MP
JHL:n hallitus/edustajisto 6.6.2022
MP
Allekirjoituspöytäkirja: 1§ Sopimuskausi
• Sopimuskausi
• 1.5.2022–30.4.2025.
• Sopimuksen voimassaolo jatkuu 20.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Allekirjoituspöytäkirja: 2 - 4 § Palkankorotukset
Palkankorotukset:
Sopimuskorotukset 2022
• Yleiskorotus 1.6.2022 lukien 46 € tai 2,0 %. Leikkauspiste 2300 €
• Yleiskorotuksella korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja tain siihen rinnastettavaa palkka, henkilökohtaista lisää sekä sopimuksen liitteiden 1 – 2 palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja
• Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022 lukien 0,5 %, josta Peva-uudistukseen 0,03 %
• Erän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.
• Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
• Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.6.2022 lukien1 699,91euroa.
Allekirjoituspöytäkirja: 2 - 4 § Palkankorotukset
Sopimuskorotukset 2023
• Yleiskorotus 1.6.2023 lukien 1,5 %
• Yleiskorotuksella korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja tain siihen rinnastettavaa palkka, henkilökohtaista lisää sekä sopimuksen liitteiden 1 – 2 palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja
• Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien 0,4 %
• Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen:
• Vuoden 2023 sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja. (Verrokkialat kuten KVTES:ssa)
• Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
• Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
Allekirjoituspöytäkirja: 2 - 4 § Palkankorotukset
Sopimuskorotukset 2024
• Yleiskorotus 1.6.2024 1,5 %
• Yleiskorotuksella korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja tain siihen rinnastettavaa palkka, henkilökohtaista lisää sekä sopimuksen liitteiden 1–2 palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja
• Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
Allekirjoituspöytäkirja: 2 - 4 § Palkankorotukset
• Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien 0,4 %
• Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen
• Vuoden 2024 sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.
• Jos kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
Allekirjoituspöytäkirja: 5 § Keskitetty erä
• SOTE-sopimuksesta poistuu 1.3.2023 alkaen liite 4 mukainen työaikamuoto.
• Muutokseen käytetään keskitetysti 0,7 %.
• Liitteen 4 piirissä olleen palkansaajan työaikamuodoksi tulee joko yleistyöaika tai jaksotyöaika. Työnantaja päättää sovellettavan työaikamuodon.
• Liitteen 4 piirissä 28.2.2023 olleelle ja edelleen 1.3.2023 palvelussuhteessa olevalle maksetaan säännöllisen työajan pidentymisestä 500 euron kertakorvaus maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.
• 28.2.2023 osa-aikaisena olleelle kertaerä maksetaan vastaavassa suhteessa kuin osa-aikaisen työaika on täydestä työajasta.
Allekirjoituspöytäkirja: 3 §:n 4 mom. vuoden 2023
korotusten perälauta
• 2023 osalta 3§:n 1 ja 2 mom. sekä 5 §:ssä mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9
%. Mikäli verrokkialojen (Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus ja Kemian perusteollisuuden työehtosopimus) kustannusvaikutus ylittää em. yhteismäärän, ylimenevä osuus lisätään 1 mom. yleiskorotukseen.
• Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2022 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.
• Mikäli kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 31.1.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.3.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
Allekirjoituspöytäkirja 5 §: Paikallisten järjestelyerien
menettelyt
Järjestelyerien kohdentaminen
• Järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.
Allekirjoituspöytäkirja 5 §: Paikallisten järjestelyerien
menettelyt
• Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.
• Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.
• Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisten järjestelyerien käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
• Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.
Allekirjoituspöytäkirja 5 §: Paikallisten järjestelyerien
menettelyt
• Järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.
• Paikallisten järjestelyerin kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.
• Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
Allekirjoituspöytäkirja: 10 § Sopimuskaudella toimivat
työryhmät
• SOTE-sopimuksesta on sovittu virka- ja työehtosopimuksessa kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020).
• Pysyvä SOTE-ryhmä
• Palkkausryhmä:
• SOTE-sopimukseen neuvotellaan viisi palkkahinnoitteluliitettä. Tämä tarkoittaa mm. nykyisten palkkahinnoittelukohtien uudelleenarviointia ja tarvittaessa nykyisten hinnoittelukohtien jakamista toisiin kokonaisuuksiin. Ryhmiä voidaan tarvittaessa siirtää hinnoitteluun ja toisaalta hinnoittelun ulkopuolelle.
• Palkkaustyöryhmä neuvottelee uudesta järjestelmästä (esim. ns. tasopalkkajärjestelmä), jolla on tarkoitus korvata nykyinen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä. Malliin sisältyy tarvittaessa simulointia ja pilotointia.
• Myös palkkausjärjestelmän muista osista (esim. työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä) sekä suoritepalkkauksesta voidaan neuvotella.
• Neuvottelut pyritään päättämään 1.2.2024 mennessä.
Allekirjoituspöytäkirja: 10 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät
• Työaikatyöryhmä:
• Työryhmän tehtävänä on jatkaa työaikajärjestelmien ja -määräyksien kehittämistä sosiaali- ja terveysalan toimintojen ja palvelujen sekä henkilöstön terveyttä, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta tukeviksi. Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja -määräyksiä.
• Työryhmä seuraa uusien määräysten toimivuutta ja kartoittaa työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kokonaistilannetta SOTE-työnantajilla.
• Työryhmän toimeksiantona on lisäksi selvittää ja neuvotella hyvinvointialueiden työhön liittyvään matkustamiseen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin.
• Neuvoteltavat kokonaisuuden voivat liittyä sekä työaikalukuun että matkakustannusten korvaukseen. Työryhmä neuvottelee aika-ajoin tehtävän työn sopimusmääräysten kehittämisestä.
4 Hyvinvointiala
4.1 SOTE-sopimus:
• SOTE-sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetulla tavalla jatketaan hinnoitteluliitteiden neuvotteluita. Lisäksi neuvotellaan ns. tasopalkkajärjestelmä, johon voi sisältyä myös tasopalkkalisä (vrt. KVTES-kokeilumääräykset). Neuvotteluissa sovitaan myös muut palkkausjärjestelmän osat.
• Neuvottelujen takaraja on 1.2.2024. Joka tapauksessa uuteen järjestelmään siirtyminen vaatii paikallisesti tarkoituksenmukaisen siirtymäkauden.
• Hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 palkkausjärjestelmäksi valitaan jonkun vanhan työnantajan järjestelmä, jota sovelletaan uusiin rekrytoitaviin ja tarvittaessa myös muihin.
1.6.2023
• Paikallinen järjestelyerä: Esimerkiksi työvoimaan saatavuudesta liittyviin perusteisiin, tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä. Erän suuruus: 1,2 % SOTE-sopimuksen palkkasummasta.
• 1.2.2024 Keskitetty erä, joka käytetään tasopalkkajärjestelmän valtakunnantason kustannuksiin. Erän suuruus: 0,4 % SOTE-sopimuksen palkkasummasta.
• Mikäli keskitetystä erästä ei päästä yksimielisyyteen, käyttämätön osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tieto erän toteuttamisesta annetaan 1.3.2024 mennessä.
1.6.2024
• Paikallinen järjestelyerä: Esimerkiksi työvoimaan saatavuudesta liittyviin perusteisiin, tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä.
• Erän suuruus: 0,6 % SOTE-sopimuksen palkkasummasta.
• 1.6.2025
• Paikallinen järjestelyerä:
• Paikallinen järjestelyerä: Esimerkiksi työvoiman saatavuudesta liittyviin perusteisiin, tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä. Erän suuruus: 0,8 % SOTE-sopimuksen palkkasummasta (poislukien Osio G).
Vuosille 2026-2027 paikallisia eriä.
• Vuonna 2026 erän suuruus on 0,8 %
• Vuonna 2027 erän suuruus on 1,2 %
• Erien käyttötarkoitusta tarkennetaan myöhemmin.
virkaehtosopimuskohtaisesti yhden paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta
2023-2027 palkkaohjelmaa koskeva uusi tarkennus: osapuolet voivat sopia työ- ja
keskitetysti
Allekirjoituspöytäkirja 11 §: Tarkistettujen
palkkojen maksaminen
• Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.
• Suurissa työnantajissa maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
• Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien.
• Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.
• Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien.
• Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.
Palkkausluku II, 9 § 1 mom. soveltamisohje 3.2
• Lisätty työpaikkaohjaajia koskeva teksti
• Lisätehtävä ja -vastuu-osuuteen lisäys: Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.
• Yleiskirjeeseen: työpaikkaohjaajan määritelmä. Maininnat työajan riittävyydestä ja osaamisen varmistamisesta.
• Lisätty määräaikainen pöytäkirjamerkintä työkokemuslisän laskennasta hyvinvointialueille siirryttäessä.
• Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022-30.4.2025
• Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi.
• Palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022-31.1.2023 välisenä aikana
Työaikaluku: Säännölliset työajat
• 9 § Jaksotyöaika
• Pöytäkirjamerkintä 5.9.2022-30.4.2025
• Sen lisäksi mitä 9 § 1 momentissa on määrätty säännöllisestä työajasta, työaikajakson pituus voi olla myös 6 viikkoa, jolloin säännöllinen täysi työaika on enintään 229 tuntia 30 minuuttia.
• Työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella valita, minkä pituista työaikajaksoa käyttää.
Työaikaluku: Säännölliset työajat
• 9 §, 1 mom. Soveltamisohje voimassa 4.9.2022 saakka tai sitä seuraavan työaikajakson alkuun saakka ja 1.5.2025 lukien.
• Kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.
• Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.
• Pöytäkirjamerkintä 5.9.2022-30.4.2025
• Pöytäkirjamerkintä korvaa edellisen soveltamisohjeen kaksi viimeistä kappaletta ajalla 5.9.2022-30.4.2025
Työaikaluku: Säännölliset työajat
• Kun työaikajaksoon sisältyy yksi tai useampi arkipyhä, annetaan arkipyhälyhennyksenä yhtä monta keskimääräisen työpäivän pituista vapaapäivää kyseisen tasoittumisjakson aikana kuin on arkipyhiä ko. työaikajaksolla.
• Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon työaikajaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Ks. 9 §:n 3 momentin pöytäkirjamerkintä.
• Arkipyhävapaa tulee merkitä työvuoroluetteloon.
• Pääsopimuksen13 §:n mukaisesti asiasta voidaan paikallisesti sopia toisin.
• Jos 5.9.2022 sattuu keskelle työaikajaksoa, sovelletaan tätä pöytäkirjamerkintää seuraavan työaikajakson alusta lukien.
• Asiasta tarkemmin tulevassa yleiskirjeessä.
• Määräaikainen määräys paikallisesta sopimisesta vuorokausilevon lyhentämisestä jaksotyössä vakinaistuu.
• Määräaikainen määräys vapaapäivien antamisesta jaksotyössä vakinaistuu.
• Jaksotyössä osa-aikaisen kahden keskeytyksen säännöllisen työajan keskeytyksen epätasa-arvoinen laskenta muutettu vastaamaan täyttä työaikaa tekevän laskennan mukaiseksi.
Työaikaluku: 16 § Ylityökorvaus
• Pöytäkirjamerkintä ajalla 5.9.2022-29.2.2024:
• Kuuden viikon tasoittumisjaksoa käytettäessä työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta sekä 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta tai annetaan vastaava vapaa- aika
• Jos 5.9.2022 sattuu keskelle työaikajaksoa, määräystä sovelletaan sitä seuraavan työaikajakson alusta lukien.
Työaikaluku: 23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja
vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta
• 5 mom. Korvausten suorittamisajankohta
• Pöytäkirjamerkintä 5.9.2022-30.4.2025:
• Jaksotyössä kuuden viikon työaikajaksoa käyttäessä, maksetaan rahakorvaus 18 §:ssä ja 19 § 1–3 momentissa tarkoitetut työaikakorvaukset kolmen viikon työaikajakson jälkeen kuten 23 §:n 5 momentissa on todettu. Vapaa- aikakorvaus voidaan kuitenkin antaa kuuden viikon työaikajakson päätyttyä 5 momentin mukaisesti.
• Jos 5.9.2022 sattuu keskelle työaikajaksoa, määräystä sovelletaan sitä seuraavan työaikajakson alusta lukien.
Vuosilomaluku IV sekä Luku IX Muut määräykset
• Soveltamisohje koskien KVTES:n IV 7 §:n ja 9 §:n soveltamista (vuosiloman antaminen)
• Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdasta, ellei asiasta sovita työntekijän kanssa toisin vuosilomaluvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työnantajan on kuultava työntekijöitä/viranhaltijoita IV luvun 9 §:n mukaisesti ennen vuosiloman ajankohdasta päättämistä. Mahdollisuus esittää lomatoiveensa on varattava kaikille työntekijöille/viranhaltijoille niin hyvissä ajoin, että työntekijöillä/viranhaltijoilla on tosiasiallinen mahdollisuus esittää toiveensa. Toiveita pitää olla mahdollista esittää myös sellaisiin ajankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista jättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput, osastosulut, arkipyhät). Työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus vuosilomiin myös em. ajankohtina.
• Loma-ajankohtia määrättäessä työntekijöiden/viranhaltijoiden toiveet on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Loma-ajankohtaa ei saa päättää ennen kuin työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää toiveensa ajankohdasta. Vuosilomien ajankohdista päätettäessä on noudatettava tasapuolisuutta työntekijöiden/viranhaltijoiden välillä.
• Lisätty sovellettaviin KVTES-määräyksiin (Luku IX) Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun korvaus.
• Yleiskirje:
• Paikallinen sopiminen hyvinvointialueilla
• Esimerkki lisä- ja viikkoylityön laskemisesta liukuvassa yleistyöajassa
• UKK
• Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet siirryttäessä hyvinvointialueille
• Tekstimuutokset, joilla ei vaikutusta sopimusmääräksiin:
• Sairausloma- termi muutettu sairauspoissaoloksi
• muutettu ja/tai lisätty kunta- ja hyvinvointiala termiä tarkoituksenmukisiin teksteihin esim. työaikapankin 1 momenttiin.