OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun visio on Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK - Paras korkeakoulu opiskelijalle. SeAMK on profiloitunut erityisesti yrittäjyyteen ja ruokaan. SeAMKin vahvuusalat ovat ruokaturvallisuus, digitaalinen valmistus ja teollinen internet, hyvinvointiteknologia sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset.

Helmikuussa 2015 SeAMK Oy:n hallitus luonnosteli neljä vaihtoehtoa: 1) itsenäinen, mutta vahvasti verkostoitunut SeAMK, 2) entistä tiiviimpi yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa ja mahdollinen uusi organisoituminen, 3) liittoutuma Tampere 3:n kanssa, 4) liittoutuma Vaasan korkeakoulukonsortion (VY, VAMK) kanssa. Tämän pohjalta käynnistyi Tampereen korkeakouluyhteisön ja Satakunnan AMK:n kanssa Tampere 5 -selvitystyö, joka valmistui syksyllä 2018. Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa neuvottelut ovat edenneet siten, että tällä hetkellä XxXXXxxxx on kolme yhteistyövaihtoehtoa: 1. sopimuksellinen yhteistyö, 2. Tampereen korkeakoulusäätiön vähemmistöomistus tai 3. Tampereen korkeakoulusäätiön enemmistöomistus SeAMKista. Omistajien lopullinen kanta riippuu jatkoneuvotteluista, jotka valmistuvat kevään 2020 aikana.

Satakunnan AMK:n kanssa on 2019 solmittu strateginen yhteistyösopimus tulevalle sopimuskaudelle. Myös JAMKin ja VAMKin kanssa sopimukset on juuri uudistettu. Yhteistyökumppaneiden (VAMK, JAMK, TAMK sekä VY, HY, TAU, Koulutuskeskus Sedu, LUKE) kanssa on toimittu sopimuksellisin sitein tällä sopimuskaudella.

Osana työnjaon vahvistamista muiden ammattikorkeakoulujen kanssa SeAMK on luopunut tieto- ja viestintätekniikan insinöörin AMK-tutkintokoulutuksesta ja vastaavasti VAMK rakennustekniikan koulutuksesta. Näille aloille ei ole ollut sisäänottoa vuodesta 2017 lähtien. Päätöksen jälkeen Etelä- Pohjanmaalla on kuitenkin ilmennyt voimakasta työvoimapulaa tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilla. SeAMK on pyrkinyt paikkaamaan tilannetta jatkuvan oppimisen kokonaisuuksilla. Lisäksi työelämän vahvan tuen ja tarpeen viitoittamana SeAMK on hakenut tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuuta uudelleen syksyllä 2019.

SeAMK on keskittänyt sopimuskauden aikana kaikki toimintansa Framin kampukselle. Samalla on panostettu merkittävästi moderneihin oppimisympäristöihin ja tiloihin. Suurimmat investoinnit Framin kampuksella ovat olleet sosiaali- ja terveysalan sekä korkeakoulukirjaston uudisrakennus (9/2018), elintarvikelaboratorio (4/2019), teollisen internetin laboratorio (5/2017), terveysalan simulaatio-oppimisympäristö (9/2018), virtuaalilaboratorion päivitys (syksyllä 2018) ja AI Hyte -robotiikkalaboratorio (syksyllä 2019). Yhteinen kampus tukee vahvasti sekä opiskelijoiden että työntekijöiden monialaista yhteistyötä. Toimintojen keskittämiskehitystä tasapainottaa koko alueella vakinaistettu maakuntakorkeakoulutoiminta viidellä Etelä- Pohjanmaan paikkakunnalla.

Koulutuspolkuja toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun, Etelä-Pohjanmaan Opiston, Suupohjan ammatti-instituutin (nyk. Koulutuskeskus Vuoksi) ja Järviseudun ammatti-instituutin kanssa sekä Opinlakeus-verkoston kanssa. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan lukioiden kanssa on myös vahvistunut.

SeAMKin strategia ja kehittämistoimenpiteet ovat tukeneet ja tukevat edelleen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteissä on huomioitu myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025. Toimenpiteitä on kuvattu tämän sopimusraportin eri alakohdissa sekä sopimuksen liitteissä. SEAMK Oy:n hallitus on hyväksynyt lokakuussa 2018 laaja-alaisen kansainvälistymisohjelman 2019-2025 kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassa. SeAMKin uusi strategia on hyväksytty 17.12.2019.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Agrobiotalouden innovaatioyhteisössä yhdessä muun muassa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä yliopistokeskuksen korkeakoulujen kanssa aluekehitysvaikutuksen sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittää pitkäjänteistä vuorovaikutusta työelämän avainkumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu syventää strategista kumppanuutta koulutus- ja TKI-toiminnassa Aschaffenburg UAS - korkeakoulun kanssa.

SeAMKin toimii entistä verkottuneemmin. Helmikuussa 2015 SeAMK Oy:n hallitus luonnosteli neljä vaihtoehtoa. Tampere 5 -selvitystyö Tampereen korkeakouluyhteisön ja SAMKin kanssa valmistui syksyllä 2018. SeAMKilla on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa yhteistyölle Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa: 1. sopimuksellinen yhteistyö, 2. Tampereen vähemmistöomistus tai 3. Tampereen enemmistöomistus SeAMKista. Omistajien lopullinen kanta riippuu jatkoneuvotteluista, jotka valmistuvat alkuvuonna 2020.

XXXXxx kanssa on solmittu myös strateginen yhteistyösopimus. Muiden yhteistyökumppaneiden (VAMK, JAMK, TAMK sekä VY, HY, TTY, Sedu, LUKE) kanssa on toimittu sopimuksellisin sitein tällä sopimuskaudella. SeAMK tekee korkeakouluyhteistyötä myös 11 eri kärkihankkeessa, joista kahta se itse hallinnoi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut Arenen rakenteellisen kehittämisen raportin toimenpidesuosituksiin. Ammattikorkeakoulu vaikuttaa aktiivisesti myös alakohtaisissa työryhmissä.

SeAMKin painoalat ja kärkiprofiilit sijoittuvat RAKE-raportin neljälle ensimmäiselle painoalalle.

Koulutusyhteistyö muiden ammattikorkeakoulujen kanssa on vahvistanut työnjakoa. XXXXxx kanssa on sovittu työnjaosta tekniikan alan koulutuksissa. JAMKin kanssa on vaihdettu rakennusmestarin ja logistiikkainsinöörikoulutusta. TAMKin osalta on vaihdettu bioanalyytikkokoulutusta, JAMKin kanssa on ollut yhteistyötä myös toimintaterapeutin koulutuksessa, ja lisäksi XxXXXxxxx on ollut aktiivista yhteistyötä SOTELIKA-verkostossa).

Maisteripolut ovat edenneet yliopistojen kanssa. Vaasan yliopiston kanssa on valmis polku laskentatoimen ja kasvuyrittäjyyden maisteriohjelman suhteen. Tampereen yliopiston 4. konetekniikan DI-ohjelma on menossa Seinäjoella. Terveystieteiden maisteripolun suunnittelu on päätösvaiheessa Tampereen yliopiston ja TAMKin kanssa. Helsingin yliopiston kanssa agronomi- ja elintarviketeknologian koulutuspolku on sovittu valmiiksi.

Avainkumppaniyhteistyö 17 avainkumppanin kanssa on ollut tiivistä. SeAMK sai erittäin hyvät arviot keskeisiltä sidosryhmiltä Luottamus & Maine -kyselyssä. Jatkossa tavoitteena on systematisoida yhteistyötä myös pienten yritysten kanssa. Varainhankintakampanjan hieno tulos oli myös osoitus SeAMKin sidosryhmien luottamuksesta ja arvostuksesta.

Maakuntakorkeakoulutoiminta on vakiinnutettu 11/2016 lähtien, ja uusi toistaiseksi voimassa oleva sopimus kuntien kanssa on juuri tehty. Maakuntakorkeakoulu toimii viidellä paikkakunnalla, kuntien elinkeinotoimen yhteydessä. SeAMKin maakuntakorkeakoulukonseptia on tarkoitus viedä myös koulutusvientituotteena Namibiaan.

SeAMK on toiminut AB Seinäjoki -innovaatioyhteisön veturina. Muut yhteistyökumppanit ovat Luonnonvarakeskus, Seinäjoen yliopistokeskus, Ruralia-instituutti, Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen kaupunki sekä alueen yritykset. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainvälisiin verkostoihin sekä kaupallistamisen alustana. AB Seinäjoki -alustalla on mm. pilotoitu ruokabusinekseen liittyvää valmennusta ja sparrausta, järjestetty aamukahveja yrittäjille, tuotettu asiantuntijablogia sekä järjestetty kahdesti valtakunnallinen Food Challenge -kilpailu. Lisäksi on vahvistettu kansainvälisiä verkostoja (mm.

ERRIN ja ERNACT). SeAMK on osallistunut Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun ja saanut kansainvälisten kumppaniensa kanssa rahoitusta Horizon 2020- ja Interrg Europe -hankkeille. Vuonna 2018 SeAMK toteutti ERIAFF-verkoston konferenssin. AB Seinäjoki -toiminta on vakiintunut ruoka-alan innovaatioyhteisöksi, jonka toimijat ovat sitoutuneet alan kehittämiseen oman perustehtävänsä ja sopimuksessa määriteltyjen eritysroolien mukaisesti.

AB Seinäjoen lisäksi yhteistyötä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa toteutetaan yhteisessä johtoryhmässä sekä hankkeissa ja painoalakohtaisissa tutkijaryhmissä.

Kansainvälinen verkostoituminen. SeAMKilla on noin 200 opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa, 52 eri maassa.

SeAMKin kansainvälisen liikkuvuuden tukipalvelut keskitettiin 1.8.2017 lukien tavoitteena entistä ammattimaisempi liikkuvuuspalvelujen hoito. Opetushallitus palkitsi vuoden 2018 osalta XxXXXxx best practise -palkinnolla Erasmus-liikkuvuuksien esimerkillisestä hoitamisesta. Lisäksi SeAMKissa on panostettu koulutusalojen englanninkielisten opintotarjottimien sekä Summer ja Winter schoolien kehittämiseen ja samalla kaksoistutkintojen edelleen kehittämiseen erityisesti liiketalouden ja tekniikan aloilla. Yhä enemmän kaikilla koulutusaloilla on panostettu myös kotikansainvälistymiseen.

SeAMKin kansainväliseen kasvuun tähtäävä kansainvälistymissuunnitelma valmistui syksyllä 2018. Suunnitelman mukaisesti SeAMK pyrkii kaksinkertaistamaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrän vuoteen 2025 mennessä. Samoin tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälinen TKI-rahoitus ja moninkertaistaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikkuvuuden suhteen pyritään kehittämään uusia monimuotoisia liikkuvuuden muotoja (blended mobility). Osoituksena SeAMKin halusta panostaa kansainvälisyyteen SeAMKin sisäisessä rahanjaossa yksiköiden kesken opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuudet on haluttu pitää tulosmittarina, vaikka ne eivät enää sisällykään OKM:n rahoitusmittareihin.

XxXXXxx merkittävin kansainvälinen kumppani on Aschaffenburg UAS (Saksa), jonka kanssa yhteistyö on pitkäaikaista, monialaista ja monitasoista. Merkittävimmät painoalakohtaiset, kansainväliset TKI-verkostot on esitelty vahvuusalojen esittelyn yhteydessä. Kullakin vahvuusalalla tavoitellaan vakiintunutta kansainvälisen tason saavuttamista, mikä tarkoittaa merkittävää kansainvälistä rahoitusta, vakiintuneita kansainvälisiä verkostoja sekä kansainvälisiä julkaisuja. Uudella sopimuskaudella SeAMK tavoittelee kansainvälisesti merkittävää innovaatioekosysteemiä yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käytössä vuonna 2018 monialaiset, työelämälähtöiset ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntävät joustavat opetussuunnitelmat, joissa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia.

XxXXXxx opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa laadittu pedagoginen toimintamalli "Oppiminen SeAMKissa" julkaistiin keväällä 2018. Sosiokonstruktivismiin perustuvassa mallissa määritellään yhteinen

näkemys XxXXXxxxxxxxxx oppijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. Koko opetushenkilöstön koulutussuunnitelma SeAMK Akatemia on otettu käyttöön ja samalla koko henkilöstön koulutuskalenteri.

Kaikkien opetussuunnitelmien uudistaminen. Monialaisesti suunnitellut 20 op:n SeAMKin yhteiset opinnot sisällytettiin kaikkien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin 2015. Samalla suunniteltiin myös läpi opintojen kulkevat osaamisjuonteet: tiedonhankinta, urasuunnittelu, yrittäjyys, kestävä kehitys ja kansainvälisyys. JoPo-hankkeella on vahvistettu erityisesti urasuunnittelun kehittämistä (yhteiset materiaalit, mentorointiohjelma ja XxXXX Xxxxxxxxxxx). Kestävän kehityksen vauhdittamiseksi perustettiin 2018 Ympäristövastuun ja kestävän kehityksen työryhmä, jonka laatima kestävän kehityksen ohjelman hyvksyttiin tammikuussa 2020.

Yrittäjyysopintoja ja yrittäjyysjuonnetta on vahvistettu luomalla Y-Zone-portaali (yrittäjyyden kehittäminen saman portaalin alla) ja kehittämällä Yrittäjyyden perusteet -perusopinto eurooppalaisen Entre Comp - viitekehyksen mukaiseksi. Y-Zone on saanut myös oman fyysisen tilan 2019. SeAMK Yritystalli -konseptia on uudistettu ja terävöitetty 2018-2019. Design Thinking -ajatteluun pohjautuva SeAMK Innovaatioviikkoa on toteutettu kaikille 1. vuoden päiväopiskelijoille (sekä verkkototeutuksena monimuoto-opiskelijoille) vuodesta 2018 alkaen. Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö SeiES perustettiin 2017, ja GrowUp Students - liikeideakilpailua on toteutettu 2017 alkaen yhdessä TAMKin ja VAMKin kanssa. SeAMK Yrityspäivästä on kehittynyt vuotuinen tapahtuma.

Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiota on kehitetty helpottamalla monialaisten projektiopintojen saatavuutta. Aitoihin työelämän toimeksiantoihin perustuvasta FramiPro-konseptista kehitettiin 2017-2018 SeAMKPro-konsepti, joka mahdollistaa monialaisten projektiopintojen joustavan sisällyttämisen opintoihin. Avainkumppanitoiminnan ja opetuksen yhteistyön yhtenä muotona on edellä kuvattu SeAMK Innovaatioviikko, jonka innostamana opiskelija voi jatkaa monialaisia projektiopintoja SeAMKPro:ssa sekä suorittaa halutessaan SeAMK projektiosaajan diplomin (väh. 23 op).

Ympärivuotisten opintojen kehittämiseksi SeAMK on laajentanut kesäopintotarjontaansa ja osallistunut Turun AMKin ylläpitämään kesäopintoportaaliin lukumääräisesti monikertaistunein opintojaksoin. Portaali on kehittynyt ympärivuotiseksi CampusOnline-portaaliksi, johon osallistumisessa SeAMK on ollut ammattikorkeakoulujen keskitason yläpuolella ja kokoonsa suhteutettuna vielä korkeammalla. Verkko- opintojen lisäämiseksi SeAMKissa on kehitetty verkkopedagogisen valmennuksen malli. Edellä mainittuun liittyen SeAMK on ollut mukana ainakin kuudessa ristiinopiskelun hankkeessa tai kahden korkeakoulun välisessä yhteistyössä.

Opinto-ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen: SeAMKissa on käynnistetty opinto-ohjaajien puolen vuoden koulutuskokonaisuus syksyllä 2019 ja kehitetty ammatillisten erityisopettajien toimenkuvaa lehtorin työn ohessa. Opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseksi on rekrytoitu opintopsykologi 2019 (aloitti 2/2020).

Joustavat, yksilölliset opintopolut ja opintojen erilaiset suoritustavat mahdollistetaan esimerkiksi opinnollistamalla. Sopimuskaudella SeAMK osallistui Verkkovirta-hankkeeseen (2015-2017), jonka aikana laadittiin SeAMK-tasoiset ohjeistukset opinnollistamisen ja päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjeet.

Ensimmäinen lähes täysin verkossa toteutettu tutkinto-ohjelma (tradenomi, pk-yrittäjyys) käynnistyi 2019. Opintojaksojen verkkototeutuksia on lisätty ja järjestetty koulutusta siihen liittyvästä pedagogiikasta (mm. flipped learning, videointi). CampusOnline-opintojaksot ovat inostaneet verkkototeutusten laatimiseen ja niiden laadun tarkkailusta on tullut systemaattista.

Digitaalisen kampuksen kehittämiseksi on uusittu Moodle-oppimisympäristö ja otettu käyttöön Peppi- järjestelmä ja Perusrekisteri. Digitaalista ohjaustyötä on kehitetty Peppi-työn osana (HOPS-ohjauksen prosessi). Harjoittelun ohjaamista helpottavan digitaalisen Workseed-alustan käyttö on laajentunut SeAMKissa. Pilvipalveluita on hyödynnetty merkittävästi aiempaa enemmän niin opetuksessa kuin hallinnossa. Digitaalinen hallintokampus on edennyt sähköisen asioinnin ja sähköisen tuen mahdollisuuksia lisäten. Myös Korkeakoulukirjaston digitaalista asiakasrajapintaa on integroitu muun digitaalisen kampuksen kehitykseen. Henkilöstön digitaalista osaamisen todentamiseen on kehitetty osaamismerkkijärjestelmä (mm. pronssi- ja hopeamerkit).

SeAMK-tasoista osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) kehitettiin 2017 monialaisessa työryhmässä ja rakennettiin LibGuides-sivustot helpottamaan niin henkilöstön kuin opiskelijoiden toimintaa. Osaamisen tunnistamisen myötä näyttöjä on monipuolistettu ja kehitetty 2017 alkaen.

Avoin AMK -opetuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämiseen on panostettu koko sopimuskauden ajan, mutta erityisesti vuodesta 2019 lähtien palkkaamalla jatkuvan oppimisen erikoissuunnittelija sekä organisoimalla uudelleen avoimen AMK:n ja jatkuvan oppimisen (ml. täydennyskoulutus ja maksullinen palvelutoiminta) prosesseja. Jatkuvan oppimisen kehittämisen edellyttämää verkostoitumista on systematisoitu. SeAMKissa on toteutettu sopimuskaudella viisi erilaista erikoistumiskoulutusta. Vuosina 2017-2018 kehitettiin ensimmäinen korkeakouludiplomi (Hyvinvointijohtaminen - Feeling good - leading great) yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa. Kyseinen monialainen koulutus on aloitettu toistamiseen vuonna 2019. Lisäksi on kehitetty kirjastoalan korkeakouludiplomi. Avoimena AMK -opetuksena on toteutettu kaksi laajaa (30 op ja 60 op), tietotekniikan alan opintokokonaisuutta sekä varhaiskasvatuksen 60 op:n kokonaisuus.

Pienempiä opintokokonaisuuksia on toteutettu mm. verkkoliiketoiminnasta ja julkisista hankinnoista. Sopimuskauden aikana SeAMK on lisännyt merkittävästi tuottamiaan jatkuvan oppimisen opintopisteitä sekä laajentanut ja monipuolistanut opintotarjontaansa.

Työelämäläheisten, autenttisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi on panostettu simulaatiotilaan, hyvinvointi AI-ympäristöön, teollisen internetin laboratorioon, Frami Food Lab:iin sekä kulttuurialan esitystilaan. Lisäksi on kehitetty SeAMK Innovaatioviikkoa ja SeAMKPro-oppimisympäristöä sekä Tekniikan Projektipajaa ja virtuaaliyritystoimintaa. Mentorointia, alumnitoimintaa ja urasuunnittelua on lisätty opetuksen työelämäläheisyyden vahvistamiseksi

Kansainvälisyyttä on vahvistettu lisäämällä vieraskielisen opetuksen ja opiskelumateriaalien määrää sekä selkeyttämällä kansainvälisen liikkuvuuden hallinnollisia käytänteitä.Myös vaihto-opiskelijoiden opetussuunnitelmia on selkiytetty. Lisäksi on käynnistetty kahden uuden englanninkielisen tutkinto-ohjelman suunnittelu. SeAMKiin on rekrytoitu myös ulkomaalaisia opettajia ja asiantuntijoita. Kansainvälisen tutkintotavoitteisen koulutuksen markkinointia on suunnattu erityisesti Kiinaan, Afrikkaan ja Venäjälle sekä Vietnamiin (EduNationin kautta).

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. Tie tulevaisuuteen -hanke on toteutunut 2017-2020 yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun kanssa. Sen tavoitteena on ollut xxxxxxx Xxxxx opiskelijoille (viidellä eri paikkakunnalla) mahdollisuus suorittaa 60 op:n opinnot kaikilla SeAMKin kuudella koulutusalalla. Syksystä 2018 alkaen 60 op:n siltaopintoja on tarjottu liiketalouden koulutukseen ja pienemmän op-määrän siltaopintoja tekniikan alalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Siltaopintokokonaisuudet on suunniteltu myös luonnonvara-alalle ja ravitsemusalalla, mutta niissä osallistujia on ollut niukasti. Vuodesta 2017 alkaen on toteutettu 45 op:n polkua Etelä-Pohjanmaan Opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinnosta sosionomi (AMK) -koulutukseen. Siltaopintoihin liittyvää yhteistyötä on aloitettu vuonna 2019 myös Koulutuskeskus Vuoksin, Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (Kpedu) kanssa.

Lukioyhteistyö. SeAMK on tarjonnut yrittäjyyden 3 op:n opintjakson kaikille Etelä-Pohjanmaan lukioille 2017 ja 2018 sekä kuusi eri alojen opintojaksoa vuonna 2019. Laajempi yhteistyö on aloitettu Seinäjoen lukion kanssa 2019, ja opintojaksototeutukset (aluksi kolme) alkavat 2020. Laaja yhteistyö on toteutunut myös Järviseudun lukioiden kanssa.

SeAMK hyödyntää ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksia opiskelijavalintojen sujuvoittamiseksi ja on ottanut käyttöön ammattikorkeakoulujen digitaalisen valintakokeen syksyllä 2019. Todistusvalintojen pisteytysmallit otetaan käyttöön kevään 2020 yhteishaussa. Tavoitteena on, että vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kevään 2019 yhteishaussa vastaava luku oli 90 %. SeAMK noudattaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen siirtohakua koskevan suosituksen pohjalta laadittua ammattikorkeakoulujen yhteistä siirtohakuaikataulusuositusta. Siirtohaku toteutetaan opintopolku.fi-palvelussa. SeAMK on kehittänyt joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle yhteistyössä n toisen asteen oppilaitosten kanssa. Ammatillisen toisen asteen yhteistyöopinnoissa suoritetut AMK-opinnot tuottavat hakukelpoisuuden SeAMKin avoimen väylän valintaperusteiden mukaisesti.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä

käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoitteena on täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen vahvuusaloilla ja kansainvälisen rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2015 tasosta sopimuskauden loppuun mennessä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi SeAMK toimii aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden kumppaniammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kaupallistamistoiminta osaksi ammattikorkeakoulun arkea siten, että kaupallistamismahdollisuudet huomioidaan jatkossa jo hankkeita suunniteltaessa. SeAMK yhdistää TKI- toiminnan ja sen tulokset opetukseen ja oppimiseen entistä systemaattisemmin.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

SeAMK on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tähän liittyen SeAMK toimii suunnannäyttäjänä AMK-kentässä. Marraskuussa 2016 SeAMK palkittiin OKM:n tunnustuspalkinnolla avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä. Työ jatkuu XxXXXxx koordinoidessa 11 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhteistä kärkihanketta, joka tähtää avoimuuden kehittämiseen TKI-toiminnassa ja oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä. SeAMK saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä jo vuoden 2016 lopulla ja kypsyystason viisi vuoden 2020 alussa. Silti toimintatapoja kehitetään ja vahvistetaan aktiivisesti edelleen.

SeAMKissa on tehty seuraavat toimenpiteet ja saavutettu seuraavat tulokset: SeAMK noudattaa yhteisesti sovittuja avoimen TKI-toiminnan linjauksia, edistää avointa toimintakulttuuria ja vahvistaa sen osaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti aineistojen kestävän käytön ja tulosten vaikuttavuuden parantamiseksi. Kaikki XxXXXxx tuottamat julkaisut julkaistaan avoimesti tai tarvittaessa rinnakkaistallennetaan Theseus- tietokantaan sen mukaan, miten kustantajat antavat myöten. Vuonna 2018 XxXXXxx julkaisusta 94 % oli avoimesti saatavilla. Rinnakkaistallennettuja julkaisuja on tällä hetkellä noin 500. Pääpiirteissään kaikki tuotettu data, tutkimusmenetelmät, prosessit ja julkaisut ovat avoimia. Reportonic- projektinhallintaohjelmistoon on rakennettu aineistojen metatietokanta, jonne on tällä hetkellä kirjattu yli 50 aineiston kuvailutiedot. Kuvailutiedot on avattu myös XxXXXxx verkkosivuille projektitietokantaan.

SeAMKin asiantuntijat ovat vierailleet useissa ammattikorkeakouluissa kouluttamassa ATT-asioista. Vuosina 2015-2019 XxXXXxx asiantuntijat ovat tuottaneet aiheesta yli 70 julkaisua ja pitäneet noin 40 suullista esitystä.

Täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen on onnistunut erityisesti kansainvälisen rahoituksen osalta. Parhaillaan (tammikuu 2020) on käynnissä 27 kansainvälisesti rahoitettua hanketta. Kansainvälinen hankevolyymi on vuoden 2015 jälkeen kaksinkertaistunut ja vuoteen 2014 verrattuna lähes kolminkertaistunut. Kansainvälisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen on panostettu merkittävästi. Syksyllä 2018 rekrytoitiin kansainvälisen hanketoiminnan asiantuntija ja. Lisäksi on resursoitu muutoinkin lisää kansainvälisten hankkeiden sparraukseen eri aloilla. Vahvuusaloille on aloitettu kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytointi. Lisäksi on rakennettu systemaattinen ja kunnianhimoinen toimintasuunnitelma, jonka puitteissa tarjotaan täsmäkoulutuksia ja valmennuksia kansainvälisiin rahoitushakuihin ja -hankkeisiin liittyen, vahvistetaan systemaattisesti kansainvälisiä verkostoja, parannetaan vahvuusalojen näkyvyyttä internetissä, sosiaalisessa mediassa ja videoilla sekä tiedotetaan vahvuusaloista aktiivisesti kansallisille ja

kansainvälisille rahoittajille.

Merkittävä saavutus sopimuskaudella oli OKM Profit -rahoitus SeAMKin kahden vahvuusalan yhdistävään More startups and growth through digitalization teemaan yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Myös hankerahoituksen monipuolistamisessa on onnistuttu. TKI-toiminnassa on ollut 24 eri rahoituslähdettä, ja monialaisten hankkeiden osuus on noin 20-25 % hankekannasta. SeAMKin sisäiseen rahanjakomalliin sisällytettiin vuonna 2019 yksiköitä toiminnan monialaisuuteen kannustavia elementtejä. Ulkopuolisen rahoituksen kokonaismäärä on kasvanut vähitellen uudestaan (verrattuna vuoden 2015 tasoon, jolloin ohjelmakauden vaihdos tilapäisesti kasvatti SeAMKin saamaa rahoitusta). Opettajat osallistuvat keskeisesti SeAMKin hanketoimintaan. Syksyllä 2018 SeAMK osti Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n (EPTEK) liiketoiminnan. Kauppa kasvatti SeAMKin hanketoimintaa ja lisäsi hyvinvointiteknologian osaamista. Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi SeAMK on lisännyt omaa rahoitustaan TKI-toiminnassa. SeAMK käyttää OKM-perusrahoituksesta merkittävän osuuden TKI-toimintaan, etenkin hankesuunnitteluun sekä julkaisutoimintaan.

TKI-osaamisen kehittämiseen on panostettu (mm. kansainvälinen projektijohtamiskoulutus, projektipäällikkökoulutus, projektipäälliköiden talouskoulu, TKI-osaajavalmennus yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa, hankerahoitus- ja kansainvälinen hankeosaaja -koulutus yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen ja SAMKin kanssa, julkaisutyöpajat sekä fasilitointikoulutus). Vuonna 2020 järjestetään useita kansainvälisiin hankehakuihin liittyviä koulutuksia. Yliopettajien toimenkuvia on täsmennetty 2017. Uudet toimenkuvat edellyttävät aktiivista TKI- ja julkaisutoimintaa.

Vahvuusalatyö. Vahvuusalojen sisältöjä on täsmennetty huolehtien kriittisestä massasta ja jatkuvuudesta vahvuusaloilla. Kullekin vahvuusalalle (ruokaturvallisuus, digitaalinen valmistus ja teollinen internet, hyvinvointiteknologia, kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset) on työstetty tutkimusohjelma. EPTEKin liiketoimintakaupan myötä hyvinvointiteknologiasta on tullut yksi SeAMKin vahvuusala. Varainhankinnan varoja on käytetty mm. teollisuuden digitalisaation sekä ruokaturvallisuuden asiantuntijoiden rekrytoimiseen.

SeAMK on toiminut ja toimii jatkossakin aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen (UCS) TKI- toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi. UCS:n kanssa on toteutettu yhteistä kaupallistamishanketta ja -ohjelmaa. SeAMKissa on luotu kaupallistamisen prosessit ja portaali, järjestetty opiskelijoiden sekä henkilökunnan Lift off -ideakilpailuja ja luotu Lift off - rahoituskonsepti ideoiden edistämiseksi, konseptoitu ja kolmesti toteutettu opiskelijoiden GrowUp Students - liikeideakilpailu valmennusprosesseineen (TAMKin ja VAMKin opiskelijat kutsuttu mukaan finaaliin), toteutettu AB Challenge -kilpailu neljä kertaa elintarvike- ja ruoka-alan ideoiden tunnistamiseksi, toteutettu kolme kertaa SeAMK Innovaatioviikko kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille (viikon aikana opiskelijat ratkoivat monialaisissa tiimeissä yritysten toimeksiantoja), järjestetty yrittäjien aamukahvi- ja muita tilaisuuksia hanketulosten levittämiseksi sekä panostettu hankkeiden monikanavaiseen viestintään (jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohditaan tulosten hyödyntämistä ja hankkeen päättyessä arvioidaan tulosten hyödyntämismahdollisuuksia opetuksessa, jatkohankkeissa, maksullisen palvelutoiminnan tuotteina tai spin- offeina muille toimijoille). Lisäksi on tehostettu aineistonhallinnan prosessia, jonka avulla saadaan hankkeissa tuotettu materiaali kaikkien käyttöön. Tämä tapahtuu hyödyntämällä SeAMKin pitkäaikaissäilytyspalvelua ja kirjaamalla metatiedot Reportronicin tietokantaan.

Julkaisutoiminnan aktivoinnissa on onnistuttu kaikissa yksiköissä / koulutusaloilla (mm. julkaisujen ja julkaisevien henkilöiden määrän huomattava kasvu, yritysten ja yleisön huomion kiinnittäminen hanketuloksiin populaariviestinnän keinoin sekä 1-2 julkaisutyöpajaa vuosittain). TKI-hankkeissa tuotettuja julkaisuja ja kehittämisprosessien tuloksia on hyödynnetty osana opetusaineistoja. Tämä on mahdollista, koska suurin osa SeAMKin hanketyöntekijöistä on opettajia.

SeAMKissa on panostettu sopimuskaudella merkittävästi oppimis- ja tutkimusympäristöihin (mm. Frami Food Lab, teollisen internetin laboratorio (IoT Compass Hub on saanut DIH-statuksen), AI Hyte robotiikan oppimisympäristö, terveysteknologian oppimisympäristö, simulaatioympäristö, kulttuurialan esitystila).

Koulutusvienti on edistynyt melko hitaasti mutta muutamia kauppoja on toteutunut ja tarjouksia on parhaillaankin käsiteltävänä. Ensisijaisesti SeAMK panostaa lukuvuosimaksullisiin opiskelijoihin.

YAMK-tutkinnoissa on toteutettu SeAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä. SeAMK Master School - brändiä on edelleen kirkastettu ja toimintamallia rakennettu luomalla yhteisiä prosesseja sekä tutkinto- ohjelmien koordinointiin että opinnäytetyöohjaukseen. Monialaisuutta on lisätty toteuttamalla tutkinto-

ohjelmien yhteisiä opintojaksoja ja kehittämällä kokonaan uusia opintojaksoja (esim. monialainen innovointiopintojakso). Lisäksi kaikkien YAMK-tutkinnon yliopettajien tehtäväkuvaan kuuluu olennaisena osana TKI-toiminta, johon myös opetussuunnittelu osin pohjautuu. YAMK-koulutus sisältää SeAMKin painoalojen mukaisia opintokokonaisuuksia, joissa käytetään TKI-toiminnassa kehitettyjä työkaluja.

Kansainväliset intensiivijaksot on liitetty kiinteästi osaksi opintosuunnitelmaa. Kaksoistutkintoyhteistyötä kehitetään edelleen. Strategiakauden aikana on aloitettu kolme uutta YAMK-tutkinto-ohjelmaa (kulttuurituotanto, automaatiotekniikka sekä sosiaali- ja terveysalan kliininen asiantuntijuus).

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

SeAMK on sopimuskauden aikana keskittynyt fyysisesti yhdelle kampukselle. Kampustalon laajennuksen valmistuttua (kesäkuu 2018) myös sosiaali- ja terveysalan toiminnot sekä kirjastopalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan Framin kampukselle. Vuonna 2019 myös agrologikoulutuksen teoriaopetus sekä bio- ja elintarviketekniikan insinöörikoulutus siirtyivät Framin alueelle. Tilojen käytön tehostamiseksi on mm. kehitetty lukujärjestyskäytänteitä ja yhdenmukaistettu yksiköiden toimintatapoja. Fyysinen keskittyminen yhdelle kampukselle mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta henkilöstön sekä opiskelijoiden kesken. Keskittämisen myötä fyysiset tilat ja oppimisympäristöt on uudistettu teknologian mahdollistamilla tavoilla. Työntekijöillä ja opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä Suomen kauneimmalla kampuksella.

Tukipalvelut on keskitetty. Talous- ja henkilöstöpalvelujen, opiskelija- ja hakijapalvelujen sekä kansainvälisen liikkuvuuden palvelujen resurssit ja toiminnot on hallinnollisesti keskitetty SeAMK-tasoisiksi. Myös kielten ja viestinnän opettajat on keskitetty yhden esimiehen alaiseksi tiimiksi. Keskittäminen on mahdollistanut henkilöresurssien joustavan kohdentamisen (mm. ruuhkahuippujen huomioon ottaminen), toimintakäytänteiden yhdenmukaistamisen ja uudenlaisen kehittämisen (mm. opintoasiainhallinnolla oma, vuosittain yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa päivitettävä kehittämisohjelma). Jo aiemmin on hallinnollisesti keskitetty tietohallinto- ja kiinteistöpalvelut.

Keskittämisen jälkeen tuki- ja hallintopalvelujen toimivuutta on kartoitettu mm. keväällä 2018 toteutetulla sisäisellä asiakaspalautekyselyllä (Corporate Spirit) sekä 2018-2019 toteutetuilla sisäisillä auditoinneilla. Tulosten perusteella kukin palvelukokonaisuus (tiimi) on määritellyt keskeiset kehittämiskohteensa.

Corporate Spirit -kyselyä on tarkoitus toistaa kahden vuoden välein. Eri palvelukokonaisuuksilla on myös palvelukohtaisia tapoja kerätä palautetta palvelujen kehittämisen tueksi (esim. asiakaskyselyt, tapaamiset keskeisten sisäisten sidosryhmien kanssa ja palvelukohtaiset auditoinnit, joista osa toteutuu osana SeAMKin systemaattista laadunvarmistustyötä).

Työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja esimiesten koulutukseen on panostettu. SeAMK pyrkii olemaan paras korkeakoulu työntekijöilleen. Perinteisten ja osin lakisääteisten työryhmien (mm. työsuojelutoimikunta ja yt-neuvottelukunta) lisäksi SeAMKissa toimii Hyvinvoiva SeAMK -työryhmä. Sen tehtävä on ideoida henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä ja valmennuksia. SeAMK tarjoaa henkilöstölleen monipuolista koulutusta SeAMK Akatemian kautta. Sen puitteissa julkaistaan hyvissä ajoin etukäteen lukukausittainen henkilöstökoulutusten tarjonta. Osin koulutusta tuetaan henkilöstön kehittämisrahaston varoin (mm. kaksivuotinen, koko opetushenkilöstölle suunnattu pedagoginen koulutusohjelma). Kehittämisrahastosta voidaan tukea myös henkilökunnan muuta kouluttautumista. Lisäksi XxXXXxx tulosyksiköt ovat talousarvioissaan varautuneet mahdollistamaan henkilöstön osallistumisen

esimiehen ja työntekijän yhdessä sopimiin koulutuksiin. Sopimuskauden aikana on kehitetty osaamismerkkejä mm. digitaalisiin taitoihin liittyen. Esimiehille on toteutettu vuosittain erilaisia esimiesvalmennusohjelmia. Lisäksi on aloitettu esimiesten yhteiset säännölliset kokoontumiset. Alkuvuonna 2019 on toteutettu uudenlainen henkilöstökysely (Corporate Spirit), joka tarjoaa laajan vertailuaineiston ja aiempaa paremmat välineet kyselytulosten systemaattiseen hyödyntämiseen. Varsinainen kysely on tarkoitus uusia kahden vuoden välein. Lisäksi toteutetaan ns. välikyselyitä (pulssikysely). Talousosaamista (esimiesten ja projektipäälliköiden) on vahvistettu uusilla raportointijärjestelmillä ja niihin liittyvillä koulutuksilla.

Kattavan johtamisjärjestelmän kehittäminen ja hankkiminen vaatisi yhtenäisen HR-järjestelmän. Tämän järjestelmähankinnan suhteen ei ole vielä edetty Tampere3 -yhteistyöselvityksen ollessa kesken.

SeAMK noudattaa avointa ja tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa. SeAMKissa sekä opiskelijat että henkilökunta osallistuvat asioiden valmisteluun varhaisesta vaiheesta lähtien useissa eri elimissä. SeAMKissa on otettu käyttöön mm. sähköinen aloitelaatikko, johon tulleet aloitteet käsitellään johtoryhmässä ja joiden toteutumista seurataan. Osana kansainvälistymissuunnitelmaa SeAMKissa on asetettu tavoitteeksi lisätä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää merkittävästi.

Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti eri kanavia hyödyntäen (mm. opintojaksopalaute, opiskelijabarometri, AVOP-kysely sekä valmistuneiden seurantatutkimus) ja tietoa hyödynnetään toimintojen kehittämisessä sekä suunnittelussa. Opiskelijakunta SAMOn edustus on kaikissa keskeisissä SeAMKin työryhmissä. Vuodesta 2020 alkaen opiskelijakunnan edustaja osallistuu myös SeAMKin johtoryhmän työhön. Yksiköiden johtoryhmissä opiskelijaedustajat ovat työskennelleet jo aiemmin.

Henkilöstön perehdyttämisen laatua on varmistettu perehdytysohjeilla ja -kartoilla. SeAMK Sports - hankkeella on yhdessä opiskelijakunta SAMOn kanssa tarjottu henkilöstölle ja opiskelijoille laajasti mahdollisuuksia liikkumiseen sekä erilaisia työkaluja ja aktivointitoimia istumisen vähentämiseen työpäivien aikana. Yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa on sovittu ulkokuntosalin rakentamisesta kampusalueella. Entuudestaan opiskelijoiden ja henkilöstön käytössä on pieni sisäkuntosali SeAMKin tiloissa. Henkilöstöllä on ollut käytössään hyvinvointisetelit, jotka on sopimuskauden aikana vaihdettu sähköiseen palveluun. Mm. sen avulla henkilöstöä on myös palkittu hyvistä tuloksista.

3. SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtävä on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen osamiseen tähtäävällä koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan.

SeAMK on tehtävänsä ja profiilinsa mukaisesti toiminut tuloksellisesti ja taloudellisesti kannattavasti.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä digitaalinen valmistus.

SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat ovat Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja teollinen internet sekä Hyvinvointiteknologia. Hyvinvointiteknologia kehittyi sopimuskauden aikana nousevasta alasta vahvuusalaksi SeAMKin ostaessa Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian kehittämisyhdistys ry:n liiketoiminnan. Kaupan myötä kahdeksan työntekijää siirtyi SeAMKiin ns. vanhoina

työntekijöinä. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä merkitsee osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Tällä hetkellä nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys.

Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on valtakunnan kärkeä ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Kyseessä on muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. Tähän digitaalisuutta ja kasvuyrittäjyyttä integroivaan teemaan SeAMK on saanut OKM Profit -rahoituksen yhdessä SAMKin kanssa, mikä mahdollistaa vahvuusalan vahvistamisen entisestään. SeAMK on vuodesta 1999 saakka pitkäjänteisesti rakentanut osaamista tässä teemassa sekä alueellisilla, kansallisilla että kansainvälisillä hankkeilla. Tutkijaryhmässä toimii kymmenen post doc -tutkijaa ja lisäksi noin kymmenen muuta asiantuntijaa. Tutkijaryhmä tuottaa vuosittain noin 130-150 julkaisua. Ryhmän asiantuntijoista kaksi on palkittu valtakunnallisena omistajanvaihdosten asiantuntijana vuosina 2013 ja 2015. Lisäksi yksi tutkijaryhmän jäsen on ollut EU:n komission nimeämässä omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmässä.

Tutkijaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Ryhmän tulokset sekä toimenpidesuositukset on huomioitu myös yrittäjyyspolitiikan valtakunnallisissa linjauksissa. SeAMK on toiminut myös kansainvälisen tutkimusverkoston veturina pienyritysten omistajanvaihdoksiin liittyen. Laajaan kansainväliseen verkostoon kuuluvat tämän vahvuusalan osalta EM Grenoble, Universitat Jaume I, I.J. Strossmayer University of Osijek, Högskolan Skövde, Hogeschool Utrecht, Stafforshire University, University of Warwick, University of Zilina, Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria ja National University of Kaohsiung sekä Transeo.

Kansallisia korkeakoulukumppaneita ovat Vaasan yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Ryhmä on aktiivinen alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT- konferenssi, 3E-konferenssi, Euram).

Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat korkeatasoinen, koko ruokaketjun kattava testaus- ja laboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen jäljitettävyydessä sekä tuotteiden ravitsemuslaatuun ja prosessihygieniaan liittyvä osaaminen. Monilla mittareilla tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaa on ruokaklusterin ehdoton kärkimaakunta Suomessa.

Yritysten elintarvikeviennin lisääntyminen on osaltaan lisännyt tarvetta ruokaturvallisuuden osaamiselle. SeAMKissa ruokaketjun turvallisuuden parissa työskentelee kokenut ja monialainen, noin 15 henkilön asiantuntijaryhmä. Vuonna 2019 ryhmä on tuottanut noin 80 julkaisua. Keväällä 2019 ruokaturvallisuuden painopistettä vahvistettiin palkkaamalla uusi ruokaturvallisuuden erityisasiantuntija sekä ottamalla käyttöön uusi elintarvikelaboratoriotila, Frami Food Lab (FFL), jolle haetaan hyväksytyn elintarvikelaitoksen arvoa. FFL-konseptiin sisältyvät toiminnot analyysilaboratoriosta korkean hygienian tuotantotilojen kautta aina palvelutestausravintolaan. SeAMK muodostaa yhdessä, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa ruokainnovaatioyhteisön. Ruokaturvallisuuden osaamisalue on myös tärkeä kansainvälinen teema.

Ruokaketjuun ja ruokaturvallisuuteen liittyen SeAMKissa on meneillään yli 20 kansallista ja kansainvälistä kehittämishanketta, joiden vuosivolyymi on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Uusina teemoina ovat olleet mm. paikallisten elintarvikeyritysten sivuvirrat kansainvälisten tuoteinnovaatioiden aihioina sekä ruokahävikin vähentäminen suurkeittiöissä. SeAMK osallistuu aktiivisesti EU:n Agrifood-sektorin alustojen toteutukseen (S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation) ja on liittymässä S3P Smart Sensors 4 Agri-Food -verkostoon. SeAMK osallistuu ERRIN (European Regions Research & Innovation Network) ja ERNACT (European Regions Network for the Application of Communications Technology) -verkostojen toimintaan.

Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuvat teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä. SeAMK on panostanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen valtakunnallisen kehityksen kärjessä olevien laboratorioiden, opetuksen sekä TKI-hankkeiden muodossa. SeAMK Digital Factory on digitaalinen oppimisympäristö opiskelijoille ja testiympäristö yrityksille. Ympäristössä tuotteiden ja tuotantolinjojen suunnittelu, testaus ja simulointi toteutetaan tuotteen elinkaaren hallinnan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Teollisen internetin laboratorio, jonka ydin on automaattinen tuotantojärjestelmä varustettuna toiminnan- ja tuotannonohjauksella ja pilvipalveluilla, on otettu aktiiviseen opetus- ja tutkimuskäyttöön. Siemens Oy, Festo Oy ja Ideal Product Data Oy ovat olleet keskeisinä kumppaneina rakentamassa ympäristöjä SeAMKin kanssa. SeAMK on saanut kehittämistyöstään valtakunnallisia tunnustuksia ja palkintoja. SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ja on fully operational -tasolla. Hubit ovat komission toimintamalli edistää teollisuuden digitaalista transformaatiota ja siirtää tutkimustietoa pk-yrityksiin. Lisäksi DIH-mallin ympärillä toteutetaan

erilaista yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. SeAMKin saamalla OKM Profit -rahoituksella vahvistetaan tätä vahvuusalaa merkittävästi digitalisaation näkökulmasta. Keskeiset korkeakoulukumppanit vahvuusalalla ovat Tampereen yliopisto, Tampereen AMK, Satakunnan AMK, Jyväskylän AMK sekä Vaasan yliopisto. Kotimainen yhteistyö on aktiivista kahden muun DIH-verkoston, SMACC:n ja Robocoastin, kanssa sekä Allied ICT Finland -verkoston. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat mm. Milano Polytechnic, European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT, Agency for Science, Innovation and Technology, IMECC OU ja ¦koda Auto University, ESAIP Graduate School of Engineering ja Tallinn University of Technology.

Hyvinvointiteknologiaa on kehitetty SeAMKissa kaksi vuosikymmentä. SeAMKissa on toteutettu ja toteutetaan hyvinvointiteknologiaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, maksullista palvelutoimintaa ja täydennyskoulutusta. Hyvinvointiteknologian koulutustarpeet ovat lisääntyneet, ja myös SeAMKissa on alettu kehittää hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulu osti syksyllä 2018 erityisesti kansainvälisiin hankkeisiin profiloituneen Etelä- Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry:n (EPTEK). Kaupan myötä koko EPTEKin henkilökunta osaamisineen siirtyi osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Vahvuusalalle on rekrytoitu myös uusia asiantuntijoita, mm. yliopettaja, ja ulkomailta on rekrytoitu alan kansainvälinen asiantuntija. Tiimissä työskentelee noin kymmenen asiantuntijaa. Vuonna 2018 SeAMKin Sosiaali- ja terveysalalle rakennettiin nykyaikainen simulaatioympäristö vastaamaan simulaatiokoulutuksen kasvavaan tarpeeseen. Yhdessä hyvinvointiteknologian demonstraatioympäristön kanssa SeAMKissa on hyvät puitteet hyvinvointiteknologian koulutukseen, testaamiseen ja tutkimukseen. EPTEK-kaupan mukana tullutta demonstraatioympäristöä on täydennetty kehittämis- ja investointihankkeilla. HyteAI-tila demonstroi ikääntymis- ja kuntoutusympäristöä, joka hyödyntää robotiikkaa, keinoälyä ja mobiiliteknologiaa.

Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Flensburg University of Applied Sciences, Tallinn University of Technology, Tokyo Medical and Dental University, Chiba University, University of Malta, Pannon Business Network, EchaAlliance, Tallinn University, North Denmark Region, Region of Southern Denmark.

SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä, ja teemoihin liittyen on lisätty yksiköiden monialaista yhteistyötä. SeAMKissa on parhaillaan käynnissä toistakymmentä kiertotalouteen liittyvää kehittämishanketta. Hankkeiden teemoina ovat olleet mm. vähähiilinen ruokaketju, ruokahävikin vähentäminen, puurakentaminen, ekoinnovointi ja kestävä yrittäjyys. Niissä on tehty tutkimusyhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen teemaan liittyen suomalaisia kumppaneita ovat mm. Hämeen AMK, Savonia AMK, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto. Kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. University of Florence, Hogent University, Agriculture and Food Development Authority, University of Life Sciences and Technologies, Utena University of Applied Sciences, Rezekne Academy of Technologies, Association de coordination technique agricole, Wageningen Research ja Sveriges Lantbruksuniversitet.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	730
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	55
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	240
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	185
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	250
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	75

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

SeAMK on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kaikissa tutkintokoreissa vuosittain sopimuskauden aikana ja pystynyt lisäämään merkittävästi suoritettujen YAMK-tutkintojen määrää.

SeAMK on osallistunut aktiivisesti sosionomi (AMK) -tutkintonimikkeeseen johtavien koulutusten kehittämiseen sosiaalialan amk-verkoston (SOAMK) sekä Sotelika-työryhmän toiminnan muodossa. SeAMK osallistu mm. sosionomikoulutuksen asiakasturvallisuutta koskevaan Valvira-yhteistyöhön sekä Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumiin (ARENE:n nimeämät edustajat). Sosiaali- ja terveysalalla profiloitumista ja monialaista yhteistyötä on tapahtunut erikoistumiskoulutusverkostojen syntymisen myötä. XxXXXxx sosionomikoulutus on ollut aktiivisesti mukana Sosioemotionaalinen tuki varhaiskasvatuksessa -erikoistumiskoulutuksen toteuttamisessa sekä Asiakas- ja palveluohjaus - erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa (aloitus SeAMKissa tammikuussa 2020). Varhaiskasvatuslain voimaantulon myötä varhaiskasvatuksen tehtävärakenne ja kelpoisuusvaatimukset muuttuvat. SeAMK on useiden muiden sosionomikoulutusta toteuttavien ammattikorkeakoulujen tapaan järjestänyt lain mahdollistamaa täydentävää koulutusta (60 op) sosionomista varhaiskasvatuksen opettajaksi. SOTE- kehittämisen myötä alueelliset ja ylimaakunnalliset TKI&O-rakenteet ovat muotoutumassa ja virittäytymistä tähän muutokseen on tapahtunut Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 29 370 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 25 182 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 650 000 euroa vuonna 2017, 1

650 000 euroa vuonna 2018, 1 450 000 euroa vuonna 2019 ja 1 450 000 euroa 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen

- Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 538 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Koulutuksen uudelleen järjestäminen. SeAMK luopui tieto- ja viestintätekniikan insinöör (AMK) - koulutusvastuusta osana ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa VAMKin kanssa. Samassa yhteydessä VAMK lakkautti rakennustekniikan insinöörikoulutuksen. Päätöksen jälkeen työelämän työvoimatarpeet ja osaamisvaatimukset tieto- ja viestintätekniikan osalta ovat kuitenkin muuttuneet oleellisesti. Tästä syystä SeAMK on syksyllä 2019 hakenut koulutusvastuuta uudelleen itselleen. SeAMK on saanut päätökseen viimeiset AMK- ja YAMK-koulutusten keskittämiset Seinäjoelle, Framin kampukselle. Agrologikoulutuksen

teoriaopetus siirrettiin Ilmajoelta Seinäjoelle 2019. Tämä tarjoaa aikaisempaa paremmat synergiaedut ruokaketjun kehittämiselle muiden tutkinto-ohjelmien ja koulutusalojen kanssa. Myös bio- ja elintarviketekniikan koulutus laboratorioineen sijoittui Framin kampukselle 2019. Sosiaali- ja terveysalan uusi kampus valmistui 2018 Framin alueelle. SeAMKin koulutuksen fyysinen keskittäminen tukee merkittävästi monialaisen toiminnan kehittämistä ja opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. SeAMK Kielipalvelut aloitti toimintansa 1.1.2019 kooten kaikki kielten ja viestinnän opettajat samaan tiimiin.

KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen. Luonnonvarakeskus on valinnut Seinäjoen yhdeksi strategiseksi toimipisteekseen. SeAMK teki vuoden 2017 alussa Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx (LUKE) kanssa laajan kumppanuussopimuksen yhteistoiminnasta Etelä-Pohjanmaalla ja on toteuttanut tätä sopimuksen mukaan.

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus. SeAMK on erittäin sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja toimii suunnannäyttäjä AMK-kentässä tässä teemassa. SeAMK saavutti avoimuuden toimintatavoissaan kypsyystason viisi viimeisimmässä arviossa ja oli pisteissä toiseksi paras ammattikorkeakoulu.

Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen. Kuluneella strategiakaudella SeAMK on panostanut tähän merkittävästi. SeAMKissa julkaistiin keväällä 2018 Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen malli, jossa määritellään yhteinen näkemys XxXXXxx opiskelijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. SeAMKin oppimisympäristöissä korostuvat sen mukaan työelämäläheisyys, autenttisuus ja simulaatiomahdollisuus sekä opiskelijalähtöisyys, projektioppiminen ja digitaalisuus. Oppimisympäristöillä tuetaan monialaisen ja soveltavan osaamisen rakentumista ja mahdollistetaan oppijan aktiivinen toiminta sekä yksilölliset oppimistavat. Lisäksi tuetaan yrittäjähenkisyyteen kasvamista. SeAMKissa on tällä hetkellä korkeatasoiset oppimis- ja tutkimusympäristöt. Tekniikan alan laboratoriot ovat täydentyneet ainutlaatuisella teollisen internetin laboratoriolla, joka toimii opetuksen lisäksi simulaatioympäristönä alueen yrityksille. SeAMKin aktiivinen kehittäminen on huomioitu EU:n IoT Hub Compass -statuksella, jonka myötä SeAMK on päässyt osaksi kansainvälistä oppimis- ja tutkimusympäristöä. SeAMK on rakentanut Framin kampukselle myös uuden Frami Food Labin, jota hyödynnetään sekä bio- ja elintarvikeinsinöörien että agrologien koulutuksessa. Yhdessä Prikka-opetusravintolan kanssa se muodostaa ainutlaatuisen ruoka-alan oppimisympäristön. SeAMK on rakentanut uuteen sosiaali- ja terveysalan rakennukseen simulaatio- oppimisympäristön. Lisäksi on panostettu hyvinvointiteknologian AI Hyte -robotiikkaympäristöön. Em. oppimisympäristöjä täydentää uusina yritysvetoinen navetta ja kulttuurialan studiot. Tradenomikoulutuksen ensimmäinen opiskeluvuosi suoritetaan virtuaaliyritystoimintaan keskittyen. Kaikilla XxXXXxx opiskelijoilla on mahdollisuus opinnollistaa työelämässä toimimistaan opintojensa aikana. SeAMK on panostanut myös opintojen joustavoittamiseen. Erilaiset projektioppimismahdollisuudet edustavat tärkeää osaa SeAMKin oppimisympäristöistä. Vuodesta 2012 alkaen SeAMK on toteuttanut SeAMKPro-toimintaa, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää projektiosaamistaan aitoja, monialaisia työelämän projekteja toteuttaen. Keväästä 2018 alkaen SeAMKin kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat osallistuneet SeAMK Innovaatioviikkoon, jonka aikana he ratkaisevat monialaisissa tiimeissä aitoja toimeksiantoja.

Opiskelija voi halutessaan jatkaa oppimisprosessiaan SeAMKPro-projektiympäristössä tai Projektipajassa aina SeAMK Projektiosaajan diplomiin saakka.

Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntäminen. Yrittäjähenkisyys on osa SeAMKin visiota ja arvoja. Tavoitteena on, että SeAMKista valmistunut opiskelija on yrittäjähenkinen ja kykenee luomaan sekä kehittämään uutta ja menestyvää liiketoimintaa. SeAMK sijoittui 2019 AVOP-kyselyssä yrittäjyysosion osalta toiseksi kaikkien amkien joukossa. Myös valmistuneiden opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymisessä SeAMK on aina ollut yksi kolmesta parhaasta ammattikorkeakoulusta. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjyys on ollut osaamisjuonteena kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Edellisessä kohdassa esiteltiin projektioppimisen työelämälähtöiset ympäristöt. SeAMK Yritystallissa omaa yritystoimintaa suunnitteleva opiskelija voi opintojensa aikana kehittää yritysideaansa. Vakiintuneena toimii myös opiskelijoiden GrowUp Students -liikeideakilpailu. Kevään 2018 aikana SeAMKin kaikki yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyvät toimet koottiin yhteiseksi SeAMK Y-Zonen -portaaliksi. Syksyllä 2019 valmistui myös Y-Zonen fyysinen tila. Keväästä 2017 alkaen SeAMKissa on toiminut opiskelijoiden Seinäjoki Entrepreneurship Society, ja parhaillaan perustetaan oppilaitososuuskuntaa. Ainutlaatuisesti ja myös kansainvälisesti SeAMKissa seurataan sekä opiskelijoiden että opettajien yrittäjyysaikomusten ja yrittäjyyskasvatuksen etenemistä säännöllisin mittauksin XxXXXxx tutkijoiden kehittämällä Entre Intentio -työkalulla. Opettajien yrittäjyyskasvatustaitoja seurataan opettajien yrittäjyyskasvatusmittarilla. SeAMKin vahvuusaloista kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset edustaa valtakunnan kärkeä. SeAMKin omistajanvaihdososaaminen on tunnustettu myös kansainvälisesti. SeAMK on vuodesta 2016 kehittänyt avainkumppanuuskonseptia 17 kumppanin kanssa. Keväällä 2018 toteutetussa Luottamus & Maine -sidosryhmäkyselyssä SeAMK sai

kumppaneiltaan erinomaiset palautteet mainekäsityksen sekä sidosryhmätuen osalta. Kaupallistamisohjelmaa on toteutettu yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ohella on otettu käyttöön mm. SeAMK Lift off -ideakilpailu sekä SeAMK Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan alkuvaiheen ideoiden edistämiselle.

Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen. SeAMK hyödyntää ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksia opiskelijavalintojen sujuvoittamiseksi ja on ottanut syksyllä 2019 käyttöön digitaalisen valintakokeen. Todistusvalintojen pisteytysmallit otetaan käyttöön kevään 2020 yhteishaussa. Kevään 2019 yhteishaussa ensikertalaisia oli yli 90 % kaikista hakijoista ja paikan vastaanottaneista.

Tavoitteena on, että vuonna 2020 perustutkintoa suorittamaan valituista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. SeAMK noudattaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen siirtohakua koskevan suosituksen pohjalta laadittua ammattikorkeakoulujen yhteistä siirtohakuaikataulusuositusta toteuttaen siirtohaun opintopolku.fi-palvelussa. SeAMK on kehittänyt joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle yhteistyössä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyöopinnoissa suoritetut AMK-opinnot tuottavat toisen asteen opiskelijoille hakukelpoisuuden SeAMKin avoimen väylän valintaperusteiden mukaisesti.

Ruoka-alan brändäys. Ruoka-alan keskittyessä Framin kampukselle tutkintoihin on mahdollistettu opiskelijoille enemmän muiden alojen opintoja. Ruokaturvallisuuden asiantuntijuutta on vahvistettu uusilla rekrytoinneilla. Frami Food Lab (FFL) otettiin käyttöön elokuussa 2019. Laboratorion toimintaan liittyy vahva yhteistyö opetusravintola Prikan sekä SeAMK Tekniikan robotti- ja digitaalilaboratorion kanssa. FFL- laboratoriokokonaisuus muodostaa ainutlaatuisen prosessihygienian ja ruokaturvallisuuden tutkimus- ja oppimisympäristön. Elintarvikelaboratoriolle haetaan hyväksytyn elintarvikehuoneiston statusta elokuussa 2020. FFL-laboratoriokokonaisuuden sisälle on alettu rakentaa meijeriprosessien simulointiympäristöä, josta löytyvät digitaalisen ympäristön ohella osalle prosessia autenttiset laitteet. Simulointiympäristö liitetään SeAMKin Digital Factoryn pilvipalveluihin. Prosessihygienian ja ruokaturvallisuuden opetusta on integroitu osaksi nykyisiä opetussuunnitelmia, ja mahdollisesti vuonna 2022 käynnistyviin englanninkielisiin tutkinto- ohjelmiin (Agri-food Engineering ja Sustainable Food Hospitality Management) sisällytetään laajempia ruokaturvallisuuden ja prosessihygienian kokonaisuuksia. FFL:n valmistuminen ja ruokaturvallisuuden osaamisen vahvistaminen ovat osaltaan lisänneet ruoka-alan koulutuksen vetovoimaa Etelä-Pohjanmaan alueella, sillä syksyn 2019 yhteishaussa bio- elintarviketekniikan insinöörejä haki opiskelemaan ennätysmäärä. Maksullista palvelutoimintaa ja täydennyskoulutusta ruokaturvallisuuden ja prosessihygienian osalta on tarjottu alueen elintarvikeyrityksille sekä kehitetty valtakunnallisia jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia. Lisäksi ruokaturvallisuuteen liittyvissä kansainvälisissä verkostoissa on tehty aktiivista yhteistyötä ja saatu rahoitusta kansainvälisille hankkeille. Alustavasti on keskusteltu myös prosessihygieniaan keskittyvästä ruokaturvallisuuden opetusyhteistyöstä HY:n Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston kanssa. Liha-alan opetusta on jo tarjottu HY:n opiskelijoille.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori