Yhteistoimintasopimus Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalu- een perustamiseksi
Yhteistoimintasopimus Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalu- een perustamiseksi
1. Sopimuksen osapuolet
Sopimuksen osapuolia eli sopijakuntia ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Yli- vieska ja Raahe, joka toimii muodostettavan työllisyysalueen vastuukuntana.
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisesti 1.1.2025. Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhdessä jon- kin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteelli- sesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.
Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi.
Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elin- keinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kes- ken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työ- voimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimiti- loja.
Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestä-
misvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen si- toutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kala- joki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen.
Kuntalain 51 §:n mukaisena vastuukuntana toimii Raahen kaupunki, joka toimii lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2. momen- tin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämi- sestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoita- miseksi.
3. Xxxxxxxxx ja päätöksenteon järjestäminen
Yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen kuntalain mukaisena yhteisenä toimielimenä toimii Raahen kaupungin organisaatioon perustettava työllisyyslautakunta, joka toimii Raahen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen alaisuudessa. Työllisyyslautakunta hoitaa muiden sopijakuntien puolesta yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetut kunnan työvoimavi- ranomaisen tehtävät noudattaen Raahen kaupungin hallintosääntöä ja muita sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita.
Mikäli vastuukunnan hallintosääntömääräyksiä muutetaan siten, että ne vaikuttavat myös työlli- syyslautakunnan tai muihin työvoimaviranomaisiin, tulee vastuukunnan kuulla muita työllisyysalu- eeseen kuuluvia kuntia ennen päätöksentekoa.
Yhteisen toimielimen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Raa- hen kaupunki.
Työllisyysalueen johtavana viranhaltijana ja esittelijänä toimii Raahen kaupungin hallintosäännön mukainen viranhaltija.
Työllisyyslautakuntaan tuotavat keskeiset taloutta ja toimintaa koskevat asiat valmistellaan omista- jaohjausryhmässä. Omistajaohjausryhmä muodostuu kahdeksasta (8) jäsenestä. Omistajaohjaus-
ryhmän jäseniä ovat Raahen, Kalajoen, Ylivieskan ja Nivalan kuntajohtajat sekä yksi (1) jäsen kiertä- västi sopijakunnista. Lisäksi omistajaohjausryhmään kuuluvat vastuukunnan kehittämisen toimiala- johtaja, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Omistajaohjausryhmän esittelijänä toimii työllisyysalu- een johtava viranhaltija. Omistajaohjausryhmä voi tarvittaessa kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Omistajaohjausryhmässä tavoitellaan yksimielistä päätöksentekoa.
Palvelualueet järjestävät toimivan vuoropuhelun palvelualueeseen kuuluvien kuntien ja keskuskau- pungin välillä. Palvelualueella päätetään vuoropuhelun järjestämisen muodosta.
Työllisyysalueelle perustetaan työllisyydenhoidon neuvottelukunta, jossa kaikilla kunnilla on edus- tus. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa keskittyen talousarvio- ja ti- linpäätösasioihin.
Työllisyyslautakunnan tehtävänä on
- sopia työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä sopimuksessa mainitulle toiselle osapuolelle kuntalain 54 §:n mukaisesti.
- valvoa, että työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädetyt tehtävät tulevat hoidetuksi asianmukaisesti ja vaikuttavasti
- seurata, ohjata ja valvoa toimintaa valtakunnallisten sekä työllisyysalueelle asetettujen ta- voitteiden saavuttamiseksi
- valvoa, että toimintaa johdetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti
- seurata toiminnan tuloksellisuutta ja talousarvion toteutumista
- päättää ja vahvistaa viranomaisasiakkailta perittävät maksut
4. Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen
Työllisyysalueen palvelujen järjestämistä varten Raahen kaupunginvaltuusto asettaa sopijakuntien yhteisen työllisyyslautakunnan ja valitsee siihen jäsenet ja varajäsenet yhteistoiminta-alueen kun- tien ehdotusten perusteella. Puheenjohtajana toimii Ylivieskan kaupungin edustaja, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kalajoen, toisena varapuheenjohtajana Xxxxxx ja kolmantena varapuheen- johtajana Nivalan edustaja. Jäsenten valinnassa huomioidaan tasa-arvolain vaatimukset.
Työllisyyslautakunnassa on 10 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäse- nistä kaksi (2) valitaan Xxxxxxxx, kaksi (2) Kalajoelta, kaksi (2) Ylivieskasta, kaksi (2) Nivalasta. Li- säksi valitaan kaksi (2) jäsentä muista työllisyysalueeseen kuuluvista kunnista kiertävästi siten, että heidän toimikautensa valtuustokaudella on kaksi vuotta. Varajäsen edustaa eri kuntaa kuin varsi- nainen jäsen ja myös varajäsenen toimikausi on kaksi vuotta.
Jokaisella jäsenellä on käytettävissä äänestystilanteissa yksi ääni ja äänten mennessä tasan pu- heenjohtajan ääni ratkaisee.
5. Otto-oikeus
Raahen kaupunginhallituksella on kuntalain 92 §:n mukainen otto-oikeus ottaa käsiteltäväkseen työllisyyslautakunnan asioita.
6. Työvoimapalvelut ja valtiolta siirtyvä henkilöstö
Työvoimapalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon työllisyysalueen kuntien toiminta, työlli- syysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet.
Muodostettavalle työllisyysalueelle perustetaan neljä palvelualuetta, joihin työllisyysalueen kun- nat kuuluvat seuraavan jaon mukaisesti.
Vastuukunta Raahe: Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Keskuskaupunki Kalajoki: Kalajoki, Merijärvi, Alavieska
Keskuskaupunki Ylivieska: Ylivieska, Oulainen, Sievi, Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä Keskuskaupunki Nivala: Nivala, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi
Työvoimapalvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähipalveluina työllisyysalueeseen palvelualueen toi- mesta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Ne palvelut, joita ei tuoteta lähipalveluina, tuotetaan keskitettyinä palveluina joko keskuskaupungin, vastuukunnan tai toisen työllisyysalueen toimesta.
Valtiolta kuntiin siirtyvä henkilöstö sijoittuu työllisyysalueelle siten, että he siirtyvät suoraan työlli- syysalueen palvelualueen keskuskunnan palvelukseen työvoimaviranomaisina tekemään laissa työ- voimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) määritettyjä tehtäviä. Osa siirtyvästä henkilöstöstä keskitetään työllisyysalueelle vastuukunnan ja palvelualueen keskuskaupungin palvelukseen hoitamaan työllisyysalueen keskitettyjä tehtäviä tai palveluja.
Työllisyysalueelle siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka korvataan kunnille samassa suhteessa kuin siirtyvä henkilöstö.
7. Talous ja kustannukset
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan täysimääräinen rahoitus. Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti jokainen kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle.
Työllisyysalueen talousarvio laaditaan vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja vastuukunnan an- tamien ohjeiden (talousarviokehys) ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvio lähetetään työllisyys- alueen kunnille lausunnolle ennen sen hyväksymistä. Talousarvion toteutumista seurataan neljän- nesvuosittain ja seurannasta vastaa työllisyyslautakunta. Työllisyyslautakunta tekee vastuukunnan valtuustolle esityksen yhteistoimintasopimuksen mukaisten tehtävien seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaksi.
Keskitetystä resurssista ja sen jakamisesta sovitaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien välillä erilli- sellä sopimuksella.
Keskuskaupunkien tuottamien lähi- ja keskitettyjen palvelujen osalta talouden suunnittelu ja tilin- päätös ovat osa keskuskaupunkien talousarviota ja taloussuunnittelua. Keskuskaupungit laskuttavat tuottamansa palvelut, niin lähi- kuin keskitetytkin palvelut tässä sopimuksessa sovituin periaattein.
Työllisyysalueen kirjanpidosta ja talouden hoidosta ja yhteisen toimielimen talouden suunnitte-
lusta ja tilinpäätöksestä vastaa johtamisen sekä hallinnon osalta vastuukunta ja ne ovat osa vastuu- kunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Työllisyysalueella on vastuukunnan kirjanpidossa oma tulosalue. Keskuskaupunkien taloudenhoidossa tulee olla selkeästi eriteltynä lähi- ja keskitettyjen työllisyyspalvelujen kirjanpito.
Työllisyysalueen kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken toteutuneiden kustannusten perus- tella. Kustannusten jakomallissa pyritään selkeyteen, läpinäkyvyyteen ja ennustettavuuteen. En- simmäisen ja toisen vuoden aikana käyttötalouden toteutuneet kustannukset jaetaan sopijakun- nille seuraavin kustannustenjaon periaattein/ jakoperustein:
1) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakuntien 18–64 -vuotiaiden asukasmäärän (työ- ikäiset) suhteessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) työikäisten lukua.
2) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakunnittain työttömien (laaja käsite) määrän suhteessa. Suhdeluku lasketaan talousarviovuoden kuukausien keskiarvona.
Laskennassa käytettävät tilastot perustuvat valtiovarainministeriön vahvistamiin kuntien peruspal- veluiden valtionosuuksien laskentatekijöihin.
Kustannustenjaon periaatteita voidaan käyttää keskitettyjen palveluiden laskutusperiaatteina en- nen kuin palvelut on tuotteistettu.
Palveluihin liittyvät tukipalvelut ja hallinnon vyörytyserät kohdistetaan lähi- ja keskitettyihin palve- luihin sekä työllisyysalueen johtamiseen samoilla aiheuttamisperiaatteilla kuin niitä kohdistetaan kaupungin toimialoille, vastuualueille ja toimintayksiköille ja jaetaan osana yllä olevaa käyttötalou- den toteutunutta kustannusta.
Edellä mainituista jakoperusteista voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdol- lista kohdentaa aiheuttamisperiaatteella sopijakuntakohtaisesti. Näitä kustannuksia ovat esim. palkkatuki, starttiraha ja kotokoulutukset. Näiden kustannusten poikkeavista jakoperusteista sovi- taan erikseen sopijakuntien kesken.
Kahden vuoden (vv. 2025–2026) aikana palvelut tuotteistetaan palvelupaketeiksi ja hinnoitellaan siten, että ne perustuvat läpinäkyvään ja laadukkaaseen kustannuslaskentaan.
Kolmannen vuoden (v. 2027) alusta lukien siirrytään tuotteistettuihin palvelupaketteihin perustu- vaan laskutukseen siten, että työllisyysalueen keskitetyt tehtävät ja lähipalvelut laskutetaan toteu- tuneiden kustannusten mukaisesti.
Vastuukunta ja keskuskaupungit laskuttavat kuukausittain. Laskutus tehdään talousarvioperustei- sesti vuoden alusta alkaen. Vuoden lopussa tai viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä talousarvio- vuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia.
Vastuukunta ja keskuskaupungit raportoivat taloudesta ja toiminnasta työllisyyslautakunnassa päätetyllä tavalla noudattaen vastuukunnan talouden vuosikelloa ja osavuosikatsausten aikatau- luja.
Mahdolliset investoinnit rahoitetaan samalla periaatteella kuin käyttötalouden menot tai aiheutta- misperiaatteen mukaisesti sopijakuntakohtaisesti.
Työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien asukasluvun suh- teessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) asukaslukua.
Työllisyysalueen toiminnan mahdollisen päättymisen jälkeen muodostuvat työllisyysalueen toimin- nasta aiheutuneet kustannukset jaetaan sopijakunnille samalla tavalla kuin edellä mainitut valmis- telun kustannukset.
8. Tietohallinto
Palvelualueen keskuskaupungit vastaavat valtiolta kuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön käyt- töliittymistä ja työvälineistä.
Työllisyysalueen työvoimapalvelujen tuottamisessa käytetään yhdenmukaisia tietojärjestelmiä. Vastuukunta koordinoi työllisyysalueen edellyttämiä tietojärjestelmäratkaisuja.
9. Asiakkailta perittävät maksut
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 6 §:n mukaan henkilöasiakkaille tarjottavat julki- set työvoimapalvelut ovat maksuttomia.
Työnantajille tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoima- palveluiden järjestämisestä annetun lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta.
Viranomaisasiakkailta perittävät maksut määräytyvät työllisyyslautakunnan vahvistaman taksan mukaan. Maksujen perinnästä vastaa se, jonka toimivaltaan tehtävä tai palvelu kuuluu.
10. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja poikkeusolot
Vastuukunta ja keskuskaupungit vastaavat omalta osaltaan toiminnan valvonnasta ja raportoinnista sekä tekee vuosittain riskianalyysin.
Riskienhallinnassa noudatetaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien omia toimintatapoja.
Erityistoimivallan käyttöön ottamisesta ja sen edellytyksistä poikkeusoloissa tai normaaliolojen häi- riötilanteissa on säädetty vastuukunnan hallintosäännössä.
11. Toimitilat, kalusto ja varusteet
Vastuukunta vastaa niistä toimitiloista, kalustosta ja varusteista, jotka liittyvät vastuukunnan tehtä- viin. Näistä keskitettyihin tehtäviin tai palveluihin liittyvät kustannukset ovat sopijakunnille jaettavia kustannuksia.
Palvelualueen keskuskaupungit vastaavat niistä toimitila-, kalusto- ja varustekustannuksista, jotka aiheutuvat niille siirretyn toimivallan osalta.
Valtion toimitiloja, joissa nykyisin työvoima- ja yrityspalveluja hoidetaan, ei vastaanoteta.
12. Asiakastietojen käsittely, asiakirjahallinta ja tietoturva
Asiakastiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan.
Työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) 123 §:n 3 momentin mukaan vastuu- kunta toimii yhteisrekisterinpitäjänä asiakkaidensa osalta. Vastuukunta vastaa toiminnasta synty- vien tietojen luovuttamisesta, arkistoinnista ja salassapidosta lukuun ottamatta KEHA-keskukselle kuuluvaa vastuuta ja keskuskaupungille siirrettyyn toimivaltaan liittyvää vastuuta.
Asiakirjahallinnassa noudatetaan vastuukunnan ja keskuskaupungin toimintatapaa.
Tietoturvan ja tietosuojan osalta noudatetaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien sääntöjä ja oh- jeistuksia.
13. Vakuutukset ja vahingonkorvausvastuu
Vastuukunta huolehtii siitä, että työllisyysalueen toimintaan liittyvä vastuu- ja vakuutusturva on voimassa yhtäläisesti koko työllisyysalueella. Palvelualueen keskuskaupungit ovat velvollisia huo-
lehtimaan vastuu- ja vakuutusturvasta niiden tehtävien ja palveluiden osalta, joihin heille on toimi- valtaa siirretty.
Tämän sopimuksen mukaiset tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vastuut määräytyvät vahingonkorvauslain perusteella. Työllisyysalueen vastuulla olevien keskitettyjen
tehtävien ja palvelujen osalta vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jae- taan kohdan 7 mukaisesti.
14. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Sopimusta voidaan muuttaa työllisyysalueen kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Mikäli esimerkiksi työllisyysalue muuttuu tai toimintaympäristössä tai järjestämislaissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, niin sopimuksen perusteita tarkistetaan soveltuvin osin ja sopijakunnat si- toutuvat neuvottelemaan sopimuksen tarkistamisesta.
Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisillä neuvotteluilla. Mi- käli yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään hallintoriita-asiana Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa tai, mikäli asia ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan, asia käsitellään Oulun käräjäoikeudessa.
15. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
Sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja valtioneuvosto on sen hyväksynyt.
Sopimus on voimassa toistaiseksi.
Sopimuksen osapuoli voi kirjallisesti irtisanoa sopimuksen omalta osaltaan päättymään kalenteri- vuoden alusta lukien ilmoittamalla siitä jokaiselle työllisyysalueeseen kuuluvalle kunnalle vähin- tään kaksitoista (12) kuukautta aikaisemmin. Sopimus päättyy irtisanomisen perusteella ainoas- taan irtisanoutuneen osalta.
Vastuukunnalla on oikeus irtisanoa sopimus yksittäisen sopijakunnan kanssa, mikäli sopijakunta olennaisesti rikkoo sopimuksen ehtoja eikä kohtuullisen ajan jälkeen korjaa tilannetta. Mikäli vas- tuukunta itse irtisanoutuu sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo tuolloin kaikkien mui- den sopijakuntien välillä.