Perussopimus
Perusturvakuntayhtymä Akseli
Hyväksytty jäsenkuntien kunnanvaltuustoissa:
Masku | xx.xx.xxxx | § xx |
Mynämäki | xx.xx.xxxx | § xx |
Nousiainen | xx.xx.xxxx | § xx |
Sisällys
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 5
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 5
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät 5
3. Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 6
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 6
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 6
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 6
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 7
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 8
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 8
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 8
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 8
22 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 9
6. Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 9
23 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 9
24 § Investoinnit, pääomarahoitus ja toimitilat 9
26 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 10
7. Hallinnon ja talouden tarkastus 10
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus 11
8. Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11
32 § Perussopimuksen muuttaminen 11
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 11
Kuntayhtymän nimi on Perusturvakuntayhtymä Akseli ja sen kotipaikka on Maskun kunta.
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Masku, Mynämäki ja Nousiainen.
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien määrittelemät, lakien säätämät terveydenhuollon ja sosiaali- toimen palvelut.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yhteistoiminta-alueen asuk- kaille, parantaa tuottavuutta sekä hillitä kuntien menojen kasvua uusia toimintamalleja kehittäen.
Tavoitteena on varmistaa koko yhteistoiminta-alueella laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut.
Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kuntayhtymän asiantuntijoiden tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käytön yhteensovittamisesta perusterveydenhuol- toon.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayhtymälle. Uusi kunta otetaan kuntayhtymän jäseneksi niin, että kaikki kunnat hyväksyvät mahdollisesti tarvitta- van liittymistä koskevan sopimuksen ja muuttuneen perussopimuksen.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita.
Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä suorittaa eroa- valle jäsenkunnalle sen peruspääoman jäsenosuutta vastaavan suhteellisen osuuden kuntayhty- män nettovarallisuudesta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on.
Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista kos- keva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muu- tokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon 27 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenet valitaan valtuustokauden vaihtumista edeltävän vuoden viimeisen päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa d’Hondtin suhteellista vaalitapaa käyttäen.
1.6.2021 aloittavaa yhtymävaltuustoa valittaessa käytetään 31.12.2020 asukaslukuja. 1.6.2021 al- kaen paikat jakautuvat seuraavasti: Masku 12, Mynämäki 9 ja Nousiainen 6.
Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Heidät vali- taan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suurimmasta alkaen.
Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi (1) ääni.
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.
Lisäksi yhtymävaltuusto päättää hyväksyä kuntayhtymän strategian ja palvelutasosuunnitelma val- tuustokausittain ja hyväksyä kuntakohtaiset vuosisopimukset talousarvion yhteydessä.
Yhtymävaltuuston on viimeistään lokakuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden ta- lousarvio ja kuntalaissa määritelty taloussuunnitelma.
Yhtymävaltuusto valitsee kuntayhtymän johtajan. Yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa
1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhty- mähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.
3. Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, halli- tuksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.
Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtai- nen varajäsen.
Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet nimetään seuraavasti: Masku 4 jäsentä ja 4 varajäsentä
Mynämäki 3 jäsentä ja 3 varajäsentä
Nousiainen 2 jäsentä ja 2 varajäsentä Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Yhtymähallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Heidät vali- taan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suurimmasta alkaen.
Yhtymähallituksen toimikausi on neljä (4) vuotta.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja kool- lekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, ta- loutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän ta- louden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilös- töpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Edellä mainittua tavoitetta toteuttamaan perustetaan omistajaohjauksen neuvottelukunta. Neu- vottelukunta koostuu omistajakuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten sekä kuntayhtymän val- tuuston 1. puheenjohtajista, kunnanjohtajista, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajistosta ja kuntayhtymän johtajasta.
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Peruspääoma mitoitetaan kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi vastaamaan 1/65 osaa ensimmäisen toimintavuoden tilinpäätöksen toimintamenoista. Se jakautuu kuntien peruspää- omasijoituksiin 31.12.2010 kuntakohtaisten asukaslukujen suhteessa. Peruspääoman jakautumi- nen osoittaa jäsenkuntien osuuden kuntayhtymän nettovarallisuudesta.
Peruspääoman jakaantumisen muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin pää- töksin. Peruspääomaa voidaan muuttaa, mikäli kuntien väliset asukaslukujen suhteet muuttuvat olennaisesti uuden jäsenkunnan mukaan tullessa, jäsenkunnan erotessa tai jäsenkunnan asukaslu- vun muuttuessa olennaisesti.
Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien omistusosuuksina. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy näiden omistusosuuksien suhteessa.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta laaditaan sopimus tulok- kaan ja entisten jäsenkuntien kesken. Sopimus hyväksytään samalla, kun kaikki kunnat hyväksyvät muuttuvan perussopimuksen.
Peruspääoman korottamisesta sekä siirrosta muusta omasta pääomasta päättävät yhtäpitävin päätöksin jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymä suorittaa 31.1. mennessä vuosittain jälkikäteen päättyneen tilivuoden lopussa vah- vistettuna olleelle peruspääomalle korkoa sen kahdentoista kuukauden euribor-koron mukaan, mikä alkavana tilivuonna ensimmäiseksi julkaistaan.
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vas- tuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayh- tymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Kuntayhtymän talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan.
Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä kuntayhtymä käy jäsen- kuntien kanssa neuvottelut palvelujen järjestämisestä ja vuosisopimuksesta 30.4. mennessä. Jä- senkuntien kunnanhallitukset antavat vuosittain 30.6. mennessä kuntayhtymälle tulevaa talousar- viota ja taloussuunnitelmaa koskevat lausunnot. Yhtymähallituksen on tehtävä ehdotus talousarvi- osta ja jäsenkuntien vuosisopimuksista 30.9. mennessä yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyy- dettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi 3 kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutu- misesta jäsenkunnille. Peruskuntien konsernitilinpäätöksiä varten kuntayhtymä toimittaa vuosit- taiset tilinpäätöstiedot seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Yli- tai alijäämän syntyminen pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon yhtymähallituksen päätöksellä tarkistettavissa maksuissa niin, että ne vastaavat todellisia kustannuksia.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapai- nottamista koskevista toimenpiteistä.
22 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen ase- man arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.
6. Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittami- nen
23 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Jokainen jäsenkunta vastaa asukkaidensa käyttämien palvelujen todellisista omakustannushintai- sista kustannuksista.
Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat suoritekohtaiseen kustannuslaskentaan. Suoritteet hin- noitellaan omakustannusperiaatteella. Omakustannushinta sisältää toiminnan välittömät ja välilli- set kustannukset, yhteiset kustannukset sekä pääomakustannukset. Yhteiset kustannukset koh- dennetaan asukaslukujen suhteessa.
Ulkopuoliset asiakaspalvelujen ostot jaetaan suoraan kuntien maksuosuuksiin käytön suhteessa.
Kustannukset, joita ei pystytä jakamaan suoriteperusteisesti tai suoraan käytön suhteessa jaetaan jäsenkunnille tilivuotta edellisen kalenterivuoden 31.12. xxxxxxxx asukasluvun suhteessa.
Yhtymähallituksen tehtävänä on vahvistaa jäsenkunnilta palveluista perittävät maksut vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Talousarvioon sisältyvien vuosisopimusten kuntakohtaisten maksuosuuslaskelmien mukaiset kulut laskutetaan tasaerinä kuukausittain. Mikäli jonkin kunnan maksuosuus näyttää kuntayhtymän 8 kuukauden talous- ja suoriteraportin perusteella ylittyvän tai alittuvan ko. kunnan kokonaismaksu- osuudesta vähintään viidellä prosentilla, suoritetaan loppuvuotta koskeva tasaerälaskutuksen ta- saus jäsenkuntien kesken. Yhtymähallitus päättää asiasta lokakuun kokouksessa. Lopullinen jäsen- kunnan maksuosuus vahvistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Mahdollinen lisälaskutus tai liikasuo- rituksen palautus toteutetaan vuosittain yhtymähallituksen päätöksellä helmikuun loppuun men- nessä.
24 § Investoinnit, pääomarahoitus ja toimitilat
Kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille. Toimipaikan sijaintikunta ensisijaisesti hankkii tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät mahdolliset valtionavustukset.
Muusta käyttöomaisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntayhtymälle.
Kuntayhtymä maksaa kiinteistöistä/rakennuksista niiden omistajille vuokraa ja sisällyttää kulut pal- velujen toimipaikka- tai palvelukohtaisesti laskettaviin hintoihin.
Jäsenkuntien perimä vuokra muodostuu erikseen sovittavista ylläpitokustannuksista ja omistajaku- luista. Kunnilta vuokrattaviin tiloihin sovelletaan yhteneviä vuokrausperusteita.
Omistajakulut muodostuvat nykykäyttöarvosta laskettavasta yhdenmukaisesta poistosta ja korosta sekä maapohjan arvolle laskettavasta korosta. Poistolla kerättävällä vuokranosalla varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korolla kerättävällä vuokranosalla hoidetaan kiinteistön vieraan pää- oman kustannukset. Loppuosa on oman pääoman tuottoa jäsenkunnalle.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet ja poistosuunnitelman hyväksyy yhtymäval- tuusto.
26 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään si- ten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mu- kaisen viivästyskoron.
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
7. Hallinnon ja talouden tarkastus
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslauta- kunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Jokaisesta jäsenkunnasta valitaan kaksi tarkastuslautakunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset va- rajäsenet. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Pu- heenjohtajat tulee nimetä eri kunnasta kuin yhtymähallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtajuus kiertää kuntien asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrä- tään hallintosäännössä.
Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
8. Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jä- senkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustan- nusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille perus- pääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyt- tämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuk- sen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla.
Kuntalain 63 §:n mukaisesti yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hal- lintoriita-asioina hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2021. Perussopimuksesta on allekirjoitettu neljä (4) saman- sisältöistä kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle ja yksi kuntayhtymälle.
Maskun kunta
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja
Mynämäen kunta
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja
Nousiaisten kunta
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja