Technology and compo- sition at Sibelius Academy (A N DR E W B E N T LEY

“The purpose of my artistic practice is:

• To create beautiful sonic spaces.

• To keep the meaning of “beauty” as wide as possible.”

and JOVA N K A T R B OJ E V IC among my teachers). During my studies I worked – as part of the Sound Collective Resonator Helsinki –in the generative design, interactivity and imple- mentation of the sound environment for the Finnish Pavilion of the Shanghai Expo 2010.

Xxxxx Xxxxxx . KUVA:XXXX XXXXXX.

These recent years I have been living in Spain, working as a freelancer participating in many international projects in very diverse venues ranging from public spaces to concert halls and art fairs.

I have kept a lot of contact with Finland doing research, pre- miering music commissioned by defunensemble and Xxxxx Xxxxxxx and fostering international collaborations like the one between Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx and Ensemble Espai Sonor in the season 2013/14 in which both ensembles pre- miered and toured in Spain, Finland and France my compo- sition I am sitting in the rain.

This year I have started working at the University of the Arts Helsinki teaching the “Intermedia Projects and Artistic Development” and “Computer Assisted Composition” courses, subjects that I feel specially well suited given the very nature of my artistic profile. •

Xxxxx Xxxxxx Helsinki, September 2014

xxxxxxxxxxx.xx

Some comments about my work:

“… flowing micros, a crepitant composition of intense habitability”

Xxxxxx X. Xxxxxx Chorro de Xxx Xxxxx de 2013

“… I Am Sitting in The Rain scratched, rubbed and felted a lace- like pianissimo landscape, where the myriad details painted by dif- ferent instruments fell like rain to a parallel level. The result was a serenely monotonic, constantly changing, paradoxical place.” Xxxx Xxxxxx 3.9.2013 Rondo Classic

“Xxxx Xxxxx, visual artist and Xxxxx Xxxxxx, sound artist, have joined their talents in this piece [The Oracle: Tell me a secret] in a synergistic experience that everyone can enjoy for its delicacy, strength and fragility.” Xxxx Xxxxxx SOUND-IN, sound art section-ART PRINT MULTIPLE ESTAMPA 2011 edition documentation video

ONNITTELEMME

A N T T I AU V I N E N 40 V	3. 5 .
A DI NA DUM I T R E CU 50 V	11.7.
JA R MO SE X X X X Ä 75 V	16 . 8 .
PAU L I I NA ISOM Ä K I 50 V	14 .10 .
XXX R I K V I DJ E SKOG 50 V	16 .10 .
H A R R I V I I TA N E N 60 V	27.12 .

Onnittelemme myös

TA XXX X XXX E L A A , jonka taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin Sibelius-Akatemiassa 6.9.2014.

K A L E V I A HOA , joka sai Musiikkikustantajat ry:n vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinnon. Säveltäjät ja Sanoittajat Xxxxx ry:tä, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta

Xxxxxxxxx on myös tavoittanut ilouutinen A N NA H U USKOSE N perheen esikoisen syntymästä 13.10.

NORDIC PLAYLIST LAAJENTAA

NYKYMUSIIKIN SUUNTAAN

Pohjoismaisten musiikinvientijärjestöjen yhteistyöelin Nordic Musix Export Nomex laajentaa Nordic Playlist -konseptia myös muiden genrejen suuntaan. Tähän saakka vain pop-musii-

kin eri muotoja kuratoituina soittolistoina esitellyt alusta laaje- nee ensimmäisen nykymusiikin suuntaan loppuvuonna 2014.

Suunnittelukokouksessa Göteborgissa kesäkuussa luotiin suuntavii- voja hankkeelle ja palvelun sisällölle. Nykymusiikkia tullaan näillä näkymin esittelemään kerran kuukaudessa julkaistavan esseen, lis- tan tai kirjoituksen kautta. Kuraattoreina tullaan näkemään nyky- musiikin parissa kansainvälisesti työskenteleviä nimiä. Aiheesta lisää loppuvuonna. •

xxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xxx /

VIKAN-HAKU

TAMMI–KESÄKUU 2015

Musiikinedistämissäätiö MESin taitelijaresidenssi Vikanin seuraava hakuaika on käynnissä 24.10.–10.11.2014 klo 10 saakka. Tuolloin on haettavissa viikot 1–26. Lue tarkemmin Xxxxxxxxx ja Vikan- hausta tämän lehden sivulta 4. •

LUOVA HUIPPU LANSEERATTIIN

11.9. TUPAAN- TULIJAISISSA

ampin huipussa majaansa pitävien musiikkialan järjestöjen keskittymä on saanut nimeksi ”Luova huippu”. Teosto,

Suomen Säveltäjät, Xxxxx xx, Tekijänoikeudelli- sen yhdistyksen tietopalvelu ja kirjasto, Music Finland sekä Favex ja Xxxxxx muuttivat maalis- kussa 2014 uusiin tiloihin Annankadun ja Xxxx Xxxxxxxx kadun kulmakiinteistöön, Kampin huippuun.

Syyskuussa järjestettiin Luovan huipun tupaan- tuliaiset tärkeimpien sidosryhmien edustajille. Ilahduttavan suuri joukko kansanedustajia, kan- sanedustajan avustajia, portinvartijoita, Teoston käyttäjäasiakkaita sekä oikeudenhaltijoita saapui Tavastialle juhlimaan uuden toimipaikan avajai- sia. Ministeri LE N ITA TOI VA K K A toi tilaisuuteen perinteisen valtiovallan tervehdyksen. Toivakan tervehdystä seurasi turhankin pitkä puhekaval- kadi, minkä jälkeen oli vuorossa runsaan tunnin mittainen räp-kimara Nyt kolisee -kokoonpa- non esittämänä. Ryhmän on koonnut räppäri

PA L E FACE ja se esittää X. K A RJA L A ISE N Et ole yksin -albumin lauluista räp-sovituksia. •

KANTAESITYKSIÄ

23.9. 2013 H A N N U P OH JA N NORO :

Hämärän kaareva raja. Xxxx Xxxxxx (nel- jäsosasävelaskelharmonikka). Helsingin Musiikkitalo.

7.1. A N DRUS K A L L AST U: Tropus De profundis. Ansambel U: Xxxxx Xxxxxxxx (huilu), Xxxxxx Xxxxxxx (klarinetti), Xxxxx Xxxxxxx (viulu), Xxxx-Xxxxx Xxxxxx (sello), Xxxxxxx Xxxxxx (lyö- mäsoittimet), Xxxxx Xxxxxxxx (piano). Tallinna, Viro.

19.1. SA M P SA E RTA MO : Fanfaari 375-vuo-

tiaalle Hämeenlinnalle. Sibelius-opiston puhallinorkesteri, johtaa Xxxxx Xxxxxxxx.

14 . 3. JA A K KO K U USISTO : Suomenlinna. Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx. Madetojan sali, Oulu.

14 . 3. JA A K KO K U USISTO : Sukellusvene. Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx. Madetojan sali, Oulu.

14 . 3. JA A K KO K U USISTO : Me kielläm-

me sen. Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx. Madetojan sali, Oulu.

14 . 3. JA A K KO K U USISTO : Syksy.

Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx. Madetojan sali, Oulu.

22 . 3. K A R I T I K K A: Judit. Xxx Xxxxxx (sopraano), Xxxxx Xxxxx (tenori), Xxxxx Xxxxxxx (baritoni), Tuuli-kuoro, Kamariorkesteri, konserttimestari Xxxxxxx Xxxxxxxx, johtaa Xxxx Xxxxx, ohjaus Xxxxx Xxxxx. Paavalin kirkko, Helsinki.

25 . 3. H A N N U P OH JA N NORO : Pyhän

värit I-V. Xxxx Xxxxx (urut). Helsingin Tuomiokirkko.

30 . 3. K A R I T I K K A: Vastasyntyneet lap- set. Xxxx Xxxxx juhlakuoro, johtaa Xxxx Xxxxx. Temppeliaukion kirkko, Helsinki.

30 . 3. K A R I T I K K A: Yhteinen pöytä. Xxxx Xxxxx juhlakuoro, johtaa Xxxx Xxxxx. Temppeliaukion kirkko, Helsinki.

30 . 3. K A R I T I K K A: Elämän leipä. Xxxx Xxxxx juhlakuoro, johtaa Xxxx Xxxxx. Temppeliaukion kirkko, Helsinki.

31. 3. E I NOJ U H A N I R AU TAVA A R A:

Rubaiyat (orkesteriversio). HKO. Helsinki.

10 . 4 . E I NOJ U H A N I R AU TAVA A R A:

Jousikvintetti 2 ”Variations for five”.

Washington.

9. 5 . I TZ A M Z A PATA: Oneirology. Atem Guitar Quartet: Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxx. Mozarteum, Salzburg, Itävalta.

10 . 5 . OL L I V I RTA P E R KO : Celestian

Bodies. Xxxx Xxxxxx (harmonikka). Neukölner Originaltöne Festival. Berliini, Saksa.

15 . 5 . JOU KO TÖT T E RST RÖM: Karkurin

laulu. Xxxxx Xxxxxxxx (sopraano), Xxxxx Xxxxxxxx (piano). Oamkin konserttisa- li, Oulu.

17. 5 . U LF L Å NGBACK A: Visions. Florakören, johtaa Xxx Xxxxxxxxx. Turun konserttitalo.

18 . 5 . SA M P SA E RTA MO : PANDORA II.

Music box. Fiskars.

25 . 5 . H A R R I A H M AS : Autumn diverti- mento sellolle, kontrabassolle ja harpul- le. Xxxx Xxxx (vcl), Xxxxx Xxxxx (cb), Xxxxx Xxxxxxxxx (harppu). Helsingin Musiikkitalo.

27. 5 . PA AVO H E IN IN E N: Aiolos Op. 131.

Xxx Xxxxxxx (urut), Kaartin soittokunta, joht. Xxxxx Xxxxxxxxxx. Temppeliaukion kirkko, Helsinki.

31. 5 . E I NOJ U H A N I R AU TAVA A R A:

Rubaiyat (versio baritonille ja pianolle).

Lontoo.

3. 6 . J Y R K I L I N JA M A: Xxxxxxxxxx. Xxxxx Xxxxxxxxxx (viulu), Xxxxx Xxxxx (piano). Helsingin Musiikkitalo.

4 . 6 . JOU N I H I RV E L Ä: Vuolle. Kymi

Sindonietta, joht. Xxxxx Xxxxxxxx. Kotkan konserttitalo.

5 . 6 . T I INA MY L L Ä R IN E N: Traces. Pro

Musica Säätiön juhlaorkesteri. Helsingin Musiikkitalo.

6 . 6 . K A L E V I A HO : 2. sellokonsertto. Sinfonia Lahti, johtaa Xxxx Xxxxxx. Xxxx Xxxxx (sello). Naantalin musiikki- juhlat, Naantalin kirkko.

8 . 6 . J Y R K I L I N JA M A: Helluntain introitus sekakuorolle ja uruille. Xxxxxx-xxxxx, joht. Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxxx, Xxxx Xxxxx (urut). Naantalin kirkko.

12 . 6 . K A L E V I A HO : Solo XI – Hommage á Xxxxx Xxxxxx kitaralle. Xxxx Xxxxxxxxx (kitara). Naantalin musiikkijuhlat, Naantalin kirkko.

26 .6 . JOU KO TÖT T E RST RÖM :

Meditazione triste. Xxxxxxx Xxxxxxxx (viulu), Xxxxx Xxxxxxxx (viulu). S.t Mikaels kyrka, Ahvenanmaa, Finström.

26 . 6 . K A I JA SA A R I A HO : Maan varjot. Orchestre Symphonique de Montréal, Xxxxxxx Xxxxx (urut), Xxxx Xxxxxx.

Montreal, Kanada.

29. 6 . OL L I V I RTA P E R KO : Lähteellä sop- raanolle ja ensemblelle. Sol. Xxxxxxxx Xxxxxxxx. Musiikkia Ruovesi! -festivaa- li, Ruoveden kirkko, Ruovesi.

1.7. H A R R I W E SSM A N : Ikävä kautta aiko- jen. Xxxxxx Xxxxx (basso), Xxxxx Xxxxxxxx (piano). Joensuun kirkko.

2 .7. J U H A T. KOSK I N E N : Cinq fontaines de la Fortune. Xxxx xxx Xxxxxx (kitara), Xxxx Xxxxxxxxx (cembalo) Musiikin aika

-festivaali, Viitasaari, kappeli.

2 .7. M AT T H E W W H I T TA L L : The Wine-

dark Sea IV. Xxxxx Xxxxxxxxx (cemba- lo), Xxxx xxx Xxxxxx (kitara). Musiikin aika -festivaali, Viitasaarien kappeli.

3.7. A K I Y L I - SA L OM Ä K I : Versoja. Xxxx-

Xxxxx Xxxxx (oboe), Xxxxx Xxxxxxxx (viulu), Xxxxx Xxxxxx (xxxx-xxxxxxxxxx). Helsingin talvipuutarha.

4 .7. OSMO TA PIO R Ä I H Ä L Ä: Roihu kuu-

delle sellolle. Sysmän Suvisoitto, Sysmän kirkko.

4 .7. M A I JA H Y N N I N E N : …sicut aurora procedit. Voipaalan kartano.

6 .7. SAU L I Z I NOV J E V: Chasse-Neige.

Ensemble Recherche. Viitasaaren kirkko.

6 .7. SE BAST I A N H I L L I : Hypha. Ensemble Recherche. Viitasaaren kirkko.

8 .7. K A L E V I A HO : Kvintetto oboelle, kla- rinetille, fagotille, käyrätorvelle ja pianolle. Xxxx Xxx Xxxx (ob.), Xxx Xxxxxxxxxxx (kl.), Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx (co.), Xxx Xxxxxx (fag.) ja Xxxx Xxxxxxx (pno.).

Rottweil.

8 .7. K A L E V I A HO : Solo VII trumpetille.

Xxxxxxxx Xxxxx (trumpetti). Rottweil.

17.7. SA M P SA E RTA MO : Constellation. Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxx (harppu). Naantali.

26 .7. K A I JA SA A R I A HO : Offrande. Xxxxx Xxxxxxxxx (sello), Xxxxx Xxxxxxx (urut). Eglise Saint Denis, Amboise, Ranska.

30 .7. OL L I KORT E K A NGAS : Chops

and Swells. Xxxx Xxxx Xxxxxxxx (klarinet- ti), jousikvartetti. Seurakuntakeskus, Uusikaupunki.

30 .7. K A I JA SA A R I A HO : Light and

Matter. Xxxxx Xxxxxx (viulu), Xxxxxxxx Xxxxxxxxxx (sello), Xxxxxxxx Xxxxxxx (piano). Bowdoin International Festival, Brunswick, USA.

31.7. TI MO A LA KOTI LA : Jousikvartetto nro 3 La Cantina. Kamus-kvartetti.

Järvenpään Yhteiskoulu, Järvenpää.

2 . 8 . J U H A T. KOSK I N E N : Lusian loit- su mezzosopraanolle ja jousikvartetil- le. Xxxxx Xxxxxxxx (mezzosopraano),

Danel-kvartetti. Oulun kaupungintalon juhlasali.

3. 8 . T I MO - J U H A N I K Y L L ÖN E N : Aaltoin

tarina op. 90. Xxxx Xxxxxxxxxx ( baritoni), pianokvartetti Belle Etage. Kaukalinnan puutarhakonsertti, Kerimäki.

4 . 8 . SE BAST I A N FAGE R LU N D : Stilla.

Vaasan kaupungintalon juhlasali.

7. 8 . T I MO- J UH AN I K Y L L ÖN E N :

Konsertto uruille, jousille ja lyömäsoittimille op. 89. Kansallisoopperan orkesteri, joh- taa Xxxxx Xxxxx. Espoon tuomiokirkko.

7. 8 . J Y R K I L I N JA M A: Veni, redemp- tor gentium. Xxxxxx Xxxxxxxx (urut). Ristinkirkko, Lahti.

8. 8. L AU R I M Ä N T YSA A R I : Lost Songs. Xxxxxx Xxxxxx (harmonikka), Xxxxx Xxxxx (piano), Xxxxx Xxxxxx (elektroniikka). Helsingin Musiikkitalo, Camerata.

10 . 8 . M A R K K U K L A M I : karu. Xxxx-xxxx Xxxxxx (kitara), Xxxx Xxxxxxxx (xx- xxxx), Xxxxxx Xxxxxx-Xxxxxx (kitara). Taiwan International Guitar Festival 2014, Taipei National Concert Hall, Taipei, Taiwan, Province of China.

11. 8 . OL L I V I RTA P E R KO : Ground upon open strings. Xxxxx Xxxxxxxx (viola da gamba). South Park Goes Classic -festi- vaali. Tampere.

13. 8 . J UA N A N TON IO MU RO : L’oiseau

dans une cage. Xxxxxx Xxxxxxxxxx (oboe), Iiria Sauri (klarinetti, bassoklarinetti). Cadaqués, Katalonia, Espanja.

21. 8 . T E ODOR N ICOL AU: Two fugitive images op. 20. Oboe Konsort Ensemble

- Helsinki: Xxxxx Xxxx (oboe), Xxxxx Xxxxxxxxxxxx (oboe d’amore), Xxxxxx Xxxxxxx (Eng. Xxxx), Xxxx Xxxxxxxx (bass oboe), Xxxxxx Xxxxxxxxx (fg).

21. 8 . H E R BE RT L I N DHOL M : Hefaistos

Fream, op. 84. Xxxxx Xxxxxxxxxx (xxxxx- xxxxx), Xxxxx Xxxxxx (kantele). Kuopion Musiikkikeskus.

23. 8 . J U K K A T I E NSU U: Voice Verser. Xxx Xxxxx (sopraano), BBC Symphony Orchestra, johtaa Xxxxxx Xxxxx. Royal Xxxxxx Xxxx, Lontoo, Englanti.

27. 8 . T E P P O H AU TA- A HO : Xxxxx

”Mosaic”. Xxxxx Xxxxxxxxx (kontrabasso). Amsterdam.

1.9. H E R M A N R E CH BE RGE R:

Komboloi; Sisyphos G Tantalos; Knossos. Xxxxxxx Xxxxxxxx (piano). Helsingin Musiikkitalo, Camerata.

3.9. SI D H I L L E : Pohjolan neito. Xxxxxxxx Xxxxxxxx (bandoneon), Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. Xxxxx Xxxxxxx. Marian kirkko, Lappeenranta.

3.9. M AT T H E W W H I T TA L L : The

Architecture of Happiness. Xxxx Xxxxxx (soprano), RSO, johtaa Xxxxx Xxxxx. Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali.

10 .9. M A X SAV I K A NGAS : Crash.

13.9. A N DRUS K A L L AST U: JA TAEVAD

LAULSID. Xxxxxx Xxxxxxxx (elekt- roniikka). Pärnun Eliisabetin kirkko, Viro.

13.9. H A R R I SU I L A MO : Fünf Katzen-

Haiku (nach altjapanischen Dreizeilern). Xxxxxx Xxxxxxxxxx (baritoni), Xxxxxx Xxxxx (bassohuilu), Xxxxxxxxx Xxxxxx (kitara), Xxxxxx Xxxxxxxx (kitara).

Sveitsi, Zürich, Wasserkirche.

25 .9. OL L I KORT E K A NGAS : Two Old

Finnish Hymns. Xxxxxx Xxxxxx (mez- zosopraano), Xxxx Xxxxx (urut).

Minneapolis.

29.9. OL L I V I RTA P E R KO : In nomine

revised. Ensemble Cornucopia. Ritarihuone, Helsinki.

2 .10 . L E I F SE GE RSTA M : Symphony No.

272 Kesähuudahduksia. Xxxxxx Xxxxxxxx (sopraano), Turun Filharmoninen Orkesteri, johtaa Xxxx Xxxxxxxxx. Turun konserttitalo.

3.10 . J U K K A L I N KOL A: Klarinettikonsertto. Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxx ja Pietarsaaren kamariorkesteri. Schauman-sali, Pietarisaari.

4 .10 . L OT TA W E N NÄ KOSK I : Perhosen

voima. Laurus-kuoro. Helsingin Musiikkitalo.

9.10 . L AU R I M Ä N T YSA A R I : Kolme laulua Xxxxx Xxxxxx runoihin. Xxxx Xxxxx, johtaa Xxxxx Xxxxxx. Ritarihuone, Helsinki.

10.– 27.10. E I NOJ U H A N I R AU TAVA A R A:

Mirroring. Hong Kong.

11.10 . J U HO M I E T T I N E N : Levottoman veren lauluja. Xxxxx Xxxxxxxxx (sopraa- no), Xxxxx-Xxxxx Xxxxx (piano). Kotkan konserttitalo.

17.10 . U LF L Å NGBACK A:

ResonanveGtimbres. Xxxx Xxxxxxxx (huilu), Xxx Xxxxxxxxx (elektroniikka). Galleria Monty & Company, Rooma.

18 .10 . K A L E V I A HO : Xxxxx y Xxxxx, neli- näytöksinen ooppera. Libertto: Xxxxxxx Xxxxx. Sibelius-Akatemian oopperas- tudion laulajat ja kuoro sekä Sibelius- Akatemian orkesteri, joht. Xxxxxx Xxxxxxxx, ohjaus Xxxxxx Xxxxxxxx.

21.10 . J U K K A L I N KOL A: Loitsut.

Rituaalisarja naiskuorolle. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan naislaulajat, joht. Xxxxx Xxxxxxxxx. Savoy- teatteri.

21.10 . I TZ A M Z A PATA: The Poetry of Negation. Nouvel Ensemble Modern. Université de Montréal.

23.10 . A K I Y L I - SA L OM Ä K I : Ilmanvaloa.

Xxxx Xxxxxxxxxx (klarinetti), Turun fil- harmoninen orkesteri, johtaa Xxxxxxxx Xxxxxxxxxx. Turun konserttitalo.

26 .10 . J U K K A L I N KOL A: Myrkkyhuntu, ooppera. Helsingin työväenopisto 150 vuotta.

26 .10 . P E RT T I JA L AVA: Kynsiä ja ham- paita pimeässä. Total Cello Ensemble. Kauniainen, Uusi paviljonki, klo 15.

28 .10 . SA M I K L E MOL A: 9. Xxxxx

Xxxxxxxxxxx (elektroniikka). Tulindbergin sali, Oulu.

29.10 . X X X X X XXXX I A I N E N : Requiem.

Xxxxx Xxxxx (kapellimestari), Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxx (sopraano), Xxxxxxxxxx Xxxxxxx (mezzosopraano), Xxxxx Xxxxxxxxx (tenori), Xxxxx Xxxxxxxxxx (basso), Musica-kuoro, valm. Xxxxx Xxxxxxxxxx, Jyväskylä Sinfonia. Taulumäen kirkko, Jyväskylä, klo 19.

29.10 . JOU KO TÖT T E RST RÖM : Orion’s

flames. Xxxxxx Xxxxxxxx (klarinett), Xxxx Xxxxxxxx (sello), Xxxx Xxxxxxxxx (piano). Oamkin konserttisali, Oulu, klo 19.

29.10 . JOU KO TÖT T E RST RÖM : Simeis

147. Xxxx Xxxxxxxxx (piano). Oamkin konserttisali, Oulu, klo 19.

30 .10 . OL L I KORT E K A NGAS :

Klarinettikonsertto. Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxx (klarinetti), Oulu Sinfonia, johtaa Xxxxxxxx Xxxxxxxxxx. Madetojan sali, Oulu, klo 19.

31.10 . E R K K I R A ISK I : Konsertiino viulul- le ja jousiorkesterille. Xxxxxxx Xxxxxxxxx (viulu), Musiikkikampuksen jousiorkes- teri, johtaa Xxxxx Xxxxxxx. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hannikais-sali, klo 18.

1.11. TA PA N I L Ä NSIÖ : Psalm 23 sinfo-

niselle kuorolle. Musiikkitalon Kuoron Hymnien yö -konsertti, johtaa Xxxxxx Xxxxxx. Helsingin Musiikkitalo.

4 .11. CA R I TA HOL MST RÖM : Sonatita.

Xxxxxx Xxxxxxx (huilu), Xxxx Xxxxxxx (kitara), Xxxxx Xxxxxxxxx (klarinetti). G18-sali, Helsinki, klo 20.

4 .11. CA R I TA HOL MST RÖM : Imagenary

Dances. Xxxxxxx Xxxxxxxxxx (piano). G18-sali, Helsinki, klo 20.

6 .11. OSMO TA PIO R Ä I H Ä L Ä: Three

Sketches for Xxxxxxx Xxxx. Xxxxx Xxxxxxxx (viulu), Xxxx Xxxxxxxxx (piano).

Helsingin Musiikkitalo, klo 19.

7.11. H A R R I A H M AS : Hymnus Interruptus.

Paavalin kirkko, Helsinki, klo 12.

8 .11. J Y R K I L I N JA M A: Sonata da chiesa II. Xxx Xxxxxxx (urut). Johanneksen kirkko, Helsinki, klo 20.

8 .11. OL L I KORT E K A NGAS : Urkusonaatti no. 3. Xxx Xxxxxxx (urut). Helsinki, Johanneksen kirkko.

12 .11. K A I N I E M I N E N : Preghiera di Xxxxxxxxx xx Xxxxxx. Xxxxx Xxxxxx (urut). Jämsän kirkko.

13.11. T E ODOR N ICOL AU: Mioritic

roots op. 12 c. III Kansainvälisen Xxxx Xxxxx -sävellyskilpailun finaalikonsertti. Kuusankoskitalo, klo 19.

13.11. SAU L I Z I NOV J E V: Gryf. III

Kansainvälisen Xxxx Xxxxx -sävellyskil- pailun finaalikonsertti. Kuusankoskitalo, klo 19.

15 .11. M I K KO H E I N IÖ : Isoisän runoja (Xxxxx Xxxxx). Laulumiehet, joht. Xxxxx Xxxxxx. Helsingin Musiikkitalo, klo 18.

16.11. Xxx Xxxxxxxx: Xxxxxx Xxxxxxx. Xxxxxx Xxxxxxxx (kitara). Espoonlahden kirkko.

25 .11. JA R MO SE X X X X Ä: Burlesque.

Hämeenlinnan kaupunginorkesteri. Hämeenlinna.

26 .11. K A I N I E M I N E N : Valoa kohti.

Länsi-Pohjan jousikvartetti. Keminmaan Paanukirkko, klo 19.

28 .11. J U K K A T I E NSU U: Sellokonsertto. Xxxxx Xxxxxxxxx (sello), Tampere Filharmonia, johtaa Xxxxx Xxxxxxxxx. Tampere-talo, klo 19.

21.11. SA M I K L E MOL A: Peak. defunensem- ble. Musiikkitalon BlackBox

30.11. Xxxx Xxxxxxxxxxx: The Return. Tapiolan Kamarikuoro, johtaa Xxxxx Xxxxxxxx. Espoo.

1.12 . L AU R I SU P P ON E N, X X X X X

X X X MO, T U R K K A I N K I L Ä, X X X X X X

X X X X X X X: Uusi teos kamarikuorolle Xxxxx Xxxxxxxxxxxxx tekstiin. Helsingin ka- marikuoro. Helsingin Musiikkitalo, Camerata, klo 19.

6 .12 . SE BAST I A N FAGE R LU N D : Mana,

konsertto fagotille ja orkesterille. Bram van Sambeek (fagotti), Lahden mieskuo- ro, Sinfonia Lahti, johtaa Xxxx Xxxx.

16 .12 . P E RT T U H A A PA N E N : Uusi teos.

RSO, johtaa Xxxxx Xxxxx. Rauma-sali, klo 19.

SUOMALAISMEPIT SAIVAT MUSIIKINTEKIJÄN KUMMIKSEEN

H

ankkeen tavoitteena on saattaa yhteen poliitti- set päättäjät ja musiikintekijät keskustelemaan ajankohtaisista ja luovalle alalle tärkeistä kysy-

myksistä. ”Kulttuurikummius avaa niin MEPeille kuin kansanedustajillekin mahdollisuuden tutustua lähietäi- syydeltä musiikintekijöihin ja heille ajankohtaisiin tär- keisiin kysymyksiin. Tällainen suora yhteys politiikan ja luovan alan välillä on entistäkin tärkeämpi tässä moni- mutkaistuvassa ja alati muuttuvassa maailmassamme”, toteaa Teoston puheenjohtaja Xxx Xxxxx.

”Tekijänoikeushallintoa koskeva sääntely kumpuaa tällä hetkellä paljolti EU:sta käsin. Yleiseurooppalainen säänte- ly lisääntyy, mikä on monissa kysymyksissä, kuten laitto- man kopioinnin vastaisessa taistelussa, hyvä. Kaikissa teki- jänoikeuskysymyksissä yleiseurooppalaisuus ei kuitenkaan ole automaattisesti se ainoa lääke”, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko SI R PA PI E T I K Ä I N E N .

Kulttuurikummi-hanke käynnistettiin eduskunnassa vuonna 2009. Hankkeen puitteissa yli 160 kansanedusta- jalla on ollut oma henkilökohtainen musiikkikumminsa. Europarlamentissa kummiparit muodostettiin nyt toista kertaa.

Europarlamentin kummiparit ovat

H E I DI H AU TA L A + OL AV I U USI V I RTA L I ISA JA A KONSA A R I + JA N I U H L E N I US

A N N E L I JÄ ÄT T E E N M Ä K I + R I I K K A TA LV I T I E

M I A P E T R A K UM P U L A- NAT R I + K A I JA K Ä R K I N E N M E RJA K Y L L ÖN E N + J U H A T I K K A

SI R PA PI E T I K Ä I N E N + K I M K U USI OL L I R E H N TOM M I + L Ä N T I N E N

P E T R I SA RVA M A A + K I M MO H A KOL A SA M P O T E R HO + H E I K K I E L O

X X X X XXXXX L DS + OL L I V I RTA P E R KO PA AVO VÄY RY N E N + E I JA H I N K K A L A

H E N NA V I R K K U N E N + A N T T I K L E E MOL A

SIBELIUS-RAHASTON APURAHAT JA AVUSTUKSET

S

uomen Säveltäjäin Sibelius-ra- hasto julistaa haettavaksi apu- rahoja ja avustuksia luovan

kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi seuraavasti:

1 Apurahoja ensisijaisesti konsertti- ym. taidemusiikin sävellystyöhön. Toissijaisina kohteina voivat tulla kysymykseen myös sävellystyöhön tähtäävät opinnot.

2) Sävellystilausavustuksia uusien teosten aikaansaamiseksi. Näitä avus- tuksia voivat anoa muusikot ja esi- merkiksi festivaalien järjestäjät sävel- lystilauspalkkiota varten.

3) Pegasos-avustuksia suomalai- sen vokaalimusiikin tekemiseen.

Avustuksia voidaan myöntää niin säveltäjän kuin runoilijan työsken- telyyn (kun kyseessä on teksti sävel- teokseen). Pegasos-avustuksia voi- daan myöntää myös sävellystilauk- siin.

Säätiö ei myönnä matka-avustuksia eikä äänite- tai konserttitukea. Apurahoja ja avustuksia ei myöskään myönnetä instru- mentti- tai laitehankintoihin.

Hakemuslomakkeita saa verkkosi- vulta xxx.xxxxxxxxx.xx > Tietosivut > Xxxxxxxx-rahasto sekä rahaston toimis- tosta. Hakija voi liittää mukaan nuotin

tai äänitallenteen säveltäjän tuotannosta.

Hakemukset on toimitettava 31.10.2014

(postileima) mennessä osoitteella: Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto c/o Suomen Säveltäjät ry

Xxxx Xxxxxxxx katu 2 C 00100 Helsinki

Hakemuksia ei oteta vastaan sähköpostit- se eikä kirjattuna kirjeenä.

Mahdolliset tiedustelut:

puh: (09) 44 55 89/

Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxx

e-mail: xxxx.xxxxxx@xxxxxxxxx.xx

Apurahojen saajan on tehtävä kalenteri- vuoden 2015 loppuun mennessä selvitys apurahan käytöstä. •

PEDAGOGISTA KOULUTUSTA JÄRJESTETTIIN ELOKUUSSA

Y

hdistys järjesti säveltäjien täydennyskoulutusta, jonka tar- koituksena on kohottaa säveltäjien pedagogisia valmiuksia. Xxxxxxxxx osallistui noin tusinan verran yhdistyksen jäseniä.

Viikonpäiväleikki vaihtuvin tahtilajein. KUVAT: XXXXXX XXXXXXXX.

Koulutus antoi työkaluja sujuvaan vuorovaikutukseen ja viestintään (kehollinen ja sanallinen viestintä), sekä valmiuksia ryhmätyösken- telyyn ja erilaisiin työpajatekniikoihin. Koulutus myös perehdytti luovaan pedagogiseen prosessiin, opetti käyttämään yksinkertaisia perusrakenteita (esim. liike, tunne ja kieli) opetusmateriaalina ja joh- dattaa omaan improvisointiin ja säveltämiseen ryhmätilanteissa.

Koulutuksen tavoitteena oli myös löytää konkreettisia ilmaisun keino- ja, joilla saadaan vuorovaikutus sujuvaksi lasten, nuorten ja aikuisten työpajoissa sekä kehittää yhdessä harjoituksia, joita säveltäjät yhteistyös- sä musiikkioppilaitosten opettajien kanssa voivat hyödyntää esimerkiksi musiikin perusteiden opettamisessa. Lisäksi koulutus antoi valmiuksia kokonaisten projektien suunnitteluun ja isompien kokonaisuuksien hal- lintaan, työpajojen suunnitteluun ja säveltäjän eri rooleihin työpajatyös- kentelyssä.

Koulutukseen osallistuneet säveltäjät tekevät projektin musiikkioppi- laitoksessa. Projektien sisältö voidaan nivoa mahdollisuuksien mukaan musiikin perusteiden opetukseen tai vaihtoehtoisesti niihin voidaan liittää esim. musiikkiteknologiaa ja uudenlaisia oppimisympäristöjä. •

Document Metadata

Table of Contents

KOMPOSITIO

Document Metadata