Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry.
TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022
Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry.
Eerikinkatu 3B (4.krs), 00100 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Teme Xxxxxxxxxxxxxxx 0 (0.xxx), 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxx.xx
SISÄLLYSLUETTELO
2 § Työnantajan yleiset oikeudet 7
4 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 8
6 § Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin 10
8 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun periminen 10
9 § Työntekijän oikeus palkkaan 11
10a § Tanssijan vähimmäispalkka 12
11 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen 13
12 § Palkkahinnoittelussa tarkoitetun koulutuksen ja muun pätevyyden puuttuminen 14
13 § Työntekijän siirto muuhun työhön 15
14 § Osa-aikaisen tehtäväkohtainen palkka 16
15 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 17
16 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palveluaika 17
17 § Muu henkilökohtainen lisä 18
22 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus 21
24 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta 22
27 § Taiteellinen ja itsenäinen työ 25
28 § Tanssijat ja sirkustaiteilijat 25
B. YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT JA LEPOAJAT 28
32 § Vuorokauden, työviikon ja työjakson alkaminen sekä näytäntövuosi 28
35 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 30
36 § Viikoittainen vapaa-aika 32
37 § Viikon toinen vapaapäivä 32
38 § Vapaapäiviä koskeva erityismääräys 33
39 § Vapaapäivät teknisessä näytäntötyössä, taiteellisessa ja itsenäisessä sekä tanssijan ja sirkustaiteilijan työssä 33
42 § Näytäntötyötä koskeva erityismääräys 35
43 § Tanssijoita ja sirkustaiteilijoita koskeva erityismääräys 35
44 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen 36
45 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla 36
46 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen 37
49 § Sunnuntai- ja ns. aattokorvaus 39
50 § Ilta- ja yötyön määritelmät ja korvaaminen 40
51 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 41
52 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset 41
53 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja niiden suorittamisajankohta 41
54 § Matkaan ja koulutustilaisuuteen käytetyn ajan lukeminen työaikaan 43
55 § Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan 43
56 § Peruskäsitteet ja vuosilomalain soveltaminen 45
57 § Työntekijän oikeus vuosilomaan 45
58 § Työntekijän oikeus vapaaseen 45
59 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 45
60 § Työssäolopäivien veroiset päivät sekä työssäolotuntien veroiset tunnit 46
63 § Vuosiloman pidennys toimistotyössä, lipunmyynnissä ja teknisessä päivätyössä
........................................................................................................................................... 50 64§ VUOSILOMAN VAHVISTAMINEN JA SIIRTÄMINEN ................................................................ 51
67 § Lomakorvaus työsuhteen kestäessä, kun työntekijällä on oikeus vapaaseen 58
68 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä 54
V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT 55
70 § Sairausloma-ajan palkka 55
71 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 57
72 § Työtapaturma ja ammattitauti 57
73 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 58
74 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 61
75 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiys- sekä isyysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin 62
79 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 66
81 § Luottamusmiehen valitseminen 66
82 § Luottamusmiehen tehtävät 66
83 § Tietojen ja selvitysten saanti 67
86 § Luottamusmiehen toimitilat 68
87 § Ansionmenetyksen korvaus 68
89 § Luottamusmiehen koulutus 69
VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 70
90 § Työntekijän lomauttaminen 70
91 § Työsopimuksen päättyminen 71
92 § Työsopimuksen irtisanominen 71
93 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt) 73
94 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen 73
VIII LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 75
96 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu 75
97 § Työntekijän osoite- ja puhelinnumerotiedot 75
98 § Teatterin oikeudet esitykseen ja sen osiin 75
99 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset 76
101 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 77
102 § Ikääntymisen huomioiminen 77
IX LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
105 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen 79
LIITE 1: PALKKAHINNOITTELU 1.9.2020 ALKAEN 80
3 TAITEELLINEN HENKILÖKUNTA 83
LIITE 2: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 84
1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka 84
2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset 85
MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 87
3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta 87
4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmatkasta . 87
5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta 88
6 § Päivärahan maksamisedellytykset 89
8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 89
12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta 91
14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä 92
16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 93
ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 95
18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 95
20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 96
21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 97
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 98
22 § Matkaennakko 98
23 § Matkalasku 98
24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 98
LIITE 3: TAITEILIJOIDEN TEHTÄVÄNKUVAUKSIA 99
LIITE 4: KOULUTUSSOPIMUS 103
1 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate 103
2 § Koulutussuunnitelma 103
3 § Jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 103
4 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus 104
LIITE 5: TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 105
1 § Soveltamisala 105
2 § Tuntipalkan laskeminen 106
3 § Sairaus- ja työtapaturma-ajan sekä äitiysvapaan palkka 106
4 § Työaika 106
5 § Vuosiloma, vuosilomapalkka ja lomaraha 106
6 § Arkipyhäkorvaus 107
LIITE 6: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS 109
1 § Edustus teatterin hallituksessa 109
2 § Neuvottelukunta 109
3 § Taiteellinen toimikunta 110
4 § Tuotantokokous 110
LIITE 7: OHJESÄÄNTÖ 111
ESITYKSEN VALMISTAMINEN 111
1 § Työryhmä 111
2 § Tehtävään valmistautuminen 111
3 § Harjoitukset 111
4 § Työturvallisuus 112
5 § Esityksen taiteellisen tason säilyttäminen 113
6 § Esitykset teatterin ulkopuolella 113
7 § Harjoitus- ja työtilat 114
8 § Prosessimuotoinen esityksen valmistaminen 114
9 § Tiedottaminen ja kreditointi 114
LIITE 8: VIERAILEVAN OHJAAJAN, KOREOGRAFIN, SKENOGRAFIN, VALO-, ÄÄNI- JA VIDEOSUUNNITTELIJAN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS 115
1 § Soveltamisala 115
2 § Työsopimukset 115
3 § Palkkauksen perusteet 115
4 § Käytettävät kertoimet 115
5 § Työn luokitusperusteet 116
6 § Erillinen tanssinumero 117
7 § Apulaisohjaaja, vastaava harjoittaja, apulaiskoreografi ja koreografin assistentti 117
8 § Palkkio useasta tehtävästä 117
9 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha 118
10 § Palkanmaksu 118
11 § Matkakustannukset 118
12 § Harjoitus- ja valvontapalkkiot 119
13 § Purkuperusteet ja korvaukset 119
14 § Erityisiä määräyksiä 120
LIITE 9: VIERAILEVAN OHJAAJAN, KOREOGRAFIN, SKENOGRAFIN, VALO-, ÄÄNI- TAI VIDEOSUUNNITTELIJAN TYÖSOPIMUS 121
LIITE 10: VIERAILEVAN TANSSIJAN / SIRKUSTAITEILIJAN TYÖEHDOT 123
1 § Vähimmäispalkat 123
2 § Harjoituspalkat 123
3 § Yksittäinen esiintyminen 124
4 § Työn peruuntuminen 124
5 § Sunnuntaityökorvaus 124
6 § Vuosilomakorvaus 124
7 § Palkanmaksu 124
8 § Työntekijän velvollisuudet 124
9 § Sopimusrikkomus 125
10 § Työterveyshuolto 125
11 § Muut ehdot 125
LIITE 10B: VIERAILEVAN TANSSIJAN/SIRKUSTAITEILIJAN KUUKAUSIPALKKAINEN SOPIMUS 126
LIITE 11: VIERAILEVAN TANSSIJAN/SIRKUSTAITEILIJAN TYÖSOPIMUS 128
LIITE 12: KOKONAISPALKKAUS/KOKONAISTYÖAIKA 130
1 § Sopiminen 130
2 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 130
3 § Poikkeavat tehtävät 130
4 § Poikkeavat palkkausjärjestelyt 131
TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2020-2022 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
............................................................................................................................................. 132
1 § Työehtosopimuksen hyväksyminen 132
2 § Sopimuksen voimassaolo 132
3 § Sopimuskauden palkantarkistukset 132
4 § Matkakustannusten korvaukset 133
5 § Työryhmät 133
6 § Kokeilut 133
7 § Suositukset ja muut kirjaukset 133
8 § Väliaikaiset muutokset 134
9 § Tekniset tekstimuutokset 134
MESTARI JA PUVUSTONHOITAJA TAITEELLISENA SUUNNITTELIJANA SUOSITUS
............................................................................................................................................. 140
I LUKU: YLEINEN OSA
1 § Soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan ammattiteattereiden työntekijöihin. Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta tilapäisiin tehtäviin enintään kolmen kuukauden pituiseksi määräajaksi otettuihin niihin työntekijöihin, jotka eivät osallistu varsinaiseen teatterityöhön (esim. esityksen valmistamiseen tai sen toteuttamiseen).
2. Harjoittelijoihin sovelletaan ainoastaan 10 §:n määräyksiä.
2 § Työnantajan yleiset oikeudet
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.
Työnantajan yleiset oikeudet koskevat myös itsenäistä työtä tekevää.
3 § Työsuhteen alkaminen
1. Työhönoton tulee yleensä tapahtua kirjallisella työsopimuksella. Työsopimukset on pyrittävä tekemään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät ilmi. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.
2. Produktiokohtaisesti kiinnitettyyn työntekijään on sovellettava tämän työehtosopimuksen liitteissä olevia vierailevan työntekijän sopimuksia.
Lääkärintodistuksen esittäminen
3. Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Xxxxxx todistusta esitetä määräajassa, työsopimus raukeaa määräajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään teatterin palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen.
Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen
4. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin työntekijä on tosiasiallisesti työnantajan käytettävissä. Jos työntekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuksien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.
5. Teatterin tulee selvittää uudelle työntekijälle, ml. vierailijat, mitä työehtosopimusta ja mitä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää hänen työsuhteeseensa sovelletaan ja kuka toimii työntekijöiden luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna ja mistä heidät tavoittaa.
4 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
1. Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.
2. Työntekijää ei voida siirtää pysyvästi ilman hänen suostumustaan tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta.
3. Tanssijan/sirkustaiteilijan joutuessa teatterin vaatimuksesta rooliaan varten hankkimaan jonkin erityisen taidon teatteri suorittaa tästä aiheutuneet kustannukset.
4. Työntekijä on velvollinen menemään tarpeelliseksi katsottuun asianomaisen teatterin hyväksymän lääkärin suorittamaan lääkärintarkastukseen työnantajan kustannuksella.
5. Taiteellista ja itsenäistä työtä tekevä työntekijä saa tehdä muulle työnantajalle omaan ammattiin sisältyvää työtä ansiotarkoituksessa, jos siitä on oman teatterin kanssa sovittu.
5 § Paikallinen sopiminen
1. Paikallisesti voidaan toiminnallisista syistä sopia poikettavaksi voimassa olevan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksistä. Mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa alentaa työntekijän palkkaetuja, ellei se ole tarpeen välttämättömien palkkakustannusten säästöjen toteuttamiseksi. Teatterin on näytettävä toteen taloudellisten vaikeuksien olemassa olo. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkkahinnoittelun alinta tehtäväkohtaista palkkaa pienemmäksi.
2. Edellä 1. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti teatterin ja liiton tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää liiton nimenomaista valtuutusta.
3. Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä.
4. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella.
- työehtosopimusta paremmat paikalliset sopimukset,
- kokonaisuutena työehtosopimuksen tasoiset, mutta erilaiset paikalliset sopimukset,
5. Teatterin on toimitettava paikallinen sopimus Suomen Teatterit ry:lle ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:lle tiedoksi.
6 § Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.12.2020 ja se on voimassa 28.2.2022 asti.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu sopimuskauden päättymisen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2. Jollei tästä sopimuksesta muuta aiheudu, työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.
7 § Työrauha
Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.
8 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun periminen
Xxxxxxxx pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, hänen palkastaan palkanmaksukausittain Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenliiton jäsenmaksut, jotka tilitetään palkanmaksukausittain ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.
II LUKU: PALKKAUS
9 § Työntekijän oikeus palkkaan
1. Teatterin palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt tehtäviään hoitamaan.
Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkamisesta on määräys 3 §:n 4. kohdassa.
2. Jos työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
3. Palvelussuhteen lakatessa maksetaan, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu, palkka eroamispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.
4. Työntekijän palkka koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkasta
10 § Vähimmäispalkka
Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäisansio kuukaudessa luontoisetuineen on 1.9.2020 lukien 1542,54 euron ja 1.4.2021 lukien 1560,12 euron suuruinen tehtäväkohtainen palkka. Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai siihen rinnastettavassa asemassa olevaan.
Harjoittelu voi olla laadultaan:
b) koulutukseen sisältyvää harjoittelua, joka voi olla
- esiharjoittelua, joka suoritetaan oppilaitokseen hyväksymisen ja koulutuksen alkamisen välisenä aikana,
- väliharjoittelua, joka tapahtuu koulutuksen aikana opetusjaksojen väliin sijoitettuina kokonaisuuksina. Väliharjoittelua ei ole käytännön työopetus oppilaitoksessa rinnan teoriaopetuksen kanssa.
10a § Tanssijan vähimmäispalkka
Tanssijalle maksettava vähimmäispalkka on sopimuskauden alussa 2014,91 euroa ja 1.4.2021 alkaen 2037,88 euroa.
Korkeakoulutetun tanssijan vähimmäispalkka on sopimuskauden alussa 2233,32 euroa ja 1.4.2021 alkaen 2258,78 euroa.
Koulutus, joka oikeuttaa koulutetun tanssijan vähimmäispalkkaan on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, tai ulkomainen tutkinto, josta Opetushallitus on antanut ns. rinnastamis- tai tunnustamispäätöksen.
A. TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA
11 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vähintään liitteenä 1 olevassa palkkahinnoittelussa mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan määräytyvä palkka, jollei sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu. Palkkaryhmä ja tehtäväkohtainen palkka määräytyvät työntekijän tehtävien ja tässä luvussa mainittujen muiden edellytysten perusteella. Työntekijän palkkaa voidaan tarkistaa palkkahinnoittelun puitteissa, mikäli teatteri katsoo sen perustelluksi.
2. Työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa palkkahinnoittelun puitteissa määrättäessä on noudatettava tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta siten, että tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti työntekijän tehtävien vaativuus. Työntekijälle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa, kun työntekijä suorittaa vaativampia ja/tai vastuullisempia tehtäviä kuten esimiestehtäviä tai tavanomaista laajempaa tehtäväkuvaa, kun työntekijällä on tehtävän edellyttämä koulutus ja/tai perehtyneisyys asianomaisiin tehtäviin, ja/tai työntekijällä on pysyväisluontoisesti hankalammat työolosuhteet. Tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on lisäksi otettava huomioon asianomaisen teatterin ja yksikön koko.
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon mahdolliset lisätehtävät ja -vastuut.
3. Mikäli työntekijän nimikettä tai hänen tehtäväänsä sopivaa palkkaryhmää ei löydy palkkahinnoittelusta, tehtäväkohtainen palkka määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli em. tehtävääkään ei löydy, työntekijä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen.
4. Mikäli työntekijään sovellettavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukaisista tehtävistä on jätetty pois jokin nimenomaan mainittu olennainen tehtäväkokonaisuus, työntekijän tehtäväkohtainen palkka on enintään 10 prosenttia tai vastaavassa suhteessa alempi palkkahinnoittelussa tarkoitettua tehtäväkohtaista palkkaa tai muuta palkkausta.
5. Mikäli työntekijä tekee eri palkkahinnoittelukohdissa mainittuja tehtäviä eikä yhdistelmänimikettä tai tehtävänkuvausta ole mainittu palkkahinnoittelussa, hänen tehtäväkohtainen palkkansa määritetään eri palkkahinnoittelukohtien mukaisiin tehtäviin käytettävien työaikojen perusteella.
40 x 1 800,00 60 x 2 000,00 = 1 920,00 euroa
100 + 100
Työntekijälle suoritetaan 1 920,00 euron suuruinen tehtäväkohtainen palkka.
12 § Palkkahinnoittelussa tarkoitetun koulutuksen ja muun pätevyyden puuttuminen
1. Mikäli työntekijän tehtävät vastaavat palkkahinnoittelussa määritettyjä tehtäviä, mutta hänellä ei ole palkkahinnoittelussa edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, hänen tehtäväkohtainen palkkansa on 5 – 15 %:a alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.
Erityisiä syitä alennuksen tekemättä jättämiseen voivat olla esim. ko. tutkinnon muuttuminen tai että ao. henkilöllä on ko. tutkinnon korvaavaa muuta koulutusta.
2. Xxxxxxxx, dramaturgin, koreografin, skenografin ja valo- ja äänisuunnittelijan palkkahinnoittelun mukainen palkkaus edellyttää korkeakoulutasoista tai muulla tavoin saavutettua vastaavaa pätevyyttä. Jos tätä pätevyyttä ei ole, palkka voidaan maksaa 10 prosenttia alempana kolmen ensimmäisen ammatissa olovuoden aikana.
Ammatissa ololla tarkoitetaan palvelua ammattiteattereissa.
13 § Työntekijän siirto muuhun työhön
1. Mikäli työntekijä siirretään tilapäisesti, vähintään kuuden työpäivän ja enintään kahdeksan viikon ajaksi kerrallaan työhön, joka on korkeammin palkattua, hänelle maksetaan tilapäisen siirron ajalta tilapäisiä tehtäviä vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukainen tehtäväkohtainen palkka tarvittaessa edellä 12 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna.
2. Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään kahdeksan viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tältä ajalta entistä työtään vastaava tehtäväkohtainen palkka.
3. Mikäli kysymyksessä on pysyvä, yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto muuhun työhön, määritellään työntekijän tehtäväkohtainen palkka uudelleen.
4. Mikäli tanssija/sirkustaiteilija joutuu asettumaan toisen tanssijan tai sirkustaiteilijan tilalle ja oppimaan uuden roolin poikkeuksellisen nopeasti, hän saa varsinaisen palkkansa lisäksi erityisen korvauksen, jonka suuruutta sovittaessa otetaan huomioon roolin vaikeusaste ja valmistautumisaika.
14 § Osa-aikaisen tehtäväkohtainen palkka
1. Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän tehtäväkohtainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa lyhyempi.
2. Jos työntekijän työmäärä ja työaika vähentyvät oleellisesti, hänen tehtäväkohtaista palkkaansa voidaan tarkistaa irtisanomisajan päättymisestä lukien.
B. HENKILÖKOHTAINEN PALKKA
15 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
1. Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta tai vähintään 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa.
2. Tanssijoille, sirkustaiteilijoille ja koreografeille maksetaan henkilökohtaista lisää, jonka suuruus on 3 palvelusvuoden jälkeen 5 % ja 6 palvelusvuoden jälkeen 9 % tehtäväkohtaisesta palkasta.
16 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palveluaika
1. Oman tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä ko. tehtävässä.
2. Tanssijoiden, sirkustaiteilijoiden ja koreografien henkilökohtaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen ammatissa työskentely alalla työsuhteessa, apurahalla työskennellen tai itsensä työllistäen. Korkeakoulututkinnosta lasketaan hyväksi 2 vuotta henkilökohtaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa.
3. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
4. Lisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.
5. Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä vuosiloma-aika, eikä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän työloma tai muu luvallinen poissaoloaika kalenterivuodessa.
17 § Muu henkilökohtainen lisä
Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on ensisijaisesti työntekijän henkilökohtainen osaaminen, henkilökohtaiset tulokset ja koulutus.
Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Työntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.
Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.
18 § Koulutuskorvaus
Työnantajan nimeämälle työntekijälle, joka oman toimensa ohessa kouluttaa uutta työntekijää ja ottaa vastaan ammatillisia näyttöjä, maksetaan erillistä, paikallisesti sovittavaa korvausta. Työpaikkaohjaajan tehtävistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen.
19 § Tulospalkkio
Työntekijälle voidaan maksaa erillistä tulospalkkiota, joka perustuu teatterin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen.
Tulospalkkiona voidaan maksaa ao. tulosyksikön työntekijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta.
Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio.
Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytysaika vuosilomaa lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei työnantaja toisin päätä.
- Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tuloksellisuuden mittaamiseen.
C. MUUT LISÄT
20 § Kannustuslisä
Työntekijälle maksetaan kannustuslisänä määräaikaisesti tai toistaiseksi palkkaus 1–
4 %:lla tehtäväkohtaisesta palkasta korotettuna, mikäli työnantaja harkitsee lisän suorittamisen työtehtävissä osoitetun erityisen ammattitaidon, pätevyyden lisääntymisen tai muun erityisen syyn vuoksi perustelluksi. Tämän kannustuslisän myöntämiseen saadaan käyttää enintään 0,4 % teatterin kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkojen yhteismäärästä.
21 § Rasitelisä
1. Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuvalle työntekijälle maksetaan rasitelisä kultakin matkavuorokaudelta. Rasitelisä on sopimuskauden alussa 29,26 euroa ja 1.4.2021 alkaen 29,59 euroa.
2. Rasitelisä maksetaan kalenterikuukausittain kiertueelle osallistumista seuraavan kalenterikuukauden aikana.
22 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus
Kun näytäntötyöntekijä osallistuu näytelmän kokonaistulkintaan esiintymällä ja olemalla työtä suorittaessaan määrätyssä asussa, hänelle suoritetaan ohjaajan esityksestä erityiskorvaus, josta on sovittava kussakin tapauksessa erikseen.
D. MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § Varsinainen palkka
Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1. Tehtäväkohtainen palkka tai vastaavan luonteinen palkka
2. Henkilökohtainen palkka
24 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
1. Osalta kalenterikuukautta maksetaan palkka siten, että lasketaan jokaista keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden niin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä.
Työehtosopimuskaudella 1.12.2020-28.2.2021 on voimassa seuraava kokeilu:
Osalta kalenterikuukautta maksetaan palkka siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 21.
2. Jäljempänä mainituissa tapauksissa työntekijän työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan käyttäen 53 §:n 1. ja 2. kohdissa mainittuja jakajalukuja, kun:
1) Palvelussuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää.
2) Palvelussuhde kestää yli 12 kalenteripäivää, mutta koostuu peräkkäisistä enintään 12 kalenteripäivän jaksoista, joilta maksettava varsinainen palkka määräytyy eri perusteiden mukaan.
3) Palkkaa maksetaan enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta ja palkanmaksu on keskeytynyt työntekijästä riippumattoman työsuorituksen estymisen vuoksi.
3. Jos työpäivä työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana, vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.
III LUKU: TYÖAIKA
A. SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT
25 § Työaikamuodot
Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa on tarkemmin määrätty. Yleiset työaikamuodot ovat:
1) tekninen näytäntötyö (26 §)
2) taiteellinen ja itsenäinen työ (27 §)
3) tanssijat ja sirkustaiteilijat (28 §)
4) tekninen päivätyö (29 §)
5) toimistotyö (30 §)
6) lipunmyyjän työ (31 §)
Osa-aikaisiin sovelletaan tämän työaikaluvun työaikamääräyksiä sellaisenaan. Lisätyökynnys on osa-aikaisen normaali osa-aikatyöaika ja ylityökynnykset ovat samat kuin täyttä työaikaa tekevälläkin. Teknisessä päivätyössä vuorokautinen ylityökynnys on kuitenkin 8 tuntia ja viikoittainen 38 1/4 tuntia.
26 § Tekninen näytäntötyö
1. Teknisellä näytäntötyöntekijällä on näytäntövuosittaisesti erikseen sovittava määrä työpäiviä siten, että näytäntövuosittainen työtuntimäärä tasoittuu keskimäärin 38 1/4 tunnin viikoittaiseen työaikaan.
2. Työntekijän työpäivien lukumäärä vahvistetaan näytäntövuosittaisesti seuraavasti:
1) kun työntekijän vuosilomaoikeus määräytyy kahden arkipäivän perusteella, työpäiviä on 219 näytäntövuodessa;
2) kun työntekijän vuosilomaoikeus määräytyy kahden ja puolen arkipäivän perusteella, työpäiviä on 216 näytäntövuodessa; ja
3) kun työntekijän vuosilomaoikeus määräytyy kolmen arkipäivän perusteella, työpäiviä on 210 näytäntövuodessa.
Päivittäinen säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
3. Työ tulee suorittaa yhtäjaksoisesti silloin, kun näin voidaan menetellä. Mikäli työpäivä jaetaan kahteen osaan, lyhyempi osa on vähintään kolme tuntia. Kaksiosaisen päivän työaikajakson välinen aika on vähintään 2,5 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
27 § Taiteellinen ja itsenäinen työ
1. Työntekijän työaika määräytyy 26 §:n 1. kohdan (näytäntövuosittainen työtuntimäärä tasoittuu keskimäärin 38 ¼ tunnin viikoittaiseen työaikaan) ja annettujen tehtävien mukaan, jotka sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
2. Taiteellisen ja itsenäisen työn tekijöille ja suunnittelijoille järjestetään jokaista työtehtävää (ensi-iltaa) kohden neljän viikon valmistautumisjakso, jonka aikana työntekijä ei osallistu harjoitustyöhön eikä muiden kuin ko. esityksen suunnitteluun. Valmistautumisjakson alkamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken lukuun ottamatta ohjaajia, joiden valmistautumisjakso lasketaan alkavaksi edellisen työtehtävän ensi-illan jälkeisestä päivästä.
3. Muiden kuin seuraavan työn valmisteluun liittyvien tehtävien sijoittamisesta valmistautumisjaksolle sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijän kesken.
28 § Tanssijat ja sirkustaiteilijat
1. Tanssijalla ja sirkustaiteilijalla on enintään 224 työpäivää näytäntövuodessa. Tanssijalla ja sirkustaiteilijalla, jonka vuosiloman pituus määräytyy 61 § 1. 1)-kohdan mukaisesti, työpäiviä on 218 näytäntövuodessa.
2. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä. Työaika voi tarvittaessa jakaantua päivittäin kahteen työjaksoon. Harjoitusten jaksottelu, alkamisajat ja pituudet voivat vaihdella.
3. Työajaksi lasketaan näytöksen kesto väliaikoineen sekä tarpeellinen aika valmistautumiseen ja jälkitehtäviin. Jos samana päivänä on kaksi näytöstä, työajaksi lasketaan niiden alkamis- ja loppumisajan väliin lisäksi tarpeellinen aika valmistautumiseen ja jälkitehtäviin.
4. Kahteen väliaikoineen yli kaksi tuntia kestävään näytökseen osallistuva työntekijä on kyseisenä päivänä vapaa muusta teatterityöstä. Tällöin treenaustunti on vapaaehtoinen.
5. Teatterin järjestämä päivittäinen treenausaika kuuluu työaikaan vahvistetun työohjelman mukaisina työpäivinä.
29 § Tekninen päivätyö
1. Teknisessä päivätyössä toimivan säännöllinen työaika on 7–8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa, jollei jäljempänä tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työvuorotaulukossa tai muussa työtuntijärjestelmässä.
2. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 1/4 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylitä 48 tuntia. Tasoittumisjakso voi olla enintään neljän viikon pituinen.
3. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1. ja 2. kohdasta poiketen pysyvästikin pidentää enintään 9 tuntiin, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen säännöllinen työaika enintään neljän viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 1. kohdassa mainittuun säännölliseen viikkotyöaikaan. Näin pidennettyä työaikaa sovellettaessa on siitä viimeistään edellisenä työssäolopäivänä sovittava työntekijän luottamusmiehen kanssa.
4. Niillä viikoilla, joihin sisältyy jäljempänä 35 §:ssä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä mainittu viikoittainen säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden.
30 § Toimistotyö
1. Pääasiallisesti toimistotyössä toimivan säännöllinen työaika on teatterissa aiemmin tämän kohdan kolmesta (I, II tai III) vaihtoehdosta valitun mukainen.
I vaihtoehto:
Säännöllinen viikoittainen työaika on ympäri vuoden 35 ½ tuntia siten, että päivittäinen työaika on jonakin viikon arkipäivänä 7 ½ tuntia sekä muina viikon työpäivinä 7 tuntia.
II vaihtoehto:
Säännöllinen työaika on 7 ¼ tuntia vuorokaudessa ja 36 ¼ tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen, työaika on kuitenkin 6 1/2 tuntia vuorokaudessa ja 32 ½ tuntia viikossa.
III vaihtoehto:
Säännöllinen työaika on 7 tuntia ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun
1. päivä sattuu elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen, työaika on kuitenkin 6 ¾ tuntia vuorokaudessa ja 33 ¾ tuntia viikossa.
Vaihtoehdosta toiseen siirtyminen on mahdollista vain sopimalla siitä työehtosopimuksella.
2. Niissä toimintayksiköissä, joissa palvelujen tarjoaminen tai muun toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää työskentelyä klo 16.00 jälkeen eikä tätä tehtävien hoitamista voida tarkoituksenmukaisesti järjestää työaikoja porrastamalla, voidaan työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika edellä mainittujen määräysten estämättä määrätä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa enintään 9 tunniksi. Säännöllinen työaika on viikon muina päivinä vastaavasti määrättävä edellä mainittua lyhyemmäksi, kuitenkin vähintään viideksi tunniksi vuorokaudessa siten, että viikoittainen säännöllinen työaika on kussakin teatterissa aikaisemmin valitun edellä mainitun vaihtoehdon I, II tai III mukainen.
3. Niillä viikoilla, joihin sisältyy jäljempänä 35 §:ssä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä mainittu viikoittainen säännöllinen työaika I vaihtoehdossa on 7 tuntia 6 minuuttia, II vaihtoehdossa 7 tuntia 15 minuuttia ja III vaihtoehdossa 7 tuntia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden ja vuorokautinen säännöllinen työaika on 7–9 tuntia paitsi kesäaikana 6 ½–8 tuntia.
31 § Lipunmyyjän työ
1. Lipunmyyjän säännöllinen työaika on 36 tuntia viikossa.
2. Lipunmyyjän viikoittainen työaika voidaan järjestää viisi- tai kuusipäiväiseksi. Lipunmyyjälle, jolle ei voida antaa viikon toista vapaapäivää, annetaan hyvityksenä hankalasta työajasta yksi vapaapäivä kutakin kuutta kuusipäiväistä työviikkoa kohti. Vajaaksi jäävä vapaapäivä annetaan täytenä.
3. Niillä viikoilla, joihin sisältyy jäljempänä 35 §:ssä mainittua työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä mainittu viikoittainen säännöllinen työaika on 7 tuntia 12 minuuttia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden.
B. YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT JA LEPOAJAT
32 § Vuorokauden, työviikon ja työjakson alkaminen sekä näytäntövuosi
1. Vuorokauden lasketaan alkavan kello 0.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei 2. tai 3. kohdasta muuta aiheudu.
2. Jos työntekijän kiertueella tehtävä työ jatkuu kello 0.00 jälkeen, työaika luetaan edelliseen vuorokauteen kuuluvaksi.
Vuorokauden alkamisajankohdalla on merkitystä vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskemisessa.
3. Paikallisesti voidaan asianomaisen luottamusmiehen tai työntekijäyhdistyksen kanssa sopia vuorokauden, työviikon ja työjakson alkamisesta 1. kohdasta poiketen toisin jonkin työntekijäryhmän osalta.
4. Näytäntövuosi alkaa 1.8. ja päättyy seuraavana vuonna 31.7.
33 § Yötyön teettäminen
Teatteri voi teettää yötyötä, jos se on tarpeen ennen klo 21.00 alkaneen näytännön loppuun saattamiseksi. Teknistä näytäntötyötä tekevällä voidaan teettää heti esityksen jälkeen lavastusten purkutyöt.
34 § Työvuoroluettelo
1. Teatterissa on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
2. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu painava syy. Muutokseen on pyrittävä, mikäli mahdollista, hankkimaan asianomaisen työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.
Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen
3. Sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä pidettävä harjoitus on sijoitettava kello 14 ja 22 välille.
4. Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta ruokailutauosta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin.
5. Tämän sopimuksen 2 liitteen 1. kohdassa tarkoitetuista matkoista ilmoitetaan samalla tavalla kuin teatterin muustakin työstä lähtö- ja arvioituine paluuaikoineen. Kiertueesta on ilmoitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen kiertueen aloittamista.
6. Lähtö matkalle voi tapahtua aikaisintaan kymmenen (10) tuntia edellisen työpäivän tai kaksi tuntia edellisen työjakson päättymisen jälkeen, jollei paikallisesti toisin sovita.
Paikallisesti sovitaan, jos matkustaminen tapahtuu työntekijän vapaapäivänä.
7. Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä.
Teknistä näytäntötyötä ja tanssijoita/sirkustaiteilijoita koskevat erityismääräykset
8. Työntekijöille on annettava kymmenen (10) vuorokautta ennen asianomaisen työjakson alkua sellainen työvuoroluettelo, josta ilmenee työntekijän vapaapäivät viikon pituiselta jaksolta sitovasti ja seuraavalta viikon jaksolta alustavasti. Tarkka työvuoroluettelo on annettava työntekijälle viimeistään viisi vuorokautta ennen asianomaisen työjakson alkua
9. Ennen näytäntökauden alkua teatteri ilmoittaa sitovasti kyseisen näytäntökauden ja alustavasti seuraavan näytäntökauden alkamis- ja päättymispäivät, pidemmät vapaapäiväjaksot ja pääperiaatteet viikoittaisten vapaapäivien määräytymisestä.
Soveltamisohje
Pääosin 6 päivää viikossa tekeville työntekijöille pyritään järjestämään vapaapäiviä seuraavasti syyskaudella:
vähintään 3 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa; vapaapäivistä vähintään 1 on lauantaipäiviä; ja seuraavasti kevätkaudella:
vähintään 3 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa; vapaapäivistä vähintään 1 on lauantaipäiviä.
35 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt
1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon tai työaikajakson kuluessa. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.
2. Teknisessä näytäntötyössä arkipyhien vaikutus on otettu huomioon näytäntövuosittaisten työ-/vapaapäivien lukumäärässä.
Työaikajaksoa käytettäessä ylimääräinen kokonainen vapaapäivä on merkittävä työtuntijärjestelmään.
a) ottamalla käyttöön 2 - 4 viikon tasoittumisjakso, johon ko. viikko sisältyy.
b) pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa tilapäisesti enintään 9 tuntiin.
luonne huomioon ottaen, tällöin käytännössä lyhentää ko. viikon tai jakson työaikaa. Jos osa- aikainen kuitenkin pakottavasta syystä joutuu töihin pitkäperjantaina tai joutuu muutoin tekemään normaalin säännöllisen osa-aikatyönsä, maksetaan lisätyökorvaus vasta hänen normaalin säännöllisen osa-aikatyöaikansa ylittävältä ajalta. Jos taas perjantai ei muutoinkaan olisi hänen työpäivänsä, pitkäperjantai ei vaikuta mitään hänen työaikaansa.
36 § Viikoittainen vapaa-aika
1. Työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika, mistä tehdään merkintä työvuoroluetteloon.
Viikoittainen vapaa-aika katsotaan annetuksi ko. viikolla.
2. Edellä 1 kohdan määräyksistä saadaan poiketa ainoastaan työaikalain (872/2019) 6 luvun 28 §:n mukaisesti. Silloin kun työntekijälle ei voida antaa hänelle 1 kohdan mukaista viikkolepoa, korvataan se kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla tai työntekijän suostuessa hänelle maksetaan työaikalain mukainen korvaus sekä erillinen yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus viikkolepopäivänä tehdystä työstä.
Tanssijoita ja sirkustaiteilijoita koskeva erityismääräys
3. Työntekijän vapaapäivien järjestämisestä sovitaan paikallisesti, kuitenkin siten, että
a) työntekijällä on vähintään yksi vapaapäivä viikossa. Vapaapäivä on ilmoitettava viimeistään kymmenen päivää aikaisemmin. Ilmoitettua vapaapäivää ei ilman työntekijän suostumusta voi vaihtaa toiseksi.
Vapaapäivä on annettava viimeistään seitsemän työpäivää kestäneen jakson jälkeen, ellei toisin sovita.
b) jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä.
37 § Viikon toinen vapaapäivä
Työntekijälle annetaan viikon aikana viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, jollei toimintojen luonne muuta vaadi. Viikon toisen vapaapäivän pitää pääsääntöisesti olla kokonainen kalenterivuorokausi. Viikon toinen
vapaapäivä sijoitetaan, mikäli mahdollista, kiinteästi viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen ja on lähinnä lauantai.
38 § Vapaapäiviä koskeva erityismääräys
Toimistotyötä, teknistä päivätyötä ja lipunmyyjän työtä tekevän työntekijän esityksestä järjestetään sisääntekovelvollisuudesta paikallisesti sopien tarpeellinen määrä vapaapäiviä teatteripäiville osallistumista varten. Tekniselle päivätyöntekijälle annetaan yksi vapaapäivä ilman sisääntekovelvollisuutta. Nämä vapaapäivät eivät saa vaarantaa teatteripäivien esiintymisvelvoitteita.
39 § Vapaapäivät teknisessä näytäntötyössä, taiteellisessa ja itsenäisessä sekä tanssijan ja sirkustaiteilijan työssä
1. Edellä 26 §:n ja 27 §:n 1. kohdan ja 28 §:n mukaisesti vahvistettujen näytäntövuoden työpäivien ulkopuoliset päivät ovat työntekijän vapaapäiviä.
2. Vapaapäivien laskeminen työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden:
a) Työntekijän vapaapäivien laskeminen työsuhteen kestäessä osan näytäntövuotta
Kun työsuhde alkaa tai loppuu kesken näytäntövuoden tai kun työnteko keskeytyy perhevapaan, opintovapaan, työloman tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken näytäntövuoden, lasketaan keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan sisältyvät työ- ja vapaapäivät uudelleen siten, että työaika tasaantuu keskimäärin 38 1/4 tunnin viikoittaiseen työaikaan ja viisipäiväiseen työviikkoon sekä tanssijan ja sirkustaiteilijan työssä 37 ½ tunnin viikoittaiseen työaikaan ja viisipäiväiseen työviikkoon.
b) Työntekijän vapaapäivien laskeminen työnteon keskeydyttyä sairastumisen vuoksi
Kun työnteko keskeytyy työntekijän sairastumisen vuoksi, lasketaan keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan sisältyvät työ- ja vapaapäivät siten, että työntekijän työpäiviksi sairastumisen ajalta lasketaan myös ne päivät, jotka muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Em. työpäivät huomioidaan ajanjaksolta, jonka pituus on 24 vuorokautta ja ne otetaan huomioon työntekijän kesävapaan pituutta määriteltäessä. Tämän ajanjakson jälkeen työ- ja vapaapäivien lukumäärä määritellään kohdan a) mukaisesti.
c) Sairastuminen kesävapaan aikana
Mikäli sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa kesävapaan aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli 14 kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei lueta kesävapaaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää.
Siirretty kesävapaa on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden aikana ja viimeistään lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ellei työntekijä suostu siihen, että se annetaan ennen seuraavan lomakauden loppua.
40 § Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava työaikalain (872/2019) mukaisesti työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Teknisessä näytäntötyössä lepoaika on kuitenkin vähintään 10 tuntia.
Pöytäkirjamerkintä
Vuorokautisesta lepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/2019) 6 luvun 25 § mukaisesti.
Teknisessä näytäntötyössä vähimmäislepoajasta poikkeaminen edellyttää kuitenkin aina työntekijän suostumusta.
41 § Päivittäiset lepoajat
1. Työntekijälle, jonka työvuoron tai vuorokautisen työajan pituus on vähintään viisi tuntia, on annettava päivittäin vähintään puolen tunnin ruokailutauko (lepoaika), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Ruokailutauko voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä.
2. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
3. Jollei ruokailutaukoa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1.–2. kohtien mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.
4. Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen kahvitauko, joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Kahvitauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.
42 § Näytäntötyötä koskeva erityismääräys
Näytäntöön ja harjoituksiin sidotussa näytäntötyössä tulee jokaiseen 4 tunnin työjaksoon sisällyttää yksi 15 minuutin tauko. Lisäksi yhtäjaksoiseen työpäivään sisällytetään yksi 30 minuutin tauko. Tauot eivät saa estää näytäntötyöskentelyä.
Jos työpäivä on yhtäjaksoinen eikä siihen ole voitu järjestää em. taukoja on työpäivän pituus enintään 7 tuntia.
43 § Tanssijoita ja sirkustaiteilijoita koskeva erityismääräys
1. Jokaiseen yli kolme tuntia kestävään työjaksoon sisältyy 15 minuutin tauko. Kuitenkin jokaiseen yli kaksi tuntia kestävään erilliseen tanssiharjoitukseen sisältyy 15 minuutin tauko.
2. Näytösten väliin on varattava riittävä lepoaika. Tehtäessä työtä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia, työntekijöille on annettava tilaisuus aterioida työaikana.
Kahden yli 45 minuuttia kestävän näytöksen väliin on kuitenkin varattava vähintään 1,5 tunnin pituinen lepoaika.
C. TYÖAIKAKORVAUKSET
44 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1. Lisätyöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.
2. Toimistotyössä suoritetaan lisätyökorvaus 30 § 1. kohdan I vaihtoehdossa enintään 2 ¾ tunnilta viikossa, II vaihtoehdossa enintään 2 tunnilta paitsi kesäaikana enintään 5 ¾ tunnilta viikossa ja III vaihtoehdossa enintään 3 ¼ tunnilta paitsi kesäaikana enintään 4 ½ tunnilta viikossa.
3. Lipunmyyjän työstä suoritetaan lisätyökorvaus enintään 2 ¼ tunnilta viikossa.
Lisätyö korvataan sen mukaan kuin harkitaan tarkoituksenmukaiseksi joko antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden tai rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta.
Tanssijoita ja sirkustaiteilijoita koskeva erityismääräys
4. Sellaisina päivinä, kun on esityksen läpimeno, valmistava tai pääharjoitus, ja treenaustunnit ylittävät säännöllisen työajan, ne korvataan vastaavana vapaa-aikana kolmiviikkoisjakson aikana.
45 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla
Niillä viikoilla, joihin sisältyy edellä 35 §:ssä mainittu, säännöllistä työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, suoritetaan lisätyökorvauksena korottamaton tuntipalkka ajalta, joka ylittää
1) teknisessä päivätyössä 29 §:n 4. kohdan mukaisen säännöllisen työajan,
2) toimistotyössä 30 §:n 3. kohdan mukaisen säännöllisen työajan, ja
3) lipunmyyjän työssä 31 §:n 3. kohdan mukaisen säännöllisen työajan.
46 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
1) teknisessä päivätyössä 29 §:n 1.–3. kohdissa mainittu tuntimäärä,
2) toimistotyössä (30 §), teknisen päivätyön (29 §) osa-aikatyössä ja lipunmyyjän työssä (31 §) 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa tai tasoittumisjaksossa mainittu viikkotyöaika kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä,
3) teknisessä näytäntötyössä (26 §) 8 tuntia vuorokaudessa sekä 26 §:n 2. kohdassa mainittu työpäivien lukumäärä, ja
4) tanssijan ja sirkustaiteilijan työssä (28 §) 7,5 tuntia vuorokaudessa sekä 28 §:n 1. kohdassa mainittu työpäivien lukumäärä lukuun ottamatta 44 §:n 4. kohtaa.
Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö
viikkoylityörajan. Arkipyhäviikolla ylityöraja on kuitenkin sillä viikolla, jolla 29 §:n 4. kohdassa/35
§:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä ylimääräinen vapaapäivä on merkitty annettavaksi, työvuoroluettelossa vahvistettu viikon säännöllinen työaika lisättynä 7 tunnilla 39 minuutilla.
47 § Työajan enimmäismäärä
1. Työntekijän työaika työaikalain (872/2019) ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa näytäntövuoden aikana.
Soveltamisohje
Ylityön teettäminen edellyttää työaikalain (872/2019) 17 §:ssä tarkoitettua suostumusta.
Työaikalaissa (872/2019) säädetyt työajan enimmäismäärät tarkoittavat työaikalain mukaisesti laskettua ylityötä työaika mukaan lukien.
48 § Ylityökorvaus
1. Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
2) 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön viideltä ensimmäiseltä tunnilta ja
100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta.
Ylityökorvaus teknisessä näytäntötyössä, taiteellisessa ja itsenäisessä työssä
Tanssijoita ja sirkustaiteilijoita koskeva erityismääräys
2. Ylityöstä voidaan sopia annettavaksi vapaa-aikakorvauksena
1) puolitoista tuntia kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja kaksi tuntia kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta, sekä
2) puolitoista tuntia viikoittaisen ylityön viideltä ensimmäiseltä tunnilta ja kaksi tuntia kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta.
3. Vapaa-aikakorvausta käytettäessä vastaa edellä mainittu 50 %:lla korotettu tuntipalkka puolentoista ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kahden tunnin vapaa-aikakorvausta.
4. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.
49 § Sunnuntai- ja ns. aattokorvaus
1. Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäivänä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta. Kello 18–24 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi 100 prosentin suuruinen erillinen rahakorvaus. Sunnuntaiksi luetaan vuorokausi, joka alkaa lauantai- ja sunnuntaivuorokauden vaihteesta, jollei sitä ole määrätty alkavaksi samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä. Vastaavasti määritellään edellä luetellut juhlapäivät.
Sunnuntaityötä saadaan pääsääntöisesti teettää vain, jos
1) työntekijä on antanut siihen erillisen suostumuksensa, tai
2) siitä on työsopimuksella sovittu, tai
4) työtä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti mainittuina päivinä.
2. Jos pyhäpäiväksi määrätty työ peruutetaan niin myöhään, että työntekijä on jo saapunut työpaikalle, maksetaan sunnuntaityökorvauksena yhden tunnin palkka, eikä mainittua päivää voida laskea vapaapäiväksi.
3. Edellä 29 § - 31 §:ssä tarkoitetulle työntekijälle maksetaan pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka.
4. Sunnuntaityökorvaus ja aattokorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana.
Soveltuvin osin noudatetaan 48 §:n 4. kohdan määräyksiä.
50 § Ilta- ja yötyön määritelmät ja korvaaminen
1. Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18–22 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan 15 %:n rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika.
2. Iltatyökorvausta ei makseta taiteellista ja itsenäistä työtä tekevälle.
3. Yötyöllä tarkoitetaan kello 22–07 tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan 30 %:n rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika, ellei toisin sovita.
Tämän pykälän mukaiset korvaukset eivät sisälly 49 §:n mukaisiin korvauksiin.
51 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että
1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla,
2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty ja
3) työ on suoritettu teatterin antaman määräyksen perusteella.
52 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset
Lisä-, yli-, ilta-, yö- ja sunnuntaityön korvaamista koskevia, tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta työntekijään,
1) jonka säännöllistä työaikaa ei ole määrätty,
2) jolle on myönnetty oikeus pitää muuta ansiotointa, jonka hoitaminen vaatii säännöllisen työajan käyttämistä, jollei teatteri katso sitä kohtuulliseksi, ja
3) jonka palkkaus on tässä pykälässä tarkoitettujen korvauksien osalta työehtosopimuksen erityismääräyksillä järjestetty toisin.
53 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja niiden suorittamisajankohta
1. Lisä-, yli-, sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyön rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka
1) luvulla 152 toimistotyössä,
2) luvulla 154 lipunmyyjän työssä,
3) luvulla 163 teknisessä näytäntötyössä, taiteellisessa ja itsenäisessä työssä, teknisessä päivätyössä sekä tanssijan ja sirkustaiteilijan työssä.
Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
2. Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täyttä työaikaa tekevän säännöllisellä työajalla ja kerrotaan 1. kohdassa todetulla, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.
kk-palkan jakaja x osa-aikatyöaika
3. Muissa kuin 1. ja 2. kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.
D. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
54 § Matkaan ja koulutustilaisuuteen käytetyn ajan lukeminen työaikaan
Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin sekä virkamatkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.
55 § Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan
1. Kun työntekijä osallistuu työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin, jatkotutkimuksiin tai tarkastuksiin taikka työn edellyttämiin lakimääräisiin sekä ohje- tai johtosäännössä määrättyihin tarkastuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Tällaisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kulunut aika lasketaan työajaksi silloinkin, kun ne tehdään vapaa-aikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli
matka-aika ajoittuu työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
2. Mikäli työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan lääkärin määräämiin tutkimuksiin, kuten lääkärin lähetteellä erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Samoin järjestetään vapautus työstä synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia varten, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana. Tällaiseen tutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Tämän kohdan määräyksiä ei sovelleta hammaslääkärin määräämiin tutkimuksiin.
3. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa työaikana, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
IV LUKU: VUOSILOMA
56 § Peruskäsitteet ja vuosilomalain soveltaminen
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka vuosilomasta on kysymys, eli kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on jäljempänä 59 § ja 60 §:ssä tarkoitettu kalenterikuukausi.
Vuosilomapäiviksi luettavia ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Työntekijän vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudatetaan jäljempänä olevia määräyksiä ja siltä osin, kuin 57–65 § ja 67–68 §:ssä ei ole toisin määrätty, vuosilomalain säännöksiä.
57 § Työntekijän oikeus vuosilomaan
Työntekijällä on oikeus saada saman työsuhteen perusteella vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 61 §:ssä mainittu määrä.
58 § Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle
14 päivää tai alle 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus määräytyy jäljempänä 67 §:n mukaisesti.
59 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenteri- kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 14 päivänä (14 työpäivän ansaintasääntö) tai toissijaisesti ollut työnantajan työssä vähintään 35 tuntia, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista työpäivää sisältävää loman-
määräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista työpäivää (35 tunnin ansaintasääntö).
Työsuhteen ehtojen pysyvä muuttuminen
60 § Työssäolopäivien veroiset päivät sekä työssäolotuntien veroiset tunnit
Työntekijät, joita koskee 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntö
Edellä 58 §:ssä tarkoitettujen työssäolopäivien veroisina päivinä 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa pidetään
1) työntekijän vuosilomapäiviä tai vuosilomalain 8 §:n mukaista vapaata;
Kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
Edellä 59 §:ssä tarkoitettujen työssäolopäivien veroisina 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa pidetään myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on palvelussuhteen kestäessä estynyt työtä suorittamasta
8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi;
Kunnallisista luottamustehtävistä kieltäytymisen perusteista on säädetty kuntalain (365/95) 38
§:ssä.
Kansanedustajan toimi ei ole puheena olevassa kohdassa tarkoitettu luottamustehtävä.
15) muiden työntekijöiden vuosilomien vuoksi;
16) lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan;
Edellä olevat luettelot työssäolopäivien ja työssäolotuntien veroisista ajoista ovat tyhjentäviä.
61 § Vuosiloman pituus
Työntekijät, joita koskee työpäivän 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntö
1) kolme arkipäivää,
jos hän on ollut palvelussuhteessa omassa teatterissa 31.3. ja hänen palvelussuhteensa on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välittömästi jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta,
2) 2 1/2 arkipäivää,
a) jos hän on ollut palvelussuhteessa omassa teatterissa 31.3. ja hänen palvelussuhteensa on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välittömästi jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisi vuotta tai
b) jos hänen palvelussuhteensa, lukuun ottamatta asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomassa palveluksessa tai siviilipalveluksessa oltua aikaa on omassa teatterissa lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään yhden vuoden ja
3) kaksi arkipäivää muissa tapauksissa.
2. Jos loman pituutta 1. kohdan mukaan laskettaessa lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaislukua, päivän osa luetaan täydeksi lomapäiväksi.
62 § Vuosiloman antaminen
Vuosiloma ja kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät pyritään antamaan yhtäjaksoisena kesävapaana, josta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vuosilomalain mukaisesti pitää osa vuosilomasta talvilomana lomakauden ulkopuolella.
Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
63 § Vuosiloman pidennys toimistotyössä, lipunmyynnissä ja teknisessä päivätyössä
1. Muuhun kuin lomakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa annetaan puolella pidennettynä. Pidennys voi kuitenkin olla enintään neljäsosa koko lomasta. Puolia päiviä ei pidennystä vahvistettaessa oteta huomioon.
2. Milloin 61 §:n 1. 1) kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään 30 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma kuitenkin yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Milloin 61 §:n 1. 2 a) kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään
24 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma kuitenkin vähintään kuudella arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oikeus lomaan 12 loman- määräytymiskuukaudelta.
4. Loxxx xidennystä ei anneta seuraavissa tapauksissa:
1) loma tai sen osa on lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen työntekijän työkyvyttömyyden vuoksi tai työntekijän pyynnöstä siirretty pidettäväksi lomakauden ulkopuolella;
2) työntekijä ei ole ollut työssä lomavuoden lomakautena. Jos työntekijä on ollut työssä vain osan lomakautta, kuitenkin vähintään kuusi arkipäivää, annetaan lomaan pidennys siltä osin kuin vuosilomaa olisi voitu sijoittaa lomakauteen keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan;
3) kun työntekijän loma annetaan työn kausiluontoisuuden vuoksi lomakauden ulkopuolella.
5. Mikäli työntekijä ei voi pitää vuosilomapidennyspäiviä kyseisen lomakauden ulkopuolella, pitämättä jääneet vuosilomapidennyspäivät voidaan siirtää seuraavan kesälomakauden aikana pidettäviksi. Vuosilomapidennyspäivät tulee tällöin pitää ensisijaisesti vuosiloman ja käyttämättä olevien vapaapäivien yhteydessä.
64§ Vuosiloman vahvistaminen ja siirtäminen
1. Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana
Vuosiloman ajankohta vahvistetaan lomajärjestyksellä. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.”
Työkyvyttömyys ei oikeuta lomakorvauksen maksamiseen, vaan ainoastaan vuosiloman siirtämiseen.
65 § Vuosilomapalkka
1. Työntekijälle vuosiloman ajalta maksettava vuosilomapalkka lasketaan kultakin vuosilomaan sisältyvältä kalenteripäivältä vuosilomapäiväpalkkana, mikä on niin mones osa edellä 23 §:ssä tarkoitetusta varsinaisesta palkasta, kuin asianomaisessa kuukaudessa on kalenteripäiviä. Vuosilomapäiväpalkkaa korotetaan jäljempänä 2. ja
3. kohdissa mainituin tavoin laskettavalla lisäyksellä, joka on kuitenkin enintään 35 % työntekijän ilman mainittua lisäystä lasketusta vuosilomapalkasta.
2. Vuosilomapalkkaan kuuluvaan, jäljempänä tarkoitettujen työaikojen ja niihin liittyvien rahakorvausten perusteella vuosilomapäiväpalkkaan laskettavaan lisäykseen on oikeus työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-
, ilta- tai yötyötä.
3. Lisäys vuosilomapäiväpalkkaan tehdään korottamalla sitä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuonna edellä 2. kohdassa mainituilta työajoilta maksetut työaikakorvaukset ovat olleet lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.
4. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman tai sen osan alkamista.
66 § Lomaraha
1. Lomarahana maksetaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitulta lomapäivältä 50 % lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai jos heinäkuun ajalta ei ole suoritettu varsinaista kuukausipalkkaa, siitä varsinaisesta kuukausipalkasta, jonka työntekijä olisi koko heinäkuun työssä ollessaan ansainnut. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksu- ajankohtaa, lomaraha lasketaan palvelussuhteen päättymistä edeltävän kalenteri- kuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta tai, jos tältä kuukaudelta ei ole maksettu varsinaista kuukausipalkkaa, siitä kuukausipalkasta, jonka työntekijä olisi mainitun kuukauden palvelussuhteessa ollessaan ansainnut.
⎛ kkpalkka× ⎞
⎝
⎜ 25
lomapäivienlkm⎟ 2
⎠
2. Lomarahaa ei makseta vuosiloman pidennyksestä.
3. Lomaraha maksetaan yhdellä kertaa elokuun palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti toisin sovita. Lomakorvauksien yhteydessä lomaraha maksetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.
4. Loxxxxxxx xi makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Loxxxxxxx xi myöskään makseta lomakorvauksen yhteydessä, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta. Edelleen lomarahaa ei makseta lomakorvauksen yhteydessä, jos työntekijä purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työntekijälle, jonka työsopimuksen työnantaja on purkanut.
67 § Lomakorvaus työsuhteen kestäessä, kun työntekijällä on oikeus vapaaseen 58 §:n perusteella
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
68 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
1. Palvelussuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 58–61 §:n ja tämän pykälän 2. kohdan mukaisilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 3. ja 4. kohdissa mainituin tavoin laskettu vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
2. Mikäli työntekijä on ollut niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi, työssä yhteensä vähintään 14 päivänä tai vähintään 35 tuntia, eikä hän tämän palvelussuhteen ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lomakorvausta laskettaessa.
3. Lomakorvauksen päiväpalkkaa laskettaessa käytetään perusteena palvelussuhteen päättymiskuukauden varsinaista kuukausipalkkaa ja jakajana lukua 25.
4. Lomakorvauksen päiväpalkkaa korotetaan edellä 65 §:ssä tarkoitetulla lisäyksellä käyttäen laskelmissa sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jonka aikana palvelussuhde päättyy.
5. Lomakorvausta ei makseta saamatta jääneestä loman pidennyksestä.
6. Vuosiloman pidennykseen edellä 63 §:n mukaisesti oikeutetulle työntekijälle, jonka palvelus-suhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, suoritetaan lomakorvaus siten, että ennen loxxxxxxxx xidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes luetaan pidennyspäiviksi.
7. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt niin lyhyen ajan, että siihen ei ole sisältynyt
14 työssäolopäivää tai 35 työssäolotuntia, maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 9 prosenttia hänelle työsuhteen aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavaa korotusta.
V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT
69 § Oikeus sairauslomaan
1. Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.
2. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä tavalla, esimerkiksi esimiehen hyväksymällä suullisella selvityksellä tai työntekijän itse tai ulkopuolisen henkilön laatimalla selvityksellä enintään kolme päivää tai teatterin päätöksen perusteella pidemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei työnantaja perustellusta syystä vaadi terveydenhuollon ammattilaisen, ensisijaisesti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, laatiman todistuksen esittämistä.
70 § Sairausloma-ajan palkka
1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta
1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta,
2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, ja
3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää.
mahdollisesti harkinnanvaraista palkkaa 6.12.–31.12. Täysimääräisen palkkansa A saa taas 1.1.–15.1.
3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta.
4. Saxxxxxxxxxx xjalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.
5. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa 65 §:n 3. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.
6. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
7. Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa.
Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.
8. Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 6 luvun perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmaisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 75 §:n määräyksiä.
71 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko
Sairausajan palkka voidaan maksaa 70 §:n 7. kohdan estämättä täysimääräisenä, jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973, myöhempine muutoksineen) nojalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimenpidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei työntekijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta.
72 § Työtapaturma ja ammattitauti
1. Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslain- säädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, työntekijällä on oikeus saada
1) varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta,
2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja
3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.
2. Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 70 §:n 5. ja 7. kohdan määräyksiä.
3. Teatteri voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
4. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, oikeus sairausajan palkkaan määräytyy 70 §:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakkona maksettu palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittaus.
5. Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä oikeutta 70 §:ssä mainittujen etujen saamiseen.
Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.
73 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus
1. Työntekijälle, jolle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, ei myönnetä sairauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen sairausloman ajalta on päättynyt. Ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan.
2. Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty työntekijälle siten, että se alkaa ennen kuin työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on 1 kohdan mukaan päättynyt, työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy 1. kohdasta poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.
3. Mikäli eläkepäätös tai kuntoutustukipäätös viipyy ja hakemuksen perusteena olevan sairauden takia on jo myönnetty 180 kalenteripäivältä palkallista sairauslomaa, palkallista sairauslomaa voidaan myöntää harkinnan mukaan enintään 185 kalenteripäivän ajalta saman kalenterivuoden kuluessa, jolloin palkka on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta 72 §:ssä tarkoitetun sairausloman palkkaan.
Tässä soveltamisohjeessa eläkkeellä tarkoitetaan myös määräaikaista kuntoutustukea.
§:n mukaan eläketapahtumaan johtaneen sairauden alusta lukien.
D on vuoden alussa ollut sairauslomalla 108 kalenteripäivää, miltä ajalta hänelle on maksettu 60 päivältä täyttä ja 48 päivältä 2/3 palkkaa. Syyskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tämän sairauden perusteella hänelle maksetaan kyseisen kalenterivuoden puolella 2/3 palkkaa 72 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkkaa ei asianomaisena kalenterivuonna makseta. Seuraavan kalenterivuoden alusta lukien hänelle maksetaan 108 kalenteripäivältä 2/3 palkkaa eli hän saa eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella kaikkiaan palkkaa 180 kalenteripäivältä (72 päivää + 108 päivää).
74 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että
1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;
2) äitiysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista;
3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairaus- vakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa. Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.
2. Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että
1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;
2) isyysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että siitä on ilmoitettu vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä. Synnytyksen yhteydessä pidettävän isyysvapaan osalta todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen.
3. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaan sovelletaan 70 §:n 5 momentin määräyksiä.
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös ottolapsen vanhempiin.
Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 75
§:ssä.
4. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 12 arkipäivää ylittävältä osalta.
Kokonaissuunnitelman tekeminen
Työntekijän hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.
75 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiys- sekä isyysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin
1. Teatterilla on oikeus saada sairaus- ja äitiys- sekä isyysvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiys- sekä isyysrahasta.
2. Saadakseen sairausloman ja äitiys- sekä isyysvapaan ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, vähennetään 70 §, 72 § ja 74 §:n mukaisia palkkaetuja menetystä vastaavalla määrällä.
76 § Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan pysyvästi asuvan alle 12-vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työlomaa on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Sama oikeus on myös sijaisvanhemmalla sekä sillä lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.
, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 12 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.
2. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen, matkalla olosta tai opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.
3. Teatterille on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.
Työntekijän oikeus poissaoloon pakottavista perhesyistä määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7
§:n mukaan. Poissaolo on palkatonta.
77 § Opintovapaa
Opintovapaalakia sovellettaessa
1) palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa
2) synnytyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta tapahtuneen opintovapaan keskeytyksen katsotaan päättyvän kuuden viikon kuluttua synnytyksestä, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa-asetuksessa (864/1979).
3) Opintovapaalakia ei sovelleta tämän sopimuksen liitteessä 4 tarkoitettuun koulutukseen.
78 § Eräät työlomat
1. Reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluslain tarkoittamiin täydennyspäiviin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n 1 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten, täydennyspäivien tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä.
2. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, aviopuolison, vanhemman, aviopuolison vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.
3. Teatteri harkitsee, maksetaanko muun kuin edellä tässä luvussa sanotun syyn vuoksi myönnetyn työloman ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka työlomaa ei ole myönnetty.
4. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on haettava lykkäystä reservin kertausharjoituksista ja siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetuilta täydennyspäiviltä, jos kertausharjoituksiin osallistuminen aiheuttaisi teatterin toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.
5. Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä eikä lisätä harjoituskertoja.
VI LUKU: LUOTTAMUSMIEHET
79 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää Suomen Teatterit ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välillä solmittua teatterialan työehtosopimuksen noudattamista, teatterin ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.
80 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan ao. teatterin työntekijää, jonka Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:hyn järjestäytyneiden työntekijöiden yhdistykset ovat yhdessä valinneet edustajakseen hoitamaan tässä luvussa mainittuja tehtäviä.
2. Asianomaisiin työntekijäyhdistyksiin kuulumattomat työntekijät sekä vuokratyöntekijät voivat valtuuttaa luottamusmiehen edustamaan myös heitä.
81 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:hyn järjestäytyneiden työntekijöiden yhdistykset yhdessä ja teatteri voivat sopia luottamusmiesten lukumäärästä. Ao. työntekijöiden yhdistykset valitsevat luottamusmiehet. Vaali voidaan suorittaa myös työaikana ja - paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.
2. Valituista luottamusmiehistä on kirjallisesti ilmoitettava asianomaiselle teatterille. Luottamusmiehen toimikausi alkaa ja vanhan luottamusmiehen toimikausi päättyy, kun uuden luottamusmiehen valitsemisesta on tehty teatterille kirjallinen ilmoitus.
82 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen tehtävänä on
83 § Tietojen ja selvitysten saanti
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoja työntekijöiden lukumäärästä, ansiotasosta ja sen kehityksestä, sekä muut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 3 luvun mukaiset tiedot, sekä saamaan haltuunsa näitä koskevat selvitykset, mikäli niitä valmistetaan teatterin käyttöön.
2. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehen tulee saada kaikki kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Tiedoilla tarkoitetaan tilastotietoja.
Arkaluonteisteisten tietojen luovuttamisessa noudatetaan mitä tietosuojalaissa (1050/2018) on säädetty erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta käsittelystä.
2) uusien sekä irtisanottujen palvelukseentuloaika,
3) tehtävänimike tai vastaava,
4) organisatorinen osasto tai laitos, johon työntekijä kuuluu,
5) tehtäväkohtainen palkka/palkkauksen määräytymisperuste sekä
84 § Neuvottelujärjestys
Palkkausta ja teatterityöehtosopimuksen ehtoja koskevat erimielisyydet pyritään selvittämään teatterin edustajan ja luottamusmiehen välisellä neuvonpidolla. Jos asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan tämän sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
85 § Luottamusmiehen asema
1. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan työehto- ja työsopimusten työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita.
2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan toiseen tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi, eikä luottamusmiestehtävän vuoksi irtisanoa tehtävästään.
3. Mikäli työntekijöitä joudutaan irtisanomaan, irtisanominen on toimitettava viimeisenä luottamusmiehinä toimiviin työntekijöihin. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein (viittausmääräys).
86 § Luottamusmiehen toimitilat
Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään käyttöön asianmukaiset toimisto- ja atk- välineet, työsähköposti, sekä sopiva tila, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä.
87 § Ansionmenetyksen korvaus
1. Jos luottamusmiehelle on myönnetty vapautta luottamusmiestehtävien hoitamista varten, hän saa tältä ajalta varsinaisen palkkansa. Teatterilla on kuitenkin oikeus yksittäistapauksessa erityisten syiden vuoksi päättää luottamusmiehelle suoritettavan palkkauksen osalta toisinkin. Näin ollen voidaan tietyssä tapauksessa, jossa luottamusmiehelle on esimerkiksi säännöllisen työajan käytön ja sijoittelun johdosta pysyväisluonteisesti muodostunut varsinaista palkkausta olennaisesti korkeampi palkkataso, harkinnan perusteella suorittaa varsinaista palkkausta korkeampi palkkaus.
2. Edellä tarkoitetun varsinaisen palkkauksen lisäksi erityisten syiden vuoksi myönnettävillä korvauksilla sopijapuolet ovat tarkoittaneet sunnuntaityökorvausta ja muita työajan käytöstä aiheutuvia korvauksia, jotka ovat sisältyneet luottamusmieheksi valitun työntekijän säännölliseen ansiotasoon.
3. Luottamusmies saa lukea työajakseen sen ajan, jonka hän esimiehen kehotuksesta vapaa-aikanaan käyttää esimiestensä antamien luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kun tällaiseen tehtävään kulunut aika voi muodostua myös ylityöksi, tämä seikka on otettava huomioon annettaessa luottamusmiehelle tehtäviä suoritettavaksi vapaa-aikana.
4. Xxxxx luottamusmiehelle voitaisiin suorittaa matkakustannusten korvaukset tämän sopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen mukaisesti, edellytetään, että määräyksen matkan suorittamiseen antaa työnantaja, ja että matka on välttämätön luottamusmiestoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiselle.
88 § Luottamusmieskorvaus
Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta erilliskorvaus, jonka suuruus määräytyy luottamusmiehen edustamien henkilöiden mukaan seuraavasti:
1) 1–49 työntekijää, korvaus on 73,83 euroa kuukaudessa tai
2) 50 tai enemmän työntekijää, korvaus on 93,09 euroa kuukaudessa.
Korvaus maksetaan myös varaluottamusmiehelle silloin, kun tämä hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tehtäviä tämän sijaan.
89 § Luottamusmiehen koulutus
1. Luottamusmiehelle sekä varaluottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen liittojen yhteisesti hyväksymään koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
2. Lomanmääräytymisvuoden kuluessa yhteensä enintään kolmekymmentä (30) päivää kestävä kurssiaika, vaikka siltä ajalta ei suoritettaisi palkkausta, ei vähennä sen vuoden vuosilomaa.
VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
90 § Työntekijän lomauttaminen
1. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (viittausmääräys) ja tämän luvun määräysten mukaisesti.
2. Jos työnantaja määrää työntekijän lomautettavaksi työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan vähentymisen vuoksi, työnantajan on lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.
Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)
3. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöille annettava lomautusilmoitus työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän tai tilapäisen vähentymisen vuoksi, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa, joita asia koskee. Tiettyä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Milloin työnantaja, työntekijä tai luottamusmies sitä vaatii, asiasta on neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken.
4. Työntekijää lomautettaessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.
Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin työsopimuslain mukainen ilmoitusaika.
Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvollisuutta työsopimuslain 5 luvun 4
§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi koko lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta.
5. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Xxxxxxxxxxx alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
91 § Työsopimuksen päättyminen
Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännösten mukaisesti (viittausmääräys), ellei jäljempänä 92 § ja 93 §:ssä ole toisin määrätty.
92 § Työsopimuksen irtisanominen
Irtisanomisperusteiden ilmoittaminen (työntekijästä johtuva syy tai taloudellinen taikka tuotannollinen syy)
1. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työntekijästä tai taloudellisesta taikka tuotannollisesta syystä tapahtuvan irtisanomisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.
Irtisanomisperusteet (työntekijästä johtuva syy)
2. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään paitsi syitä, joiden vuoksi työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan purkaa, myös sellaisia työntekijästä itsestään johtuvia syitä, kuin töiden laiminlyöminen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työssä.
3. Työnantajan ja työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisia irtisanomisaikoja, kuitenkin siten, ettei työnantajan noudatettavaksi säädettyjä lyhyemmistä irtisanomisajoista voida sopia
työntekijän vahingoksi. Irtisanomisajat määräytyvät keskeytyksittä jatkuneen palvelussuhteen perusteella.
1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Poikkeukset yleisistä irtisanomisajoista
4. Työnantajan ja ohjaajan, dramaturgin, skenografin, koreografin, sekä tanssijan/sirkustaiteilijan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa.
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.
Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
Lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkan menettämisen korvaaminen
6. Työntekijällä, joka työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella irtisanoo työsopimuksensa yli 200 päivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi toimeenpannun lomautuksen jälkeen, on oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutuvasta vahingosta.
Irtisanomisen toimittaminen (työntekijästä johtuva syy)
7. Työnantajan on toimitettava työntekijästä johtuvaan syyhyn perustuva työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon. Työntekijälle on ennen irtisanomisen toimittamista varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta (työntekijästä johtuva syy)
8. Työnantaja, joka on edellä 2. kohdassa mainittujen perusteiden vastaisesti irtisanonut tai purkanut työsopimuksen, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.
Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)
9. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöitä irtisanottava työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän vähentymisen vuoksi, on työnantajan suoritettava edellä 90 § 3. kohdassa tarkoitettua selvittelyä vastaava menettely.
93 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)
Taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan teatterin toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja työsuhteen kestoaikaan.
94 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen
1. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.
2. Jos työntekijälle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki ja hänen työsuhteensa tämän vuoksi lakkaa, työnantaja on, mikäli tällaisen työntekijän työkyky palautuu, velvollinen järjestämään hänelle hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä edellyttäen, että työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän lääkärintodistuksen työkykyisyydestään. Jos työntekijä on tällaisessa tapauksessa omasta pyynnöstään otettu uudelleen työhön, työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä työehtosopimuksen mukaisia etuuksia annettaessa. Aikaa, jonka työntekijä on ollut määräaikaisella kuntoutustuella, ei lueta työsuhteen kestoaikaan.
3. Työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa noudattamatta sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä on saavuttanut eroamisiän. Työntekijän eroamisikä on häneen sovellettavan eläkejärjestelmän mukainen eläkeikä.
VIII LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
95 § Vanhuudenturva
1. Turvatakseen työntekijän toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta teatteri suorittaa kuukausittain Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiölle summan, jonka suuruus vahvistetaan Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön edustajiston kokouksessa.
2. Avustusten suoritusperusteet on määritelty Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön avustusohjesäännöissä. Teattereita edustavat liitot sitoutuvat vaikuttamaan niin, että säätiö voi toimia sääntöjensä mukaisesti.
96 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu
Työnantaja suorittaa teatterin palveluksessa olleen työntekijän kuoltua ryhmä- henkivakuutusta vastaavan taloudellisen edun siten kuin siitä on keskusjärjestöjen kesken sovittu.
97 § Työntekijän osoite- ja puhelinnumerotiedot
Työntekijän osoite ja puhelinnumero sekä niiden muutokset on välittömästi annettava teatterin tietoon. Nämä tiedot on annettava myös paikkakunnalta poistumisen ajalta taiteellista ja itsenäistä työtä tekevien sekä työnjohtajien ja mestarien osalta.
98 § Teatterin oikeudet esitykseen ja sen osiin
1. Ilman teatterin lupaa ja sen mahdollisesti vaatimaa korvausta ei teatterissa harjoitettua ohjelmaa tai sen osia saa sellaisenaan tai muunneltuina esittää muualla ennen kuin kaksi vuotta on kulunut niiden viimeisestä esityksestä teatterissa.
2. Teatterin omistamaa tai sen hallinnassa olevaa aineistoa, kuten rooleja, suomennoksia ja nuotteja, ei saa luovuttaa ulkopuolisille alkuperäisinä tai jäljennöksinä.
99 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset
1. Taiteellisen ja itsenäisen työn tekijällä sekä tanssijalla/sirkustaiteilijalla on oikeus ennakolta tutustua siihen informaatioon, mitä teatteri antaa esityksistä julkisille tiedotusvälineille. Teatteri tallentaa informaatio-, arkisto- ja edustuskäyttöön tarvittavat näyttämökuvat skenografin valvoessa tallennusta.
2. Esityksissä ja harjoituksissa otetun valokuvan ja ääni- tai kuvatallenteen teatteri voi korvauksetta julkistaa toimintansa esittelemiseksi ja ohjelmistonsa markkinoimiseksi.
Teatteri voi luovuttaa tallenteen Teatterimuseon arkistoon kulloinkin voimassa olevan Teatterimuseon audiovisuaalista arkistoa koskevan teatterialan järjestöjen ja Teatterimuseon välisen sopimuksen mukaisesti.
3. Teatteri ei saa ilman ohjaajan tai dramaturgin lupaa ja mahdollisesti sovittavaa korvausta luovuttaa kolmannelle dramaturgin muokkaamaa näytelmätekstiä tai ohjaajan käyttämää pääkirjaa.
4. Teatteri ei saa ilman taiteellisen suunnittelijan lupaa ja mahdollisesti sovittavaa korvausta luovuttaa kolmannelle osapuolelle lavastuksen, puvustuksen tai muuta suunnittelullista kokonaisuutta tai tekijänoikeudelliselta kannalta merkittävää osaa tai suunnittelijan suunnittelemaa julistetta.
5. Teatterin on sovittava esityksen suunnitteluun osallistuneen ohjaajan, dramaturgin, skenografin, valo-, ääni- ja videosuunnittelijan, koreografin tai muun tekijänoikeuslain tarkoittamassa mielessä näytelmän tai tanssiteoksen tekemiseen osallistuneen työntekijän kanssa esityksen siirtämisestä laitteeseen, jolla se voidaan taltioida tai tällaisen taltioinnin esityksestä. Teatterilla on oikeus luovuttaa tallenne tilapäisesti koreografille esitykseen osallistuvalle henkilökohtaista harjoittelua tai lämmittely- tai paikkausharjoitusta varten.
6. Esityksen siirtämisestä toisiin kuin harjoiteltuihin olosuhteisiin on neuvoteltava ohjaajan, dramaturgin, skenografin, valo-, ääni- ja videosuunnittelijan sekä koreografin kanssa. Tällaisen siirtämisen tapahtuessa on ohjaajalle, skenografille ja valo- ja äänisuunnittelijalle sekä koreografille järjestettävä mahdollisuus tutustua niihin edeltä käsin sekä sopia teatterin johdon kanssa muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamista lisäharjoituksista.
100 § Häirintä työpaikalla
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
Kaikenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen tai muu häirintä on kielletty koko työyhteisössä.
101 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Työnantajan velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta koskee kaikkia työnantajia työntekijämäärästä riippumatta.
Kun teatterissa on vähintään 30 työntekijää, laki edellyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista sekä palkkakartoituksen tekemistä. Osapuolet suosittelevat, että em. suunnitelmat laaditaan kaikissa teattereissa.
102 § Ikääntymisen huomioiminen
Teatterit pyrkivät ottamaan huomioon työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyvät haasteet. Työkykyä heikentävät riskitekijät pyritään yhdessä ennakoimaan esimerkiksi erilaisia varhaisen puuttumisen malleja soveltaen.
103 § Yleiset sopimukset
Tämän sopimuksen osana noudatetaan soveltuvin osin TT:n SAK:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia sellaisina, kuin ne ovat olleet vuonna 2017 voimassa ollessaan
IX LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
104 § Neuvottelumenettely
1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään.
2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan toimihenkilön ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).
3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa, joita käydään allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.
4. Vaatimus liittoneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.
5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa.
6. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja liittoneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Liittoneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti.
7. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.
8. Paikallis- ja liittoneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvottelu- osapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittoneuvotteluissa käsiteltäväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.
105 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen
1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.
2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut liittoneuvottelut. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelujen päättymisestä.
LIITE 1: PALKKAHINNOITTELU 1.9.2020 alkaen
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tehtävä- kohtaiset palkat määräytyvät tehtävänimikkeittäin seuraavasti.
1 TEKNINEN HENKILÖKUNTA
1a) Mestarit Työnjohto
1.9.2020 alkaen 1991,12 – 2929,83
1.4.2021 alkaen 2013,82 – 2963,23
Maalaamon/verstaan esimiehet Mestarit
Puvustonhoitajat Työnjohtajat
1.9.2020 alkaen 1927,44 – 2148,64
1.4.2021 alkaen 1949,41 – 2173,13
Tähän ryhmään kuuluvat mm:
Apulaismestari Järjestäjä Kampaaja/maskeeraaja Ompelija
Puuseppä/metallimies/lavastevalmistaja Tarpeistonvalmistaja
Vaatturi Valomies/äänimies
1c) Ammattitehtävät
1.9.2020 alkaen 1857,05 – 2004,55
1.4.2021 alkaen 1878,22 – 2027,40
Näyttämömies (ala- ja/tai yläkoneiston hoito, muut ammattikoulutusta edellyttävät tehtävät)
Pukuhuoltaja/pukija Tarpeistonhoitaja Valomies/äänimies
1d)
1.9.2020 alkaen 1690,41 – 1848,20
1.4.2021 alkaen 1709,68 – 1869,27
Naulakonhoitaja Siistijä Vahtimestari
2 TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT
2a) Tuottaja
1.9.2020 alkaen 2390,30 – 3696,53
1.4.2021 alkaen 2417,55 – 3738,67
Itsenäisenä, produktiosta vastaavana tuottajana toimiva
2b) Itsenäisesti teatterin suunnittelu-, myynti- ja tiedotustyötä suorittavat toimihenkilöt sekä työnjohdollisessa vastuussa oleva ja projekteista vastaavat toimihenkilöt
1.9.2020 alkaen 1995,42 – 2912,80
1.4.2021 alkaen 2018,17 – 2946,01
Pätevyys: tehtävään soveltuva korkeakoulu- tai opistotutkinto Tähän ryhmään kuuluvat mm.
Tuotannon suunnittelija Tuotantosihteeri
2c)
1.9.2020 alkaen 1926,72 – 2312,50
1.4.2021 alkaen 1948,68 – 2338,86
Pätevyys: Soveltuva vähintään kouluasteen ammatillinen koulutus Tähän ryhmään kuuluvat mm.
Kanslisti Kassanhoitaja Kirjanpitäjä
Lippukassanhoitaja/lippumyymälänhoitaja Palkanlaskija
Palkkasihteeri
2d)
1.9.2020 alkaen 1811,95 – 2164,49
1.4.2021 alkaen 1831,61 – 2189,17
Xxxxxxx toimistohenkilökunta: mm.
• Henkilökuntavahtimestari
• Vastaanottovirkailija
• Puhelunvälittäjä
• Toimistoapulainen
3 TAITEELLINEN HENKILÖKUNTA
1.9.2020 alkaen 2552,68 – 3974,28
1.4.2021 alkaen 2581,78 – 4019,59
Skenografi, valosuunnittelija, äänisuunnittelija ja videosuunnittelija
1.9.2020 alkaen 2426,80 – 3794,50
1.4.2021 alkaen 2454,47 – 3837,76
Edellä mainittu palkkaus edellyttää korkeakoulutasoista koulutusta tai muulla tavoin saavutettua vastaavaa pätevyyttä. Jos tätä pätevyyttä ei ole, palkka voidaan maksaa 10 prosenttia alempana kolmen ensimmäisen ammatissa olovuoden aikana.
Ammatissa ololla tarkoitetaan palvelua ammattiteattereissa.
1.4.2020 alkaen 2338,29 – 3649,06
1.4.2021 alkaen 2364,95 – 3690,66
Pätevyys: Korkeakoulututkinto tai muulla tavoin saavutettu vastaava pätevyys.
Ammatissa ololla tarkoitetaan palvelua ammattiteatterissa.
Tanssija / sirkustaiteilija
1.9.2020 alkaen 2014,91 – 3037,74
1.4.2021 alkaen 2037,88 – 3072,37
Korkeakoulutettu tanssija / sirkustaiteilija
1.9.2020 alkaen 2233,32 – 3258,98
1.4.2021 alkaen 2258,78 – 3296,13
LIITE 2: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
LIITE 16 (KVTES) MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka
"Virkamatkalla" ja "virantoimitusmatkalla" tarkoitetaan myös työntekijöiden vastaavia matkoja.
Virkamatka perustuu esimiesasemassa olevan viranhaltijan tai toimielimen antamaan matkamääräykseen, jonka tämä voi antaa johtosäännössä olevan valtuutuksen tai pysyväismääräyksen perusteella. Virkamatkat eivät ole luonteeltaan tavanomaista virkatoimintaa ja ne edellyttävät matkustamista virkapaikan ulkopuolelle.
Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virkatehtäviin/työtehtäviin liittyvänä tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virkapiiriin kuuluvalla alueella. Esimerkkeinä voidaan mainita tarkastus-, hoito- ja huoltomatkat, joita tekevät esim. rakennustarkastajat, terveystarkastajat, kotisairaanhoitajat ja sosiaalitarkkailijat.
Virka- ja virantoimitusmatkasta ei makseta korvausta enempää kuin olisi maksettava, jos matka olisi tehty kunnalle/kuntayhtymälle edullisimmalla tavalla. Matkamääräyksen antaja toteaa tarvittaessa etukäteen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kunnalle/kuntayhtymälle edullisin matkustustapa. Muussa tapauksessa matkalaskun hyväksyjä ratkaisee asian jälkikäteen. Virka- ja virantoimitusmatkoille mahdollisesti myönnetty oman auton käyttölupa helpottaa tätä harkintaa etukäteiskannanottona.
2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset
Maatalouslomittajien matkakustannusten korvauksista on erityismääräyksiä ao. liitteessä. Eräiden viranhaltijoiden osalta on erityismääräyksiä alakohtaisissa sopimuksissa.
Työmatkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa viranhaltija/työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole, sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Mikäli useat toimipaikat ovat edellä sanotuilla perusteilla samanarvoisia, pidetään näistä vain yhtä matkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana. Jos esimerkiksi terveystarkastajalla on saman kuntayhtymän alueella kaksi toimipaikkaa, joissa hän molemmissa on yleisön tavattavissa kahtena päivänä viikossa saman tuntimäärän, valitaan toinen näistä hänen pysyväisluonteiseksi toimipaikakseen (esim. viranhaltijan asuinpaikkakunta).
X:n vakituinen toimipaikka on A. Työpäivänsä alkaessa X matkustaa kuitenkin kotoaan suoraan toimipisteeseen B, jonne on matkaa 25 km. Työpäivän kuluessa hän matkustaa toimipisteestä B kolmanteen toimipisteeseen C. Kysymyksessä on virantoimitusmatka ja X:lle maksetaan matkakustannusten korvaus väliltä B–C oman auton käytön mukaan.
Työpäivänsä päätyttyä X matkustaa toimipisteestä C 30 kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Koska X:lle muodostuu toimipisteeseen B matkustamisesta ja toimipisteestä C kotiin matkustamisesta ylimääräisiä matkakustannuksia verrattuna normaaliin työmatkakustannuksiin vakituiseen toimipaikkaan, viranhaltijalle korvataan oman auton käytön mukaan työmatkakustannusten erotus. Xxx X olisi matkustanut vakituiseen toimipisteeseensä työpäivän alkaessa ja sieltä kotiin työpäivän päättyessä olisi matkan pituudeksi tullut yhteensä 20 km. Nyt työmatkojen pituudeksi tulee kuitenkin 55 km (25 km
+ 30 km) ja matkojen pituuden erotus (55 km – 20 km) 35 km korvataan 2 §:n 2 momentin perusteella.
6. Kunta/kuntayhtymä voi maksaa asunnon ja työpaikan välisiä työmatkoja varten annetusta henkilökohtaisesta työsuhdematkalipusta aiheutuvista kustannuksista verottomana enintään 25 %, mikäli viranhaltijan/työntekijän kanssa on sovittu lipun antamisesta osana palkkaa tai rahapalkan lisäksi. Työsuhdematkalippu on verovapaata siten kuin tuloverolaissa (1535/1992) säädetään (viittausmääräys).
MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS
3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta
1. Korvaus maksetaan matkalipuista sekä paikka- ja makuupaikkalipuista, rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
2. Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohden. Muita auton seisontapaikkamaksuja ei korvata.
Välttämättöminä maksuina ei pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja. Jos viranhaltija/työntekijä on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mkanaan, korvataan maksettu määrä.
4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmatkasta
MATKUSTUSVÄLINE | MAKSU |
Juna, lentokone, laiva | edullisin vaihtoehto |
Raitiovaunu, linja-auto, muu yleinen kulkuneuvo | virallinen taksa |
Taksi | virallinen taksa |
Vuokramoottorivene, muu tapa | suoritettu, kuitenkin enintään kohtuullinen maksu |
5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta
Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:
KORVAUS | KORVAUS | |
MATKUSTUSVÄLINE | KOROTTAMATON | KOROTETTU |
auto | - 5 000 ensimmäiseltä | Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna |
kunkin 1.1. alkavan | kilometriltä 44 snt/km | - 7 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen |
vuoden pituisen | - seuraavilta | edellyttää perävaunun kuljettamista autoon |
ajanjakson | kilometreiltä 39 snt/km | kiinnitettynä |
- 11 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen | ||
edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon | ||
kiinnitettynä | ||
- 3 sentillä, jos viranhaltija/työntekijä joutuu | ||
autossaan kuljettamaan koiraa tai suurikokoisia | ||
tai painoltaan yli 80-kiloisia koneita tai laitteita | ||
- 9 sentillä, jos virkatehtävien hoitaminen | ||
edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai | ||
muulta liikenteeltä suljetulla | ||
tierakennustyömaalla kyseisten kilometrien | ||
osalta | ||
- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa | ||
olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita | ||
samalle virka- tai virantoimitusmatkalle | ||
osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia | ||
henkilöitä, maksetaan kunkin osalta lisäksi 3 | ||
senttiä kilometriltä | ||
moottoripyörä kunkin 1.1. | - 5 000 ensimmäiseltä | - xxx xxxxxxxxxxxxx/työntekijän hallinnassa |
alkavan vuoden pituisen | kilometriltä 33 snt/km | olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita |
ajanjakson | - seuraavilta | samalle virka- tai virantoimitusmatkalle |
kilometreiltä 30 snt/km | osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä | |
kilometriltä. | ||
moottorivene | - jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa | |
- yli 50 hv | 111 snt/km | olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita |
- 50 hv tai vähemmän | 76 snt/km | samalle virka- tai virantoimitusmatkalle |
moottorikelkka | 106 snt/km | osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia |
mopo | 18 snt/km | henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä |
mönkijä | 99 snt/km | kilometriltä. |
muu kulkuneuvo | 10 snt/km | |
polkupyörä | 84 snt/vrk |
Korotetut korvaukset perävaunusta ja raskaiden koneiden jne. kuljettamisesta voivat tulla kysymykseen yhtä aikaakin.
PÄIVÄRAHA
6 § Päivärahan maksamisedellytykset
1. Päivärahan maksaminen edellyttää, että virkamatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta ja virka/työpaikasta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai virka-/työpaikasta.
Päivärahaa ei makseta niissä tapauksissa, joissa yövytään työpaikalla esim. työperheessä (kodinhoitaja), kesäsiirtolassa tai leirillä. Osapäivärahan suuruinen korvaus voi tulla sovellettavaksi esim. autonkuljettajiin. Pysyväisluonteisen toimipaikan määrittelystä ks. 2
§:n 2 momentin soveltamisohje.
7 § Matkavuorokausi
Päivärahan määräämisen perusteena käytettävä matkavuorokausi on se 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa viranhaltijan/työntekijän lähtemisestä virka-/työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa virka-/työpaikkaansa tai asuntoonsa.
Virkamatkan ei kuitenkaan katsota vielä päättyneen, kun viranhaltija/työntekijä palaa virka-
/työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa.
8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat
1. Osapäiväraha maksetaan, kun virkamatka on kestänyt
1) yli kahdeksan tuntia
2) yli kuusi tuntia, jos enemmän kuin kolme tuntia matkasta on tapahtunut kello 16.00–7.00.
2. Kokopäivärahaa maksetaan, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia.
Virkamatka alkaa tiistaina kello 6.00 ja päättyy torstaina kello 15.00. Matkavuorokausi lasketaan
Ti | Ke | To |
6.00– | 6.00– | 6.00–15.00 |
Tästä matkasta muodostui kaksi kokonaista matkavuorokautta ja yksi vajaa, alle 12 tunnin matkavuorokausi. Matkasta maksetaan kaksi kokopäivärahaa ja yksi osapäiväraha.
9 § Päivärahan suuruus
Kokopäiväraha on 44 euroa ja osapäiväraha 20 euroa jokaiselta ao. päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta.
10 § Alennettu päiväraha
Xxxxxxx viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt lounas ja päivällinen, maksetaan päiväraha tältä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.
Osapäivärahan alentamiseen riittää yksikin ateria.
Päiväraha ei alene, jos hotellihuoneen hintaan tai muuhun täysihoitoon sisältyy aamiainen, päivä- tai iltakahvi.
MUUT KORVAUKSET
11 § Ateriakorvaus
Tavanomaisesta ruokailupaikasta on kysymys silloin, kun henkilö voi valita ruokailupaikkansa ja aterioida tavanomaisin kustannuksin. Näin on esimerkiksi virantoimitusmatkoilla silloin, kun se käsittää tietyn reitin tai tietyt kohteet, joissa käydään. Esimerkiksi kirjastoautohenkilökunnan viranhoitopaikkana on kirjastoauto, jolla he kiertävät säännöllistä, ennalta sovittua reittiä. Ruokailu reitin varrella tai autossa on ateriointia tavanomaisessa paikassa. Muussa kuin tavanomaisessa ruokailupaikassa aterioimisesta on tarvittaessa esitettävä kuitti tai muu selvitys kustannuksista. Selvityksellä ei sinänsä ole merkitystä korvauksen määrään. Eväitä ei korvata.
12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta
Aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi. Majoitusliikkeen laskusta tulee ilmetä eriteltyinä siihen sisältyneet, viranhaltijalta veloitetut ateriat.
Kun kunta/kuntayhtymä maksaa täysihoitopaketin, johon sisältyvät sekä asuminen että ateriat, maksetaan viranhaltijalle alennettu päiväraha. Jos kunta maksaa pelkän majoittumisen, maksetaan viranhaltijalle alentamaton päiväraha.
Majoittumisvaihtoehdon valinta (sekä kotimaan että ulkomaan majoittumis- ja hotellikorvausten osalta) suoritetaan ottaen huomioon matkakustannusliitteen 16 1 § 3 momentin määräys. Majoitusvaihtoehdon tulee olla kohtuullinen. Sitä valittaessa tulee ottaa huomioon matkan pituus ja matkan tarkoitus.
2. Kunnan/kuntayhtymän mahdollisesti järjestämää, kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta on käytettävä. Muussa tapauksessa viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvauksena vain kunnan/kuntayhtymän järjestämän majoituksen kustannuksia vastaava määrä.
3. Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut majoittumispaikkakunnalla tai muulla kuin kotipaikkakunnallaan kello 21.00–7.00 vähintään neljä tuntia ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
13 § Poistettu
14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä
1. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka toimipaikka vaihtuu sen vuoksi, että hänet on määrätty virantoimitukseen kesäsiirtolaan tai leirille yli 15 kilometrin etäisyydelle asunnostaan ja virkapaikastaan/toimipaikastaan mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai virkapaikasta, maksetaan yöpymisrahana 6,73 euroa niiltä vuorokausilta, joina hän on joutunut yöpymään tällä virantoimituspaikallaan.
Toimipaikka muuttuu esim. jos nuoriso-ohjaaja määrätään kesällä kesäsiirtolaan. Mikäli henkilö oma-aloitteisesti ottaa hoitaakseen muun kuin virkaansa/toimeensa kuuluvan tehtävän (esim. opettaja) kesäsiirtolassa tai leirillä eri palkkiota vastaan, ei tässä tarkoitettua yöpymisrahaa makseta. Yöpymisrahaa ei makseta, jos yöpyminen leirillä tai kesäsiirtolassa ei ole ollut välttämätöntä. Yöpymistä on pidettävä välttämättömänä silloin, kun työvuorot tai liikenneyhteydet muutoin sitä edellyttävät.
2. Milloin kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt maksuttoman ruoan, vähennetään yöpymisrahasta 50 % ja maksuttomasta majoituksesta lisäksi 25 %.
Maksuttomana majoituksena ei pidetä telttamajoitusta. Majoitusolosuhteiden tulee kokonaisuutena olla sen tasoiset, että niiden yhteydessä on järjestetty mahdollisuus peseytymiseen, vaatteiden säilyttämiseen, puhdistamiseen sekä kuivattamiseen.
15 § Yömatkaraha
1. Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan tai toimitukseen on käytetty yli 12 tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00, maksetaan 13,00 euron yömatkaraha.
2. Yömatkarahaa ei makseta, jos
1) viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvausta,
2) viranhaltija/työntekijä saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua,
3) viranhaltijalla/työntekijällä ei muutoin ole kunnan tai kuntayhtymän järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.
Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy sukulaisten luona.
16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset
1. Oppikurssilaisille maksettavista matkakustannuksista on yleisten määräysten lisäksi noudatettava, mitä tässä pykälässä on sanottu.
2. Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän alueen ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tai muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä viranhaltijaa/työntekijää, maksetaan matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa ja majoittumiskorvausta matkasta kursseille ja takaisin 3–10 ja 12–13 §:n mukaisesti.
3. Enintään 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) maksetaan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta edellä 6 § 1 momentin, 8–11
§ 1 momentin määräysten mukaisesti ja majoittumiskorvausta tai yömatkarahaa 12– 13 §:ssä ja 15 §:ssä olevien määräysten mukaisesti.
Kurssipäiväraha
4. Yli 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) maksetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 6 § 1 momentissa ja 8 §:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 11 §:n 1 momentissa ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:
1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen suuruinen
2) 22–28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä
3) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
5. Milloin kunta/kuntayhtymä on järjestänyt oppikursseille osallistuvalle maksuttoman ruoan, vähennetään 4 momentin kurssipäivärahasta 50 %. Jos kunta/kuntayhtymä on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.
6. Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.
Silloin kun on kysymys yli viikon kestävistä kursseista, ongelmaksi tulee usein se, korvataanko viikonloppuisin matkat kotipaikkakunnalle vai maksetaanko päiväraha myös viikonloppujen ajalta. Lähtökohtana on kustannusten korvaamisen edullisemmuusperiaate. Aina silloin kun työnantaja poikkeuksellisesti välttämättömästä syystä edellyttää, että viranhaltija/työntekijä palaa viikonlopun ajaksi virka-/toimipaikalle, korvataan matkat viikonloppuisin viranhoitopaikkakunnalle ja takaisin kurssipaikalle. Tältä ajalta ei makseta päivärahaa. Kurssin pituuden laskemiseen eivät vaikuta kurssin kestäessä viikonloppuisin tapahtuvat kotipaikkakunnalla käynnit (luetaan tällöin kurssiajaksi).
ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
17 § Yleistä
Matkustamiskustannusten korvauksen, päivärahan ja hotellikorvauksen maksamisen osalta noudatetaan 1–7 §:n sekä 12 §:n 2 momentin määräyksiä.
18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä
Ulkomaan päivärahojen ja hotellikorvausten määrät ovat samat kuin valtion virkamiehillä.
19 § Päiväraha
1. Päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
2. Viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden ylittävältä virkamatkan ajalta maksetaan päivärahaa seuraavasti:
1) 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli kaksi tuntia.
2) 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli 12 tuntia.
3) kotimaassa päättyvän täyden matkavuorokauden ylittävältä ajalta kotimaan päivärahaa koskevien määräysten mukaisesti.
3. Mikäli virkamatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, maksetaan päiväraha kotimaan matkojen määräysten ja euromäärien mukaisesti. Jos virkamatka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on virantoimituksen tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, päiväraha määräytyy kyseisen maan tai alueen mukaan.
X lähtee virkamatkalle kotoaan Rovaniemeltä 1.4. kello 7.00 siten, että hän saapuu ensin Helsinkiin, josta hän lähtee laivalla samana päivänä Ruotsiin kello 18.00. Tuloaika Ruotsiin on 2.4. kello 8.30. Virkamatka jatkuu 2.4. Ruotsista Tanskaan, josta X seuraavana päivänä
3.4. saapuu lentokoneella Helsinkiin kello 21.00. Virkamatka päättyy 4.4. kello 10.00, jolloin hän saapuu kotiinsa Rovaniemelle.
Päivärahat määräytyvät seuraavasti:
1. matkavuorokausi: 1.4. kello 7.00–2.4. kello 7.00
Koska matkavuorokausi päättyy laivalla ja laiva Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu Ruotsiin, maksetaan 1. matkavuorokaudelta Ruotsin päiväraha.
2. matkavuorokausi: 2.4. kello 7.00–3.4. kello 7.00
Koska matkavuorokausi päättyy Tanskassa, maksetaan 2. matkavuorokaudelta Tanskan päiväraha.
3. matkavuorokausi: 3.4. kello 7.00–4.4. kello 7.00
Koska ulkomailla päättynyt edellinen matkavuorokausi tässä tapauksessa ylittyy yli 12 tunnilla, maksetaan 3. matkavuorokaudelta 65 % Tanskan päivärahasta.
4. matkavuorokausi: 4.4. kello 7.00–
Koska em. matkavuorokausi (24 h) jatkuu vielä Suomessa, maksetaan 4. matkavuorokaudelta kotimaan päiväraha, joka tässä tapauksessa on osapäiväraha.
4. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivärahaa kotimaan matkojen säännösten ja määräysten mukaisesti.
20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus
1. Maksuton ateriointi alentaa ulkomaan päivärahaa siten kuin edellä 10 §:ssä on todettu.
19 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista 35 %:n määrää alentaa yksi maksuton ateria ja 2 kohdan mukaista 65 %:n määrää kaksi ateriaa.
2. Milloin hotellikorvaus, jonka perushintaan sisältyy edellä mainittuja aterioita, ylittää hotellikorvauksen enimmäismäärän, otetaan ylittävä osa huomioon lisäämällä se 1 momentissa mainitulla tavalla alennettuun päivärahaan, kuitenkin enintään siltä osin, ettei täyttä päivärahaa ylitetä.
3. Hotellikorvaus maksetaan laskua vastaan, kuitenkin enintään vahvistettu enimmäismäärä. Korvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan.
4. Hotellikorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut hotellin sijaintipaikkakunnalla kello 21.00–7.00 vähintään neljä tuntia.