Contract

Ehtojen osa I koskee kaikkia pantinantajia ja osa II vierasvelka- pantinantajia. Panttaussitoumuksessa ja -ehdoissa yksikössä käytetyt termit kuten velallinen, pantinantaja, velkoja ja pantinsaaja tarkoittavat viittausta myös monikkoon kutenvelalliset, pantinantajat, velkojat ja pantinsaajat, mikäli sitoumuksessa on useita tahoja ko. asemassa. Nämä ehdot koskevat myös pienyritystä pantinantajana.

I KAIKKIA PANTINANTAJIA KOSKEVAT EHDOT

1. Panttivastuun laajuus ja panttauskäsitteet

1.1. Panttaus tarkoittaa sitoumusta, jonka perusteella pantinantaja antaa omaisuuttaan (pantin) velkojalle oman tai toisen henkilön velvoitteen (päävelan) suorittamisen vakuudeksi. Alkuperäinen allekirjoitettu kirjallinen panttaussitoumus on velkojan hallussa. Mikäli panttaussitoumus on kuitenkin allekirjoitettu sähköisesti, ovat sekä sähköisesti allekirjoittava pantinantaja ja velkoja saaneet kappaleen sähköisesti allekirjoitetusta panttaussitoumuksesta.

Jos pantinantaja allekirjoittaa pysyvällä tavalla panttaus- sitoumuksen ennen kuin pantin omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle, panttaus tulee voimaan, kun 1) osakehuoneistorekisteriin kirjatun osakkeen omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle, tai 2) pantin omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle ja pantti on pantinsaajan hallussa tai panttauksesta on ilmoitettu pantinhaltijalle tai panttia koskevaan rekisteriin tai

3) pätevän panttauksen edellytykset ovat muutoin täyttyneet.

Panttivastuu rajoittuu pantin arvoon ja sen tuottoon. Tuottoa ovat muun muassa korkotulo, osakkeista maksettava osinko, vuokra- tulo huoneistosta, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina, ja vuokratulo panttina olevan kiinnityksen kohteesta.

Xxxxxxxx kattaa myös panttauksen kohteena olevan omaisuuden luovutussopimuksen mukaiset oikeudet, omaisuuden sijaan tulleen tai sen perusteella saadun omaisuuden. Jos panttauksen kohteena ovat osakkeet, panttaus kattaa myös panttina oleviin osakkeisiin liittyvän merkintäoikeuden perusteella osakeannissa merkityt osakkeet. Pantinsaajalla on oikeus ilmoittaa esimerkiksi huoneiston tai kiinteistön vuokratuloon tai osinkoihin kohdistu- vasta panttauksesta vuokralaiselle tai osingonmaksajalle milloin tahansa panttaushetken jälkeen.

1.2. Päävelka tarkoittaa yhden tai useamman velan tai muun saatavan pääomaa, korkoja, viivästyskorkoja, pankin palvelu- hinnaston mukaisia maksuja ja palkkioita, muita kuluja ja maksuvelvoitteita.

Päävelka voi olla velkasitoumus, takaussitoumus, pankki- takauksen vastasitoumus tai muu velvoite. Jos päävelka on limiittityyppinen velka, jonka määrä voi vaihdella sovittuun ylärajaan eli limiittiin asti, pantti vastaa sovitun limiitin lisäksi limiittisopimuksen mukaisista maksuista sekä mahdollisista limiitin ylityksistä ja ylityskoroista.

1.3. Panttaus omasta velasta tarkoittaa panttausta velasta, jossa pantinantaja on velallisena yksin tai yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa.

1.4. Vierasvelkapanttaus tarkoittaa panttausta, jossa panttivastaa toisen henkilön päävelan maksamisesta.

1.5. Yksityinen pantinantaja tarkoittaa vierasvelkapantin antanutta luonnollista henkilöä. Muuna kuin yksityisenä pantinantajana pidetään velallisena olevan yhteisön tai sen emoyhteisön taikka säätiön toimielimiin kuuluvaa henkilöä sekä henkilöä, jolla on omistukseen perustuva vaikutusvalta

velallisena olevassa yhteisössä tai sen emoyhteisössä. Omasta velastaan pantin antanutta henkilöä ei pidetä yksityisenä pantinantajana.

1.6. Erityispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa panttaussitoumuksessa yksilöidystä yhdestä tai useammasta päävelasta.

Pantti vastaa pantinsaajalle erityispanttaussitoumuksessa velallisen yksilöidyn päävelan pääomasta, koroista, viivästys- koroista, maksuista ja palkkioista, velkojan perimiskuluista ja

-palkkioista sekä päävelasta johtuvista muista maksuvelvoitteista.

1.7. Yleispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa panttaussitoumuksessa mainitun velallisen kaikista nykyisistä ja tulevista pääveloista.

Pantti vastaa pantinsaajalle yleispanttauksessa velallisen kaikkien päävelkojen pääomasta, koroista, viivästyskoroista, maksuista ja palkkioista, velkojan perimiskuluista ja -palkkioista sekä pää- veloista johtuvista muista maksuvelvoitteista.

Vierasvelkapanttauksessa yleispantin panttivastuu rajoittuu aina panttaussitoumuksessa määriteltyyn rahamääräiseen ylärajaan ja niihin päävelkoihin, jotka syntyvät panttaussitoumuksessa sovittuna aikana.

1.8. Täytepanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa pantinsaajalle siitä osasta päävelkaa, jota ei saada perittyä lain mukaan tai muutoin ensisijaisessa vastuussa olevan pantin (ensisijainen pantti) arvosta. Täytepantti vastaa päävelasta vain, jos pantinsaaja ei saa riittävää suoritusta ensisijaisesta pantista.

Jos täytepantinantaja allekirjoittaa pysyvällä tavalla täytepanttaus- sitoumuksen ennen kuin ensisijaisen pantin omistusoikeus on siirtynyt ensisijaisen pantin antajalle, täytepanttaus tulee voimaan, kun ensisijaisen pantin antaja on pantannut ensisijaisen pantin pantinsaajalle ja panttaus on tullut voimaan.

Täytepanttauksessa panttivastuu ei lisäänny, vaikka ensisijaista panttia vastaan myönnettäisiin lisävelkaa tai se vaihdettaisiin, ellei täytepantinantaja xxxx tähän suostumustaan.

1.9. Takautumisoikeus tarkoittaa vierasvelkapantinantajan oikeutta periä velalliselta se rahamäärä, joka on saatu vierasvelka- pantinantajan omistamasta pantista rahaksi muuton yhteydessä ja joka on käytetty päävelan maksuun, taikka se rahamäärä, jolla vierasvelkapantinantaja on maksanut päävelkaa vähentääkseen panttivastuunsa määrää.

1.10. Pankki tarkoittaa päävelan myöntänyttä alkuperäistä velkojaa eli Nordea Bank Oyj:tä.

1.11. Velkoja ja/tai pantinsaaja tarkoittaa pankkia eli päävelan myöntänyttä alkuperäistä velkojaa Nordea Bank Oyj:tä ja/tai siirronsaajaa: muuta pankkia, luottolaitosta (kuten esimerkiksi Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:tä) ja/tai tahoa, jolle Nordea Bank Oyj tai sen siirronsaaja on siirtänyt päävelkaa koskevan luottosopimuksen tai päävelan tai päävelan osan ja siihen liittyvän vakuuden kokonaisuudessaan tai osittain.

1.12. Kansainväliset pakotteet tarkoittaa Euroopan unionin tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asettamia taloudellisia ja muita pakotteita sekä koti- ja ulkomaisten viran- omaisten tai muiden vastaavien tahojen, kuten OFAC:n (Office of Foreign Assets Control), julkaisemia pakotteita, tiedotteita ja määräyksiä.

1.13. Allekirjoittaminen tai sopiminen pysyvällä tavalla tarkoittaa allekirjoittamista tai sopimista kirjallisesti tai sähköisesti kulloinkin voimassaolevien lakien, kuten lain sähköisen viestinnän palveluista, mukaisesti Nordean tarjoamassa tai hyväksymässä sähköisessä palvelussa.

1.14. Ilmoittaminen pysyvällä tavalla tarkoittaa tiedonantamista kirjallisesti tai Nordean verkkopankkipalvelussa, muussa pankin tarjoamassa tai hyväksymässä sähköisessä palvelussa.

2. Ilmoitusten toimitustapa ja pantinantajanilmoitus- velvollisuus

Pantinsaaja toimittaa panttaukseen liittyvät ilmoitukset sekä muut panttaukseen perustuvat tiedot verkkopankkipalvelussa tai muussa pantinsaajan hyväksymässä sähköisessä palvelussa, jota on sovittu käytettäväksi tätä tarkoitusta varten, tai toimittamalla ne muulla erikseen sovitulla pysyvällä tavalla.

Mikäli pantinantajalla ei ole pankin kanssa verkkopankkipalvelu- sopimusta tai muuta pantinsaajan hyväksymää sähköistä palvelua, jota on sovittu käytettäväksi tätä varten tai näissä ehdoissa on erikseen sovittu ilmoituksen lähettämisestä kirjallisesti tai pantinsaaja muusta syystä lähettää ilmoituksen kirjallisesti, pantinsaaja lähettää edellä mainitut ilmoitukset ja muut tiedot kirjallisesti postitse osoitteeseen, jonka pantinantaja on viimeksi ilmoittanut pantinsaajalle tai maistraatille.

Pantinsaajan sähköisesti lähettämän ilmoituksen katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jona se on lähetetty. Pantinsaajan lähettämän kirjallisen ilmoituksen katsotaan saapuneen pantinantajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähetetty osoitteeseen, jonka pantinantaja on viimeksi ilmoittanut pankille tai maistraatille.

Pantinantajan on ilmoitettava tiedossaan olevalle pantinsaajalle viivytyksettä nimensä ja osoitteensa muutoksesta. Pantinantaja on velvollinen ilmoittamaan tiedossaan olevalle pantinsaajalle pantti- kohdetta koskevista muutoksista, kuten omistajanvaihdoksista.

Pantinantaja voi tehdä ilmoitukset pantinsaajan hyväksymällä tavalla.

3. Panttioikeuden kohteena olevanomaisuuden vakuuttaminen

3.1. Vakuuttamisvelvollisuus

Pantinantajan velvollisuutena on huolehtia panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta täydestä arvostaan sekä maksaa omaisuuteen kohdistuvat vakuutusmaksut. Pantinsaajalla on oikeus pyytää vakuutusyhtiöstä tietoja panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen liittyvistä vakuutuksista.

Panttina olevan omaisuuden vakuuttamisen laiminlyönti voi olla velan ehtojen mukainen irtisanomisperuste.

3.2. Panttioikeuden kohteena olevankiinteistön vakuuttaminen

Kun vakuutena on kiinteistöön, kiinteistön määräalaan, määrä- osaan tai käyttöoikeuteen vahvistettu kiinnitys, panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden on oltava vakuutettu vähintään palovahingon korvaavalla vakuutuksella.

4. Pantin kirjaaminen, säilytys ja hoito

4.1. Pantinantajan velvollisuudet

Pantinantajan velvollisuutena on:

• myötävaikuttaa siihen, että pantinsaaja kirjataan pantin- saajaksi panttia koskevaan rekisteriin;

• hoitaa panttioikeuden kohteena olevaa omaisuutta siten, ettei sen arvo alene riittämättömän huolenpidon vuoksi tai muutoin pantinantajan toimenpiteiden tai laiminlyöntien vuoksi;

• tehdä pantin arvon säilyttämiseksi välttämättömät sopimukset;

• maksaa kaikki panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen liittyvät maksut, esimerkiksi vuokrat ja yhtiövastikkeet; sekä

• huolehtia muista vastaavista velvoitteista.

4.2. Pantinsaajan toimenpiteet pantin säilytyksessä Pantinsaaja on velvollinen säilyttämään panttia hyvin, mutta ei hoitamaan sitä.

Pantinsaajalla on oikeus, mutta ei ilman eri sopimusta velvollisuutta:

• ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen pantatun omaisuuden arvon säilyttämiseksi, ml. tilin ja/tai arvo- osuustilin avaamiseen ja pantinsaajan kirjaamiseksi panttia koskeviin rekistereihin;

• estää pantatun saatavan tai muun oikeuden lakkaaminen; sekä

• ryhtyä kohdassa 3.1 ja 4.1 tarkoitettuihin toimiin, jollei pantinantaja ole huolehtinut velvollisuuksiensatäyttämisestä.

5. Panttiin liittyvät kustannukset

Pantinantaja vastaa kaikista panttioikeuden perustamiseen, kirjaamiseen, pantin säilyttämiseen, muuttamiseen, vapauttamiseen ja muuhun hoitoon liittyvistä kustannuksista. Pantinsaajalla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista kaikki ne kustannukset, jotka pantinsaajalle ovat aiheutuneet pantinantajan laiminlyötyä kohdan 3.1 ja 4.1 mukaiset velvollisuutensa.

Lisäksi pantinsaajalla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista panttaussitoumuksen, näiden ehtojen ja kulloinkin voimassa olevan pankin palveluhinnaston mukaiset panttiin liittyvät maksut ja palkkiot.

6. Pantin käyttö päävelan maksuun

Jos velallinen jättää maksamatta erääntyneen päävelan tai sen osan, pantinsaajalla on oikeus käyttää pantti tai sen myynnistä saadut varat päävelan, pantin myymisestä aiheutuvien kulujen (esimerkiksi kiinteistönvälittäjän palkkio), panttauksesta johtuvien pankin palveluhinnaston mukaisten maksujen ja palkkioiden sekä pantinsaajan perimiskulujen ja -palkkioiden maksamiseen.

Jos päävelan erääntyminen edellyttää irtisanomista tai muuta eräännyttämistointa, pantinsaaja saa käyttää vierasvelkapantin päävelan maksuun, kun velka on eräännytetty velalliseen nähden. Jos velallinen on asetettu konkurssiin tai jos on aloitettu velallisen velkajärjestely tai yrityssaneeraus tai jos tällaisessa menettelyssä on määrätty päävelkaa koskeva väliaikainen kielto, pantinsaajan ei tarvitse kohdistaa velalliseen eräännyttämistointa ennen vieras- velkapantin käyttämistä tai myyntiä.

Jos pantteja on useampia kuin yksi, pantinsaaja saa määrätä, missä järjestyksessä ne käytetään päävelan maksuun. Pankki saa myös määrätä, periikö se saatavansa mahdollisilta takaajilta tai joltakin heistä vai periikö se saatavansa yhdestä tai useammasta pantista.

Ensisijainen pantti käytetään kuitenkin päävelan maksuun ennen täytepanttia tai täytetakausta.

Jos pantti on annettu vakuudeksi kahden tai useamman eri velallisen sitoumuksista tai yhden velallisen useamman sitoumuksen vakuudeksi, pantinsaajalla on oikeus määrätä, minkä saatavansa suoritukseksi panttia käytetään.

6.1. Täytepantin käyttö päävelan maksuun

Pantinsaajalla on oikeus käyttää täytepantti päävelan maksuun, kun ensisijainen pantti on myyty tai kun ulosotossa on todettu, että ensisijaisen pantin myynnille on este. Pantinsaaja voi käyttäätäyte- pantin päävelan maksuun myös, jos pantinantaja on päävelan erääntymisen jälkeen ilmoittanut pantinsaajalle, ettei hän vaadi ensisijaisen pantin myyntiä.

Jos velallinen säilyttää ensisijaisena panttina olevan omaisuuden yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai yrityksen saneerauksessa, pantinsaaja saa käyttää täytepantin päävelan tai sen osan maksuun siltä osin, kuin päävelalle ei maksuohjelman mukaan xxxxx suori- tusta. Jos täytepantin myynnistä tällöin jää varoja, täytepantin sijaan tulleet varat jäävät päävelan pantiksi ja pantinsaajalla on oikeus avata pantinantajan nimiin tili niiden tallettamista varten.

6.2. Pantin myyminen

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle päävelan tai sen osan erään- tymisen jälkeen siitä, että irtain pantti myydään, jollei saatavaa makseta yhden (l) kuukauden pituisen ajan kuluessa pysyvällä tavalla annetusta ilmoituksesta. Pantinsaajalla on kuitenkin oikeus myydä pantti edellä sanotun estämättä, jos määräajan noudattami- sesta ilmeisesti aiheutuisi pantin arvon alenemisen takia olennaista vahinkoa.

Pantinsaaja saa myydä pantin, mikäli erääntynyt päävelka tai sen osa on maksamatta yhden (1) kuukauden kuluttua edellä mainitusta ilmoituksesta. Mikäli panttina ovat pantinantajan pääasiallisesti asuntonaan käyttämän huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, edellä mainittu määräaika on kaksi (2) kuukautta.

Mikäli panttina on henkivakuutukseen perustuva oikeus, pantin- saaja saa käyttää vakuutuksen takaisinostoarvon päävelan mak- suksi, jos päävelkaa on ensin vaadittu vakuutuksenottajalta, joka ei ole sitä maksanut kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Nordea Bank Oyj:ssä ja sen sivuliikkeissä olevat pantatut tili- varat voidaan käyttää päävelan maksuun heti päävelan eräännyt- tyä riippumatta siitä, mitä varojen nostosta ja irtisanomisesta on sovittu.

Pantti voidaan myydä pantinsaajan sopivaksi katsomalla tavalla. Pantti myydään osapuolten kannalta mahdollisimman tarkoituk- senmukaisella tavalla kuitenkin siten, etteivät pantinsaajan saatavat vaarannu.

Pantinsaaja saa pantinantajaa kuulematta tutustua panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen sekä esitellä sitä mahdollisille osta- xxxxx ja ryhtyä kaikkiin esittelemisen edellyttämiin toimenpiteisiin (esimerkiksi talonmiehen, isännöitsijän tai viranomaisen avulla avauttaa sellaisen huoneiston ovi, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina). Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pantin- saaja ilmoittaa niistä pantinantajalle.

Vakuutena olevan kiinteän omaisuuden rahaksi muutto tapahtuu ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.

7. Takaajan ja vierasvelkapantinantajan oikeus velallisen antamaan panttiin

Päävelan vakuutena maksuhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös takaajan takautumissaatavasta, jos takaaja maksaa päävelan tai osan siitä. Vastaavasti jos päävelka tai osa siitä peri- tään vierasvelkapantista, päävelan vakuutena maksuhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös vierasvelkapantinantajan takautumissaatavasta.

8. Panttia koskevat veroseuraamukset

Pantinantaja vastaa kaikista panttiin liittyvistä veroseuraamuksista ja viranomaisten määräämistä maksuista.

9. Pantinsaajan oikeus siirtää tai jakaa pantti

Pankilla, ja vastaavasti myöhemmällä siirronsaajalla, on oikeus siirtää tai jakaa pantti päävelan tai sen osan siirron yhteydessä sekä sopia siirronsaajan kanssa siitä, miten pantti saatavan siirron jälkeen kattaa siirtäjänä olevan velkojan ja siirronsaajan saatavan. Pantinantajan vastuu ei siirron tai jaon johdosta lisäänny.

10. Päävelan maksu ja pantin pidättäminen

Panttaus on päävelan maksusta huolimatta aina voimassa, jos pää- velan maksu peräytetään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain, tuomioistuimen päätöksen tai muun vastaavan syyn perusteella.

Pantinsaajalla on aina oikeus pitää pantti hallussaan tai panttauskirjaus voimassa kolme (3) kuukautta, jos velan maksu voi takaisinsaannin takia peräytyä. Pantinsaaja voi perustellusta syystä pitää panttia hallussaan tai panttauskirjaus voimassa päävelan maksamisen jälkeen pidempäänkin kuin kolme (3) kuu- kautta.

11. Henkilötietojen käsittely

Xxxxxx käyttää luottoa myöntäessään ja panttausta hyväksyessään ja lisäksi pankki ja mahdolliset myöhemmät siirronsaajat käyttävät luottoa ja panttia käsitellessään ja valvoessaan pantinantajan henkilötietoja. Näitä henkilötietoja hankitaan pantinantajalta, viranomaisten pitämistä rekistereistä, pankin ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden rekistereistä, luottotietotoimintaa harjoittavilta yhteisöiltä, kuten Suomen Asiakastieto Oy:n luotto- tietorekisteristä ja/tai muista luotettavista lähteistä. Asiakkaan tuntemiseen liittyviä tietoja voidaan käyttää luottopäätöksen tekemiseen ja luoton valvontaan.

Pankilla ja mahdollisella myöhemmällä siirronsaajalla on oikeus luovuttaa pantinantajaa koskevat pantin ja panttaussitoumuksen hyväksymiseen, käsittelyyn ja valvontaan liittyvät henkilötiedot mahdollisen pantin siirron tai jakamisen yhteydessä siirron- saajalle.

Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Nordeassa saa Nordean tietosuojaselosteesta, joka on saatavilla pankin verkkosivuilla. Tietosuojaselosteen voi saada myös ottamalla yhteyttä Nordeaan.

Pankki voi verrata pantinantajien maksu- ja tilitapahtumia kansainvälisiin pakotteisiin sekä tarvittaessa vaatia pantinantajilta ja takaajilta maksu- ja tilitapahtumia koskevia lisätietoja ennen luoton tai sen osan nostoa. Pankilla on oikeus ryhtyä kansainvälisten pakotteiden edellyttämiin toimenpiteisiin, esimerkiksi evätä luoton tai sen osan nostaminen.

12. Ylivoimainen este

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta.

Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneestaylivoimai- sesta esteestä.

Jos ylivoimainen este koskee pankkia tai pantinsaajana olevaa vel- kojaa, joka on pankki- tai luottolaitos, voi pankki tai pantinsaajana oleva velkoja, joka on pankki tai luottolaitos, ilmoittaa asiasta val- takunnallisissa päivälehdissä tai verkkosivuillaan.

13. Oikeuspaikka ja sovellettava laki

Tästä panttauksesta aiheutuvat riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Pantinantajalla on kuitenkin oikeus saattaa rii- taisuus käsiteltäväksi sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jollei pantinantajalla ole vakituista asuin- paikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeu- dessa.

Tähän sopimussuhteeseen sovelletaan Suomen lakia.

II VIERASVELKAPANTINANTA.JAA KOSKEVAT EHDOT

Vierasvelkapantinantajaa koskevat edellä mainittujen ehtojen lisäksi seuraavat ehdot:

14. Päävelan tai sen vakuuksien muutostenvaikutukset pantti- vastuuseen

14.1. Erityispanttaus

Jos päävelan ehtoihin tehdään velallisen vastuuta lisäävä muutos, pantinsaajan on pyydettävä vierasvelkapantin antaneelta pantinan- tajalta suostumus pysyvällä tavalla, jotta muutos sitoo pantinanta- jaa.

Ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta voidaan kuitenkin sopia sellaisesta maksuajan pidentämisestä tai muusta päävelan ehdon muutoksesta, jonka vaikutus pantinantajan vastuuseen on vähäinen tai jonka peruste on yksilöity päävelkaa koskevassa sitoumuksessa.

Vähäisiä muutoksia, joihin ei tarvita pantinantajan suostumusta, ovat esimerkiksi päävelan lyhennyserien lykkääminen siten, että lyhennyksistä vapaa aika laina-aikana yhteensä on enintään kaksi

(2) vuotta ja/tai päävelan takaisinmaksuajan muuttaminen siten, että laina-aika pitenee enintään kaksi (2) vuotta, jos päävelan alku- peräinen laina-aika on kymmenen (10) vuotta tai enemmän. Jos päävelan alkuperäinen laina-aika on alle kymmenen (10) vuotta, lyhennyksistä vapaa aika voi olla yhteensä enintään yksi (l) vuosi tai laina-ajan pidennys enintään yksi (l) vuosi ilman pantinantajan suostumusta.

Myös päävelan viitekoron vaihtamista pidetään vähäisenä muu- toksena, jos viitekorko vaihdetaan Nordea Prime -korkoon tai Euribor-korkoon.

14.2. Yleispanttaus

Yleispanttauksissa päävelan ehtoja voidaan muuttaa ilman pantinantajan suostumusta. Panttivastuu ei kuitenkaan lisäänny yli panttaussitoumuksessa sovitun rahamääräisen ylärajan.

15. Pantinsaajan ilmoitukset vierasvelkapantinantajalleja pantinantajan tiedonsaantioikeus

15.1. Ilmoitukset viivästyksistä, vakuuksien myynnistä ja vakuuksista luopumisista

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle päävelkaa koskevasta maksu- viivästyksestä tai velallisen konkurssista yhden (1) kuukauden kuluessa maksuviivästyksen tai konkurssin alkamisesta sekä

päävelkaan liittyvistä velallisen vakuuksien myynnistä. Pantti vastaa konkurssin johdosta erääntyneelle saatavalle kertyneistä viivästyskoroista konkurssin alkamisesta lukien.

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle, mikäli pantinsaaja luopuu velallisen omistamasta pantista kokonaan ilman, että pantinsaaja saa pantista maksua tai uuden pantin.

15.2. Ilmoitus yleispantinantajalle lisävelan myöntämisestä Pantinsaaja ilmoittaa viivytyksettä yksityiselle pantinantajalle lisä- velan myöntämisestä yleispanttia vastaan.

Pantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada pantinsaajalta jäljennös siitä luottoasiakirjasta, jolla velalliselle on myönnetty lisävelkaa.

15.3. Ilmoitukset limiittityyppisen velan pääomasta ja ylityksestä

Pantinsaaja ilmoittaa yksityiselle pantinantajalle limiittityyppisen velan maksamattoman pääoman kuuden (6) kuukauden väliajoin.

Jos velallinen ylittää limiittityyppiselle velalle sovitun limiitin, pantinsaaja lähettää ylityksestä ilmoituksen pantinantajalle. Pantin- antajalle ei ilmoiteta sovitun limiitin ylityksestä, joka johtuu korkojen, viivästyskorkojen, pantinsaajan maksujen ja palkkioiden sekä päävelkasitoumuksesta johtuvien muiden maksuvelvoitteiden kirjaamisesta velallisen tilille pankin tai sen velkojan, jota pankki edustaa, saatavaksi.

16. Pantinantajan oikeus saada tietoja

Yksityisellä pantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada tietoja pantinsaajalta päävelasta ja velallisen maksukykyyn vaikuttavista seikoista.

17. Vierasvelkapantinantajan oikeus rajoittaa vastuutaan panttauksen voimassaoloaikana

Pantinantaja voi yleispanttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen syntyvistä pääveloista pantti ei vastaa.

Rajoitus tulee voimaan, kun yksityisen pantinantajan ilmoitus on saapunut pantinsaajalle tai kun on kulunut kaksi (2) kuukautta muun kuin yksityisen pantinantajan ilmoituksen saapumisesta pantinsaajalle, jollei ilmoituksissa ole mainittu myöhempää ajan- kohtaa.

Erityispanttauksessa pantinantaja ei voi rajoittaa vastuutaan panttaussitoumuksen antamisen jälkeen.

Yksityinen pantinantaja, joka on antanut pantin limiittityyppisen luoton vakuudeksi, voi panttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen syntyvästä päävelasta pantti ei vastaa. Rajoitus tulee voimaan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pantinsaajalle, jollei ilmoituksessa ole mainittu myöhempää ajan- kohtaa.

18. Vakuudesta luopuminen

Pantinsaaja voi luopua päävelan vakuudeksi annetusta takauksesta tai toisesta vierasvelkapantista vierasvelkapantinantajan vastuun vähenemättä. Pantinsaaja voi perustellusta syystä luopua päävelan vakuudeksi annetusta velallisen omistamasta pantista ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta, vaikka pantinsaaja ei saisikaan velasta maksua tai vakuuden tilalle uutta vakuutta.

Vierasvelkapantinantajan vastuu ei tällöin vähene.

Jos vakuus on täytepantti, ensisijaisesta pantista luopuminen ei lisää vierasvelkapantinantajan vastuuta, ellei vierasvelka- pantinantaja ole antanut suostumustaan pantista luopumiseen.

19. Vierasvelkapantinantajan oikeus velallisenantamaan panttiin

19.1. Lisävelan myöntäminen velallisen antamaapanttia vastaan

Pantinsaajalla on oikeus myöntää velallisen antamaa panttia vastaan uutta velkaa ilman vierasvelkapantinantajan suostu- musta. Pantinsaajalla on vierasvelkapantinantajaa parempi oikeus velallisen antamaan panttiin myös uuden velan osalta.

Jos vierasvelkapantti on täytepantti, pantinsaajana olevalla velko- jalla on parempi oikeus velallisen antamaan panttiin uuden velan osalta vain, jos vierasvelkapantinantaja on antanut suostumuk- sensa siihen.

Jos vierasvelkapantti on myyty ja varoja on käytetty päävelan maksuun tai vierasvelkapantinantaja on muutoin suorittanut pää- velkaa pantinsaajalle siten, että vierasvelkapantinantajan vastuu vähenee, pankilla on parempi oikeus velallisen antamaan panttiin uuden velan osalta vain, jos vierasvelkapantinantaja on antanut suostumuksensa siihen.

19.2. Pantinantajan takautumisoikeus

Jos pantin myynnistä saadut varat käytetään velan maksuun tai jos pantinantaja on pantinsaajan nimenomaisella suostumuksella mak- sanut päävelkaa vähentääkseen vastuunsa määrää, päävelan vakuutena tuolloin oleva velallisen omaisuus on panttina myös pantinantajan takautumissaatavasta, jolloin pantinsaajalla ei ole oikeutta luovuttaa panttia velalliselle ilman pantinantajan suostu- musta. Jos velallisen omaisuus on vakuutena myös pantinsaajan muusta saatavasta, pantinsaajalla on pantinantajaa parempi oikeus velallisen pantiksi antamaan omaisuuteen.

Jos kysymyksessä on täytepanttaus, pantinsaajalla on parempi oikeus ensisijaiseen panttiin vain, jos päävelka on maksettu vain osittain tai jos ensisijainen pantti on ennen täytepanttaussitoumuk- sen antamista annettu vakuudeksi myös pantinsaajan muusta saa- tavasta taikka jos täytepantin antaja on antanut suostumuksensa siihen, että pantinsaajalla on parempi oikeus panttiin myös uuden velan osalta.

Maksettuaan päävelkaa vierasvelkapantinantajan on, turvatakseen mahdollisen oikeutensa velallisen antamaan päävelan panttiin, kir- jallisesti ilmoitettava ja esitettävä tarpeellinen selvitys pantinsaa- jalle maksusta.

19.3. Pantinsaajan oikeus luovuttaa velallisenomistaman pantin erääntynyt tuotto

Pantinsaajalla on oikeus luovuttaa velalliselle tämän omistaman pantin erääntynyt tuotto ja panttiin liittyvät oikeudet vierasvelka- pantinantajan vastuun siitä vähenemättä.

20. Vierasvelkapantinantajan ennenaikainen suoritus Vierasvelkapantinantajalla on oikeus maksaa erääntymätön pää- velka, jos velallisella olisi oikeus maksaa velka ennenaikaisesti. Jos velallisella olisi velvollisuus maksaa pantinsaajalle kuluja pää- velan maksusta, vierasvelkapantinantajan on maksettava samat kulut, jos hän maksaa velan.

Jos pantinsaajalla olisi velallisen sopimusrikkomuksen (esimer- kiksi maksuviivästys) perusteella oikeus irtisanoa päävelka, vie- rasvelkapantinantaja saa maksaa päävelan ennenaikaisesti.

Pantinantajan tekemät maksut vähentävät panttivastuun määrää vain siinä tapauksessa, että pantinantaja on nimenomaisesti sopinut maksusta etukäteen pantinsaajan kanssa tai jos koko päävelka maksetaan.

21. Peruuttamisoikeus

Yksityisellä pantinantajalla, joka on antanut vierasvelkapantin, on oikeus peruuttaa etämyynnissä tehty panttaus ilmoittamalla siitä pankille 14 päivän kuluessa panttauksen antamisesta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, kun on pantinantaja saanut pysy- vällä tavalla kappaleen panttaussitoumuksesta ehtoineen ja lisäksi ennakkotiedot. Peruuttamisilmoituksen voi tehdä soittamalla Nordea Asiakaspalveluun, verkkopankin asiakaspostissa, kirjeitse tai missä tahansa Nordean Suomessa sijaitsevassa konttorissa.

Ilmoituksessa on yksilöitävä peruutettava panttaus. Mikäli panttaussitoumuksessa on useita pantinantajia ja yksi pantinantajista käyttää peruutusoikeuttaan, peruutusilmoitus koskee automaattisesti koko panttausta kaikkien pantinantajien osalta. Vastaava peruuttamisoikeus on luonnollisella henkilöllä, kuten rakennuksen yhteisomistaja tai asunnon käyttöoikeuden haltija, joka on etämyynnissä hyväksynyt panttauksen.

Kun pantinsaaja on saanut peruuttamisilmoituksen, pantinsaajalla on oikeus ilmoittaa peruutuksesta velalliselle ja toiselle pantinantajalle, panttauksen hyväksyjälle ja takaajalle.

Pankki vapauttaa pantinantajan vakuuden, kun pantinantaja on maksanut pankille vakuuden vapauttamisesta perittävät viran- omaiskustannukset ja pankin palkkiot.

Mikäli pankki on maksanut viranomaiselle panttauksen tekemisen tai kirjaamisen johdosta maksuja, eikä tällaisia maksuja peruuttamistapauksessa palauteta, on pankilla lisäksi oikeus saada pantinantajalta korvaus näistä maksuista. Tällaisina maksuina pidetään esimerkiksi kiinnitysten vahvistamisesta perittäviä kuluja.

Panttaukseen liittyvä muu sopimus peruuntuu ilman eri toimen- piteitä pantinantajan tai panttauksen hyväksyjän peruuttaessa panttauksen tai panttauksen hyväksymisen, jos liitännäis- palvelun tarjoaa pankki tai kolmas tämän ja pankin välisen sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

22. Valvontaviranomaiset

Nordea Bank Oyj:n ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimintaa valvovat valtuuksiensa puitteissa:

Euroopan keskuspankki (EKP) Xxxxxxxxxxxxxxxx 00

60314 Frankfurt am Main, Saksa Puhelin: x00 00 0000 0 xxx.xxx.xxxxxx.xx Finanssivalvonta Xxxxxxxxxxxxxx 0 / XX 000

00101 Helsinki

Puhelin: +358 (0)9 18351

Sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Kuluttaja-asiakkaiden osalta valvontaviranomaisena toimii myös kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja sen alaisina viranomaisina aluehallintovirastot:

Kilpailu- ja kuluttajavirasto PL 5

00531 Helsinki

Puhelin: x000 (0)00 000 0000 (vaihde)

xxx.xx xxx.xx

23. Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot

Jos panttausta koskevaa erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi osapuolten välisillä neuvotteluilla, kuluttaja voi kääntyä FINE:n Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (xxxx.xx) puoleen, joka antaa maksutta riippumattomia neuvoja ja opastusta asiakkaille. FINE:n Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja Pankkilautakunta antavat ratkaisusuosituksia riita-asioihin. FINE ei käsittele riitaa, joka on vireillä tai käsitelty Kuluttajariitalautakunnassa tai tuomioistuimessa. Helpoimmin asian saa vireille sähköisellä yhteydenottolomakkeella osoitteessa xxxx.xx.

Kuluttajalla on oikeus saattaa asia myös kuluttajariitalautakunnan (xxxxxxxxxxxxxx.xx) ratkaistavaksi. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn kuluttajan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan (xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx).