SOPIMUS ALUEELLISESTA JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS ALUEELLISESTA JÄTELAUTAKUNNASTA

Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien yhteisenä jätelautakuntana toimiva Savonlinnan kaupungin lautakunta (jäljempänä lautakunta) hoitaa sopijakuntien jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.

1 Sopimuksen osapuolet

Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat: Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Sulkava sekä Enonkoski.

Sopijakunnat ovat Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntia.

Sopimukseen voi myöhemmin liittyä uusia kuntia jäteyhtiön toimialueelta. Mikäli uusi kunta haluaa liittyä lautakunnan jäseneksi, edellyttää se kaikkien sopijakuntien suostumusta ja tämän sopimuksen tarkistamista tarvittavilta osin.

2 Sopimuksen tarkoitus

Tällä sopimuksella sovitaan kunnille kuuluvien lakisääteisten jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävien ja kuntien yhteisesti päättämien muiden jätehuoltoon liittyvien kehittämis- ja seurantatehtävien hoitamisesta kuntien yhteistyössä alueellisessa jäte- lautakunnassa. Sopimuksen myötä perustettavan lautakunnan toimialueena on sopimuksen piiriin kuuluvien kuntien alueet.

Sopimuksen tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää viranomaistehtävien hoitoa ja purkaa eri kunnissa olevia päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita. Lisäksi tavoitteena on varmistaa jätehuollon viranomaistehtävissä kuntalaisten kannalta yhdenmukainen ja toimiva päätöksenteko. Yhteistyöllä pyritään myös vahvistamaan tehtävien hoidon edellyttämää asiantuntemusta ja asiakaspalvelua.

3 Lautakunnan isäntäkunta

Lautakunta toimii Savonlinnan kaupungin (jäljempänä isäntäkunta) lautakuntana kuntalain 77 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

4 Lautakunnan kokoonpano

Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä.

Lautakunnassa on vuoden 2012 loppuun saakka 10 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Kunnat nimeävät yhteiseen lautakuntaan jäseniä seuraavasti: Savonlinna 5 jäsentä

Kerimäki 1 jäsen

Punkaharju 1 jäsen

Rantasalmi 1 jäsen

Sulkava 1 jäsen

Enonkoski 1 jäsen

Uuden toimikauden alkaessa vuonna 2013 lautakunnassa on 6 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Savonlinna 3 jäsentä

Rantasalmi 1 jäsen

Enonkoski 1 jäsen

Sulkava 1 jäsen

Jäsenen nimeävän kunnan on ilmoitettava jäsen isäntäkunnalle siten, kuin kuntalaissa säädetään.

Isäntäkunnan on huolehdittava, että jäsenet on nimetty viimeistään toimikauden alkaessa.

Isäntäkunnan valtuusto valitsee yhden lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat eri kunnista.

5 Lautakunnan toiminta

Lautakunta toimii voimassa olevan lainsäädännön, isäntäkunnan hyväksymän lauta- kunnan johtosäännön sekä isäntäkunnan hallintosääntöjen mukaisesti. Lautakunnan kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin lautakunnan johtosäännössä. Isäntäkunta hyväksyy johtosäännön muiden sopijakuntien kuulemisen jälkeen.

6 Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on kunnalle jätelainsäädännön nojalla kuuluvien jätehuollon järjestämiseen ja suunnitteluun liittyvien viranomaistehtävien hoitaminen

Lautakunta huolehtii tehtäviin liittyen riittävästä yhteistyöstä alueen kuntien, ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön kanssa.

Lautakunta huolehtii sopijakuntien valtuustoissa hyväksyttävän jätepoliittisen ohjelman (esim. yhtenäinen palvelutaso, jätehuollon kehittämisen linjaukset ja kuljetusmuoto) valmistelusta. Lautakunta myös seuraa ko. ohjelman toteutumista.

Lautakunnalla on oikeus saada kunnilta ja muilta viranomaisilta jätelaissa tarkoitettuja tietoja.

Lautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan asioista, jotka jätelain mukaan on säädetty kunnan hoidettavaksi. Näitä asioita ovat mm:

1) jätteen keräyspaikasta määrääminen 35.3 §,

2) päätökset järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyen, mm. järjestetynjätteenkuljetuksen alueen rajaaminen 35-38 §,

3)	päätökset jätteen hyötykäytöstä ja käsittelystä 35 §,
4)	päätökset kunnallisista jätehuoltomääräyksistä sekä päätökset jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta 91 §,

5)	jätetaksan hyväksyminen 79 §,
6)	jätemaksujen määrääminen ja maksuunpano 81 §,
7)	jätemaksua koskevien muistutusten käsittely 82 §,
8)	päätökset kunnan jätemaksun suorittamisesta 81 § sekä
9)	jätehuollon palvelutasosta päättäminen 34 §.

Jätelautakunta hoitaa edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös muut vastaavat lain- säädännön mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät. Mikäli jätelain- säädäntö muuttuu, hoitaa jätelautakunta kunnalle säädetyt tässä mainittuja tehtäviä vastaavat tehtävät uusien säännösten mukaisesti.

Lautakunta seuraa jätelainsäädännön sekä kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutumista toimialueellaan, ja huolehtii tarpeellisesta tiedottamisesta säännöksistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja jäteyhtiön kanssa. Lautakunta huolehtii toiminnan edellyttämästä asiakaspalvelun järjestämisestä.

Lautakunnalla on oikeus siirtää sille kuuluvaa ratkaisuvaltaa esittelijälle tai muulle viranhaltijalle kuntalain mukaisesti.

7 Otto-oikeuden käyttäminen

Sopijakunnat sopivat kuntalain 51 §:n mukaisesti, että isäntäkunnan ylempi toimielin ei saa ottaa lautakunnalle siirrettyjä asioita käsiteltäväkseen.

8 Henkilöstö

Lautakunnalla on oltava riittävä määrä henkilöstöä hoitamassa sille kuuluvia tehtäviä. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitava henkilöstö toimii lautakunnan alaisuudessa ja on isäntäkunnan palveluksessa. Xxxxxxxxxx valitsee esittelijän ja muun tarpeellisen henkilöstön siltä osin, kun lautakunnan alaisuuteen ei siirry jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävien hoitoon palkattua isäntäkunnan henkilöstöä.

9 Talous ja taloudenhoito

Isäntäkunta hoitaa lautakunnan kirjanpidon ja talousarvion. Jokaisen jäsenkunnan tilintarkastajalla on oikeus nähdä lautakunnan kirjanpito.

Lautakunnan tehtävien hoidon kustannukset vuonna 2012 katetaan kunnittain suhteutettuna lautakunnassa olevien kunnan edustajien määrään. Kukin kunta maksaa oman kuntansa edustajan matkakorvaukset ja päivärahat. Vuodesta 2013 lähtien kustannukset tulee sisällyttää jätehuollon asiakasmaksuihin. Kustannuksia tarkastellaan uudestaan, mikäli jätehuollon järjestämisessä tapahtuu olennaisia muutoksia.

10 Toimitilat ja toimistopalvelut

Isäntäkunta osoittaa lautakunnan toimintaa varten tarvitsemat tilat, kaluston ja muut tarvikkeet sekä huolehtii, että lautakunnalla on sen tarvitsemat hallinto- ja tukipalvelut.

11 Arkistot

Isäntäkunta huolehtii lautakunnan asiakirjojen arkistoimisesta voimassa olevan lainsäädännön ja erikseen muodostettavan arkistointisuunnitelman mukaisesti. Jätehuollon järjestämistä koskevat asiakirjat, jotka on laadittu sopijakunnissa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, säilytetään näissä kunnissa. Lautakunnalla on pyynnöstä oikeus saada mainitut asiakirjat käyttöönsä korvauksetta.

Sopijakunnat sitoutuvat toimittamaan asiakirjat viipymättä lautakunnalle.

12 Erimielisyydet

Tästä sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.

13 Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen hyväksyneiden kuntien osalta kunkin kunnanvaltuuston hyväksyttyä sopimuksen.

Sopimus on voimassa toistaiseksi.

14 Sopimuksen muuttaminen

Sopimuksen muuttamisesta päätetään yhteistyökuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Isäntäkunta on velvollinen pitämään muutetun sopimuksen ajan tasalla ja kaikkien sopijakuntien saatavilla päätösten edellyttämällä tavalla päätösten tultua lain- voimaiseksi.

Mikäli sopijakuntien kesken tapahtuu kuntaliitoksia, jäsenmäärät neuvotellaan uudelleen.

15 Sopimuksen irtisanominen ja päättyminen

Kunta, joka haluaa erota tässä sopimuksessa tarkoitetusta lautakunnasta, on sanottava irti tämä sopimus. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Irtisanomisen johdosta sopimukseen tehdään tarvittavat muutokset.

Sopimus päättyy sopijakuntien siitä näin sopiessa. Sopimus päättyy myös, kun isäntä- kunta sanoo sopimuksen irti ja tämä irtisanominen tulee voimaan tai kun isäntäkunnan lisäksi ei ole jäljellä enää muita sopijakuntia.