SEITSEMÄS PUITEOHJELMA – AVUSTUSSOPIMUS

FP7 Grant Agreement – Annex VII – Form E

Version 2, 02/10/2008

SEITSEMÄS PUITEOHJELMA – AVUSTUSSOPIMUS

LIITE VII – LOMAKE E – TEHTÄVÄNMÄÄRITTELY: LAUSUNTO MENETTELYTAVOISTA

SISÄLLYSLUETTELO

TEHTÄVÄNMÄÄRITTELY: RIIPPUMATON TARKASTUSSELVITYS MENETTELYTAVOISTA, JOITA ON SOVELLETTU 7. TUTKIMUSPUITEOHJELMASSA RAHOITETTAVAN AVUSTUSSOPIMUKSEN YHTEYDESSÄ 2

RIIPPUMATON TARKASTUSSELVITYS MENETTELYTAVOISTA, JOITA ON SOVELLETTU

7. TUTKIMUSPUITEOHJELMASSA RAHOITETTAVAN AVUSTUSSOPIMUKSEN YHTEYDESSÄ. 4

Rahoituksen saajan tulisi sopia lisäehdoista tarkastajan kanssa ja lisätä ne tehtävänmäärittelyyn.

Menettelytapoja koskevan riippumattoman tarkastusselvityksen laatii tarkastaja.

Tehtävänmäärittely: Riippumaton tarkastusselvitys menettelytavoista, joita on sovellettu 7. tutkimuspuiteohjelmassa rahoitettavan avustussopimuksen yhteydessä‌

Seuraavassa annetaan tehtävänmäärittely, jonka mukaisesti <rahoituksen saajan nimi> (jäljempänä ’rahoituksen saaja’) antaa tarkastusorganisaatiolle <tarkastusorganisaation nimi> (jäljempänä ’tarkastaja’) tehtäväksi laatia riippumaton selvitys rahoituksen saajan henkilöstökustannusten ja yleiskustannusten (välillisten kustannusten) laskemiseen käytetyistä menettelytavoista koskien Euroopan yhteisön/Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännessä tutkimuspuiteohjelmassa rahoittamia avustussopimuksia <avustussopimusten nimi ja numero> (jäljempänä ’avustussopimukset’). Tässä tehtävänmäärittelyssä viitataan ’Euroopan komissioon’ niiden avustussopimusten allekirjoittajana, jotka Euroopan komissio on tehnyt rahoituksen saajan kanssa. Euroopan yhteisö ei ole tämän toimeksiannon osapuoli.

1.1 Toimeksiannon osapuolten velvollisuudet

’Rahoituksen saajalla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on avustuksen saaja ja joka on allekirjoittanut avustussopimukset Euroopan komission kanssa1.

• Rahoituksen saaja vastaa siitä, että avustussopimusten nojalla rahoitettavasta toimesta laaditaan avustussopimusten mukaisesti rahoitusselvitys2, joka esitetään tarkastajalle. Rahoituksen saaja vastaa myös siitä, että kyseinen selvitys voidaan täsmäyttää asianmukaisesti rahoituksen saajan kirjanpitojärjestelmään ja sen perustana oleviin tileihin ja asiakirjoihin. Rahoitusselvitystä käytetään perustana menettelyille, jotka tarkastaja suorittaa tämän toimeksiannon puitteissa. Riippumatta siitä, mitä menettelyjä tarkastaja toteuttaa, rahoituksen saaja vastaa käyttämistään menettelytavoista ja rahoitusselvityksen sisältämien tietojen täsmällisyydestä.

• Rahoituksen saaja vastaa niiden tosiasiatietojen antamisesta, joiden avulla tarkastaja voi toteuttaa määritetyt menettelyt. Rahoituksen saajan on annettava tarkastajalle tosiasiatietojen vakuudeksi selvästi päivätty johdon vastuukirje, jossa mainitaan tietojen kattama ajanjakso.

• Rahoituksen saaja hyväksyy, että tehtävän vaatimien menettelyjen suorittamisen edellytyksenä on tarkastajalle annettava mahdollisuus saada tavata vapaasti kaikki rahoituksen saajan henkilöstön jäsenet ja saada vapaasti käyttöönsä rahoituksen saajan koko kirjanpito ja muut olennaiset asiakirjat.

’Tarkastajalla’ tarkoitetaan tarkastajaa, joka vastaa sovittujen menettelyjen suorittamisesta tämän tehtävänmäärittelyn mukaisesti ja antaa rahoituksen saajalle riippumattoman selvityksen tarkastushavainnoista.

Tarkastajan on oltava riippumaton rahoituksen saajasta.

• [Vaihtoehto 1: poistetaan, jos tarpeeton] Tarkastaja on kelpoinen tekemään tiliasiakirjojen lakisääteisiä tarkastuksia tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti tai vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

1 Sovellettaessa erityisehtoa 10 (jota käytetään 7. puiteohjelman yleisissä avustussopimuksissa) tai erityisehtoa 10 a (jota käytetään 7. puiteohjelman Xxxxx Xxxxx -avustussopimuksissa), tämän lomakkeen täyttävät myös rahoituksen saajaan yhteydessä olevat kolmannet osapuolet. Tällöin viittaukset ”rahoituksen saajaan" katsotaan viittauksiksi "kolmanteen osapuoleen"

2 Rahoitusselvityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinomaan lomaketta C (liite VI), jossa rahoituksen saaja ilmoittaa kustannukset avustussopimuksen mukaisesti.

• [Vaihtoehto 2: poistetaan, jos tarpeeton] Tarkastaja on toimivaltainen virkamies, jolla on asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten vahvistama oikeustoimikelpoisuus tarkastaa rahoituksen saajan tilejä ja joka ei osallistu rahoitusselvitysten laatimiseen.

• Toteutettava menettelyt on määrittänyt Euroopan komissio, eikä tarkastaja vastaa niiden sopivuudesta.

1.2 Toimeksiannon kohde

Toimeksiannon kohteena ovat menettelytavat, joita rahoituksen saaja soveltaa hakiessaan korvattavaksi henkilöstökustannuksia ja yleiskustannuksia (välillisiä kustannuksia).

1.3 Toimeksiannon syy

Rahoituksen saajan on toimitettava Euroopan komissiolle menettelytapoja koskeva lausunto. Lausunnon on oltava ulkopuolisen tarkastajan laatima riippumaton selvitys, joka esitetään komissiolle avustussopimusten II.4 artiklan mukaisesti. Komission tulojen ja menojen hyväksyjä tarvitsee tällaisen selvityksen, koska rahoituksen saajan maksatukseen hakemat kustannukset voidaan korvata vain, jos selvitykseen sisältyvät tarkastushavainnot sen mahdollistavat.

1.4 Toimeksiannon tyyppi ja tavoite

Toimeksiannon puitteissa suoritetaan yksittäiset sovitut menettelyt, joiden pohjalta laaditaan riippumaton tarkastusselvitys. Tarkastaja esittää selvityksessä havaintonsa menettelytavoista, joita rahoituksen saaja käyttää laskiessaan ja ilmoittaessaan rahoitusselvityksissä kustannukset, joita haetaan korvattaviksi avustussopimusten mukaisesti. Komissio voi menettelyjen tulosten perusteella tehdä päätelmänsä siitä, onko rahoituksen saajalla käytössään soveltuvat menettelytavat, joiden avulla voidaan varmistaa, että kustannukset haetaan korvattaviksi avustussopimusten ehtojen mukaisesti.

Toimeksianto ei ole varmennustehtävä, sillä tarkastaja ei anna tarkastuslausuntoa (ehdollista tai vakiomuotoista) eikä lausuntoa varmuuden tasosta. Euroopan komissio saa varmennuksen tekemällä omat päätelmänsä tarkastajan raportoimista tarkastushavainnoista, jotka koskevat rahoituksen saajan soveltamia menettelytapoja.

Tarkastajan on annettava selvityksessään vakuutus siitä, ettei sillä ole etuja, jotka olisivat selvitystä laadittaessa ristiriidassa rahoituksen saajan etujen kanssa. Selvityksessä on myös mainittava tarkastajalle selvityksen laatimisesta maksettu palkkio.

1.5 Työn laajuus

1.5.1 Tarkastajan on suoritettava tehtävä tämän tehtävänmäärittelyn mukaisesti ja:

- IFAC:n julkaiseman International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardin (Engagements to perform Agreed-upon Procedures regarding Financial Information) mukaisesti;

- IFAC:n Code of Ethics for Professional Accountants -sääntöjen mukaisesti. Vaikka ISRS 4400

-standardin mukaan tarkastajalta ei vaadita riippumattomuutta tällaisissa erityistoimeksiannoissa, Euroopan komissio edellyttää, että tarkastaja täyttää myös Code of Ethics for Professional Accountants -sääntöjen mukaiset riippumattomuusvaatimukset.

1.5.2 Suunnittelu, menettelyt, asiakirjat ja näyttö

Tarkastajan tulisi suunnitella työ siten, että menettelytavat voidaan analysoida tuloksellisesti. Tätä varten edellytetään, että tarkastaja suorittaa tämän tehtävänmäärittelyn 1.9 kohdassa (”Työn laajuus – Selvityksen pakollinen vakiomuoto ja toteutettavat menettelyt”) mainitut menettelyt ja käyttää niiden pohjalta saatua näyttöä perustana tarkastusselvitykselle.

1.6 Raportointi

Tarkastusselvityksessä (jonka malli on tämän tehtävänmäärittelyn liitteenä) tulisi selostaa toimeksiannon tarkoitus ja sovitut menettelyt riittävän yksityiskohtaisesti, jotta rahoituksen saaja ja Euroopan komissio voivat saada käsityksen tarkastajan toteuttamien menettelyjen luonteesta ja laajuudesta. Avustussopimuksen liitteessä VII esitetään selvityksen vakiomuoto, jonka noudattaminen on pakollista. Selvitys tulisi laatia avustussopimuksen 4 artiklassa mainitulla kielellä. Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on avustussopimuksen II.22 artiklan mukaisesti oikeus tarkastaa kaikki hankkeen yhteydessä suoritettava työ, jonka kustannuksia haetaan korvattaviksi yhteisön rahoituksesta, mukaan lukien tähän toimeksiantoon liittyvä työ.

1.7 Määräaika

Tarkastusselvitys on annettava [päiväys] mennessä.

1.8 Muut ehdot

[Rahoituksen saaja ja tarkastaja voivat lisätä tähän kohtaan sopimansa muut ehdot (esim. tarkastajan palkkio, kulukorvaukset, vastuu ja sovellettava laki).]

1.9 Työn laajuus – Selvityksen pakollinen vakiomuoto ja toteutettavat menettelyt Riippumaton tarkastusselvitys menettelytavoista, joita on sovellettu‌

7. tutkimuspuiteohjelmassa rahoitettavan avustussopimuksen yhteydessä

Tulostetaan tarkastajan viralliselle kirjepaperille

<yhteyshenkilö(ide)n nimi>, <asema>

<rahoituksen saajan nimi>

<osoite>

<pp/kk/vvvv>

Arvoisa <yhteyshenkilö(ide)n nimi>,

Esitämme seuraavassa riippumattoman selvityksen tarkastushavainnoista (jäljempänä ’selvitys’)

<rahoituksen saajan nimi> (jäljempänä ’rahoituksen saaja’) kanssa <pp/kk/vvvv> tekemämme sopimuksen ja siihen liittyvän tehtävänmäärittelyn (jotka ovat tämän selvityksen liitteenä) mukaisesti. Tarkastushavainnot koskevat menettelytapoja, joita rahoituksen saaja käyttää henkilöstökustannusten ja yleiskustannusten (välillisten kustannusten) laskemiseen. Toimeksianto käsitti tiettyjen menettelyjen suorittamisen koskien avustussopimusta [avustussopimuksen nimi ja numero], jäljempänä ’avustussopimus’. Selvitys kattaa seuraavan jakson: [päivämäärät]. Jos rahoituksen saaja muuttaa käyttämiään menettelytapoja, tämä selvitys ei koske muutosten jälkeen annettavia rahoitusselvityksiä3.

Tavoite

Xxxxxxxxxxxxxx oli suorittaa tietyt sovitut menettelyt liittyen menettelytapoihin, joita rahoituksen saaja soveltaa laskiessaan henkilöstökustannukset ja yleiskustannukset (välilliset kustannukset) Euroopan komission kanssa tekemiensä 7. tutkimuspuiteohjelman avustussopimusten yhteydessä. Näiden sovittujen tarkastusmenettelyjen tarkoituksena oli varmistaa rahoituksen saajan antamien vastausten ja selontekojen tosiasiaperusta. Euroopan komissio käyttää menettelyjen tuloksia omien päätelmiensä perustana.

Tarkastaja esittää selvityksessä tarkastushavaintonsa menettelytavoista, joita rahoituksen saaja käyttää hakiessaan rahoitusselvityksissä ilmoittamiaan kustannuksia maksatukseen avustussopimusten mukaisesti.

3 Rahoitusselvityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinomaan lomaketta C (liite VI), jossa rahoituksen saaja ilmoittaa kustannukset avustussopimuksen mukaisesti.

Työn laajuus

Tehtävän suorittamisessa on noudatettu:

- tämän selvityksen liitteenä olevaa tehtävänmäärittelyä,

- kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:n julkaisemaa International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardia (Engagements to perform Agreed-upon Procedures regarding Financial Information) ja

- IFAC:n Code of Ethics for Professional Accountants -sääntöjä. Vaikka ISRS 4400 -standardin mukaan tarkastajalta ei vaadita riippumattomuutta tällaisissa erityistoimeksiannoissa, Euroopan komissio edellyttää, että tarkastaja täyttää myös Code of Ethics for Professional Accountants – sääntöjen mukaiset riippumattomuusvaatimukset.

Toimeksiannon mukaisesti olemme suorittaneet ainoastaan tehtävänmäärittelyssä yksilöidyt menettelyt, joiden perusteella tehdyistä tarkastushavainnoista raportoidaan tämän selvityksen liitteenä olevassa taulukossa.

Kyseisten sovittujen menettelyjen laajuuden on määrittänyt Euroopan komissio, ja menettelyjen yksinomaisena tarkoituksena on auttaa Euroopan komissiota arvioimaan, ovatko menettelytavat, joita rahoituksen saaja käyttää maksuhakemusten laatimisessa, EY:n rahoittaman avustussopimuksen mukaisia. Tarkastaja ei vastaa menettelyjen sopivuudesta.

Koska suoritetut menettelyt eivät muodosta ISA-standardien (International Standards on Auditing) eivätkä ISRE-standardien (International Standards on Review Engagements) mukaista tarkastusta tai katselmusta, niissä ei anneta lausuntoa varmuuden tasosta käytettyjen menettelytapojen mukaisesti laadituille rahoitusselvityksille.

Jos olisi suoritettu lisämenettelyjä tai jos rahoituksen saajan laatimista rahoitusselvityksistä olisi tehty ISA-standardien mukainen tarkastus tai katselmus, esille olisi voinut tulla muita seikkoja, jotka olisi sisällytetty tarkastusselvitykseen.

Tiedonlähteet

Selvitys perustuu tietoihin, jotka rahoituksen saajan johto on antanut vastauksena sille esitettyihin kysymyksiin tai jotka on saatu rahoituksen saajan tieto- ja kirjanpitojärjestelmistä.

Tarkastushavainnot

Suoritettujen menettelyjen perusteella tehdyistä tarkastushavainnoista raportoidaan tämän selvityksen liitteenä olevassa taulukossa.

Poikkeamat

Joissain tapauksissa tarkastaja ei ole voinut kaikilta osin suorittaa sovittuja menettelyjä. Todetut poikkeamat ovat seuraavat:

[Jos tarkastaja ei voinut suorittaa menettelyjä esimerkiksi, koska tarvittavat tiedot puuttuivat tai olennaisia tietoja ei voitu täsmäyttää kirjanpitoon, tällaisista poikkeamista tulisi mainita tässä kohdassa.]

Selvityksen käyttö

Tämä selvitys palvelee yksinomaan edellä mainittua tavoitetta.

Tämä selvitys on laadittu yksinomaan rahoituksen saajan ja Euroopan komission luottamukselliseen käyttöön ja toimitettavaksi Euroopan komissiolle avustussopimuksen II.4 artiklan 4 kohdan vaatimusten mukaisesti. Rahoituksen saaja tai Euroopan komissio eivät voi tukeutua tähän selvitykseen muissa tarkoituksissa eivätkä levittää sitä muille osapuolille. Euroopan komissio voi toimittaa tämän selvityksen ainoastaan sellaisille tahoille, joilla on lakisääteinen oikeus saada se käyttöönsä, kuten Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Tämä selvitys koskee vain edellä mainittuja menettelytapoja eikä se ole rahoituksen saajan laatimia rahoitusselvityksiä koskeva tarkastusselvitys.

Tarkastajalla ei ole etuja, jotka olisivat selvitystä laadittaessa ristiriidassa rahoituksen saajan etujen kanssa4. Tarkastajalle selvityksestä maksettu palkkio on     euroa.

Vastaamme mielellämme selvitystä koskeviin kysymyksiin ja annamme tarvittaessa siitä lisätietoja.

Kunnioittavasti

[tarkastusorganisaation virallinen nimi] [valtuutetun edustajan nimi ja asema]

<pp/kk/vvvv>, <tarkastajan allekirjoitus>

4 Eturistiriita vallitsee, jos luottamus tarkastajan puolueettomuuteen lausunnon laatimisessa vaarantuu tai näyttää vaarantuvan, esimerkiksi jos tarkastaja:

– osallistui rahoitusselvitysten (lomakkeet C) laatimiseen

– voi saada välitöntä hyötyä, jos lausunto hyväksytään

– on läheisessä suhteessa johonkin rahoituksen saajaa edustavaan henkilöön

– on rahoituksen saajan johtaja, edunvalvoja tai osakas

– on jossain muussa tilanteessa, joka vaarantaa luottamuksen hänen riippumattomuuteensa tai valmiuksiinsa puolueettoman lausunnon antamiseen.

FP7 Grant Agreement – Annex VII – Form E

Rahoituksen saajat antamat lausumat ja tarkastajan toteuttamat menettelyt

Version 2, 02/10/2008

Tarkastaja suunnittelee ja suorittaa työnsä tämän toimeksiannon tavoitetta ja laajuutta noudattaen ja suorittaa seuraavassa mainitut menettelyt. Menettelyjä suorittaessaan tarkastaja voi soveltaa menetelminään kyselyjä ja analyyseja, (uudelleen)laskentaa, vertailua, muita oikeellisuuden tarkastuksia, havainnointia, kirjanpidon ja asiakirjojen tarkastuksia ja omaisuuserien tarkastuksia ja hankkia vahvistuksia sekä käyttää mitä tahansa muita tarpeellisiksi katsomiaan menetelmiä.

Euroopan komissio pidättää oikeuden antaa ohjeita sekä esimerkkejä määritelmistä ja havainnoista antaakseen tarkastajalle osviittaa varmistettavien seikkojen luonteesta ja esitystavasta. Euroopan komissio pidättää oikeuden muuttaa suoritettavia menettelyjä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti rahoituksen saajalle.

Suoritettavat menettelyt ovat seuraavat:

Rahoituksen saajan antamat lausumat – Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja esimerkkejä havainnoista. Xxxxx menettelytavat voitaisiin katsoa avustussopimuksen vaatimusten mukaisiksi, kaikki seuraavassa mainitut rahoituksen saajan lausumat menettelytavoista on todettava paikkansapitäviksi. Kaikista poikkeuksista ilmoitetaan selvityksen pääyhteenvedossa.
Rahoituksen saajan antamat lausumat	Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja tehdyt havainnot
Seuraavassa kuvatut menettelytavat ovat olleet käytössä [päivämäärä] lähtien. Menettelytapojen seuraavat muutokset on määrä tehdä [päivämäärä].	Menettely: Tarkastaja on tarkastanut kirjanpidon ja asiakirjat, jotka vahvistavat rahoituksen saajan ilmoittamat päivämäärät. Havainto: Rahoituksen saajan ilmoittamat päivämäärät ovat yhtäpitäviä rahoituksen saajan esittämien kirjanpito- ja asiakirjatietojen kanssa.
Henkilöstö
1. Käytössä on varmennettu työaikakirjanpito, jonka avulla henkilöstön kokonaistyötunnit voidaan jakaa hankkeen työhön, johto- ja hallinnointitehtäviin, lomiin jne. Työaikakirjanpito mahdollistaa sen, että useammassa kuin yhdessä hankkeessa työskentelevien työntekijöiden työaika voidaan jakaa kyseisten hankkeiden kesken. Lisäksi voidaan tarkistaa, ettei samaa työaikaa ole kirjattu kahdesti. ’Tehokas työaika’ on työntekijän vuodessa tekemien työtuntien (keski)määrä, josta on vähennetty lomat, sairauspoissaolot sekä muihin poissaolo-oikeuksiin perustuvat poissaolot. Kyseinen laskelma tulisi saada rahoituksen saajalta joko rahoitusselvitystä (rahoitusselvityksiä) tai viimeisintä päätettyä varainhoitovuotta vastaavalta jaksolta tai jaksoilta (sen mukaan, kumpaa rahoituksen saaja käyttää).	Menettely: Tarkastaja tarkasti kymmenen sattumanvaraisesti valitun työntekijän osalta: – että työnantaja on kirjannut johto- ja hallinnointitehtäviin käytetyn työajan erillisenä hankkeen työhön käytetystä työajasta – että työaikakirjanpito varmennetaan muun muassa tarkistamalla, ettei samaa työaikaa kirjata kahdesti. Havainto: Otoksen työntekijöiden työaikakirjanpito on eritelty edellä kuvatulla tavalla ja varmennettu muun muassa tarkistamalla, ettei samaa työaikaa ole kirjattu kahdesti. Viimeksi kuluneena kalenterivuonna: – kyseisten kymmenen työntekijän keskimääräinen tehokas työaika oli   . – koko organisaation keskimääräinen tehokas työaika työntekijää kohden oli rahoituksen saajan työaikakirjanpidon mukaan .
2. Työntekijöiden henkilöstökustannuksiin kuuluvat ainoastaan tavanomaiset palkkakulut,	Menettely:

Rahoituksen saajan antamat lausumat – Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja esimerkkejä havainnoista. Xxxxx menettelytavat voitaisiin katsoa avustussopimuksen vaatimusten mukaisiksi, kaikki seuraavassa mainitut rahoituksen saajan lausumat menettelytavoista on todettava paikkansapitäviksi. Kaikista poikkeuksista ilmoitetaan selvityksen pääyhteenvedossa.
Rahoituksen saajan antamat lausumat	Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja tehdyt havainnot
työnantajan sivukulut yms. eikä EY:n rahoittamissa hankkeissa työskenteleviin työntekijöihin sovelleta erityisehtoja, jollei tällaisista ehdoista nimenomaisesti määrätä avustussopimuksessa.	Tarkastaja täsmäytti keskimääräisten henkilöstökustannusten laskennassa käytetyt henkilöstökustannukset palkkakirjanpitojärjestelmään ja kirjanpitoon. Havainto: Kustannusten laskennassa on käytetty kirjanpitoon sisältyviä määriä. Kustannukset käsittävät ainoastaan tavanomaiset palkkakulut ja työnantajan lakisääteiset sivukulut, eikä niihin sisälly bonuksia. Rahoituksen saajalta on saatu vahvistus sille, ettei EY:n rahoittamissa hankkeissa työskenteleviin työntekijöihin sovelleta erityisehtoja.
3. Tuntikustannukset on laskettu oikein käyttäen jotain seuraavista vaihtoehdoista [valitaan yksi]: • todelliset henkilöstökustannukset työntekijää kohti jaettuna todellisella tehokkaan työajan määrällä työntekijää kohti • todelliset henkilöstökustannukset työntekijää kohti jaettuna keski- /vakiomääräisellä tehokkaan työajan määrällä • keskimääräiset henkilöstökustannukset työntekijää kohti jaettuna keski- /vakiomääräisellä tehokkaan työajan määrällä. Jos laskennassa käytetään keskimääräisiä kustannuksia5, rahoituksen saajan tulisi ilmoittaa: ⎯ työntekijöiden luokittelu (luokkien määrä, luokitteluperusteet) ⎯ palkkataso kussakin luokassa alhaisimmasta korkeimpaan, keskipalkka ja mediaanipalkka ⎯ suurin ja pienin vaihteluprosentti keskiarvosta kussakin luokassa ⎯ tehokkaan työajan suurin ja pienin vaihteluprosentti keskiarvosta (jos tiedossa) ⎯ kussakin luokassa laskutetut kustannukset edellisvuosien keskiarvoina (pelkästään viitteenä kustannusten ennakoidusta suuruusluokasta avustussopimuksen kattamana ajanjaksona).	Menettely: Tarkastaja tutki laskelman ja vahvisti, että tuntikustannukset on laskettu rahoituksen saajan ilmoittamalla tavalla. Jos korvattavaksi on haettu keskimääräisiä kustannuksia, tarkastaja vertasi seuraavia tietoja rahoituksen saajan kirjanpitojärjestelmästä saatuihin tietoihin: • luokkien lukumäärä • alhaisin ja korkein palkka, keskipalkka ja mediaanipalkka kussakin luokassa • suurin ja pienin vaihteluprosentti keskiarvosta (nimittäjänä käytetään keskiarvoa) • tehokkaan työajan suurin ja pienin vaihteluprosentti keskiarvosta (jos tiedossa) • kussakin luokassa laskutetut kustannukset edellisvuosien keskiarvoina (pelkästään viitteenä kustannusten ennakoidusta suuruusluokasta avustussopimuksen kattamana ajanjaksona). Tarkastaja kertoi kunkin luokan keskimääräiset kustannukset kunkin luokan tehokkaan työajan kokonaismäärällä joko rahoitusselvityksen (rahoitusselvitysten) tai viimeisimmän päätetyn varainhoitovuoden kattamalta jaksolta (sen mukaan, kumpaa rahoituksen saaja käyttää) ja täsmäytti näin saadun tuloksen kirjanpitoon (= ’laskutuskelpoiset’ henkilöstökustannukset). Havainto: Vertailuissa ei havaittu poikkeamia. Uudelleenlaskennan tulos (’laskutuskelpoiset’ henkilöstökustannukset) ei yhdessäkään tapauksessa ylitä kirjanpitoon merkittyjä todellisia kustannuksia.

5 Tämä tarkoittaa, että lasketaan "keskimääräiset henkilöstökustannukset työntekijää kohti jaettuna keski-/vakiomääräisellä tehokkaan työajan määrällä”.

Rahoituksen saajan antamat lausumat – Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja esimerkkejä havainnoista. Xxxxx menettelytavat voitaisiin katsoa avustussopimuksen vaatimusten mukaisiksi, kaikki seuraavassa mainitut rahoituksen saajan lausumat menettelytavoista on todettava paikkansapitäviksi. Kaikista poikkeuksista ilmoitetaan selvityksen pääyhteenvedossa.
Rahoituksen saajan antamat lausumat	Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja tehdyt havainnot
Yleiskustannukset / välilliset kustannukset
4. Rahoituksen saaja on vahvistanut seuraavat seikat: Välillisiin kustannuksiin sisältyy ainoastaan sellaisia kustannuksia, joita ei voida kohdistaa yksittäisiin hankkeisiin. Kaikki välilliset kustannukset ovat organisaation yleisiä toimintakustannuksia. Välillisiin kustannuksiin ei sisälly kustannuksia, jotka liittyvät pelkästään tutkimustoiminnan ulkopuolisiin toimintoihin. Jos organisaatiolla on tutkimustoiminnan ulkopuolisia toimintoja (esim. valmistus- tai koulutustoimintoja), niihin liittyvät välilliset kustannukset on erotettu selkeästi kustannuslaskennassa eivätkä ne sisälly maksuhakemukseen.	Menettely: Tarkastaja sai laskelman yleiskustannuksista (välillisistä kustannuksista) tuntia kohden. Laskelma sisälsi yksityiskohtaisen eritelmän tutkimustoimintaan kohdistetuista välillisistä kustannuksista. Havainto: Eritelmä ei sisällä suoraan hankkeeseen liittyviä kustannuksia, kuten tutkimushenkilöstön kustannuksia, hankkeessa tarvittavien kulutushyödykkeiden kustannuksia tai muita välittömiä kustannuksia. Eritelmä ei sisällä kustannuksia, jotka liittyvät koulutukseen, valmistustoimintoihin tai muihin tutkimustoiminnan ulkopuolisiin toimintoihin. Yleiskustannusten laskennassa käytetty välillisten kustannusten eritelmä on

Rahoituksen saajan antamat lausumat – Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja esimerkkejä havainnoista. Xxxxx menettelytavat voitaisiin katsoa avustussopimuksen vaatimusten mukaisiksi, kaikki seuraavassa mainitut rahoituksen saajan lausumat menettelytavoista on todettava paikkansapitäviksi. Kaikista poikkeuksista ilmoitetaan selvityksen pääyhteenvedossa.
Rahoituksen saajan antamat lausumat	Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja tehdyt havainnot
	täsmäytetty kirjanpitoon.
5. Kirjanpitojärjestelmässä voidaan täysin jäljitettävästi eliminoida seuraavat kustannukset: a) yksilöitävissä olevat välilliset verot, arvonlisävero mukaan mukien b) tullit c) korkokustannukset d) tappio- tai maksuvaraukset e) kurssitappiot, pääoman tuottoon liittyvät kustannukset f) jonkin toisen yhteisön hankkeen yhteydessä ilmoitetut, koituneet tai korvatut kustannukset g) velat ja velanhoitomaksut, kohtuuttomat tai perusteettomat menot6. Kohtuuttomiin tai perusteettomiin menoihin liittyen rahoituksen saaja vahvistaa, että hankinnat tehdään noudattaen parhaimman mahdollisen hinta-laatusuhteen periaatetta sekä avoimuuden ja tasavertaisen kohtelun periaatteita ja että näitä periaatteita sovelletaan riippumatta siitä, onko kyseessä yhteisön rahoittama avustussopimus vai muu rahoituksen saajan tekemä sopimus. Jos rahoituksen saaja kohdentaa yhteisiä kustannuksia, sen tulisi ilmoittaa käytetyt allokointimenetelmät (käyttökirjanpito, lattiapinta-ala, toimintopohjainen kustannuslaskenta, henkilökunnan määrä jne.).	Menettely: Tarkastaja tarkasti kirjanpidon ja tililuettelon. Tarkastaja kävi läpi rahoituksen saajan antamaan eritelmään sisältyvät kustannukset tarkistaakseen, että sellaiset kustannuserät on eliminoitu, jotka eivät ole tukikelpoisia. Niin ikään tarkastaja tarkisti (tarvittaessa hankkimalla rahoituksen saajalta kirjallisen vahvistuksen), ettei implisiittistä korkoa ole sisällytetty mukaan (esim. rahoitusleasingin tai muiden luottojärjestelyjen yhteydessä). Havainto: Tarkastaja on saanut vahvistuksen siitä, ettei implisiittistä korkoa ole sisällytetty mukaan. Tarkastaja ei ole todennut kustannuksia, jotka liittyisivät eksplisiittisesti kirjanpidossa eriteltyihin kustannuseriin. Tarkastaja täsmäytti (rahoituksen saajan käyttämän kunkin allokointimenetelmän osalta) kohdennetut määrät kirjanpitoon ja vertasi jakoperusteita asianomaisiin kirjanpitotietoihin (käyttökirjanpito, lattiapinta-ala, toimintopohjainen kustannuslaskenta, henkilökunnan lukumäärä jne.). Huomioon tulisi ottaa ainoastaan komission ohjeissa mainitut kohtuuttomat ja perusteettomat menot: tarkastajan ei tarvitse antaa ammattiarviota tai varmennusta tässä asiassa.
6. Jos organisaatio käyttää yksinkertaistettua menetelmää välillisten kustannusten laskemiseen (kun käytössä ei ole analyyttista kirjanpitoa tai jos käytetään maksuperusteista kirjanpitoa): kaikki arviot ovat selkeästi määritettyjä ja pohjautuvat tosiasiaperusteisiin, jotka voidaan vahvistaa objektiivisesti. Rahoituksen saajan on luetteloitava erikseen kustannuserät, jotka eivät perustu kirjanpitotietoihin. Kustannuksia, joita ei voida yksilöidä ja hakea korvattaviksi jäljitettävän tiedonlähteen perusteella, ei yleensä tulisi sisällyttää välillisten kustannusten laskelmaan.	Menettely: Tarkastaja jäljitti kaikki kustannukset niiden perustana oleviin kirjanpito- ja asiakirjatietoihin. Havainto: Prosenttiarviot on jäljitetty rahoituksen saajan käyttämiin tosiasiaperusteisiin ja nämä on todettu keskenään yhtäpitäviksi.
7. Välilliset kustannukset on kohdistettu hankkeeseen: ⎯ prosenttiosuutena henkilöstökustannuksista, ⎯ kiinteinä henkilöstön tuntikustannuksina tai	Menettely: Tarkastaja tarkasti, että välilliset kustannukset on kohdistettu hankkeeseen rahoituksen saajan määrittämien menettelytapojen mukaisesti.

6 Kohtuuttomat/perusteettomat menot määritellään komission antamissa ohjeissa.

Rahoituksen saajan antamat lausumat – Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja esimerkkejä havainnoista. Xxxxx menettelytavat voitaisiin katsoa avustussopimuksen vaatimusten mukaisiksi, kaikki seuraavassa mainitut rahoituksen saajan lausumat menettelytavoista on todettava paikkansapitäviksi. Kaikista poikkeuksista ilmoitetaan selvityksen pääyhteenvedossa.
Rahoituksen saajan antamat lausumat	Tarkastajan toteuttamat menettelyt ja tehdyt havainnot
⎯ rahoituksen saajan täsmentämän muun kustannustekijän mukaan.	Havainto: Välilliset kustannukset on kohdistettu hankkeeseen rahoituksen saajan määrittämien menettelytapojen mukaisesti. Tapauksissa, joissa käytetään prosenttiosuutta, tarkastaja totesi, että (edellä määritellyt) ’laskutuskelpoiset’ henkilöstökustannukset kerrottuina yleiskustannusten prosenttiosuudella eivät ylitä (edellä määriteltyjen) kohdistettujen välillisten kustannusten kokonaismäärää. Tapauksissa, joissa käytetään kiinteitä tuntikustannuksia, tarkastaja totesi, että välillisiin kustannuksiin ja henkilöstökustannuksiin sovellettava tehokkaan työajan määrä oli sama. Tapauksissa, joissa käytetään muuta kuin henkilöstöperusteista kustannustekijää, tarkastaja totesi, ettei kohdistettujen välillisten kustannusten kokonaismäärä ylity kyseisen kustannustekijän soveltamisen seurauksena.