Julkisen tutkimuksen rahoituksen yleiset ehdot
Julkisen tutkimuksen rahoituksen yleiset ehdot
Sisällysluettelo
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus 2
2 Projektin toteuttaminen 2
2.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät 2
2.2 Vastuullisen johtajan asema ja tehtävät 3
2.3 Rahoituspäätöksen hyväksymisilmoitus 3
3 Kustannusten seuranta 3
4 Hyväksyttävät kustannukset 3
4.1 Periaatteet 3
4.2 Hankintamenettelyt 4
4.3 Rahapalkat 4
4.4 Välilliset kustannukset 5
4.4.1 Välillisten kustannusten osoittaminen 5
4.4.2 Henkilösivukustannukset 5
4.4.3 Yleiskustannukset 5
4.5 Matkakustannukset 5
4.6 Aine- ja tarvikekustannukset 6
4.7 Laiteostot 6
4.8 Ostetut palvelut 6
4.9 Muut kustannukset 6
4.10 Kustannukset, joita ei hyväksytä 6
5 Projektissa syntyvät tulot 7
6 Projektiin saatu ulkopuolinen rahoitus, omarahoitus ja saatu muu panostus 7
7 Kansainvälinen tutkijaliikkuvuus 7
8 Raportointi 7
9 Tilintarkastajan tarkastusraportti 8
10 Rahoituksen maksaminen 8
11 Yhteisprojektit 9
11.1 Projektin raportointi ja kustannusten tilittäminen 9
11.2 Hyväksyttävät kustannukset 9
11.3 Rahoituksen maksaminen 9
11.4 Tekesin tiedonanto-oikeus 9
12 Jaksorahoitteiset projektit 9
12.1 Rahoituspäätöksen hyväksymisilmoitus 9
12.2 Projektin raportointi 9
12.3 Jatkoajan hakeminen 10
13 Jälkiraportointi 10
14 Muutokset 10
14.1 Projektimuutokset 10
14.2 Rahoituspäätöksen siirtäminen 10
15 Tuloksiin liittyvät oikeudet ja tulosten julkisuus 10
15.1 Julkisuus 10
15.2 Omistusoikeus 11
15.3 Hyödyntäminen 11
15.4 Teollis- ja tekijänoikeuksien luovutus 11
15.5 Ensisijainen neuvotteluoikeus tulosten hyödyntämisestä 11
16 Rahoituksen saajan tiedonantovelvollisuus 12
17 Projektin tarkastukset muille kuin valtion virastoille ja laitoksille 12
18 Maksatuksen ja rahoituksen keskeyttäminen ja takaisinperintä 12
18.1 Soveltaminen 12
18.2 Maksatuksen väliaikainen keskeyttäminen 12
18.3 Tutkimusprojektin rahoituksen keskeyttäminen 12
18.4 Rahoituksen palauttaminen 12
18.5 Rahoituksen takaisinperintä 12
19 Tulkintajärjestys 13
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus
Näitä ehtoja sovelletaan valtionavustuksiin, valtuudesta tehtyihin rahoituspäätöksiin sekä määrä- rahan jakopäätöksiin (jäljempänä rahoituspäätös), jotka Tekes on myöntänyt julkisen tutkimuksen projekteille Suomessa. Ehdot koskevat valtion talousarvion määrärahasta 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö, 32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittämien ja 31.40.44 Median innovaatiotuki rahoitettavia tutkimushankkeita.
Valtionavustuksella tarkoitetaan muille kuin valtion budjettitalouden virastoille ja laitoksille myönnettyä avustusta. Valtuudesta tehdyillä rahoituspäätöksillä ja määrärahan jakopäätöksillä tarkoitetaan valtion budjettitalouden virastoille ja laitoksille myönnettyä määrärahan käyttöoikeutta.
Muille kuin valtion budjettitalouden virastoille ja laitoksille Tekes on myöntänyt avustusta valtionavustuslain (688/2001) nojalla.
Julkisella tutkimuksella tarkoitetaan sellaista tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka tähtää yleiseen tiedon tason nostamiseen edistäen osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä ja jonka tulokset levitetään laajasti.
Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan sellaista tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiota (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin.
Lisäksi edellytyksenä on, että päätavoitteen mukaisesta toiminnasta saatavat voitot investoidaan uudelleen näihin toimintoihin.
Rahoituspäätöksestä Tekesillä on oikeus julkaista rahoituksen saajan nimi, rahoitettavan tutkimusprojektin julkinen tiivistelmä sekä myönnetyn ja maksetun rahoituksen määrä. Tulosten julkisuutta koskevat ehdot ovat kohdassa 15.
Kun rahoituksen saaja tiedottaa projektista tai sen tuloksista, sen tulee kertoa, että Tekes on rahoittanut projektia.
2 Projektin toteuttaminen
Rahoitus on tarkoitettu rahoituspäätöksessä nimetyn organisaation (rahoituksen saaja) käyttöön. Rahoituksen saaja ei saa miltään osin siirtää saamaansa rahoitusta kolmannelle osapuolelle.
Rahoituksen saajan on toteutettava projekti tutkimusrahoituspäätöksen mukaisesti.
Kun projektin rahoitus on myönnetty tavanomaista rahoitustasoa suurempana, Tekesillä on oikeus alentaa rahoitustasoa, jos rahoituspäätöksessä esitetyt ehdot korotetulle rahoitustasolle eivät täyty.
2.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät
Tekesin projektityyppien projekteissa on oltava ohjausryhmä, johon rahoituksen saajan ohella kuuluu ulkopuolisia asiantuntijoita ja/tai yritysten edustajia. Yrityksellä, joka on rahoittanut projektia tai luovuttanut sen käyttöön muuta projektin toteuttamisen kannalta välttämätöntä panostusta, on oikeus saada edustaja ohjausryhmään.
Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektin ohjausryhmässä tulee olla kaupallistamista tarkasteleva asiantuntija. Xxxxxxxxxxxxxxx kanssa verkottuneen tutkimuksen projektissa ohjausryhmään on nimettävä edustajia mahdollisista hyödyntäjäorganisaatioista.
Ohjausryhmän asiantuntijajäsenet valitaan ryhmään henkilöjäseninä henkilön oman asiantuntijuuden perusteella. Asiantuntijajäsen ei voi valtuuttaa toista henkilöä. Asiantuntija voi toimia samanaikaisesti useissa projekteissa ohjausryhmän jäsenenä. Rahoituksen saaja valitsee ja erottaa ohjausryhmän asiantuntijajäsenet.
Ohjausryhmä sopii kokouskäytäntönsä ja päätöksentekomenettelynsä ensimmäisessä kokouk- sessaan. Ensimmäisen kokouksen päätöksille ja merkittäville projektimuutoksille on saatava kaikkien rahoittajien hyväksyntä. Ohjausryhmällä on projektissa neuvoa-antava rooli. Ohjausryhmällä ei ole eikä sille voi delegoida rahoituksen saajaa sitovaa päätösvaltaa projektissa. Xxxxxxxxxxxxxxx kanssa verkottuneessa tutkimusprojektissa projektin aikana ohjausryhmä vahvistaa vastuullisen johtajan tekemät projektimuutosesitykset Tekesille. Katso myös kohta 14.
Tekesin edustajalla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Kokouskutsu kaikkiin kokouksiin ja kokouspöytäkirjat on toimitettava Tekesiin samaan aikaan ja saman sisältöisenä kuin ohjausryhmän jäsenille.
Tekes ei hyväksy ohjausryhmään nimetyille mahdollisille hyödyntäjäorganisaatioille ohjausryhmätyöstä maksettavia korvauksia eikä ohjausryhmän kokoukseen osallistumisesta syntyviä matkakustannuksia.
Ohjausryhmän asiantuntijajäsenelle ohjausryhmätyöstä maksettava korvaus ja kokoukseen osallistumisesta korvattavat matkakustannukset ovat projektille hyväksyttäviä kustannuksia. Kustannusten korvauksissa noudatetaan rahoituksen saajan normaaleja käytäntöjä.
Rahoituksen saajalle syntyvät matkakustannukset ohjausryhmän kokoukseen osallistumisesta ovat projektille hyväksyttäviä kustannuksia.
2.2 Vastuullisen johtajan asema ja tehtävät
Rahoituksen saajan on nimettävä projektille vastuullinen johtaja, joka on palvelussuhteessa rahoituksen saajaan. Vastuullinen johtaja on projektin tieteellinen ja tutkimuksellinen vastuuhenkilö. Vastuullisella johtajalla ei ole oikeutta toimia rahoituksen saajan puolesta ja hyväksyä tätä velvoittavia sitoumuksia, ellei häntä siihen erikseen valtuuteta.
Projektin vastuullinen johtaja ei saa olla esteellinen. Vastuullisella johtajalla ei saa olla merkittävää omaa intressiä projektin rahoittaja- tai hyödyntäjäyrityksessä eikä myöskään projektille palveluja myyvässä yrityksessä. Kielletyksi intressiyhteydeksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa vastuullinen johtaja tai hänen perheenjäsenensä omistaa yli 10 prosenttia yrityksestä, on jäsen yrityksen hallintoelimissä tai on yhtiön toimitusjohtaja.
Vastuullisen johtajan tehtävänä on valvoa Tekesin tutkimusrahoituspäätöksessä mainitun projektin toteuttamista. Hän huolehtii, että projektia johdetaan asianmukaisesti ja että projektin eri osapuolille, rahoittajille ja ohjausryhmän jäsenille tiedotetaan tutkimusrahoituspäätöksestä ehtoineen ja projektin etenemisestä sovitulla tavalla.
Vastuullinen johtaja valvoo, että projektin raportointi on järjestetty Tekesin edellyttämällä tavalla.
2.3 Rahoituspäätöksen hyväksymisilmoitus
Rahoituksen saaja sitoutuu noudattamaan rahoituspäätöstä ja sen ehtoja hyväksymällä rahoituspäätöksen. Rahoituspäätöksen hyväksyy henkilö, jolla on siihen oikeus rahoituksen saajan työjärjestyksen mukaan tai muutoin todennetulla tavalla.
Rahoituksen saajan on hyväksyttävä rahoituspäätös kuukauden kuluessa rahoituspäätöksen ilmoituksen päiväyksestä. Ilmoitus toimitetaan Tekesin asiointipalvelun kautta.
Hyväksymisilmoituksessa
• ilmoitetaan riippumattoman tilintarkastajan yhteystiedot (koskee muita kuin valtion virastoja ja laitoksia)
• vahvistetaan projektin vastuullinen johtaja
• nimetään projektin yhteyshenkilö
• nimetään projektin kustannustilitysten allekirjoittaja.
Projektin ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen pöytäkirja liitteineen toimitetaan ensimmäisen väliraportin yhteydessä (ks. kohta 8 Raportointi).
3 Kustannusten seuranta
Rahoituksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että projektista aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilitykseen voidaan todentaa.
Kustannukset esitetään sillä kustannustilityksen rivillä, johon ne rahoituksen saajan kirjanpidon perusteella kuuluvat.
4 Hyväksyttävät kustannukset
4.1 Periaatteet
Kaikkien kustannusten on oltava projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa. Tekesillä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne eivät ole kohtuullisia.
Projektiin voi sisällyttää ainoastaan rahoituksen saajan kirjanpitoon kuuluvia kustannuksia.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat aiheutuneet nettomääräiset välittömät kustannukset sekä projektille kohdistettu osuus välillisistä kustannuksista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Välittömät kustannukset hyväksytään, kun ne ovat aiheutuneet projektin kestoajalla (suoriteperuste). Projektin lopputilityksen yhteydessä annettavasta tarkastusraportista aiheutuneet kustannukset ovat kuitenkin hyväksyttäviä kustannuksia, vaikka ne syntyisivät projektin hyväksytyn kestoajan jälkeen.
Projektin kustannusten jaottelussa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin noudatetaan rahoituksen saajan yleisesti käytössä olevia kohdistamisperiaatteita.
Arvonlisäverokustannukset
Valtionavustuksen saajan kustannukset hyväksytään arvonlisäveroineen, kun ne liittyvät arvonlisäverottomaan toimintaan, ja maksettava arvonlisävero jää rahoituksen saajan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäveroa ei kuitenkaan hyväksytä, jos valtionavustuksen saaja saa valtion talousarviosta korvauksen toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella, ja tämä korvaus kattaa myös Tekesin rahoitusosuudesta maksettavat arvonlisäverot.
Arvonlisävero-osuudet sisällytetään niille kustannusriveille, joille ne rahoituksen saajan kirjanpidon mukaisesti kuuluvat.
Valtion budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset kirjaavat projektin välittömiin kustannuksiin liittyvät Tekesin rahoitusosuutta vastaavat arvonlisävero-osuudet (käyttö- ja kirjausoikeus)
• työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29, kun rahoituspäätös on tehty talousarviomäärärahan 32.20.40 valtuudesta
• liikenne- ja viestintäministeriön arvonlisäveromomentille 31.01.19, kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarviomäärärahasta 31.40.44
• ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 24.01.19, kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarviomäärärahasta 24.30.66
• työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29, kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarvion määrärahasta 32.20.42.
Rahoituksessa käytetty määräraha on mainittu rahoituspäätöksessä.
4.2 Hankintamenettelyt
Projektin kustannuksiin saa sisällyttää ainoastaan sellaisia hankintoja, joiden tulokset tulevat rahoituksen saajan omaan käyttöön ja jotka ovat edellytys rahoituksen saajan oman tutkimusprojektin tulosten aikaansaamiseksi.
Projektissa tehtyihin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Hankinnoista on pyydettäessä toimitettava selvitys (kilpailutus tai suorahankinta).
Loppuraportin yhteydessä valtionavustuksen saajan on toimitettava riippumattoman tilintarkastajan tarkastusraportti, jossa tilintarkastaja on ottanut kantaa hankintasäännösten noudattamiseen.
Jos hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus. Tekesin antama hyväksyntä jollekin hankinnalle osana projektisuunnitelmaa ei tarkoita, että hankintamenettely olisi hankintasäännösten mukainen. Hankintamenettelyn lainmukaisuudesta vastaa aina rahoituksen saaja.
4.3 Rahapalkat
a) Työajan kohdentaminen
Jokaisen projektille välitöntä työtä tekevän henkilön on pidettävä projektin tunneista vähintään tuntitasoista työaikakirjanpitoa. Projektille tehdyt työtunnit on kohdistettava toteutuneiden tuntien mukaisesti niille päiville, joina työ on tehty. Projektin kultakin raportointijaksolta on oltava saatavissa luotettava tieto henkilön kaikista kohdistetuista tunneista, jotta projektille kuuluva osuus palkkakustannuksista voidaan todentaa.
Työaikajärjestelmässä tulee olla myös työajan hyväksymismenetelmä. Työntekijän esimiehen tai muun henkilön, jolle tehtävä työjärjestyksen mukaan kuuluu, on vahvistettava kohdistetut tunnit vähintään kerran kuukaudessa.
Projektille kuuluvien tuntien takautuvissa korjauksissa on noudatettava rahoituksen saajan normaaleja prosesseja ja hyväksymiskäytäntöjä.
Tekesillä on oikeus jättää rahapalkat osittain tai kokonaan hyväksymättä, jos työajan kohdistamista ei ole järjestetty näiden ehtojen mukaisesti.
Työaikakirjanpitoon liittyvä aineisto, tuntikohtaiset seurantaraportit sekä vahvistetut kuukausittaiset yhteenvedot, on säilytettävä kymmenen vuoden ajan projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta.
b) Tilitettävän palkan määrä
Rahoituksen saaja saa tilittää henkilölle maksetusta rahapalkasta ainoastaan projektille tehtyä tehollista työaikaa vastaavan osuuden. Teholliseen työaikaan ei lasketa palkallisia poissaoloja, kuten vuosiloma- ja sairaus-, äitiys-, vanhempain- ja isyysloma-aikaa eikä muuta välillistä työaikaa.
Tilitettäviin palkkoihin ei saa sisällyttää opetustyöhön käytettyjen tuntien palkkakustannuksia.
Projektin palkat hyväksytään rahoituksen saajaa koskevien virka- tai työehtosopimusten sekä muiden palkkausta koskevien säännösten mukaisina.
Tekes ei hyväksy sellaisia palkaneriä, jotka maksetaan henkilölle ehdolla, että palkanerää varten saadaan rahoitusta Tekesiltä tai muulta rahoittajalta.
4.4 Välilliset kustannukset
Välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan sellaisia projektille kuuluvia kustannuksia, joita ei kohdisteta projektille suoraan, vaan kohdistaminen tehdään välillisesti, sovittujen aiheuttamisperiaatetta noudattavien jakoperusteiden avulla. Projektin kustannusten jaottelussa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin tulee noudattaa organisaatiossa yleisesti käytettäviä periaatteita.
Välilliset kustannukset kohdistetaan projektille henkilösivukustannuskertoimen (hsk-kerroin) ja yleiskustannuskertoimen (yk-kerroin) avulla.
4.4.1 Välillisten kustannusten osoittaminen
Tekes hyväksyy henkilösivu- ja yleiskustannuskertoimet, kun
• kertoimet on laskettu rahoituksen saajan kirjanpitotietojen pohjalta
• kertoimien laskennassa on noudatettu rahoituksen saajaa koskevia säännöksiä ja ohjeita
• kertoimien laskennasta on esitetty tilintarkastajan lausunto (ei koske valtion kirjanpitoyksiköitä).
Rahoituksen saajan on toimitettava päivitetyt kertoimet Tekesiin vuosittain tilinpäätöksen jälkeen.
Jos rahoituksen saaja ei pysty luotettavasti laskemaan tai ei muusta syystä esitä kirjanpidosta johdettua kerrointa, Tekes hyväksyy hsk-kertoimen, joka on suuruudeltaan enintään 50 prosenttia projektin tehollisen työajan palkoista ja yk-kertoimen, joka on enintään 20 prosenttia projektin tehollisen työajan palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä.
4.4.2 Henkilösivukustannukset
Henkilösivukustannukset kohdistetaan projektille henkilösivukustannuskertoimen avulla. Yleensä hsk-kertoimena käytetään prosenttiosuutta projektille kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä.
Henkilösivukustannuskertoimella katettavia kustannuksia ovat muun muassa palkallisista poissaoloista kertyneet palkat, lomarahat sekä sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut ja muut vastaavat työnantajamaksut sekä näiden maksujen palautukset. Henkilösivukustannuskertoimeen on voitu sisällyttää myös muita henkilöstöstä aiheutuvia kustannuseriä (kuten työterveyshuollon ja työpaikkaruokailun kustannukset) siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty yleiskustannuksiin.
4.4.3 Yleiskustannukset
Yleiskustannukset kohdistetaan projektille yleiskustannuskertoimen avulla. Yleensä yleis- kustannuskertoimena käytetään prosenttiosuutta projektille kohdistettujen tehollisen työajan palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä.
Yleiskustannuskertoimella katettavia projektin kustannuksia voivat olla muun muassa hallinnon palveluista, koneiden ja laitteiden tukikelpoisista poistoista sekä tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset siltä osin, kun niitä ei käsitellä yleisten laskentaperiaatteiden mukaan välittöminä kustannuksina.
4.5 Matkakustannukset
Tekes voi hyväksyä projektille työtä tekevien henkilöiden kohtuulliset matkakustannukset. Kustannukset hyväksytään, kun matka on tarpeellinen projektin toteuttamiseksi, tiedon ja osaamisen hankkimiseksi projektin käyttöön tai saavutettujen tulosten levittämiseksi projektin tavoitteiden ja tulosten hyödyntämisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Matkat, jotka liittyvät kansainvälisten kumppaneiden kartoittamiseen tai kansainvälisen jatko- tai laajennusprojektin valmisteluun hyväksytään, jos kansainvälisen projektin valmistelu on sisällytetty projektisuunnitelmaan.
Projektisuunnitelmaan sisältyvät matkakustannukset voidaan hyväksyä voimassa olevien Verohallinnon määräysten mukaisesti:
• Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista
• Verohallinnon ohje työmatkakustannusten korvauksista verotuksessa
Tekes hyväksyy matkakustannukset rahoituksen saajaa koskevien muiden säännösten ja hallinnon määräysten mukaisina silloin, kun matkakustannusten korvaamisesta on annettu Verohallinnon päätöksistä ja ohjeista poikkeavia säännöksiä.
Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa.
4.6 Aine- ja tarvikekustannukset
Projektin toteuttamisen kannalta välttämättömät, tutkimusorganisaation ulkopuolelta ostetut aineet ja tarvikkeet hyväksytään projektin välittöminä kustannuksina laskutuksen mukaisesti. Sisäiset aine- ja tarvikeveloitukset tilitetään omakustannushintaisina.
Aine- ja tarvikekustannuksiin ei saa sisällyttää sellaisia kustannuseriä, jotka kuuluvat rahoituksen saajan kustannuslaskennassa välillisiin kustannuksiin. Tällaiset kustannukset korvataan yleiskustannuskertoimella.
4.7 Laiteostot
Tekes voi hyväksyä projektin välittömänä kustannuksena projektiin ostettavan tutkimuslaitteen hankintamenon, kun laite on pääosin projektin käytössä. Jos laitetta käytetään projektin lisäksi muussa toiminnassa, hankintameno hyväksytään siltä osin kuin laitetta käytetään projektissa. Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on projektin kestoaikaa pidempi, hankintamenosta hyväksytään projektin kestoajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä.
Tekesin tutkimusrahoitusta ei saa käyttää taloudelliseen toimintaan. Jos projektissa rahoitettua laitetta käytetään projektin aikana ennakoidusta poiketen myös taloudelliseen toimintaan, rahoituksen saajan on ilmoitettava siitä Tekesiin siltä osin kuin laitteen hankintaan on saatu Tekesin rahoitusta. Katso myös kohta 5 Projektissa syntyvät tulot.
Rahoituksen saajalla on oltava luotettava seuranta, jonka avulla rahoitetun laitteen käyttö taloudellisen ja muun kuin taloudellisen toiminnan kesken voidaan vaikeuksitta todentaa.
Tutkimuslaitteella tarkoitetaan sellaista laitetta tai tutkimuksessa käytettävää ohjelmistoa, joka on välttämätön projektin toteuttamisen kannalta.
Henkilökohtaisten tietokoneiden, matkapuhelinten ja muiden laajemmin käytössä olevien välineiden hankintamenoja ei voida sisällyttää laiteostoihin eikä muihin välittömiin kustannuseriin. Tällaiset kustannukset ovat luonteeltaan tutkimustoiminnan välillisiä kustannuksia, jotka sisältyvät yleiskustannuskertoimella tilitettäviin kustannuksiin.
Käytössä olevien tutkimus- yms. laitteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia Tekes hyväksyy kohdassa Yleiskustannukset tai kohdassa Muut kustannukset esitetyllä tavalla.
4.8 Ostetut palvelut
Projektin toteuttamisen kannalta tarpeelliset ostetut palvelut hyväksytään projektin välittöminä kustannuksina.
Ostettuihin palveluihin saa sisällyttää kustannukset ainoastaan sellaisesta hankinnasta, josta saatavat tulokset tulevat rahoituksen saajan omaan käyttöön ja joka on edellytys rahoituksen saajan oman tutkimusprojektin tulosten aikaansaamiseksi. Tällaisia palveluja ovat muun muassa ostettavat testaus- ja analyysipalvelut sekä selvitykset, jotka edesauttavat rahoituksen saajan oman projektin toteuttamista.
Projektin kustannusten tilintarkastuksesta aiheutuneet kustannukset ovat projektille hyväksyttäviä ostopalveluja.
Projektin tulosten kaupallistamisen valmisteluun liittyviä palveluiden ostoja ei saa tehdä mahdolliselta tulosten kaupallistajalta.
Ostettaviin palveluihin ei saa sisällyttää rahoituksen siirtoja kolmannelle osapuolelle. Yhteisprojektia ei saa muodostaa siten, että jonkin projektiosapuolen osuus esitetään rahoituksen saajan kustannusarviossa ostettuna palveluna.
4.9 Muut kustannukset
Kohtaan Muut kustannukset voidaan sisällyttää sellaiset projektista aiheutuneet välittömät kustannukset, joita ei voida sijoittaa mihinkään muuhun kustannuserään.
Muut kustannukset on aina eriteltävä kustannustilityksessä asiointipalvelun kohdassa Muut lisätiedot tai erillisellä liitteellä.
Jo olemassa olevien kalliiden erityislaitteiden tai -tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan usein suoraan kullekin laitteen tai tilan käyttäjälle. Kohdistus tehdään tuntiveloituk- sena tai muun käyttöä vastaavan perusteen mukaisesti. Tällaiset laitteiden ja tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä projektin välittöminä kustannuksina joko kohdassa Muut kustannukset tai jollakin muulla kustannusrivillä, joka paremmin vastaa rahoituksen saajan kirjanpidon ohjeita.
4.10 Kustannukset, joita ei hyväksytä
Myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää vastikkeettomiin menoihin kuten apurahoihin, lahjoituksiin, palkintoihin tai muihin vastaaviin rahasuorituksiin.
Myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää taloudellisen toiminnan kustannuksiin, edustuskuluihin eikä mainos- tai markkinointikustannuksiin. Edustuskuluilla ei tarkoiteta projektin toteuttamisen kannalta
tarpeellisia ja kohtuullisia neuvottelukuluja, kuten ohjausryhmän työpalavereissa tarjottavia kokoustarjoiluja. Edustuskulu on määritelty Verohallituksen yhtenäistämisohjeissa ja niissä annetussa tulkinnassa edustuskulujen ja neuvottelumenojen välisestä rajanvedosta (Verohallinnon ohje 18.8.2014 Edustusmenot tuloverotuksessa). Tarjoiluissa on noudatettava rahoituksen saajan omia määräyksiä kokoustarjoilun tasosta. Tekes hyväksyy tarjoilut ainoastaan siltä osin kuin katsoo kustannukset kohtuullisiksi.
Kustannuksia, joita ei hyväksytä, ei voida sisällyttää projektin välittömiin eikä välillisiin kustannuksiin.
5 Projektissa syntyvät tulot
Projektin hyväksyttävillä kustannuksilla ei ole tarkoitus tuottaa tuloja projektin kestoaikana.
Projektin tuloilla tarkoitetaan sellaisia vastikkeellisia rahavirtoja, jotka saadaan kerrytettyä suoraan projektin raportoiduilla kustannuksilla. Vastikkeellisista rahavirroista on kyse silloin kun rahoituksen saaja luovuttaa saamaansa rahaa vastaan välittömän vastikkeen. Tekesin rahoittamissa tutkimusprojekteissa projektin tuloja voi syntyä lähinnä sellaisissa projekteissa, joissa rahoitetaan laitehankintoja ja rahoituksen saaja saa ennakoidusta poiketen projektin toteuttamisaikana tuloja näiden laitteiden luovuttamisesta ulkopuolisen käyttöön.
Projektin kestoaikana saadut tulot vähennetään projektin hyväksyttävistä kustannuksista.
Tekesin rahoitusehtojen mukainen rahoittajille tarjottava ensisijainen neuvotteluoikeus projektin tuloksiin ei ole välitön vastike. Projektin kustannusten kattamiseksi muualta saatava vastikkeeton rahapanostus (yhteisrahoitus) ei ole tässä tarkoitettua tuloa vaan projektiin saatua rahoitusta.
6 Projektiin saatu ulkopuolinen rahoitus, omarahoitus ja saatu muu panostus
Projektiin saadulla ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan sellaista projektin kustannusten kattamiseksi saatua rahallista panostusta, jonka rahoituksen antaja on osoittanut juuri kyseistä projektia varten ja jota vastaan rahoittaja ei saa välitöntä vastiketta. Jos rahoittajalle luovutetaan välitön vastike, kyseessä on kohdan 5 tarkoittama projektin tulo tai rahoituksen saajan muu taloudellinen toiminta.
Projektin omarahoitusosuudella katettavaksi jää se osuus projektin kokonaiskustannuksista, jota vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta.
Projektiin saadulla muulla panostuksella tarkoitetaan projektin toteuttamisen kannalta välttä- mätöntä muuta kuin rahallista panostusta, kuten projektille vastikkeetta tehtyä työtä, luovutettuja laitteita tai ohjelmistoja. Projektin muuksi panostukseksi ei hyväksytä sellaista yrityksen tai muun osapuolen osoittamaa panostusta, joka tosiasiallisesti on projektissa tutkimuskohteena. Muu panostus tulee arvottaa euromääräisenä, mutta sitä ei sisällytetä projektin kustannusarvioon eikä rahoitussuunnitelmaan.
Projektin toteutunut rahoitus ja muu saatu panostus raportoidaan siten kuin kohdassa projektin raportointi Tekesille on määrätty.
7 Kansainvälinen tutkijaliikkuvuus
Tutkijaliikkuvuudesta on kysymys silloin, kun rahoituksen saajan työntekijä tekee osan projektin tutkimustyöstä Suomessa ja osan ulkomailla. Vaihtoehtoisesti ulkomailta voi tulla tutkija Suomessa tehtävään tutkimusprojektiin. Tekesin rahoittamassa liikkuvuudessa tulee olla kysymys aidosta projektia hyödyttävästä tutkimustyöstä.
Tekes rahoittaa vain sellaista tutkijaliikkuvuutta, josta syntyneisiin tuloksiin rahoituksen saaja saa vähintään tutkimuksellisen ja koulutuksellisen käyttö- ja hyödyntämisoikeuden korvauksetta ja maailmanlaajuisesti projektiin liittyvässä tutkimustoiminnassaan. Tutkija ei saa allekirjoittaa tutkijavaihto-/siirtosopimuksia ennen kuin rahoituksen saaja on antanut tutkijalle luvan allekirjoittaa sopimukset ja/tai sitoumukset vastaanottavan yhteisön kanssa.
Tekes korvaa rahoituksen saajalle tutkijaliikkuvuudesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin ne noudattavat rahoituksen saajaa koskevia säädöksiä ja näiden perustella organisaatiossa yleisesti noudatettavia ulkomaantyötä koskevia korvausperusteita. Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa.
FiDiPro -tutkijan on työskenneltävä Suomessa palvelussuhteessa rahoituksen saajaan vähintään neljä kuukautta vuoden kuluessa ja yhteensä vähintään 12 kuukautta projektin aikana.
8 Raportointi
Rahoituksen saaja raportoi projektin edistymistä Tekesin asiointipalvelussa. Myös projektille kohdennetut kustannukset, rahoitus ja tulot raportoidaan verkossa. Tilityksen liitteenä toimitetaan palkkaerittely (T4). Tammi- ja syyskuussa toimitettavat raportit ovat pakollisia. Rahoituksen saaja voi toimittaa raportin halutessaan myös toukokuussa.
Ensimmäiseen raporttiin on liitettävä ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen pöytäkirja. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi, että ohjausryhmä on vahvistanut projektisuunnitelman,
kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman päätöksen mukaisena. Pöytäkirjaan on kirjattava myös ohjausryhmän kokoonpano. Jos projektisuunnitelmaan tai kustannusarvioon on tullut muutoksia rahoituspäätöksen jälkeen, niistä on tehtävä muutoshakemus.
Lopputilityksen yhteydessä on toimitettava lisäksi tarkastusraportti (ks. kohta 9). Valtion virastoilta ja laitoksilta ei palkkaerittelyä eikä tarkastusraporttia vaadita.
Kustannustilityksen hyväksyjällä on oltava rahoituksen saajan puolesta oikeus hyväksyä raportoitavat kustannus- ja rahoitustiedot, joiden perusteella Tekes maksaa rahoitusosuutensa. Tietojen lähettäjällä on oltava oikeus toimittaa tiedot Tekesin asiointipalvelussa.
Tekesin rahoitus edellyttää projektin ohjausryhmään osallistuvien yritysten suunnitellun rahoitusosuuden toteutumista. Toteutuminen on raportoitava vähintään vuosittain tammikuun raportoinnin sekä loppuraportin yhteydessä.
Projektin toteutunut rahoitus esitetään kirjanpidon mukaisesti ja eriteltynä kuten hyväksytyssä rahoitussuunnitelmassa. Jos rahoitus ei toteudu projektin etenemisen tahdissa, rahoituksen saajan on annettava siitä selvitys. Jos ohjausryhmässä mukana olevien hyödyntäjätahojen suunniteltu rahoitusosuus ei toteudu, Tekes arvioi projektin tulosten hyödynnettävyyttä ja projektin vaikuttavuutta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Harkinnan perusteella projektin kustannusarviota voidaan supistaa tai projekti voidaan keskeyttää.
Jos yritys tai muu osapuoli on antanut projektin käyttöön rahoituksen sijasta projektin toteuttamisen kannalta muuta välttämätöntä panostusta, kuten työtä, laitteita tai ohjelmistoja, tämän panostuksen toteutumista on seurattava ohjausryhmässä. Panostuksen toteutuminen on dokumentoitava tarkoituksenmukaisella tavalla.
Rahoituksen saajan on raportoitava kaikki projektille kuuluvat kustannukset viimeistään lopputilityksessä. Jos kustannusarvion kustannuslajikohtaiset enimmäismäärät olennaisesti ylittyvät, rahoituksen saajan on haettava kustannusarvion muutosta (ks. kohta 14). Kun loppuraportti on hyväksytty, projektille ei voi esittää enää lisää kustannuksia.
Väliraportin perusteella alustavasti hyväksytyt kustannukset käsitellään uudestaan loppuraportoinnin yhteydessä. Tekes hyväksyy kustannukset lopullisesti vasta sen jälkeen, kun se on saanut tilintarkastajan tarkastusraportin.
Loppuraportoinnin yhteydessä Tekesille on toimitettava myös erillinen vapaamuotoinen sisältöraportti, jossa kuvataan laajasti projektin keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Loppuraportti on julkinen, joten siihen ei tule sisällyttää salassa pidettäviä tietoja. Tulosten raportoinnin kannalta olennainen tieto, johon sisältyy myös liikesalaisuuksia, tulee esittää erillisessä, ei julkaistavassa liitteessä.
9 Tilintarkastajan tarkastusraportti
Muiden kuin valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten on toimitettava lopputilityksen yhteydessä ulkopuolisen riippumattoman tilintarkastajan tarkastusraportti, jos projektin rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannusarvion loppusumma on yli 500 000 euroa. Tarkastusraportti koskee koko projektin kestoaikaa. Määrämuotoinen raporttipohja löytyy Tekesin verkkosivuilta.
Tarkastuksessa tilintarkastajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko projektikirjanpito ja työajanseuranta toteutettu näiden ehtojen mukaisesti ja onko jäljitettävyysketju aukoton. Tilintarkastajan on otettava kantaa projektin ulkopuolisen rahoituksen toteutumiseen ja arvioitava hankintasäännösten noudattamista.
Tekesillä on oikeus luovuttaa tarkastusraportti muille viranomaisille rahoituksen valvontaa varten.
Tilintarkastajan tarkastusraporttia ei tarvitse toimittaa, jos projektin rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannusarvion loppusumma on enintään 500 000 euroa. Tekesillä on oikeus kuitenkin tarvittaessa pyytää tarkastusraportti myös näistä projekteista.
10 Rahoituksen maksaminen
Tekes maksaa rahoituksen hyväksyttyjen raporttien ja kustannustilitysten perusteella.
Rahoitus maksetaan pankkitilille, jonka rahoituksen saaja on ilmoittanut Tekesin kirjaamoon. Ilmoituksen tekee talousjohtaja tai muu henkilö, jolla on tähän oikeus organisaation työjärjestyksen mukaan.
Vähintään 10 prosenttia myönnetystä rahoituksesta maksetaan vasta loppuraportin hyväksymisen jälkeen edellyttäen, että projektille on kertynyt riittävästi hyväksyttäviä kustannuksia.
Viimeinen rahoituserä on haettava Tekesiltä loppuraportoinnin ja -tilityksen yhteydessä. Tämän jälkeen haettavaa rahoitusta ei makseta.
Oikeus myönnettyyn rahoitukseen tai sen osaan raukeaa, jos rahoituksen saaja ei toimita raportteja tai pyydettyjä lisätietoja rahoituspäätöksessä ilmoitettuun tai Tekesin erikseen antamaan määräpäivään mennessä. Tekes perii myös jo maksetun rahoituksen takaisin korkoineen.
Tekesillä on oikeus jättää väliraportin yhteydessä rahoitus maksamatta, jos maksettava summa jää pieneksi verrattuna koko rahoituksen määrään.
11 Yhteisprojektit
Yhteisprojektissa useampi kuin yksi organisaatio osallistuu projektissa tehtävään työhön raportoivana ja tilittävänä osapuolena.
11.1 Projektin raportointi ja kustannusten tilittäminen
Yhteisprojektin osapuolet toimittavat Tekesiin raportin oman työnsä edistymisestä rahoituspäätöksen mukaisen aikataulun ja yleisten ehtojen mukaisesti. Projektin edistymisen ja kustannusseurannan lisäksi osapuolet raportoivat, miten yhteistyö on projektissa toteutunut. Muutokset projektisuunnitelman mukaiseen yhteistyöhön tulee hyväksyttää Tekesissä.
Kukin osapuoli tilittää oman projektinsa kustannukset.
11.2 Hyväksyttävät kustannukset
Kustannuksiin voidaan hyväksyä ostopalvelua saman yhteisprojektin rahoitusta saavalta toiselta osapuolelta ainoastaan silloin, kun luovutettu ostopalvelu on palvelun myyjälle liiketoimintaa, eikä myyjän Tekesille tilittämää omaa t&k&i-toimintaa.
11.3 Rahoituksen maksaminen
Yhteisprojekteissa rahoitus maksetaan pääsääntöisesti samanaikaisesti kaikille osapuolille. Rahoituksen maksaminen voidaan keskeyttää kaikkien osapuolien osalta, jos projektisuunnitelman mukainen yhteistyö jää toteutumatta yhden osapuolen rahoituspäätöksen tai yleisten ehtojen vastaisen toiminnan vuoksi.
11.4 Tekesin tiedonanto-oikeus
Tekesillä on oikeus ilmoittaa projektin muille osapuolille asioista, jotka vaikuttavat yhteistyön toteuttamiseen ja/tai rahoituksen maksamiseen. Asiakasta kuullaan ennen ilmoitusta.
12 Jaksorahoitteiset projektit
Jaksorahoitteinen projekti tarkoittaa tutkimusprojektia, jota rahoitetaan useammassa kuin yhdessä jaksossa ja useammalla kuin yhdellä rahoituspäätöksellä. Rahoituspäätöstä tehtäessä otetaan huomioon projektia koskeva kokonaissuunnitelma. Projektille annetaan diaarinumero, joka pysyy samana koko projektin kestoajan.
Rahoituspäätösilmoituksessa ilmoitetaan ajanjakso, johon rahoituspäätös kohdistuu, kyseiselle jaksolle myönnetty tutkimusrahoitus sekä tutkimustyön suunniteltu kokonaiskestoaika. Lisäksi ilmoitukseen kirjataan suunnitelma tarvittavasta Tekesin rahoituksesta.
Tulevat jaksorahoituspäätökset harkitaan erikseen edellisen kauden jaksoraportin perusteella (uutta hakemusta ei tarvita). Keskeinen peruste myönteiselle jaksorahoituspäätökselle on projektin edistyminen, joten on myös mahdollista, ettei jaksorahoitusta myönnetä.
12.1 Rahoituspäätöksen hyväksymisilmoitus
Rahoituspäätöksen hyväksymisilmoitus toimitetaan ainoastaan ensimmäistä jaksoa koskevan rahoituspäätöksen vastaanottamisen jälkeen.
Seuraavien jaksojen alussa rahoituksen saajan tulee kuitenkin toimittaa Xxxxxxxx seuraavaa jaksoa koskevat ohjausryhmän vahvistama kumulatiivinen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Jos projektiin saadaan mukaan uusia yritysosapuolia, rahoituksen saajan on huolehdittava, että kukin uusi yritysosapuoli toimittaa yrityksen vahvistuksen projektiin osallistumisesta.
12.2 Projektin raportointi
Jaksoraportointi sisältää Julkisen tutkimuksen raportin (Jaksorahoitusraportti) ja kustannustilityksen. Julkisen tutkimuksen raportissa on annettava selvitys projektin etenemisestä, tuloksista sekä projektin tulevaisuuden näkymistä. Jaksoraportointiin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa Tekesiin rahoituspäätöksessä olevan aikataulun mukaisesti.
Kustannustilityslomakkeessa tulee ilmoittaa sekä tilityskauden toteutuneet kustannukset että kumulatiiviset kokonaiskustannukset jaksorahoitteisen projektin koko kestoajalta.
Jos Tekesin projektille myöntämä rahoitusosuus muuttuu jakson vaihtuessa, asiakkaan on, tilittäessään yhtä aikaa kahta eri jaksoa, laadittava kummaltakin jaksolta erilliset kustannustilityksensä. Aikaisempaan jaksoon kohdistuva lopputilitys ja jälkimmäiseltä jaksolta tehty ensimmäinen tilitys esitetään siis erillisillä tilityksillä. Tekesin rahoitusosuus kummaltakin jaksolta lasketaan kyseisen jakson rahoituspäätöksessä mainitun rahoitusprosentin mukaisen.
Jaksoraportoinnin tarkoituksena on seurata jaksorahoituspäätöksellä rahoitetun projektin edistymistä ja tulosten hyödyntämismahdollisuuksien kehittymistä. Jaksoraportin hyväksyy
projektin vastuullinen johtaja. Raportin perusteella Xxxxx päättää projektille mahdollisesti myönnettävästä seuraavan jakson rahoituksesta.
12.3 Jatkoajan hakeminen
Kokonaisprojektille mahdollisesti tarvittavaa jatkoaikaa haetaan vain kerran, viimeistään kaksi kuukautta ennen projektin viimeisen rahoitusjakson päättymistä. Mikäli jaksojen välisiä päättymis- tai aloitusajankohtia halutaan muuttaa, rahoituksen saajan tulee tehdä niistä aikataulun muutoshakemus Tekesille.
13 Jälkiraportointi
Tekes seuraa projektien vaikuttavuutta myös niiden päättymisen jälkeen. Tekes lähettää rahoituksen saajalle jälkiraportointilomakkeen noin kolme vuotta projektin päättymisestä. Jälkiraportointi on osa projektin raportointia, johon rahoituksen saaja sitoutuu.
14 Muutokset
14.1 Projektimuutokset
Rahoituksen saajan on haettava Tekesiltä etukäteen lupaa, jos projektin eteneminen poikkeaa suunnitelmasta:
• muutokset projektisuunnitelmassa
• kustannuslajimuutokset
• aikataulumuutokset
• raportointipäivän siirto
• projektin vastuullisen johtajan vaihtaminen.
Rahoituksen saajan pitää ilmoittaa Tekesille välittömästi muista merkittävistä muutoksista projektissa, esimerkiksi jos projektin toteutuksen kannalta keskeiset henkilöresurssit muuttuvat.
Muutoshakemuksena voi käyttää Tekesin verkkosivuilta saatavaa projektimuutoslomaketta.
14.2 Rahoituspäätöksen siirtäminen
Jos rahoituksen saaja haluaa projektin aikana siirtää rahoituspäätöksen kolmannelle osapuolelle, siihen on saatava Tekesin kirjallinen suostumus. Ennen siirtoa alkuperäisen rahoituksen saajan on raportoitava ja tilitettävä oma osuutensa projektista. Tilintarkastajan on annettava tilitetyistä kustannuksista tarkastusraportti kun siirto koskee muun kuin valtion budjettitalouden viraston tai laitoksen rahoituspäätöstä.
15 Tuloksiin liittyvät oikeudet ja tulosten julkisuus
15.1 Julkisuus
Projektin tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen. Rahoituksen saajan on levitettävä tuloksia aktiivisesti, syrjimättömästi ja laajasti.
Tekes edellyttää julkisissa tutkimusprojekteissa avointa julkaisemista. Projektin tutkimus- suunnitelman tulee sisältää julkaisusuunnitelma, jossa avoin julkaisu on otettu huomioon. Suosittelemme käyttämään oman organisaation ohjeistusta avoimesta julkaisemisesta. Artikkeli voidaan julkaista myös avoimesti open access -julkaisusarjassa, jolloin julkaisija vastaa artikkelin avoimesta saatavuudesta.
Xxxxxxxxxxxxxxx kanssa verkottuneessa tutkimusprojektissa asiassa on kuultava projektin ohjausryhmää. Jos tuloksia siirretään projektin aikana hyödynnettäväksi projektin ulkopuolelle, tulokset ovat pääsäännöstä poiketen julkaistava projektin kuluessa välittömästi luovutuksen jälkeen.
Rahoituksen saajan on sovittava projektiin osallistuvien yritysten ja muiden organisaatioiden (osapuolet) kanssa projektinaikaisesta luottamuksellisuudesta ja salassapidosta. Tulosten salassapitoa voidaan jatkaa projektin päättymisen jälkeen, tai milloin tuloksia siirretään kesken projektin, siirron jälkeen kohtuullisen ajan hyödyntämistoimien valmistelua ja mahdollisia suojaamistoimia varten. Muita tuloksia kohdellaan pääsäännön mukaan. Erityisissä poikkeustapauksissa ja milloin laki tai muut viranomaismääräykset sitä edellyttävät, julkisen tutkimuksen tulos voidaan pitää kokonaan salassa. Tämä edellyttää Tekesin ja rahoituksen saajan yhteistä perusteltua päätöstä.
Rahoituksen saajalla on velvollisuus huolehtia tutkimuksessa syntyvästä aineistosta siten, että projektin tavoitteet voidaan saavuttaa. Tätä velvollisuuttaan varten rahoituksen saajan tulee huolehtia projektiin liittyvien tausta-aineistojen, projektissa syntyvien tutkimusaineistojen ja tiedon sekä tulosten hallinnoinnista tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta projektista aikaansaatavaa tietoa ja tuloksia voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää jatkossa.
Projektisuunnitelmassa tulee olla aineistonhallintasuunnitelma, jossa kuvataan
• miten ja millaista tutkimusaineistoa/dataa kerätään ja/tai uudelleen hyödynnetään
• missä muodossa tutkimusaineisto/data on, ja kuinka varmistetaan ja dokumentoidaan tutkimusaineiston laatu
• miten aineisto säilytetään ja suojataan (myös pitkäaikaissaatavuuden näkökulmasta)
• millaiset ovat aineiston omistus- ja käyttöoikeudet
o kuinka IP-asioita hallitaan ja huolehditaan luottamukselliseen tutkimusaineistoon liittyvistä kysymyksistä
• muun kuin luottamuksellisen ja suojattavan tutkimusaineiston osalta: miten aineiston myöhempi käyttö mahdollistetaan ja miten se mahdollisuuksien mukaan voidaan avata muiden käyttöön.
15.2 Omistusoikeus
Tuloksen omistaa sen aikaansaanut osapuoli. Jos tulos aikaansaadaan yhdessä, osapuolten tulee sopia keskenään tuloksen omistuksesta, käyttöoikeudesta sekä tuloksen hyödyntämisestä näiden rahoitusehtojen mukaisesti. Omistajalla on oikeus päättää tuloksen suojaamisesta ja luovuttamisesta.
Rahoituksen saajan on huolehdittava, että sen työntekijöiden projektissa aikaansaamien tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet siirtyvät sille lain mukaisesti tai erillisillä siirtosopimuksilla. Tuloksista, joihin kohdistuu tekijänoikeuksia, ovat siirrettäviä tietokannat sekä tietokoneohjelmat.
Yksittäistapauksissa liittyen kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen rahoituksen saaja voi, ennen tutkijaliikkuvuuden toteutumista ja projektin muita osapuolia kuultuaan hyväksyä tutkijaliikkuvuuteen liittyvän sopimuksen, jonka mukaan ulkomailla aikaansaadun tuloksen omistusoikeus ei siirry rahoituksen saajalle. Vähimmäisvaatimus tutkijaliikkuvuuteen liittyviin sopimuksiin määritellään edellä kohdassa 7.
15.3 Hyödyntäminen
Tavoitteena on tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen kotimaisessa elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rahoituksen saajan on neuvoteltava tulosten hyödyntämisestä muiden projektin osapuolten kanssa. Tulosten hyödyntämismahdollisuuksia on tarjottava ensisijaisesti Suomessa toimiville yrityksille. Tutkijan intressiyritystä kohdellaan tulosten hyödyntämisestä päätettäessä objektiivisesti ja samoin kuin muitakin yrityksiä ottaen huomioon projektin vastuullista johtajaa koskevat kohdassa
2.2 mainitut esteet.
Projektissa syntyviä tuloksia voi siirtää hyödynnettäväksi kesken projektin. Ottaen huomioon mitä tulosten julkisuudesta on näissä rahoitusehdoissa määrätty, tämä tulosten siirto voi tarkoittaa estettä alkuperäisen projektin tavoitteiden saavuttamisessa ja johtaa tutkimusprojektin keskeyttämiseen.
15.4 Teollis- ja tekijänoikeuksien luovutus
Rahoituksen saajan tulee saada tulosten omistus- ja käyttöoikeuksia luovuttaessaan yrityksiltä teollis- ja tekijänoikeuksista käypää hintaa vastaava korvaus. Korvaus tulee määritellä läpinäkyvällä ja objektiivisella tavalla ja korvausta määriteltäessä voidaan ottaa huomioon yritysten panostukset projektiin.
Rahoituksen saaja voi sopia tutkimustulosten sijoittamisesta alkaviin yrityksiin tai uusiin liiketoimintoihin, milloin katsoo saavuttavansa tällä tavoin itselleen riittävän ja täysimääräisen hyödyn oikeuksien luovuttamisesta.
Rahoituksen saajan on huolehdittava, että luovutussopimukset eivät ole ristiriidassa rahoituksen saajaa koskevien säännösten, Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön, erityisesti Euroopan komission tiedoksiantona tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen puitteiden kanssa (2014/C 198/01).
15.5 Ensisijainen neuvotteluoikeus tulosten hyödyntämisestä
Ellei projektissa toisin sovita, elinkeinoelämän kanssa verkottuneessa tutkimusprojektissa rahoituksen saajan on tarjottava neuvotteluja tulosten hyödyntämisestä viimeistään neljän kuukauden kuluessa projektin päättymisestä tasavertaisesti yrityksille, jotka ovat rahoittaneet projektia tai luovuttaneet projektin käyttöön muuta projektin toteuttamisen kannalta välttämätöntä panostusta, kuten työtä, laitteita tai ohjelmistoja. Tässä tarkoitettu muu panostus ei pääsääntöisesti voi olla toteutettavan projektin tutkimuskohteena.
Rahoituksen saajan on varattava ensisijaisiin neuvotteluihin oikeutetuille kohtuullinen aika antaa vastauksensa tarjoukseen. Sääntöä sovelletaan myös tilanteissa, joissa tuloksia siirretään hyödynnettäväksi kesken projektin. Projektityypeissä tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa sekä strategiset tutkimusavaukset yrityksillä ei ole ensisijaista neuvotteluoikeutta tulosten hyödyntämiseen.
16 Rahoituksen saajan tiedonantovelvollisuus
Projektin valvomiseksi rahoituksen saajan tulee antaa Tekesille rahoituspäätöksen ehtojen noudattamisesta ja projektin toteuttamisesta sekä projektin toteuttamiseen vaikuttavista muutoksista oikeat ja riittävät tiedot.
17 Projektin tarkastukset muille kuin valtion virastoille ja laitoksille
Tekesillä on oikeus suorittaa rahoituksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Tekes voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan näitä tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi Tekesin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.
Tarkastusoikeus on voimassa kymmenen vuoden ajan projektin viimeisestä maksuerästä. Projektin asiakirjat ja muu projektin valvonnan ja tarkastuksen kannalta tarpeellinen aineisto on säilytettävä vähintään yhtä kauan. Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.
Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja tilintarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin tiloihin, joilla voi olla merkitystä rahoituksen myöntämiselle ja käytön valvonnalle.
Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa kaikkia rahoituksen saajia.
18 Maksatuksen ja rahoituksen keskeyttäminen ja takaisinperintä
18.1 Soveltaminen
Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan muihin kuin valtion virastoihin ja laitoksiin. Valtionlaitosten on rahoituksen käytössä noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita sekä hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen osalta kuitenkin noudatetaan soveltuvin osin valtionavustuslain 19 – 22 §:n ja 26 §:n mukaisia periaatteita kaikkiin tutkimusorganisaatioihin liittyen toimenpiteisiin, jotka katsotaan tarpeellisiksi projektien toteuttamiseksi rahoituspäätöksen mukaisesti.
18.2 Maksatuksen väliaikainen keskeyttäminen
Tekes voi määrätä rahoituksen maksamisen väliaikaisesti keskeytettäväksi, jos
• on perusteltua aihetta epäillä, että rahoituksen saaja laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa tai käyttää rahoitusta rahoituspäätöksen vastaisesti
• ne perusteet, joilla rahoitus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi projektisuunnitelmasta poikkeaminen ilman Tekesin antamaa kirjallista suostumusta
• Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.
Jos keskeytyksen syitä ei korjata keskeytyspäätöksessä määrätyssä ajassa, Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin- perittäväksi.
18.3 Tutkimusprojektin rahoituksen keskeyttäminen
Tekesillä on oikeus lopettaa projektin rahoittaminen, mikäli sen tavoitteessa, edistymisessä tai olo- suhteissa on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei projektin rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena.
Keskeyttäessään rahoituksen Tekes hyväksyy keskeyttämishetkeen mennessä syntyneet, tutkimusprojektin suunnitelmanmukaiset kustannukset.
18.4 Rahoituksen palauttaminen
Rahoituksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa rahoitus tai sen osa. Jos palautettava määrä on alle 10 euroa, se saadaan jättää pa- lauttamatta. Rahoituksen saajan on otettava yhteyttä Tekesiin ennen rahoituksen palauttamista.
Milloin Tekes purkaa rahoituspäätöksen, rahoituksen saaja on velvollinen Tekesin vaatimuksesta palauttamaan rahoituspäätöksen perusteella saamansa rahoituksen kokonaan tai osittain.
18.5 Rahoituksen takaisinperintä
Tekes määrää rahoituksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun rahoituksen takaisin- perittäväksi korkoineen valtionavustuslain 21 §:n mukaisissa tilanteissa. Koronmaksuvelvollisuus ei koske valtion virastoja ja laitoksia. Tekesillä on lisäksi oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin perittäväksi valtionavustuslain 22 §:n mukaisissa tilanteissa.
Tekes voi määrätä rahoituksen takaisinperittäväksi, jos rahoituksen saaja on laiminlyönyt hankkia näiden ehtojen mukaisesti vaadittavan luvan Tekesistä tai jos rahoituksen saaja poikkeaa merkittävästi projektisuunnitelmasta. Tekes voi vähentää palautettavan tai takaisin perittävän rahoituksen muusta rahoituksen saajalle myönnetystä rahoituksesta.
19 Tulkintajärjestys
Mikäli rahoituspäätöksen ja sen liitteiden välillä on olemassa ristiriita, noudatetaan seuraavaa tulkintajärjestystä
1) rahoituspäätös ja sen erityisehdot
2) yleiset ehdot
3) kustannusarvio
4) projektisuunnitelma
5) rahoitushakemus ja sen liitteet sekä
6) muut rahoituspäätöksen tekemisen kannalta oleelliset dokumentit.