INFRA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
INFRA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2018 – 31.1.2021
SISÄLLYSLUETTELO
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 3
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 4
6 a § Säännöllisen työajan pidentäminen 1.1.2017 lukien 5
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET TOIMISTOTYÖSSÄ 6
7 § Säännöllinen työaika toimistotyössä 6
8 § Korvauksiin oikeutetut toimistotyössä 6
12 § Ilta- ja yötyökorvaukset 7
15 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa 8
16 § Säännöllinen työaika viikkotyössä 8
17 § Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä TAL 6 § 9
18 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan viikkotyössä 9
19 § Työvuorot ja työtuntijärjestelmä 10
22 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla 12
23 § Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana 12
24 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen 12
25 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 12
26 § Iltatyölisä viikkotyössä 12
27 § Yötyölisä viikkotyössä 12
28 § Iltavuorolisä viikkotyössä 12
29 § Yövuorolisä viikkotyössä 13
30 § Lauantaityökorvaus viikkotyössä 13
31 § Sunnuntaityökorvaus viikkotyössä 13
36 § Säännöllisen työajan järjestelyt 14
38 § Vuorokautinen lepoaika 15
44 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo 18
45 § Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 18
IV. POISSAOLOT JA XXXXXXXXXXXXXXX 00
48 § Toimihenkilön palkka sairausloman ajalta 18
49 § Toimihenkilön sairausajan palkan perusteet 19
50 § Terveydenhuoltokulujen korvaus 19
52 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen 20
53 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus 21
54 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 21
55 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 21
56 § Toimihenkilön vilpillisyys 22
57 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 22
59 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta 22
60 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 23
62 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 23
65 § Estyminen hakemasta työstävapautusta 24
66 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen 24
67 § Matka- ja muuttokustannusten korvaus 24
68 § Korvaus sukellus- ja vedenalaisesta työstä 25
70 § Vuosiloman määräytyminen 25
VIII.TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 32
76 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 32
78 § Sopimuksen voimassaolo 33
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 49
SOPIMUS DESTIAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 52
VAATIVUUSRYHMÄT JA VAATIVUUSTASON MUKAISET PALKAT 56
INFRASUUNNITTELUN VAATIVUUSRYHMÄT JA VIITETEHTÄVÄN- KUVAUKSET 64
PÖYTÄKIRJA KOKONAISPALKKAMALLIN LAAJENTAMISESTA 71
SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 74
ULKOMAAN PÄIVÄRAHAT 2018 LIITE 81
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 87
YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUS-
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Palkan- saajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen
INFRA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomessa Destian palveluksessa yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin toimi- henkilöihin.
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan lisäksi oppisopimus- suhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkat- tujen toimihenkilöiden työsuhteeseen.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yksiköiden johtajiin ja henkilöstöpäälli- köihin.
Toimihenkilön työskennellessä työntekijätehtäviin rinnastettavissa tehtävis- sä sovelletaan infra-alan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mää- räyksiä siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole asiasta säännök- siä.
2 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta. Työsopimuksessa on mainittava työn laa- tu ja työsopimuspaikka sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaeh- dot. Työsopimukseen merkittävän työsopimuspaikan, joka on samalla toi- mihenkilön kokoontumispaikka, tulee olla toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa kiinteä työpaikka. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Mää- räaikaisen työsopimuksen osalta on toimihenkilölle ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla taval- la. Jos työsuhde on määräaikainen, työsopimuksesta tulee käydä selville määräaikaisuuden peruste.
Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toimihenki- lön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja toimihenkilö sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.
Toimihenkilön työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti kolme vuotta, hänen kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mikäli työsuh- detta jatketaan uudella sopimuksella edellä mainitun ajankohdan jälkeen. Tätä säännöstä ei sovelleta silloin, kun kyse on yksinomaan sijaisuuksien hoidosta.
Toimihenkilön työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luot- tamusmiehelle.
Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopi- mukset.
3 § Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja sekä vält- tää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvalli- suuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.
Toimihenkilö sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnanta- jaltaan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa. Tä- mä salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin.
Toimihenkilö ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutoin- ta tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta voi olla hait- taa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.
Toimihenkilö ei saa ilman työnantajan suostumusta ryhtyä sellaisiin liikeyri- tyksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoitsijoina tai muutoin liikesuhteessa Des- tiaan siten, että toimihenkilö työsuhteensa perusteella voi hankkia itselleen välittömästi tai välillisesti taloudellista hyötyä.
Xxxxxx toimihenkilö tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin sopivaa ammattiaan vastaavaa työtä.
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
Lomauttamisen ja irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on tässä pykälässä ja Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Palkansaajajärjes- tö Padia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä kulloinkin voimassa olevassa irtisanomissuojasopimuksessa sovittu.
Irtisanomisaikaa ei noudateta silloin, kun toimihenkilö on otettu työhön määräajaksi tai suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoi- tettava työhön ryhdyttäessä. Xxxxxxx työkauden pituutta ei määräaikaisena pidettävän työsopimuksen osalta ole määrätty kalenteriajan mukaan, on työnantajan kuitenkin hyvissä ajoin ilmoitettava toimihenkilölle odotettavis- sa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta xxxxxx- ta, joka on työnantajan mutta ei toimihenkilön tiedossa.
Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta voidaan työsopimus purkaa heti työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä mainitusta syystä.
Jos toimihenkilö on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, on työnantajalla oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen.
Ellei määräaikaista työsopimusta uusita, tästä on ilmoitettava toimihenkilöl- le yhtä kuukautta ennen työsuhteen päättymistä. Tätä määräystä ei sovel- leta harjoittelijoihin.
Jos työsuhteen alkaessa edellisen työsuhteen Destiaan päättymisestä on kulunut 30 vuorokautta tai vähemmän, katsotaan työsuhteen jatkuneen yh- täjaksoisesti irtisanomisaikojen pituutta sekä vuosiloman ja sairasloman pi- tuuteen vaikuttavia määräaikoja laskettaessa. Keskeytysaikaa ei kuiten- kaan oteta huomioon.
II. TYÖAIKA TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 5 § Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihen- kilöiden työaikoihin toimistotyössä ja viikkotyössä eli työaikalain (605/96) 6
§:n mukaisessa muussa kuin toimistotyössä
Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin, joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muu- toin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida katsoa valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.
Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.
6 § Työajaksi luettava aika
Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
6 a § Säännöllisen työajan pidentäminen 1.1.2017 lukien
Työajan pidennys toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti
Kuukausi- ja tuntipalkkaisilla toimihenkilöillä pidennetään vuosittaista sään- nöllistä työaikaa kaikissa työaikamuodoissa keskimäärin 24 tunnilla vuosit- taista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 lukien.
Työajan pidentämisestä johtuvat tekstimuutokset kirjataan työehtosopimuk- seen.
Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta. Työajan lisäyksestä ei myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä.
Osa-aikaisella toimihenkilöllä, jolla on vähintään kuukauden mittainen työ- suhde, lasketaan tämän kohdan mukainen vuosittainen työajan pidennyk- sen tuntimäärä toimihenkilön työajan suhteessa vastaavan työaikamuodon kokoaikaiseen tuntimäärään.
Määräaikaisella toimihenkilöllä tämän kohdan mukainen vuosittainen tunti- määrä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus ko. kalenterivuonna 12 kuukauteen.
Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muutetaan tämän mukaisiksi.
Työajan pidentämisen toteuttamisesta sovitaan ensisijaisesti yrityskohtai- sesti.
Toimistotyöaika
Toimistotyöaikaa tekevillä toimihenkilöillä säännöllistä työaikaa pidenne- tään 6 minuutilla vuorokaudessa ja 30 minuutilla viikossa.
Viikkotyöaika, työpäälliköt
Työpäälliköiden vuosittaisen säännöllisen työajan 24 tunnin pidennyksen toteuttamistavasta sovitaan esimiehen ja työpäällikön kesken.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET TOIMISTOTYÖSSÄ
7 § Säännöllinen työaika toimistotyössä
Destian pääkonttorissa, tulosyksikön toimistossa ja muissa kiinteissä toi- mistoissa ja laboratorioissa lukuun ottamatta työmaiden tukikohtia toimi- henkilön säännöllinen työaika on toimistotyöaika.
Säännöllinen työaika toimistotyössä on 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudes- sa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Toimistotyössä työaikakorvaukset määräytyvät 8-15 §:n mukaisesti.
Liukuvan työajan osalta noudatetaan Destian neuvottelukunnassa käsitel- tyä järjestelmää.
Työvuorokausi alkaa klo 00.00. Työviikko alkaa maanantaina.
Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on toimis- totyössä 1/153 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mu- kaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
8 § Korvauksiin oikeutetut toimistotyössä
Jäljempänä 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 §:ssä sovittuja korvauksia suorite- taan toimistotyötä tekevälle toimihenkilölle.
Näihin korvauksiin ei kuitenkaan ole oikeutta niillä toimihenkilöillä, joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa ole- vina.
Kenttätyötä kenttätyöaikana tekevälle ei suoriteta edellä mainittujen mää- räysten mukaisia korvauksia.
9 § Lisä- ja ylityö
Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen työajan tai osa-aikaisen työajan taikka arkipyhäviikkojen tämän pykälän 2 momentin mukaisen työ- ajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhan- nusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla.
Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
10 § Lisätyökorvaus
Toimistotyössä lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottama- ton vapaa-aika siten, ettei yrityksen toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrit- tävä antamaan täysinä työpäivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään li- sätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhtey- dessä. Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, mak- setaan lisätyötunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
11 § Ylityökorvaukset
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökor- vauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.
Viikoittaisen ylityön 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityökorvausta.
Ylityökorvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana.
Ylityön enimmäismäärien osalta noudatetaan mitä viikkotyön osalta on sovittu 20 §:n 5 ja 6 momentissa.
12 § Ilta- ja yötyökorvaukset
Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökor- vauksena tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Edellä sanottuja korvauksia maksetaan säännöllisen työajan työtunneilta toimihenkilölle, jonka työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu sanotuille ajoille.
13 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
15 § Xxxxxxx työaika työaikakorvausten laskennassa
Jos toimihenkilö noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloittees- taan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkis- tystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma- aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa ai- kaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET VIIKKOTYÖSSÄ
16 § Säännöllinen työaika viikkotyössä
Työmailla toimihenkilön säännöllinen työaika on työaikalain 6 §:n mukainen viikkotyöaika.
Toimihenkilön säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa viikko- työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Työajan lyhentämisestä viikkotyössä on sovittu tämän sopimuksen liitteenä olevalla pöytäkirjalla.
Viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräinen järjestely työaikalain 6 §:n mukaisessa kolmivuorotyössä
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan kolmivuorotyössä järjestää siten, että se on:
− keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.
Edellytyksenä on, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Ennen kuin keskimääräinen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoi- tettava toimihenkilöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväk- seen vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.
Työaikajärjestelyt toteutetaan kolmivuorotyön osalta siten kuin siitä jäljem- pänä 17 §:ssä on sovittu.
Työvuorokausi alkaa klo 00.00, paitsi kolmivuorotyötä tekevillä toimihenki- löillä, joilla se alkaa samaan aikaan kun toimihenkilön on säännönmukai- sesti saavuttava työhön.
Työviikko alkaa maanantaina, paitsi teiden hoidon alueurakoissa sunnun- taina.
Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on viikkotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
17 § Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä TAL 6 §
Työaikajärjestelyt työajan lyhentämiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuositasolla
Työajan lyhennys toteutetaan siten, että toimihenkilölle järjestetään va- paaksi ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia työvuoroja.
Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seu- raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ajantasausvapaat merki- tään työtuntijärjestelmään, jonka nähtävänä pitämisessä noudatetaan ao. työehtosopimuksessa sovittua menettelyä. Mikäli vapaata ei voida järjestää tai mikäli toimihenkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneil- ta 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
(palkkatekijätunnus TI:397)
Työaikalyhennykseen oikeuttavaksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työ-tuntijärjestelmän mukaiset tunnit, joilta maksetaan sairausajan palkkaa. Ajantasaus-vapaata ei kerry vuosilomapäiviltä.
Lähtökohta työajan lyhentämiselle on, että ansiotasoa ei alenneta. Tämän vuoksi ansionmenetys korvataan seuraavasti.
Kuukausi- ja viikkopalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan ajantasausva- paapäiviltä 70 §:n 7 kohdan 4 ja 5 momentin mukainen korvaus. (palkkatekijätunnus TI:395)
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ei anneta ajantasausvapaita. Sa- ma koskee toimihenkilöitä, jotka siirtyvät muusta työaikamuodosta keskey- tymättömään kolmivuorotyöhön. Ajantasausvapaita kuitenkin annetaan myös ensimmäisen kolmen kuukauden aikaisilta työvuoroilta, mikäli työ- suhde jatkuu yli 3 kuukautta.
Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuo- toon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pi- tämättä jääneen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. (palkkatekijätunnus TI:397)
Jos toimihenkilö joutuu työhön ajantasausvapaapäivänään, annetaan hä- nelle vastaava vapaa-aika myöhemmin tai ellei sitä voida antaa tai mikäli toimihenkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksin- kertainen tuntipalkka.
(palkkatekijätunnus TI:76)
Lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta ei anneta vapaa- aikahyvitystä.
18 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan viikkotyössä
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:
– juhannuspäivä ja
– pyhäinpäivä sekä
lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
– uudenvuodenpäivä,
– xxxxxxxxxx,
– vapunpäivä,
– itsenäisyyspäivä,
– joulupäivä ja
– tapaninpäivä.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:
– pitkäperjantai,
– toinen pääsiäispäivä,
– juhannusaatto,
– helatorstai sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
– xxxxxxxxxx,
– jouluaatto,
– joulupäivä,
– tapaninpäivä,
– uudenvuodenpäivä,
– vapunpäivä ja
– itsenäisyyspäivä.
Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa viikko- työssä 8 tunnilla 16 §:n 2 ja 4 momentin mukaisista tuntimääristä.
Helatorstai lyhentää työaikaa 16 §:n 2 momentin mukaisista tuntimääristä viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työai- kaa. Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä.
Työaikaa näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työ- jaksoilla lisä- ja ylityökorvausta, siten kuin 21–24 §:ssä on sovittu.
19 § Työvuorot ja työtuntijärjestelmä Työvuorot:
Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.
Vuorotyönä tehtävässä viikkotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllises- ti ja muuttua ennakolta sovituin ajanjaksoin. Toimihenkilöä voidaan kuiten- kin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on toimihenkilölle ilmoitettava vii- meistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.
Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on toimihenkilölle ilmoitettava ja työvuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siirtymisajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työai- ka, tähän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaa- vasti edellä todettuja menettelytapoja.
Työvuoroluettelo:
Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantu- loa varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloon vähintään 10 päivän ai- kana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.
Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa toimihenkilön suostumuksella.
Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edellisen työvuoron päättymistä.
20 § Yli- ja lisätyö
Viikkotyössä ylityötä on 16 §:n tai 36 §:n mukaisen säännöllisen vuoro- kautisen tai viikoittaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
Viikkotyössä lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 18 §:n mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaoloai- kaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista säännöllistä työaikaa lasket- taessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestel- män mukaista työaikaa.
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona ka- lenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana.
Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia edellisessä mo- mentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Työ- aikalain mukaisen lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodes- sa.
21 § Ylityökorvaus
Viikkotyössä maksetaan
1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2) viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perus- tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikoittaista ylityökorvausta.
22 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla
Viikkotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena perustuntipalkka.
Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökor- vausta.
Vuorokautisia ylityötunteja ei oteta mukaan laskettaessa lisätyökorvausta.
23 § Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana
Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana.
24 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaa- seen
Sopiessaan 70 §:n 12 kohdassa tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia 21 ja 22 §:n sekä 16 §:n 10 momentin mukaisen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän li- sä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.
25 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
Korvausten ja lisien maksamisen perusteena oleva aika tasoitetaan täysiksi tunneiksi.
Tasoitus tapahtuu palkanmaksukausittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika pyöristetään alaspäin sekä puoli tuntia ja sitä pidempi aika ylöspäin lä- himmäksi täydeksi tunniksi.
Lisä- ja ylityökorvausten osalta tasoitus voidaan tehdä viikoittain.
26 § Iltatyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.
Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan ilta-työlisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
27 § Yötyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.
Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan yö-työlisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
28 § Iltavuorolisä viikkotyössä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.
Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
29 § Yövuorolisä viikkotyössä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.
Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
30 § Lauantaityökorvaus viikkotyössä
Kelikeskuksessa työskenteleville toimihenkilöille, jotka noudattavat työaika- lain 6 §:n mukaista työaikaa, voidaan suorittaa muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauan- taityökorvauksena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantai- työkorvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantai- työvuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaika- järjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
31 § Sunnuntaityökorvaus viikkotyössä
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätä- työtä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkas- ta.
33 § Hätätyö
(palkkatekijätunnus TI:54,55,56)
Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 §:n edellyttämin perustein ja siitä maksetaan lain mukainen korotettu palkka.
Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 21 §:ssä määrätty ilmoitus asian- omaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
34 § Hälytysluonteinen työ
Jos työaikalain alainen toimihenkilö, joka ei ole varalla- tai tavoitettavissa- olossa, kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus (palkkatekijätunnus TI:213). Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo
07.00 eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään (palkkatekijä- tunnus TI:214).
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta 100 %:lla korotettu palkka (palkkatekijätunnus TI:212). Hälytysluonteisen työn korvaus sisältää mahdollisen ylityön koro- tusosan.
35 § Varallaolo
(palkkatekijätunnus TI: 210)
Mahdolliseen varallaoloon ja siitä suoritettavaan korvaukseen sovelletaan niiden osalta, joiden työaika määräytyy työaikalain mukaan, mainitun lain säännöksiä.
Työnjohdollisesta tavoitettavissaolosta on sovittu erikseen työehtosopi- muspöytäkirjalla.
Vapaamuotoisesta varallaolosta voidaan sopia yrityskohtaisesti erikseen.
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN JÄRJESTELYT VIIKKO- JA TOIMISTOTYÖSSÄ
36 § Säännöllisen työajan järjestelyt Keskimääräinen säännöllinen työaika:
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edel- lyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjakson aikana
1) toimistotyössä keskimäärin 36 tunniksi 45 minuutiksi viikossa ja
2) viikkotyössä keskimäärin 40 tunniksi viikossa.
Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.
Yrityksen ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken voidaan säännölli- nen työaika sopia tasoitettavaksi matalampien tuntimäärien ja lyhempien tasoitusjaksojen puitteissa. Mikäli työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia toteutettavissa, voidaan säännöllinen työai- ka yrityksen ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken sopia tasoitetta- vaksi myös korkeampien tuntimäärien ja pitempien tasoitusjaksojen puit- teissa.
Työajan tilapäinen pidentäminen:
Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisen ajan- jakson aikana tasoittuu
1) toimistotyössä keskimäärin 36 tunniksi 45 minuutiksi ja
2) viikkotyössä keskimäärin 40 tunniksi.
LEPOAJAT VIIKKO- JA TOIMISTOTYÖSSÄ
37 § Päivittäinen lepoaika
Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuo- rokautinen työaika ylittää 6 tuntia.
Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.
Yöaikana sekä vuorotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn aika- na.
Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oi- keutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
38 § Vuorokautinen lepoaika
Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.
Edellä mainitusta poiketen vuorokausilepo voi vuorotyössä olla vähintään 8 tuntia toimihenkilön vuoron muuttuessa ko. työssä.
Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoai- kaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suos- tumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tun- tia.
Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan päätöksellä työaikalain 29 §:n 2 momentin perusteella seuraavissa tapauk- sissa:
− kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,
− jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
− jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kauka- na toisistaan,
− kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoi- tamiseksi,
− tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
− turvallisuus- ja vartiointityössä tai
− työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tu- lee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhenne-
tyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeis- tään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.
Vuorokautista lepoaikaa koskevat määräykset eivät koske varallaoloaikana tehtävää työtä tai työaikalain 14 §:ssä tarkoitettua työtä.
39 § Viikkolepo
Viikoittainen vapaa-aika:
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimi- henkilölle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskey- tymätön vapaa-aika.
Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika:
Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen:
Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavis- sa tapauksissa:
1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,
3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä va- pauttamista työstä, tai
4) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikkolepokorvaus:
Toimihenkilölle on korvattava edellä 3 ja 4 alakohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajal- la kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös perus- palkan suuruisena rahakorvauksena.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimi- henkilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraa- van palkanmaksun yhteydessä.
Vapaapäivät:
Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on viikon aikana kaksi pe- rättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.
JHL ry:n osalta noudatetaan lisäksi seuraavaa:
Jollei viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan si- sälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia.
III. PALKKAUS
40 § Oikeus palkkaukseen
Toimihenkilön oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä.
Työsuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset to- teutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.
Toimihenkilölle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajal- ta, jonka alusta hänelle maksetaan valtion eläkelain, työntekijän eläkelain tai jonkin muun eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.
41 § Palkka
Toimihenkilön palkasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa Des- tian toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen ja työeh- tosopimuspöytäkirjan mukaisesti.
Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kokonaispalkkauksesta työaikalisi- neen Destian ja toimihenkilöitä edustavan henkilöstöjärjestön laatiman so- pimuksen mukaisesti.
42 § Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudes- sa kuukauden viimeisenä päivänä. Jos palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen.
43 § Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka suoritetaan sovittuna palkanmaksupäivänä. Toimihenki- lön vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.
44 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo
Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vä- hennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäi- vien lukumäärällä. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun päiväpalkan perusteella.
45 § Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivi- nä.
IV. POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO 46 § Poissaoloajan palkka
Toimihenkilölle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykä- län mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtai- sen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden li- sien mukaisesti.
SAIRAUSPOISSAOLOT
47 § Oikeus sairauslomaan
Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
47 a § Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitä- vää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huo- mioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.
48 § Toimihenkilön palkka sairausloman ajalta
Toimihenkilölle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yh- denjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Palkallisen ajanjakson pituus
− | 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta | 28 päivää |
− | 3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 35 päivää |
− | 5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 päivää |
− | 10 vuotta tai kauemmin | 56 päivää |
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairas- tumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa mak- setaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, toimihenkilöllä ei ole oikeutta uu- teen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajan- jaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, ta- pahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.
49 § Toimihenkilön sairausajan palkan perusteet
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön 46 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman ajalta siltä osin, kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai mak- settavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten 7 kohdan mukaiseen vuo- silomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.
50 § Terveydenhuoltokulujen korvaus Yleistä
Toimihenkilöllä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa, sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta tai poikkeustapauksessa muulta palvelujen tuottajalta.
Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Myös siltä ajalta, jolta toimihenkilö saa kuntou- tustukea ja hänen siis voidaan odottaa palaavan yrityksen palvelukseen, etuudet annetaan työnantajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edel- lyttämällä tavalla. Lomautusaikana etuudet annetaan vain siinä tapaukses- sa, että sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista.
Korvattavuuden yleiset edellytykset
Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, toimihenkilön terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle maksamaan. Sairaanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta pal- velujen tuottajalta.
Sairaanhoito
Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:
1) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoidon, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen tutkimuksen sekä hänen mää- räämänsä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset, radiologiset tut- kimukset ja muut vastaavat tutkimukset.
2) Erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana toi- mihenkilön sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoito- vastuun säilyessä työterveyslääkärillä.
3) Työterveyslääkärin määräämä fysikaalinen hoito ja siihen liittyvä tar- peellinen esikäsittely, mikäli hoidon antaa fysioterapeutti tai hoito anne- taan fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä hoi- tolaitoksessa.
4) Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläk- keen hakemiseksi.
Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveyden- huoltoa. Työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mukaisesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen maksaminen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se sisältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimenpide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on mak- settava sen kustannukset lain perusteella.
51 § Erinäisiä määräyksiä
Mitä edellä 48–49 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin toimihenkilön ei voida 47 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhtee- seensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin toimihenkilö on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sano- tun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmai- nen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT
52 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitova- paaseen
Toimihenkilöllä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitova- paaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
53 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan pal- kallisuus
Lapsen äidille maksetaan edellä 49 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palk- ka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttä- en, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Xxxxxx äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 49 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajal- ta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adop- tioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa
Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys-, isyys tai vanhempainvapaan al- kamista vähintään kuusi kuukautta.
54 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Toimihenkilölle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enint. 4 työpv.), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 49 §:n mukainen palkka.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molem- mat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET
55 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys-, isyys- rahaan tai adoptiovanhemman vanhempain- tai isyysrahaan siirtyy sairaus, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työn- antajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman vanhempain- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.
Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sai- raus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sai- rausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, isyys- rahan tai adoptiovanhemman vanhempainrahan tai isyysrahan hakemista varten.
Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräys- ten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vä- hennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman vanhempainrahan tai isyysrahan määrällä.
Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 51 §:ssä tarkoitetuis- sa tapauksissa.
56 § Toimihenkilön vilpillisyys
Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut vää- rin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tä- män sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
ERÄÄT MUUT POISSAOLOT
57 § Poissaolo pakottavista perhesyistä
Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
58 § Opintovapaa
Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimas- sa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.
59 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta
Toimihenkilölle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, har- joittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mukaan maksaa 46 §:n mukainen palkka joko osaksi tai koko- naan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, milloin opinnot, harjoitte- lu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suo- rittamista.
60 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoi- don järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäi- viä siten kuin jäljempänä on sovittu.
Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tar- koitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimi- henkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäi- vältä maksetaan 46 §:n mukainen palkka.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa xxxxxxxxx sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.
Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katso- taan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
Aviopuolisoon verrattavana pidetään toimihenkilön kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa toimihenkilöllä on yhteisesti huol- lettavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
61 § Henkilöstökoulutus
Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset osapuolten välisessä yleissopimuksessa.
62 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väes- tönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 46 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
63 § AY-kokoukset
Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osal- listuessaan Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Suomen Ammat- tiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n ylimpien päättävien elinten
kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai nii- tä vastaavat elimet, sekä yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy 46 §:n mukaisesti.
64 § Muu poissaolo
Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
65 § Estyminen hakemasta työstävapautusta
Jos toimihenkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstäva- pautusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnantajalle välittömästi esteen poistuttua.
66 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoita- minen
Toimihenkilölle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään tilapäisesti kunnalli- sen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
V. ERINÄISET KORVAUKSET
67 § Matka- ja muuttokustannusten korvaus
Toimihenkilöiden matkakustannusten ja muuttokustannusten korvaamiseen noudatetaan, mitä PALTA ry:n matkakustannusten korvauksia ja muutto- kustannusten korvauksia koskevissa sopimuksissa on sovittu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on mainittu, työmaalle siirretylle toimi- henkilölle, joka ei majoitu, suoritetaan PALTA ry:n matkakustannusten kor- vaamisesta tehdyn sopimuksen 9 §:n, 10 §:n ja 14 §:n edellytysten täytty- essä matkustamiskustannusten korvausta sekä päivärahan sijasta ate- riakorvausta.
Tämän momentin 3.1 kohdan mukaista päivittäistä matkustamiskustannus- ten korvausta sovelletaan niissä tapauksissa, joissa työnantaja edellyttää työmaalle siirretyltä toimihenkilöltä oman auton käyttöä työmaalla.
3.1 Työmaalle siirretyn toimihenkilön matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestämästä työmaamajoituksesta työmaalle makse- taan päivittäisenä matkustamiskustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan oman auton käytöstä seuraa- vasti 1.1.2018- 31.1.2018:
yli 5 km 5,04 euroa / työpäivä
11 - 20 km 9,24 euroa / työpäivä
21 - 30 km 17,64 euroa / työpäivä
31 - 40 km 26,04 euroa / työpäivä
41 - 50 km 34,44 euroa / työpäivä
51 - 60 km 41,44 euroa / työpäivä
61 - 70 km 46,44 euroa / työpäivä
71 - 80 km 51,44 euroa / työpäivä
Jos asunnon ja työpaikan välinen etäisyys on yli 80 km, työnantaja selvittää majoitusvaihtoehdon.
3.2 Edellä 3.1 kohdassa olevan taulukon mukaisia korvauksia tarkistetaan samassa suhteessa kuin työehtosopimuksessa sovittuja kilometrikor- vauksia.
Työmaamajoituksessa asuville toimihenkilöille suoritetaan viikonloppuisin suoritettavista kotimatkoista matkakustannusten korvaukset enintään siihen euromäärään, jonka toimihenkilö olisi saanut tämän sopimuksen mukaista päivärahaa viikonloppumatkan matkankeston ajalta.
Lisäksi maksetaan työmaalle siirretyille toimihenkilöille matkustamiskustan- nukset sairaus- ja vuosilomalle ja takaisin ja työmaalle työn alkaessa ja työmaalta sen päättyessä sekä matkustamiskustannukset siirrosta työmaal- ta toiselle tämän sopimuksen mukaisesti.
Liikkuville työryhmille, joita ovat esimerkiksi ajoratamaalaus-, päällyste- ja tutkimusryhmät suoritetaan matkakustannusten korvaukset 1 momentissa mainitun sopimuksen mukaisesti.
Xxxxxx toimihenkilö työnantajan määräyksestä työtä suorittaessaan joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan 1 momentissa mainitun työehtosopimuksen säännöksiä.
68 § Korvaus sukellus- ja vedenalaisesta työstä
Sukellus- ja vedenalaisesta työstä suoritetaan vastaava korvaus, mikä työ- sukelluksesta on sovittu virkaehtosopimuksessa puolustus- ja rajavartiolai- toksen osalta. (palkkatekijätunnus TI:222)
69 § Luolalisä
Toimihenkilölle maksetaan olosuhdelisänä luolalisää tunneli- ja kalliosuoja- töissä rakennusvaiheen aikana 1.4.2018 lukien 14,63 euroa päivä. (palkkatekijätunnus TI:224)
VI. VUOSILOMA JA LOMARAHA 70 § Vuosiloman määräytyminen
Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosi- lomalain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.
1. Työssäolon veroinen aika
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisi- na pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin toimihenkilö työsuh- teen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapau- tuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alus- ta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päi- vinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslais- sa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolus- tuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuk- sen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusra- haa.
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös:
1) niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai
-hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvolli- suuslaissa (452/50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäse- nen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana;
2) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä
3) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjär- jestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
2. Vuosiloman pituus
Vuosiloman pituus määräytyy 2 ja 3 momentissa olevien taulukoiden mu- kaan. Vuosilomapäiviä ovat 2 ja 3 momentin mukaan ansaitut vuosiloma- päivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 3 kohdan mukaan.
Kun työntekijän työsuhde Destia Oy:n palveluksessa on jatkunut lomakaut- ta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden, vuosilomaa ansaitaan A-taulukon mukaan. Edellä tar- koitettuun työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeyty- nyt työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tar- koitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.
Taulukko A
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan B-taulukon mukaan.
Taulukko B
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
3. Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa
Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)
Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisäl- tyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuulu- via työpäiviä.
Soveltamisohje 1
Esimerkki: Kun helatorstai ei ole työpäivä, helatorstaiviikolla vuosiloma- päiviä kuluu yleensä neljä.
Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäi- vien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.
Soveltamisohje 2
Osa-aikaeläkeläisten vuosilomat annetaan niin, että osa- aikaeläkeläisillä vuosiloma-aikaan sisältyy suhteessa yhtä paljon työai- kaa ja eläkeaikaa kuin muutoinkin työsopimuksensa mukaan.
Esimerkki 1: Osa-aikaeläkeläinen on työssä joka toinen viikko ja eläk- keellä joka toinen viikko. Kun hän on lomalla yhden työviikon, merkitään lomaksi myös yksi eläkeviikko, jolloin normaaleina kalenteriviikkoina lomaa kuluu kaksi viikkoa eli yhteensä 10 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2: Osa-aikaeläkeläinen on työssä ma-ke ja eläkkeellä to-pe. Kun hän pitää lomaa ma-ke, niin normaaleina kalenteriviikkoina loma- päiviksi merkitään myös eläkepäivät to ja pe eli vuosilomapäiviä kuluu yhteensä viisi.
Suositeltavaa on, että osa-aikaeläkeläiset pitävät vuosiloman kokonai- sina kalenteriviikkoina. Jos vuosilomaa poikkeuksellisesti pidetään yk- sittäisinä lomapäivinä, tulee tällöinkin noudattaa suhteellisuusperiaatet- ta, jonka mukaisesti lomapäiviksi merkitään työpäivien lisäksi myös tar- vittava määrä eläkepäiviä.
Muussa osa-aikatyössä noudatetaan tässä soveltamisohjeessa sovittua menettelyä.
4. Lomakausi ja vuosiloman antaminen
Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työn- antaja ja toimihenkilö sovi loman pitämisestä 5 kohdassa tarkoitetulla taval- la.
Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talvilo- ma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja toimihen- kilö toisin sovi.
Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pi- tämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.
5. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestä- essä
Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia, että toimi- henkilö pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai use- ammassa jaksossa.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle loma- kausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden al- kua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Jos työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä on 4 kohdan 2 ja 3 mo- mentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämi- sestä työsuhteen kestäessä.
Työnantaja ja toimihenkilö saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 työpäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.
6. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
Xxxxxxx toimihenkilö vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos toimihenkilö sitä pyy- tää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että toimihenkilö loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten.
7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka ja vuosilomalisä
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä. Loma-ajan palkka lasketaan kertomalla näin saatu lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.
Jos edellä 1 momentin mukaisesti laskettu loma-ajan palkka ei vastaa toi- mihenkilölle muutoin maksettavaa palkkaa, niin palkka oikaistaan palkan- maksun yhteydessä niin, että maksettava palkka vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrät- täessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilo- malisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellise- nä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivän-lisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sun- nuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitel- man mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden ai- kana.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoit- tamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poike- ten kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosiloma- palkka edellä 2 kohdan 3 momentin mukaisessa tapauksessa 9 prosenttia, edellä 2 kohdan 2 momentin mukaisessa tapauksessa 11,5 prosenttia ja yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaisessa tapauksessa 13 pro- senttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomali- sää koskevaa tämän kohdan 4 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
8. Lomakorvaus (kuukausipalkkaiset)
Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus saada työsuhteen päättyes- sä lomakorvaus pitämättömiltä 2 kohdan 2 ja 3 momentin mukaisilta vuosi- lomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 kohdassa on sovittu vuosi-lomapalkasta.
Vuosilomapalkan määräytyessä edellä 7 kohdan 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien luku- määrällä.
9. Lomaraha (kuukausipalkkaiset)
Kuukausipalkkainen toimihenkilö ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on:
1) 6 % yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaisessa tapauk- sessa,
2) 5 % edellä 2 kohdan 2 momentin mukaisessa tapauksessa,
3) 4 % edellä 2 kohdan 3 momentin mukaisessa tapauksessa
lomanmääräytymisvuotta seuraavan kesäkuun kuukausipalkasta, johon on lisätty 7 kohdan 3 momentin mukainen vuosilomalisä (21/250). Lomarahan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy työehtosopimuksen 46 §:n 2 momentin mukaisesti.
Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesä- kuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuus- sa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää loma- rahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vas- taavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut työsuhteen päättymishet- keen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rau- hanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palveluk- seen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sel- laisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöeli- messä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansain- välisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansain- nut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Toimihenkilöllä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa loma- raha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän lo- maraha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnan- tajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu.
Lomarahaa koskevat erityismääräykset
Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suori- teta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityk- sen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.
10. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus
Toimihenkilölle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.
11. Lomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmak- supäivänä. Toimihenkilön vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.
12. Vuosiloman säästäminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 2 kohdan 2 ja 3 momentin mu- kaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa.
Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Lomavuosi on se ka- lenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
VII. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
71 § Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, al- lekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut toimihen- kilöltä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja ti- littää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.
72 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
73 § Koulutus
Työnantaja pyrkii edistämään pysyvän työvoimansa työsuhdeasiainkoulu- tusta sekä ammattikoulutusta niillä työaloilla, joilla työnantajan ammattityö- voiman tarve on jatkuva.
VIII. TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 74 § Luottamusmiehet
Työnantajan ja työntekijäyhdistysten välillä on sovittu erikseen luottamus- miehistä ja luottamusmiesten palkkioista.
Luottamusmiesorganisaatiosta sovitaan yrityskohtaisesti.
75 § Asiamiehet
Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on oi- keus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työmaan johdolle. Asia- miesten nimet on kirjallisesti ilmoitettava Destialle.
Asiamiehellä on oikeus saada Destian pääkonttorilta sekä työmaan työn- johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen valvo- miseksi.
76 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jokaisen toimihenkilön tulee häntä itseään erityisesti koskevissa työasiois- sa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään tarpeettomasti viivyttelemättä selvittämään ensi sijassa yksikön johtajan tai hänen määräämänsä ja asianomaisen järjestön luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.
Jos yksimielisyyteen ei tällöin päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jon- ka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.
Jos yksimielisyyteen ei yritystasolla päästä, asia voidaan saattaa työehto- sopimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Sopimuspuolen esittäessä asi- asta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kulu- essa esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
77 § Työrauhavelvollisuus
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tä- män työehtosopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän työehtosopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
IX. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 78 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edellytyk- sin:
Sopimuskausi jatkuu 31.1.2021 saakka, mikäli liittotason sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuo- den 2020 palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020-31.1.2021 palkan- tarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 sopimukseen, päättyy tämä työehtosopimus automaattisesti ilman irtisanomista 31.1.2020.
31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irti- sanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
INFRA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 - 31.1.2021 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1. Lähtökohdat
Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry saavuttivat 30.1.2018 liittotason neuvottelutuloksen koskien Paltan erityis- alojen (ns. EPA-sektori) työehtosopimuksia.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry, Pal- kansaajajärjestö PARDIA ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry so- pivat Paltan Infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen osapuolina työ- ehtosopimuksen uudistamisesta neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavaa:
2. Sopimuskausi
Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 - 31.1.2021
Sopimus on voimassa 31.1.2021 saakka, mikäli liittotason sopimusosapuo- let pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020 – 31.1.2021 palkan- tarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 mennessä sopimuk- seen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.
Sopimus jatkuu 31.1.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
3. Palkantarkistukset vuosina 2018 ja 2019 1.4.2018
Palkkoja korotetaan 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella Palkkoja korotetaan 0,5 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.
0,5 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käyte- tään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden marraskuun 2017 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluot- tamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2018 mennessä. Mi- käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,1 % ja työnantaja päättää 0,4 %.
Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4
%:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2018 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.
1.4.2019
Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella Palkkoja korotetaan 0,6 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.
0,6 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käyte- tään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden marraskuun 2018 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluot- tamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2019 mennessä. Mi- käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,2 % ja työnantaja päättää 0,4 %.
Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4
%:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2019 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.
Kolmannen sopimusvuoden 2020 palkantarkistukset
Liittotason sopimusosapuolet neuvottelevat vuoden 2020 palkantarkistus- ten tasosta ja mallista 15.11.2019 mennessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.
Palkkataulukot ja euromääräiset lisät
Taulukoita korotetaan 1.4.2018 lukien 1,1 % ja 1.4.2019 lukien 1,0 %. Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2018 lukien 3,2 %.
4. Tekstimuutokset 1.2.2018 lukien
A) Infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen tekstimuutokset
4.1. Takaisinottovelvollisuus (19 §)
Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ään lisätään lause:
Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.
4.2. Koeaika (2 §)
Työehtosopimuksen Yleiset määräykset -kohdassa 2 § Työsuhteen alka- minen lisätään 1. kappaleen ensimmäisen ja kolmannen virkkeen väliin seuraava uusi virke:
Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta.
4.3. Adoptiovanhemman asema (53 §)
53 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus
Työehtosopimuksen Xxxxxx syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot– koh- dassa 53 § Äitiys- ja isyysvapaan palkallisuus lisätään uusi 3 kappale:
Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adop- tioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.
Muutettuun 53 §:ään lisätään uusi 4. kappale (nykyinen 3. kappale):
Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan al- kamista vähintään kuusi kuukautta.
4.4. Osasairausvapaan vaikutus lomarahaan (70 §)
Työehtosopimuksen Vuosiloma ja lomaraha -kohdassa 70 § Vuosiloman määräytyminen lisätään pykälän 9. kohdassa Lomaraha kohdan 2. kappa- leen perään uusi 3. kappale:
Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää loma- rahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.
B) Destia Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekstimuutokset
4.5 Arkipyhämääräysten ja ilta- ja yötyökorvausten selkeyttäminen toimistotyössä (9 §, 11 §, 12 § ja 14 §)
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset toimisto- työssä kohdassa 9 § Lisä- ja ylityö kohdasta poistetaan pykälän 4. kappale:
9 § Lisä- ja ylityö
Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen työajan tai osa-aikaisen työajan taikka arkipyhäviikkojen tämän pykälän 2 momentin mukaisen työ- ajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhan- nusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla.
Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
Edellä 3 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai va- punpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on toimistotyössä 30 tunnin 15 mi- nuutin lisäksi tehty työ.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset toimisto- työssä kohdassa 11 § Ylityökorvaukset poistetaan pykälän 4. kappale:
11 § Ylityökorvaukset
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökor- vauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.
Viikoittaisen ylityön 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityökorvausta.
Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäi- syyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan toimistotyössä viikoittaisen yli- työn 16 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yk- sinkertainen tuntipalkka.
Ylityökorvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana.
Ylityön enimmäismäärien osalta noudatetaan mitä viikkotyön osalta on sovittu 20 §:n 5 ja 6 momentissa.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset toimisto- työssä kohdassa 12 § Ilta- ja yötyökorvaukset poistetaan pykälän 3. kappa- leen viimeinen virke:
12 § Ilta- ja yötyökorvaukset
Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökor- vauksena tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Edellä sanottuja korvauksia maksetaan säännöllisen työajan työtunneilta toimihenkilölle, jonka työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu sanotuille ajoille. Jos työ on ylityötä tai sunnuntaityötä ja se tehdään välittömästi ilta- tai yötyökorvaukseen oikeuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suori- tettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset toimisto- työssä kohdan 14 § Aattopäivänkorvaus poistuu:
14 § Aattopäivänkorvaus
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00–18.00 väli- senä aikana tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, mak- setaan aattopäivänkorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaa- va korvaus.
4.6. Arkipyhämääräysten ja ilta- ja yötyölisien selkeyttäminen viikko- työssä (20 §, 21 §, 26 §, 27 § ja 32 §)
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdassa 20 § Yli- ja lisätyö poistetaan pykälän 3. kappale:
20 § Yli- ja lisätyö
Viikkotyössä ylityötä on 16 §:n tai 36 §:n mukaisen säännöllisen vuoro- kautisen tai viikoittaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
Viikkotyössä lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 18 §:n mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai va- punpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on 32 tunnin lisäksi tehty työ.
Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaoloai- kaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista säännöllistä työaikaa lasket- taessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestel- män mukaista työaikaa.
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona ka- lenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana.
Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia edellisessä mo- mentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Työ- aikalain mukaisen lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodes- sa.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdassa 21 § Ylityökorvaus poistetaan pykälän 3. kappale:
21 § Ylityökorvaus
Viikkotyössä maksetaan
1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2) viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perus- tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikoittaista ylityökorvausta.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäi- vän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla korotettu perus- tuntipalkka.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdassa 26 § Iltatyölisä viikkotyössä poistetaan pykälän 3. kappa- le:
26 § Iltatyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.
Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan ilta-työlisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdassa 27 § Yötyölisä viikkotyössä poistetaan pykälän 3. ja 4. kappaleet:
27 § Yötyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.
Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työlisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enin- tään kello 12.00 saakka.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdan 32 § Aattopäivänlisä viikkotyössä poistuu:
32 § Aattopäivänlisä viikkotyössä
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 välise- nä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta perustunti- palkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustun- tipalkasta.
- Työehtosopimuksen Säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset viikko- työssä kohdan 34 § Hälytysluonteinen työ pykälän 2. kappaleesta poiste- taan kellonaikarajoitukset.
34 § Hälytysluonteinen työ
Jos työaikalain alainen toimihenkilö, joka ei ole varalla- tai tavoitettavissa- olossa, kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus (palkkatekijätunnus TI:213). Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo
07.00 eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään (palkkatekijä- tunnus TI:214).
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Kello 17.00–07.00 välisenä aikana ja työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä kellonajoista riippumatta hälytysluonteisessa työssä maksetaan 100
%:lla korotettu palkka (palkkatekijätunnus TI:212). Hälytysluonteisen työn korvaus sisältää mahdollisen ylityön korotusosan.
4.7 Euromääräiset korvaukset ja pöytäkirjamerkinnät
67 § Matka- ja muuttokustannusten korvaukset
- Työehtosopimuksen Erinäiset korvaukset kohdassa 67 § Matka- ja muut- tokustannusten korvaus pykälän 3.1 kohdan mukaiset työmaalle siirrettyjen päivittäiset matkustamiskustannusten korvaukset ovat 1.1.2018 – 31.12.2018 seuraavat:
yli 5 km 5,04 euroa / työpäivä
11 - 20 km 9,24 euroa / työpäivä
21 - 30 km 17,64 euroa / työpäivä
31 - 40 km 26,04 euroa / työpäivä
41 - 50 km 34,44 euroa / työpäivä
51 - 60 km 41,44 euroa / työpäivä
61 - 70 km 46,44 euroa / työpäivä
71 - 80 km 51,44 euroa / työpäivä
69 § Luolalisä
Toimihenkilölle maksetaan olosuhdelisänä luolalisää tunneli- ja kalliosuoja- töissä rakennusvaiheen aikana 1.4.2018 lukien 14,63 euroa päivä.
Pöytäkirjamerkintä / hoidon työmaapäälliköt Tavoitettavissaolokorvaus
Hoidon työmaapäälliköiden, joilla on kokonaispalkka, talvikauden tavoitet- tavissaolokorvaus 1.4.2018 lukien on 516 €/ vko.
Kesäpäivystyksestä maksetaan vappu-, helatorstai- ja juhannusviikoilta 1.4.2018 lukien 526 €/ vko ja muilta viikoilta 443 €/vko.
4.8 Paikalliset yrityskohtaiset sopimukset Vuosiloman pituus ja lomapalkkalaskenta (70 §)
Destia Oy:ssä sovittiin 8.6.2017 seuraavista muutoksista yrityskohtaiseen työehtosopimukseen koskien vuosiloman pituutta ja lomapalkkalaskentaa:
Infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 70 §:n 2 kohdan 2 momentti ja taulukko A muuttuu seuraavasti:
Taulukko A
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Samalla muuttuu infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 70 §:n 7 kohdan 1 momentti ja 70 §:n 7 kohtaan lisätään uusi 2 momentti:
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä. Loma-ajan palkka lasketaan kertomalla näin saatu lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.
Jos edellä 1 momentin mukaisesti laskettu loma-ajan palkka ei vastaa toi- mihenkilölle muutoin maksettavaa palkkaa, niin palkka oikaistaan palkan- maksun yhteydessä niin, että maksettava palkka vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
5. Mahdollisuus sopia yrityskohtaisista järjestelyistä
Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia järjestelyistä, jotka poik- keavat tästä työehtosopimuksesta.
6. Noudatettavat PALTA ry:n sopimukset
Infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla noudate- taan seuraavia PALTA ry:n työehtosopimuksia:
- matkakustannusten korvaamista koskeva sopimus
- muuttokustannusten korvaamista koskeva sopimus
- yleissopimus
- irtisanomissuojasopimus
7. Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvauksia tarkistetaan 1.1.2019 ja 1.1.2020.
8. Työpäälliköiden työehdot
Työpäälliköiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella tästä työehtosopi- muksesta poiketen seuraavasti:
- Työpäällikölle sovitaan kokonaispalkka, joka sisältää kaikki työaikakor- vaukset.
- Työajan lyhentämistä koskevaa työehtosopimuspöytäkirjaa ei sovelleta työpäällikön työhön.
9. Harjoittelupaikkojen tarjoaminen
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että Destia Oy voi tarjota harjoittelupaikko- ja alan opiskelijoille, vaikka yrityksessä on käyty yt-neuvottelut.
10. Insinöörioppilaiden palkkaus
Insinöörioppilaiden palkkaus määräytyy Destian suosituksen mukaisesti. Silloin kun kysymyksessä on pitempiaikainen palvelussuhde, palkkaus voi- daan kuitenkin määritellä toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän mukaisesti.
11. Siirretty työaika konsulttipalvelujen maastotöissä
Siirretty työaika voidaan konsulttipalveluiden maastotöissä ottaa käyttöön tarvittaessa samalla periaatteella kuin infra-alan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu teiden kunnossapidon siirretystä työajasta.
12. Noudatettavat sopimukset ja soveltamisohjeet
Todettiin, että toimihenkilöihin sovelletaan:
- Työmaalle siirrettyjen matkakustannusten korvauksia koskevaa so- veltamisohjetta
- Teknisten toimihenkilöiden kokonaispalkkausta työaikalisällä koske- vaa sopimusta
- Teknisten toimihenkilöiden tavoitettavissaolosopimusta
- Toimihenkilöiden erilliskorvauksia koskevaa soveltamisohjetta.
13. Keskeytymätön kolmivuorotyö kelikeskuksissa
Todettiin, että kelikeskuksissa noudatetaan TAL 6 §:n mukaista työaikaa (keskeytymätön kolmivuorotyö).
14. Henkilöstön vähentämistä koskeva yt-menettely ja lomautusmenettely kausi- luonteisessa työssä
Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että pääluottamusmiesten
/luottamusmiesten kanssa käsitellään toimihenkilöiden ja työntekijöiden irti- sanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä koskevat asiat.
Yt-neuvottelut käydään paikallisella tasolla niissä tulosyksiköissä, joita hen- kilöstön vähentämistarve koskee. Yt-neuvottelujen aikana etsitään henkilö- tasolla ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi uudelleensijoittaminen, koulutus uusiin tehtäviin ja työsuhteen päättäminen sopimalla.
Osapuolet ovat 1 ja 2 momentista poiketen sopineet lomautusmenettelystä kausiluonteisessa työssä seuraavasti:
1. Tuotannollisella perusteella toteutettavat lomautukset eivät kuulu yhteis- toimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin silloin kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen kausivaihtelu edellyttäen, että toi- mihenkilön kanssa on työsopimuksella sovittu kausiluonteisesta työstä ja tämän kohdan mukaisesta lomautusmenettelystä.
Tässä työehtosopimuksessa kausivaihtuvuudella tarkoitetaan sellaista ti- lannetta, että vuodenajasta johtuvasta syystä työtä ei tehdä talviaikana.
2. Toimihenkilön lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoi- tusaikaa. Lomautusilmoitusta antaessaan työnantajan tulee yhdessä toimihenkilön ja luottamusmiehen kanssa todeta toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.
15. Takaisinottovelvollisuuden rajoittaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus voidaan ra- joittaa työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa työnantajan ja toimihenkilön tekemällä sopimuksella sellaisiin työmaihin ja työpaikkoihin, joissa toimihenkilö voi käydä päivittäin työssä vakituisesta asunnostaan paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioiden.
16. Jatkuvan neuvottelun periaate
Työnantajan ja työntekijäyhdistyksen välillä noudatetaan jatkuvan neuvotte- lumenettelyn periaatteita.
17. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot
Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien toi- mihenkilöiden lukumäärän perusteella 1.4.2018 lukien palkkio alla olevan taulukon mukaisesti:
Taulukko 1.4.2018 alkaen:
Palkkio €/kk | |||
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Pääluottamus- mies | Luottamus- mies | Työsuojelu- valtuutettu |
3 – 30 | 140 | 90 | 68 |
31 – 100 | 151 | 105 | 79 |
101 – 200 | 227 | 161 | 121 |
201 – 400 | 256 | 182 | 136 |
401 tai enemmän | 298 | 226 | 157 |
Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan
18. Työryhmät
Sopimusosapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät:
1. Rakennetyöryhmä
Työryhmän tarkoituksena on käydä läpi ja kehittää Paltan erityisalojen (EPA-sektori) työehtosopimusten (yleinen työehtosopimus, infra-alan työ- ehtosopimukset, korjaamoalan työehtosopimukset, tarkastusalan työehto- sopimus ja testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus sekä yleissopimus ja irtisanomissuojasopimus) rakennetta ja tekstejä huomioiden ajantasainen lainsäädäntö sekä selkeyttää kaikkien EPA-sektoriin kuuluvien työehtoso- pimusten kirjauksia, mm. paikallisesta sopimisesta.
Lisäksi työryhmässä laaditaan Etätyölle suositussopimus ja tarvittaessa modernisoidaan työehtosopimusten sanamuotoja ja poistetaan päällekkäi- syyksiä.
2. Työelämä 2020 - työryhmä
Työryhmän tarkoituksena on pyrkiä edistämään työelämän laadun, työhy- vinvoinnin ja tuottavuuden parantamista kehittämällä työolosuhteita ja työtä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaamiseksi. Työryhmässä selvite- tään valtakunnallisen Työelämä 2020- ohjelman vireillä olevia hankkeita ja laaditaan suositus EPA-sektorille yritysten käytettävissä olevista toimenpi- teistä, joilla vaikutetaan mm. työurien pidentämiseen, työssäjaksamiseen ja yleiseen työhyvinvointiin.
3. Työpaikkaohjaajat-työryhmä
Työryhmän tarkoituksena on laatia yrityksille ohjeistusta työpaikoilla tapah- tuvaan koulutussopimuksella ja oppisopimuksella liittyvään opiskeluun sekä muihin opintoihin liittyviin harjoitteluihin ja opinnäytetöihin. Työryhmä tutus-
tuu ammatillisen koulutuksen reformin tuomiin uudistuksiin ja laatii ohjeis- tusta koskien työpaikkaohjaajien asemaa.
Osapuolet sopivat, että työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi sopimus- kauden loppuun mennessä, paitsi Työpaikkaohjaajat-työryhmän (nro 3) määräaika päättyy jo 31.8.2018.
4. Yrityskohtaiset työryhmät
Yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän
• työaikamääräysten uudistamiseksi. Työryhmä valmistelee työaika- lain mahdollistamien joustojen käyttöönoton, jos uusi työaikalaki tu- lee voimaan sopimuskauden aikana.
• työehtosopimuksen uudistamiseksi. Työryhmä tekee työehtosopi- muksen kokonaistarkastelun ja valmistelee ehdotukset työehtosopi- muksen kehittämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.
19. Voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edellytyk- sin:
Sopimuskausi jatkuu 31.1.2021 saakka, mikäli liittotason sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuo- den 2020 palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020-31.1.2021 palkan- tarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 sopimukseen, päättyy tämä työehtosopimus automaattisesti ilman irtisanomista 31.1.2020.
31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irti- sanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä.
Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
Pöytäkirja vuosilomasta
Yrityskohtainen työehtosopimus vuosilomista TES:160, TES:161
Pöytäkirja infra-xxxx toimihenkilöitä ja infra- alan työntekijöitä koskevasta Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Ylemmät Toi- mihenkilöt YTN ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisestä työehto- sopimusneuvottelusta 6. päivänä helmikuuta 2012.
Yrityskohtainen työehtosopimus:
Keskustason [17.11.2011] tehdyn infra-alan toimihenkilöiden työehtosopi- muksen ja [17.11.2011] tehdyn infra-alan työntekijöiden työehtosopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten lisäksi noudatetaan seuraavia määräyk- siä:
1 §
Destia Oy:n palveluksessa olevalla toimihenkilöllä ja työntekijällä, joka on Destia Tieliikelaitoksen palveluksessa viimeistään 31.3.2007 saavuttanut liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 §:n mukaisen 15 vuoden vuo- silomaan oikeuttavan palvelusajan, on oikeus saada vuosilomaa säännölli- seen työaikaan kuuluvina työpäivinä laskettuina kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta seuraavasti:
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 15 | 18 | 20 | 23 | 25 | 28 | 30 |
Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 §:n mukaisen 15 vuoden vuo- silomaan oikeuttavan palvelusajan kertymisen piirissä säilyvät ne Destia Oy:n palveluksessa olevat toimihenkilöt ja työntekijät, joiden yhdenjaksoi- nen palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.2001 ja joiden palvelussuhteessa ei ole yli kuuden kuukauden keskeytystä sekä ne Destia Oy:n palvelukses- sa olevat toimihenkilöt ja työntekijät, joilla on 1.4.2007 mennessä yhteensä vähintään 10 vuotta liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 §:n mu- kaista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Jos tällaisella toimihenkilöllä ja työntekijällä on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ennen lomakau- den alkamista yhteensä vähintään 15 vuotta, hänellä on oikeus saada vuo- xxxxxxx kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta yllä olevan taulu- kon mukaan.
2 §
Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus vuosilomien lyhentämistä vastaa- vaan lomakauden ulkopuolella pidettävään palkattomaan työvapaaseen sopimalla siitä tapauskohtaisesti esimiehen kanssa. Toimihenkilön ja työn- tekijän on ilmoitettava esimiehelle tarkoituksesta käyttää oikeuttaan työva- paaseen ennen lomakauden päättymistä. Työvapaa on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkamista.
Soveltamisohje: Lisäpäivät lasketaan työpäivinä. Niillä henkilöillä, joilla oli aikaisempien vuosilomasäännösten mukaan oikeus talvi- lomapidennyksineen 45 päivän lomaan, lisäpäiviä voi olla enin- tään 8. Niillä henkilöillä, joilla oli aikaisempien vuosilomasäännös- ten mukaan oikeus talvilomapidennyksineen 36 päivän vuosilo- maan, lisäpäiviä voi olla enintään 5.
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt teke- mästä työtä edellä 1 momentissa tarkoitetun palkattoman työvapaan vuok- si.
Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus saada edellä 1 momentissa tarkoi- tetun palkattoman työvapaan aikana sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta.
3 § Tämä sopimus on voimassa 1.3.2012 lukien.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n puolesta: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n puolesta: Palkansaajajärjestö Pardia ry:n puolesta:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puolesta:
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus
TES:160, TES:161
Pöytäkirja infra-xxxx toimihenkilöitä ja infra- alan työntekijöitä koskevasta Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Ylemmät toimi- henkilöt YTN ry:n, Palkansaajajärjestö Par- dia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisestä työehtosopimusneuvotte- lusta 6. päivänä helmikuuta 2012.
Destia Oy:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden työ- ajan lyhentämistä koskeva sopimus:
1 §
Toimihenkilön ja työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukai- sessa viikkotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa.
2 §
Työajan lyhennystä ansaitaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti viikko- työ ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä ja työntekijällä on enintään 30 työ- päivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
3 §
Työajan lyhennystä kertyy 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työaikamuo- doissa jokaiselta sellaiselta vuosilomaan oikeuttavalta lomanmääräytymis- kuukaudelta, jolta työnantaja maksaa toimihenkilölle tai työntekijälle nor- maalin palkan, 1.1.2017 lukien seuraavasti:
1. Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus enintään 25 työpäivän mittaiseen vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy 0,75 työpäivää vastaava vapaa (6 h) edellä tarkoitetulta lomanmääräy- tymiskuukaudelta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilöl- le työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisesti 12 täydel- tä lomanmääräytymiskuukaudelta, työajan lyhennyksen määrä on yhteensä 9 työpäivää vastaava vapaa.
2. Niille toimihenkilöille ja työntekijöille, joilla on oikeus 25 työpäivää pitempään vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy 0,6 työpäivää vastaava vapaa (4 t 48 min) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymis- kuukaudelta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilölle työ- ajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisesti 12 täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta, työajan lyhennyksen määrä on yh- teensä 7 työpäivää vastaava vapaa.
4 §
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava toimihenkilölle ja työn- tekijälle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.
Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan, jolleivät työnantaja ja henkilö sovi vapaan antamisesta lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Annettaessa vapaata työvuoro kerral- laan noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.
Jos toimihenkilön tai työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä va- paata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.
Jos vapaata ei ole pidetty seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tai sovittu vapaan siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla koro- tettu palkka.
Xxxxxx toimihenkilö tai työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tarkoittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttä- nyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilis- tä liikaa maksettu palkka.
5 §
Työajan lyhentäminen tapahtuu kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ja työn- tekijöillä ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tai työntekijän pyynnöstä työnantaja ja henkilö voivat työsuhteen aikana sopia, että vapaan antamisen sijasta maksetaan kertyneeltä vapaalta yksinkertai- nen perustuntipalkka.
Palkkaliitteen 1 piiriin kuuluville tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan pekkasvapaalta aikapalkan mukainen henkilökohtainen tuntipalkka sisältä- en työkohtaisen lisän 8 tunnilta kuitenkin enintään työntekijän keskimääräi- sen säännöllisen vuorokautisen työajan pituiselta ajalta.
6 §
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
7 §
Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaa- vasti.
8 § Tämä sopimus on voimassa 1.3.2012 lukien.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n puolesta: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n puolesta: Palkansaajajärjestö Pardia ry:n puolesta:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puolesta:
LIITE
SOPIMUS DESTIAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
1 §. Soveltamisala
Destian toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää sovelletaan tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin.
2 §. Destian toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä
Destian toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä muodostuu:
• tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmästä
• henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmästä.
Palkkausjärjestelmän tulee toteuttaa yleisesti hyväksyttyjä palkkapoliittisia periaatteita:
− samasta/samanarvoisesta työstä sama palkka
− paremmasta työsuorituksesta parempi palkka
3 §. Palkkaperusteet
Kokonaispalkka
1. Toimihenkilölle sovitaan kokonaispalkka. Taulukon mukainen palkka on tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa ja loppuosa on henkilökoh- taista palkanosaa.
Tehtävien vaativuuteen perustuva palkka
2. Toimihenkilön tehtävien vaativuustaso määritellään viitetehtävänku- vausten pohjalta. Tehtävien vaativuusryhmät ja viitetehtävänkuvaukset ovat liitteenä 1. Infrasuunnittelun vaativuusryhmät ja viitetehtävänku- vaukset ovat liitteenä 2.
3. Tehtävän vaativuuden perusteella toimihenkilö on oikeutettu vaativuus- tason mukaiseen palkkaan.
4. Konsernin henkilöstöhallinto ja pääluottamusmiehet arvioivat tarvittaes- sa tehtävän vaativuuden myös pisteytyksen kautta.
Henkilökohtainen palkanosa
5. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan Destian toimihenkilöiden suoriutumisarviointijärjestelmällä. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvi- ointijärjestelmä on liitteenä 3. Suoriutumistekijät ovat:
− Tuloksellisuus
− Vastuuntunto
− Yhteistyötaidot
− Ammattitaito
Henkilökohtainen palkanosa:
− pitkäaikainen hyvä suoriutuminen, joka johtaa pysyvään palkantar- kistukseen
− hyvä suoriutuminen projektissa tai vastaavassa voidaan palkita mää- räaikaisella henkilökohtaisella palkanlisällä esim. yhden vuoden tai projektin keston ajaksi
• palkantarkistus on mahdollista myös silloin kun toimihenkilö saa uusia tehtäviä, vaikka tehtävien muutos ei ole niin suuri, et- tä vaativuusryhmä muuttuu
6. Palkantarkistusesitykseen on liitettävä voimassa oleva henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi.
7. Henkilöllä, jonka arvioitu henkilökohtainen suoriutuminen on tasoa 2 (täyttää vaatimukset, hyvä suoritus), tulee henkilökohtaisen palkanosan olla niin suuri, että kokonaispalkka on vähintään 20 % korkeampi kuin vaativuustason mukainen palkka.
8. Jos henkilökohtaisen suoriutumisen arvio on tasoa 1, esimies ja toimi- henkilö laativat yhdessä henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman suo- riutumistason korjaamiseksi.
4 §. Vaativuustason määritys
1. Vaativuustason määrittämistä varten toimihenkilö ja esimies laativat yh- dessä toimihenkilön tehtävänkuvauksen. Esimies ja palkkausjärjestel- män vastuuhenkilö suorittavat vaativuusarvioinnin, jonka perusteella päätetään työjärjestyksen mukaisesti vaativuustaso. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedoksi vaativuusarviointi ja sen perusteet.
2. Tehtävänkuvauksen ajantasaisuus tarkistetaan tulos- ja tavoitekeskus- telun yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Esimiehen toimesta vaa- tivuustason muutokset arvioidaan silloin, kun toimihenkilön tehtävät olennaisesti muuttuvat. Aloitteen vaativuusarvioinnin suorittamisesta voi tehdä myös toimihenkilö tai häntä edustava luottamusmies.
3. Toimihenkilöllä on oikeus saada oman toimensa vaativuusarviointitiedot perusteluineen.
5 § Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi
1. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin kohteena on toimihenkilön selviytyminen työstä ja siinä asetetuista tavoitteista. Toimihenkilön työ- suoritusta, aikaansaannoksia ja työkäyttäytymistä verrataan tehtävän vaativuuden arvioinnin pohjana olevaan tehtävänkuvaukseen, tulos- ja tavoitekeskustelussa asetettuihin tavoitteisiin ja muihin organisaation ja esimiehen ilmaisemiin tavoitteisiin. Kun tehtävän vaativuusryhmä muut- tuu, toimihenkilön henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan uudel- leen.
2. Arviointi tehdään käyttäen suoriutumisarviointilomaketta (liite 3) ja siitä annetaan sanallinen ja numeraalinen palaute. Henkilökohtaisen suoriu- tumisen arvioinnin tekee lähin esimies esimiehen ja toimihenkilön väli- sen tulos- ja tavoitekeskustelun yhteydessä vähintään kerran vuodessa.
Arvioinnin perusteella esimies tekee tarvittaessa esityksen toimihenki- lön henkilökohtaisen palkanosan tarkistamiseksi, jonka perusteella pää- tetään työjärjestyksen mukaisesti henkilökohtainen palkanosa. Toimi- henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitie- dot ja niiden perusteet siinä tulos- ja tavoitekeskustelussa, jossa arvi- ointi tehdään.
3. Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehdään viimeistään puolen vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut Destian pal- velukseen
6 §. Palkan tarkistaminen
1. Kokonaispalkan tarkistamisen perusteena on vaativuus- tai suoriutumis- tason muutos. Kokonaispalkkaa määriteltäessä voidaan ottaa huomi- oon myös asianomaisen alan yleinen palkkataso.
2. Tehtävien muuttuessa vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nou- see. Kun tehtävän vaativuusryhmä muuttuu korkeammaksi, siitä seuraa palkankorotus. Mikäli tehtävien muutos johtaisi vaativuustason alene- miseen, on työnantajan selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät si- ten, että vaativuustaso säilyy ennallaan. Jos tämä ei ole mahdollista, tehtävän vaativuuteen perustuva palkka voi määräytyä alemman vaati- vuustason mukaisesti aikaisintaan irtisanomisajan kuluttua tehtävän vaativuustason vahvistamisesta lukien.
3. Mikäli vuotuisessa tulos- ja tavoitekeskustelussa todetaan suoriutumis- tason alentuneen, sovitaan yhteisesti työsuorituksen parantamista tu- kevista toimenpiteistä. Uusi arviointi tehdään seuraavassa tulos- ja ta- voitekeskustelussa kuitenkin aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoriutumistaso ei uuden arvioinnin mu- kaan ole parantunut ennalleen, voidaan henkilökohtainen palkanosa tarkistaa uutta arviointia vastaavaksi.
7 §. Sijaisuuskorvaukset
Tehtävänkuvaukseen kuuluvat sijaisuudet otetaan huomioon vaativuusta- son ja kokonaispalkan määrityksessä. Tällaisia ovat vuosilomasijaisuudet ja lyhyet sairauslomasijaisuudet. Pitkäaikaisten sijaisuuksien ja sellaisten sijaisuuksien osalta, joita ei ole huomioitu vaativuustason määrittelyssä, ar- vioidaan tehtävien vaativuus ja jos tehtävä sijoittuu korkeampaan vaati- vuusryhmään tehdään määräaikainen palkkauksen muutos. Korvauksen suorittaminen edellyttää vähintään kaksi viikkoa kestävää sijaisuutta. Sijai- suusjaksojen tulee olla vähintään viikon mittaisia ja niistä tulee sopia sa- malla sopimuksella. Sijaisuuskorvauksena suoritetaan korvaus, joka vastaa tehtävän vaativuustason nousua ja työmäärän lisääntymistä.
8 §. Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Jos tehtävien vaativuustason määrittämisestä syntyy erimielisyyksiä, toimihenkilö tai luottamusmies voi ottaa asian esille esimiehen tai palk- kausasiassa ratkaisuvaltaa käyttävän muun työnantajan edustajan tai palkkausjärjestelmän vastuuhenkilön kanssa.
2. Tarvittaessa toimihenkilö tai toimihenkilön pyynnöstä luottamusmies voi neuvotella esimiehen tai palkkausasiassa ratkaisuvaltaa käyttävän muun työnantajan edustajan kanssa toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan perusteista ja määrästä.
3. Jos yksimielisyyteen tehtävän vaativuustason määrittämisestä ei päästä tai jos on syntynyt erimielisyys palkkausjärjestelmän soveltamisen peri- aatteista, erimielisyys tulee saattaa ensisijaisesti konsernin henkilöstö- hallinnon ja pääluottamusmiehen välillä selvitettäväksi. Tarvittaessa erimielisyys käsitellään työehtosopimuksen mukaisessa erimielisyyk- sien neuvottelujärjestyksessä.
9 §. Muut määräykset
Muilta osin toimihenkilön palkkauksessa ja palkanmaksussa noudatetaan infra-alan toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten määräyksiä.
10 §. Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö
1. Työnantaja laatii palkkausjärjestelmän seurantaan tarvittavat tilastot ja luovuttaa ne sopijajärjestöjen käyttöön erikseen sovittavalla tavalla.
2. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja kokonaispalkasta palk- katekijöittäin eriteltynä sekä yritystasoiset palkkausjärjestelmän seuran- tatiedot.
VAATIVUUSRYHMÄT JA VAATIVUUSTASON MUKAISET PALKAT
Vaativuusryhmä | Vaativuustason mukainen palkka euroa / kuukausi 1.4.2018 lukien |
9 | 4228 |
8 | 3591 |
7 | 2958 |
6 | 2573 |
5 | 2262 |
4 | 2100 |
3 | 2014 |
2 | 1942 |
1 | 1810 |
Kesäharjoittelijan palkka voi olla 60 % vaativuusryhmän 1 palkasta = 1086
€/kk. Insinöörioppilaiden palkkaus määräytyy Destian suosituksen mukai- sesti.
VAATIVUUSRYHMÄ 9
Projektijohtaja
Suuren rakennushankkeen projektijohtaja, joka osallistuu aktiivisesti töiden hankintaan ja tarjoustoimintaan. Liikevaihto on suuruusluokaltaan vähin- tään 20 M€.
Johtamistehtävä, jossa on muuttuva toimintaympäristö ja asiakas- kunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, tarjouslasken- taosaamista, liiketalousosaamista, sopimusosaamista, esimiestaito- ja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on huo- mattava / suuri. Tehtävään sisältyy merkittävässä määrin asiakas- kontakteja, markkinointia ja myyntiä. Tehtävän osaamistaso edellyt- tää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 8 vuotta käy- tännön kokemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 8
Controller
Controller, joka vastaa tulosyksikön liiketoiminnan suunnittelusta, budje- toinnista, raportoinnista, tulosennusteen kokonaisuudesta ja analyyseistä.
Vaativa asiantuntija- ja esimiestehtävä, jossa on vaihteleva toimin- taympäristö ja asiakaskunta. Tehtävä edellyttää analysointi- ja rat- kaisutaitoja, talousosaamista, johtamistaitoja, yhteistyökykyä ja it- senäistä päätöksentekoa. Vaikutus tulosyksikön ja liiketoimintayksi- köiden tulokseen on huomattava. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi ylempää korkeakoulututkintoa ja vähintään 3 vuotta käytännön kokemusta.
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon isoja/useita alueurakoita ja pieniä rakennushankkeita tai työpäällikkö, jolla on johdettavaan liiketoimin- tayksikön isoja/vaativia rakennushankkeita. Liikevaihto on suuruusluokal- taan vähintään 9 M€.
Johtamistehtävä, jossa on muuttuva toimintaympäristö ja asiakas- kunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, tarjouslasken- taosaamista, liiketalousosaamista, sopimusosaamista, esimiestaito- ja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Tehtävä voi edellyttää jonkin alan erikoisasiantuntemusta. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätök- sentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on huomattava / suuri. Tehtävään sisältyy merkittävässä määrin asiakaskontakteja, markkinointia ja myyntiä. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimer- kiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 5 vuotta käytännön ko- kemusta.
Yksikön päällikkö
Yksikön päällikkö, jolla on johdettavanaan palvelupäälliköitä ja asiantuntijoi- ta, joilla on johdettavaan liiketoimintayksikön mittaus- ja tutkimusprojekteja. Liikevaihto on suuruusluokaltaan vähintään 9 M€.
Johtamistehtävä, jossa on muuttuva toimintaympäristö ja asiakas- kunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, tarjouslasken- taosaamista, liiketalousosaamista, sopimusosaamista, esimiestaito- ja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Tehtävä voi edellyttää jonkin alan erikoisasiantuntemusta. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätök- sentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on huomattava / suuri. Tehtävään sisältyy merkittävässä määrin asiakaskontakteja, markkinointia ja myyntiä. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimer- kiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 5 vuotta käytännön ko- kemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 7
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon alueurakoita ja pieniä raken- nushankkeita tai työpäällikkö, jolla on johdettavaan liiketoimintayksikön ra- kennushankkeita. Liikevaihto on suuruusluokaltaan keskimäärin 5 – 8 M€.
Johtamistehtävä, jossa on muuttuva toimintaympäristö ja asiakas- kunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, tarjouslasken- taosaamista, liiketalousosaamista, sopimusosaamista, esimiestaito- ja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on huo- mattava / suuri. Tehtävään sisältyy merkittävässä määrin asiakas- kontakteja, markkinointia ja myyntiä. Tehtävän osaamistaso edellyt- tää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 5 vuotta käy- tännön kokemusta.
Hankintapäällikkö
Hankintapäällikön tehtävä, johon kuuluu yritystasoisia tehtäviä merkittävis- sä hankintakategorioissa.
Vaativa johtamis-/asiantuntijatehtävä, jossa on vaihteleva toimin- taympäristö ja toimittajakunta. Tehtävä edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, kansainvälisten markkinoiden tuntemusta ja itsenäistä päätöksentekoa. Vaikutus liiketoimintayksiköiden tulokseen on huomattava. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöö- rin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuotta käytännön kokemusta.
Palvelupäällikkö
Palvelupäällikkö, jolla on johdettavanaan mittaus-, tutkimus- tai laboratorio- päälliköitä, joilla on johdettavaan liiketoimintayksikön mittaus- ja tutkimus- projekteja. Liikevaihto on suuruusluokaltaan 1 - 2 M€.
Johtamistehtävä, jossa on osittain muuttuva toimintaympäristö ja asiakaskunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, tar- jouslaskentaosaamista, liiketalousosaamista, sopimusosaamista, esimiestaitoja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Tehtävä voi edel- lyttää jonkin alan erikoisasiantuntemusta. Tehtävä edellyttää osit- tain itsenäistä päätöksentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulok- seen on huomattava / suuri. Tehtävään sisältyy merkittävässä mää- rin asiakaskontakteja, markkinointia ja myyntiä. Tehtävän osaamis- taso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 5 vuotta käytännön kokemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 6
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon alueurakoita ja rakennus- hankkeita. Liikevaihto on suuruusluokaltaan keskimäärin 2 - 4 M€.
Johtamistehtävä, jossa on pääosin vakiotyyppinen toimintaympäris- tö ja osin vaihteleva asiakaskunta. Ratkaisut edellyttävät eri lähteis- tä saatavan tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arvi- ointia ja yhteensovittamista sekä osassa ratkaisuja myös tiedon sy- vällistä soveltamista. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on huomattava. Tehtävään sisältyy asiantuntijatasoista vaikuttamista toisten henkilöiden mieli- piteisiin ja toimintaan sekä merkittävässä määrin asiakaskontakteja,
markkinointia ja myyntiä. Vaatimuksena on hyvä asioiden esittämis- taito. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuotta käytännön kokemusta.
Hankintainsinööri
Hankintainsinööri, joka ohjaa ja johtaa liiketoimintayksiköitä, projekteja ja tarjoustoimintaa hankintatoiminnassa ja vastaa keskitettyjen hankintojen tekemisestä sovitun työnjaon mukaisesti.
Vaativa asiantuntijatehtävä, jossa on vaihteleva toimintaympäristö ja toimittajakunta. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa, oma-aloitteisuutta, kokonaisuuksien hallintaa ja yhteistyökykyä. Vaikutus liiketoimintayksiköiden tulokseen on kohtalainen / huomat- tava. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuotta käytännön kokemusta.
Tarjouslaskija
Tarjouslaskija, joka vastaa projektien tarjouslaskennasta sekä toiminta- ja laatusuunnitelmien tekemisestä.
Asiantuntijatehtävä, jossa on vaihteleva toimintaympäristö ja asia- kaskunta. Tehtävä edellyttää numerotarkkuutta, innovatiivisuutta, oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja projektikokemusta. Vaikutus liiketoimintayksikön tulokseen on kohtalainen / huomattava. Tehtä- vän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuotta työkokemusta.
Järjestelmäasiantuntija
Järjestelmäasiantuntija, joka vastaa henkilöstö- tai taloustoiminnon järjes- telmien ylläpidosta ja kehittämisestä.
Asiantuntijatehtävä, johon sisältyy vaativia asiantuntijatehtäviä. Tehtävässä on vakiotyyppinen toimintaympäristö ja asiakaskunta ja sovitun palvelukapasiteetin ylläpito. Ratkaisut vaativat syvällistä tie- don soveltamista ja osittain merkittävästi analysointia ja selvitystyö- tä. Vaikutus henkilöstö- /taloustoiminnon tulokseen on kohtalainen / huomattava. Tehtävään sisältyy asiantuntijatasoista vaikuttamista toisten henkilöiden mielipiteisiin ja toimintaan. Vaatimuksena on hy- vä asioiden esittämistaito. Tehtävän osaamistaso edellyttää esi- merkiksi ammattikorkeakoulututkintoa ja vähintään 3 vuotta käytän- nön kokemusta.
Toiminnansuunnittelija
Toiminnansuunnittelija, joka vastaa yhdessä liiketoimintayksikön johtajan kanssa liiketoimintayksikön taloussuunnittelusta, budjetoinnista, talouden seurannasta ja raportoinnista.
Vaativa asiantuntijatehtävä, jossa on vaihteleva toimintaympäristö ja asiakaskunta. Tehtävä edellyttää talousosaamista, projektiosaa- mista, oma-aloitteisuutta ja yhteistyökykyä. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuoden työkokemusta.
Mittauspäällikkö, tutkimuspäällikkö
Mittaus-/tutkimuspäällikkö, joka vastaa palvelualueen tarjousten laadinnas- ta ja projektien johtamisesta.
Tehtävä on esimies- ja asiantuntijatehtävä, jonka toimintaympäris- tölle on tunnusomaista oma-aloitteiset ja tavoitteelliset asiantuntija- tasoiset yhteydet ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut vaativat sy- vällistä tiedon soveltamista osittain itsenäisesti, projektien osalta ratkaisut tehdään itsenäisesti. Tehtävään sisältyy merkittävässä määrin asiakaskontakteja, markkinointia ja myyntiä. Vaatimuksena on hyvä asioiden esittämistaito. Tulosvaikutus on huomattava pal- velun taloudelliseen tulokseen. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuoden työko- kemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 5
Työmaapäällikkö
Hoidon alueurakoiden ja pienten rakennushankkeiden työmaapäällikkö tai rakennushankkeiden työmaapäällikkö.
Tehtävä, jossa on vaihteleva toimintaympäristö ja asiakaskunta. Tehtävä edellyttää projektinhallintaosaamista, talousosaamista, so- pimusosaamista, esimiestaitoja, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Vaikutus projektin tulokseen on huomattava. Tehtävän osaamistaso edellyttää insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuoden työko- kemusta.
Mittausvastaava
Mittausvastaava, jonka tehtävänä on mittaustehtävien suunnittelu, tekemi- nen ja valvonta.
Esimies- ja asiantuntijatehtävä, jonka toimintaympäristölle on tyypil- listä erilaisten palveluvaihtoehtojen ylläpitäminen ja omaan työhön liittyvät asiantuntijatasoiset yhteydet osin ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut edellyttävät eri lähteistä saatavan tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Tulos- vaikutus palvelun osa-alueen tulokseen on suuri. Tehtävän osaa- mistaso edellyttää insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuoden työkokemusta.
Poikkeuksellinen fyysinen kuormitus (raskaiden mittausvälineiden kuljettaminen) mittaustehtävien tekemisen osalta.
VAATIVUUSRYHMÄ 4
Työkohdevastaava (hoito)/työnjohtaja
Työkohdevastaava/työnjohtaja, joka toteuttaa osittain itsenäisesti projektin osaa tai pientä projektia. Raportoi projektin työmaapäällikölle.
Tehtävä, jossa on pääosin vakiotyyppinen toimintaympäristö. Teh- tävä edellyttää projektinhallintaosaamista, talousosaamista, yhteis- työkykyä ja neuvottelutaitoja. Päätöksenteko on osittain itsenäistä. Vaikutus projektin tulokseen on kohtalainen. Tehtävän osaamistaso edellyttää rakennusmestarin tai amk-insinöörin koulutusta tai pitkän linjan työnjohtajan kokemusta.
Mittausvastaava
Mittausvastaava, jonka tehtävänä on mittaustehtävien suunnittelu, tekemi- nen ja valvonta.
Asiantuntijatehtävä, jonka toimintaympäristölle on tyypillistä erilais- ten palveluvaihtoehtojen ylläpitäminen ja omaan työhön liittyvät asi- antuntijatasoiset yhteydet osin ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut edellyttävät eri lähteistä saatavan tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Tulosvaikutus pal- velun osa-alueen tulokseen on suuri. Tehtävän osaamistaso edel- lyttää insinöörin (AMK) tutkintoa ja vähintään 3 vuoden työkoke- musta.
Poikkeuksellinen fyysinen kuormitus (raskaiden mittausvälineiden kuljettaminen) mittaustehtävien tekemisen osalta.
VAATIVUUSRYHMÄ 3
Kairausvastaava
Kairausvastaava, jonka tehtävänä on huolehtia kairaus- ja näytteenottotyön toteutuksesta osallistuen pääsääntöisesti itse työhön.
Tehtävä on vaativa ammattitehtävä, jonka toimintaympäristölle on tyypillistä vakiomuotoinen palvelutaso ja yhteydet ovat tavanomai- sia. Tehtävään sisältyy jossain määrin omaan työhön liittyviä asian- tuntijatasoisia yhteyksiä. Ratkaisut edellyttävät eri lähteistä saata- van tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Päätöksenteko on osittain itsenäistä. Tulosvai- kutus on huomattava palvelun osa-alueen taloudelliseen tulokseen. Tehtävän osaamistaso edellyttää keskiasteen ammatillista perus- tutkintoa ja vähintään 5 vuoden vähimmäiskokemusta.
Fyysinen kuormitus tehtävässä on erittäin korkea (raskaiden väli- neiden kuljetus ja käyttö).
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx, jonka tehtävänä on rakentamisen laadunvarmistuk- sessa tarvittavan tiedon tuottaminen laboratoriotutkimuksin sekä laadunoh- jaus työmaalla ja/tai laboratoriotutkimukset rakenteen suunnittelua ja työ- maiden laadun seurantaa varten.
Tehtävä on vaativa ammattitehtävä, jonka toimintaympäristölle on tyypillistä vakiomuotoinen palvelutaso ja yhteydet ovat tavanomai- sia. Tehtävään sisältyy jossain määrin omaan työhön liittyviä asian- tuntijatasoisia yhteyksiä. Ratkaisut edellyttävät eri lähteistä saata- van tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Päätöksenteko on osittain itsenäistä. Tulosvai- kutus on huomattava palvelun osa-alueen taloudelliseen tulokseen. Tehtävän osaamistaso edellyttää keskiasteen ammatillista perus- tutkintoa ja vähintään 5 vuoden vähimmäiskokemusta.
Assistentti
Tehtävä palvelukeskuksessa tai konsernissa, jossa henkilö vastaa jonkin osa-alueen (esim. henkilöstö, talous) palvelujen tuottamisesta erikseen so- vitun työnjaon mukaisesti.
Vaativa ammattitehtävä, jossa on pääosin vakiotyyppinen toimin- taympäristö ja vaihteleva asiakaskunta. Tehtävä edellyttää kysees- sä olevan osa-alueen monipuolista tuntemusta, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Vaikutus taloudelliseen tulokseen on tukeva / kohtalainen. Työ sisältää tiedonhankintaa ja -jakamista sekä yksilöl- listä asianeuvontaa. Tehtävä edellyttää AMK-tutkintoa ja riittävää työkokemusta.
Sihteeri
Sihteeri, joka hoitaa yksikön keskitettyjä palveluita (mm. arkistointi, laskujen käsittely jne.).
Ammattitehtävä, jossa toimintaympäristö on pääosin vakiotyyppinen ja asiakaskunta vaihteleva. Tehtävä edellyttää itsenäistä töiden jär- jestelyä, ohjeiden soveltamista sekä oma-aloitteisuutta. Vaikutus ta- loudelliseen tulokseen on tukeva. Tehtävä edellyttää alan AMK- tutkintoa ja riittävää työkokemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 2
Palkanlaskija, ostoreskontran hoitaja, myyntireskontran hoitaja
Tehtävä palvelukeskuksessa, jossa henkilön tehtävänä on jonkin osa- alueen (esim. henkilöstö, talous) palvelujen tuottaminen erikseen sovitun työnjaon mukaisesti.
Ammattitehtävä, jossa on pääosin vakiotyyppinen toimintaympäristö ja vaihteleva asiakaskunta. Tehtävä edellyttää kyseessä olevan osa-alueen tuntemusta, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Vai- kutus taloudelliseen tulokseen on tukeva / kohtalainen. Työ sisältää tiedonhankintaa ja -jakamista sekä yksilöllistä asianeuvontaa. Teh- tävä edellyttää AMK-tutkintoa ja riittävää työkokemusta.
VAATIVUUSRYHMÄ 1
Kesätyöntekijät
Tehtävä sisältää avustavia tehtäviä.
Samankaltaisia tehtäviä, jotka tehdään vakiintuneen käytännön ja ohjeiden edellyttämällä tavalla. Vaikutus yksikön tulokseen on avus- tava. Tehtävän osaamistaso edellyttää esimerkiksi peruskoulua.
Liite 2
INFRASUUNNITTELUN VAATIVUUSRYHMÄT JA VIITETEHTÄVÄNKUVAUKSET
Vaativuusryhmä | Vaativuustason mukainen palkka euroa / kuukausi 1.4.2018 lukien |
20 | 4228 |
19 | 3716 |
18 | 3343 |
17 | 2958 |
16 | 2709 |
15 | 2449 |
14 | 2262 |
13 | 1994 |
12 | 1762 |
11 | 1702 |
Insinöörioppilaiden palkkaus määräytyy Destian suosituksen mukaisesti.
VAATIVUUSRYHMÄ 20 (SKOL E)
Johtava asiantuntija
❖ erittäin suuren ja laajaa kokemusta vaativan hankkeen johtaminen
❖ vaatii erityisasiantuntemusta ja osallistumista koko infra-alaa koske- vaan kehitystyöhön
Tehtävä on johtamis- ja erityisasiantuntemusta vaativa tehtävä. Toimin- taympäristölle on tunnusomaista monitahoinen yhteysverkko, joka edel- lyttää merkittävästi oma-aloitteista ja tavoitteellista yhteydenpitoa sekä infra-alan laajaa tuntemusta. Tehtävä sisältää markkinointi- ja myyntiti- lanteita sekä asiakaskontakteja vaativissa ja nopeasti vaihtuvissa tilan- teissa. Vaatimuksena hyvät johtamis- ja vuorovaikutustaidot sekä pro- jektinhallintaosaaminen.
Osaamistasovaatimukset
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja huomattava kokemus ja xxxx xxxxxxxx
VAATIVUUSRYHMÄ 19 (SKOL 01)
Johtava konsultti
❖ suuren tai vaativan hankkeen johtaminen
❖ vaativa tekninen johtamistehtävä tai erikoisosaamista vaativa kon- sulttityö
❖ asiantuntijapalvelujen johtaminen ja kehittäminen
❖ palvelun tuotteiden myynti ja markkinointi
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
Tehtävä on johtamis- ja vaativa asiantuntijatehtävä. Toimintaympäristöl- le on tunnusomaista monitahoinen yhteysverkko, joka edellyttää merkit- tävästi oma-aloitteista ja tavoitteellista yhteydenpitoa sekä infra-alan laajaa tuntemusta. Tehtävä sisältää markkinointi- ja myyntitilanteita se- kä asiakaskontakteja vaativissa ja nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Vaa- timuksena hyvät johtamis- ja vuorovaikutustaidot sekä projektinhallinta- osaaminen.
Osaamistasovaatimukset
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 15 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 12 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 18 (SKOL 01/02)
Xxxxxxx konsultti/vanhempi konsultti
❖ vaativien asiantuntijaprojektien/suunnitteluprojektien päällikön tai asiantuntijan tehtävät
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ kehittämis-, myynti- ja markkinointivastuita oman palvelun osalta
❖ tarvittaessa osallistuu projektien ohjausryhmiin
Tehtävä on johtamis- ja osittain vaativa asiantuntijatehtävä. Toimin- taympäristölle on tunnusomaista oma-aloitteiset ja tavoitteelliset asian- tuntijatasoiset yhteydet ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut vaativat merkittävästi analysointia ja selvitystyötä. Kehitys- ja luovuusvaatimuk- set korostuvat. Tehtävään sisältyy vaativia markkinointi- ja myyntilantei- ta sekä asiakaskontakteja. Vaatimuksena hyvät johtamis- ja vuorovaiku- tustaidot sekä projektinhallintaosaaminen.
Osaamistasovaatimukset
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 11 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 8 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 17 (SKOL 02)
Vanhempi konsultti
❖ asiantuntijaprojektien/suunnitteluprojektien päällikön tai asiantuntijan tehtävät
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ kehittämis-, myynti- ja markkinointivastuita oman palvelun osalta
❖ tarvittaessa osallistuu projektien ohjausryhmiin
Tehtävä on johtamis- ja osittain vaativa asiantuntijatehtävä. Toimin- taympäristölle on tunnusomaista oma-aloitteiset ja tavoitteelliset asian- tuntijatasoiset yhteydet ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut vaativat merkittävästi analysointia ja selvitystyötä. Kehitys- ja luovuusvaatimuk- set korostuvat. Tehtävään sisältyy vaativia markkinointi- ja myyntilantei- ta sekä asiakaskontakteja. Vaatimuksena hyvät johtamis- ja vuorovaiku- tustaidot sekä projektinhallintaosaaminen.
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja huomattava koke- mus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 11 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 8 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 16 (SKOL 03)
Konsultti
❖ projektipäällikön, tai konsultin tehtävät erilaisissa suunnittelu-, kon- sultointi- ja asiantuntijaprojekteissa
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut
❖ erikseen sovittavat kehittämistehtävät
Tehtävä on asiantuntijatehtävä ja lisäksi projektissa esimiestehtävä. Toimintaympäristölle on tunnusomaista oma-aloitteiset ja tavoitteelliset asiantuntijatasoiset yhteydet ulkopuolisiin sidosryhmiin. Ratkaisut vaati- vat syvällistä tiedon soveltamista. Vaatimuksena hyvät vuorovaikutus- taidot ja projektinhallintaosaaminen.
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 10 vuoden vähim- mäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 7 vuoden vä- himmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 4 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 15 (SKOL 04)
Konsultti, suunnittelija
❖ projektin päällikön, suunnittelijan tai konsultin tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asiantuntijaprojekteissa
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut
Tehtävä on asiantuntijatehtävä ja lisäksi projektissa esimiestehtävä. Toimintaympäristölle on tyypillistä erilaisten palveluvaihtoehtoehtojen yl- läpitäminen ja omaan työhön liittyvät asiantuntijatasoiset yhteydet. Rat- kaisut vaativat syvällistä tiedon soveltamista. Vaatimuksena hyvät vuo- rovaikutustaidot.
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 8 vuoden vähim- mäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 5 vuoden vä- himmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 2 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 14 (SKOL 04)
Suunnittelija
❖ suunnittelijan tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asian- tuntijaprojekteissa
❖ tehtävään kuuluu erilaisten osavaiheiden itsenäistä suunnittelua
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut
❖ tarvittaessa projektisihteerin tehtävät
Tehtävä on asiantuntijatehtävä. Toimintaympäristölle on tyypillistä eri- laisten palveluvaihtoehtoehtojen ylläpitäminen ja omaan työhön liittyvät asiantuntijatasoiset yhteydet. Ratkaisut vaativat syvällistä tiedon sovel- tamista. Vaatimuksena hyvät vuorovaikutustaidot.
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 5 vuoden vähim- mäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 3 vuoden vä- himmäiskokemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto
VAATIVUUSRYHMÄ 13 (SKOL 05)
Nuorempi suunnittelija Tehtävät
❖ suunnittelijan tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asian- tuntijaprojekteissa
❖ osallistuu erilaisten osavaiheiden suunnitteluun/lähtötietojen hankin- ta, asiakirjojen ja dokumenttien tuottamiseen
❖ tarvittaessa projektisihteerin tehtävät
Tehtävä on vaativa ammattitehtävä ja osin asiantuntijatehtävä. Ratkai- sut edellyttävät tiedon oma-aloitteista seurantaa, käytettävyyden arvi- ointia ja yhteensovittamista. Työ sisältää tiedonhankintaa ja -jakamista, syvempää ja yksilöllistä asiakasneuvontaa.
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja yli 3 vuoden vähim- mäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto
VAATIVUUSRYHMÄ 12 (SKOL 06)
Suunnitteluassistentti
❖ osallistuu suunnitelma-asiakirjojen ja piirustusten tuottamiseen ja vastaa niiden viimeistelystä
❖ osallistuu jäsenenä projektipäällikön johtamaan projektitiimiin
❖ toteuttaa/osallistuu sovittuihin kehittämistehtäviin
❖ hoitaa tarvittaessa toimiston yhteisiä tukipalvelutehtäviä
❖ arkistointi
❖ tehtäviin voi sisältyä esim. graafista suunnittelua
Tehtävä on vaativa ammattitehtävä, se sisältää soveltavaa palvelua ja työyhteydet ovat tavanomaisia. Tehtävät sisältävät itsenäistä töiden jär- jestelyä annettujen ohjeiden mukaisesti. Omaan työhön liittyvät amma- tillisen tason yhteydet.
Osaamistasovaatimukset
❖ soveltuva ammattitutkinto (esim. piirtäjä) ja 4 vuoden kokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 11 (SKOL 07)
Suunnitteluassistentti Tehtävät
❖ osallistuu suunnitelma-asiakirjojen ja piirustusten tuottamiseen ja vastaa niiden viimeistelystä
❖ osallistuu jäsenenä projektipäällikön johtamaan projektitiimiin
Tehtävä on vaativa ammattitehtävä, se sisältää vakiomuotoista palvelua ja työyhteydet ovat tavanomaisia. Tehtävät sisältävät itsenäistä töiden järjestelyä annettujen ohjeiden mukaisesti. Omaan työhön liittyvät am- matillisen tason yhteydet.
Osaamistasovaatimukset
❖ soveltuva ammattitutkinto (esim. piirtäjä)
Liite 3
SUORIUTUMISEN ARVIOINTI
Nimi | Esimies | ||
Yksikkö | Päivämäärä | ||
TULOKSELLISUUS / AIKAANSAAVUUS Työskentelyn tehokkuus, aikaansaavuus, nopeus Asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Taloudellinen tuloksellisuus Työn määrä Työn laatu VASTUUNTUNTO Vastuun ottaminen Luotettavuus Oma-aloitteisuus Sovittujen sääntöjen noudattaminen YHTEISTYÖTAIDOT Yhteistyö omassa työyksikössä Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Joustavuus Asiakassuhteiden tuloksellinen hoitaminen AMMATTITAITO Oman alan osaaminen Osaamisen kehittäminen Menetelmien ja välineiden hallinta Erityisosaaminen Monitaitoisuus Esimiesten kohdalla arvioidaan lisäksi: – päätöksentekokyky – organisointi- ja delegointikyky – henkilöstön tukeminen ja kannustaminen – taito luoda hyvä ja aikaansaava työyhteisö KOKONAISARVIO 1 = Ei täytä vaatimuksia, vaatii kehittämistoimia 2 = Täyttää vaatimukset, hyvä suoritus 3 = Ylittää vaatimukset, erinomainen suoritus | 1 | 2 | 3 |
PÖYTÄKIRJA KOKONAISPALKKAMALLIN LAAJENTAMISESTA
Pöytäkirja Destia Oy:n sekä InTek ry:n/Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Ylem- mät toimihenkilöt YTN ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisestä inf- ra-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta koskevasta paikallisesta työehtosopimus- neuvottelusta 29.8.2017.
Infra-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1.2.2017 – 31.1.2018 allekirjoi- tuspöytäkirjan 5. kohdan perusteella osapuolet tekevät seuraavan paikallisen sopimuk- sen kokonaispalkkamallin laajentamisesta:
1 § Toimihenkilöiden kokonaispalkka
Seuraavien toimihenkilöiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella infra-alan toimihen- kilöiden työehtosopimuksesta poiketen kokonaispalkasta, joka sisältää kaikki työaika- korvaukset:
1. Asiantuntijapalvelut tulosyksikön johtajan päällikkötason alaiset, merkittävän myyntivastuun omaavat ryhmä- ja projektipäälliköt (budjetoitu, tavoiteliikevaihto vähintään 300t €).
2. Konserniyksiköiden toimihenkilöt, joilla on tulosvastuu tai johtava asiantuntijarooli toimintako- konaisuuden merkittävällä osa-alueella.
3. Tarjouspäälliköt, myyntipäälliköt, kehitystyötä tekevät erityisasiantuntijat ja asiantuntijat, joilla on tulosvastuu merkittävästä toimintakokonaisuudesta.
4. Työmaapäälliköt.
Työmaapäälliköiden kokonaispalkasta on sovittu 1 momentista poiketen 2 §:ssä. 2 § Työmaapäälliköiden kokonaispalkka
Työmaapäälliköiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella infra-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta poiketen kokonaispalkasta seuraavasti:
- Työmaapäällikölle sovitaan kokonaispalkka, joka sisältää kaikki työaikakorvaukset paitsi tavoi- tettavissaolokorvauksen .
- Hoidon työmaapäälliköillä kitkakorvaus 250 €/talvikausi sisällytetään kokonaispalkkaan.
Varsinaisen alueurakan päivystysrinkiin kytkettävissä kunta- ja kaupunkiurakoissa hoi- don työmaapäällikölle voidaan maksaa kokonaispalkan lisäksi erillinen määräaikainen henkilökohtainen lisä, joka on enintään 5 % laskettuna työmaapäällikön kokonaispal- kasta. Työnantaja ja työmaapäällikkö sopivat korvausprosentista paikallisesti.
3 § Hoidon työmaapäälliköiden tavoitettavissaolokorvaus
Hoidon työmaapäälliköille, joilla on kokonaispalkka, maksetaan talvikauden tavoitetta- vissaolosta 500 €/vko.
Kesäpäivystyksestä maksetaan hoidon työmaapäälliköille vappu-, helatorstai- ja juhan- nusviikoilta 510 €/vko ja muilta viikoilta 429 €/vko. Pidennetyn talvikauden ajalta ei makseta korvausta kesäpäivystyksestä.
4 § Kokonaispalkan muuttaminen
Toimihenkilön kokonaispalkkaa voidaan tarkistaa, jos vaativuus- tai suoriutumistaso muuttuu.
Kun toimihenkilö siirtyy vaativuudeltaan helpompaan tai vaativampaan urakkaan taikka vaativuudeltaan helpompaan tai vaativampaan työhön, tehdään palkan tarkastelu. Mi- käli on tarpeen alentaa kokonaispalkka vastaamaan uuden työn vaativuutta, niin palkan alennus tehdään irtisanomisaikaa noudattaen.
Työmaapäällikön kokonaispalkkaa voidaan tarkastella, jos työmäärä muuttuu oleellises- ti.
5 § Kokonaispalkan voimaantulo ja työmaapäälliköiden siirtymäaika
Kokonaispalkka otetaan käyttöön tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitetuilla uusilla toimi- henkilöillä ja kustannusneutraalisti niillä Destiaan työsuhteessa olevilla toimihenkilöillä, joiden kanssa sovitaan työsopimuksella kokonaispalkasta.
Jollei työmaapäällikön kanssa sovita työsopimuksella kokonaispalkasta, niin siirtymä- kauden aikana 30.9.2018 saakka työmaapäällikön palkkaus voi määräytyä Destia Oy:n ja InTek ry:n välisen kokonaispalkkausta työaikalisineen ja tavoitettavissaolojärjestel- mää koskevan 27.8.2015 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
6 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.10.2017 lukien.
Osapuolet toteavat sopineensa että tämän paikallisen sopimuksen sisältö viedään so- pimuskauden vaihtuessa seuraavaan työehtosopimukseen.
Destia Oy:n puolesta
Vt. toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Henkilöstöjohtaja Xxxx Xxxx
Infra-xxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxx InTek ry:n / Pardia ry:n puolesta
Puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pääluottamusmies Xxxxxx Xxxxx Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puolesta Pääluottamusmies Xxxxxx Xxxxx Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puolesta
Aluepäällikkö Xxxxx Xxxxxxx
SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA
1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus
Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla teke- mien matkojen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustan- nusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suoriteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yri- tyksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näiden määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.
2 § Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisel- la on ollut matkan johdosta.
Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkara- haa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.
3 § Matkan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle.
Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja ta- kaisin.
Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimi- paikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen
Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähte- misestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.
Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittö- mästi jatkaa matkaansa.
5 § Matkan tekotapa
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtä- vien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Mat- kan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi mat- kustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:
Autolla:
Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2018 väliseltä ajalta 42 sent- tiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.
Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa ta- pauksissa:
1) 7 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kul- jettamista autoon kiinnitettynä ja 11 senttiä silloin, kun tehtävien suorit- taminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 21 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja
2) 3 senttiä silloin, kun
a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,
b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai
3) 9 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsä- autotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseis- ten kilometrien osalta, sekä
4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.
1.1.–31.12.2018
Moottoripyörällä:
32 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 29 senttiä/seuraavat km:t
Moottoriveneellä:
alle 50 hv/74 senttiä/km ja yli 50 hv/107 senttiä/km
Moottorikelkalla:
102 senttiä/km
Mönkijällä:
96 senttiä/km
Mopolla:
17 senttiä/km
Muulla tavalla:
10 senttiä/km
Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.
Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syis- tä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.
Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat poltto- ainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljet- tamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista vält- tämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voi- daan korvata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edelly- tykset.
Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enin- tään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.
8 § Eräät erilliskorvaukset
Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosit- teiden mukaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää mat- kaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan pe- ruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuu- tusmaksu,
4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,
5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus
Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydel- le työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulku- tietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vas- taavasti asuntoon vai työpaikkaan.
10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
O s a p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.
K o k o p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeut- taa uuteen kokopäivärahaan.
11 § Päivärahojen suuruus
Päiväraha maksetaan
1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2018 väliseltä ajalta 19 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja
2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2018 väliseltä ajalta 42 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.
12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla
Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivära- haan.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokau- den ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoi-
tetun (65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivära- hat kotimaan korvausten mukaisesti.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.
Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.–31.12.2018 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.
13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin
Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ol- lut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hin- taan sisältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha ky- seiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.
Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyk- senä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaa- vasti yhden aterian saaminen.
14 § Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruo- kailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikas- taan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.
15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolli- set verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palve- lusrahat.
Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyt- tää kohtuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoa- maa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja oli- si perinyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.
Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumispaikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin koti- paikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ol- lut pakko majoittua.
Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voi- daan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa kor- vaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.
16 § Yömatkaraha
Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka ai- kana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.
Yömatkarahan suuruus on 12 euroa vuorokaudelta.
Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla lai- valla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asian- omaisella ei muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituk- sen johdosta yöpymiskustannuksia.
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset
Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille mää- rättyä työntekijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.
Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suorite- taan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotel- likorvausta tai yömatkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.
Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu, kurssipäivärahaa seuraavasti:
1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen, ja
2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksutto- maan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoi- tuksen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoitukses- ta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.
Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työnantaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suoriteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.
Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pi- detään osia eri kursseina.
Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alenne- taan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostu- muksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.
18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työnte- kijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vas- taavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksal- ta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
19 § Ennakko
Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.
Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työn- antajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoit- tumis- ja hotellikorvauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyt- töön ei ole luovutettu työnantajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla.
Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.
Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.
20 § Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimi- tettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.
Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa.
Työnantaja voi tarvittaessa maksaa korvauksen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.
21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista
Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyk- sistä sopia toisin.
LIITE Ulkomaan päivärahat
ULKOMAAN PÄIVÄRAHAT 2018 LIITE
Työmatkasta ulkomaille suoritetaan päivärahaa matkavuorokaudelta seuraavasti:
MAA TAI ALUE | Päiväraha |
euro | |
Afganistan | 50 |
Alankomaat* | 66 |
Albania | 57 |
Algeria | 64 |
Andorra | 59 |
Angola | 86 |
Antigua ja Barbuda | 73 |
Arabiemiirikunnat | 70 |
Argentiina* | 31 |
Armenia* | 50 |
Aruba | 50 |
Australia* | 70 |
Azerbaidžan* | 49 |
Azorit | 60 |
Bahama | 70 |
Bahrain | 70 |
Bangladesh | 56 |
Barbados | 60 |
Belgia | 63 |
Belize | 45 |
Benin | 43 |
Bermuda | 70 |
Bhutan | 43 |
Bolivia | 38 |
Bosnia ja Hertsegovina* | 50 |
Botswana | 41 |
Brasilia | 71 |
Britannia* | 61 |
Lontoo ja Edinburgh* | 64 |
Brunei | 39 |
Bulgaria | 52 |
Burkina Faso | 38 |
Burundi | 47 |
Chile* | 53 |
Cookinsaaret | 68 |
Costa Rica | 49 |
Curaçao | 46 |
Djibouti | 65 |
Dominica | 52 |
Dominikaaninen tasavalta | 56 |
Ecuador* | 55 |
Egypti | 36 |
El Salvador | 47 |
Eritrea | 58 |
Espanja* | 63 |
Etelä-Afrikka | 48 |
Etelä-Sudan | 72 |
Etiopia | 48 |
Fidži | 48 |
Filippiinit | 53 |
Färsaaret | 54 |
Gabon | 77 |
Gambia | 38 |
Georgia* | 44 |
Ghana | 49 |
Grenada | 61 |
Grönlanti | 55 |
Guadeloupe | 50 |
Guatemala | 59 |
Guinea | 51 |
Guinea-Bissau | 37 |
Guyana* | 40 |
Haiti | 54 |
Honduras | 42 |
Indonesia | 48 |
Intia | 49 |
Irak | 62 |
Iran | 48 |
Irlanti | 66 |
Islanti | 79 |
Israel | 77 |
Italia* | 65 |
Itä-Timor | 47 |
Itävalta | 64 |
Jamaika | 49 |
Japani | 72 |
Jemen | 59 |
Jordania | 71 |
Kambodža | 53 |
Kamerun | 49 |
Kanada | 68 |
Kanarian saaret | 61 |
Kap Verde | 42 |
Kazakstan | 43 |
Kenia | 65 |
Keski-Afrikan tasavalta | 86 |
Kiina* | 65 |
Hongkong* | 68 |
Kirgisia | 43 |
Kolumbia | 55 |
Komorit | 40 |
Kongo (Kongo-Brazzaville) | 54 |
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) | 42 |
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois- Korea) | 62 |
Korean tasavalta (Etelä-Korea) | 81 |
Kosovo | 48 |
Xxxxxxx | 00 |
Kroatia | 60 |
Kuuba | 58 |
Kuwait | 68 |
Kypros* | 61 |
Laos | 47 |
Latvia | 52 |
Lesotho | 38 |
Libanon | 67 |
Liberia | 43 |
Libya | 55 |
Liechtenstein | 65 |
Liettua | 51 |
Luxemburg | 65 |
Madagaskar | 40 |
Madeira | 59 |
Makedonia* | 52 |
Malawi | 50 |
Malediivit | 61 |
Malesia | 48 |
Mali | 41 |
Malta | 63 |
Marokko | 62 |
Marshallinsaaret | 57 |
Martinique | 52 |
Mauritania | 42 |
Mauritius | 54 |
Meksiko | 53 |
Mikronesia | 49 |
Moldova* | 48 |
Monaco | 82 |
Mongolia | 36 |
Montenegro | 55 |
Mosambik | 41 |
Myanmar (Burma) | 55 |
Namibia | 37 |
Neitsytsaaret (USA)* | 47 |
Nepal | 44 |
Nicaragua | 40 |
Niger | 46 |
Nigeria | 62 |
Norja* | 71 |
Norsunluurannikko | 72 |
Oman | 64 |
Pakistan | 39 |
Palau | 72 |
Palestiinalaisalue* | 68 |
Panama | 54 |
Papua-Uusi-Guinea | 58 |
Paraguay | 34 |
Peru | 57 |
Portugali* | 61 |
Puerto Rico | 54 |
Puola | 56 |
Qatar | 68 |
Ranska* | 67 |
Romania | 54 |
Ruanda | 36 |
Ruotsi* | 64 |
Saint Kitts ja Nevis | 60 |
Saint Lucia | 66 |
Saint Vincent ja Grenadiinit | 66 |
Saksa | 62 |
Salomonsaaret | 53 |
Sambia | 74 |
Samoa | 50 |
San Marino | 58 |
São Tomé ja Príncipe | 66 |
Saudi-Arabia | 66 |
Senegal | 50 |
Serbia* | 58 |
Seychellit | 64 |
Sierra Leone | 43 |
Singapore | 66 |
Slovakia | 58 |
Slovenia | 58 |
Somalia | 60 |
Sri Lanka | 44 |
Sudan | 69 |
Suriname | 57 |
Swazimaa | 37 |
Sveitsi | 73 |
Syyria | 37 |
Tadžikistan | 36 |
Taiwan | 61 |
Tansania | 44 |
Tanska* | 69 |
Thaimaa | 58 |
Togo | 52 |
Tonga | 44 |
Trinidad ja Tobago | 67 |
Tšad | 52 |
Tšekki | 59 |
Tunisia | 47 |
Turkki* | 52 |
Istanbul* | 54 |
Turkmenistan | 62 |
Uganda | 37 |
Ukraina | 50 |
Unkari | 56 |
Uruguay | 54 |
Uusi-Seelanti* | 69 |
Uzbekistan | 27 |
Valko-Venäjä | 44 |
Vanuatu | 58 |
Venezuela | 86 |
Venäjä* | 60 |
Moskova* | 75 |
Pietari* | 69 |
Vietnam | 55 |
Viro | 53 |
Yhdysvallat* | 66 |
New York, Los Angeles, Washington* | 72 |
Zimbabwe | 49 |
Maa, jota ei ole erikseen mainittu* | 45 |
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA
Soveltamisala 1 §
Yleistä 2 §
Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.
Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siir- tämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.
Muuttokustannuksina korvataan:
1. työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti,
2. tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,
3. muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,
4. työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liitty- vää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.
Muuttoraha 3 §
Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.
Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:
Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.
Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suorite- taan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuiten- kin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.
Erityissäännöksiä 4 §
Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kulje- tuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimuk- set.
5 §
Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.
Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustan- nuksista.
6 §
Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n
YLEISSOPIMUS 2012
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012
SISÄLLYS
Perusoikeudet 5
Työnjohto-oikeus 5
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 5
Ennakkoilmoitus työtaisteluista 5
Organisaatio- yms. muutokset 5
Lakiviittaukset 5
2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 6
Kehittämistoiminta 6
Yhteistoiminnan toteuttaminen 6
Tyky-toiminta 7
3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT 7
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 7
Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 7
Luottamusmies 7
Valitseminen 8
Tehtävät 8
Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 8
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 8
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 9
Työsuojeluasiamies 9
Työsuojelutoimikunta 9
3.3 Ilmoitukset 9
4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 10
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 10
Vapautus 10
Ansionmenetyksen korvaaminen 10
4.2 Asema 11
Työsuhde 11
Toimitilat 11
Palkka- ja siirtosuoja 11
Ammattitaidon ylläpitäminen 12
Liikkeen luovutus 12
4.3 Työsuhdeturva 12
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 12
Yksilösuoja 13
Ehdokassuoja 13
Jälkisuoja 13
Korvaukset 13
4.4 Varamiehet 14
5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 14
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 14
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 14
Työaikakirjanpito 15
Tietojen luottamuksellisuus 15
Säädökset 15
Yritystä koskevat tiedot 15
Salassapitovelvollisuus 15
6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 15
7 KOULUTUS 16
7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 16
7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 17
8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 18
9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 18
9.1 Yleistä 18
9.2 Alihankinta 19
9.3 Vuokratyövoima 19
Vuokratyön käyttö 19
Soveltamisohje 19
Tiedonsaanti 19
10 SOPIMUKSEN SITOVUUS 20
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 21
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 21
1 § Yleinen soveltamisala 21
2 § Irtisanomisen perusteet 22
3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 23
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 25
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 25
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 26
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 26
7 § Soveltamisala 26
8 § Irtisanomisen toimittaminen 26
9 § Työntekijän kuuleminen 26
10 § Tuomioistuinkäsittely 26
11 § Välimiesmenettely 26
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 27
13 § Korvauksen määrä 27
III LOMAUTUS 27
14 § Lomauttaminen 27
15 § Ennakkoselvitys 28
16 § Lomautusilmoitus 28
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 32
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 32
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 32
19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 32
20 § Seuraamusjärjestelmä 33
21 § Voimaantulomääräys 33
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIAN RY:N
JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN
YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIE- DOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖS- TÄ
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työ- ehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kor- jaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopi- mus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtoso- pimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.
Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työnte- kijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.
Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.
Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.
Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoi- mintaa koskevia määräyksiä.