Autoliikennealojen toimihenkilöitά koskeνa työehtosopimus 1.12.2o19-9o.11.2o16


Autoliikennealojen toimihenkilöitά koskeνa työehtosopimus 1.12.2o19-9o.11.2o16

SISÄLLYSLUETTELO

1 § SOVELTAMISALA 1

2 § YLEISET SOPIMUKSET 1

3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1

4 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS 2

5 § TYÖSUHDE 2

6 § IRTISANOMISAIKA 2

7 § PALKKAUS 3

8 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 4

9 § LISÄTYÖ 5

10 § ARKIPYHÄVIIKOT 5

11 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN 6

12 § YLITYÖ 8

13 § OSA-AJAN PALKKA 9

14 § VARALLAOLO JA PUHELINOHJEET 11

15 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ 11

16 § SUNNUNTAITYÖ, LAUANTAITYÖ JA TYÖ ERÄINÄ JUHLAPYHIEN AATTOINA 12

17 § LEPOAJAT 13

18 § VIIKKOLEPOKORVAUS 14

19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 14

20 § SAIRAUSAJAN PALKKA SEKÄ PALKKA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA 16

21 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 17

22 § MATKAKORVAUKSET 20

23 § KOULUTUSTILAISUUDET 22

24 § VUOSILOMA 22

25 § LOMALTAPALUURAHA 22

26 § LYHYT TILAPÄINEN LOMA 24

27 § PUKURAHA 26

28 § VASTUUVAKUUTUS 27

29 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 27

30 § TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES 27

31 § TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 28

32 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN 28

33 § KOKOONTUMISOIKEUS 29

34 § TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU 29

35 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS 30

36 § TYÖNSEISAUKSET 31

37 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 31

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 32

OHJEPALKAT 36

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 40

TYÖAIKAPANKKI 51

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 53

KOULUTUSSOPIMUS 63

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 65

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen

TYÖEH T OSOPIM U S 1.12.2013 – 30.11.2016


1 § SOVELTAMISALA


Tällä työehtosopimuksella määrätään autoliikennealoilla työsken- televien konttoritoimihenkilöiden, liikenteenjärjestelytoimihenkilöi- den, huoltokorjaamoiden teknisten toimihenkilöiden ja terminaa- lien työnjohtajien työehdot.


2 § YLEISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välisiä yleisiä sopimuksia:

1. Irtisanomissuojasopimus

2. Koulutussopimus

3. Luottamusmiessopimus


3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Toimihenkilön tulee:

- edistää ja valvoa työnantajan etuja,

- noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asi- oissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutki- muksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

- tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee:

- luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimi- henkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työnte- kijöihin nähden,

- luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän teh- täviä koskevissa asioissa sekä

- selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organisaati- ossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisel- la tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä

- työsuhteen alkaessa tai tehtäviä muutettaessa antaa toimi- henkilölle hänen tehtävänsä suorittamiseksi tarpeellinen työnopastus.

3. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuh- teessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjes- telmä.


4 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.


5 § TYÖSUHDE

1. Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisesti. Osa-aikaisesta työstä on työsopimus tehtävä aina kir- jallisesti.

2. Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyjään vastaavaa työtä.

3. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

4. Sijaisuustilanteista on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkausjärjestelmässä.


6 § IRTISANOMISAIKA

1. Ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, noudatetaan seu- raavia irtisanomisaikoja.

Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den;

- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;


- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Irtisanomisaika on toimihenkilön irtisanoessa:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

3. Sovituista irtisanomisajoista riippumatta vapautuu toimihenkilö työstä sovittua irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos sii- tä erikseen sovitaan työnantajan ja asianomaisen toimihenkilön kanssa.

4. Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauksessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyt- tömyyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatettava tämän pykälän 1 momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.

5. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskau- den johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oike- uttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen.

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen työsopi- muslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

6. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa liittojen välillä solmitussa ja myöhemmin muutetussa irtisanomis- suojaa koskevassa sopimuksessa on sovittu.


7 § PALKKAUS


Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat tämän sopi- muksen liitteenä.

8 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

I Yhteiset määräykset

1. Työaika määräytyy työaikalain (605/96) ja seuraavien määräys- ten perusteella.


II Konttoritoimihenkilöt

2. Konttoritoimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen pe- rustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikottainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.

Päivittäisen työajan ylittäessä 7,5 tuntia se saa tällöin olla enin- tään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoit- tumisjakso on enintään 16 viikon mittainen.

III Liikenteenjärjestelytoimihenkilöt ja esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt

4. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden ja esimiestehtävissä toimivi- en toimihenkilöiden säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen pe- rustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimää- rään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.

Päivittäisen työajan ylittäessä 8 tuntia se saa tällöin olla enintään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoittumis- jakso on enintään 16 viikon mittainen. Viikottainen työaika voi olla kuitenkin enintään 60 tuntia, mikäli siitä on sovittu työnantajan ja toimihenkilön kesken.

6. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöksi siten, että se kahden viikon jaksossa on enintään 80 tuntia tai pisimmillään kuuden viikon jaksossa enintään 240 tuntia.

7. Paikallisesti voidaan sopia, ettei liikennejärjestelytehtävissä ja esimiestehtävissä toimivien osalta tarvitse laatia työtuntijärjestel- mää. Edellä 5 kohdassa mainittu tasoittumisjakso on tällöin enin- tään 10 viikkoa ja 6 kohdassa mainittu tasoittumisjakso 6 viikkoa.

8. Vuosityöajan lyhennystä koskevat määräykset ovat 11 pykälässä.


9 § LISÄTYÖ

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työpaikassa käytössä olevan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, työajan tällöin ylittämättä keskimäärin 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllisen työajan ollessa alle 8 tuntia vuorokaudessa ja alle 40 tuntia viikossa, on lisätyötä säännöllisen työajan lisäksi tehtä- vä työ edellä mainittuihin tuntimääriin saakka.

3. Säännöllisen työajan ollessa keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja määräytyessä muutoin työtuntijärjestelmän mukaan, on lisätyötä työtuntijärjestelmän lisäksi tehtävä työ 0,5 tuntia vuorokaudessa sekä 2,5 tuntia viikossa. Vuorokautisten ja viikottaisten lisätyötun- tien enimmäismäärä yhteensä on 2,5 tuntia.

4. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.

5. Lisätyöstä maksettava tuntipalkka lasketaan samoin perustein kuin ylityöstä maksettava peruspalkka.

6. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai sama keskimääräisenä, mak- setaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikottai- sen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikottaisesta ylityöstä on sovittu.

7. Lisätyön korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia samantasoi- sesti toisin.

8. Lisätyö ei ole ylityötä.


10 § ARKIPYHÄVIIKOT

1. Mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjestetty kiintein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhäviikon lauantai vapaapäivä.

2. Mikäli toimihenkilön työ on järjestetty muutoin kuin kiintein lauan- taiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhästä johtuvaa 1 momentin mukaista työajan lyhennystä vastaava järjestely toteutettava an- tamalla toimihenkilölle muutoin noudatettavan työtuntijärjestel- män puitteissa muuna aikana vapaapäivä tahi korvaamalla arki- pyhäviikolla 1 momenttia vastaavan työaikajärjestelyn ylittävä työaika siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu.


3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika


2013

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko

4 pv

52. viikko jouluviikko

2 pv

2014


1. viikko uudenvuodenpäiväviikko

4 pv

2. viikko loppiaisviikko

4 pv

16. viikko pääsiäistä edeltävä viikko

4 pv

17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

18. viikko vappuviikko

4 pv

22. viikko helatorstaiviikko

4 pv

25. viikko juhannusviikko

4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko

5 pv

52. viikko jouluviikko

2 pv

2015


1. viikko uudenvuodenpäiväviikko

4 pv

2. viikko loppiaisviikko

4 pv

14. viikko pääsiäistä edeltävä viikko

4 pv

15. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

18. viikko vappuviikko

4 pv

20. viikko helatorstaiviikko

4 pv

25. viikko juhannusviikko

4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko

5 pv

52. viikko jouluviikko

3 pv

53. viikko uudenvuodenpäiväviikko

4 pv

2016


1. viikko loppiaisviikko

4 pv

12. viikko pääsiäistä edeltävä viikko

4 pv

13. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

17. viikko vappuviikko

5 pv

18. viikko helatorstaiviikko

4 pv

25. viikko juhannusviikko

4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko

4 pv

51. viikko jouluviikko

5 pv

52. viikko joulu- ja uudenvuodenpäiväviikko

4 pv


11 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai 80 tuntia kaksiviik- kojaksossa ja joiden työaika on järjestetty tämän työehtosopi- muksen mukaisesti.

Työajan lyhennystä vähentävät sopimukseen tai käytäntöön pe- rustuvat vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuu- kaudelta tai joka annetaan pitempänä kuin työehtosopimuksessa on edellytetty.

2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työ- ajan kertymän mukaan seuraavasti:

Työaikakertymä Lyhennys


17

työpäivää eli

136 tuntia

8 t

34

"

272 "

16 "

51

"

408 "

24 "

68

"

544 "

32 "

86

"

688 "

40 "

103

"

824 "

48 "

120

"

960 "

56 "

137

"

1096 "

64 "

154

"

1232 "

72 "

172

"

1376 "

80 "

189

"

1512 "

88 "

206

"

1648 "

96 "

215 " 1720 " 100 "

Toimihenkilön säännöllisen vuorokautisen työajan ollessa 8 tuntia käytetään päiväkertymää, muulloin tuntikertymää.

3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rin- nastetaan säännölliseen työaikaan kunnanvaltuuston ja -hallituk- sen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat sekä kertausharjoitukset.

4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankoh- tana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden lop- puun mennessä. Lyhennys toteutetaan vapaapäivinä tai muulla tavoin esimerkiksi viikko- tai jaksotyöaikaa lyhentämällä siten, et- tä lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.

5. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartutta- vaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

6. Lyhennysvapaapäivästä on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan antamista.


7. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta.


12 § YLITYÖ

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei tarvitse noudat- taa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden yli- töiden tarkastelujaksoa.

2. Laissa säädetty työajan enimmäismäärä voi koostua sovitusta säännöllisestä työajasta ja lisätyöstä.

3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palk- ka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivänaattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työehtosopimuksen 8 § 6. kohdan mukainen jaksoylityö määräy- tyy työaikalain periaatteiden mukaisesti.

Työehtosopimuksen 8 § 5. kohdan mukaiseen työajan tasoittu- misjärjestelmään perustuvan työn ylityö määräytyy tasoittumis- jakson lopussa, mikäli toimihenkilö on työskennellyt yli tasoittu- misjakson säännöllisen työtuntimäärän. Tällöin tehdystä ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa tasoittumisjakson pituu- desta riippuen keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa ja seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

5. Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määrä- yksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syis- tä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan kou- lutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työ- tuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten, kuin viikottaisesta ylityöstä on sovit- tu.

6. Jos toimihenkilö ei 40-tuntisen viikkotyön tai 80-tuntisen kaksi- viikkoisjaksotyön vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pi- tämisen vuoksi ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaansa vastaavaa tuntimäärää ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisena saman viikon muuna vapaapäivänään, korvataan va- paapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.


7. Ylityöstä suoritettava korvaus voidaan toimihenkilön suostumuk- sella antaa vastaavana vapaa-aikana, joka on otettava ja annet- tava kahden kuukauden kuluessa sen määräytymisestä.

8. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on perus- palkka tuntia kohden laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160, silloin kun säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun sään- nöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ol- lessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua sään- nölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytet- tyä työtuntien lukumäärää. Palkan korotusosa maksetaan samoin lasketun tuntipalkan mukaan kuin palkan perusosa.

9. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuo- rokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

10. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.


13 § OSA-AJAN PALKKA

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomai- seen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos edellä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyy vuosilomapäivä, vä- hennetään niiden päivien vuosilomapalkka ajanjakson peruspal- kasta eikä vastaavia työtunteja oteta huomioon.

Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kunkin kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää.

Soveltamisohje

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Viikkotyöaika

2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t


joulukuu

2014

18

työpäiviä

135

37,5 t

144

40,0 t

tammikuu

21

157,5

168

helmikuu

20

150

160

maaliskuu

21

157,5

168

huhtikuu

20

150

160

toukokuu

20

150

160

kesäkuu

20

150

160

heinäkuu

23

172,5

184

elokuu

21

157,5

168

syyskuu

22

165

176

lokakuu

23

172,5

184

marraskuu

20

150

160

joulukuu

20

150

160

2015

työpäiviä

37,5 t

40,0 t

tammikuu

20

150

160

helmikuu

20

150

160

maaliskuu

22

165

176

huhtikuu

20

150

160

toukokuu

19

142,5

152

kesäkuu

21

157,5

168

heinäkuu

23

172,5

184

elokuu

21

157,5

168

syyskuu

22

165

176

lokakuu

22

165

176

marraskuu

21

157,5

168

joulukuu

21

157,5

168

2016

työpäiviä

37,5 t

40,0 t

tammikuu

19

142,5

152

helmikuu

21

157,5

168

maaliskuu

22

165

176

huhtikuu

21

157,5

168

toukokuu

21

157,5

168

kesäkuu

21

157,5

168

heinäkuu

21

157,5

168

elokuu

23

172,5

184

syyskuu

22

165

176

lokakuu

21

157,5

168

marraskuu

22

165

176

joulukuu

21

157,5

168

Mikäli toimihenkilön säännöllinen työaika on muu kuin 37,5 tai 40 tuntia viikossa, muutetaan taulukko samassa suhteessa sovittua työaikaa vastaavaksi.

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymykses- sä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenki- lö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen va- paapäivä on lauantai.

Mikäli vapaapäivät on sijoitettu kuukausien vaihtuessa muutoin tai toimihenkilön työaika on järjestetty 8 § 6 mom mukaisena kahden viikon jaksotyöaikana, on työpäivien lukumäärä ja työtun- timäärä selvitettävä yksilöllisesti työtuntijärjestelmästä.

14 § VARALLAOLO JA PUHELINOHJEET

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskele- maan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla ta- valla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa las- kettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvausta mak- setaan vähintään neljältä tunnilta. Mikäli toimihenkilö on tänä ai- kana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työpalk- kaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.

2. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöllisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vas- taa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Tällainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varallaolosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimihenkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolo- korvaus.

3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystä- mään puhelinohjeiden antamista tai työhönlähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korva- us, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystys- ajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

4. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomai- sena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toimin- nan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai

-määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauk- sessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutettaessa.

15 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella ilman ennal- ta tehtyä sopimusta toimihenkilön suostumuksella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö tulee hälytyskutsun saatuaan työhön ilman

merkittävää viivytystä säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan pe- rusteella seuraavasti:

a) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen kel- lo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana,

b) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen en- nen kello 21.00, tai

c) yhden tunnin palkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana ja hälytysluontoinen työ tehdään samana päivänä klo 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin hälytysluontoinen työ tehdään klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorvaukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Tämän pykälän säännökset eivät koske 14 §:n mukaista varalla- oloa.

16 § SUNNUNTAITYÖ, LAUANTAITYÖ JA TYÖ ERÄINÄ JUHLAPYHIEN AATTOINA

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnun- taityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi aattopäivälisää, jonka suuruus on 100 % ohjetuntipalkas- ta.

4. Lauantaina klo 6-18 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan lauantaityölisää, jonka suuruus on 15 % ohje- tuntipalkasta. Mikäli toimihenkilölle maksetaan samasta työstä peruspalkan lisäksi lisä- tai ylityökorotusta, ilta- tai yövuorolisää, sunnuntaityökorotusta, aattopäivälisää taikka jotakin muuta olo- suhdelisää tai -korotusta, lauantaityölisää ei makseta.


17 § LEPOAJAT

1. Konttoritoimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 38 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaami- seksi.

2. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöille ja esimiehille on annettava sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna saman vii- kon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkole- po.

3. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 30 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla.

4. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi toimihenkilöille on annettava viikon aikana toinen vapaapäivä ja periodityöaikaa sovellettaessa saman kaksiviikkojakson aikana viikkolepojen lisäksi kaksi va- paapäivää.

Vapaapäivät on, mikäli mahdollista, annettava viikkolepopäivään liittyen.

5. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuk- sia,

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana.

6. Työaikalain tarkoittama tunnin pituinen päivittäinen lepoaika voi- daan sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää päi- vätyössä 1/2 tuntiin asti, jonka aikana toimihenkilö saa esteettö- mästi poistua työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa paikalla olo työn jatkumiselle on välttämätöntä, jolloin toi- mihenkilölle on varattava mahdollisuus aterioida työn aikana.

18 § VIIKKOLEPOKORVAUS

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aika- na tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukau- den aikana. Jos viikkolepo on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mah- dollista ylityökorvausta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi makset- tava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotuk- set.

2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana pois- sa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamatta jäänyt viikkolepo korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käy- tetyltä ajalta:

- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotuk- set.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.


19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa.

2. Vuorotyössä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää, jonka suu- ruus tunnilta on:


kuukausi- palkka (euroa)

ilta- vuorossa

senttiä/t

yö- vuorossa

senttiä/t

alle 1428,45

130

245

1428,45 - 1535,41

134

254

1535,42 - 1642,40

138

263

1642,41 - 1748,32

144

272

1748,33 - 1855,30

148

280

1855,31 - 1961,23

151

287

1961,24 - 2068,20

155

295

2068,21 - 2175,17

160

303


2175,18 - 2282,16

164

312

2282,17 - 2389,13

172

320

2389,14 - 2495,05

177

329

2495,06 - 2602,03

180

336

2602,04 - 2707,95

183

343

2707,96 - 2814,93

186

349

2814,94 -

189

357



1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien


kuukausi- palkka (euroa)

ilta- vuorossa

senttiä/t

yö- vuorossa

senttiä/t

alle 1454,24

132

248

1454,24 - 1561,63

136

257

1561,64 - 1669,05

140

266

1669,06 - 1775,39

146

275

1775,40 - 1882,80

150

283

1882,81 - 1989,15

153

290

1989,16 - 2096,55

157

299

2096,56 - 2203,95

162

307

2203,96 - 2311,37

166

316

2311,38 - 2418,77

174

324

2418,78 - 2525,11

179

333

2525,12 - 2632,52

182

340

2632,53 - 2738,86

185

347

2738,87 - 2846,27

188

353

2846,28 -

191

361


3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen yli- työhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä iltavuoron mu- kaan.

4. Milloin työ ei ole ylityötä, vuorotyötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22 välillä, katsotaan tällainen työ il- tatyöksi sekä 22-06 välillä tehtynä yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä sa- mansuuruinen lisä kuin yövuorossa.

5. Milloin toimihenkilö ilta- tai yötyössä jää työvuoronsa jälkeen yli- työhön, maksetaan säännöllisen työajan perusteella määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta enintään klo 06 saakka.


20 § SAIRAUSAJAN PALKKA SEKÄ PALKKA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai ai- heuttanut rikollisella toiminnallaan taikka muulla törkeällä tuotta- muksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ol- lessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta, kuin seuraavasta käy ilmi.

Työsuhde jatkunut Täysi palkka yhtäjaksoisesti

- 1 kuukauden mutta - 4 viikolta vähemmän kuin 1 vuoden

- 1 vuoden mutta - 5 viikolta vähemmän kuin 5 vuotta

- 5 vuotta tai kauemmin - 3 kuukaudelta

2. Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiin- tuessa ei toimihenkilöllä 12 peräkkäisen kuukauden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyysajalta, kuin edellä on mainittu.

3. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoitta- malta odotusajalta.

4. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä, sekä mil- loin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen lääkärin tai työn- antajan hyväksymä ja kustantama muu lääkärintodistus sai- raudestaan.

Soveltamisohje:

Lääkärintodistus voidaan toimittaa työnantajalle esimerkiksi pos- tin tai faksin välityksellä.

5. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tie- ten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvolli- nen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

6. Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainrahan katso- taan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on,

että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittö- mästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rin- nastettava palkallinen vapaa.

Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempain- vapaata määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja - asetuksen mukaisesti. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimi- henkilölle isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään viideltä työ- päivältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta en- nen vapaan alkamista.

7. Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä pykäläs- sä määrätyn palkan sairauden, äitiysvapaan, adoptiovapaan tai isyysvapaan ajalta, on oikeus saada toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äiti- ys- tai isyysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

8. Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairauden, äitiysvapaan, adop- tiovapaan tai isyysvapaan ajan palkasta se päivä-, äitiys- tai isyysraha tahi sen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Xxxxx-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten on työnantaja velvollinen antamaan toimihenkilölle todis- tuksen siitä, mikä toimihenkilön ansio on ollut 6 edellisen kalente- rikuukauden aikana.

9. Xxxxxxx toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansion menetyksestä tapaturmavakuutuslain tai työn- tekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

10. Tässä pykälässä määrätyn palkan sairauden, äitiys-, adoptio- tai isyysvapaan ajalta maksuperusteena olevalla täydellä palkalla tarkoitetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa.

21 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunni- telmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terve-

ystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutki- muksista.

1.2 Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jäl- kitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1. – 2.2.5)

2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimi- henkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväk- symä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) se- kä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintar- kastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2.1.2 Muissa kuin kohdassa 2.1.1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaan- ottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2.1.3. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

2.1.5 Mikäli toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

2.1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.


2.2 Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenki- lön sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokau- den kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorit- tama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palk- kamääräyksiä.

2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laborato- rio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutki- muksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva an- sionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdolli- suutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankoh- tavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytykse- nä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimi- seksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien, äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääketieteel- listen tutkimusten ajalta.

2.2.5 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkä- rin antamalla todistuksella.


3. Laskenta

Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työeh- tosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitus- sääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.2. tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten kor- vausmääräyksiä.


Soveltamisohjeet

Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa tode- taan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.

Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellyte- tään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suori- tetussa lääkärintarkastuksessa.

22 § MATKAKORVAUKSET

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttä- mät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännölli- sen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö pa- laa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.


3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aika- na, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvit- tää ennen matkalle lähtöä.

4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta vuonna 2013 seuraavasti:

a) 38,00 euroa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tun- nin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matka- paikkakunnalla, sekä

b) 17,00 euroa vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia

c) 17,00 euroa, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täy- den matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja 38,00 euroa, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päivärahojen suuruus vuosina 2014 – 2016 vahvistetaan myö- hemmin.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjes- tää toimihenkilölle vapaan ruoan.

Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdol- lisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asun- nossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yri- tyksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijait- sevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihen- kilölle 9,50 euron suuruinen ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

5. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukai- sesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:

a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 72,32 euroa.

b) Muualla 62,23 euroa.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 4,20 euroa.

6. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksista sekä päivärahaa siten, kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä on tä- män pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

7. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä vuonna 2013 korvauksena 45 senttiä kilometriltä.

Kilometrikorvauksen suuruus vuosina 2014 – 2016 vahvistetaan myöhemmin.

8. Mikäli yrityksessä on matkustussääntö, ei tämän pykälän määrä- yksiä sovelleta. Matkustussäännön tulee kokonaisuutena vastata tämän pykälän mukaisia etuja.

9. Xxxxxxx toimihenkilön työ edellyttää toistuvaa matkustamista yri- tyksen eri toimipaikoissa tai asiakkaiden luona, voidaan matkus- tamiseen liittyvät seikat sopia ennalta tarkoituksenmukaisella ta- valla eikä tämän pykälän määräyksiä sovelleta.


23 § KOULUTUSTILAISUUDET

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä sovittua koulutussopimusta.


24 § VUOSILOMA

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt te- kemästä työtä vuosityöajan lyhentämiseksi annettavan vapaan pitämisen vuoksi.

25 § LOMALTAPALUURAHA

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovit- tuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suo- ritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuk- sen mukaisesta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ- suhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostu- muksella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn ta- kia. Tällaisia syitä ovat esim. toimihenkilön sairaus, reservin ker- tausharjoitus ja opintovapaa.


3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttö- myyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palveluk- seen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä:

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakor- vauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittö- mästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti toi- mihenkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yh- teismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuk- sen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syys- tä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

5. Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lo- makautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös siitä lomakorva- uksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella.

6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. momentissa maini- tusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosi- loma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vas- taava osa lomaltapaluurahasta.

Mikäli se palkanmaksupäivä, jona lomaltapaluuraha olisi makset- tava, sijoittuu siten, että toimihenkilö joutuisi odottamaan lomal- tapaluurahaa kauemmin kuin viisi työpäivää, maksetaan toimi- henkilön pyytäessä enintään puolet lomaltapaluurahasta ennak- kona. Näin maksettu ennakko otetaan vähennyksenä huomioon lomaltapaluurahaa maksettaessa.

Maksupyyntö tulee tehdä välittömästi lomalta palattaessa.

7. Lomaltapaluurahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosilomapal- kan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomaltapa- luurahan saamisen edellä olevat edellytykset.

8. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi lomaltapaluumääräystä so- vellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä tällöin on, että toimi- henkilö on ennen äitiysloman alkua tehnyt työnantajalle kirjallisen ennakkoilmoituksen ja palaa työhön ennakkoilmoituksen mukai- sesti. Ennakkoilmoituksesta tulee käydä ilmi vanhempainloman ja hoitovapaan käyttö. Lomaltapaluurahaa maksetaan sen palkan- maksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka hoitovapaalta paluun jälkeen maksetaan. Mikäli tärkeä syy vaatii ennakkoilmoi- tuksesta poikkeamista, uusi ilmoitus voidaan tehdä laissa säädet- tyjen määräaikojen puitteissa.

9. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomaltapaluurahan vaih- tamisesta vapaaksi.

Sopimus lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi tulee tehdä kirjallisesti, ja se voidaan tehdä aina lomanmääräytymisvuodeksi kerrallaan. Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luottamusmiehelle, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toi- mihenkilön yksilöintitietoja, ellei asianomainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.

Lomaltapaluuraha tai sen osa muutetaan vapaaksi siten, että lomaltapaluuraha jaetaan toimihenkilön henkilökohtaisella, työeh- tosopimuksen 12 §:n 8 kohdan mukaisesti lasketulla tuntipalkalla.

Lomaltapaluurahavapaan ajankohdasta sovitaan toimihenkilön ja työnantajan kesken. Lomaltapaluurahavapaata pidetään täysinä päivinä, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken muuta sovita. Lomaltapaluurahavapaa on työssäolon veroista aikaa ja se laske- taan säännölliseksi työajaksi viikottaista ylityötä määritettäessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluurahavapaata ei katsota kuitenkaan työajaksi työ- aikalain 19 §:n yli- ja lisätyön enimmäismääriä laskettaessa.

Toimihenkilön ollessa työkyvytön ennen lomaltapaluurahavapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudate- taan vuosilomalain säännöksiä vuosiloman siirtämisestä.

26 § LYHYT TILAPÄINEN LOMA

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman, yhteiskunnallisen luottamustehtävän taikka kutsunta-ajan takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuolisoa,

lapsia, xxxxxxxxxx, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria se- kä hänen avio- ja avopuolisonsa vanhempia.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti korvataan äidille tai isälle säännöllisen työajan ansionmenetys lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä enintään neljän työpäivän poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissa- olosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan xxxxx- xxxxxxx koskevien määräysten mukainen selvitys.

Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sai- rauden laatu. Tämä kohta ei siten merkitse automaattista oikeut- ta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle vanhemmista.

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, toimihenkilölle korvataan säännöllisen työajan ansion- menetys eri sairausjaksoista yhteensä enintään neljältä työpäiväl- tä. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä kohdas- sa määrätyn korvauksen, on oikeus saada toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva muu lainsäädäntöön tai sopimukseen perustuva korvaus taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

3. Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukau- sipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukau- sipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansiomenetyksen korvauksen kans- sa saa kuukausipalkkansa.

Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toi- mihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan mak- samasta ansiomenetyksen korvauksesta.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteensa rekisteröintiä varten.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivi- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Työnantaja maksaa toimihenkilölle reservin harjoitusten ajalta

palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmas- osaa (2/3) niistä. Määräys ei koske sellaisia reservin harjoituksia, joista valtio ei maksa reserviläispalkkaa.

7. STTK:n, ERTO:n ja Logistiikan toimihenkilöt ry:n edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana kyseisten elinten kokouksiin.

Sama mahdollisuus varataan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja ERTO ry:n välisten, tällä työehtosopimuksella perustettujen yh- teisten työryhmien kokouksiin osallistuville toimihenkilöille.

Toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle kokouksen ajankoh- dasta niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvi- tys kokoukseen osallistumisestaan.

8. Toimihenkilöllä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutuk- seen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolon ajalta toimihenkilölle ei korvata ansionmenetystä.


27 § PUKURAHA

1. Työnantaja maksaa liikenteenjärjestelytehtävissä työskenteleville toimihenkilöille yhteisesti ilmoittamanaan ajankohtana kalenteri- vuotta kohden 84,09 euron suuruisen pukurahan, josta katsotaan kohdistuvan 1/12 kullekin kalenterikuukaudelle.

2. Pukurahan maksaminen edellyttää toimihenkilöiltä sovitunmu- kaista yhtenäistä pukeutumista.

3. Mikäli työsuhde kestää vain osan kalenterivuodesta, maksetaan em. tavoin määräytyvä pukurahan osuus kullekin työsuhteen täy- delle kalenterikuukaudelle.

4. Niissä tapauksissa, joissa työsuhde päättyy ennen vuosittaista pukurahan maksamisajankohtaa, maksetaan lopputilin yhteydes- sä em. tavoin määräytyvä osuus pukurahasta. Vastaavasti on työnantaja oikeutettu kuittaamaan lopputilin maksun yhteydessä pukurahan siltä osin, kuin se kohdistuu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle.

5. Mikäli työnantaja kustantaa toimihenkilöille työpuvun kerran kah- dessa vuodessa, ei em. pukurahaa makseta. Työpuvun katso- taan kuoleentuvan em. periaatteiden mukaisesti yhdessä vuo- dessa.


28 § VASTUUVAKUUTUS

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoi- tetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnanta- jan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin, kuin vahinko ei kuulu korvattavak- si lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuu- tuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126.140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismää- rä on 50.456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.228,19 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voi- massa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

29 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen vä- lillä sovittu.

30 § TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES

Liittojen välistä 21.10.2013 allekirjoitettua luottamusmiessopi- musta noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Konttori-, liikenteenjärjestely- ja tekniset toimihenkilöt voivat valita yhteisen luottamusmiehen, mikäli paikallisesti näin sovitaan. Liit- tojen välisissä neuvotteluissa toimihenkilöä edustaa se sopijaliit- to, jonka jäsen hän on.

Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työ- aikana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauk- sen, jonka suuruus on:

- 67 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustami- en toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24,

- 88 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustami- en toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,

- 125 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,

- 150 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200 ja


- 179 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on yli 200.

Edellä mainitut kuukausikorvausten suuruudet ovat 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

- 70 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustami- en toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24,

- 92 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustami- en toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,

- 131 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,

- 158 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200 ja

- 188 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on yli 200.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosilo- man, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoi- da luottamusmiestehtäviään.

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jaka- mattomana varaluottamusmiehelle.

Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


31 § TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

Työsuojeluvaltuutetun kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


32 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuu- tuksen, tähän sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jä- senmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön

nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten, kuin kes- kusjärjestöjen 18.11.1971 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjas- sa on erikseen sovittu.

Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyt- tyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

33 § KOKOONTUMISOIKEUS

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä ala- yhdistyksellä tai vastaavalla on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muusta tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka.

Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tar- koituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valit- taessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuu- desta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyk- siä voidaan noudattaa, ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokous- tilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt jär- jestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


34 § TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU

1. Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan henki- löryhmän välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomaisten antamien määräysten vastai- nen, tulee toimihenkilön:

a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöl- lisesti toimensa perusteella kuuluvat,

b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville, tämän sopimuksen tarkoittamille toimihenkilöille,

c) siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia, suorittaa tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehostamista selkkauksen pää- tyttyä sekä

d) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja mui- hin laitteisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon torjumi- seksi tai tavaravaraston pilaantumisen ehkäisemiseksi; tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorit- tamaan sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2. Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.

35 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista toimialalla il- maantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmär- ryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksi- mielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltä- väksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy eri- mielisyyttä työnantajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tar- koitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeis- tään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osa- puolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava

erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliit- tojen välillä neuvoteltavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisaus- ta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämi- seksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osal- listua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edel- lytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikalli- sesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimieli- syyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 momenteissa.

36 § TYÖNSEISAUKSET

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräyk- seen, ovat kielletyt.

37 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa 30. marraskuuta 2016 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu.

2. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kui- tenkin siihen saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelu- jen on todettu päättyneen.

Helsingissä 21.10.2013


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx


ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx


AUTOLIIKENNEALOJEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 21.10.2013

Paikka: Autoliikenteen Työnantajaliiton toimisto, Helsinki Läsnä: Xxxx Xxxxxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxx XXX

Xxxx Xxxxxxx XXX


Xxxx Xxxxxxxx XXXX Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx XXXX Xxxx Xxxxx ERTO


1 § UUDISTAMINEN


Todettiin, että osapuolten kesken 28.11.2011 allekirjoitettu autolii- kennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyy 30.11.2013.


Päätettiin uudistaa liittojen välinen autoliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 te- kemän työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työehtosopimuk- seen merkityin muutoksin ajalle 1. 12.2013 – 30.11.2016.


2 § PALKANKOROTUKSET


2. 1. Palkankorotukset vuonna 2014

2.1.1. Yleiskorotus

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luontoisetui- neen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on täysiaikaisilla 20 euroa kuukau- dessa ja osa-aikaisilla 0,13 euroa tunnissa.

2.1.2. Ohjepalkat

Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 20 eurolla kuu- kaudessa.



2.1.3. Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työs- kentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tu- lee ylittää 1.4.2014 lukien kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka 6,0 prosentilla.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työs- kentelevien ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien osalta ylitteen vä- himmäismäärä ilmenee kohdasta 2.1.4.

2.1.4. Taksivälittäjät

Ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausi- palkkojen tulee ylittää 1.4.2014 lukien työehtosopimuksen ohjepalk- kataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka 48 €/kk.

Osa-aikaisilla toimihenkilöillä ylitteen suuruus lasketaan työajan suh- teessa.

2.2. Palkankorotukset vuonna 2015

2.2.1. Yleiskorotus

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luontoisetui- neen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan 1.4.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia.

2.2.2. Ohjepalkat

Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan 1.4.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentilla.

2.2.3. Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työs- kentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tu- lee ylittää 1.4.2015 lukien kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka 6,0 prosentilla.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työs- kentelevien ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien osalta ylitteen vä- himmäismäärä ilmenee kohdasta 2.2.4.



2.3. Vuorotyölisät

2.2.4. Taksivälittäjät

Ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausi- palkkojen tulee ylittää 1.4.2014 lukien työehtosopimuksen ohjepalk- kataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka 48 €/kk.

Osa-aikaisilla toimihenkilöillä ylitteen suuruus lasketaan työajan suh- teessa.


Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuukau- sipalkkarajoja korotetaan 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työehtosopimukseen merkityllä ta- valla.


3 § VUOSI 2016


Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudis- tusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä se- kä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palk- karatkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.


Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei pääs- tä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Autoliikenteen Työnantaja- liitto ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry neuvottelevat kolmat- ta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvistaa autoliikennealojen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry eivät pää- se palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissaan yksimielisyyteen, työehtosopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen 37 §:n 1 koh- dan mukaisesti päättymään 30.11.2015.


4 § MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET


Työehtosopimuksen 22 § 4 ja 7 kohtien mukaisten päivärahojen ja ki- lometrikorvausten suuruudet määräytyvät vuosina 2014, 2015 ja so- pimuskauden aikana vuonna 2016 Verohallinnon niitä koskevien pää- tösten mukaisesti.


Työehtosopimuksen voimaantullessa 1.12.2013 voimassa olevat matkakustannusten korvaukset on merkitty työehtosopimuksen edellä mainittuihin kohtiin.


5 §

TEKSTIMUUTOKSET


Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.


6 §

TYÖRYHMÄT Osapuolet perustavat seuraavat työryhmät:


1. Koulutussopimuksen 1 §:n mukainen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa ammattiyhdistyskoulutuksen kurssit sopimuskauden aikana.


2. Palkkausjärjestelmän uudistamistyöryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella sopimuskauden aikana työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää ja pyrkiä yksinkertaistamaan palkanmää- räytymisen ja ohjepalkkojen periaatteita.


3. Tilastoyhteistyötyöryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella so- pimuskauden aikana EK:n palkkatilastotietoja.


7 §

SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena samasanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, jo- ka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.


Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx


Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx


ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx

LIITE 1(4)

TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)


Viikkotyöaika 37,5 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2376,73

2422,42

2510,61

2600,92

2689,10

2778,36

2867,59

2953,62

4B

2218,43

2259,87

2343,80

2425,61

2508,49

2591,36

2675,29

2755,55

4A

2075,00

2113,24

2189,75

2267,30

2344,87

2422,42

2498,92

2573,89

3C

1957,06

1993,18

2064,37

2136,63

2209,93

2283,24

2354,41

2425,04

3B

1800,88

1834,88

1900,74

1965,56

2030,38

2098,37

2163,18

2228,08

3A

1654,26

1684,00

1745,63

1805,14

1866,76

1925,18

1981,52

2040,97

2C

1556,52

1583,08

1640,44

1695,69

1753,07

1808,33

1864,64

1920,58

2B

1476,84

1502,33

1553,33

1606,45

1659,57

1712,69

1764,77

1817,71


Viikkotyöaika 40 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2424,53

2470,24

2561,61

2651,91

2743,29

2834,67

2924,98

3012,73

4B

2261,99

2304,49

2389,47

2473,42

2559,49

2643,42

2727,35

2809,17

4A

2114,31

2153,62

2231,18

2310,87

2389,47

2468,09

2546,73

2623,13

3C

1991,06

2028,24

2102,61

2175,93

2250,31

2324,68

2397,98

2469,92

3B

1831,69

1865,68

1932,62

1997,43

2065,44

2134,49

2200,38

2266,39

3A

1681,88

1711,65

1772,19

1834,88

1897,56

1956,01

2014,43

2074,86

2C

1580,96

1608,57

1665,95

1724,37

1782,83

1839,13

1897,56

1954,49

2B

1498,08

1523,57

1576,70

1630,89

1685,06

1739,26

1793,45

1847,25


TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)

LIITE 2(4)


Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen.


Viikkotyöaika 37,5 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2396,73

2442,42

2530,61

2620,92

2709,10

2798,36

2887,59

2973,62

4B

2238,43

2279,87

2363,80

2445,61

2528,49

2611,36

2695,29

2775,55

4A

2095,00

2133,24

2209,75

2287,30

2364,87

2442,42

2518,92

2593,89

3C

1977,06

2013,18

2084,37

2156,63

2229,93

2303,24

2374,41

2445,04

3B

1820,88

1854,88

1920,74

1985,56

2050,38

2118,37

2183,18

2248,08

3A

1674,26

1704,00

1765,63

1825,14

1886,76

1945,18

2001,52

2060,97

2C

1576,52

1603,08

1660,44

1715,69

1773,07

1828,33

1884,64

1940,58

2B

1496,84

1522,33

1573,33

1626,45

1679,57

1732,69

1784,77

1837,71


Viikkotyöaika 40 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2444,53

2490,24

2581,61

2671,91

2763,29

2854,67

2944,98

3032,73

4B

2281,99

2324,49

2409,47

2493,42

2579,49

2663,42

2747,35

2829,17

4A

2134,31

2173,62

2251,18

2330,87

2409,47

2488,09

2566,73

2643,13

3C

2011,06

2048,24

2122,61

2195,93

2270,31

2344,68

2417,98

2489,92

3B

1851,69

1885,68

1952,62

2017,43

2085,44

2154,49

2220,38

2286,39

3A

1701,88

1731,65

1792,19

1854,88

1917,56

1976,01

2034,43

2094,86

2C

1600,96

1628,57

1685,95

1744,37

1802,83

1859,13

1917,56

1974,49

2B

1518,08

1543,57

1596,70

1650,89

1705,06

1759,26

1813,45

1867,25


TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)

LIITE 3(4)


Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.4.2015 tai lähinnä sen jälkeen.


Viikkotyöaika 37,5 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2406,32

2452,19

2540,73

2631,40

2719,94

2809,55

2899,14

2985,51

4B

2247,38

2288,99

2373,26

2455,39

2538,60

2621,81

2706,07

2786,65

4A

2103,38

2141,77

2218,59

2296,45

2374,33

2452,19

2529,00

2604,27

3C

1984,97

2021,23

2092,71

2165,26

2238,85

2312,45

2383,91

2454,82

3B

1828,16

1862,30

1928,42

1993,50

2058,58

2126,84

2191,91

2257,07

3A

1680,96

1710,82

1772,69

1832,44

1894,31

1952,96

2009,53

2069,21

2C

1582,83

1609,49

1667,08

1722,55

1780,16

1835,64

1892,18

1948,34

2B

1502,83

1528,42

1579,62

1632,96

1686,29

1739,62

1791,91

1845,06


Viikkotyöaika 40 tuntia



-3v

4-5v

6-8v

9-11v

12-14v

15-17v

18-20v

21v …

4C

2454,31

2500,20

2591,94

2682,60

2774,34

2866,09

2956,76

3044,86

4B

2291,12

2333,79

2419,11

2503,39

2589,81

2674,07

2758,34

2840,49

4A

2142,85

2182,31

2260,18

2340,19

2419,11

2498,04

2577,00

2653,70

3C

2019,10

2056,43

2131,10

2204,71

2279,39

2354,06

2427,65

2499,88

3B

1859,10

1893,22

1960,43

2025,50

2093,78

2163,11

2229,26

2295,54

3A

1708,69

1738,58

1799,36

1862,30

1925,23

1983,91

2042,57

2103,24

2C

1607,36

1635,08

1692,69

1751,35

1810,04

1866,57

1925,23

1982,39

2B

1524,15

1549,74

1603,09

1657,49

1711,88

1766,30

1820,70

1874,72


LIITE 4(4)


Liitteenä olevien ohjepalkkataulukoiden kokemusvuosiryhmillä tarkoitetaan:


- 3 = kokemusvuosia on alle 4

4- 5 = kokemusvuosia on 4 tai yli mutta alle 6

6- 8 = kokemusvuosia on 6 tai yli mutta alle 9

9-11 = kokemusvuosia on 9 tai yli mutta alle 12 12-14 = kokemusvuosia on 12 tai yli mutta alle 15 15-17 = kokemusvuosia on 15 tai yli mutta alle 18 18-20 = kokemusvuosia on 18 tai yli mutta alle 21

21 - = kokemusvuosia on 21 tai enemmän

LIITE


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITON JA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITON VÄLISEN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ JA LIIKENTEENJÄRJESTELYTEHTÄVISSÄ TOIMIVIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ


1

YLEISTÄ


2


Seuraavassa selvitetään liittojen välisissä neuvotteluissa sovittuja palkkausjär- jestelmää ja vaativuusluokittelua. Tavoitteena on antaa käytännön soveltajalle yksityiskohtainen kuva palkkausjärjestelmästä kokonaisuudessaan.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toi- saalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen vaativuusluokitustaulukkoon.

2.1 Tehtävän vaativuus

Toimihenkilön tehtävät luokitellaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2.2 Toimenkuvaus

Toimenkuvalla tarkoitetaan palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaativuus- luokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä.

Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus teh- dään erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Toimenkuvauslomake siihen liitty- vine toimintaohjeineen on tämän palkkausjärjestelmän lopussa.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu parhaiten esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä.

Koska toimi pyritään ensisijaisesti luokittamaan kokonaisuutena, on toimen jakamista tarpeettoman pieniin tehtäviin vältettävä. Vain jos toimi sisältää sel- västi eritasoisia tai eri tehtävätyyppeihin kuuluvia tehtäviä, luokitellaan nämä luokituslomakkeen päätehtäväsarakkeeseen. Tällöinkin on tarpeellista kiinnit- tää huomiota tehtävän merkitykseen toimen kokonaisvaativuutta ajatellen ja välttää mitättömien aikaosuuksien määrittelemistä (alle 5 %).

Erityisesti on vältettävä työvaiheiden merkitsemistä päätehtäväksi.

Jos toimen vaativuustason arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista toimen sisältämien tehtävien moninaisuuden ja/tai suurien vaativuuserojen vuoksi, sijoitetaan päätehtävät toimenkuvauksessa toimen kokonaisluonteen mukaiseen tärkeysjärjestykseen prosentuaalisine aikaosuuksineen ja vaati- vuustasoineen. Toimen yleinen luokitustaso on silloin sama kuin sen tehtävän vaativuustaso, jonka kohdalla 40 % ajankäytöstä täyttyy.

Tehtäväselvitys-sarakkeeseen selvitetään, mitä päätehtävillä kulloinkin tarkoi- tetaan.

Toimen muuttuessa oleellisesti tai pysyvästi on toimenkuvaus tarkistettava. Muutoin on suositeltavaa tarkastaa toimenkuvaus esim. kerran vuodessa.

Käytännön soveltamiskysymyksiin toimihenkilö ja luottamusmies voivat puut- tua normaalin neuvottelujärjestyksen edellyttämällä tavalla.

2.3 Vaativuusluokitus

Vaativuusluokitus jakautuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleiskuvauk- siin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin.

Määriteltäessä toimihenkilön vaativuusluokkaa, on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Luokitellaan tehtävä, ei henkilöä. Tä- män jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Lähtökohdat vaativuusluokitus- ta suoritettaessa saattavat vaihdella yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan.

Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin:

1) Vaativuusluokassa edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja taidot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella.

2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan mää- rään.

3) Työnantajan valvonnan asteeseen.

Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusluokkaan kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot.

2.4 Karkealuokitus

Karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena järjes- telmän yleismääritelmiin, jolloin toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määritelmää se lähinnä vastaa. Järjestelmän lähtökohtana on, että enin osa toimista voi- daan tällä tavalla yleismääritelmien avulla suoraan sijoittaa oikealle kar- kealuokitustasolle.

Karkealuokituksen yleismääritelmät

Taso 2 Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työ- menetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmene- telmien välillä, tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Taso 3 Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkin- ta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihte- lee ja päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

Taso 4 Tehtävät ovat vaativampia kuin 3 tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja tai- toja oman erityistehtävän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asetta- mien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjeiden puitteissa. Tehtävissä edelly- tetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menettelytapojen valinnassa ilman val- miita ohjeita tai ratkaisumalleja.







Ta- so


Yleismääritelmä

Xxxxxx edellyttämät TIEDOT JA TAIDOT

Toimen edellyttämä HAR- KINTA (ohjeet, työnjohto ja itseohjaus)


.




3

Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai taitoja, jotka on saatu koulutuksel- la ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityk- sen erilaisten osatoiminto- jen tuntemusta ja yhdistä- miskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu moni- puolisten menettelytapa- sääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintati- lanne vaihtelee ja päätök- senteossa tarvitaan oma- aloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelyllä on kuitenkin selvä esikuva.

Koulutukseen ja/tai työ- kokemukseen perustuvat erikoistiedot ja/tai -taidot. Monipuolisten menette- lytapasääntöjen tunte- mus. Yrityksen erilais- ten osatoimintojen tuntemus ja yhdistämis- kyky tai koordinointi yrityksen ulkopuolelle.

Monipuoliset menettelyta- pasäännöt tai välittömän yleisluontoisen työnjohdon ohjaus. Päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä. Käytännöllä ja menettelytavoilla on selvä esikuva.

Harkintatilanne vaihtelee. Yritysten erilaisten osatoi- mintojen tuntemus tai koordinointi yrityksen ulkopuolelle.


2

Tehtävissä tarvitaan har- jaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä.

Työmenetelmät on standar- disoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin.

Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Yleisten työohjeiden tuntemus.

Standardisoitujen työme- netelmien tuntemus.

Harjaantuminen koneiden ja työvälineiden käytössä.

Yleiset työohjeet. Standar- disoidut ja tarkasti määri- tellyt työmenetelmät.

Tehtävät ovat useimmiten toistuvia.

Saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä.


4

Tehtävät ovat vaativampia kuin 3-tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtä- vän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjei- den puitteissa. Tehtävissä edellytetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menet- telytapojen valinnassa ilman valmiita ohjeita tai ratkaisumalleja.

Erityistehtävän tai tehtä- väalueen hoitamisen edellyttämät tiedot ja taidot.

Yritysjohdon asettamat tavoitteet ja esimiehen yleiset ohjeet.

Ratkaisuja tilanteen vaati- mien menettelytapojen valinnassa.

Ei valmiita ohjeita tai ratkai- sumalleja.

2.5 Hienoluokitus

Toimen lopullinen vaativuustaso määräytyy siten, että tasojen 2, 3 ja 4 kar- kealuokitustasoon kuuluvia toimia verrataan keskenään.

Hienoluokituksen määritelmät Taso A


Taso B


Taso C

Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin saman karkealuokitustason tehtä-

vät yrityksessä keskimäärin.


Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin saman kar- kealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.


Hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin saman karkealuokitustason teh- tävät yrityksessä keskimäärin.

Hienoluokituksessa voidaan erikseen ottaa huomioon muita vaativuustekijöitä. Nämä tulee tarvittaessa yrityskohtaisesti määritellä. Tästä johtuva vertailu voi perustua ensin suoritetun keskinäisen vertailun jälkeen tapahtuvaan vaati- vuustekijäkohtaiseen tarkistukseen.


Hienoluokituksen tarkistaminen pienissä yrityksissä

Pienissä yrityksissä toimet sisältävät usein erilaisia tehtäväalueita, jotka voivat sijoittua eri karkealuokitustasoille tai olla vaikeasti luokiteltavissa. Tällöin ensin selvitetään karkealuokan toimien keskinäinen vaativuusjärjestys. Sen jälkeen luokitettavaa tointa verrataan lähinnä alemman tai ylemmän karkeatason yleismääritelmään ja tarkistetaan, onko toimi sijoitettu oikealle hienoluokitus- tasolle.

2.6 Esimiestehtävät

Toimihenkilön katsotaan olevan esimiestehtävässä, mikäli toimeen kuuluu toisiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin kohdistuvaa toimivaltaa. Esimies, jolla on työntekijäalaisia, on rinnastettavissa muihin esimiehiin. Esimiesasemassa olevan toimihenkilön tehtävän vaativuustasoa korotetaan esimiesaseman pe- rusteella yhdellä hienoluokitustasolla.

2.7 Esimerkkityöt

Palkkaliitteen mukaisen toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu luettelo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Työt voivat esiintyä itsenäisinä toimina tai toimi koostuu useista samaan tai eri tasoon sijoittuvista tehtävistä. Ryhmittely suoritetaan tasojen yleismääritelmien perusteella, joista esimerkeillä on annettu vain täydentävä kuvaus. Mikäli luokitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään toimeentuloluokitus pelkästään yleismääri- telmien perusteella.


Taso 2 - asiakasneuvontatyö

- asiakaspalvelutyö

- ATK-tallennus

- laskutus

- puhelinvaihteenhoitotyö

- rahaliikenteen hoitotyö

- rahditustyö

- reskontranhoitotyö

- tietojen arkistointi

- tilausten vastaanottotyö

- tilitysten vastaanottotyö

- huollon ja/tai henkilöstön käytön järjestelytyö joko huoltotoimintaan osallis- tuen tai osallistumatta


Taso 3


Taso 4


- itsenäinen rahaliikenteen hoitotyö, johon kuuluu kassavastuu

- itsenäinen kirjanpitotyö, johon kuuluu tilinpäätöksen teko ja/tai veroilmoitus- ten teko (ei siis verosuunnittelua tms.)

- palkanlaskentatyö, joka edellyttää työehtosopimusten ja työlainsäädännön tuntemusta

- liikenteenjärjestelytyö ja sellainen välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvon- taa ja tarkastusta

- yrityksen tietojärjestelmän käyttöön liittyvä koordinointi-, seuranta- ja opas- tustyö sekä pääkäyttäjätyö

- korjaamo- ja huoltotoiminnan järjestelytyö, johon kuuluu kaluston huollon ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai huoltotoi- minnan valvontaa ja tarkastusta

- terminaalin työnjohto

- myyntineuvottelija

- mikrotukihenkilö

- toimistoesimies

- varastoesimies


Tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3.


2.8 Viitetehtävät

Luokitusta helpottaa huomattavasti, mikäli luokitustyön alussa haetaan eri tasoille helpommin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi. Tällöin on mahdollista suorittaa myöhemmässä luokituksessa vertailua sekä luokitusmääritelmiin et- tä näihin viitetehtäviin.

2.9 Uudet toimihenkilöt

Milloin uuden toimihenkilön toimen muotoilu osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimihenkilön kanssa sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimenku- vaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kolme kuukautta.

2.10 Luokitus toimihenkilön vaihtuessa

Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu tehtävien luokitus annettujen ohjeiden pe- rusteella. Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu usein toimen sisällön uudel- leenmuotoilua, minkä takia uuden toimihenkilön vaativuusryhmä ei ilman muuta ole sama kuin tointa hoitaneen edellisen toimihenkilön vaativuusryhmä.

2.11 Toimien muutokset

Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi on työnantajan tehtävä vaativuus- luokituksen tarkastus ja toimeenpantava toimen muutoksen mahdollisesti edellyttämät korjaukset.

2.12 Ohjepalkat

Tasokohtaiset ohjepalkat ovat luonteeltaan vähimmäispalkkoja. Vähimmäis- palkat perustuvat toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuustasoon. Ohje- palkoista on sovittu sopijapuolten välillä.

Ohjepalkat ovat 18 vuotta täyttäneitä täysin työkykyisiä toimihenkilöitä koske- via.

Seitsemäntoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 % ao. oh- jepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta.

Kuusitoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 % ao. ohjepalk- kataulukon alimmasta ohjepalkasta.

2.13 Henkilökohtaiset tekijät

Henkilökohtaisia tekijöitä tulee ottaa huomioon yrityksen palkkahallinnon so- veltamisessa osana yrityskohtaista palkkapolitiikkaa. Tällöin huomio on kiinni- tettävä toimihenkilön työtaitoon, työtehoon tai kokemukseen tahi hänen tehtä- vänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimihenkilöryh- män yleisestä keskitasosta taikka olosuhdetekijät, kuten poikkeuksellinen ra- sittavuus ja erityiset työsuhdehaitat.

2.14 Kokemusvuodet

Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon koko voimassaolevan työ- suhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö on toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa yri- tyksissä työskentelyajasta otetaan huomioon kokemusvuosina vain se aika, jona toimihenkilö on toiminut tämän palkkausjärjestelmän laatijaliittojen väli- sen työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Toimeen tarvittava koulutus oikeuttaa kauppakoulun osalta kahteen, ajojärjes- telijän erikoisammattitutkinnon osalta kolmeen ja kauppaopiston ja teknisen koulun tai sitä vaativamman tutkinnon osalta neljään vuoteen.

Kokemusvuosilla on ohjepalkkoja korottava vaikutus. Mikäli uusi ohjepalkka

on toimihenkilön palkkaa korkeampi, toteutetaan tästä aiheutuva palkantarkis- tus kunkin kalenterivuosineljänneksen alussa kuitenkin siten, että työehtoso- pimuksen uusien palkkamääräysten voimaantuloa lähinnä oleva tarkistus siir- retään toteutettavaksi yhdessä uusien palkkamääräysten voimaansaattami- sen kanssa.

2.15 Siirtäminen vaativampaan tehtävään

Xxxxxxx toimihenkilö harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisään- tymisen suhteessa omasta toimesta maksettavan palkan lisäksi 10-30 % hä- nen henkilökohtaisesta palkastaan. Xxxxxx toimihenkilö hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle tältä ajalta 10-30 %:n suuruinen si- jaisuuskorotus.

Työmäärän lisääntymisestä tai sijaisuudesta johtuvan korotuksen maksami- sen edellytyksenä on, että työmäärässä on todellisuudessa tapahtunut olen- nainen lisääntyminen tai sijaisena hoideltavaan toimeen sisältyy olennaisesti suurempi vastuu.

Sijaisuuskorotus maksetaan vain yli kaksi viikkoa kestävissä sijaisuuksissa kuitenkin siten, että vuosiloman sijaisuudessa korvaus maksetaan jo silloin, kun sijainen on tehnyt olennaisesti lisääntynyttä tai muuttunutta työtä vähin- tään 10 työpäivää. Sijaisuuskorotusta voidaan maksaa enintään kolmelta kuukaudelta.

Korotus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijai- suuden alkamista.

Sijaisuuskorotusta ei makseta silloin, kun on kyse toisen tehtävän hoitamises- ta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai muulla vastaavalla perusteella poissa. Sijaisuuskorotusta ei myöskään makseta, mikäli sijaisena toimiminen on otet- tu huomioon toimihenkilön omassa vaativuusluokituksessa ja palkassa.

2.16 Kielilisä

Xxxxxx toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, tulee hänen henki- lökohtaisen kuukausipalkkansa ylittää palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka 5 prosentilla.

Kielitaito on vaadittaessa osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vas- taavalla tavalla.

Soveltamisohje:

Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimi- henkilö käyttää kielitaitoaan työnantajan tosiasiallisesti edellyttä- mänä huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.


Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä rat- kaise kielitaidon lisäansioedellytystä.

3

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työehtosopimuksen 35 §:n neuvottelujärjestyssäännös edellyttää, että mah- dollisesti sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä on aina pyrittävä paikallisesti neuvotellen sovintoon. Xxxxxx toimihenkilö ei si- ten ole saanut työehtoihin liittyvää kysymystä selväksi lähimmän esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian luottamusmiehen ja työnantajan välillä neuvo- teltavaksi. Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, voidaan erimielisyyskysymys saattaa asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.


4

LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT

Luottamusmiehelle tulee antaa seuraavat tiedot: Henkilötiedot:

- suku- ja etunimet

- palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä

- organisatorinen osasto

- nimike

- vaativuustaso

- kokemusvuodet Tilastotiedot:

- keskimääräinen kuukausiansio ja kuukausipalkka Muut YT-lain määräämät tiedot

Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä palkkausjärjestelmän piiriin kuu- luvien toimihenkilöiden toimenkuvauksiin.

YRITYS OY Vaativuusluokituksen Toimenkuvaukseen TOIMENKUVAUSLOMAKE liittyvät selostukset


Toimi:

Toimen tarkoitus:

Päätehtävät:

Tehtävän selvitys/ vaativuustekijät

Aika- osuus %

Jaksot- taisuus

Vaati- vuus- taso














































Muut tehtävät:






Toimen taso

Toimipaikka:

Osasto/toimintayksikkö:

Sijaisuustoimi:

Välittömän esimiehen toimi:

Välittömät alaisuuteen kuuluvat toimet:

Toimihenkilön nimi:

Päivämäärä:

Toimihenkilön allekirjoitus:

Esimiehen allekirjoitus:


Sarake:


Selostus:


"Toimi "


"Toimen tarkoitus" "Päätehtävät" "Tehtävän selvitys"


"Vaativuustekijät"


"Aikaosuus %"


Toimen nimike tai pääasiallinen tehtävä. Lyhyt selostus toimen tarkoituksesta.

Kuvaukset tehtävien sisällöstä.


Tarvittaessa yksityiskohtaisemmat selvitykset tehtävien sisällöstä.


Luokitukseen vaikuttavat toimen vaativuustekijät, joita ovat tiedot, taidot ja harkintatarve (esim. kielitaitoa, sään- nösten tuntemus, myyntitaito, suunnittelutarve jne.).


Tehtävän suorituksen vaatima arvioitu osuus koko toimen hoitamiseen käytetystä työajasta.


"Jaksottaisuus"

Täytetään, jos mahdollisesti olisi merkitystä luokituksen kannalta. Esimerkki: A=joka päivä, B=joka viikko, C=joka toinen viikko, D=joka kuukausi, E=joka vuosineljännes, F=joka vuosi.


"Muut tehtävät"


"Toimipaikka" "Sijaisuustoimi"

"Vaativuustaso" ja

"Toimen taso"

Mahdolliset muut tehtävät ja tekijät, joilla voi olla merkitys- tä luokituksen kannalta.


Tuotantolaitos, paikkakunta tms. Toistuva(t) sijaisuustoimi(et)

Täytetään toimenluokituksen yhteydessä


Toimen organisatorisen aseman selvittämiseksi voidaan haluttaessa piirtää organisatoorinen kaaviokuva.

50


Toimenkuvausten laatimiseen liittyviä keskeisiä toimintaohjeita

Toimenkuvaus on vaativuusluokituksen apuväline ja se tehdään sitä varten laaditulle toimenkuvauslomakkeelle.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteis- työnä.

Toimenkuvauksessa mainitaan henkilön sillä hetkellä todella tekemät tehtävät - hen- kilöön tai muihin toimen sisällön kannalta epäolennaisiin tekijöihin ei kiinnitetä huo- miota.

Toimenkuvauksessa vältetään toimen jakamista tarpeettoman pieniin osiin siten, että esim. alle 5 %:n aikaosuuden käsittäviä tehtäviä ei mainita. Työvaiheita ei kirjata eril- lisinä tehtävinä.

Toimenkuvauksessa pyritään käyttämään selkeää ja lyhyttä ilmaisua sekä vältetään tulkinnanvaraisia käsitteitä. Päätehtävien selvitykset on aiheellista aloittaa tekemistä kuvaavalla sanalla (suorittaa, laatii, vastaa jne.) ja selvityksissä vältetään tulkinnan- varaisia ilmaisuja (hyvin, paljon, melko jne.).

Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi, tarkistetaan toimenkuvaus. Esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimenkuvaus vastaa toimihenkilön kulloinkin suorit- tamia tehtäviä. Yrityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yksinkertaiseen menettelyyn toimenkuvausten ylläpitämiseksi.

Toimihenkilön vaihtuessa laaditaan uuden toimihenkilön tehtävistä toimenkuvaus.

Milloin toimen muotoilu esim. uuden toimihenkilön osalta osoittautuu vaikeaksi, voi- daan toimenkuvauksen laatiminen siirtää kolmella (3) kuukaudella.

Toimen vaativuusluokitus tehdään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuusluokitusta suoritettaessa luokitellaan henkilön suorittamat tehtävät - ei henkilöä eikä toiminimi- kettä.

Toimi luokitellaan kokonaisuutena.

Toimen karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta palkkausjärjestelmän yleismääritelmiin.

Toimen hienoluokitus ja vaativuustaso määräytyvät vertaamalla yrityksessä esiintyviä saman karkeatason piiriin kuuluvia toimia keskenään (vähemmän vaativa, keskimää- räinen, vaativampi).

Luokiteltaessa tehtäviä, joissa toimen vaativuuden arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista, voidaan käyttää ns. 40 %:n sääntöä.

Luokitusten helpottamiseksi yrityksessä voidaan ensin määrittää karkeatasokohtai- sesti eri tasoille helpoimmin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi.



TYÖAIKAPANKKI

LIITE


1. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että tunneiksi muutettuja rahamääräi- siä korvauksia siirretään työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla. Sopimus työaikapankista ja siihen liittyvistä menettelytavoista on tehtävä kirjallisesti.

Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luot- tamusmiehelle, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toimihenkilön yk- silöintitietoja, ellei asianomainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.

2. Toimihenkilön ja työnantajan sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:

- lisä- ja ylitöiden perus- ja korotusosia,

- sunnuntaityökorvauksia,

- viikkolepokorvauksia,

- lomaltapaluurahoja,

- iltavuoro-, yövuoro-, iltatyö- ja yötyölisiä,

- aattopäivälisiä ja lauantaityölisiä sekä

- varallaolokorvauksia ja hälytysluontoisen työn korvauksia.

Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin siirrettä- essä tunneiksi ja minuuteiksi siten, että korvaus jaetaan toimi- henkilön siirtohetken henkilökohtaisella, työehtosopimuksen 12

§:n 8 kohdan mukaisesti lasketulla tuntipalkalla.

3. Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan toimihenkilön ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan kokonaisina päivinä, ellei toisin sovita.

Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, menetellään tämän liitteen kohdan 8 mukaan.

4. Palkanerien siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava toimihenki- lön ja työnantajan kesken viimeistään kaksi viikkoa ennen pal- kanmaksupäivää, ellei toisin sovita.

5. Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 160 tuntia.

6. Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilö- kohtaista kuukausipalkkaa.

Toimihenkilön ollessa työkyvytön ennen työaikapankkivapaan al- kamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudate-


taan vuosilomalain säännöksiä vuosiloman siirtämisestä.

7. Työaikapankkivapaa on työssäolon veroista aikaa ja se lasketaan säännölliseksi työajaksi viikottaista ylityötä määritettäessä. Työ- aikapankkivapaata ei kuitenkaan katsota työajaksi työaikalain 19

§:n yli- ja lisätyön enimmäismääriä laskettaessa.

8. Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken sovita lyhyemmästä irtisanomisajasta.

Työaikapankkivapaat pyritään pitämään työaikapankin irtisano- misajan kuluessa. Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei pääs- tä sopimukseen, korvataan ne toimihenkilölle hänen henkilökoh- taisella tuntipalkallaan viimeistään työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan toimihenkilön henkilökohtaisella tuntipalkalla. Mikäli työnantaja irtisanoo toimi- henkilön työsopimuksen toimihenkilöstä johtuvasta syystä, työn- antaja voi määrätä enintään puolet työaikapankissa olevasta va- paasta pidettäväksi irtisanomisaikana.

10. Toimihenkilön työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti toimi- henkilön ja työnantajan kesken on sovittava, miten toimitaan työ- aikapankin tuntien suhteen. Mikäli sopimukseen ei päästä, korva- taan työaikapankissa oleva vapaa toimihenkilölle muutoshetkeä edeltäneen henkilökohtaisen tuntipalkan mukaan.


Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimi- henkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita,

2. työsopimuslain 7 luvun 5, 7 ja 8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä TSL 1 luvun 4 §:ssä tar- koitettuna koeaikana. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kes- tää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työso- pimuksen kestosta.

Työsopimuksen päättämiseen koeaikana noudatetaan työsopimuslain 9 luvun 2 §:n 1 momentin, 4 §:n ja 5 §:n menettelytapasäännöksiä.


2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia syitä, joiden johdosta työso- pimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamat- ta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja il-


meistä huolimattomuutta työssä. Pöytäkirjamerkintä 2:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyt- tää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomi- oilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

3 §

Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä

- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään yhden vuoden;

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään viisi vuotta;

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli viisi vuotta.


4 §

Irtisanomis- ja lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa taikka lomauttanut toimihenkilön noudattamatta tämän sopimuksen 18

§:n 1 kappaleessa tarkoitettua lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksa- maan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomis- ja lomautusilmoitusaikaa vas- taavalta ajalta.


Toimihenkilölle 1 kappaleen nojalla maksettavasta palkasta työnantaja saa työsopimuslain 2 luvun 17 §:ää noudattaen vähentää, mitä toimihenkilöltä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.

Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvolli- nen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavas- ta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajasta, suoritus- velvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan pal- kasta.

5 §

Selvitysvelvollisuus irtisanottaessa toimihenkilö taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, työnantajan on selvitettävä mah- dollisesti irtisanottavalle toimihenkilölle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Tällainen selvitys on annettava toimihenkilölle ennen työsopimuksen irtisano- mista ja siihen on sisällytettävä:

1. selvitys niistä työnantajayrityksessä avoimena olevista töis- tä, joihin työnantaja katsoo irtisanottavan toimihenkilön ammattitaitoonsa, työkykyynsä ja koulutukseensa nähden työnantajan harjoittamaan toimintaan liittyen soveltuvan;

2. missä työnantajan yksikössä kohdassa 1 mainittua työtä tehdään, mikä on työvoimatarve ennen irtisanomista kysei- sissä yksiköissä sekä mikä on työnantajan arvio työvoiman tarpeen kehityksestä näissä toimintayksiköissä; sekä

3. selvitys työnantajan muusta mahdollisesta henkilöstön li- säystarpeesta ja niistä syistä, joiden vuoksi työnantaja kat- soo, ettei irtisanottavaa toimihenkilöä voitaisi tällaisiin teh- täviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan sijoittaa tai kou- luttaa.

Jos irtisanominen kohdistuu useampaan toimihenkilöön, selvitys voidaan teh- dä luottamusmiehelle. Mikäli selvitys on tehty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisen menettelyn yhteydessä, tämän säännök- sen mukaista selvitystä ei tarvitse erikseen antaa.


6 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollis- ta, ilmoitus saadaan lähettää kirjeitse tai sähköisesti työnantajan tai toimihen- kilön ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan osoitteeseen. Jos ilmoitus irti- sanomisesta on lähetetty postitse, katsotaan sopimuksen irtisanominen toimi- tetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla kat- sotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanomi- nen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.


7 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


8 §

Raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön irtisanomissuoja

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 lu- vussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän toimi- henkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen toimihenkilön raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Todettiin, että selvitys tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa toimi- henkilö vetoaa po. säännöksen hänelle antamaan suojaan.


II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta


syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

10 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomi- sen peruste on tullut työnantajan tietoon.


11 §

Toimihenkilön kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oi- keus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.


12 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltä- väksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haasteha- kemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.


13 §

Asian saattaminen välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä vä- limiesten ratkaistavaksi.


14 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.


15 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työn- antajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama ai-


he työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyys- päivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen tar- koitettuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahingonkor- vauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Pöytäkirjamerkintä 4:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vä- hennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteute- tusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työ- markkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten, kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.


III LOMAUTUS

16 § Lomauttaminen

Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava 18 §:ssä tarkoitettua ilmoi- tusaikaa, ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa.

Työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä muutenkin voidaan toimihenkilön tai työnantajan aloitteesta sopia toimihenkilön lomauttamisesta. Lomauttamis- oikeutta voidaan laajentaa työehtosopimuksella tai sopimuksella, jota tarkoite- taan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 8 §:n 6 momentissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:ssä.


17 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työnte- kijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuu- desta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusil- moitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopi- muslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.


18 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvasta työn vähentymisestä tapahtuvasta lomautuksesta noudattaen yhden (1) kuu- kauden lomautusilmoitusaikaa.

Edellä tämän pykälän 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuk- sen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuis- ta tapauksista.

Ilmoitus lomautuksesta annetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai säh- köisesti 1 kappaleessa mainittua ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuk- sen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi lomautettavien toimi- henkilöiden luottamusmiehelle. Jos lomautus kohdistuu vähintään kymme- neen toimihenkilöön, työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työvoi- maviranomaiselle paitsi, jos hänellä on muun säädöksen perusteella vastaava velvollisuus.


Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituk- siin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällainen lomautuksen peruuttaminen kokonaan ei ole mah- dollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhem- pään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomaut- tamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta anta- matta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perus- tua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännök- siin.


IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan pal- veluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenki- lön huoltovelvollisuuden määrään.


20 §

Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimi- henkilökunnan vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä työehto- sopimuksen tarkoittamalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle heti, kun tällai- sen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista viimeistään samanaikaisesti, kun vähentämisestä ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymme- neen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

Neuvottelut tämän sopimuksen 19 §:ssä, 20 §:n 1 kappaleessa ja 21 §:ssä mainituista toimenpiteistä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 5:

Todettiin, että sopimuskohdassa tarkoitettujen neuvottelujen aikana on tarkoituksenmukaista ottaa esille kysymys siitä, voidaanko irtisano- misuhan alaisille toimihenkilöille järjestää työtä muualla saman työpai- kan piirissä.


21 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edel- leen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöi- tä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoi- mistosta, onko irtisanottuja toimihenkilöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoi- mistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.


22 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 15 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työ- ehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin ky- symyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen vel- vollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi- muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomises- ta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.



23 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä liittojen välisen työehtosopi- muksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2007 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx


Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava KOULUTUSSOPIMUS

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssin viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.


2 §

AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansiome- netys toimihenkilön kuukausipalkkaa vähentämättä. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Työnantaja varaa tarvittaessa, koulutukseen osoittamiensa varojen puitteissa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hä- nen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Toimihenkilön koulutustar- ve todetaan yhteisesti esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä kes- kustelussa.


3 §

YHTEINEN KOULUTUS

Yhteistoiminnan edellyttämä erikseen sovittava yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaik- kakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luotta- musmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mu- kainen koulutus.


4 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihen- kilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yrityk- selle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimi- kunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutus- työryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähenne- tään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomai- nen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.


5 §

SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


6 § VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työeh- tosopimuksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2007 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx


Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto


1 §


Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu mm. työnan- taja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyt- tämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osa- puolten välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukainen ja nopea selvit- täminen, muiden työnantajan ja toimihenkilön välillä esiintyvien kysymysten käsit- tely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luotta- musmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopi- muksen.

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.


2 § LUOTTAMUSMIES

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toi- mihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamus- mies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskentelee vähintään 15 työehtosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten valitaan luottamusmies. Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työpaikan toimihen- kilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdolli- suudet tavata toimihenkilöt tätä edellyttävät.

Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka luotta- musmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.

Mikäli yrityksessä on valittu eri paikkakunnilla sijaitsevia toimipaikkoja varten useampia luottamusmiehiä, voivat luottamusmiehet valita keskuudestaan pää- luottamusmiehen edellyttäen, että edellä mainitusta järjestelystä on sovittu työn- antajan kanssa. Pääluottamusmies käy neuvotteluja työnantajan kanssa, kun asia koskee laajemmin eri paikkakunnilla sijaitsevia yrityksen toimipaikkoja.



3 §

LUOTTAMUSMIESVAALIN JÄRJESTÄMINEN

Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työ- paikalla, on työpaikan kaikille toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuo- rokautta ennen vaalin toimittamista.


4 § VAALIKELPOISUUS

Luottamusmieheksi voidaan valita toimihenkilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut toimihenkilönä asianomaisen työnantajan palveluksessa ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.


5 § ILMOITUKSET

Toimihenkilöyhdistys ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luotta- musmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luot- tamusmiehen sijaisena.


6 §

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen tehtävänä on

- edustaa työpaikalla toimihenkilöjärjestöä em. työehtosopimuksen ja osapuolten välisten muiden sopimusten soveltamisessa sekä yleensä työnantajan ja toimi- henkilöiden välisissä kysymyksissä

- valvoa toimihenkilöiden osalta edellä mainittujen sopimusten noudattamista

- johtaa toimihenkilöiden puolesta em. työehtosopimuksen mukaisia paikallisia neuvotteluja

- välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta edustamansa yhdistyksen tai toimihenkilöiden välillä.


7 §

LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.



8 §

LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN

Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan.


9 §

LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA



10 §

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei luottamusmiehen työ pääty kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 § 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1

§:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa aset- taa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luotta- musmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitet- tu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana ole- van luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luotta- musmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

LUOTTAMUSMIES JA LIIKKEEN LUOVUTUS

Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai


sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus 9 §:ssä sovituun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.


11 §

VAPAUTUKSEN ANTAMINEN

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten tulee asianomaisen esimiehen antaa luottamusmiehelle tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivana aikana. Luotta- musmiehelle annetaan lisäksi tilapäistä vapautusta työstään osallistumista varten paikalliseen neuvotteluun työnantajan kanssa tai työsuojelutarkastajan työpaikal- la suorittamaan tarkastukseen.


12 §

PALKANMAKSU VAPAUTUKSEN AIKANA

Xxxxxxx luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työaikana, ei tällaisen vapautuksen takia vähennetä kuukausipalkkaa ja mahdollisten mat- kakorvausten osalta noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:ä.


13 §

VAPAA-AJAN MENETYKSEN KORVAAMINEN

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle, jonka edustamien toimihenkilöiden luku- määrä on vähintään 10, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus ilmenee työehtosopimuksen 30 §:stä.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoi- taa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luot- tamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


14 §

LUOTTAMUSMIEHEN TOIMITILAT

Ellei luottamusmiehellä muutoin ole tarkoituksenmukaista säilytystilaa käytös- sään, työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luot- tamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.


Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja osoittaa tarkoituksenmu- kaisen tilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten vält- tämättömät keskustelut.


15 §

LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUS

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan koulutussopimuksen mu- kaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen osapuolten välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään luottamusmiehen päte- vyyttä luottamusmiestehtävien hoitamisessa.


16 §

HENKILÖ-, TILASTO- JA TYÖVOIMATIEDOT

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisistä koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvis- tä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kaikis- ta palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamista toimi- henkilöistä:

1 toimihenkilön suku- ja etunimet

2 palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä

3 organisatorinen osasto

4 nimike

5 vaativuustaso

6 kokemusvuositiedot

Edellä kohdissa 1, 3, 4 ja 5 mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa työehtoso- pimuksen tultua hyväksytyksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien vaativuus- tasomuutosten tultua työpaikassa toteutetuiksi tänä ajankohtana olevista kaikista em. toimihenkilöistä.

Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot välittömästi työ- suhteen alettua. Koeajaksi otetun toimihenkilön osalta annetaan hänen nimiket- tään ja vaativuustasoaan koskevat tiedot kuitenkin vasta koeajan päätyttyä.

Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjallisesti luottamusmiehelle, mihin teh- tävänimikkeeseen ja vaativuustasoon toimihenkilö on sijoitettu.

4. Tilastotiedot

Työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tar- koittamista toimihenkilöistä annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkatilasto-


tiedot kerran vuodessa samalta ajankohdalta, miltä sopijapuolten väliseen tilas- toyhteistyösopimukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerätään. Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle vaativuustasoittain säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuukausipalkka (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta). Samalla ilmoitetaan myös vastaavien toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamusmie- helle välittömästi sen jälkeen, kun alan toimihenkilötilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin yleensä toimi- henkilötilastossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vertailukelpoisuutta teollisuutta koskeviin ansioihin heikentävänä tekijänä on otettava huomioon toimihenkilöiden työpaikkakohtaisten lukumäärien pienuus eri vaativuustasoissa.

5. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännes- vuosittain organisatoristen osastojen puitteissa täysin työkykyisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät. Työvoiman kehitystä koskevat tiedot annetaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankohdalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin ja työehtosopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä koskeviin pal- kanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä mainittujen toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukai- sesti laadittuun luetteloon.

7. Tiedot yrityksen työsuhteista

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) soveltamisalaan kuuluvan työnantajan on annettava neljännesvuosittain luottamusmiehelle hänen pyynnös- tään selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.


8. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehelle annettujen tietojen luottamuksellisuuteen kuuluu, ettei niitä tule saattaa yrityksen muiden luottamusmiesten eikä muiden yritysten tietoon ei- kä muullakaan tavalla levittää.


17 §

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työehto- sopimuksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 21. päivänä lokakuuta 2013


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx


Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Nuijamie3tentie -, oo oo Hel3inki Puhelin: (o ) -8 8o (vaihde) Sähköpo3ti: xxxxxxx.0xxxxxxx@xxx.xx Netti3ivut: xxx.xxx.xx

Toimitu3johtaja Xxxx Xx0xxxxxxx, p. (o ) -8 o

O3a3topäällikkö Xxxx Xxxxxxxx, p. (o ) 8 6

A3iamie3 Xxxxx Xxxxx, p. (o ) 8 81

A3iamie3 Xxxx Xxx00xx, p. (o ) 8 5

A3iamie3 Xxx Xxxxxxxx, p. (o ) -8 2


Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

A3emamiehenkatu , oo52o Hel3inki Puhelin: (o ) 61 2 1 (vaihde) Sähköpo3ti: xxxxxxx.0xxxxxxx@xxxx.xx Netti3ivut: xxx.xxxx.xx

A3iantuntija Karo-Xxxxxxx Xxx0x0xx, p. (o ) 61 2 26

Document Metadata

Filed: March 4th, 2014