OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011 - 2013,

SLHK dnro 148/20/11

OKM dnro

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011 - 2013,

TARKISTETTU JA LAAJENNETTU KOSKEMAAN VUOSIA 2011 - 2014

Tulosneuvottelu opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.11.2011

I SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO

Toiminta-ajatus

Suomenlinnan hoitokunta on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka vastaa maailmanperintökohteen ja kansallisesti merkittävän monumentin säilyttämisestä, kehittämisestä ja esittelystä.

Hoitokunnan vastuulla on linnoituksen kulttuuriympäristö kokonaisuutena. Siihen kuuluvat linnoituksen restauroinnin ja linnoitusmaiseman hoito. Restaurointityön kehittämiseksi hoitokunta tallentaa vanhan rakennustekniikkaa ja soveltaa sitä nykykäyttöön.

Viraston vastuulla on linnoituksessa olevien tilojen ja alueiden käyttötarkoitusten valinta ja vuokraustoiminta monumentin luonteen ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Rakennusten, rakenteiden ja ulkoalueiden kunnossapito sekä isännöinti kuuluvat viraston tehtäviin.

Maailmanperintökohteen isäntäorganisaationa hoitokunta vastaa kestävän matkailun periaatteen mukaisesta matkailukohteen hallinnoinnista ja esittelystä.

Virasto tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen aluevankilan kanssa kustannusten jako- ja yhteistyösopimuksiin perustuen.

Arvot

Viraston asiantuntemus kattaa alueen maailmanperintökohteena, restaurointikohteena, matkailukohteena ja asuinalueena. Asiantuntemusta ja ammattitaitoa arvostetaan linnoituksen hoidossa ja kehittämisessä.

Asiakkaita palvellaan asiantuntevasti ja ystävällisesti. Viestintä on avointa. Työyhteisössä on avoin ja rakentava keskustelukulttuuri. Hoitokunta noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Visio

Suomenlinna on tuleville sukupolville autenttisena säilyvä linnoitus ja elinvoimainen yhteisö sekä kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kulttuurimatkailun kohde. Suomenlinna on maamme tärkein yhtenäinen sotilasarkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin muistomerkki, joka välittää vierailijalle näkymän Suomen valtiollisen historian kehitykseen.

Se on restaurointikäytännöiltään ja ammattitaidoiltaan kansainvälisesti edustava esimerkki. Sen rakennusten arvon mukainen asumis- ja kulttuurikäyttö turvaa niiden säilymisen. Monumentista kiinnostuneille vierailijoille Suomenlinna tarjoaa ympärivuotisesti hyvän perusinformaation. Suomenlinnan hoitokunta on motivoiva työnantaja, joka tarjoaa haastavia ja mielekkäitä työtehtäviä ja arvostaa henkilökuntansa ammattitaitoa.

II TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI, MUUTOKSET VUOSINA 2011-2014

Hallitusohjelma ja kulttuuripolitiikka

Hallitusohjelman mukaan laadittavissa kulttuuripoliittisissa asiakirjoissa (erityisesti maailmanperintöstrategia) tullaan asettamaan Suomenlinnan kehittämiselle tavoitteita ja käytännön toimintasuunnitelmia.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä koskevat päätökset sekä muut opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat kehittämistavoitteet suuntaavat Suomenlinnan hoitokunnan organisaation ja toiminnan kehittämistä.

Suomenlinnan hoitokunnan kannalta keskeisiä ovat myös päätökset, joilla linjataan Helsingin edustalla sijaitsevien puolustusvoimilta vapautuvien saarien, erityisesti Vallisaaren ja Kuninkaansaaren, tulevaisuutta. Tässä suhteessa Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen avovankilan tulevat ratkaisut vaikuttavat oleellisesti Suomenlinnan hoitokunnan resursseihin. Lyhyellä aikavälillä Suomenlinnan avovankilan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden valmistuminen turvaa noin 95 vangille erinomaiset olosuhteet osallistua monumentin korjaus- ja huoltotoimintaan.

Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma tulee osaltaan vaikuttamaan Suomenlinnan hoitokunnan taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin. Ohjelman toteuttamisesta samoin kuin Suomenlinnan hoitokunnan sisäisestä kehittämistä laaditaan erillinen suunnitelma (2011 - 2012). KIEKU- hankkeen käyttöönottovaihe ja JulkICT - strategian toteuttaminen heijastuvat osaltaan hoitokunnan toimintaan.

Kulttuurimatkailu, maailmanperintökohteen kehittäminen, restaurointi ja hoito

Suomenlinnan suosio kulttuurimatkailun kohteena kasvaa edelleen, yhä suurempi osa kävijöistä on ulkomaalaisia. . Maailmanperintökohteen tiedollinen ja toiminnallinen saavutettavuus ja turvallisuus ovat keskeisiä haasteita. Erityiset paineet kohdistuvat kohteen monipuoliseen palvelutarjontaan ja esittelyyn, kävijähallintaan ja turvallisuuteen sekä kestävän kehityksen tavoitteita toteuttavaan ympäristönhoitoon.

Suomenlinnan asemakaavan valmistumisen myötä yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien kanssa selkiytyy.

Maailmanperintösopimuksen mukaisesti Suomenlinnan restauroinnin ja hoidon on oltava esimerkillistä. Suuret restaurointi- ja uudisrakennushankkeet vähenevät ja toiminta keskittyy kestävän kehityksen mukaiseen jatkuvaan ylläpitoon ja hoitoon. Kiinteistönhoidon kustannuksissa on odotettavissa nousua.

Rakennusten kunnostustyön edistyessä vuokratuottojen kasvu hidastuu sopimuskaudella, koska pääosa linnoituksen ulosvuokrattavista hyötyrakennuksista on jo peruskorjattu ja rakennusten ylläpitokustannukset, kuten kaukolämpö ja sähkö, kasvavat pääkaupunkiseudulla muuta hintakehitystä nopeammin. Tämä aiheuttaa paineita vuokrien korotuksiin.

III STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA

Kulttuurin perustan vahvistaminen

Suomenlinnan hoitokunta toteuttaa hallitusohjelman mukaisia ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamia kulttuuripoliittisia tavoitteita:

- Osallistutaan ja toteutetaan maailmanperintöstrategiaa (vetovastuu opetus- ja kulttuuriministeriöllä)

- Toteutetaan valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä koskevia päätöksiä sekä muita opetus- ja kulttuuriministeriön asettamia kehittämistavoitteita.

- Asiantuntijayhteistyötä tehdään mm. maailmanperintökohteiden verkostojen, eurooppalaisten, lähialueiden, kuten pohjoismaisten toimijoiden kanssa.

Maailmaperintökohteen kehittäminen ja rakennusten peruskorjaukset

Suomenlinnan hoitokunta vastaa UNESCOn maailmanperintöluetteloon otetun ja kansallisesti merkittävän Suomenlinna rakennuskulttuurin muistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja käytön hallinnasta:

- Suomenlinnaa kehitetään monumentin asettamilla ehdoilla. Suomenlinnan käyttösuunnitelma (1974), sitä täydentävät erillissuunnitelmat, asemakaava ja hoitosuunnitelma (management plan, 2012) antavat suuntaviivat rakennus- ja hoitotoiminnalle.

- Rakentamisinvestointien painopiste on kestävään kehitykseen perustuvassa vajaakäytössä olevien rakennusten käyttöönottoon ja tilapäisten rakennusten korvaamiseen pysyvillä rakennuksilla.

- Suomenlinnan kunnostustyöt tehdään nelivuotisen kunnostusohjelman mukaisesti. Resurssien käyttö tarkennetaan ohjelmassa vuosittain. Suomenlinnan kunnossapidon kustannukset ovat nousemassa yleisen kustannustason nousun johdosta ja siitä syystä, että kunnossapidettävä rakennuskanta on kasvanut.

- Asuntojen ja muiden hyötyrakennusten ylläpito- ja kunnostustoiminta toteutetaan ohjelmallisesti (erillinen ohjelma mm. kattojen, julkisivujen ja ikkunoiden kunnostamiseksi).

- Linnoitusrakenteiden peruskorjaustyössä ollaan saavuttamassa puoliväli. Muurien julkisivuneliö- määrästä 46 % oli parhaassa kuntoluokassa vuoden 2010 lopussa. Muuri- ja puolustusrakenteiden mittavat korjaustyöt jatkuvat yhteistyössä avovankilan kanssa. Vankiluku laskee majoitustilojen korjaustöiden ajaksi tilapäisesti. Suomenlinnan avovankilan uudisrakennusten valmistuttua vuonna 2014 voidaan osaston vahvuus palauttaa 95:een vankiin.

- Suunnittelukauden aikana saatetaan Lonnan peruskorjaus valmiiksi ja saari otetaan käyttöön. Varikon rakennusten kunnostus-, laajennus- ja uudisrakennushanke, Länsi-Mustasaaren uudisrakennukset sekä telakan ulkoaltaan ja laitteiden korjaus ovat mittavimmat erilliset rakennushankkeet. Mikäli Valli- ja Kuninkaansaari liitetään osaksi Suomenlinnan kokonaisuutta, voidaan kunnostustyöt aloittaa suunnittelukauden lopussa. Tämä edellyttää sopimusneuvotteluja niin Helsingin kaupungin kuin Etelä- Suomen aluevankilankin kanssa. Tässä tulossopimuksessa esitetään alustavasti lisäresurssitarve koskien Valli- ja Kuninkaansaarta.

- Asemakaavoitukseen liittyen tarkistetaan kustannusjakosopimusta Helsingin kaupungin kanssa jolle hoitokunta tekee ulkoalueiden ylläpitotöitä maksullisena palvelutoimintana.

Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen tukeminen

Suomenlinnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi Suomenlinnan hoitokunta koordinoi alueen palvelutarjontaa sekä tuottaa ja tarjoaa perusinformaatiota ympärivuotisesti maailmanperintökohteen esittelemiseksi yleisölle. Painopisteenä on saavutettavuuden ja turvallisuuden lisääminen. Toimenpiteillä toteutetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetta parantaa kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta:

- Linnoituksen kävijämäärä on kasvanut viidessätoista vuodessa 500 000:sta 750 000 :een kävijään.

Kasvuun pyritään kulttuurimatkailun ja sesonkiajan ulkopuolisen käytön osalta.

- Toiminnan painopiste on saavutettavuuden ja turvallisuuden parantamisessa sekä viestinnän tehostamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään Suomenlinnakeskuksen asiakaspalvelujen kehittämiseen, opasteisiin ja kävijähallintaan.

- Hoitokunta vastaa myös maksulliseen palvelutoimintaan kuuluvien kokous- ja juhlatilojen ja ulkoalueiden vuokraamisesta sekä näiden toimintojen kehittämisestä. Hoitokunta tukee sellaista ohjelmatuotantoa, joka lisää Suomenlinnan tunnettuutta maailmanperintö- ja kulttuurimatkailun kohteena ja nostaa rakennusten käyttöastetta erityisesti sesongin ulkopuolella, mutta ei toteutuakseen vaadi suuria lisäinvestointeja eikä vaaranna kohteen arvoja. Kohteen kantokykyä rasittavien haittojen minimoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

- Suomenlinnan esittelyä ja kävijähallintaa edistetään yhteistyössä Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston ja Ehrensvärd Seuran kanssa. Yhteistyö Suomen Kansallismuseon kanssa jatkuu. Hoitokunta jatkaa yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa, painopisteenä kävijähallinta, viestintä ja restaurointiteoria.

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

- Toteutetaan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa. Hoitokunnan toimintaa kehitetään vuonna 2012 valmistuvan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tietoturvatasojen saavuttamisessa ja toteuttamisessa jatketaan kehittämistyötä (Valtionhallinnosta annettu asetus 681/2010). Toteutetaan valtion JulkICT-strategiaa ja liitytään KIEKU-hankkeeseen.

- Valtion talousarviossa on viraston toiminnan arvioimiseksi neljä tulosmittaria. Tulosmittarit ovat: matkailijamäärät varsinaisen matkailukauden ulkopuolella (lokakuu-huhtikuu) (v. 2012: 175 000 kävijästä kasvua vuoteen 2014 185 000 kävijään), lyhytaikaisesti luovutettavien kokous- ja juhlatilojen käyttöaste (v. 2012: 29 %:sta 30 %:iin vuonna 2014), linnoitusmuurien kunto (parhaassa

kuntoluokassa v. 2012 48 %:sta 2014: 49 %) sekä vuokra-asuntojen käyttöaste-%.

- Hoitokunnan tulot muodostuvat pääosin asuntojen, liiketilojen ja työtilojen vuokrista, maksullisena palvelutoimintana tehtävän ympäristönhoitotyön sekä kokous- ja juhlatilojen tuotoista. Tavoitteena on säilyttää viraston tulokertymä nykyisellä tasolla eli n. 60-65 prosentissa toimintamenomomentin määrärahoista.

- Suomenlinnan ydinalueella käyttörakennusten osalta toiminta käsittää pääosin vuosi- ja ylläpitokorjauksia ja jatkuvaa huoltoa. Koska kokonaan uusia asuntoja tai muita käyttötiloja ei juurikaan oteta käyttöön ei vuokratulojen kasvu enää jatku peruskorjaustoiminnasta johtuen menneiden vuosien tapaan. Vuokratason korotus sitä vastoin vaikuttaa vuokratulojen nousuun.

- Suomenlinnan vankilan työnä toteutettavat hankkeet ovat pääasiassa linnoituslaitteiden korjauksia ja talonrakennushankkeita tai niiden erikseen sovittavia osia. Vankilan mahdollisuutta tehdä työtä myös kunnallisissa hankkeissa hyödynnetään Helsingin kaupungille kuuluvien Suomenlinnan maisematöiden tekemisessä. Vankilan rakennusten uusiminen parantaa vankilan toimintaedellytyksiä.

- Monumentin tulosalueella jo kunnostettujen linnoituslaitteiden aktiivisella hoidolla varmistetaan niiden kunnon säilyminen ja korjataan ilmaston sekä kävijöiden aiheuttamat vauriot. Ulkoalueiden kunnossapito ja siivous hoidetaan aikaisempien vuosien tasoisesti. Vankien osallistumista ylläpitoluontoisiin töihin jatketaan.

- Suomenlinnan hoitokunnan toiminnan vaikutusta selvitetään säännöllisesti tehtävillä asukas- ja kävijätyytyväisyystutkimuksilla.

- Työtyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi toteutettavalla VMBaro –kyselyllä.

IV TULOSTAVOITTEET

1. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomenlinnan hoitokunta hoitaa asiantuntemuksella laissa määrätyn tehtävänsä kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttämiseksi. Toteutetaan Suomenlinnan maailmanperintöalueen hoitosuunnitelmaa. Selvitetään Suomenlinnan rakennussuojelun periaatteet yhteistyössä Museoviraston kanssa. Valmistellaan Lonnan, ja mahdollisesti Valli- ja Kuninkaansaaren liittämistä maailmanperintöalueeseen. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkottuminen jatkuvat alan toimijoiden kanssa. Hankkeiden hyödyllisyyttä arvioidaan kriittisesti.

Vaikuttavuustavoitteet	2011	2012	2013	2014
Kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja Maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.	x	x	x	x

2. Toiminnallinen tehokkuus

Tavoitteena on toteuttaa liitteenä olevan kunnostusohjelman (2012-2016) mukaiset hankkeet. Kunnostusohjelmaan sisältyy 27 hanketta vankilan määrärahoilla ja 16 hanketta hoitokunnan perusparannusmäärärahoilla. Suomenlinnan ylläpito-ohjelma etenee kunnostusohjelmassa esitetyllä tavalla. Ohjelmaan sisältyy Suomenlinnan vankilan huonokuntoisten majoitus- ja huoltorakennusten uudistamisen loppuunsaattaminen (7 hanketta) ja kapasiteetin korottaminen 95:een vankipaikkaan vuoteen 2014 mennessä. Uudisrakennuksille on erillinen määräraha OKM:n ja OM:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Rakennuttajana hoitokunta huolehtii siitä, että oikeusministeriön Helsingin avovankilalle osoittamat resurssit käytetään tehokkaasti.

Toiminnan tuottavuus	2011	2012	2013	2014
Hoitokunnan vuokraamien kokous- ja juhlatilojen käyttöaste, %	28	29	30	30
Vuokra-asuntojen käyttöaste %	98,65	98,65	98,65	98,65

Toiminnan taloudellisuus	2011	2012	2013	2014
Vuokratulojen kasvu, %	1	1	1	1
Huoltotoiminnan kustannukset hyötykäyttöneliöihin, €/m²	x	x	x	x
Toiminnan tulojen osuus bruttomenoista, %	00-00	00-00	00-00	00-00

X = raportoidaan

Suomenlinnan hoitokunnan suoritteet valtion tuottavuusohjelmassa ovat:

- vuokrattavien asuntoneliöiden määrä 22 264 huoneistoneliömetriä

- vuokrattavien liikehuoneistojen määrä 16 568 huoneistoneliömetriä

- ylläpidettävän ulkoalueen määrä (oma) 421 954 neliömetriä

- ylläpidettävän ulkoalueen (myyty palvelu) 220 344 neliömetriä

Asukaspolitiikan ja vuosikorjaustoiminnan tehokkuutta mitataan seuraamalla remontin tai asukkaan muutos takia tyhjänä olevien asuntojen määrää. Indikaattorina käytetään neliömetriä kuukaudessa (m2/kk). Vuonna 2009 asuntojen käyttöaste oli 98,89 %. Tavoitteena on pitää luku lähellä arvoa 300 m2/kk, joka tarkoittaa keskimäärin kahdenkymmenen asunnon tyhjillään oloa kolmen kuukauden ajan. Asuntojen käyttöaste olisi tällöin 98,65 %, mikäli yhtään kokonaista asuinrakennusta ei ole peruskorjauksessa.

Helsingin kaupungin hoitovastuualueeseen kuuluvat hoitotyöt tehdään maksullisena palvelutoimintana. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus arvioidaan vuosittain tilinpäätöksessä.

3. Tuotokset ja laadunhallinta

Tavoitteena on, että suunnittelun ja rakentamisen taso säilyy hyvänä, linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa on 48 % koko linnoitusmuurimäärästä (ylläpidettävien muurijulkisivujen määrä 52 800 julkisivuneliötä). Laajempi muurien kuntokartoitus toteutetaan sopimuskaudella. Matkailijamäärää kasvatetaan sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka-huhtikuussa) 183 000 kävijään. Asiakastyytyväisyyttä seurataan Suomenlinnakeskuksen kävijöille ja hoitokunnan vuokraamien kokous- ja juhlatilojen asiakkaille suunnatulla jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Säännöllisin väliajoin toteutettava laajempi Suomenlinnan matkailija- ja palvelututkimus toteutetaan vuonna 2014.

Määrälliset tulostavoitteet	2011	2012	2013	2014
Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmuurimäärästä (52 800 jsm²), %	46 %	47 %	48 %	49 %
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka- huhti), kpl	170 000	175 000	180 000	183 000
Laadulliset tulostavoitteet
Suunnittelun ja rakentamisen taso säilyy hyvänä	x	x	x	x
Asukastyytyväisyyskysely			x	x
Asiakastyytyväisyys Suomenlinnan palveluihin	x	x	x	x
Linnoitukseen sijoittuvan kulttuuriohjelman laatu pidetään hoitokunnan hallinnassa olevin keinoin korkeatasoisena ja monipuolisena.	x	x	x	x
Hoitokunta tekee tunnetuksi asemaansa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna historiallisten kohteiden uudelleenkäytön ja restauroinnin asiantuntijana.	x	x	x	x

x = raportoidaan

4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Suomenlinnan hoitokunta tarjoaa työnantajana haastavia ja mielekkäitä työtehtäviä ja arvostaa henkilökuntansa ammattitaitoa. Tavoitteena on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva, työhönsä motivoitunut, pätevyydeltään jatkuvasti kehittyvä henkilökunta. Siihen päästään työhyvinvointia ja johtamista parantamalla, yhteisin koulutustapahtumin, henkilökohtaisella koulutuksella sekä viraston palkkausjärjestelmää kehittämällä.

Laadulliset tulostavoitteet	2011	2012	2013	2014
Työhön perehdyttäminen ja lähtöhaastattelut hoidetaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti (HRD 15/7).	x
Työhön ja toimintaympäristöön perehdyttäminen ja hallittu työuran (mm.osaamisen siirto) ovat kaikkien työntekijöiden työuran huoltoa (HRD 15/7).		x
Kukin henkilö tietää tehtävänsä lisäksi omat osaamis- ja kehittymisvaatimuksensa ja ymmärtää oman tehtävänsä merkityksen koko organisaation suoritukselle (HRD15/11)			x	x
Määrälliset tulostavoitteet
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen	x	x		x
Työtyytyväisyysindeksi	3,5	ei mitata	3,7	ei mitata
Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti	75	ei mitata	75	ei mitata

x = raportoidaan

V VOIMAVARAT

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä on momentille 29.80.03 ehdotettu Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenomäärärahaksi 2 851 000. Määrärahaa saa käyttää myös perusparannushankkeiden rahoittamiseen sekä kalusto- ja laitehankintoihin. Perusparannushankkeiden rahoittamiseen on momentille 29.80.75 vuodelle 2012 esitetty 2 000 000 (3 v siirtomääräraha). Lisäksi Suomenlinnan vankilan rakennustyön uusimista rahoitetaan oikeusministeriön (mom. 25.40.74) menoluokasta vuoteen 2012 asti. OM:n erillisrahoituksen määrä on vuosittain 625 000 euroa.

SLHK rahavirtalaskelma		2010	2011	2012	2013	2014
		TA toteuma	TA	TA	esitys	esitys
Toimintamenot (brutto)		7 361	7 085	7 551	7 717	8 657
Tulot (netto)		4 791	4 400	4 700	5 036	5 197
Toimintamenot 29.80.03 (netto)		2 570	2 685	2 851	2 681	3 460
PP-menot 29.80.75 (netto)		2 280	1 900	2 000	1 900	1 900
LTAE:t yhteensä (toiminta)		477	-2	0	0	0
siirtynyt edelliseltä vuodelta (toiminta)		28	753	310	0	0
siirtynyt edelliseltä (perusparannus)		48	382	0	0	0
tuloarvio muutos			300	158
käytettävissä		10 194	10 418	10 019	9 617	10 557
käytetty / arvio käytöstä		9 059	10 108	10 019	9 617	10 557
siirtyy seur. vuodelle		1135	310	0	0	0
siirtyneet % käytettävissä olevista		11 %	3 %	0	0	0
			0	0	0	0
Toiminnan menot ja tulot		2010	2011	2012	2013	2014
		toteuma	xxxxx	xxxxx	xxxxx	xxxxx
MENOT		9 059	10 108	10 019	9 617	10 557
Henkilöstömenot		3 762	3 950	3 850	3 750	3 950
	Henkilöstömenot	3 762	3 950	3 850	3 750	3 700
	Vallisaari henkilöstömenot					250
Ostopalvelut		3 096	3 274	3 293	3 017	3 407
-	rakennusurakat	1 749	2024	2 240	2 097	2 128
-	suunnittelun konsulttipalvelut	487	450	456	400	400
-	muut ostopalvelut	860	800	597	520	479
	Vallisaari investointiraha					400
Rakentaminen ja tarvikkeet		228	524	450	400	550
Kiinteistömenot		1 410	1 460	1 575	1 650	1 950
-	kaukolämpö, vesi, sähkö	1 054	1 100	1 205	1 257	1 297
-	jätehuolto (koko alue)	118	120	125	145	155
-	kiinteistöverot	238	240	245	248	248
	Vallisaari toimintamenot					250
Muut menot (aineet, tarvikkeet)		563	900	851	800	700
TULOT		4 791	4 400	4 858	5 036	5 197
- vuokratulot		4 263	3 900	4 358	4 516	4 674
- juhla- ja kokoustilat (+1% kasvu/vv)		262	265	267	270	273
- maksullisen palvelutoiminnan tulot		266	235	233	250	250
TM ja PP Nettomenot yhteensä		4 268	5 708	5 161	4 581	5 360

Valtioneuvoston hallitusohjelmassa olevan vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelman mukaisesti toimintamäärärahat supistuvat vuosina 2012–2016 554 000 eurolla. Suomenlinnan hoitokunnan kehittämishankkeessa (valm 2012) on laadittu suunnitelma vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Slhk:n toimintamärärahat kehys	2009 toteuma	2010 toteutuma	2011 TA	2 012 TA	2013 kehys	2014 kehys
	3 261	2 322	2 685	2 851	2 681	2 560

VI VOIMASSAOLO, RAPORTOINTI JA ALLEKIRJOITUKSET

Tämä tulossopimus on voimassa vahvistettuna vuoden 2014 loppuun saakka.

Tämän sopimuksen seuranta toteutetaan seurantakokouksissa maalis-huhtikuussa vuodesta 2012 alkaen. Tulossopimuksen toteuttamista voidaan käsitellä muinakin ajankohtina pidettävissä seurantakokouksissa.

Tulossopimusta voidaan tarkentaa vuosittain ennen kutakin alkavaa toimintavuotta ottaen huomioon mahdolliset valtion talousarviossa tehdyt muutokset. Sopimuksen voimassaolon edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Suomenlinnan hoitokuntaa sitovien säädösten ja päätösten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain Suomenlinnan hoitokunnalle tulostavoitteet tämän tulossopimuksen ja sen tarkistusten pohjalta.

Helsingissä 14.11.2011

Xxxxxx Xxxxxxxxx ylijohtaja Kulttuuripolitiikan osasto Opetusministeriö	Xxxxx Xxxxxxxx johtaja Suomenlinnan hoitokunta
Xxxxx Xxxxxxxxx ylitarkastaja Kulttuuripolitiikan osasto Opetusministeriö	Xxxxxx Xxxxxxxxxx suunnittelupäällikkö Suomenlinnan hoitokunta