LINNAVUOREN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

LINNAVUOREN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

1 § Vakuutuskassan nimi on Linnavuoren Sairauskassa. Kassan kotipaikka on Nokia.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöstä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat osakasluettelossa mainittuihin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt. Osakasluettelossa on mainittu myös toimintapiiriin kuulumisen mahdolliset rajaukset yhtiöittäin.

Osakasluettelo on julkinen ja on nähtävissä sairauskassan internetsivuilla.

Kassan toimintapiirin muodostavat myös seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt;

1. Fastpap Oy Ab - nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt

0.Xx henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.12.2014 ja joiden työnantaja on MTC Flextek Oy Ab.

3. Linnavuoren sairauskassan toimihenkilöt

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta tai työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen.

Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään kolme kuukautta.

Vakuutussuhdetta on haettava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta ja vakuutetuksi liittyminen on vapaaehtoista. Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen. Vakuutussuhde alkaa hakemuksen saapumisesta seuraavan kuun alusta tai seuraavan palkkajakson alusta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille työnantajaan/osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan internet sivustoilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamistaan koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai viimeistään sen kuukauden lopussa jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

Vakuutettu voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 20 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi.

6 §

Osakas tai työnantaja eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakas voidaan erottaa kassasta jos osakas laiminlyö vakuutusmaksun suorittamisen tai osakas tai työnantaja jättää tilittämättä vakuutetuilta perityt vakuutusmaksut kolmen kuukauden ajalta maksuhuomautuksesta/perintätoimista huolimatta.

7 §

Vakuutetulla, osakkaalla tai työnantajalla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,6 prosenttia jäsenen osakkaalta tai työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta (esim. lomautus, hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa ja erilaiset kuntoutustuet ja työttömyyspäivärahat)

Vakuutetun ollessa ulkomaankomennuksella, ei häneltä peritä vakuutusmaksua.

Vakuutetulla ei maksuvapauden aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14§:n mukaisiin etuuksiin.

9 §

Osakas ja työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat osakkaat suorittavat kassalle vuosittain vakuutusmaksua 16 euroa palveluksessaan olevaa jäsentä kohti, joka maksetaan kassan tilille kerran vuodessa.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja enintään 70 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) raskaus-, vanhempain-, sekä erityisraskausrahaa;

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa;

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Xxxxx on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon, ei kuitenkaan keinohedelmöitykseen liittyvää tutkimusta ja hoitoa. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Korvattavat kustannukset:

1. Lääkärinpalkkiot

a) 80% erikoislääkärin vastaanottokäyntipalkkiosta, ei kuitenkaan erikoistuvan ja/tai yleislääketieteen erikoislääkärin palkkiota.

b) 80% erikoislääkärin vastaanotolla tehtävistä toimenpiteistä, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota. Toimenpiteistä aiheutuneita laitosmaksuja ei korvata. Poikkeuksena tähystystutkimusten (skopioiden) laitosmaksut, joista korvataan 80%.

2. Xxxxxxxx terveydenhuolto

a) 100% julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:

*terveyskeskuksen käyntimaksu ja vuosimaksu

*poliklinikkamaksu

*sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksut (enintään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta)

*sarjahoitomaksut

*päiväkirurgiamaksut

*sairaanhoitajan käyntimaksut

3. Lääkkeet

a) 100% lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain mukaan. Korvaus lasketaan viitehinnasta.

b) sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata

4. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) 90% lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvä näytteenotto. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

b) 90% lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti

c) 75% lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista peritystä maksusta, kuiten- kin enintään 15 hoitokerralta kalenterivuodessa.

d) 75% laillistetun hierojan antamasta hieronnasta, kuitenkin enintään 10 hoitokerralta kalenterivuodessa. Korvauksen enimmäismäärä on 400€ kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

e) 75% lääkärin määräämästä naprapatia, kiropraktiikka ja osteopaattihoidosta jalkahoitajan tai jalkaterapeutin sekä toimintaterapeutin perimästä palkkiosta, kuitenkin kaikista edellä mainituista hoidoista enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa.

5. Apuvälineet

a) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden, tekojäsenten ja laitteiden ensimmäisestä hankkimisesta 150 euron enimmäismäärään saakka samasta sairaudesta kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi.

b) lääkärin määräämien yksilöllisten tukipohjallisten hankkimisesta 150 euron enimmäismääräärään saakka kalenterivuodessa.

6. Silmälasit

Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti kahden vuoden väliajoin tai neljän vuoden väliajoin 800 euron enimmäismäärään saakka tai rahan voi käyttää piilolinsseihin tai silmäleikkaukseen samoilla euro- ja vuosirajoilla. Optikon näöntarkastus korvataan vain silmälasien oston yhteydessä; sekä

7. Hammashoito

Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 400 euroa kalenterivuodessa.

15 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.

Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

16 § Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1500 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, tai ellei kumpikaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Xxxxxxx on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

17 §

Edellä 14-15§:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

18 §

Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Mikäli sairaalahoito on alkanut ennen vakuutussuhteen päättymistä, lakkaa sen korvaaminen kuitenkin vasta 14 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäiskorvausajan päätyttyä tai, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Lisäetuuskorvauksien suorittaminen lakkaa myös, jos vakuutetulle on suoritettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa enimmäisajalta, eikä vakuutettu sen jälkeen ole palannut työhön.

Jos sairaus uudelleen aiheuttaa työkyvyttömyyden sen jälkeen kun jäsen on ollut yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan kykenevä tekemään työtä, katsotaan se työkyvyttömyyden uudelleen alkaessa eri sairaudeksi, vaikka sitä lääketieteellisesti olisikin pidettävä saman sairauden jatkona.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

19 §

Edellä 14-15§:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on poissa työstä työnseisauksen, lomautuksen tai muun palkattoman poissaolon vuoksi.

Poikkeuksena tähän lisäetuuksia suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaan päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen. Lisäetuuksia suoritetaan myös palkattomalla raskaus- ja vanhempainvapaalla oleville vakuutetuille.

Lisäetuuksia ei makseta ulkomaankomennuksen ajalta.

20 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta ja/tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Ennen erottamista etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

21 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

22 §

Hallituksella on oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

23 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8

§:n säännöksiä.

24 §

Näiden sääntöjen 14§:n mukainen korvaus voidaan 17 §:n estämättä suorittaa täysi-määräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

25 §

Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUPÄÄTÖKSEEN

26 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai

Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu tai muu vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun tai muun vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

27 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

28 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14-16§:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta etuuksien maksamiseen, määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti.

VASTUUVELKA

29 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

30 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen.

Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

31 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12§:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

32 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous.

KASSANKOKOUS

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

34 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä ja hänellä on oikeus edustaa enintään 3 jäsentä.

Xxxxxx edustaa kassankokouksessa äänimäärää, joka on 50 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken; Agco Power Oy:n äänimäärä on 35 prosenttia, Patria Aviation Oy:n äänimäärä on 10 prosenttia ja Fastems Oy Ab:n äänimäärä on 5 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä.

Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

35 §

Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

37 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu julkaistaan kassan internetsivuilla ja lähetetään vakuutettujen työpaikan ilmoitustauluille. Osakkaille kokouskutsu lähetetään sähköpostitse. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan internetsivuilla. Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

38 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen/kassan vakuutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

39 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina edustajiston kokouksessa.

40 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

41 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä

luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Xxxxxx vakuutetut valitsevat 3 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee 3 varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 3 kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi 1 kassan vakuutettujen valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä 1 osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista:

2) antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Tai äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

46 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13§:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuottavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN JA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §

Jos osakas tai työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta tai työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuutta kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMIINEN

51 §

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

52 §

Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärä, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat

5) jos säännöissä erikseen niin määrätään

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

53 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 36 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.