OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

VAMK käy jatkuvaa vuoropuhelua alueen työelämän kanssa sen rekrytointitarpeista, koulutusten sisällöistä ja suoritustavoista sekä erilaisesta työelämän ja korkeakoulutuksen yhteistyöstä kaikilla koulutusaloilla.

Vaasan alueen työelämässä on erityisen suuri tarve insinööreille. Lähitulevaisuuden osaamistarpeiden muutokset huomioidaan opintoja kehitettäessä sekä opettajien koulutuksessa.

Osaamispohjan laajentamiseksi on lukion kanssa alustavasti sovittu erillishausta ammattiopistoyhteistyömallin tapaan.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Vaasan ammattikorkeakoulu kokoaa toimintansa vuodesta 2017 lähtien Palosaaren kampukselle. Samassa yhteydessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian sosiaali- ja terveysalojen koulutus ja TKI-toiminta keskitetään samaan toimitilaan.

Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan alueen muut korkeakoulutoimijat (HY, ÅA, SHH, Novia) sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on Pohjanmaan alueen tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja Palosaaren kampusalueen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Palosaaren kampusalueelle vuonna 2017 rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja eri toimijoiden tiivistyvän yhteistyön kautta vahvistetaan energia-alan osaamiskeskittymää.

Alueen yritysten kanssa käydään aktiivista keskustelua koulutuksen muokkaamiseksi sekä nykyisiä tarpeita vastaaviksi että tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaviksi.

Opettajien resursoinnissa otetaan aiempaa paremmin huomioon mahdollisuus tehdä lisääntyvää TKI-työtä

opetuksen ohella ja siihen integroituna. TKI-työ hankkeissa tukeutuu VAMKin painoaloihin ja opetuksen kehittämiseen siten, että hanketyöskentelyssä opettajien osaaminen ja yritysyhteistyö lisääntyy. Opettajille haetaan myös mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työelämäjaksoilla.

Tavoitteena on lisätä entisestään yrityksien henkilöstölle ja asiakkaille räätälöityä koulutusta.

VAMKissa seurataan tekniikan kehitystä ja otetaan entistä aktiivisempi ote ns. osaamiskeskusten muodostamiseen kampusalueelle. Esimerkkinä tuleva 3D-monimateriaaliprinttauksen osaamiskeskus jossa korkeakoulujen asiantuntijat ja yritysten tuotekehitys työskentelevät samassa tilassa. Osaamiskeskusyhteistyö on helppo kytkeä myös opetukseen.

Osakeyhtiön taloudellista tilannetta pyritään vakauttamaan sekä varainhankinnan että pääomittamisen avulla.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Vaasan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Uudet, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksystä 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulu suuntaa voimavaroja jokaiselle opettajalle laadittavan pedagogisen osaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönottamiseksi sopimuskauden aikana. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaario otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopimuskauden aikana.

Tärkeimpien kumppaniyritysten kanssa laaditaan sopimuksia opetusyhteistyöstä. Yritysluennoitsija osallistuu opintojakson toteutukseen tuoden siihen uusinta tietoa. Tällainen yhteistyö käynnistyy ensin tietotekniikkatalo Wapicen kanssa. Kehitämme myös työn opinnollistamista yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on edistää niiden opiskelijoiden valmistumista, joilla on jo työpaikka.

Muotoilukeskus Muova on mukana SOTE-PEDA - hankkeessa, jossa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja ohjausta, näihin liittyvää osaamista sekä uusia yhteistyömuotoja koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan kesken, korkeakoulujen välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti (mm. living labs, yhteiskehittäminen, MOOC, nano-oppimiskokonaisuudet, osaamismerkit). Hanke uudistaa korkeakoulujen toimintatapoja sekä vahvistaa monialaisen yhteistyön avulla opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. Hanke rakentaa kehittämisyhteisöjä uusien sote-alueiden ja alueellisten ammattikorkeakoulujen opetus- ja TKI-yhteistyön alustoiksi. Hanke lisää opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien digi-sote-sekä palvelumuotoiluosaamista ja mahdollistaa tulevien sote-ekosysteemien vahvistamisen.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Alueen korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisen EU-tutkimusasiamiehen avulla lisätään korkeakoulun ja alueen yritysten mukana oloa EU-hankkeissa. Ammattikorkeakoulu kasvattaa TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää 1 000 000 euroon sopimuskauden loppuun mennessä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Älykkäät sähköverkot kuuluvat Vaasan seudun energiaklusterin kärkialoihin. VAMKin tietotekniikan koulutuksen tavoitteena on olla mukana kehittämässä alaa ja sen osaamista.

Uutena osaamisalueena on lisäävä valmistus, joka vaikuttaa aina tuotesuunnittelusta valmistusteknologiaan. Parhaillaan on meneillään hankkeen avulla 3D-monimateriaaliprinttauksen osaamiskeskuksen muodostaminen kampusalueelle. Esimerkkinä on tuleva osaamiskeskus, jossa korkeakoulujen asiantuntijat ja yritysten tuotekehitys työskentelevät samassa tilassa. Tämä yhteistyö on helppo kytkeä myös opetukseen.

Digitaalisen tuotesuunnittelun, valmistuksen ja robotisaation merkitys lisääntyy jatkuvasti. Siksi VAMK aloittaa ABB Roboticsin sopimuskoulutuksen Vaasan seudulla. Näin osaaminen edelleen kasvaa ja päästään verkostoitumaan entistä voimakkaammin alueen yritysten kanssa. Tämä yhteistyö tukee hyvin myös RoboAkatemiaa, jossa opiskelijat tekevät yrityksille projekteja.

Energian varastointi on Vaasan seudun keskeinen ydinosaamisalue koko kampusalueella (VAMK, Novia ja Vaasan yliopisto). Verkosto on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä akkuteknologiaosaamista. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla aiheeseen liittyviä uusia opintojaksoja.

VAMK tekee yhteistyötä Vaasan yliopiston uuden laboratorion, VEBIC, kanssa. VEBIC tarjoaa kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin sekä akateemiseen käyttöön että teollisuuden tarpeita varten. Polttomoottori- ja polttoainelaboratorioita täydentää monitieteinen tutkimusalusta, joka keskittyy uuden energiateknologian laajempiin liiketaloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Laboratoriossa tehtävän tutkimuksen piiriin kuuluvat uusi energiateknologia sekä uuden teknologian käyttöönoton vaikutukset liiketoimintaan ja yhteiskuntaan.

VAMK on mukana vaasalaisten hoitoalan ja tekniikan kouluttajien yhteistyöverkostossa. Verkoston tavoitteena on yhdistää hoitoalan ja tekniikan tietotaito niin, että syntyy uusia ja innovatiivisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja mm. hankkeissa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

VAMKissa on henkilöstön työhyvinvointia pyritty edistämään kehittämisprojektein yhdessä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstölle on helmikuussa 2017 tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jonka pohjalta on parhaillaan laadittavana suunnitelma kehittämistoimenpiteineen. Myös henkilöstösuunnitelma ja koulutuskartoitus on valmistelussa.

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. se, että VAMKissa on käytössä työpaikkakokoukset. Eri työryhmiin valitaan henkilöstö mukaan monipuolisesti. Tiedottamista tapahtuu myös tiedotustilaisuuksissa sekä erilaisten tiedotteiden avulla. Useissa ryhmissä on opiskelijaedustus.

Palautteen antamista varten on käytössä sähköinen palautejärjestelmä.

Henkilöstöä on mukana useissa korkeakoulujen yhteisissä verkostoissa, joista esim. viimeisimpänä yhteinen turvallisuusverkosto.

Henkilöstön osaamista on kehitetty koulutuksen lisäksi myös kannustamalla verkostoitumiseen sekä oman ammattikorkeakoulun muiden alojen kanssa että saman kampuksen muiden korkeakoulujen kanssa.

Henkilöstön ulkomaan vaihdot parhaiden kansainvälisten kumppaneiden luona lisäävät myös osaamista. Eri

alojen koulutusten esimiesten yhteisiä suunnittelukokouksia on lisätty.

3. VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Vaasan ammattikorkeakoulu profiloituu markkinalähtöisen muotoilun tutkimukseen ja pk-yritysten uudistamiseen.

Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) toimintaa ohjaavat alueen tarpeet ja painopisteet. VAMKin profilaatio on erilainen kuin muiden Pohjanmaan korkeakoulujen. Vahvan työelämälähtöisyyden perusteella opetussuunnitelmissa on otettu huomioon tarve tekniikan ja liiketalouden yhdistämiseen joiltakin osin samaan monimuoto-opetussuunnitelmaan. Sosiaali- ja terveysalalla sijoittuminen samaan kiinteistöön ruotsinkielisen opetuksen kanssa mahdollistaa ristiinopiskelun ja vastaa kaksikielisen työelämän tarpeisiin.

Painoalamme ovat

-Energia-alan tekninen osaaminen, erityisesti sähkön tuotanto-, käyttö- ja siirtoteknologiat sekä energiateollisuuden tietotekniikka.

-Vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen, erityisesti kansainvälisen kaupan ja logistiikan käytännöt.

-Sosiaali- ja terveysalan keskeinen perusosaaminen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatekniikka, automaatio, 3D-tekniikka ja robotiikka.

Xxxxxxxxx johdolla alueelle synnytetään teollisuuden ja korkeakoulujen yhteinen osaamisalusta TB laboratorioon 3D-metalliprinttauksesta 2019 alkaen.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	505
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	140
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	150
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	215
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	33

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 16 107 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 14 669 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 700 000 euroa vuonna 2017, 700

000 euroa vuonna 2018, 550 000 euroa vuonna 2019 ja 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestely

- Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 738 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Koulutuksen uudelleen järjestelyyn liittyen on kampukset uusittu, sosiaali- ja terveysalan muutto Novian kanssa yhteiseen kiinteistöön on tapahtunut, ja tekniikan koulutusyhteistyö jatkuu.

OPS uudistus on tehty yhdessä alueen työelämän kanssa.

Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen tapahtuu mm. kampusyhteistyön ja ns. AIKO-hankkeen kautta.

Vaasan ammattikorkeakoulu on ottanut kevään yhteishaussa käyttöön ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen valintaperustesuosituksen mukaisen todistusvalinnan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Liiketalouden koulutukseen valittiin 46 opiskelijaa, joilla koulutus oli ensimmäinen hakukohde. Vastaavasti tietojenkäsittelyn koulutukseen valittiin kuusi opiskelijaa. Hakijat saivat tulokset jo toukokuun puolenvälin jälkeen. Tähän asti kokemukset ovat olleet hyvät ja todennäköisesti valintatapaa tullaan käyttämään myös seuraavilla yhteishaun hakukierroksilla.

Muissa raportin kohdissa jo mainittu yhteistyö ammattioppilaitoksen kanssa jatkuu, ja sen laajentamisesta on sovittu.

International Business -koulutuksen kevään ulkomaiset hakijat osallistuvat SAT-testiin, ainoastaan kotimaassa järjestetään perinteinen valintakoe.

Tulevassa lakimuutoksessa sekä nuoret että aikuiset suorittavat toisen asteen tutkinnon samalla tavalla ja kaikki opiskelijat suorittavat jatkossa myös yhteiset tutkinnon osat. Siksi päätettiin laajentaa hyväksi koettua nuorisoasteen koulutuspolkuyhteistyötä VAMIAn kanssa koskemaan myös VAMIAn aikuisopiskelijoita.

Odotamme Metropolian ja Arenen yhteistyössä toteuttaman opiskelijavalintojen kehittämishankkeen tuloksia ja vaikutuksia valintaprosessiin.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Johtaja Rehtori