Sisällysluettelo

Työehtosopimus tulee voimaan 11.2.2022. Sopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen kirjauksia. Sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työeh- tosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023. Vuoden 2023 palkankorotuk- sista sovittaessa osapuolet arvioivat tarvetta työryhmien perustamiselle vuoden 2023 ajalle.

Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimus- ta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

2. Palkankorotukset vuonna 2022

Palkkoja korotetaan 1.5.2022 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella. Lisäksi osapuolet voivat käyttää 0,5 % suuruisen erän perhevapaatyöryhmä- työssä. Siltä osin kuin erää ei käytetä työryhmätyöskentelyyn, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.9.2022 lukien.

Taulukkopalkat ja henkilöstön edustajien korvaukset

Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuk- sen määrällä 1.5.2022 lukien.

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 2,0 %:lla 1.5.2022 lukien. Korvaus pyöristetään seuraavaan täyteen euroon.

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

5 § Työsuhteen päättyminen

Muutetaan 5 § kuulumaan seuraavasti:

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja.

Xxxxxx muuta sovita, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nou- datettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuo- den mutta enintään neljä vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kah- deksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Jollei muuta sovita, työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopi- muksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

8 § Palkanmaksu

Muutetaan 8 § kuulumaan seuraavasti 1.5.2022 lukien:

1. Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet suosittelevat, että palkanmaksupäivän muutok- sesta keskustellaan työnantajan ja työntekijöiden välillä ja muutos saatetaan voimaan siten, että se ei aiheuta tarpeet- tomia hankaluuksia työntekijöille.

2. Palkka voidaan maksaa 1. kohdasta poiketen tuntipalkkaisille myös kaksi kertaa kuukaudessa. Kussakin tilissä maksetaan kahden edelli- sen työviikon aikana suoritetusta työstä ansaittu palkka.

3. Palkanmaksun osalta työnantaja voi noudattaa 7 päivän laskenta- aikaa.

4. Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työnantajan seuraa- vana normaalina palkanmaksupäivänä.

15 § Lapsen sairastuminen

Muutetaan 15 §:n pöytäkirjamerkinnän 3 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 30.12.2004/1335 1 luvun 4 §:ssä tar- koittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kun-

toutukseen tai hoidon opastukseen taikka sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan sovittuaan poissaolosta etukäteen työnanta- jan kanssa.

25 § Selviytymislauseke

Lisätään työehtosopimukseen uusi 25 § ja muutetaan numerointia vas- taavasti:

Selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aika- na poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuudet olennaisesti huononevat, sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimusmää- räysten soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, ja sopivat siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedelly- tysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4. Muut asiat

Perhevapaatyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia työehtosopi- mukseen palkallisia perhevapaita koskevat määräykset. Määräysten laa- dinnassa otetaan huomioon perhevapaauudistuksen asettamat vaati- mukset perhevapaamääräyksien sisällölle. Osapuolet käsittelevät työ- ryhmässä muutoksen kustannusvaikutuksia ja niiden perusteita. Työ- ryhmän työn lopputuloksella saa olla työehtosopimuksessa enintään 0,5

% kustannusvaikutus (nykylainsäädännön mukainen 3 kk palkallinen äi- tiysvapaa ja 6 arkipäivän isyysvapaa). Työryhmätyö tulee saattaa pää- tökseen 30.6.2022 mennessä.

Helsingissä 11.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx.

TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan niihin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät työkeskuksessa tai sosiaaliseksi yri- tykseksi muuttuneessa työkeskuksessa.

Työkeskuksella tarkoitetaan yhteisöä, jonka tarkoituksena on tuottaa työllistämis-, tuki- ja/tai kuntoutuspalveluita osatyökykyisille ja heikom- massa työllistymisasemassa oleville henkilöille. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpi- tämään sosiaalisten yritysten rekisteriin.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Työehtosopimuksen osana noudatettuja yleisiä sopimuksia noudatetaan siltä osin työehtosopimuksen osana, kun sopimusmääräykset sisältyvät tähän työehtosopimukseen tai sen liitteisiin.

3 § Työsopimus ‌

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työnjohdosta.

2. Työntekijän velvollisuus on noudattaa asianomaiselle työpaikalle vah- vistettuja työsääntöjä sekä työnantajan ja tämän edustajan antamia muita määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön ja tämän työehtosopimuksen kanssa.

3. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

4 § Koeaika ‌

Kullakin tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla työntekijällä on kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työ- sopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudat- tamatta. Koeajasta on työsopimusta solmittaessa erikseen ilmoitettava työntekijälle.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja.

Xxxxxx muuta sovita, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nou- datettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuo- den mutta enintään neljä vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kah- deksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Jollei muuta sovita, työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopi- muksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

6 § Työaika ‌

6.1 Säännöllinen työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan työaikalain sään- nöksiä.

2. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset vä- liajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen ra- joissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan si- tä ennen luottamusmiehen kanssa.

3. Työviikko lasketaan alkavaksi maanantaina klo 00.

4. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä. Viik- kotyöaika tasoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan enintään 12

kuukauden ajanjaksossa. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

5. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä liukuvan työajan saldon tulee tasoit- tua sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajak- son päättyessä.

6. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai kehit- tämistilaisuuksia työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 12 tuntia kalenterivuodessa. Koulutusta tai kehittämistilai- suutta osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtoso- pimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulu- tuksia tai kehittämistilaisuuksia ei saa sijoittaa arkipyhäpäiville, arki- pyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille. Koulutuksen tai kehittämistilai- suuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voi- daan toteuttaa myös kokonaisena päivänä.

7. Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden ai- kana säännöllistä työaikaa enintään 8 tuntia. Työtä osoitetaan perus- tellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työtä osoite- taan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan lisäksi mahdolliset vuoro- ja olosuhdelisät. Tämän kohdan tarkoitta- masta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan tähän. Työn- tekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdolli- suus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työai- kamuutoksista.

6.2 Työajan lyhennys

1. Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ansait- see kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työkes- kuksen palveluksessa, työaikahyvitystä 7 tuntia eli yhteensä 84 tuntia per kalenterivuosi.

Työssäolopäivien veroisiksi rinnastetaan sellainen poissaolo, jonka ajalta työntekijälle maksetaan täysi palkka. Vapaa-aikahyvitystä työn- tekijä ansaitsee myös sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon ei sisälly

enempää kuin kolme palkatonta tai osapalkallista työnantajan hyväk- symää poissaolopäivää.

2. Vapaata työntekijälle annetaan ensisijaisesti lyhentämällä viikoittaista työaikaa. Työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on tällöin 38 tuntia 15 minuuttia.

Vapaata voidaan antaa myös yksi tai useampi työvuoro kerrallaan. Tällöin vapaata annetaan viimeistään kertymää seuraavan puolen vuoden kuluessa. Työntekijän suostumuksella vapaata voidaan antaa viimeistään kertymäaikaa seuraavan vuoden kuluessa. Vapaan an- tamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja mi- käli mahdollista viikkoa ennen sen antamista. Mikäli viikon määrä- ajasta poiketaan, tulee poikkeamista erityisesti perustella.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan korvaamisesta myös ra- hakorvauksin.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vas- taava palkka yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

Jos työajan lyhennyspäivä on myös arkipyhä ei työajan lyhennystä makseta. Yli viikon ajalta kerättyä vapaata ei kuitenkaan voida sijoit- taa arkipyhälle.

Pöytäkirjamerkintä:

Arkipyhän johdosta saamatta jäänyt työajan lyhennys ei siirry pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

3. Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta yksinkertaisen tunti- palkan mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koske- van palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

4. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisi- na myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä edellä tarkoitettujen vapaitten pitämisen vuoksi.

6.3 Viikkoylityö

Mikäli työntekijän viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien va- paapäivien johdosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

Jos vapaata annetaan lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, maksetaan vapaa aikana tehdystä lisätyöstä, joka ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä, samoin korvaus kuten viikkoylityöstä.

6.4 Vapaapäivät

1. Uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun, pääsiäisen ja helatorstain jälkeiset lauantait ovat palkalli- sia vapaapäiviä.

Soveltamisohje:

Yllä olevan kohdan tarkoittamilta lauantaipäiviltä ei makseta palkkaa, ellei kyseisenä lauantaina ole työvuoroa. Arkipyhän vuoksi tekemättä jäänyttä työvuoroa ei tule kuitenkaan siirtää sen jälkeiselle lauantaille.

2. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään omana 50- ja 60- vuotispäivänään, omana vihkiäispäivänään ja lähiomaisen hautajais- päivänä sekä perheen piirissä sattuvan äkillisen ja vakavan sairasta- pauksen tai lähiomaisen kuoleman takia silloin, kun mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

Perheen piirissä sattuvan äkillisen ja vakavan sairastapauk- sen tai lähiomaisen kuoleman osalta vapaasta sovitaan työn- antajan ja työntekijän kesken asioiden järjestämiseksi.

6.5 Lepoajat

1. Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta, ja jota ei lueta työ- aikaan.

2. Työntekijällä on 8-tuntisena työpäivänä oikeus kahteen lyhyeen virkis- tystaukoon, jotka mahdollisimman vähän häiritsevät tuotannollista toimintaa ja jotka eivät kestä kauempaa kuin 10 minuuttia.

3. Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti.

Viikkolepo voidaan vaihtoehtoisesti järjestää niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän le- poajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mah- dollista, sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää

myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjes- tämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihtees- sa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

6.6 Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun. Järjestelyn tu- lee olla sellaisen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

7 § Ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

1. Ylityötä tehdään tarvittaessa lain sallimissa rajoissa ja maksetaan sii- tä lain mukaisesti korotettua peruspalkkaa.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu peruspalkka.

Luottamusmiehen kanssa voidaan yksittäisissä tapauksissa tai tiettyä ajanjaksoa koskien sopia toisin korotusprosentista, kuitenkin niin, että korotusprosentti on aina vähintään puolet edellä mainituista prosen- teista.

3. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnil- ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu peruspalkka.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännök- siä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

5. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Palkanmaksu ‌

30.4.2022 asti noudatetaan seuraavaa määräystä:

1. Palkka maksetaan tuntipalkkaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Kussa- kin tilissä maksetaan kahden lähinnä edellisen työviikon aikana suori- tetusta työstä ansaittu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä sanotun estämättä noudatetaan kussakin työpaikassa palkanmaksupäivien suhteen kuitenkin nykyisin voimassa ole- vaa käytäntöä, mikäli ei toisin erikseen sovita.

2. Palkanmaksun osalta työnantaja voi noudattaa 7 päivän laskenta ai- kaa.

3. Edellä mainittuja palkan maksupäiviä noudatetaan myös työsuhteen päättyessä. Mikäli työsuhteen päättymisen ja näin määräytyvän pal- kanmaksupäivän välinen aika olisi lyhyempi kuin 7 päivää, voi työnan- taja myös tällöin noudattaa 7 päivän laskenta-aikaa.

1.5.2022 lukien noudatetaan seuraavaa määräystä:

1. Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

2. Palkka voidaan maksaa 1. kohdasta poiketen tuntipalkkaisille myös kaksi kertaa kuukaudessa. Kussakin tilissä maksetaan kahden edelli- sen työviikon aikana suoritetusta työstä ansaittu palkka.

3. Palkanmaksun osalta työnantaja voi noudattaa 7 päivän laskenta- aikaa.

4. Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työnantajan seuraa- vana normaalina palkanmaksupäivänä.

9 § Keskituntiansio ‌

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosinel- jänneksen tai 2 viikkoisjakson (paikallisen käytännön mukaan) aikana työnantajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisiä jaetaan sa- man vuosineljänneksen tai vastaavasti 2 viikkoisjakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

10 § Matkakorvaus ja päiväraha ‌

1. Korvauksena työmatkaan käytetyltä ajalta, mikäli matka ei tapahdu varsinaisen työajan puitteissa, saa henkilö normaalituntipalkan. Tätä aikaa ei kuitenkaan lueta työaikaan, ellei matkaa ole samalla pidettä- vä työaikalain tarkoittamana työsuorituksena.

2. Päivärahaa suoritetaan seuraavasti:

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika	Päivärahan enimmäismäärä
yli 6 tuntia	osapäiväraha
yli 10 tuntia	kokopäiväraha

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den

vähintään 2 tunnilla	osapäiväraha
yli 12 tunnilla	kokopäiväraha

Jos henkilö xxxxxxx matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 ja 2 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko- päivärahan kysymyksessä ollessa kahta ja osa -päivärahan kysymyk- sessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa.

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä sen kunnan rajasta, jolla henkilön varsinainen työpaikka tai asunto sijaitsee.

3. Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitet- tävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukai- sesti.

4. Päivärahojen, kilometrikorvausten ja majoittumiskorvausten määrien osalta noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia mää- räyksiä matkakustannusten korvaamisesta.

11 § Urakkatyö ‌

1. Työn tekeminen urakkatyönä on mahdollista sovittaessa tästä xxxx- seen työnantajan kanssa.

2. Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän työsken- nellessä normaalilla urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 pro- senttia hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korke- ampi.

12 § Arkipyhäkorvaus ‌

1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, va- punpäivältä, juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, en- simmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, loppiaiselta sekä helatorstailta maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena menetettyä ansiota vastaava keskituntiansion mukainen korvaus.

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työ- suhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä viimeisenä ar- kipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäi- vänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuk- sesta tai muusta hyväksyttävästä syystä.

Soveltamisohje:

Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odotta- maton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poik- keava häiriö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huo- mioon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys si- nänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.

3. Työntekijän oikeutta arkipyhäkorvaukseen ei saada loukata käyttä- mällä lomauttamista joulun ja pääsiäisen yhteydessä tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on välttyä ylimääräisen korvauksen luontei- sen arkipyhäkorvauksen suorittamisesta.

4. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosilomaa sisään jääviltä arkipy- hiltä ja myös silloin, jos vuosiloma alkaa tai päättyy arkipyhää seuraa- vana työpäivänä.

13 § Kutsunnat ja reservin kertausharjoitukset ‌

1. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutu- van ansionmenetyksen.

Lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkas- tuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

2. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kans- sa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuo- jelun erikoistehtäviin.

14 § Sairausajan palkanmaksun edellytykset ‌

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityk- sen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

vähintään 1 kuukauden, mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta, mutta alle 10 vuotta 42 päivää

yli 10 vuotta 56 päivää

Työnantaja maksaa sairausajan palkan yhteensä enintään 56 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kalenterivuodessa. Työssäolonveroi- set päivät määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun työkyvyttömyys johtuu sairaudesta, sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Kun työkyvyt- tömyys johtuu työtapaturmasta, sairausajan palkkaa makse- taan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Pöytäkirjamerkintä koskee 1.2.2018 jälkeen alkavia uusia työ- kyvyttömyyksiä, eikä siihen perustuen voida muuttaa sitä en-

nen mahdollisesti tehtyjä sairausajan palkkaa koskevia pal- kanmaksupäätöksiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päi- vää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivä- rahaa ja työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, käsitel- lään tapausta uutena työkyvyttömyytenä, jonka suhteen nou- datetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, pidetään tapausta aikaisemman työkyvyttömyyden jatkona. Tämä merkitsee, että näin uusiutuvan työkyvyttömyyden eri vai- heita käsitellään samana työkyvyttömyytenä.

Tällöin sairausajan palkan maksaminen alkaa heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos 28, 42, 56 päivän ajanjakso ei aikaisemmin ole ehtinyt täyt- tyä. Sairausajan palkan maksamista jatketaan tässä tapauksessa, kun- nes tämä jakso työkyvyttömyyden kaikki vaiheet yhteenlaskettuna on täyttynyt.

Sovellusohje:

Tässä pykälässä tarkoitetaan ajanjaksolla toisiaan seuraavia kalenteripäiviä riippumatta siitä, olisivatko ne työntekijän työ- päiviä vai ei. Sairausajan palkka maksetaan vain niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä, ellei hän olisi ollut työkyvytön.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairauspäivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvi- tykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastu- misestaan.

Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärintodistuksella.

Säännös ei koske henkilöitä, joille on myönnetty täysi työkyvyttömyys- eläke.

15 § Lapsen sairastuminen ‌

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isäl- le korvausta lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättö- mästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edel- lytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että pois- saolosta annetaan jäljempänä mainittu selvitys. Edellä sanottua sovelle- taan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle van- hemmista.

Pöytäkirjamerkintä:

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 ka- lenteripäivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta anne- taan sama selvitys kuin yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumisen johdosta rin- nastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroi- siin päiviin.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuolta- jaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioero- päätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuoli- sostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain toi- meenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 30.12.2004/1335 1 luvun 4 §:ssä tarkoittamaa vaikeaa sairaut- ta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuu- tuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kun- toutukseen tai hoidon opastukseen taikka sopeutumisvalmen- nukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.

16 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

17 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosi- lomalain mukaan.

Vuosiloman pituutta määrättäessä työsuhteen veroiseksi luetaan ai- ka, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliit- tonsa edustajiston tai liittovaltuuston taikka hallituksen tai näitä vas- taavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pi- detään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokouk- seen tai liittovaltuuston kokoukseen osallistumista varten. Työnteki- jän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys ko- koukseen osallistumiseen tarvittavasta ajasta.

2. Loma-ajan palkka maksetaan loman alkaessa.

3. Jos työt loman ajaksi keskeytetään, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa eikä lomaan oikeu- tetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lomaa.

4. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä mak- setaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työ- hön. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Maksamisen ajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikalli- sesti voidaan sopia myös lomarahan vaihtamisesta vastaavaan va- paaseen.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydes- sä.

18 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut ‌

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää työn- tekijäin ammattiliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta. Työnantaja tilittää jäsenmaksut vähintään neljännesvuosittain ammattiliitolle.

19 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön am- mattiosastoon kuuluvilla jäsenillä on oikeus valita työpaikan työnteki- jöistä luottamusmies ja varaluottamusmies valvomaan tämän työeh- tosopimuksen noudattamista.

Valittavan henkilön tulee olla perehtynyt työpaikan työolosuhteisiin.

Paikallisen luottamusmiehen toimialue käsittää määrätyn työkeskuk- sen taikka työosaston.

A Luottamusmiehen vaalin toimittaminen

Luottamusmiehen valintaa varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on edellä 1 kohdassa tar- koitetuille asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kui- tenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa 1. kohdassa tarkoite- tun järjestön taikka sen ammattiosaston nimeämälle henkilölle ti- laisuuden vaalin toimittamiseen. Valitusta luottamusmiehestä ja varaluottamusmiehestä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

B Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus

Luottamusmiehen työaikanaan suorittamien luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen käytetty aika luetaan hänelle työajaksi. Näihin tehtäviin luetaan myös osallistuminen nimettynä edustajana am- mattiliittonsa työehtosopimusasioita käsittelevän neuvottelukun- nan kokouksiin.

Luottamusmiehelle suoritetaan erillistä palkkiota luottamusmies- tehtävien hoitamisesta seuraavasti:

edustettavien lukumäärä palkkio kuukaudessa

vähintään 5 ja enintään 14 38 euroa

vähintään 15 63 euroa

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillistä korvausta työsuojelu- valtuutetun tehtävien hoitamisesta 25 euroa kuukaudessa.

C Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tie- dot yrityksen työvoimasta, osa- ja määräaikaisten lukumääristä sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat yri- tyksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) työntekijän suku- ja etunimet

b) palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä ja irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa kaikista työntekijöistä

c) palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa a c mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla hyväksytyksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankoh- tana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusista työntekijöistä annetaan em. kohdissa mainitut tiedot joko kus- takin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai aikajaksoittain kuitenkin ainakin neljännesvuosittain. Kaikista työntekijöistä annetaan palvelukseen tuloaikatieto irtisanomis- ja lomautus- tapauksissa.

d) Työntekijällä on oikeus tarkistuttaa työsopimuksensa luot- tamusmiehellä.

3. Ammattiyhdistyksen valitsemalla luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusvaltuute- tulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon.

4. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin kuten suoritus- palkkatyössä noudatettaviin hinnoitteluperusteisiin.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella teh- täviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot, jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Luottamusmies saa tiedot yrityksen keskiansioista palkkaryhmit- täin neljä kertaa vuodessa, ei kuitenkaan kuutta henkilöä pie- nemmistä työntekijäryhmistä.

Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää luottamusmies- tehtävien hoitamisessa työkeskuksen taikka työosaston tavan- omaisia käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä. Tavan- omaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös työ- keskuksessa tai työosastolla yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät yleiset ohjelmat sekä internet yhteys (sähköposti).

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työ- paikoissa sovittuaan käynnistä asianomaisen työpaikan johdon kanssa.

Toimitsijalla on oikeus saada työpaikan johdolta ne asiatiedot, jot- ka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvo- miseksi.

Muutoin noudatetaan edellä tarkoitetun luottamusmiehen ase- maan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä toimitiloihinsa nähden liitteen 1 ehtoja.

20 § Suojavaatetus ‌

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai omaa vaa- tetusta kuluttavissa tehtävissä, annetaan kyseisen työn mukaisia olosuh- teita vastaava suojavaatetus sekä työturvallisuuden kannalta tarpeellinen suojavarustus.

Työnantaja kustantaa työntekijöille työssä tarpeellisen suojavaatetuksen ja varustuksen sekä niiden huollon.

21 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toimeen salaista eikä julkista työsulkua, lakkoa, boikottia tai työkieltoa.

22 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpai- kalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin

kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi.

2. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin, eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet tulokseen, riita asia voidaan saattaa työtuo- mioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin sanotussa laissa on säädetty.

23 § Muita määräyksiä ‌

1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään henkilökohtaisesti koskevas- sa asiassa kääntyä työnjohtajansa tai esimiehensä puoleen, ellei asia koske työehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista.

2. Muiden kuin työpaikkaan työsuhteessa olevien henkilöiden tuominen työpaikalle ilman työnantajan antamaa lupaa on kielletty.

3. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustaja voi, sovittuaan sii- tä työnantajan kanssa, käydä työntekijöitä edustavan luottamusmie- hen kanssa tutustumassa työpaikan työolosuhteisiin.

24 § Paikallinen sopiminen ‌

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopi- mus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovit- tu. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sekä lähetettävä tiedoksi työehtoso- pimuksen allekirjoittaneille liitoille. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

25 § Selviytymislauseke ‌

26 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Sopimuskausi alkaa 11.2.2022 ja päättyy 29.2.2024. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeistään kah- ta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta irtisanottu.

27 § Sopimuskappaleet ‌

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kum- mallekin sopijapuolelle.

Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

LIITE 1 A-PALKKARYHMIEN SOVELTAMINEN ‌

1. Tämän liitteen määräyksiä voidaan soveltaa niihin työkeskuksessa työskente- leviin työntekijöihin, joilla on osatyökykyisyyttä aiheuttava sairaus tai vamma, jonka johdosta esimerkiksi työntekijän omatoimisuus, päättelykyky, huolelli- suus tai työn tuottavuus ovat alentuneet pysyvästi tai väliaikaisesti. Työnteki- jän työteho ja työkyky on matalaa tai suuresti vaihtelevaa. Edellä mainituista syistä johtuen työntekijä tarvitsee huomattavasti enemmän ohjausta kuin muut työntekijät.

2. Osapuolet toteavat ne työehtosopimuksen piirissä olevat työkeskukset, jotka saavat soveltaa tämän liitteen mukaisia ehtoja työsuhteissaan.

Työkeskus toimittaa osapuolille liitteen 2 mukaiset tiedot toteamista varten. Tiedot tulee toimittaa uudelleen, mikäli tiedoissa tapahtuu olennaisia muutok- sia.

3. Palkat

1. Tämän liitteen piirissä olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy palk- kausryhmittäin seuraavasti:

Palkkaryhmä A1

− uusi työntekijä, jolla ei ole aikaisempaa työkokemusta

− työntekijä, jonka työpanos on vähäinen

Palkkaryhmä A2

− aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat tehdastyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen

− työn vaatimat fyysiset ponnistukset ovat vähäisiä

− asetetut vaatimukset tarkkuudelle ja laadulle ovat helpot oppia ja saa- vuttaa

Palkkaryhmä A3

− työ suoritetaan ohjeiden mukaan ja työ noudattaa tiettyä rutiinia

− voidaan vaatia vähäistä työmenetelmän sopeuttamista

− työ vaatii tiettyä huolellisuutta, jotta asetetut tavoitteet tarkkuudessa ja laadussa saavutetaan

2. Aikapalkat

Tämän liitteen piirissä olevien työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Palkkaryhmä euroa
A1	2,72
A2	3,80
A3	6,54

4. Liitteen mukaiselle työlle on ominaista, että työntekijä tarvitsee työssään eri- tyistä perehdytystä sekä ohjausta. Liitot pitävät tärkeänä, että työnantaja kiin- nittää huomiota työntekijän perehdytyksen tarpeeseen sekä huolehtii, että työntekijä saa työssään riittävää ohjausta. Erityistä huomiota kiinnitetään työn- tekijän yksilölliseen tilanteeseen ja työkykyyn.

5. Liitteen mukaista työtä tekevillä työntekijöillä on osatyökykyisyyttä aiheuttava sairaus tai vamma. Liitot korostavat, että työnantajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota työntekijän työkykyyn. On tärkeää selvittää työntekijän työkyky en- nen työnteon aloittamista. Työkykyarviossa otetaan kantaa siihen, kuinka suuri osa työntekijän työkyvystä on jäljellä ja mitä mahdollisia rajoituksia työntekijän työnteolle on.

Liitot muistuttavat, että työntekijän työkyvyssä tapahtuvaa kehitystä tulee seu- rata myös työsuhteen aikana ja huomioida kehitys myös työsuhteen ehdoissa.

Työkykyarviossa huomioidaan tarvittaessa myös mahdollinen apuvälineiden tarve.

6. Työntekijän muut työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukai- sesti.

LIITE 2 RAPORTOINTILOMAKE ‌

Työkeskuksen nimi:

Mitä kyseinen työkeskus tekee?

Minkälaisia työtehtäviä liitteen 1 mukaisissa tehtävissä työskentelevät työntekijät ta- vanomaisesti tekevät?

Kuinka monta työntekijää liitteen 1 piirissä on?

1-10

11-30

31-50

51-100

Miten osatyökykyiset työntekijät on huomioitu työturvallisuus- ja työterveysriskien ar- vioinnissa?

Miten työntekijöiden työkykyä seurataan?

Miten työntekijöiden työssään mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden tarve arvioi- daan?

Miten työntekijöitä koulutetaan ja perehdytetään?

Miten työntekijöiden työn ohjaaminen on järjestetty?

Miten työntekijän työssä suoriutumista käsitellään työntekijän kanssa?

Päiväys: Yhteyshenkilön tiedot:

LIITE 3 TYÖKESKUKSIA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 11.2.2022-31.1.2024 PALKKASOPIMUS ‌‌‌

1 § Palkkaryhmittely

1. Työkeskuksen työntekijöiden palkkaus määräytyy palkkausryhmittäin seuraavasti:

Palkkaryhmä 4

− työ edellyttää useampien osastolla esiintyvien työtehtävien osaa- mista tai erittäin hyvää ammattitaitoa tietyissä tehtävissä

− työ suoritetaan yleensä itsenäisesti, mutta tiettyjä ohjeita voidaan antaa. Työntekijä päättää useimmiten työn suorittamismenetelmää ja työnkulun muutoksia koskevista kysymyksistä

− vaaditaan hyvää huolellisuutta, jotta asetetut tavoitteet tarkkuu- dessa ja laadussa saavutetaan

Palkkaryhmä 5

− työ asettaa suuria vaatimuksia päättää työn eri vaiheista

− työ vaatii erittäin hyvää käsittelykykyä lukuisille erilaisille työtilan- teille

− vaaditaan suurta huolellisuutta asetettujen tavoitteiden saavutta- miseksi tarkkuudessa ja laadussa

Palkkaryhmä 6

− vaativaa ammattityötä

− työ on hyvin itsenäistä

− vaaditaan erittäin suurta huolellisuutta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarkkuudessa ja laadussa

Palkkaryhmä 7

− edellistä vaativampaa ammattityötä

− edellyttää monipuolisuutta ja suurten kokonaisuuksien hallintaa.

Palkkaryhmä 8

− olennaista muiden ohjaus ja opastus

− työhön osallistuva ryhmän vetäjä

− vaativaa ammattityötä tai useamman ammatin hallintaa

2. Työhön sisältyvä työnopastus, työnohjaus sekä muiden työntekijöiden valvonta otetaan huomioon työn vaativuutta määriteltäessä.

2 § Aikapalkat

Työkeskusten tuntipalkkaisten työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat

1.5.2022 tai lähinnä	sen	jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
seuraavat:
Palkkaryhmä		euroa
4		8,54
5		8,90
6		9,51
7		10,27
8		11,21

Eläkettä nauttivan työntekijän palkkaehdoista voidaan sopia erikseen.

3 § Sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneiden työkeskusten työntekijöiden palkkaus

1. Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 1

− Työ on luonteeltaan ns. aputyötä.

− Työ suoritetaan annettuja ohjeita noudattaen joh- don alaisuudessa.

− Työ edellyttää huolellisuutta, jotta asetetut tavoit- teet tarkkuudessa ja laadussa saavutetaan

Palkkaryhmä 2

− Työ on luonteeltaan helpohkoa työtä.

− Työ suoritetaan itsenäisesti annettuja ohjeita nou- dattaen.

− Työssä vaaditaan hyvää huolellisuutta, jotta asete- tut tavoitteet tarkkuudessa ja laadussa saavutetaan

Palkkaryhmä 3

− Työ edellyttää jonkin verran ammattitaitoa ja omien tehtävien edellyttämää osaamista

− Työ vaatii hyvää käsittelykykyä lukuisille erilaisille työtilanteille.

− Työntekijän työpanos on normaali.

Palkkaryhmä 4

− Työ edellyttää ammattitaitoa ja/tai useiden tehtä- vien/koneiden hallintaa.

− Työntekijä päättää useimmiten työnkulun muutok- siin liittyvistä kysymyksistä.

− Työntekijän työpanos on melkoinen.

Palkkaryhmä 5

− Työtehtävien hoitaminen edellyttää hyvää ammatti- taitoa.

− Tehtävän hoitaminen edellyttää useiden erilaisten työtehtävien, työmenetelmien, välineiden ja konei- den hallintaa.

− Työntekijän työpanos on merkittävä ja häneltä vaa- ditaan normaalia vastuuta.

Palkkaryhmä 6

− Vaativaa ammattityötä.

− Työ on hyvin itsenäistä ja se sisältää jonkin verran työn opastusta ja työnjärjestämistä.

− Työntekijällä on xxxxxxxxx vastuu työssään.

Palkkaryhmä 7

− Edellistä vaativampaa ammattityötä.

− Työntekijä toimii pienryhmävetäjänä tai vastaavas- sa tehtävässä.

− Edellyttää monipuolisuutta ja suurten kokonaisuuk- sien hallintaa.

− Työntekijällä on merkittävä vastuu työssään.

Palkkaryhmä 8

− Olennaista muiden ohjaus ja opastus.

− Työntekijä toimii ryhmän vetäjänä tai vastaavassa tehtävässä.

− Vaativaa ammattityötä tai useamman ammatin hal- lintaa.

− Työntekijällä on merkittävä vastuu työssään.

Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä vaativuustekijänä.

2. Sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneessa työkeskuksessa työskentele- vien työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Palkkaryhmä	euroa
P 1	8,54
P 2	8,90
P 3	9,51
P 4	10,28
P 5	11,20
P 6	11,70
P 7	12,62
P 8	13,68

4 § Ilta- ja yötyö

Kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyöli- sänä 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyöli- sänä 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

5 § Työkohtaiset ja olosuhdelisät

Työntekijälle maksetaan sovittuja työkohtaisia ja olosuhdelisiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työkohtaisia ja olosuhdelisiä voidaan käyttää silloin, kun ky- seessä on esimerkiksi työskentely erityisen likaisissa, kuumis- sa, kylmissä tai meluisissa olosuhteissa.

6 § Harjoittelijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien työntekijöi- den palkkaus

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai yliopistossa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Oppisopimussuhteessa olevalla työntekijällä tarkoitetaan oppisopimus- lain mukaisessa oppisopimuskoulutussuhteessa olevaa työntekijää.

Harjoittelijan ja oppisopimussuhteessa olevan työntekijän palkka saa alit- taa enintään 20 prosentilla kyseessä olevan vaativuusluokkapalkan.

Muiden harjoittelijoiden ja työharjoittelijoiden palkkaehdoista voidaan poiketa paikallisella sopimuksella, kuitenkin enintään 20 % kyseessä olevasta vaativuusluokkapalkasta.

7 § Palkkausta koskevat erityismääräykset

Työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan heidän vakinaista aikapalk- kaansa myös tilapäisten siirtojen ajalta, kuitenkin korkeintaan 1 kuukau- den ajalta.

Mikäli siirto on pysyvä tai kestää yli 1 kuukauden, tulee työn vaativuusar- viointi suorittaa uudestaan viimeistään kuukauden kuluttua siirrosta.

8 § Voimassaoloaika

Voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen. Helsingissä 11.päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

LIITE 4 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT JA TIEDOTUSTOIMINTA ‌

Liitot korostavat, että on tärkeää, että työpaikoilla huolehditaan jatkuvasti työnantajien ja työntekijöiden välisestä keskustelusta sekä yhteistyöstä. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa työpaikoilla, lisätään tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn mielekkyyttä ja edistetään tasa-arvon ja tasapuolisuuden toteutu- mista.

Yhteistoiminnassa tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevaa lainsää- däntöä, kuten työsopimuslakia, lakia yhteistoiminnasta yrityksissä ja lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Maini- tut lait eivät ole työehtosopimuksen osa. Jäljempänä mainitut pykälät ja mahdolliset poikkeamat lainsäädännöstä sen sijaan sitä ovat.

LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMA

Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai koko- naan vapautus työstään. Muille yrityksen ja henkilöstön väliseen yhteis- toimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa ti- lapäisesti vapautus työstä. Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomio- ta kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työnteki- jöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännölli- sesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa luottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta työsuojelu- valtuutettu saa tarvittavan vapautuksen työstään. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelus-

sa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus TES 7 §:n mukaisesti, ellei muuta käytäntöä ole vakiintuneesti noudatettu, tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoi- taako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjes- tää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavan- omaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikal- lisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työ- hön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos luottamus- mieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vai- keuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työ- paikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymi- sen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomio- ta työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtunei- siin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovu- tuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyy- tensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän so- pimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta joh- tuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä koko- naan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännök- siä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiesehdokkaaseen, jonka kokous on asettanut ja jonka aset- tamisesta ammattiyhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimin- taelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on mää- rättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toi- mintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihen- kilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuoje- luvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuoje- luvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edel- lyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa ti- lassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevis-

ta kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käy- tännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oi- keus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työ- paikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolel- la. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainit- tujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla.

Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

LIITE 5 KOULUTUSMÄÄRÄYKSET ‌

Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäes- sä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korva- taan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateri- aalista. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttä- miin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuu- kausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Yhteinen koulutus

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituk- senmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuh- teet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannal- ta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuoje- lutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten yllä olevassa Ammatillista koulutusta koskevassa kohdassa on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustar- jonnan toteutumista.

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotan- nolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioi- taessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapaukses- sa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen kou- lutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvaus- ten laajuus.

Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuoje- luasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enin- tään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa kou- lutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutus- tilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukau- den ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.

Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yh- den kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata