VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimi- henkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä maini- tuissa tehtävissä:

− asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

− toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

− yritysmyynti (palkkaliite Y),

− sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

− viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

− varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkintä:

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

2. Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihen- kilöä, ellei toisin sanota.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työnte- kijöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tar- peen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisesti. Työsopimus toimitetaan työntekijälle. Pyynnöstä työsopimus toimitetaan kirjallisessa muodossa.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja

määräaikaisuuden peruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta al- kavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopi- muksen 25 §:n 17 momentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenteri- vuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisim- man lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtosopimuk- sen 47 §:n mukaisesti työskentelyalueen määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työskentelyalue ulottuu yhtä useamman luot- tamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijän työsopimukseen sovitaan työpaikaksi työkokonaisuus ja siihen kuuluvat osat, jos työntekijä säännöllisenä työaikana säännöllisesti työskentelee tällä alueella. Osa-aikaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän työsopimuksen työajaksi sovitaan vähintään tietty tuntimäärä kahden kalenteriviikon tai sitä vähemmän voimassa olevaksi sovitun työsopimuk- sen kestoajan pituisena aikana.

6. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

7. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luotta- musmiehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työaika, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

8. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräai- kaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraa- via määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväis- luonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa ole- vaksi.

9. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättö- mänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yh- denjaksoisena.

10. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työntekijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

11. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnteki- jöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyönteki- jöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityk- sessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan pal- veluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoi- hin.

Etätyö

12. Etätyöstä on sovittava työntekijän kanssa kirjallisesti. Etätyösopimusta sovitta- essa on otettava huomioon, mitä Etätyötä koskevassa puitesopimuksessa ja sen täytäntöönpanoa koskevassa keskusjärjestöjen sopimuksessa on sovittavista asioista todettu.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen hen- kilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoi- tusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatku- nut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n

mukaisesti sopien voidaan lomautusilmoitusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai eri- koistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌‌‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokau- dessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtoso- pimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia työajan tehtäväkohtaisesti olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Sanomalehdenjakelutyössä kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

3. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 47 a

§:ssä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Keskimääräinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Varastotyössä tasoittumisjakson pituus on enintään 26 kalenteriviikkoa.

4. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

5. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia.

6. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vä- himmäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyt- tää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

7. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 ka- lenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Kuljetustyössä työvuoron pituus voi olla enintään 13 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työ- aika viikkoa kohti on työsopimukseen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pi- dempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta mak- setaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laadittava työaikalain (872/2019) 29 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti keskimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamus- miehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esit- tää siitä mielipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainva- paan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloai- kaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon ve- roista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-aikai- sella työntekijällä työsopimuksen mukainen työaika.

5. Sanomalehdenjakelutyössä 4 momentissa tarkoitettua osa-aikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työkokonai- suutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttu- essa työsopimuksessa sovittu työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− helatorstai,

− juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− jouluaatto,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöl- listä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopi- muksen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle arkipy- häpäivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittumisjakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

5. Työajan lyhennys tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle korvataan maksamalla työntekijälle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keski- määräinen päiväpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolo- päivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työnte- kijän työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

Soveltaminen sanomalehdenjakelutyössä

6. Sanomalehdenjakelutyössä tätä pykälää ei sovelleta.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työviikko voi olla myös 6-päiväinen.

Yötyö

3. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

4. Varastotyössä yötyötä voidaan teettää työaikalain (872/2019) 8 §:n mukaisesti. Sen lisäksi työntekijä voi suostuessaan olla klo 23-06 välisenä aikana työssä, joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi.

Liukuva työaika

5. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perus- teista, joita noudattamalla työnantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen so- pia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

6. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Säännöllisen työ- ajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 20 tuntia ja alitusten enimmäis- kertymä enintään 10 tuntia.

7. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työ- ajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvol- linen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokoh- teessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mu- kaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kul- jetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suoritus- paikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

TYÖVUOROT

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voi- daan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoro- luettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 1.2.2022 lukien 7,47 euroa sekä yli kahden tunnin ajalta 1.2.2022 lukien 13,87 euroa.

Lisät kuljetustyössä

3. Kuljetustyössä työntekijän ollessa vieraalla paikkakunnalla hänelle maksetaan kahteen osaan jaetun työvuoron väliin jäävältä vapaa-ajalta odotusaikalisänä enintään kahdelta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa ilman olosuhdelisiä vas- taava korvaus. Korvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palk- kaa tai muita vastaavia etuuksia laskettaessa. Jos työntekijälle kuljetustyössä maksetaan odotusaikalisää, hänelle maksetaan sen lisäksi työhönsidonnaisuus- lisää, jos jaetun työvuoron väliin jäävien osien välinen aika on yli kahden tunnin.

Työvuorot postinjakelutyössä

4. Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työvuorot on suunniteltava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin ja- kelureitillä tehtävää työtä. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sopia toisin postinjakelutyön sisällöstä.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset le- poajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa en- nen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edel- lyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunval- vojien nähtävillä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työvuoroluettelo tehdään kahden kalenteriviikon pituiselle työjaksolle.

3. Varastotyössä työvuoroluettelo tehdään viikon työjaksolle tai keskimääräistä työaikaa käytettäessä neljälle kalenteriviikolle tai sitä lyhyemmälle vähintään vii- kon pituiselle työjaksolle.

4. Kuljetustyössä työvuoroluetteloon on merkittävä 13 § 1 momentissa tarkoitettu päivittäinen lepoaika sekä ajo- ja lepoaika-asetuksessa määrätyt tauot.

5. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluet- teloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään vii- koittainen työaika, ja osa-aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työ- aika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

6. Sanomalehdenjakelutyössä osa-aikaiselle työntekijälle merkitään poissa- oloajan työajaksi työsopimuksen mukaisen työajan sijasta ensisijaisesti työnteki- jälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovittu työaika.

7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluette- loehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluet- telon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta. Työvuorolu- ettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

Työvuoroluettelon muuttaminen

8. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi so- pia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työn- tekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan aino- astaan työaikalain 35 § 2 momentin mukaisin perustein (605/1996, viittausmääräys).

LEPOAJAT ‌

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteet- tömästi poistua työpaikalta.

2. Jos työaika kuljetustyössä on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annet- tava 1 momentissa tarkoitettu lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työn- tekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpai- kalta. Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta, jos ajoneuvo on mahdollista

lukita ja jättää asianmukaiseen ajoneuvojen säilytyspaikkaan, vaikka ajoneuvo ei ole työntekijän jatkuvan silmälläpidon alaisena.

3. Kuljetustyössä kuljettajan tulee siirtää työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen lepoajan alkamista ja siirtää ajoneuvo sopivaan pysähdyspaikkaan siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöiden, ajoneuvon tai kuorman turvallisuuden varmista- miseksi, jos hän ei siten vaaranna liikenneturvallisuutta. Tässä tarkoitetusta työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen lisä- tai ylityön korvaus.

Kahvitauko

4. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

5. Kuljetustyössä työvuoroja suunniteltaessa työntekijälle on varattava todellinen mahdollisuus nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita työajan pituudesta riippumatta.

6. Varastotyössä työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on alle 6 tuntia ja kahteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on yli 6 tuntia. Jos kahden kahvitauon antaminen vaikeuttaa töiden järjestelyjä, annetaan yksi pi- dempi kahvitauko.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain (872/2019) 25 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokau- silevon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yh- deksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a) ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamus- miehen suostumuksella,

b) kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluette- lon mukaisen työvuoron, tai

c) asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työ- aika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista ka- lenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1 momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a) jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

b) hätätyössä,

c) jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapauttamista, tai

d) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aika- naan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tun- tien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson tai työntekijän kanssa so- vitun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksettavalla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mukainen yksinkertainen tuntipalkka.

5. Sanomalehdenjakelussa kuutena päivänä viikossa tehtävässä työssä viikoittai- nen vapaa-aika voi 1 ja 2 momenteista poiketen olla vähintään 24 tuntia viikossa. Joka seitsemännen viikon aikana voi 7+1 -työvuorokierrossa olevalla työntekijällä kuitenkin olla seitsemän työpäivää.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN ‌

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopi- muksen 5 §:n mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Koko- aikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

3. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus lisätyöstä määräytyy sanomalehdenjake- lua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityö

4. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännöl- liseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

5. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vah- vistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan.

6. Sanomalehdenjakelutyössä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa osa palkkausta muodostuu sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D perusteella, osa-ai- kaisen sanomalehdenjakajan ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa

vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen viikoittaisen säännöllisen työajan. Edellä sanotun ylityön lisäksi ylityötä on työajan tasoittumisjakson aikana muutoin tehty työ, jonka määrä ylittää työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumisjakson säännöllisen työajan kokonais- tuntimäärän.

Ylityökorvaus

7. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittä- viltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Ylityötä ei korvata 7 momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 9 ja 10 mo- menteissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

9. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seu- raavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

10. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä teh- dystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukai- nen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä työeh- tosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työaikaa vastaavasti.

Ylityökorvaus sanomalehdenjakelutyössä

11. Sanomalehdenjakelutyössä edellä 6 momentissa tarkoitetulle työntekijälle mak- setaan korvauksena ylityöstä sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ylittäviltä neljältä ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtun- neilta 100 % korotettu palkka. Ylityönä korvataan myös työ, joka työajan tasoittu- misjakson aikana ylittää työehtosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittu- misjakson säännöllisen työajan kokonaistuntimäärän, jos sitä ei ole aikaisemmin ylityönä korvattu. Ylityön korvaamisen perusteet ja korvauksen määrä määräyty- vät tarkemmin sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla ta- valla.

Ylityökorvaus varastotyössä

12. Varastotyössä korvauksena vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työvuoroluet- teloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksena viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kyseisen viikon säännöllisen kokoaikaisen viik- kotyöajan ylittävästä työstä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Viikoit- taista ylityökorvausta laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan veroisena pidetään myös palkallista poissaoloa hyväksyttävästä syystä.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

13. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta

vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

14. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain (872/2019) 18 §:n työajan enimmäismääräien tarkastelujaksona käytetään yksin- omaan kalenterivuotta

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tun- nilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyölisää maksetaan sanomalehden- jakelutyössä vain tuntipalkalla korvattavasta työstä.

Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 9.00 asti. Sanomalehdenjakelutyössä yötyön jatkotunnit korvataan yötyöli- sällä vain tuntipalkalla korvattavassa työssä.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello 06.00 seuraavissa tapauksissa:

a) yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtä- väksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä, tai

b) yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa- aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi.

5. Sanomalehdenjakelutyöstä muuhun tämän työehtosopimuksen mukaiseen teh- tävään siirtyvälle työntekijälle ei makseta sanotusta muusta työstä 3 momentin mukaista yötyölisää.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa ilta- ja yötyölisä ja sanomalehdenja- kelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotus joustova- paaksi.

18 § Lauantaityökorvaus ‌

Lauantaityökorvaus

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lau- antaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta mak- setaan sunnuntaityökorvausta.

3. Varastotyössä arkilauantaina kello 13.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvausta pääkaupunkiseudulla 1.2.2022 lukien 5,94 eu- roa tunnilta sekä muualla 1.2.2022 lukien 5,74 euroa tunnilta.

4. Sanomalehdenjakelutyössä ei makseta lauantaityökorvausta.

5. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa lauantaityökorvaus vastaavaksi joustovapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä 1 momentissa mainittuina päivinä tehdystä suoritepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenja- kelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Tuntipalkalla korvattavassa työssä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan 1 momen- tista poiketen kaksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvaus sisältää mahdollisen sunnuntaityökorvauksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia va- pun- ja itsenäisyyspäivänkorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

3. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

4. Varastotyössä sunnuntaityökorvausta ei makseta 3 momentissa määrätyltä ajalta.

Aattopäivänlisä

5. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava korvaus.

6. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä mainittuina päivinä tehdystä suori- tepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koske- vassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

7. Varastotyössä ei makseta aattopäivänlisää.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

8. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa sunnuntaityökorvaus ja aattopäivän- lisä vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllättäen ja ennalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

2. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

a) varallaolo,

b) päivystys,

c) työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

d) työaikalain (872/2019) 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha.

4. Varastotyössä hälytysluonteinen työ korvataan varastotyötä koskevassa palkka- liitteessä M sovitulla tavalla.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Työaikakorvausten laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöl- linen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa tehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka al- kaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden

11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvaus- ten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalk- kaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työehto- sopimukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhemmin palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu työntekijälle työehtosopimuksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelle- taan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a) työehtosopimuksen 16 §:n ja 25 § 23 momentin rahakorvauksen,

b) työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukainen säästövapaan, tai

c) muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa

a) työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 momentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauantaityö- korvaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ja palkkaliitteen P 2 § 6 kohdan mukaisen postinjakelun tilapäisen urakoinnin rahakorvaus, tai

b) sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yö- korotusjoustovapaaksi. Joustovapaaksi on kerrallaan vaihdettava yökorotuk- set vähintään yhdeltä kalenteriviikolta. Työntekijän on ilmoitettava yötyölisän vapaaksi vaihtamisesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten las- kentakauden päättymistä ja yökorotuksen vähintään kahta viikkoa ennen pal- kanmaksukauden päättymispäivää.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muu- tetaan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

− yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, ja

− yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista va- paa-aikaa.

Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D suoritepalkkatyöstä ansaittavat rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,3 yökorotuskertoimen oikeuttavan työ- vuoron tunti = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,15 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 9 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty sunnuntaikorotukseen oikeuttavan työ- vuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty aattopäiväkorotukseen oikeuttavan työ- vuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa, ja

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty vappu- ja itsenäisyyspäiväkorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = kaksi tuntia palkallista vapaa-aikaa.

7. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a. kohdan ja 4 momentin rahakorvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen perusteella kulloinkin enintään 40 tuntia ja palkkaliitteessä D tarkoitetussa sano- malehdenjakelutyössä enintään 62 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mai- nittua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työn- tekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskoh- tainen ohjelma.

Joustovapaan antaminen

9. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttami- sesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 7 tai 8 momentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

10. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen perus- teella on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuo- den aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauk- sessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mah- dollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

11. Edellä 10 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuu- den tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan

vapaan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnantajan on ilmoi- tettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan tammikuun aikana. Jos työn- antaja ei näin tee, myös tämän joustovapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 10 momentissa on sovittu.

12. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukaiseen vuosityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perus- teella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25 %:lla.

13. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a. kohdan raha- korvauksen ja c. kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän ja yökorotuk- sen perusteella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos työntekijä ei noudata 7 tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 9 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b. kohdan loma- rahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

14. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua al- kamista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hyväksyykö hän työntekijän esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

15. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 8 momentissa sovituilla perusteilla.

16. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on annettava en- sisijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

17. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustovapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

18. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin siitä, mitä edellä 7 ja 8 momentissa, 9 momentin kolmannessa virkkeessä ja 13 momentin toisessa virkkeessä on määrätty joustovapaakertymän enimmäis- määristä ja siitä, miten joustovapaan pitämisestä sovitaan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan sanottuja työehtosopimuksen määräyksiä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästö- vapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa työehtosopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosi- lomastaan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jonka lomaoikeus määräytyy 37 §:n mukaan, voi säästää vuosilomastaan kaksi- kymmentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyttöön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset. Ennen käyttöönottoa nou- datetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan (18.8.2021) kohdan 9.4. mu- kaisia määräyksiä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Lomaraha

20. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomaraha- päivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai koko- naislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännölli- sen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Sanomaleh- denjakelutyössä keskimääräinen päivittäinen työaika lasketaan työvuoroluette- loon merkityn työajan mukaan tai työvuoroluettelon puuttuessa työntekijälle suun- niteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Muut määräykset

21. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyys- aikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivy- tystä. Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työky- vyttömyydestään.

22. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pi- tuudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on ol- tava mahdollisuus tutustua luetteloon.

23. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työntekijälle keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tunti- palkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti mak- setuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä va- paana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräy- tyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa

lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työnte- kijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työ- suhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jat- kunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pi- tuisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienenne- tään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Poiketen 1 momentista pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä teke- vän vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä siirre- tään joustovapaasaldoon 3.09 prosenttia ja vähintään 60 –vuotiaan 3.53 prosent- tia. Lyhennystä korotetaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijä täyttää sanotun iän.

3. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalenterivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työntekijälle jous- tovapaan sijasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa va- paana, se korvataan työntekijälle rahapalkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, nouda- tetaan työaikalakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden perusteella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalk- kaa, sovittua palkanosaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yh- distelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Kuukausipalkka

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

3. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkai- nen, maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt kalenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukau- sipalkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukau- sipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

6. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

7. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukau- teen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enintään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta teh- tyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana.

Suoritepalkka

8. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle maksetaan suoritepalkkaa palkkaliit- teessä D sovitulla tavalla. Työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tulevissa uu- sissa yrityksissä suoritepalkan sijasta maksetaan liitteen mukaista tuntipalkkaa, jos suoritepalkan aika-arvon perusteista ei päästä sopimukseen tai jos työnantaja toiminnan aloittaessaan niin päättää. Tuntipalkan lisäksi maksettavien lisien ja korvausten määräytymisessä on tällöin soveltuvin osin noudatettava, mitä suori- tepalkasta on palkkaliitteessä määrätty.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

9. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa kor- vaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyt- töönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuk- sen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi si- sältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47

§:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

10. Työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia lasketta- essa otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä teh- tävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. Työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

11. Kuljetustyössä muussa yrityksessä hankitusta kokemuksesta otetaan huomioon vain työ ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

12. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastet- tava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen

tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Esimiestehtävän sijaisuuslisä

13. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 001-005 esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukau- dessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopalkan erotus. Jos sijaisena toimivan työntekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mu- kaan, taulukkopalkkojen erotus lasketaan sijaisena toimivan kahdeksalla prosen- tilla vähennetyn taulukkopalkan mukaan. Sijaisena olon ajalta ei makseta erityis- vastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia palkanosia. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkataulukkojen erotus luvulla 21,5.

14. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 006-010 ja palkkaliitteen Y palkkaryhmän 003 esi- miestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä si- jaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijai- sen oman taulukkopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Jos sijaisena toimivan työntekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mu- kaan, sijaisuuslisän suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja si- jaisen oman kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan ja muun työeh- tosopimuksella määrätyn palkan erotus. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä laske- taan jakamalla sanottu palkkojen erotus luvulla 21,5.

Koeajan palkka

15. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

16. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle voidaan koeaikana maksaa 90 % palk- kaliitteen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

17. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työhön kauden 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityöntekijän palkka voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alim- man palkkaryhmän taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmäärää vastaava. Kausityönteki- jän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa.

18. Sanomalehdenjakelutyössä 17 momentissa tarkoitetun kausityöntekijän palk- kaus voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % palkkaliitteen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta. Palkkauksen perusteena olevaa työaikaa kos- kevaa määräystä ei sovelleta.

Perehdyttämislisä

19. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uuden tai uudelleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle maksetaan pereh- dyttämiseen käytetyiltä tunneilta perehdyttämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tun- tipalkasta.

20. Sanomalehdenjakelutyössä perehdyttämislisä maksetaan palkkaliitteessä D

sovitulla tavalla.

21. Varastotyössä ei makseta perehdyttämislisää. Varastotyötä koskevassa palkka- liitteessä M on sovittu kouluttajan palkasta.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkit- seminen

22. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitsemi- sesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos palkitsemi- sesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, tutkinnon suorittaneelle maksetaan seuraavan lomarahan maksamisen yhteydessä 100 euron ammattitutkintopalk- kio. Jos tutkinnon suorittaneen kanssa asiasta sovitaan, voidaan palkkion mak- samisen sijasta antaa yksi päivä palkallista vapaata. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

Vaalitoimitsijapalkkio

23. Valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen aikana vaalitoimitsi- joiksi nimetyille ja muille työntekijöille, joiden työmäärään vaalit vaikuttavat, suo- ritetaan päivittäistä lisäpalkkiota vaalipäiviltä. Vaalitoimitsijan palkkio on 1.2.2022 lukien 8,98 euroa. Vaalitoimitsijan palkkio voidaan sopia vaihdettavaksi joustova- paaksi siten, että kustakin ennakkoäänestyksestä myönnetään yksi joustovapaa- päivä.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän ja suoritepalkkaisen sanomalehdenjakelutyötä teke- vän työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväansiota (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä py- kälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäi- set poissaolot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamusteh- tävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskenta- jakson aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskenta- jakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a) henkilökohtainen palkka,

b) iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökor- vaukset sekä varallaolokorvaus, ja

c) muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mu- kaista ns. vuosilomalisää.

6. Sanomalehdenjakelutyössä keskipäiväansio ja keskituntiansio lasketaan pois- saoloaikaa edeltäneen yhden kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyiltä työvuoroilta. Jos työntekijä on myös poissaoloaikaa edeltäneen yhden tai useamman kalenterikuukauden aikana ollut poissa työstä niin, että hänelle on maksettu poissaoloajalta palkka ja hänelle ei sen johdosta siltä kuukaudelta las- kettaisi keskipäiväansiota tai keskituntiansiota, laskentajaksona pidetään sanot- tua kuukautta edeltänyttä kalenterikuukautta edellyttäen, että työntekijä on sen aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työpäivää. Jos työntekijällä ei ole ollut laskentajakson aikana sanottua työpäivien määrää, työntekijälle ei las- keta keskipäiväansiota tai keskituntiansiota.

7. Sanomalehdenjakelutyössä ansiolla tarkoitetaan työntekijälle yhden kalenteri- kuukauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kerty- nyttä ansiota, jos työntekijä on laskentajakson aikana ollut työssä yhteensä vä- hintään seitsemän työpäivää. Ansioon kuuluviin lisiin luetaan vappu- ja itsenäi- syyspäivän korvaus, palkkaliite D 5 § 4 momentin mukainen korotus vapaapäivä- vuorottajalle ja lisäpalkkio jakeluauton käytöstä.

8. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman lasken- tajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

9. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskenta- jakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

10. Sanomalehdenjakelutyössä keskituntiansio saadaan jakamalla ansio saman laskentajakson työvuoroluetteloon merkittyjen työtuntien kokonaismäärällä, tai to- dellisten työtuntien lukumäärällä, jos niiden määrä on työvuoroluetteloon merkit- tyjä tunteja suurempi.

11. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisin- taan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä al- kaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

12. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalk- kaa:

a) jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi,

b) uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson keskipäivä- tai keskituntiansiotietoja, tai

c) laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

13. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtai- sen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

14. Sanomalehdenjakelutyössä yksinkertaisen tuntipalkan sijasta käytetään

työntekijän palkkaliitteen D mukaista taulukkotuntipalkkaa kerrottuna kertoimella 1,3. Palkka tai korvaus sanomalehdenjakelutyössä lasketaan korotetun tuntipal- kan ja työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan. Jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu, palkka tai korvaus lasketaan työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuk- sessa sovitun työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu ‌

Palkanmaksukausi

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, vii- meistään palkan ansaintakuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä.

3. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

4. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuotta- vuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja –kor- vausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työeh- tosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen kä- sitellään yhteistoimintamenettelyssä.

28 a § Henkilöstörahasto ‌

1. Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmääräys).

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman ai- heuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjak- soiselta työkyvyttömyysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäi- vältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtun- neilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aat- topäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus.

Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työkyvyttö- myysaikaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sai- rausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellai- sena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten sa- lannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen ar- vioidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun

työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnan- taja voi kussakin yksittäistapauksessa harkintansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvi- tystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastetta- vaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyt- tömyysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työnteki- jän työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle mak- setaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mu- kaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudel- leen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momen- tissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tämän pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairaus- päiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta ter- veystarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuk- sista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka- ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnanta- jan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitet- tuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkas- tukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työter- veysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päivä- raha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman joh- dosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoi- toon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saata- vissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a) muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa,

b) työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sissa, eikä

c) vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon mää- rittämiseksi.

8. Varastotyössä työntekijän palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä äitiysra- han maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolella, edellyttäen, että tarkastus on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha- kaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äi- tiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan

kuukausipalkkaiselle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sai- rausajan palkan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauk- sena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tila- päistä poissaoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä kos- keva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työn- tekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaa- päivä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen talou- dessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sai- rastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerral- laan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa sa- massa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensim- mäiseltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksin- huoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysy- västi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikai- siksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneu- voston asetuksessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallis- tuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2. kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnanta- jan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-

xxxxxxxx lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, per- heenjäsenen kuolemantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsun- tapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansi- onmenetyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työaika- naan jäsenenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata työntekijän ansiota luottamustoi- messa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyk- sen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouk- siin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toimielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työnte- kijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, mak- setaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyk- sen korvaus. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuu- luvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kil- pailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päi- vältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehto- sopimuksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräy- tymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräy- tymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katso- taan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuo- den aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7

§:n mukaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suoritta- masta työtä:

a) työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä, ja

b) vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2. kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyys- jakson päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan li- säksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c) ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mu- kaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilai- suutta kohti,

d) työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11 – 13 momenttien mukaisia poissa- olopäiviä,

e) kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnetty kuntoutusrahaa,

f) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimus- osapuolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vas- taavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsi- tellään työehtosopimusasioita, ja

g) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammatti- liittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallis- tumista varten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilo- malain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvolli- suus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäi- vään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

6. Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäi- viksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyttöön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöi- hin.

33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)‌

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 momentista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituu- desta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työ- päivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyttöön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöi- hin.

Soveltamisohje:

Jos henkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maa- nantaista perjantaihin tai tiistaista lauantaihin tai keskiviikosta sun- nuntaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin, jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 moment- tia. Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät katsotaan työpäiviksi. Vuorokauden rajat ylittävä työvuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi osa-aikatyön järjestelyt), vuosi- loma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muu- toinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät ar- kipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnun- tai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilo- mapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyttöön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöi- hin.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosiloma- päiviksi.

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin so- veltamisohje.

33 a § 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosi- loman tai sen osan antamishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenterivii- kolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentävät ar- kipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyttöön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöi- hin.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin loma- päivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) lomanmääräyty- misvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituk- sen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestel- män mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aatto- päivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varal- laolokorvauksista.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annettava laskelma työntekijälle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy pro- sentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi

erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä pe- ruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a) äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka,

b) sairausajan palkka, sekä

c) työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa lue- telluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a) äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaan ajalta,

b) viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c) kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikko- työajan mukaan. Sanomalehdenjakelutyössä laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetkeä edeltäneiden kolmen kalenterikuukauden keskimääräi- sen päivittäisen suoritepalkan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perus- teena olevasta palkasta. Jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuk- sen 37 §:n mukaisesti vuosilomapalkan suuruus on 14,4 % tai, jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti ja työntekijällä on täysi lomanmääräytymisvuosi, vuosilomapalkan suuruus on 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

9. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oi- keutta vuosilomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16

§:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 mo- mentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

10. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka mak- setaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakor- vaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työn- antajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden

lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin so- vita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Työkyvyttömyys ja perhevapaa vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siir- rettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa ai- kana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

3. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosiloma- lain 26 §:n mukaisesti.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

5. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lo- marahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a) määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausityöntekijöitä,

b) eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä,

c) asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen,

d) muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päätty- essä, sekä

e) työsuhteen päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päi- väpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän mää- räyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha makse- taan edellisenä arkipäivänä.

Loxxxxxxx xaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osit- tain joustovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä ‌

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomara- haan noudatetaan, mitä siitä on erikseen työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittu.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA ‌

38 § Työvälineet ‌

1. Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat

työvälineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

1. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaa- maan työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tar- koiteta tavanomaisia työvaatteita.

2. Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnan- tajan on arvioinnin perusteella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

3. Postin käsittely- ja jakelutehtävissä, sanomalehdenjakelutyössä, kuljetustyössä ja varastotyössä henkilösuojaimia ovat kylmältä ja märältä suojaavat haalarit, ta- kit, housut, päähineet sekä käsineet. Kuljetustehtävissä sekä lastaus- ja purkaus- tehtävissä ja niihin rinnastettavissa postin siirtotehtävissä henkilösuojaimiin kuu- luvat turvajalkineet. Jakelu- ja kuljetustehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat myös liukuesteet ja polkupyöräkypärä. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa hen- kilösuojaimia ovat asianmukaiset ajovarusteet.

4. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työntekijälle riit- tävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle mää- räämiä henkilösuojaimia.

5. Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työnteki- jän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

6. Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautet- tava työnantajalle.

Työvaatteet

7. Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettä- väksi. Työntekijän on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja jär- jestää antamiensa päällysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen ‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työehtosopimuksen liitteessä 4.

Matkustaminen varastotyössä

2. Matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen mukaan.

3. Päivärahaa ei makseta, jos työntekijä tekee työmatkan alueellisesti rajatusti yri- tyksen sisällä tai työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen, jos

työnantajan maksaa kustannukset.

4. Ateriakorvausta maksetaan, jos työmatkan kestää vähintään 6 tuntia ja jos työn- tekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokai- luun tai kotiruokailuun.

5. Ateriakorvausta ei makseta, jos työntekijän saa koko- tai osapäivärahan tai jos työntekijä työskentelee yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

6. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

41 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hank- kii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistä- miseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus ta- pahtuu lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle omi- naisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henki- löstökoulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännölli- sen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi kor- vataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaeh- toista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Sairaanhoito ‌

1. Työehtosopimuksen sairaanhoitoa koskevat määräykset täydentävät lakisää- teistä työterveydenhuoltoa ja muuta terveydenhuoltoa. Työnantajan kustantaman sairaanhoidon sisällöstä ovat tarkemmat määräykset liitteessä 6.

43 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuu- luvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

44 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen val- tuutuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsen- maksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

45 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn ra- tionalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestet- tävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamus- miesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden pe- rusteella toimeenpantujen uudistusten vaikutuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistu- vasta tutkimuksesta.

46 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuok- raus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toi- saalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuok- ratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokratyöntekijät tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oi- keus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuk- sesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, so- pimuksen kesto ja noudatettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa an- taa lausuntonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja sii- hen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kui- tenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoimalla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnittelu-,

asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat eri- tyisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoi- tusmenettelyä. Asia tulee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poik- keamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luot- tamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle anne- taan ennen ulkopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoi- man määrästä, työtehtävistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

6. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentä- mään, yrityksen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla ole- vien työntekijöiden työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentämään, irtisanottavien työnteki- jöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoi- man käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan ali- hankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät tä- män työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtävissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti so- vellettavaa työehtosopimusta. Alihankkijan tai vuokrausyrityksen on myös sitou- duttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtoso- pimuksen noudattaminen.

9. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee kokonaisuutena vuosittain selvittää asian- omaisen pääluottamusmiehen kanssa. Selvityksen tulee sisältää yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain 13 §:ssä ja tilaajavastuulain 6 §:ssä säädetyt asiat.

Paikallinen sopiminen

10. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikalli- sesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA

47 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työnantaja ja luottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina tämän työ- ehtosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 9 §:n 5 momentissa, 12 §:n 8 momentissa, 16 §:n 14 momentissa, 22 §:n 7 ja 8 momenteissa, 25 §:n 22 momentissa sekä palkkaliitteen P 2 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen M 3 §:n 3 kohdassa ja työehto- sopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä mainituissa asioissa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina työeh- tosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 4 § 5. momentissa, 6 §:n 7 momentissa, 11 §

4. momentissa, 17 §:n 4 momentissa, palkkaliitteen P liitteen 3 a §:ssä ja työeh- tosopimuksen 2 liitteen 3 ja 8 §:ssä mainituissa asioissa.

3. Luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopi- mukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen tai pääluotta- musmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

4. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudes- saan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laa- jimmin edustava pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oikeus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen vä- lillä ratkaistavaksi. Paikallisesta yrityskohtaisesta sopimisesta on määräyksiä työ- ehtosopimuksen 5 §:n 1 momentissa, 22 §:n 18 momentissa, 25 §:n 9 momen- tissa, 46 §:n 10 momentissa, palkkaliitteen N 2 §:n 3 kohdassa, palkkaliitteen C 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen Y 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen D 3 §:n

1.3 kohdassa ja 9 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen P 2 §:n 4 kohdassa, palkkaliitteen M 4 §:ssä ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä.

5. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen ir- tisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmi- taan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille.

6. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuu- kauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan mää- räajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voi- massaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

47 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi ‌

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuk- sen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Viestinvälitys- ja logistiikka- alan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset

määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

2. Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työ- sopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

3. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä pykälässä sovitulla tavalla. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

4. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän, jonka tehtäväkohtainen työaika on paikallisesti yrityskohtaisesti sovittu olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika on sen sijasta vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia. Tämä mää- räys on voimassa 31.12.2021 asti.

5. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista säännöl- listä työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa. Pidennystä vastaava työaika teetetään kolmannesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aikana teetetään 8 tuntia. Tätä työaikajärjestelyä käytettäessä työ- ajanpidennys ei kerrytä 23 § 1 momentin mukaista työajan lyhennystä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

48 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä teh- tävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan al- lekirjoittaneiden sopijaosapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

49 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

50 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää

työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuo- lella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä maini- tulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousil- moitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työnteki- jöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

51 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tar- peen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

52 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivy- tyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kah- den viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alu- eellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edusta- jan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa orga- nisaatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajim- min edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetun tai suoraan 2 momentissa tarkoitetun neuvotte- lun jälkeen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti-

ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jomman- kumman työehtosopimusosapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopi- muslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suori- tettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja oli- siko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopi- mus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkais- tua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen rat- kaistavaksi. Työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomio- istuimessa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irti- sanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai kat- sottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhtei- sestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työn- tekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta työsopimuksen perus- teettomasta päättämisestä määrätyn korvauksen lisäksi.

53 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

1. Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtais- telun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

54 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2021 – 31.10.2025, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.10.2024. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä alle- kirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä.

55 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta si- sällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkai- semiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen ai- kaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyk- sille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellai- siin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

56 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin so- pijaosapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE N (ASIAKASTOIMIPAIKKATYÖ)‌

TES: 60

PL: N1

PL: N2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan asiakastoimipaikkojen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta joka on porrastettu kokemusvuosien mu- kaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvasta pal- kanosasta,

3. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta, ja

4. mahdollisesta sovitusta palkanosasta.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: N1		PL: N2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	alle 2 vuotta	2 047,86	2 107,05	12,80	13,17
002	2–5 vuotta	2 118,46	2 179,74	13,24	13,62
003	6–9 vuotta	2 190,12	2 253,47	13,69	14,08
004	10–15 vuotta	2 284,62	2 351,08	14,28	14,69
005	vähintään 16 vuotta	2 378,08	2 447,66	14,86	15,30

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, jonka keskimääräinen työaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen sovitun pal- kanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon palkkaa.

2. Erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden toi- menkuvaan sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen tai –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen tai –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, palkanosa poistuu. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomis- ajan puitteissa.

Erityisvastuuta tai –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle makse- taan sijaisuuslisänä palkanosa vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestä- neiltä sijaisuusajoilta.

1. Toimipaikan vastaava 1.2.2022 lukien 141,48

− vastaa toiminnasta sellaisessa asiakastoimipaikassa, jossa esimies ei työs- kentele

2. Koulutusvastaavan tehtävä 1.2.2022 lukien 84,77 euroa

− työpaikkakouluttaja

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottami- sen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrät- täväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE C (TOIMIHENKILÖTEHTÄVÄT)‌

TES: 60

PL: C1

PL: C2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimihenkilöihin. Lii- tettä ei sovelleta toimihenkilötehtävässä, johon sovelletaan muuta tämän työehtoso- pimuksen palkkaliitettä. Liitettä sovelletaan esimerkiksi hallinto-, esimies-, päällikkö-, suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä myynnin tuen tehtävissä.

Tämä palkkaliite ei kuitenkaan koske seuraavia henkilöitä:

1. Henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määritel- täessä tai henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä taloudellinen tai tuotannolli- nen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä asemaltaan näihin verrattavat henkilöt.

2. Henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä,

− joiden tehtäviin kuuluu strategioiden ja toimintapolitiikan suunnittelu, koordi- nointi ja valvonta tai

− joiden toimintaa ohjaa yrityksen tai sen toiminnon strategia ja toimintopolitiikka tai

− jotka strategian/toimintopolitiikan pohjalta vastaavat liiketoiminnon tai sen osatoiminnon järjestelmien, palvelujen, tuotteiden tms. kehittämisestä.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukko- palkkaa ja palkkaryhmissä 001-005 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutu- misen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työehtosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaati- vuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuus- ryhmiin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden

arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toi- mihenkilöiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkka- vaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	00-000
000	000-000
003A	182-200
003B	201-221
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan sovellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
PR	PL: C1		PL: C2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
10	2 031,24	2 090,44	12,70	13,07
20	2 142,36	2 204,66	13,39	13,78
03A	2 349,01	2 417,54	14,68	15,11
03B	2 423,77	2 494,39	15,15	15,59
40	2 496,46	2 569,15	15,60	16,06
50	2 645,99	2 722,85	16,54	17,02
60	3 358,37	3 457,02	20,99	21,61
70	3 565,02	3 669,90	22,28	22,94
80	3 790,36	3 901,47	23,69	24,38
90	4 025,05	4 143,43	25,16	25,90
100	4 278,43	4 404,08	26,74	27,53

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien teh- tävien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava arviointityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja toimihenkilö ovat hy- väksyneet toimenkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lu- kien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön teh- tävät muuttuvat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkiste- taan myös työsopimus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 - 005 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 5-40 % taulukkopalkasta. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtoso- pimuksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuo- dessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarviointikeskus- teluissa. Arviointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilö- kohtaisen palkanosan muutokset tulevat voimaan 1.5. lukien.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toi- seen tai uuden henkilön osalta neljän kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työsuhteen alkamisesta.

Jos henkilön suoritustaso laskee, palkkaa voidaan myös alentaa. Palkkaa voidaan alentaa vasta, kun suoritustaso uudenkin arvioinnin jälkeen on alempi kuin se, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa on maksettu. Alentamisen edellytyksenä on, että työntekijälle on edellisen arvioinnin yhteydessä kirjallisesti ilmoitettu työsuoritus- tason alentumisesta ja näin annettu tilaisuus parantaa suoritustasoaan.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE Y (YRITYSMYYNTI)

TES 60

PL: Y1

PL: Y2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan yritysmyyntitoimintojen päällikkö-, asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukko- palkkaa ja palkkaryhmissä 001 ja 002 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriu- tumisen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolli- set palkkaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuus- ryhmiin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toi- mihenkilöiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkka- vaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan sovellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 583,69	2 658,46	16,15	16,62
002	2 912,88	2 998,03	18,21	18,74
003	3 362,51	3 461,17	21,02	21,63

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon palkkaa.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 ja 002 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa voi olla taulukkopalkasta enintään 30 %. Henkilökohtai- sen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työeh- tosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtainen palkanosa voi työsuorituksen arvioinnin perusteella alentua enin- tään 50 % aikaisemmasta. Jos henkilökohtainen palkanosa alenee arvioinnin seu- rauksena, työnantajan tulee arvioinnin yhteydessä antaa työntekijälle palautetta siitä, kuinka tämän tulisi parantaa suoritustaan. Henkilökohtaisen palkanosan alentuessa työsuoritus arvioidaan uudestaan kuuden kuukauden kuluttua.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toi- seen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työ- suhteen alkamisesta.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE D (SANOMALEHDENJAKELU)‌

TES: 60

PL: D2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan sanomalehdenjakelussa työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu suoritepalkasta ja tuntipalkasta.

2. Suoritepalkkaa maksetaan jakelutyöstä. Jakelutyöllä tarkoitetaan tämän palkka- liitteen 3 §:n mukaisesti hinnoiteltua työtä. Muu työ on aikatyötä, josta maksetaan tuntipalkkaa.

3. Suoritepalkan perusteena on kullakin työkokonaisuudella tai sen osalla jaettavalle lehdelle määritelty kappalekorvaus. Työvuoron suoritepalkka määräytyy kappale- korvauksen suuruuden ja työvuorolla jaettavana olevan lehtimäärän mukaan. Työntekijälle maksettavaan henkilökohtaiseen suoritepalkkaan kuuluu kokemus- vuosikorotus. Työntekijän henkilökohtaista suoritepalkkaa korotetaan kertoimella olosuhteiden ja työtehtävän laajuuden perusteella. Erikseen nimettyjen tuotteiden jakelutyöstä maksetaan edellä sanotun sijasta erillistä kappalekorvausta.

4. Tuntipalkkana maksetaan taulukkotuntipalkkaa. Taulukkotuntipalkka on määri- telty erikseen 6+2 –työvuorokiertojärjestelmässä ja 7+1 –työvuorokiertojärjestel- mässä.

3 § Suoritepalkka

1. Kappalekorvaus

1.1. Työkokonaisuudella tai, jos työkokonaisuus muodostuu yhtä useammasta osasta, kullakin sen osalla jaettavalle lehdelle lasketaan kappalekorvaus koh- dassa 1.2. sovitulla tavalla.

1.2. Kussakin työnantajayrityksessä määriteltyjen kulkemisen ja jakelutyön perus- teiden mukaisesti työkokonaisuudelle tai sen osalle lasketaan aika-arvo. Aika- arvo kerrotaan käytettävää työvuorokiertojärjestelmää vastaavan palkkataulu- kon 101 tai 001 taulukkotuntipalkalla. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) aika-arvo kerrotaan palkkataulukon PKS 101 tai PKS 001 tuntipalkalla. Kappalekorvauksen arvo saadaan jakamalla näin saatu työ- kokonaisuuden tai sen osan raha-arvo työkokonaisuudella tai sen osalla jaet- tavana olevien lehtien lukumäärällä.

1.3. Aika-arvon laskennan perusteena olevista kulkemisen ja jakelutyön yrityskoh- taisista perusteista sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja työntekijöitten edustajien kesken.

2. Kokemusvuosikorotus

2.1. Edellä 1. kohdan mukaan määräytyvää suoritepalkkaa korotetaan 6+2-työvuo- rokiertojärjestelmässä olevan työntekijän kokemusvuosien mukaan 1.2.2022 lukien seuraavasti:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,032	1,034
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,066	1,066
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,109	1,111, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,154	1,155

2.2. Kokemusvuosikorotus 7+1-työvuorokiertojärjestelmässä olevalle työntekijälle on 1.2.2022 lukien seuraava:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,022	1,021
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,059	1,059
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,102	1,100, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,149	1,148.

2.3. Kokemusvuosia kerryttävät ne kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tämän työehtosopimuksen mukaan vuosilomaa.

3. Yökorotus

3.1. Kello 4 tai sitä ennen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksetta- van edellä 1. kohdan mukaan määräytyvän suoritepalkan määrä mahdollisella

2. kohdan kokemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,3.

3.2. Kello 4 jälkeen ennen kello 6 alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavan suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,15.

3.3. Kello 6 tai sen jälkeen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksetta- van suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna maksetaan korottamattomana.

4. Erillinen kappalekorvaus

Edellä 1. – 3. kohdassa määritellyn kappalekorvauksen sijasta maksetaan alla luetel- tujen tuotteiden jakelutyöstä muun jakelutyön yhteydessä erillistä kappalekorvausta. Tuotteiden jakelusta erillisenä jakeluna maksetaan erillisen kappalekorvauksen si- jasta aikatyön tuntipalkkaa ja työehtosopimuksen 17 § 2 – 4 momenttien perusteiden mukaisesti yötyölisää.

4.1. Irrallinen painotuote

4.1.1. alle 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.2.2022 lukien 3,3 senttiä kappaleelta,

4.1.2. vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.2.2022 lukien 6,1 senttiä kappaleelta,

4.1.3. lisäpeittojakelu: 1.2.2022 lukien 6,7 senttiä kappaleelta,

4.1.4. Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote: 1.2.2022 lukien 7,4 senttiä kappaleelta, ja

4.1.5. alle 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 1.2.2022 lukien 4,9 senttiä ja yli 150 grammaa painava 1.2.2022 lukien 6,9 senttiä kap- paleelta.

4.2. Lehden sisään pistetty painotuote

4.2.1. muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotettu paino- tuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistettyjen vastaavien painotuotteiden kanssa on yli 20 sivua: 1.2.2022 lukien 1,4 senttiä jokaisen alkavan 20 sivun määrältä,

4.2.2. Helsingin Sanomien kuukausiliite: 1.2.2022 lukien 7,4 senttiä kappa- leelta, ja

4.2.3. Helsingin Sanomien Nyt-liite: 1.2.2022 lukien 1,4 senttiä kappaleelta.

4 § Tuntipalkka

1. Taulukkotuntipalkka 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.2.2022 lukien:
PR		MUU	kerroin	PKS	kerroin
PR		SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
101	-	9,46	-	9,72	-
102	2 kokemusvuoden jälkeen	9,76	1,032	10,05	1,034
103	6 kokemusvuoden jälkeen	10,08	1,066	10,36	1,066
104	10 kokemusvuoden jälkeen	10,49	1,109	10,80	1,111
105	16 kokemusvuoden jälkeen	10,92	1,154	11,23	1,155

2. Taulukkotuntipalkka 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.2.2022 lukien:
PR		MUU	kerroin	PKS	kerroin
PR		SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
011	-	9,21	-	9,48	-
002	2 kokemusvuoden jälkeen	9,41	1,022	9,68	1,021
003	6 kokemusvuoden jälkeen	9,75	1,059	10,04	1,059
004	10 kokemusvuoden jälkeen	10,15	1,102	10,43	1,100
005	16 kokemusvuoden jälkeen	10,58	1,149	10,88	1,148

6+ 2 -työvuorokiertojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa työntekijän kuutta työpäivää seuraa kaksi vapaapäivää, ja 7+1 –työvuorokiertojärjestelmällä järjestel- mää, jossa työntekijän seitsemää työpäivää seuraa yksi vapaapäivä.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon mukainen tuntipalkka.

5 § Palkkaperusteiden käyttäminen

1. Työvuoron suoritepalkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti työ- vuorolle suunnitellusta työkokonaisuudesta.

2. Jos työntekijä työvuoronsa aikana suostumuksensa perusteella tekee suunnitel- lun työkokonaisuuden lisäksi muuta tämän palkkaliitteen mukaista työtä, hänelle maksetaan lisäksi tästä työstä määräytyvä 3 §:n mukainen suoritepalkka tai 4 §:n mukainen tuntipalkka.

3. Jos työntekijä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekee jakelutyön poissa olevan toisen työntekijän sijasta, hänelle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perus- teella laskettava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,2, jos työstä sovitaan työ- vuoroluettelojakson aikana ennen jakelutyötä edeltävää iltaa kello 18, ja kertoi- mella 1,3, jos työstä sovitaan sen jälkeen. Korotettua suoritepalkkaa maksetaan siihen saakka, kun poissa olevalle työntekijälle järjestetään sijainen, kuitenkin enintään kolmelta peräkkäiseltä vuorokaudelta. Korotettua suoritepalkkaa ei mak- seta alle viisi työvuoroa viikossa tekevälle työntekijälle, jos hän tekee työtä muuna kuin työvuoroluetteloon työpäiväksi merkittynä päivänä.

4. Työntekijälle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,1, jos työntekijä työvuoroluettelon mukaan toimii vapaa- päivävuorottajana 7+1 -työvuorokiertojärjestelmässä neljässä työkokonaisuu- dessa tai 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä kolmessa työkokonaisuudessa työ- vuoroluettelojakson aikana, tai jos työntekijä kalenterikuukauden aikana toimii neljässä työkokonaisuudessa mahdollisen hänelle normaalisti määrätyn työkoko- naisuuden lisäksi. Korotus maksetaan vain hänelle normaalisti määrätyn työko- konaisuuden lisäksi tehtävistä työkokonaisuuksista.

5. Edellä 3-4 momenteissa tarkoitettua suoritepalkan korotusta maksetaan vain toista kerrallaan.

6. Lisätyötä on osa-aikaisen työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä. Palkkaa maksetaan sellaisesta lisä- ja ylityöstä, jota ei ole työvuoroluetteloon suunniteltu. Työehtosopimuksen 16 § 3 ja 11 momentista poi- keten työvuoroluetteloon suunnitellusta työstä maksetaan lisä- ja ylityön palkkaa vain, jos työvuoron ylittyminen johtuu työntekijästä riippumattomasta syystä. Lisä- ja ylityön palkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 ja 4 §:n ja edellä tässä pykä- lässä määrätyn mukaisesti. Ylityön korotusosa lasketaan kuitenkin aina tuntipal- kasta.

7. Työstä maksettava suoritepalkka sisältää palkan työehtosopimuksen 10 § 2

momentin mukaisesta työajaksi luettavasta siirtymisestä, 10 § 3 momentin mu- kaisesta työvälineiden noutamisesta työnantajan määräämästä paikasta ja niiden sinne takaisin viemisestä sekä tietojärjestelmien käytöstä.

8. Työhön perehdytettävänä olevalle uudelle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

6 § Eräät lisät ja korvaukset

1. Työehtosopimuksen 17 § ja 19 § mukaiset lisät ja korvaukset maksetaan sano- tuissa pykälissä määrätyllä tavalla vain aikatyöstä ja tämän palkkaliitteen 7 §:ssä tarkoitetulta odotusajalta. Yötyölisää maksetaan vain aikatyöstä ja odotusajalta.

2. Jakelutyössä työehtosopimuksen 19 § 1 momentin sunnuntaityökorvaus ja 19 § 5 momentin aattopäivänlisä on työvuoron ajalta tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavan suoritepalkan ja 19 § 2 momentin vapun- ja itsenäisyyspäivän korvaus kaksinkertaisen suoritepalkan suuruinen. Työehtoso- pimuksen 25 § 19 momentissa tarkoitettuna perehdyttämislisänä maksetaan pe- rehdyttämisajan suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,07.

3. Jakelutyössä työehtosopimuksen 17 § 1 momentin iltatyölisä lasketaan tuntipal- kasta. Työehtosopimuksen 20 § 3 momentissa tarkoitettu hälytysraha on tuntipal- kan suuruinen. Työehtosopimuksen 30 § 4 momentissa tarkoitettuun terveystar- kastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle tuntipalkalla.

4. Jos työntekijä tekee jakelutyönsä ohella jakelun valvojan tehtäviä, hänelle mak- setaan kultakin työtunnilta varhaisjakelun valvojan korvauksena tämän palkkaliit- teen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka kerrottuna kertoi- mella 1,25. Tällöin valvontatyö kuuluu työvuorolle suunniteltuun jakelutyön työko- konaisuuteen. Jos valvontatehtävä ei kuulu suunniteltuun jakelutyön työkokonai- suuteen, vaan sille on varattu erikseen työaikaa, jakelutyön osuus maksetaan tä- män palkkaliitteen perusteella ja valvontatyön osuus tämän työehtosopimuksen palkkaliitteessä C määritellyllä valvojan tuntipalkalla.

5. Jos työntekijä käyttää työssään manuaalisesti tuotettua jakelulistaa ja jakelulista joudutaan uusimaan kokonaan työnantajan määräyksestä, uusimisesta makse- taan jakelulistan kunnossapitokorvauksena jakelulistaa vastaavan alueen tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavaa suoritepalkkaa vas- taava palkka.

6. Kultakin työvuorolta, jonka aikana työntekijä käyttää työnantajan hallinnoimaa ja- keluautoa, työntekijälle maksetaan lisäpalkkiona 21 minuutin palkkaryhmän 001 tai 101 mukaista tuntipalkkaa ilman kokemusvuosikorotusta vastaava määrä. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

7 § Odotusajan ja työnteon estymisen korvaaminen

1. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijälle, joka

joutuu odottamaan kuljetusta, maksetaan odotusajan korvausta tuntipalkan mu- kaan. Jos odotusaika on 10 - 15 minuuttia, korvaus maksetaan 15 minuutin pe- rusteella. Lisäksi jokaisesta sen jälkeen alkavasta 15 minuutin jaksosta korvaus maksetaan 15 minuutin perusteella. Maksamisen edellytyksenä on, että työnte- kijä suorittaa jakelun samana päivänä odotusajan jälkeen. Odotusajan korvauk- sen lisäksi maksetaan työaikakorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Jos varhaisjakelussa lehtien toimitus jakelun lähtöpisteisiin on porrastettu useam- paan kuljetukseen ja jos toinen tai kolmas kuljetus on myöhässä työntekijän työ- ajan jo alettua, noudatetaan 1. momentin odotusajan korvausmääräyksiä myös näihin jälkimmäisiin kuljetuksiin. Kukin kuljetuksen odotusajan korvaus määritel- lään erikseen. Yhteenlaskua ei tehdä.

3. Jos työntekijälle maksetaan odotusajan korvausta, vastaavalta ajalta ei makseta lisätyön palkkaa.

4. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijä on kui- tenkin velvollinen suorittamaan jakelun, mikäli odotusaika on enintään yksi tunti.

5. Jos kuljetus myöhästyy yli tunnin, työntekijällä on työntekovelvoite todettuun ja- kelun palvelutasotavoitteeseen saakka. Tämän jälkeen jakelu voi jatkua vain työntekijän suostumuksella. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle, jos hänellä ei ole mahdollisuutta suorittaa työkokonaisuuttaan loppuun.

6. Jos työntekijä 5 momentin tapauksessa suorittaa jakelun loppuun, hänelle mak- setaan kyseisen työvuoron tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka 1,1-kertaisena.

7. Jos työntekijä ei voi tehdä työtä siitä syystä, että työntekijän työvuorolta jää lehtiä pois, työntekijälle maksetaan työvuoron täysi suoritepalkka niillä perusteilla ja sen pituiselta ajalta kuin työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on säädetty.

8 § Työkokonaisuuden muutoksen vaikutus palkkaan

1. Jos työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus muuttuu, työntekijälle maksettavan palkan määrä voi muuttua siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

2. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet muuttuvat, työkokonaisuus tai sen osa voidaan työnantajan aloitteesta tarkistaa. Työkokonaisuus tai sen osa voi- daan tarkistaa myös, jos se muutoin nähdään tarpeelliseksi. Tarkistetusta työko- konaisuudesta laaditaan työnkuva. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallis- tua työkokonaisuuden tai sen osan tarkistukseen ja työnkuvan laatimiseen. Tar- kistuksen asiakirjoista on pyydettäessä annettava jäljennökset työntekijälle ja hä- nen luottamusmiehelleen.

3. Työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus tai sen osa voi muuttua myös sen joh- dosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työko- konaisuuden tai sen osan.

4. Jos suoritepalkka työnantajan aloitteesta tapahtuneen työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta muuttuu, uutta suoritepalkkaa maksetaan työkokonai- suuden muuttumista seuraavan palkanmaksukauden alusta. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus antaa lausuntonsa suoritepalkan muuttamisesta ennen muu- toksen toteuttamista. Työntekijälle, jolle maksettavan suoritepalkan määrä vähe- nee työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta, maksetaan kuukausit- tain kiinteämääräinen korvaus. Korvaus on muutoshetken aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruinen. Korvausta maksetaan niin kauan kuin työnte- kijä tekee työkokonaisuuden tai sen osan työtä enintään kuitenkin työehtosopi- muksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

5. Jos työntekijän suoritepalkka pienentyy olennaisesti sen johdosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan, työntekijälle maksetaan kuukausittain aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lu- kien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan muutos vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuk- sen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

6. Työntekijän suoritepalkan määrä voi pienentyä sen johdosta, että lehtinimike ko- konaan poistuu jakelusta. Työntekijälle maksetaan tällöin kuukausittain aikaisem- man ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Kor- vausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muutok- sesta ja sen perusteesta niin kauan kuin lehtinimikkeen poistuminen vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomis- ajan pituiselta ajalta.

7. Työntekijä ja häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä vaatia työntekijälle sovitun työkokonaisuuden tai sen osan työntekijän palkkaan vaikuttavat perusteet tarkistettaviksi. Työnantajan on esitettävä perusteet kuukauden kuluessa tarkis- tuspyynnön kirjallisesta esittämisestä. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perus- teet tarkistuksen johdosta muuttuvat ja suoritepalkka sen johdosta nousee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuspyynnön esittämistä seuraavaa kuukautta lä- hinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos suoritepalkka laskee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuksen suorittamista seuraavaa kahta kuu- kautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

8. Työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen aiheuttamaan muutokseen työnteki- jälle maksettavaan aikapalkkaan noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä 4.

– 7. momenteissa suoritepalkan osalta on sovittu.

9. Jos työntekijöitä joudutaan irtisanomaan työn pysyvän vähentymisen johdosta, työhön jäävien työntekijöiden työkokonaisuuksia uudelleen järjestettäessä on py- rittävä siihen, että ensisijaisesti työtä päätyönään tekevien työntekijöiden suorite- palkan määrä ei alene.

9 § Kustannusten korvaukset

1. Kun jakelureitti on määritelty suoritettavaksi työntekijän omalla polkupyörällä,

työntekijälle maksetaan kustannusten korvauksena polkupyöräkorvausta

1.2.2022 lukien 47,8 senttiä työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta.

2. Työnantaja maksaa omaa puhelintaan jakelutyössä käyttävälle työntekijälle pu- helinkorvausta työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta siten kuin siitä paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sovitaan.

10 § Vuosilomaa koskevat erityiset määräykset

1. Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan työehtosopi- muksen 22 § 19 ja 20 momenttien, 33 § 3 momentin, 34 § 1 ja 2 momenttien, 35

§ 1 momentin ja 36 § 1 ja 3 momenttien sijaan seuraavia määräyksiä:

a) Säästövapaa (noudatetaan 22 § 19 momentin sijaan)

Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Sääs- tövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien. Työntekijä, jolla on oi- keus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kah- deksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jolla on 3 arkipäivän lomaoi- keus kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilo- mastaan kaksikymmentäneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

b) Lomaraha (noudatetaan 22 § 20 momentin sijaan)

Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä laske- taan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käy- tetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Sanomalehdenjakelutyössä keskimääräinen päivittäinen työaika lasketaan työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan tai työvuoroluettelon puuttuessa työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan. Joustovapaakertymään merkitään lomarahan perusteella vaihdetta- vaa vapaata tuntimäärä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tulok- sesta 1/6. Joustovapaata pidettäessä lauantaipäivät eivät kuluta lomarahan perusteella säästettyä vapaata. Xxxxx edellistä virkettä ei sovelleta kuutena päivänä viikossa tehtävässä sanomalehdenjakelutyössä.

c) Vuosiloman ansainta (noudatetaan 33 § 3 momentin sijaan)

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuksen 37

§:stä muuta johdu. Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työnte- kijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä

edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useam- massa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

d) Vuosilomapalkka (noudatetaan 34 § 1 ja 2 momenttien sijaan) Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuo- siloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuo- den aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työ- suorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yö- työ- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökor- vauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

e) Vuosiloman antaminen (noudatetaan 35 § 1 momentin sijaan)

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuo- siloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäi- vää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työn- tekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

f) Lomaraha (noudatetaan 36 § 1 ja 3 momenttien sijaan)

Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitse- maltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuu- kausipalkka luvulla 25 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

PALKKALIITE P (VIESTINVÄLITYS- JA KULJETUSTYÖ)‌

TES: 60

PL: P1, P2, A, B, C

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitystyössä eri työvaiheissa perus- ja ammat- titehtävissä työskenteleviin työntekijöihin sekä tavaran kuljetustehtävissä työskente- leviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mu- kaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta pal- kanosasta,

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta,

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta,

5. mahdollisesta osoitteettomien lähetysten erilliskorvauksesta postinjakelussa, ja

6. mahdollisesta korvauksesta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Yhden toimenkuvan tehtävä tai enintään kahden jakelureitin tekijä.

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä

Viestinvälitystyö.

Palkkaryhmä A, B ja C Kuljetustehtävä

Luvanvaraisesta tavarankuljetuksesta tiellä annetussa laissa tarkoitettu tavaran kul- jetustyö lukuun ottamatta postin jakelutyötä.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 884,82	1 938,82	11,78	12,12
102	2–5 vuotta	1 963,74	2 020,86	12,27	12,63
103	6–9 vuotta	2 046,82	2 106,00	12,79	13,16
104	10–15 vuotta	2 133,00	2 194,28	13,33	13,71
105	vähintään 16 vuotta	2 224,40	2 288,77	13,90	14,30
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 972,05	2 029,16	12,33	12,68
202	2–5 vuotta	2 054,08	2 113,28	12,84	13,21
203	6–9 vuotta	2 140,28	2 202,58	13,38	13,77
204	10–15 vuotta	2 230,61	2 295,01	13,94	14,34
205	vähintään 16 vuotta	2 327,19	2 394,69	14,54	14,97
KULJETUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
Pakettiauto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
A01	alle 6 vuotta	2 018,78	2 076,93	12,62	12,98
A02	6–9 vuotta	2 104,96	2 166,24	13,16	13,54
A03	10–15 vuotta	2 193,24	2 256,58	13,71	14,10
A04	vähintään 16 vuotta	2 285,65	2 352,13	14,29	14,70
Kuorma-auto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
B01	alle 6 vuotta	2 074,85	2 135,08	12,97	13,34
B02	6–9 vuotta	2 158,98	2 221,28	13,49	13,88
B03	10–15 vuotta	2 248,28	2 313,69	14,05	14,46
B04	vähintään 16 vuotta	2 343,81	2 412,35	14,65	15,08
Yhdistelmäajoneuvo		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
C01	alle 6 vuotta	2 128,86	2 190,12	13,31	13,69
C02	6–9 vuotta	2 216,08	2 280,47	13,85	14,25
C03	10–15 vuotta	2 304,35	2 370,81	14,40	14,82
C04	vähintään 16 vuotta	2 397,81	2 467,39	14,99	15,42

Kuljetustehtäväryhmän määräytyminen

Kuljetustyössä työntekijän tehtäväryhmä määräytyy hänen pääasiallisen työnsä mu- kaan. Jos työntekijä tekee tilapäisesti alempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä, hänen palkkaansa ei vähennetä. Jos työntekijä tekee työvuoroluettelojakson aikana ylempi- palkkaisen tehtäväryhmän työtä yhteensä vähintään viitenä päivänä, hänelle makse- taan näiltä päiviltä ylempipalkkaisen tehtäväryhmän palkka.

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimääräinen kuukausityöaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon palkkaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien teh- tävien palkkaryhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkkaryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopi- muksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden teh- täviin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältä- viä tehtäviä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityis- osaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamis- edellytysten täyttyessä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtä- vien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävä- muutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle makse- taan sijaisuuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuuslisää makse- taan vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijaisuuksilta. Tehtä- vässä, josta maksetaan palkanosaa ryhmän toiminnasta vastuun perusteella, sijai- suuslisää maksetaan kaikilta sijaisuustyöpäiviltä. Sijaisuuslisää ei makseta 2.4. B kohdan mukaisesta tehtävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai useamman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47

§:n mukaisesti.

2.1 Vastuu ryhmän toiminnasta 1.2.2022 lukien 230,14 euroa

Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjes- telyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuuluu tiimin työjärjestelyjä.

2.2 Koulutusvastaavan tehtävä 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työpaikkakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toimintaedellytyk- siä työnopastajille.

2.3 Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta

1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita:

− tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työnjohto- vastuuta,

− hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opastusta ja ylläpitoa,

− prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. aikatau- lut, poikkeamat normaalista),

− raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin,

− laadun seuranta ja opastus, tai

− päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

2.4 Asiakasvastuu

A) 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä posti- toiminnasta siten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsittelyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelu- tilanteita sekä selkeästi asiakkaan oman prosessin työvaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiakkaalle räätälöidyn erikoistehtävän suorittamisesta. Esimerkiksi: huoltokuljetus, hylly- tyspalvelu, kytkentäpalvelu tai syväpalvelu.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

− laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakaspalve- lua,

− vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskontakteja (mm. jälkiselvittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin,

− hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suoritetaan perustehtävästä poikkeavia toimeksiantoja).

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvää palkanosaa ei makseta postityöhön liittyvästä tavanomaisesta ammattitehtävään liittyvästä viestinvälitys- ja logis- tiikkatuotteiden toimittamisesta asiakkaan tiloihin. Esimerkiksi: pikajakelu, täs- mäaikajakelu, täsmäpaikkajakelu ja pakettien vieminen asiakkaille ja tai nouto asiakkailta.

B) 1.2.2022 lukien 54,52 euroa

Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, mak- setaan tehtävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuuseen ja – osaamiseen perustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyttyminen tode- taan paikallisesti luottamusmiehen ja esimiehen kesken.

2.5 Vaativa erityistehtävä

1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut joudutaan tekemään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, koulutuksellista tietoa, kokemusta ja luovia toimintatapoja.

Palkanosaa maksetaan työntekijöille, joiden taidot ja kyvyt mahdollistavat työs- kentelyn kaikissa työsopimuksella sovitun työskentelyalueen postinjakelutehtä- vissä ilman erillistä perehdyttämistä. Maksamisen edellytyksenä on, että työn- tekijä työskentelee vähintään neljässä jakelun lähtötoimipaikassa vuoden ai- kana, ja että hänen työsopimuksessaan on sovittu työpaikaksi ne työpaikat ja työpaikkakunnat, joiden alueella hän työskentelee.

Vaativana erityistehtävänä pidetään myös osoiteselvitys- ja tiedotuspalvelutal- lennustyötä. Näissä tehtävissä toimivalle työntekijälle palkanosa maksetaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuo- rokaudessa, palkanosasta maksetaan ½. Jos työtä on vähintään ½ tuntia, pal- kanosasta maksetaan ¼.

2.6 Trukkilisä

A) 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon tru- killa ajo olennaisesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huo- mattavan osan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B) 1.2.2022 lukien 54,52 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsinainen teh- tävä on muuta työtä, mutta trukilla ajo on säännöllinen osa työvuoroa tai työ- vuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satunnaista ei lisää makseta.

2.7 Osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä

Osoitehuoltajan tehtävässä toimivat työntekijät.

1.2.2022 lukien 84,77 euroa

3. Sovittu palkanosa

Työntekijälle voidaan palkkaliitteen tehtävissä maksaa henkilökohtaisesti sovittua palkanosaa. Yrityskohtaisesti sovittujen palkanosien määrän tulee ylittää taulukko- palkkojen määrä 2,27 prosentilla. Jos yrityksessä on palkkaliitteen 4 kohdan mukai- nen yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa, sen muuttuvat palkanosat, siltä osin kuin ne ylittävät 1,5 prosenttia, otetaan ylitettä laskettaessa huomioon. Sovitun palkan- osan kehitystä tarkastellaan yrityskohtaisesti kunkin kalenterivuoden päätyttyä. Mah- dolliset henkilökohtaisten palkkojen korotukset toteutetaan tasakorotuksena kaikille seuraavan huhtikuun alusta lukien.

4. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

5. Osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus

Jos toimipaikassa on postinjakelussa jaettavia osoitteettomia lähetyksiä kuukau- dessa keskimäärin yli viisi osoitteetonta lähetystä viikossa, maksetaan niistä erillinen senttikorvaus. Erillisen korvauksen suuruus on 1.2.2022 lukien 0,79 senttiä kultakin edellä mainitun lähetysten määrän ylittävältä jaetulta kappaleelta. Yli yhden kilogram- man painoisista ja luettelolähetyksistä sovitaan yrityskohtaisesti erikseen.

Korvaus maksetaan toimipaikan kokonaisvolyymin mukaan jaettuna työajan suh- teessa kaikille osoitteettomien lähetysten käsittelyyn osallistuneille perusresurssissa oleville työntekijöille.

Toimipaikan työtehtävät tulee suunnitella siten, ettei suunniteltu päivittäinen työaika ylity osoitteettomien lähetysten jakelun vuoksi.

6. Korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista

Jos postinjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuoroonsa kuulumattoman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaa- mattomasti poissa, tilapäinen urakointi korvataan maksamalla työntekijälle hänen oman palkkansa lisäksi hänen urakoimaltaan suunnitellulta työajalta 1,65 –kertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Työvuoroluetteloon merkityn työvuoron työajan mah- dollista ylitystä ei korvata muulla tavoin. Työnantaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä urakointiosuuden suuruudesta ennen työn aloittamista. Tilapäi- sestä urakoinnista suoritettavaa korvausta ei huomioida laskettaessa työntekijän

sairausajan palkkaa, vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Osa-aikatyössä edellä sanottu urakointikorvaus maksetaan työntekijän työvuoroluet- teloon merkityltä säännölliseltä työajalta. Osa-aikatyössä katsotaan työntekijän työ- vuoroluetteloon merkityn työajan ja työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan välinen erotus lisätyöksi. Lisätyöstä maksetaan työehtosopi- muksen 16 § 2 momentin mukainen lisätyökorvaus. Säännöllisen kokoaikaisen vuo- rokautisen työajan ylittävältä työajalta maksetaan työehtosopimuksen 16 § 7 momen- tin mukainen ylityökorvaus.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa urakointikorvaus vastaavaksi joustova- paaksi.

3 § Yhdistelmätehtävät

Kun työntekijä tekee osaksi tämän palkkaliitteen mukaista työtä ja osaksi yhteisteke- mismallin mukaisesti muiden palkkaliitteiden mukaista työtä, palkka maksetaan kuta- kin tehtävää työtä koskevan palkkaliitteen palkkauksen mukaisesti.

4 § Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu

Määräykset erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelu- työssä noudatettavista työsuhteen ehdoista ovat tämän palkkaliitteen liitteessä.

PALKKALIITE P LIITE (OSOITTEETTOMIEN LÄHETYSTEN ERILLISJAKELU)‌

1 § Soveltamisala

Tässä liitteessä määrätään erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähe- tysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä ei tee lisäksi mi- tään muuta tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa työtä, häneen sovelletaan työehtosopimuksesta vain tämän liitteen määräyksiä sekä työehtosopi- muksen 44 §:n määräyksiä jäsenmaksun perimisestä.

Tämän liitteen 5 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijällä ei ole työnantajan kanssa työsopimusta muusta kuin tässä liitteessä tarkoitetusta työstä. Liitteen 6 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijä ei työsopimuksensa mukaan tee työnan- tajalle muuta kuin tässä liitteessä tarkoitettua työtä.

2 § Jakelutyön suorittaminen

Erillinen osoitteettomien lähetysten jakelutyö koostuu lajitteluosuudesta ja jakelu- osuudesta. Viikonloppuna jakelupäivä on ensisijaisesti lauantai. Jakaja voi halutes- saan asiakassopimuksen sen salliessa tehdä jakelun sunnuntaina, kuitenkin samoin palkkioperustein kuin lauantaina.

Jakelu suoritetaan jalan tai polkupyörällä tai jakajan niin halutessa jakajan omalla autolla. Jos työntekijä on työsopimuksessa sovitun perusteella velvollinen käyttä- mään työssä omaa tai hallinnassaan olevaa autoa, hänelle maksetaan työehtosopi- muksessa sovittu auton käytöstä aiheutuvien matkakustannusten korvaus. Muutoin jakelussa mahdollisesti käytettävästä kulkuvälineestä ei makseta erillistä kustannus- ten korvausta.

3 § Palkkausperusteet Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperusteista palkkiota. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kummaltakin kerrostaloissa ja kerrostaloalueella 1.2.2022 lukien 5,67 senttiä sekä omakoti- ja rivi- taloissa ja omakoti- ja rivitaloalueella 1.2.2022 lukien 5,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 1.2.2022 lukien 1,01 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1.2.2022 lukien 1,21 senttiä kappaleelta.

Muut palkkamääräykset

Palkkio on korvaus sekä lähetysten lajittelu- että jakeluosuudesta.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä tekee samalle työnantajalle lisäksi muuta tämän työehtosopimuksen mukaista työtä, muusta työstä maksettava palkka määräytyy kyseistä tehtävää koskevan palkkaliitteen palkan mu- kaisesti. Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksettava palkkio mää- räytyy yksinomaan tässä liitteessä sovittujen kappalepalkkioiden mukaisesti.

Tämän liitteen mukaisia palkkioita ei oteta mukaan laskettaessa työntekijän työeh- tosopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa vuosilomalisineen, lomapalkan sijasta maksettavaa lomakorvausta työsuhteen päättyessä, poissaoloajan palkkaa sairaus- lomalisineen, lomarahaa, yli- ja työaikakorvauksia eikä muitakaan työehtosopimuk- sen mukaan määräytyviä palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuuteen käytetyltä ajalta vähintään tämän työehtosopimuksen sanomalehdenjakajia koske- van palkkaliitteen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen lähetysten jakeluosuuteen käyttämänsä tuntimäärän ja vähimmäis- palkkavaateensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seuraavan kolmen päivän kuluessa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalkkaan raukeaa.

3 a § Paikallinen sopiminen

Edellä olevista jakelutyön suorittamista koskevista 2 §:n määräyksistä ja palkkauspe- rusteita koskevista 3 §:n määräyksistä voidaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksissä sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti toisin. So- pimus on tehtävä työnantajan vähintään alueellisesta toiminnasta vastaavan edusta- jan sekä valtakunnallisen pääluottamusmiehen tai muun työntekijöitä laajimmin edus- tavan pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen välillä.

Jos sopiminen on tarpeen jakelualueen poikkeavan rakenteen tai jaettavien lähetys- ten poikkeuksellisen muodon takia, tai jos jakelu tapahtuu haja-asutusalueella tai jos työnantaja mekanisoi lähetysten lajitteluosuuden, sopiminen on mahdollista työnan- tajan alueellisen edustajan ja alueellisen pääluottamusmiehen tai alueellisen luotta- musmiehen välillä.

4 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen seuraavan kalenterikuukauden

15. päivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

5 § Työsopimus

Koeaika työsuhteen alussa on yksi kuukausi.

Työnantajan noudatettava työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja työnte- kijän irtisanoutumisaika on 14 kalenteripäivää.

6 § Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan tai vuosilomalaissa säädetyn vapaaseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomaan tai, jos hän kuuluu vuosilomalaissa säädetyn vapaan piiriin, hänelle maksetaan lomapalkkana tai –kor- vauksena 9,0 % tai, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, 11,5 % hänelle maksetun palkan määrästä laskettuna.

Lomapalkka ja –korvaus lasketaan kultakin kalenterikuukaudelta erikseen ja makse- taan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä kuitenkin sopimuksen mukaan ansaitsee vuosilomapäiviä koko tai lähes koko lomanmääräytymisvuodelta, lomapalkka tältä osin maksetaan loman alkaessa, jollei muuta sovita.

PALKKALIITE M (VARASTOTYÖ)‌

TES: 60

PL: M1, M2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan työhön viestinvälitys- ja logistiikka-alan varastoissa.

2 § Palkkataulukot ja palkkaryhmät Palkka

1. Työntekijän kiinteä palkka muodostuu palvelusajan tai tehtävän perusteella mää- räytyvästä taulukkopalkasta.

Taulukkokuukausipalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: M1		PL: M2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	varastotyöntekijät alle 2 vuotta	1 810,06	1 913,89	11,31	11,96
103	varastotyöntekijät 2–3 vuotta	1 857,82	1 964,79	11,61	12,28
105	varastotyöntekijät 4–6 vuotta	1 964,79	2 086,28	12,28	13,04
108	varastotyöntekijät väh. 7 vuotta	2 044,75	2 176,62	12,78	13,60
200	kouluttaja	2 129,89	2 271,12	13,31	14,19
300	tiimin vetäjä	2 218,16	2 365,62	13,86	14,79
400	esimies	2 286,70	2 438,30	14,29	15,24

2. Pääkaupunkiseutuun kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

3. Osa-aikatyöntekijälle maksetaan tuntipalkka. Tuntipalkka saadaan jakamalla ko- koaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkka saadaan kertomalla tunti- palkka palkkaan oikeuttavilla tunneilla.

Kouluttaja

4. Kouluttaja on erikseen nimetty työntekijä, joka

− tekee kaikkia alaan kuuluvia tehtäviä, sekä

− kouluttaa ja opastaa muita alan töihin.

Tiimin vetäjä

5. Tiimin vetäjä on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka

− työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja

− tekee myös tavanomaista varastotyötä.

Esimies

6. Esimiehillä on sopimuspalkka, joka on vähintään taulukkopalkan suuruinen.

Koulutus

7. Varasto- ja kuljetustoimintojen perustutkinnon suorittanut varastotyöntekijä on heti 2. vuoden työntekijä ja saavuttaa 3. vuoden palkkaryhmän toisena työvuo- tena.

Siirtäminen korkeammin palkattuun työhön

8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kah- deksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mu- kaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Ennen siirtoa työnantaja toteaa siirron vaikutuksen palkkaukseen.

Palkkaryhmämuutokset

9. Työntekijä valitaan kouluttajan, tiiminvetäjän tai esimiehen tehtävään joko tois- taiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu ko. tehtävään, ennakoidaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos palkkauk- sen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukai- sen irtisanomisajan puitteissa.

3 § Erilliset lisät

1. Työnantajan edellyttämä tavallista parempi kielitaito otetaan huomioon palk- kausta korottavana tekijänä.

Olosuhdelisä

2. Olosuhdelisää maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa. Olosuhdelisää maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa.

Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:

− työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana,

− työ tuoretavaravarastossa,

− vaarallisten aineiden käsittely, tai

− käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.

Olosuhdelisää maksetaan, jos varastotyöntekijän työ poikkeaa varastotyön kes- kimääräisistä olosuhteista ja jos sitä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa. Olosuhdelisän suuruus on 7 - 11 % taulukkopalkasta jokaiselta lisään oikeutta- valta tehdyltä työtunnilta.

3. Olosuhdelisän maksamisesta ja suuruudesta sovitaan tarkemmin paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä tai hänen sijastaan pääluottamusmiehen välillä.

Pakastevarastolisä

4. Pakastevarastossa tehdyistä työtunneista maksetaan pakastevarastolisänä 20 % henkilökohtaisesta palkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tunnilta. Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.

Hälytysraha

5. Hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi maksetaan 2 tunnin palkka.

4 § Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOU- LUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnal- leen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljem- pänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestä- vät liitot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia mää- räyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4

§:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden va- ramiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuk- sessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudelli- sesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannus- ten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 1.2.2022 lukien 63,31 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää koh- den. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta kou- lutustilaisuutta kohden.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn va- paan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuu- kauden ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tun- tipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna.

Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa hait- taa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuu- kauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia va- paan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen ta- loudellisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintova- paalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalenterivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuo- den aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yh- teistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmies- kurssi. Työsuojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyh- teistoiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheenjohtajille tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle an- sionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansion- menetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalk- kaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keski- päiväansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan

ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakus- tannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännös- ten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 48 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, teh- täviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyk- sen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimiti- loihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden varamiestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asiasta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopi- muksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoi- tuksen perusteella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamus- mies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näi- den toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialu- eesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pää- luottamusmiehen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäksi alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemisesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toi- mialue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja

työpisteiden lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luotta- musmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asian- omaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tämän varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammattiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pää- luottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi vali- tuksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamus- miestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista

syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yh- teisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tar- koitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimen- piteen johtuneen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtoso- pimuksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tu- lee ilmetä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta anne- taan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse antaa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamus- mieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä

toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työso- pimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkit- see, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palautta- miselle ovat ole-massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekir- joittanutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehto- sopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöi- hin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työn- tekijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamus- miehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luot- tamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kah- den viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on tietoja kirjallisesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on niitä kirjalli- sesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 52 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poiketen suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialu- eensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostu- muksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tar- kemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimialueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjeste- tään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huo- miota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

− työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

− noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

− missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottele- mista,

− käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

− missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia, sekä

− pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edus- tamiinsa henkilöihin.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluottamusmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoita- mista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamusteh- tävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvittaessa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä

pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvit- taessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteu- tetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien luku- määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työnantaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana ai- kana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn va- pautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yökorotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtä- väksi määräämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmiehelle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimivalle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	84
2.	50 - 99	110
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	868

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	54
2.	50-99	76
3.	100-299	94
4.	vähintään 300	109

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumää- rässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seu- raavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toimivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perus- teiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä mat- kustaa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtä- viä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannus- ten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja

erikseen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää sel- vityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapah- tuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdol- lista, paikan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palkkioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja lo- gistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: TYÖSUOJELUSOPIMUS ‌

1 § Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

2 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyh- teistoiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tehtävien hoitamisesta.

3 § Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot ja oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin ja koulutukseen määräytyvät työsuoje- lun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

4 § Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen noudattamaan työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tämän tehtävän vuoksi irtisanoa tai siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi tai jossa valtuutetun tehtävien hoito vaikeutuu. Mikäli sopimussuhteista henkilöstöä joudutaan siirtämään, viimei- senä on pyrittävä siirtämään työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

5 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopi- muslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen irtisanomisesta. Työsuojelu- valtuutettu irtisanotaan kirjallisesti. Ilmoituksessa tulee ilmetä irtisanomisen syy. Irti- sanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle.

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti,

työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkumiselle tai jo päättyneen työsuhteen pa- lauttamiselle on olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Ehdokassuoja

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimitta- mista ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Työsopimuslain säännöksiä noudate- taan työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuo- jeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutettu liikkeen luovutuksessa

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tar- koitettuun jälkisuojaan liikkeenluovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammatillinen koulutus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhtei- sesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, työsuojeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

6 § Työsuojelutehtävien hoitaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän säännöllinen vähimmäisajankäyttö määräytyy edus- tettavien lukumäärän perusteella seuraavasti:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 29	2
2.	30 - 74	6
3.	75 -149	10
4.	150-299	14
5.	300-499	20
6.	500-699	28
7.	yli 700	40

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttami- sesta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n

kesken esimerkiksi silloin, kun työsuojeluvaltuutetun toimialue sovitaan yhtä työpaik- kaa laajemmaksi.

Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustaville jäsenille myönnettävästä säännölli- sesti toistuvasta työstä vapauttamisesta sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja yri- tyksen pääluottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Jos työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten työstä vapauttamisesta ei ole sovittu, heillä on oikeus saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään välttä- mättömien työsuojelua koskevien tehtävien suorittamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole ti- lapäisesti vapautuksen esteenä.

7 § Ansionmenetyksen korvaaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka tämä menettää työai- kana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapau- tuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toi- miessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta kor- vausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän työsuojeluvaltuutetun ilta- tai yötyölisään tai yökorotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana teh- täväksi määräämän työsuojelutehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, työsuojeluvaltuutetulle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enin- tään työsuojelutehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojelutoimikunnan jäsen

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavilla jäsenillä on oikeus saada korvausta välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen johdosta heille aiheutu- neesta ansionmenetyksestä sekä palkkiota heidän työajan ulkopuolella suorittamis- taan tehtävistä ja työsuojelutoimikunnan kokouksista kuten työsuojeluvaltuutetulla.

Muut korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutettu työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyk- sestä matkustaa työsuojelutehtäväänsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä

tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustan- nusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinai- sessa työssään.

8 § Työsuojelupalkkiot

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelu- palkkiota. Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seu- raava 1.11.2021 lukien

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	palkkio euroa / kk
1.	alle 50	82
2.	50 – 99	108
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	851

Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava 1.2.2022 lukien

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	palkkio euroa / kk
1.	alle 50	84
2.	50 – 99	110
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	868

Työsuojeluvaltuutetulla maksettavasta palkkiosta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimi- valle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa työsuojelupalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen halti- jan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta työsuojelupalkkiota.

9 § Työsuojeluvaltuutetun toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyt- tävät paikan, jossa hän voi säilyttää tehtäviään varten tarvittavat asiakirjat ja

toimistovälineet. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle on järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työantaja järjestää tarvittaessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan jossa voidaan käydä työsuojelutehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuu- den käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

10 § Työsuojeluasiamies

Yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja yrityksen pää- luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken voidaan sopia työsuojeluasiamiesten valinnasta ja näiden tehtävistä. Työsuo- jeluasiamiehelle voidaan antaa hänen tehtäviensä hoitamisen vaatimaa tilapäistä va- pautusta työtehtävistä sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukai- sesti. Työsuojeluasiamiehelle voidaan sopia maksettavaksi palkkiota.

LIITE 4: MATKUSTAMINEN

1 §

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työ- matka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa työntekijän varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy työntekijän varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin lue- taan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksi- tyiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan mat- kustamiskustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voi- massa olevan päätöksen mukaisesti. Vuonna 2021 kilometrikorvaus henkilöautolla on 44 senttiä kilometriltä. Vuonna 2022 kilometrikorvaus henkilöautolla on 46 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asun- nosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

− kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

− osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oi- keuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäi- värahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2021 kokopäivärahan määrä on 44 euroa ja osapäivärahan määrä on 20 euroa. Vuonna 2022 kokopäivärahan määrä on 45 euroa ja osapäivärahan määrä on 20 euroa.

6 §

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotelli- huoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysy- myksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

hotellimajoitus: hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta

kohden ovat vuosina 2021, 2022, 2023, 2024 ja 2025 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 100 euroa,

yöpymisraha: jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja

suorittaa vuonna 2021 ja 2022 13 euron yöpymisrahan yöltä,

makuu- tai hyttipaikka: yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hä- nen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päi- vänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ul- kopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 1.2.2022 lukien 28,15 euroa.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Vero- hallinnon päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä työntekijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailu- tauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä ai- heutuvien kustannusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2021 on 11 euroa ja vuonna 2022 on 11,25 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanai- kaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten kor- vauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2021 on 11 euroa ja vuonna 2022 on 11,25 euroa.

Document Metadata

Table of Contents

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

Document Metadata