Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS

niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’, sekä

SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’, jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OVAT TIETOISIA ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittavien kansainvälisten toimien aiheuttamasta maailmanlaajuisesta haasteesta;

PANEVAT MERKILLE kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja sen Kioton pöytäkirjan;

OTTAVAT HUOMIOON, että Sveitsin ja unionin yhteisenä tavoitteena on vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen;

OVAT TIETOISIA siitä, että unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien muutokset tulevia päästökauppakausia varten saattavat edellyttää tämän sopimuksen tarkastelua uudelleen, jotta vähintään pidetään ennallaan osapuolten päästöjen vähentämissitoumusten eheys;

TIEDOSTAVAT, että päästökauppajärjestelmät ovat tehokas väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kustannuste hokkaasti;

KATSOVAT, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen järjestelmien välisen päästöoikeuksien kaupan mahdollis tamiseksi edistää vakaiden kansainvälisten hiilimarkkinoiden luomista ja vahvistaa edelleen järjestelmänsä yhteen kytkeneiden osapuolten ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi;

KATSOVAT, että kytkemällä päästökauppajärjestelmät yhteen olisi vältettävä hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen yhteen kytkettyjen järjestelmien välillä ja olisi varmistettava yhdistettyjen hiilimarkkinoiden asianmukainen toiminta;

OTTAVAT HUOMIOON kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ’direktiivi 2003/87/EY’, perustetun unionin päästökauppajärjestelmän sekä hiilidioksidia koskevalla Sveitsin lailla ja sen asetuksella perustetun Sveitsin päästökauppa järjestelmän;

PALAUTTAVAT MIELIIN, että Norja, Islanti ja Liechtenstein osallistuvat unionin päästökauppajärjestelmään;

OTTAVAT HUOMIOON, että tämän sopimuksen ratifioinnin ajankohdasta riippuen järjestelmien välisen yhteyden olisi oltava toiminnassa 1 päivästä tammikuuta 2019 tai 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä, että Sveitsi tai unioni soveltavat keskeisiä perusteita aikaisemmin, ja tämän sopimuksen väliaikaista soveltamista;

OVAT TIETOISIA siitä, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen edellyttää pääsyä arkaluonteisiin tietoihin sekä niiden vaihtoa osapuolten välillä ja sen vuoksi asianmukaisia turvatoimia;

TOTEAVAT, että tämä sopimus ei vaikuta säännöksiin, joilla osapuolet asettavat tavoitteensa sellaisten kasvihuonekaasu päästöjen vähentämiselle, jotka eivät kuulu niiden päästökauppajärjestelmien soveltamisalaan;

TUNNUSTAVAT, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Sveitsin ja Ranskan välisiä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka liittyvät EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoaseman kahdenväliseen asemaan, sellaisena kuin siitä määrätään yleissopi muksella ”Convention franco-suisse du 4 juillet 1949 relative à la construction et à l'exploitation de l'aéroport de Bâle-Mulhouse”, edellyttäen, että kahdenvälisessä sopimuksessa noudatetaan tässä sopimuksessa määritettyjä keskeisiä perusteita ja teknisiä määräyksiä;

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset on laadittu ottaen huomioon läheiset yhteydet ja erityinen suhde Sveitsin ja unionin välillä;

SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI Pariisissa 12 päivänä joulukuuta 2015 pidetyssä UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssissa saavutettuun sopimukseen ja tiedostavat, että kyseisestä sopimuksesta johtuvia tilinpitokysymyksiä tarkastellaan ajallaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoite

Tällä sopimuksella luodaan yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä.

2 artikla

Keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmien on täytettävä vähintään liitteessä I määrätyt keskeiset perusteet.

II LUKU

TEKNISET MÄÄRÄYKSET

3 artikla

Rekisterit

1. Osapuolten rekisterien on täytettävä liitteessä I olevassa C osassa määrätyt perusteet.

2 Unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välisen yhteyden toteuttamiseksi luodaan suora yhteys unionin rekisterin Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä, mikä mahdollistaa kummassa tahansa osapuolten päästökauppajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien siirron rekisterien välillä.

3. Rekisterien väliseen yhteyteen pätevät muun muassa seuraavat:

a) sitä hallinnoi Sveitsin puolesta Sveitsin rekisterinvalvoja ja unionin puolesta unionin keskusvalvoja,

b) sitä käytetään kullakin oikeudenkäyttöalueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti,

c) sitä tuetaan liiketoimien mahdollistamiseksi automaattisilla prosesseilla, jotka on sisällytetty sekä Sveitsin rekisteriin että unionin rekisteriin,

d) se toteutetaan siten, että varmistetaan mahdollisuuksien mukaan yhdenmukainen toimivuus Sveitsin rekisterin ja unionin rekisterin käyttäjille.

4. Sveitsin rekisterinvalvoja, unionin keskusvalvoja tai molemmat valvojat yhdessä voivat väliaikaisesti sulkea rekisterien välisen yhteyden järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi sovellettavan Sveitsin ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Osapuolten on ilmoitettava mahdollisimman varhain järjestelmän huollosta, tietoturvaloukkauksesta tai turvallisuusriskistä johtuvasta rekisterien välisen yhteyden väliaikaisesta sulkemisesta ja pidettävä väliaikainen sulkeminen mahdollisimman lyhyenä.

5. Osapuolten on toimittava viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä käyttäen oikeudenkäyttöalueellaan käytettävissä olevia toimenpiteitä petosten torjumiseksi ja yhteen kytkettyjen osapuolten päästökauppajärjestelmien markkinoiden eheyden säilyttämiseksi. Yhteen kytketyn osapuolten päästökauppajärjestelmän yhteydessä Sveitsin rekisterivalvojan, unionin keskusvalvojan ja unionin jäsenvaltioiden kansallisten valvojien on työskenneltävä yhdessä minimoidakseen riskin rekistereihin liittyvästä petoksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, vastatakseen tällaisiin tapauksiin ja suojellakseen rekisterien välisen yhteyden eheyttä. Valvojien sopimat toimenpiteet petosriskiin, väärinkäytökseen tai rikolliseen toimintaan vastaamiseksi hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6. Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan on määritettävä yhteiset toiminnalliset menettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin seikkoihin, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Valvojien laatimat yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

7. Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan on laadittava yhteyttä koskevat tekniset standardit (LTS), jotka perustuvat liitteessä II määrättyihin periaatteisiin ja joissa kuvataan yksityiskohtaiset vaatimukset vakaan ja turvallisen yhteyden luomiselle SSTL:n ja EUTL:n välillä. Valvojien laatimat LTS-standardit tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

8. Rekisterien välisen yhteyden täytäntöönpanoa ja toimintaa koskevat ratkaisua edellyttävät kysymykset ratkaistaan kuulemalla nopeasti Sveitsin rekisterivalvojaa ja unionin keskusvalvojaa sekä määritettyjen yhteisten toiminnallisten menettelyjen mukaisesti.

4 artikla

Päästöoikeudet ja kirjanpito

1. Päästöoikeudet, joita voidaan käyttää vaatimusten noudattamiseen yhden osapuolen päästökauppajärjestelmässä, on tunnustettava vaatimusten noudattamista varten toisen osapuolen päästökauppajärjestelmässä.

’Päästöoikeudella’ tarkoitetaan oikeutta päästää ympäristöön yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni tiettynä ajanjaksona; päästöoikeus on myönnetty unionin päästökauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja sitä voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen unionin päästökauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestelmässä.

2. Yhdessä päästökauppajärjestelmässä asetettuja tiettyjen päästöoikeuksien käyttöä koskevia olemassaolevia rajoituksia voidaan soveltaa toisessa päästökauppajärjestelmässä.

3. Rekisterinvalvojien ja tilinhaltijoiden on voitava tunnistaa päästökauppajärjestelmä, jossa päästöoikeus on myönnetty ainakin päästöoikeuden sarjanumeron maakoodin perusteella.

4. Kunkin osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle vähintään vuosittain hallussaan olevien toisessa päästökaup pajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä sekä niiden toisessa päästökauppajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä, jotka on palautettu vaatimusten noudattamiseksi tai mitätöity vapaaehtoisesti.

5. Osapuolten on pidettävä kirjaa päästöoikeuksien nettovirroista UNFCCC:ssä hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja

-sääntöjen mukaisesti, kun ne ovat tulleet voimaan. Tämä mekanismi määritetään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan osapuolten on siirrettävä tai hankittava riittävä määrä sallittuja päästömääräyksiköitä, jotka ovat voimassa Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella, sovituin välein, ja jos sopimus irtisanotaan 16 artiklan mukaisesti, laskeakseen päästöoikeuksien nettovirrat osapuolten välillä siinä määrin kuin päästökauppajärjestelmän toiminnanharjoittajat ovat palauttaneet tällaisia päästöoikeuksia vaatimusten noudattamiseksi ja siinä määrin kuin tällaiset päästöoikeudet edustavat Kioton pöytäkirjan liitteeseen A sisällytettyjä päästöjä. Kyseisiä liiketoimia koskeva mekanismi määritetään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean päätöksellä sen jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan muutos on tullut voimaan. Kyseinen liite sisältää myös sopimuksen sallittujen päästömääräyksiköiden ensimmäiseen kansainväliseen siirtoon sovellettavasta tuoton osuuden hallinnoinnista.

5 artikla

Huutokauppa

1. Osapuolet voivat myydä päästöoikeuksia ainoastaan huutokaupalla.

2. Kumman tahansa päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnanharjoittajat voivat hakea lupaa tehdä tarjous päästöoikeuksien huutokaupoissa. Kumman tahansa päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluville toiminnanharjoittajille on annettava pääsy tällaisiin huutokauppoihin syrjimättömällä tavalla. Huutokauppojen riippumattomuuden varmistamiseksi huutokauppoihin osallistumisen hakumahdollisuus voidaan laajentaa ainoastaan sellaisiin muihin osallistujien luokkiin, joita säännellään jonkin osapuolen lainsäädännöllä tai joille on annettu erityinen lupa osallistua huutokauppoihin.

3. Huutokauppaaminen on suoritettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla sekä liitteessä I olevassa D osassa määrättyjen perusteiden mukaisesti.

III LUKU

ILMAILU

6 artikla

Ilmailutoiminnan sisällyttäminen

Osapuolten on sisällytettävä ilmailutoiminta päästökauppajärjestelmiinsä liitteessä I olevassa B osassa määrättyjen keskeisten perusteiden mukaisesti. Ilmailutoiminnan sisällyttämisessä Sveitsin päästökauppajärjestelmään on noudatettava samoja periaatteita kuin unionin päästökauppajärjestelmässä, erityisesti kattavuutta, päästökattoa ja päästöoikeuksien jakoa koskevien sääntöjen osalta.

7 artikla

Tämän sopimuksen tarkasteleminen uudelleen ilmailutoimintaa koskevissa muutostapauksissa

1. Jos unionin päästökauppajärjestelmässä tehdään ilmailutoimintaan liittyviä muutoksia, sekakomitea tarkastelee uudelleen tähän liittyvää liitteessä I olevaa B osaa 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Sekakomitea kokoontuu joka tapauksessa vuoden 2018 loppuun mennessä tarkastellakseen uudelleen tämän sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä, jotka koskevat ilmailutoiminnan sisällyttämisen laajuutta, 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU

ARKALUONTEISET TIEDOT JA TURVALLISUUS

8 artikla

Arkaluonteiset tiedot

1. ’Arkaluonteisilla tiedoilla’ tarkoitetaan joko suullisessa, visuaalisessa, sähköisessä, magneettisessa tai asiakirja muodossa olevia tietoja ja aineistoa, mukaan lukien laitteet ja teknologia, joita on toimitettu tai vaihdettu osapuolten välillä tähän sopimukseen liittyen ja i) joiden luvaton ilmitulo voisi aiheuttaa eriasteista vahinkoa tai haittaa Sveitsin, unionin tai yhden tai useamman unionin jäsenvaltion eduille; ii) jotka on suojattava luvattomalta ilmitulolta jonkin osapuolen turvallisuusetujen vuoksi; ja iii) jotka jokin osapuolista on merkinnyt arkaluonteisiksi.

2. Rajoittamatta osapuolten lakien ja asetusten soveltamista kunkin osapuolen on suojattava arkaluonteisia tietoja erityisesti luvattomalta ilmitulolta tai eheyden menetykseltä liitteissä II, III ja IV määrättyjen tietoturvavaatimusten, turvallisuusluokkien ja käsittelyohjeiden mukaisesti. ’Käsittelyyn’ kuuluu arkaluonteisten tietojen tai niihin sisältyvien muiden tietojen luontia, muokkaamista, säilytystä, siirtoa tai tuhoamista.

9 artikla

Turvallisuusluokat

1. Kukin osapuoli on yksin vastuussa julkaisemiensa tietojen merkitsemisestä arkaluonteisiksi sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta. Jos molemmat osapuolet yhteisesti julkaisevat arkaluonteisia tietoja, osapuolten on sovittava yhdessä merkitsemisestä ja turvallisuusluokasta sekä turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta.

2. Arkaluonteisten tietojen merkintänä on oltava ETS KRIITTINEN, ETS ARKALUONTEINEN tai ETS RAJOITETTU

liitteessä III määrättyjen turvallisuusluokkien mukaisesti.

3. Tiedot julkaisevan osapuolen arkaluonteisten tietojen alkuperäisen lähettäjän on alennettava arkaluonteiset tiedot alempaan turvallisuusluokkaan heti, kun ne eivät enää edellytä korkeamman tason suojelua, ja poistettava turvallisuus luokkamerkintä heti, kun tiedot eivät enää edellytä suojaa luvattomalta ilmitulolta tai eheyden menetykseltä.

4. Tiedot julkistavan osapuolen on ilmoitettava vastaanottavalle osapuolelle kaikista uusista arkaluonteisista tiedoista ja niiden turvallisuusluokasta sekä kaikista turvallisuusluokan alentamisista tai turvallisuusluokkamerkinnän poistamisista.

5. Osapuolten on laadittava yhteinen luettelo arkaluonteisista tiedoista ja ylläpidettävä sitä.

V LUKU

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN

10 artikla

Lainsäädännön kehittyminen

1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta kummankaan osapuolen oikeutta muuttaa tai antaa tämän sopimuksen kannalta merkityksellistä lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeus hyväksyä tiukempia suojatoimenpiteitä.

2. Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti viipymättä, jos se laatii lainsäädäntöä alalla, joka on merkityksellinen tämän sopimuksen kannalta. Tätä varten sekakomitean on luotava prosessi säännöllistä tietojenvaihtoa ja kuulemista varten.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen jälkeen kumpi tahansa osapuoli voi pyytää tätä koskevaa keskustelua sekakomiteassa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityisesti sen arvioimiseksi, vaikuttaisiko lainsäädäntö suoraan liitteessä I määrättyihin perusteisiin.

4. Kun yksi osapuolista antaa ehdotuksen säädökseksi, joka on merkityksellinen tämän sopimuksen kannalta, siitä on toimitettava kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

5. Kun yksi osapuolista antaa säädöksen, joka on merkityksellinen tämän sopimuksen kannalta, siitä on toimitettava kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

6. Jos sekakomitea päättelee, että säädös vaikuttaa suoraan liitteessä I määrättyihin perusteisiin, sen on päätettävä vastaavasta muutoksesta asiaa koskevaan liitteen I osaan. Kyseinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sekakomitean käsiteltäväksi.

7. Jos päätöstä liitteen I muuttamisesta ei voida tehdä 6 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, sekakomitea tutkii kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, kaikkia muita mahdollisuuksia tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan jatkamiseksi, ja tekee kaikki tämän edellyttämät päätökset.

11 artikla

Koordinointi

1. Osapuolten on koordinoitava toimintaansa aloilla, jotka ovat merkityksellisiä tämän sopimuksen kannalta, ja erityisesti liittyen liitteissä määrättyihin perusteisiin, jotta varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano ja osapuolten päästökauppajärjestelmien jatkuva eheys sekä vältetään hiilivuoto ja yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien välisen kilpailun kohtuuton vääristyminen.

2. Tällainen koordinointi toteutetaan erityisesti virallisen ja epävirallisen tietojen vaihdon tai toimittamisen avulla sekä osapuolen pyynnöstä sekakomiteassa toteutettavien kuulemisten avulla.

VI LUKU

SEKAKOMITEA

12 artikla

Sekakomitean kokoonpano ja toiminta

1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista.

2. Kumpikin osapuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista. Sekakomitea kokoontuu 30 päivän kuluessa tällaisesta pyynnöstä.

3. Sekakomitean tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tekemät päätökset ovat voimaan tultuaan osapuolia sitovia, ja osapuolten on toteutettava tarvittavat toimet niiden täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi.

4. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Molempien osapuolten on sovittava sekakomitean tekemistä päätöksistä.

5. Sekakomitea voi päättää sellaisten alakomiteoiden tai työryhmien perustamisesta, jotka voivat avustaa sitä sen tehtävien hoitamisessa.

13 artikla

Sekakomitean tehtävät

1. Sekakomitea hallinnoi tätä sopimusta ja varmistaa sen moitteettoman täytäntöönpanon.

2. Sekakomitea voi päättää uuden liitteen hyväksymisestä tähän sopimukseen tai tässä sopimuksessa jo olevan liitteen muuttamisesta.

3. Sekakomitea keskustelee muutoksista, joita jompikumpi osapuolista on ehdottanut tämän sopimuksen artikloihin. Jos sekakomitea kannattaa ehdotusta, se toimittaa ehdotuksen osapuolille hyväksyttäväksi niiden sisäisten menettelyjen mukaisesti.

4. Kun tehdään pyyntö 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekakomitea keskustelee ehdotetusta lainsäädännöstä ja erityisesti siitä, johtaisiko lainsäädäntö siihen, ettei osapuolen päästökauppajärjestelmä enää täytä liitteissä määrättyjä perusteita.

5. Tämän sopimuksen soveltamisen keskeytyessä tai ennen sopimuksen irtisanomista koskevan ilmoituksen antamista

15 tai 16 artiklan mukaisesti sekakomitea järjestää keskustelun ja pyrkii pääsemään sopimukseen keskeyttämisen lopettamiseksi tai irtisanomisen estämiseksi.

6. Sekakomitea pyrkii ratkaisemaan riidat, jotka osapuolet ovat saattaneet sen ratkaistaviksi, 14 artiklan mukaisesti.

7. Sekakomitea tarkastelee määräajoin uudelleen tätä sopimusta, mikäli jommassakummassa päästökauppajärjes telmässä tapahtuu merkittävää kehitystä, mukaan lukien markkinavalvonta tai uuden päästökauppakauden alkaminen, erityisesti sen varmistamiseksi, ettei yhteys heikennä kummankaan osapuolen kansallisia päästövähennystavoitteita tai niiden hiilimarkkinoiden eheyttä taikka moitteetonta toimintaa.

8. Sekakomitean tehtävät rajoittuvat tässä sopimuksessa määrättyihin tehtäviin.

VII LUKU

RIITOJEN RATKAISEMINEN

14 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolten on saatettava niiden väliset tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.

2. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, riita saatetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi pysyvän välitystuomioistuimen vuoden 2012 sääntöjen mukaisesti.

3. Jos tämän sopimuksen soveltaminen keskeytetään tai tämä sopimus irtisanotaan, riitojen ratkaisumenettelyä sovelletaan edelleen 1 kohdassa tarkoitettuihin riitoihin, jotka ovat syntyneet tämän sopimuksen soveltamisen aikana.

VIII LUKU

KESKEYTTÄMINEN JA IRTISANOMINEN

15 artikla

4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen

1. Osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen seuraavissa olosuhteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista:

a) jos se katsoo, että toinen osapuoli ei noudata kokonaan tai osittain 2 artiklassa, 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä 18 artiklan 2 kohdassa määrättyjä velvoitteita.

b) jos toinen osapuoli ilmoittaa sille kirjallisesti aikomuksestaan kytkeä päästökauppajärjestelmänsä jonkin kolmannen osapuolen päästökauppajärjestelmään 18 artiklan mukaisesti.

c) jos toinen osapuoli ilmoittaa sille kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus 16 artiklan mukaisesti.

2. Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen sekä perustelut keskeyttämiselle. Päätös tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttämisestä on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

3. Tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen on väliaikainen. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, keskeyttäminen päättyy, kun riita ratkaistaan 14 artiklan mukaisesti. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, keskeytys on väliaikaiselta kestoltaan kolme kuukautta. Osapuoli voi päättää lyhentää tai pidentää keskeytyksen kestoa.

4. Keskeytyksen aikana päästöoikeuksia ei palauteta vaatimusten noudattamiseksi päästökauppajärjestelmässä, josta ne eivät ole peräisin. Kaikki muut liiketoimet ovat edelleen mahdollisia.

5. Jos sekakomiteassa ei ole pyydetty keskustelua 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti lainsäädäntöehdotuksen toimitta misajankohdasta 10 artiklan 6 kohdassa määrättyyn määräaikaan saakka, tai kun tällainen keskustelu on käyty ja sekakomitea on päätellyt, että uusi lainsäädäntö ei suoraan vaikuta perusteisiin, osapuolella ei ole oikeutta keskeyttää 4 artiklan 1 kohdan soveltamista sillä perusteella, että toinen osapuoli ei enää noudata velvoitettaan täyttää liitteessä I määrätyt perusteet.

16 artikla

Irtisanominen

1. Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla toiselle osapuolelle päätöksestään kirjallisesti ja sekakomiteaa kuultuaan. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty toiselle osapuolelle. Päätös on julkaistava sen jälkeen, kun ilmoitus on tehty toiselle osapuolelle.

2. Jos osapuolen päästökauppajärjestelmää ei jatketa tai se lakkautetaan, tämä sopimus päättyy automaattisesti kyseessä olevan päästökauppajärjestelmän viimeisenä toimintapäivänä.

3. Jos sopimus irtisanotaan, osapuolten on sovittava siitä, miten jatkossa käytetään tietoja ja tallennetaan tiedot, jotka niiden välillä on jo ilmoitettu, lukuun ottamatta tietoja, joita pidetään kussakin rekisterissä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, kummallakin osapuolella on oikeus pyytää ilmoitettujen tietojen poistamista.

IX LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

17 artikla

Täytäntöönpano

1. Osapuolten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta varmistetaan tämän sopimuksen, mukaan lukien sekakomitean päätökset, mukaisten velvoitteiden noudattaminen.

2. Osapuolten on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

18 artikla

Yhteydet kolmansiin osapuoliin

1. Osapuolet voivat neuvotella kolmannen osapuolen kanssa päästökauppajärjestelmiensä kytkemisestä yhteen.

2. Jos osapuoli neuvottelee yhteen kytkemisestä kolmannen osapuolen kanssa, sen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tiedotettava sille säännöllisesti neuvottelujen tilasta.

3. Ennen kuin osapuolen ja kolmannen osapuolen päästökauppajärjestelmät kytketään yhteen, toisen osapuolen on päätettävä, hyväksyykö se toisen päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopimuksen vai irtisanooko se tämän sopimuksen. Jos se hyväksyy toisen päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopimuksen, 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen päättyy.

4. Kun kytkeminen yhteen kolmannen osapuolen päästökauppajärjestelmän kanssa tapahtuu, tämän sopimuksen määräyksiä voidaan tarkistaa.

19 artikla

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

20 artikla

Kielet

Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

21 artikla

Ratifiointi ja voimaantulo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

2. Osapuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

3. Osapuolten on vaihdettava ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa vasta, kun ne katsovat, että kaikki tässä sopimuksessa määrätyt, yhteen kytkemiseen liittyvät ehdot on täytetty.

4. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jona osapuolet ovat vaihtaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjat.

5. Sopimuksen 4 artiklan 6 kohdan voimaantulo edellyttää, että kahdeksannessa osapuolten kokouksessa hyväksytty Kioton pöytäkirjan Dohan muutos (päätös 1/CMP.8; toinen velvoitekausi) on tullut molempien osapuolten osalta voimaan.

22 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa 11–13 artiklaa sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.

Съставено в Берн на двадесет и трети ноември две хиляди и седемнадесета година. Hecho en Berna el veintitrés de noviembre del año dos mil diecisiete.

V Bernu dne dvacátého třetího listopadu dva tisíce sedmnáct. Udfærdiget i Bern, den treogtyvende november to tusind og sytten.

Geschehen zu Bern am dreiundzwanzigsten November zweitausendsiebzehn.

Kahe tuhande seitsmeteistkümnenda aasta novembrikuu kahekümne kolmandal päeval Bernis. Έγινε στη Βέρνη, στις είκοσι τρεις Νοεμβρίου δύο χιλιάδες δεκαεπτά.

Done at Bern on the twenty third day of November in the year two thousand and seventeen. Fait à Berne, le vingt-trois novembre deux mille dix-sept.

Sastavljeno u Bernu dvadeset trećeg studenoga dvije tisuće sedamnaeste. Fatto a Berna addì ventitré novembre duemiladiciassette.

Bernē, divi tūkstoši septiņpadsmitā gada divdesmit trešajā novembrī.

Sudarytas Berne du tūkstančiai septynioliktų metų lapkričio dvidešimt xxxxxx xxxxx. Xxxx Xxxxxxx, a kétezer-tizenhetedik év november havának huszonharmadik napján. Magħmul f'Bern fit-tlieta u għoxrin jum ta' Novembru tas-sena elfejn u sbatax.

Gedaan te Bern, drieëntwintig november tweeduizend zeventien.

Sporządzono w Xxxxxx w dniu dwudziestego trzeciego listopada dwa tysiące siedemnastego roku. Feito em Berna aos vinte e três dias do mês de novembro de dois mil e dezassete.

Întocmit la Berna la douăzeci și trei noiembrie două mii șaptesprezece. V Berne dvadsiateho tretieho novembra dvetisíc sedemnásť.

V Bernu, triindvajsetega novembra dva tisoč sedemnajst.

Tehty Bernissä kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista. Utfärdat i Bern den tjugotredje november tjugohundrasjutton.

За Европейския съюз Рог la Unión Europea Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union Für die Europäische Union Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση For the European Union Pour l'Union européenne Za Europsku uniju

Per l'Unione europea Eiropas Savienības vārdā – Europos Sąjungos vardu Az Európai Unió részéről Għall-Unjoni Ewropea Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo Euroopan unionin puolesta För Europeiska unionen

За Конфедерация Швейцария Por la Confederación Suiza Za Švýcarskou konfederaci For Det Schweiziske Forbund

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft Šveitsi Konföderatsiooni nimel

Για την Ελβετική Συνομοσπονδία For the Swiss Confederation Pour la Confédération suisse Za Švicarsku Konfederaciju

Per la Confederazione Svizzera Šveices Konfederācijas vārdā – Šveicarijos Konfederacijos vardu A Svájci Államszövetség részéről Għall-Konfederazzjoni Svizzera Voor de Zwitserse Bondsstaat

W imieniu Konfederacji Szwajcarskiej Pela Confederação Suíça

Pentru Confederația Elvețiană Za Švajčiarsku konfederáciu Za Švicarsko konfederacijo Sveitsin valaliiton puolesta För Schweiziska edsförbundet

LIITE I

KESKEISET PERUSTEET

A. Kiinteitä laitoksia koskevat keskeiset perusteet

Keskeiset perusteet

Unionin päästökauppajärjestelmässä

Sveitsin päästökauppajärjestelmässä

Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus

Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pa kollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä lueteltuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittuja kasvihuonekaasupäästöjä.

Päästökauppajärjestelmän on katettava ainakin toiminnot, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY liite I, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäi vänä

Xxxxxxxxxxxxxx koskevan asetuksen 40 artiklan 1 kohta ja liite 6, sellaisena kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Päästökauppajärjestelmän on katettava ainakin kasvihuonekaasut, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY liite II, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäi vänä

Hiilidioksidia koskevan asetuksen 1 artiklan 1 koh ta, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Päästökauppajärjestelmässä on asetettava päästökatto, joka on vähintäänkin yhtä tiukka kuin seuraavissa:

Direktiivi 2003/87/EY, sellaisena kuin se on voi massa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 1 koh ta

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 1 kohta

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Päästökauppajärjestelmän tavoitetason on oltava vähintään yhtä tiukka kuin seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 9 ja 9 a artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekir joituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 3 artikla ja 18 ar tiklan 1 kohta

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 1 kohta ja liite 8

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

— Direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla

— Komission asetus (EU) N:o 550/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, teollisuuskaasuja käyttävistä hankkeista peräisin olevien kan sainvälisten hyvitysten käyttöön sovellettavien tiettyjen rajoitusten määrittelemisestä Euroo pan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti

— Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii vin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekiste rin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011

kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU)

N:o 389/2013 58 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 4 artikla, 4 a artiklan 1 kohta ja liite 2

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Keskeiset perusteet

Unionin päästökauppajärjestelmässä

Sveitsin päästökauppajärjestelmässä

Kansainvälisten hyvitysten määrällisten rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

— Direktiivin 2003/87/EY 11 a artikla

kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 60 artikla

— Komission asetus (EU) N:o 1123/2013, an nettu 8 päivänä marraskuuta 2013, kansain välisten päästöhyvitysten käyttöoikeuksien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 3 artiklan 2 kohta ja 16 artiklan 2 kohta

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 48 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Päästöoikeuksien maksutta jakaminen lasketaan vertailuarvojen ja korjauskertoimien perusteella. Enintään viisi prosenttia päästöoikeuksien määrästä kaudella 2013–2020 asetetaan syrjään uusille osallistujille. Päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, huutokaupataan. Tätä varten päästökauppajärjestelmän on täytettävä vähintään seuraavat ehdot:

— Direktiivin 2003/87/EY 10, 10 a, 10 b ja

10 c artikla

— Komission päätös 2011/278/EU, annettu

27 päivänä huhtikuuta 2011 päästöoikeuk sien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymä säännösten vahvistamisesta Euroopan parla mentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti

— laskelmat monialaisen korjauskertoimen mää rittämiseksi unionin päästökauppajärjestel mässä vuosina 2013–2020

— Hiilivuotoluettelo 2014

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 2 koh ta ja 19 artiklan 2 ja 3 kohta

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 2 kohta, 46 ja 47 artikla sekä liite 9

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Päästökauppajärjestelmässä on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan samoissa olosuhteissa ja samassa laajuudessa, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 16 artikla, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoitus päivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 21 artikla

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 56 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Tarkkailun ja raportoinnin on oltava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seuraavissa:

— Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

— Komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parla mentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tark kailusta ja raportoinnista

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan lain 20 artikla

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 49 artikla, 50–53 artikla ja 55 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Keskeiset perusteet

Unionin päästökauppajärjestelmässä

Sveitsin päästökauppajärjestelmässä

Todentamisen ja akkreditoinnin on oltava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seuraavissa:

— Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

— komission asetus (EU) N:o 600/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parla mentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 51–54 artik la, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopi muksen allekirjoituspäivänä

B. Ilmailua koskevat keskeiset perusteet

Keskeiset perusteet	EU:ta varten	Sveitsiä varten
Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus	Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pa kollista ilmailutoiminnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti.	Päästökauppajärjestelmään osallistuminen on pa kollista ilmailutoiminnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti.
Ilmailutoiminnan ja kasvihuonekaasujen sisällyttäminen järjestelmään sekä lentojen ja niistä aiheutuvien päästöjen osoittaminen lähtevien lentojen periaatteen mukaisesti siten kuin siitä säädetään seuraavissa:	— Direktiivi 2003/87/EY — Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii vin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekiste rin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 17, 29, 35 ja 56 artikla ja liite VII — Lennot Sveitsin alueella sijaitsevilta lento paikoilta Euroopan talousalueella (ETA) si jaitseville lentopaikoille jätetään unionin päästökauppajärjestelmän soveltamisalan ul kopuolelle direktiivin 2003/87/EY 25 a arti klan nojalla vuodesta 2017.	Hiilidioksidia koskevan lain ja hiilidioksidia koske van asetuksen mukaisesti, sellaisina kun ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä: 1. Soveltamisala Lennot, jotka saapuvat Sveitsin alueella sijaitsevalle lentopaikalle tai lähtevät niiltä, lukuun ottamatta lentoja, jotka lähtevät Euroopan talousalueelta si jaitsevalta lentopaikalta. Kaikkia päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa koskevia väliaikaisia poikkeuksia, kuten direktiivin 2003/87/EY 28 a artiklassa tarkoitetut poikkeuk set, voidaan soveltaa Sveitsin päästökauppajärjes telmässä unionin päästökauppajärjestelmässä käyttöön otettujen poikkeusten mukaisesti. Ilmailu toiminnan osalta järjestelmä kattaa ainoastaan hii lidioksidipäästöt. 2. Soveltamisalan rajoitukset
		Edellä olevassa 1 kohdassa mainittuun yleiseen so veltamisalaan eivät kuulu:
		1. yksinomaan hallitsevaa monarkkia ja hänen välittömiä perheenjäseniään, valtionpäämiehiä, hallituksen päämiehiä ja ministereitä viralli sella vierailulla kuljettavat lennot, jos tämä on mainittu asianmukaisella ilmoituksella lento suunnitelmassa;
		2. sotilas-, tulli- ja poliisilennot;
		3. etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvät lennot, palonsammutuslennot, humanitaariset avus tuslennot ja kiireelliset sairaankuljetuslennot;
		4. lennot, jotka on suoritettu yksinomaan 7 päi vänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 2 määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

Keskeiset perusteet

EU:ta varten

Sveitsiä varten

5. lennot, jotka päättyvät ilma-aluksen lähtölen topaikalle ja joiden aikana ei ole tehty suunni teltua välilaskua;

6. yksinomaan lentolupakirjan saamista tai yllä pitoa tai, kun kyseessä on ohjaamomiehistö, kelpuutuksen saamista varten suoritetut kou lulennot, joiden lentosuunnitelmissa on asian mukainen merkintä tästä edellyttäen, että len toa ei käytetä matkustajien ja/tai rahdin kuljettamiseen tai ilma-aluksen siirtoon;

7. yksinomaan tieteellistä tutkimusta varten suo ritetut lennot;

8. yksinomaan ilma-alusten, ilma-alusten laittei den tai maalaitteiden tarkastamista, testaa mista tai hyväksyntää varten suoritetut lennot;

9. lennot sellaisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 5 700 kg;

10. sellaisten kaupallisten ilma-aluksen käyttäjien lennot, joiden vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 10 000 tonnia vuodessa Sveitsin päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien lentojen osalta tai joilla on alle 243 Sveitsin päästökauppajärjestelmän soveltamis alaan kuuluvaa lentoa kolmen peräkkäisen neljän kuukauden jakson aikana, jos käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestel mään.

11. sellaisten Sveitsin päästökauppajärjestelmään kuuluvien ei-kaupallisten ilma-aluksen käyttä jien lennot, joiden vuosittaiset kokonaispääs töt ovat alle 1 000 tonnia vuodessa, unionin päästökauppajärjestelmässä sovelletun poik keuksen mukaisesti, jos käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestelmään.

Asiaankuuluvien tietojen vaihto ilmailutoiminnan sisällyttämistä koskevien rajoitusten soveltamisesta

Osapuolet tekevät yhteistyötä soveltaessaan rajoituksia, jotka koskevat sitä, miten Sveitsin päästökaup pajärjestelmään ja unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvien kaupallisten ja ei-kaupallisten ilma- alusten käyttäjät sisältyvät järjestelmään, tämän liitteen mukaisesti. Molemmat osapuolet varmistavat erityisesti kaikkien asiaa koskevien tietojen nopean siirtämisen, jotta Sveitsin ja unionin päästökauppa järjestelmään kuuluvat lennot ja ilma-aluksen käyttäjät voidaan tunnistaa asianmukaisesti.

Päästökatto (ilma-alusten käyttäjille jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä)

Direktiivin 2003/87/EY 3 c artikla.

Päästökaton on oltava yhtä tiukka kuin unionin päästökauppajärjestelmässä, erityisesti määrän vä hentämisen prosenttiosuuden osalta vuosien ja päästökauppakausien välillä. Päästökattoon sisälty vät päästöoikeudet on jaettava seuraavasti:

— 15 prosenttia huutokaupataan,

— 3 prosenttia siirretään erityisvarantoon,

— 82 prosenttia jaetaan maksutta.

Tätä jakoa voidaan tarkastella uudelleen tämän so pimuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

Keskeiset perusteet

EU:ta varten

Sveitsiä varten

Vuoteen 2020 saakka päästökattoon sisältyvät päästöoikeudet lasketaan alhaalta ylöspäin mak sutta jaettavien päästöoikeuksien perusteella edellä mainitun jaon mukaisesti. Mahdolliset väliaikaiset poikkeukset päästökauppajärjestelmän soveltamis alasta edellyttävät vastaavia suhteellisia mukautuk sia jaettaviin määriin.

Vuodesta 2021 alkaen päästökattoon sisältyvät päästöoikeudet määritetään vuoden 2020 päästö katon perusteella ottaen huomioon mahdollinen prosenttimääräinen vähennys unionin päästökaup pajärjestelmän mukaisesti.

Päästöoikeuksien jako ilmailutoiminnalle päästöoikeuksien huutokauppaamisen kautta

Direktiivin 2003/87/EY 3 d artikla.

Sveitsin huutokaupattavat päästöoikeudet huuto kauppaa Sveitsin toimivaltainen viranomainen. Sveitsillä on oikeus Sveitsin päästöoikeuksien huu tokauppaamisesta saataviin tuloihin.

Erityisvaranto tiettyjä ilma- alusten käyttäjiä varten

Direktiivin 2003/87/EY 3 f artikla.

Päästöoikeuksia asetetaan syrjään erityisvarantoon uusia tulijoita ja nopeasti kasvavia ilma-alusten käyttäjiä varten, lukuun ottamatta sitä, että koska viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tie tojen hankkimiselle on 2018, Sveitsillä ei ole eri tyisvarantoa vuoteen 2020 saakka.

Vertailuluku päästöoikeuksien jakamiselle maksutta ilma-alusten käyttäjille

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla.

Vertailuluku ei saa olla korkeampi kuin vertailu luku unionin päästökauppajärjestelmässä.

Vuoteen 2020 vuosittainen vertailuluku on 0,000642186914222035 päästöoikeutta tonniki lometriä kohti.

Päästöoikeuksien jakaminen maksutta ilma-alusten käyttäjille

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla.

Päästöoikeuksien myöntämiseen tehtävät mukau tukset on tehtävä direktiivin 2003/87/EY 25 a ar tiklan mukaisesti suhteessa vastaaviin raportointia ja päästöoikeuksien palauttamista koskeviin vel voitteisiin, jotka johtuvat siitä, miten Euroopan talousalueen ja Sveitsin väliset lennot tosiasiallis esti sisältyvät unionin päästökauppajärjestelmään.

Ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien pääs töoikeuksien määrä lasketaan kertomalla viite vuonna toteutuneet tonnikilometrit sovellettavalla vertailuluvulla.

Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla ja komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamen tin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroo pan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta.

— Hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla

— Hiilidioksidia koskevan asetuksen 4 artikla, 4 a artiklan 1 kohta ja liite 2

sellaisina kun ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Kansainvälisten hyvitysten käytön määrälliset rajat

Direktiivin 2003/87/EY 11 a artikla.

Käyttö on 1,5 prosenttia todennetuista päästöistä vuoteen 2020.

Keskeiset perusteet

EU:ta varten

Sveitsiä varten

Tonnikilometritietojen hankinta viitevuodelta

Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla.

Rajoittamatta sitä, mitä jäljempänä määrätään, ton nikilometritietojen hankinta on tehtävä samaan ai kaan kuin tonnikilometritietojen hankinta unionin päästökauppajärjestelmää varten ja samaa lähesty mistapaa käyttäen.

Vuoteen 2020 ja noudattaen asetusta ilma-alusten käyttäjien toteuttamia tonnikilometrejä koskevien tietojen hankkimisesta, sellaisena kuin se on voi massa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, vii tevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankinnalle on 2018.

Tarkkailu ja raportointi

— Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Tarkkailua ja raportointia koskevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökaup pajärjestelmässä.

Todentaminen ja akkreditointi

— Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuk sen allekirjoituspäivänä

Todentamista ja akkreditointia koskevien määräys ten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästö kauppajärjestelmässä.

Hallinnointi

Sovelletaan direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklassa säädettyjä perusteita. Tätä varten ja direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti Sveitsi on katsottava hallinnoivaksi jäsenvaltioksi siltä osin kuin on kyse ilma-alusten käyttäjien hallinnoin nin osoittaminen Sveitsille ja EU:n (ETAn) jäsen valtioille.

EU:n (ETAn) jäsenvaltioiden toimivaltaiset viran omaiset ovat direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti vastuussa kaikista niille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät Sveitsin päästökauppajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettu jen päästöselvitysten vastaanotto, päästöoikeuk sien jako, myöntäminen ja siirto, vaatimusten noudattaminen ja täytäntöönpano jne.).

Euroopan komissio sopii kahdenvälisesti Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiaa koske vien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta.

Hiilidioksidiasetuksen, sellaisena kuin se on voi massa tämän sopimuksen voimaantulopäivämää ränä, mukaisesti Sveitsi on vastuussa ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnista, kun niillä on:

— Sveitsin myöntämä voimassa oleva liikenne lupa, tai

— yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien piirissä suurimmat arvioidut ilmailun päästöt Sveitsissä.

Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa kaikista Sveitsille osoitetuista ilma-alusten käyttä jien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lu kien tehtävät, jotka liittyvät unionin päästökauppa järjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettujen päästöselvitysten vastaanotto, päästöoikeuksien jako, myöntäminen ja siirto, vaatimusten noudattaminen ja täytän töönpano jne.).

Keskeiset perusteet	EU:ta varten	Sveitsiä varten
	Euroopan komissio varmistaa erityisesti, että Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille siirretään direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuk sia sellainen määrä, joka tarvitaan päästöoikeuk sien jakoon maksutta Sveitsin hallinnoimien ilma-alusten käyttäjille. Kun on kyse kahdenvälisestä sopimuksesta, joka koskee EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoasemaa käyttävien lentojen hallinnoinnista eikä asiaan liity direktiivin 2003/87/EY muutosta, Euroopan komissio helpottaa tarpeen mukaan tä män sopimuksen täytäntöönpanoa sillä edellytyk sellä, ettei tämä johda kaksinkertaiseen lasken taan.	Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sopivat kah denvälisesti Euroopan komission kanssa asiaa kos kevien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta. Erityisesti Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset siir tävät EU:n toimivaltaisille viranomaisille Sveitsin päästöoikeuksia sellaisen määrän, joka tarvitaan päästöoikeuksien jakoon maksutta EU:n (ETAn) jä senvaltioiden hallinnoimien ilma-alusten käyttäjille.
Oikeudellinen täytäntöönpano	Osapuolten on pantava päästökauppajärjestelmänsä määräykset täytäntöön niiden ilma-alusten käyttä jien osalta, jotka eivät täytä velvoitteitaan omassa päästökauppajärjestelmässään, riippumatta siitä, hal linnoiko ilma-aluksen käyttäjää EU:n (ETAn) toimivaltainen viranomainen vai Sveitsin toimivaltainen viranomainen, kun ilma-aluksen käyttäjää hallinnoivan viranomaisen suorittama täytäntöönpano edel lyttää lisätoimia.
Ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnin osoittaminen	Direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti ilma-aluksen käyttäjien luettelossa, jonka Euroopan komissio julkaisee direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklan 3 kohdan mukaisesti, on määritettävä kutakin ilma-aluksen käyttäjää hallinnoiva valtio, mukaan lukien Sveitsi. Ilma-alusten käyttäjiä, joiden hallinnointi on osoitettu Sveitsille ensimmäisen kerran tämän sopimuksen tultua voimaan, hallinnoi Sveitsi osoittamisvuoden 30 päivän huhtikuuta jälkeen ja ennen osoittamis vuoden 1 päivää elokuuta. Molemmat osapuolet tekevät yhteistyötä asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen jakamiseksi. Ilma-aluksen käyttäjän hallinnoinnin osoittaminen ei vaikuta siihen, miten kyseisen ilma-aluksen käyt täjä kuuluu päästökauppajärjestelmään (esim. unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluk sen käyttäjällä, jota hallinnoi Sveitsin toimivaltainen viranomainen, on samat velvoitteet unionin pääs tökauppajärjestelmässä kuin Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja päinvastoin).
Täytäntöönpanoa koskevat säännöt	Mahdolliset muut yksityiskohtaiset säännöt, joita tarvitaan työn ja yhteistyön järjestämiseksi ilmailutilin haltijoiden palvelupisteessä, laatii ja hyväksyy sekakomitea sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoi tettu tämän sopimuksen 12, 13 ja 22 artiklan mukaisesti. Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen sovelta minen alkaa samaan aikaan kuin tämän sopimuksen soveltaminen.
Eurocontrolilta saatava apu	Tämän sopimuksen ilmailua koskevan osan soveltamiseksi Euroopan komissio sisällyttää Sveitsin nii hin valtuuksiin, jotka on annettu Eurocontrolille unionin päästökauppajärjestelmän osalta.

C. Rekistereitä koskevat keskeiset perusteet

Kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmän on sisällettävä rekisteri ja tapahtumaloki, joiden on täytettävä seuraavat keskeiset perusteet turvallisuusjärjestelyjen ja -menettelyjen sekä tilien avaamisen ja hallinnoinnin osalta.

Turvallisuusmekanismeja ja -menettelyjä koskevat keskeiset perusteet

Rekisterien ja tapahtumalokien avulla suojataan järjestelmään tallennettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, saatavuus ja aitous. Tätä varten osapuolten on pantava täytäntöön seuraavat turvallisuusmekanismit:

Keskeiset perusteet

Tilin käyttöä varten edellytetään kaksitasoista todentamismekanismia kaikilta tilin käyttäjiltä.

Tapahtuman varmennusmekanismia tarvitaan liiketoimien käynnistämistä ja hyväksymistä varten. Vahvistuskoodi on lähetettävä käyttäjille kaistan ulkopuolella.

Yhden henkilön on käynnistettävä ja toisen henkilön hyväksyttävä (”neljän silmäparin periaate”) kaikki seuraavat toiminnot:

— kaikki jonkin valvojan toteuttamat toiminnot, paitsi jos kyseessä on perusteltu poikkeus, joka on määritelty LTS-pyynnössä;

— kaikki yksiköiden siirrot, paitsi jos toteutetaan vaihtoehtoinen toimenpide, jolla saavutetaan sama turvallisuustaso.

Käytössä on oltava ilmoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa käyttäjille, kun toteutetaan toimintoja, joissa on mukana niiden tilejä ja niiden hallussa olevia päästöoikeuksia.

Siirron käynnistämisen ja sen toteuttamisen välillä on 26 tunnin viive, jotta kaikki käyttäjät voivat saada tiedot ja keskeyttää laittomaksi epäillyn siirron.

Sveitsin valvojan ja unionin keskusvalvojan on toteutettava toimia, joilla tiedotetaan käyttäjille niiden velvollisuuksista niiden järjestelmien turvallisuuteen (tietokone, verkko, …), tietojen käsittelyyn / internetin selaamiseen liittyen.

Tilien avaamista ja hallinnointia koskevat keskeiset perusteet:

Keskeiset perusteet

Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaaminen

Toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen hakemus toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta liittovaltion ympäristövirasto FOEN). Hakemuksessa on oltava riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa päästökauppajärjestelmään kuuluva laitos, sekä asianmukainen laitoksen tunnus.

Ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilin avaaminen

Kullakin Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyttäjällä on oltava yksi ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili. Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten hallinnoimien ilma-aluksen käyttäjien osalta tällaista tiliä pidetään Sveitsin rekisterissä. Ilma-aluksen käyttäjän tai ilma-aluksen käyttäjän valtuutetun edustajan on osoitettava hakemus kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) 30 työpäivän kuluessa ilma-aluksen käyt täjän tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tai sen siirtämisestä EU:n (ETAn) jäsenvaltiolta Sveitsin viranomaisille. Hake muksen on sisällettävä hakijan käyttämän, Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvan ilma-aluksen yksilöllinen koodi tai yksilölliset koodit.

Henkilön päästöoikeustilin avaaminen

Hakemus henkilön päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN). Sen on sisället tävä riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa tilinhaltija/hakija ja sen on sisällettävä vähintään:

— luonnollisen henkilön osalta: henkilöasiakirja ja yhteystiedot

— oikeushenkilön osalta:

— kopio kaupparekisteristä TAI

— oikeushenkilön perustamissäädös ja todiste oikeushenkilön rekisteröinnistä

— luonnollisen henkilön rikosrekisteri tai, kun kyseessä on oikeushenkilö, sen johtajien rikosrekisteri

Valtuutetut/Tilin edustajat:

Kullakin tilillä on oltava vähintään yksi valtuutettu/tilin edustaja, jonka nimittää mahdollinen tilinhaltija. Valtuutetut/tilin edustajat käynnistävät tapahtumia ja muita prosesseja tilinhaltijan puolesta. Kun valtuutettu/tilin edustaja nimetään, val tuutetusta/tilin edustajasta on toimitettava seuraavat tiedot:

— nimi ja yhteystiedot

— henkilöasiakirja

— rikosrekisteri

Asiakirjojen tarkastaminen:

Kopio asiakirjasta, joka toimitetaan näyttönä henkilön päästöoikeustilin avaamista varten tai valtuutetuksi/tilin edusta jaksi nimeämistä varten, on todistettava oikeaksi. Kun kyseessä ovat asiakirjat, jotka on myönnetty jäljennöstä pyytävän valtion ulkopuolella, jäljennös on laillistettava. Oikeaksi todistaminen ja tarvittaessa laillistaminen ei saa tapahtua aiem min kuin kolme kuukautta ennen hakemisajankohtaa.

Kieltäytyminen tilin avaamisesta tai päivittämisestä tai valtuutetun/tilin edustajan nimeämisestä

Kansallinen valvoja (Sveitsin osalta FOEN) voi kieltäytyä avaamasta tai päivittämästä tiliä tai nimeämästä valtuutettua/tilin edustajaa, mikäli kieltäytyminen on kohtuullinen ja perusteltu. Kieltäytyminen on perusteltava ainakin yhdellä seuraavista perusteista:

— toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat puutteellisia, vanhentuneita tai muutoin epätarkkoja tai vääriä;

— mahdollinen edustaja on tutkittavana tai tuomittu edeltävien viiden vuoden aikana päästöoikeuksia tai Kioton yksi köitä koskevasta petoksesta, rahanpesusta, terrorismin rahoittamisesta tai muista vakavista rikoksista, jossa tiliä voi daan käyttää;

— kansallisessa tai unionin oikeudessa säädetyt perustelut.

Tilitietojen säännöllinen tarkistaminen:

Tilinhaltijoiden on ilmoitettava välittömästi mahdollisista tili- tai käyttäjätietojen muutoksista kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) sekä toimitettava oikea-aikaisesti sen kansallisen valvojan edellyttämät tiedot, joka on vastuussa tietojen päivittämisen hyväksymisestä.

Kansallisen valvojan on vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkistettava, ovatko tiliä koskevat tiedot edelleen kattavia, ajantasaisia, tarkkoja ja totuudenmukaisia ja pyydettävä, että tilinhaltija ilmoittaa tarvittaessa mahdollisista muutoksista.

Tilin käytön estäminen:

Tilin käyttö voidaan estää, jos rekistereitä koskevia tämän sopimuksen 3 artiklan määräyksiä rikotaan tai jos käynnissä on tutkimus kyseisten määräysten mahdollisesta rikkomisesta.

Luottamuksellisuus ja tietojen julkistaminen:

EUTL:ssa tai SSTL:ssa, unionin rekisterissä, Sveitsin rekisterissä ja missä tahansa muussa Kioton pöytäkirjan rekisterissä olevia tietoja, mukaan lukien kaikkien tilien talletukset, kaikki suoritetut tapahtumat, päästöoikeuksien yksilöivät yksik kötunnukset ja tilillä olevien Kioton yksiköiden, joita tapahtuma koskee tai joihin se vaikuttaa, yksikkösarjanumeroiden yksilöivät numeroarvot, on pidettävä luottamuksellisina.

Tällaisia luottamuksellisia tietoja voidaan toimittaa asianomaisille julkisyhteisöille niiden pyynnöstä, jos kyseisillä pyyn nöillä on oikeutettu tavoite ja ne ovat perusteltuja, tarpeen ja oikeasuhteisia (petosten, rahanpesun, terrorismin rahoituk sen, muiden vakavien rikosten, markkinoiden manipuloinnin tai unionin oikeuden tai ETAn jäsenvaltion tai Sveitsin kan sallisen lainsäädännön muiden rikkomisten tutkinnan, selvittämisen, syytetutkinnan, verohallinnon, veronkannon, tilintarkastusten ja rahoitusvalvonnan vuoksi sekä unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestel män asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.)

D. Huutokauppapaikkoja ja huutokauppatoimia koskevat keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmissä päästöoikeuksien huutokauppoja järjestävien tahojen on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita ja järjestettävä huutokaupat niiden mukaisesti.

	Keskeiset perusteet
1	Huutokaupan järjestävä taho on valittava prosessilla, jolla taataan avoimuus, oikeasuhteisuus, tasapuolinen koh telu, syrjimättömyys ja kilpailu mahdollisten eri huutokauppapaikkojen välillä unionin tai kansallisen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön perusteella.

	Keskeiset perusteet
2	Huutokaupan järjestävän tahon on oltava hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen ja sen on huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä toiminnassaan; näihin suojatoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa järjestelyt, joilla voidaan havaita ja hallita eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset, havaita ja hallita riskejä, joille mark kinat altistuvat, ja lisäksi niihin kuuluvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan hy vän kauppatavan mukainen ja asianmukainen huutokauppa, sekä riittävät taloudelliset resurssit, joilla helpotetaan asianmukaista toimintaa.
3	Huutokauppoihin osallistumisen edellytyksenä on asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastuksia koskevien riittä vien vähimmäisvaatimusten täyttäminen sen varmistamiseksi, että osallistujat eivät vaikuta huutokaupan sujumi seen haitallisesti.
4	Huutokauppaprosessin on oltava ennakoitavissa, erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huu tokaupan kohteeksi tulevien arvioitujen päästöoikeuksien määrien osalta. Huutokauppamenettelyn keskeiset osat, mukaan lukien aikataulu, päivämäärät ja myynnin arvioidut määrät, on julkaistava huutokaupan järjestävän ta hon verkkosivuilla vähintään kuukausi ennen huutokaupan alkamista. Kaikista merkittävistä muutoksista on myös ilmoitettava etukäteen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.
5	Päästöoikeuksien huutokauppaaminen suoritetaan siten, että tavoitteena on vaikutusten minimoiminen kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmään. Huutokaupasta vastaavan tahon on varmistettava, että huutokauppahinnat eivät merkittävästi eroa päästöoikeuksien hinnoista jälkimarkkinoilla huutokauppakauden aikana, koska tämä olisi osoitus puutteista huutokaupoissa.
6	Kaikki huutokauppoja koskevat ei-luottamukselliset tiedot, mukaan lukien kaikki lainsäädäntö, ohjeet ja lomak keet, on julkaistava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Kunkin järjestetyn huutokaupan tulokset julkaistaan heti kun se on käytännössä mahdollista, ja niiden on sisällettävä asiaa koskevat ei-luottamukselliset tiedot. Huuto kauppojen tuloksia koskevat raportit on julkaistava vähintään vuosittain.
7	Päästöoikeuksien huutokauppoihin sovelletaan riittäviä sääntöjä ja määräyksiä, joilla huutokaupoissa vähennetään riskiä kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta. Tällaiset säännöt ja menettelyt eivät saa mahdollisuuksien mukaan olla lievempiä kuin ne, joita sovelletaan rahoi tusmarkkinoihin osapuolten oikeusjärjestelmissä. Erityisesti huutokaupan järjestävä taho vastaa siitä, että toteute taan toimenpiteet, menettelyt ja prosessit, joilla varmistetaan huutokauppojen riippumattomuus. Sen on myös seurattava markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta.
8	Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava riittävästi huutokauppoja järjestävää tahoa sekä päästöoikeuksien huutokauppaa. Nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarvittava oikeuskelpoisuus ja tekniset järjeste lyt, jotta ne voivat valvoa: — huutokauppapaikkojen organisaatiota ja toimijoiden toimintaa; — asiakkaiden puolesta toimivien ammattimaisten välittäjien organisaatiota ja toimintaa; — markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja liiketoimia, jotta voidaan estää sisäpiirikaupat ja markkinoiden mani pulointi; — markkinatoimijoiden liiketoimia, jotta voidaan estää rahanpesu ja terrorismin rahoitus. Valvonta ei mahdollisuuksien mukaan saa olla lievempää kuin valvonta rahoitusmarkkinoilla osapuolten oikeus järjestelmissä.

Sveitsin on pyrittävä hyödyntämään yksityistä tahoa päästöoikeuksiensa huutokauppaamista varten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Siihen saakka, kun tällaisen tahon kanssa tehdään sopimus, ja edellyttäen, että vuodessa huutokaupattavien päästöoi keuksien määrä on alle kiinteän kynnysarvon, Sveitsi voi edelleen käyttää huutokauppoja varten tämänhetkisiä järjestelyjä eli FOENin järjestämiä huutokauppoja seuraavin edellytyksin:

1. Kynnysarvona on 1 000 000 päästöoikeutta, mukaan lukien ilmailutoimintaa varten huutokaupattavat päästöoikeudet.

2. Edellä olevia 1–8 kohdan mukaisia keskeisiä perusteita sovelletaan, lukuun ottamatta perustetta 1 ja 2, mutta perustetta 7 ja 8 sovelletaan ainoastaan FOENiin siinä määrin kuin se on mahdollista. Edellä olevaa 3 kohdan mukaista keskeistä perustetta sovelletaan yhdessä seuraavan määräyksen kanssa: lupa tehdä tarjouksia Sveitsin päästöoikeuksista niiden huutokauppajärjestelyjen mukaisesti, jotka olivat voimassa silloin, kun tämä sopimus allekirjoitettiin, taataan ETAssa kaikille niille tahoille, joilla on lupa tehdä tarjouksia huutokaupoissa unionissa.

Sveitsi voi valtuuttaa tahoja, jotka järjestävät ETAssa pidettäviä huutokauppoja.

LIITE II

YHTEYTTä KOSKEVAT TEKNISET STANDARDIT

Yhteyttä koskevissa teknisissä standardeissa (LTS) on määritettävä:

— tiedonsiirtoyhteyden arkkitehtuuri;

— tiedonsiirron turvallisuus;

— xxxxxxxx toiminnoista (liiketoimet, täsmäytys …);

— verkkopalvelujen määritelmä;

— tietojen kirjausta koskevat vaatimukset;

— operatiiviset järjestelyt (neuvontapalvelu, tuki);

— tiedonsiirron käyttöönottosuunnitelma ja testausmenettely;

— turvallisuuden testausmenettely.

LTS-standardeissa on määritettävä, että valvojien on toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että SSTL ja EUTL ja niiden välinen yhteys on toiminnassa 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa ja että SSTL:n ja EUTL:n toiminnan ja niiden välisen yhteyden toimintahäiriöt pidetään mahdollisimman vähäisinä.

LTS-standardeissa on määritettävä, että SSTL:n ja EUTL:n välinen yhteydenpito koostuu Simple Object Access- yhteyskäytännön (SOAP) viestien turvatuista vaihdoista, jotka perustuvat seuraavaan teknologiaan (1):

— SOAP-yhteyskäytäntöä käyttävät verkkopalvelut;

— laitteistoon perustuva virtuaalinen yksityisverkko (VPN);

— XML-merkintäkieli (Extensible Markup Language);

— digitaalinen allekirjoitus; sekä

— NTP-protokollat (Network Time Protocol).

LTS-standardeissa on asetettava turvallisuutta koskevia lisävaatimuksia Sveitsin rekisterille, SSTL:lle, unionin rekisterille ja EUTL:lle, ja nämä on dokumentoitava turvallisuuden hallintasuunnitelmaan. Erityisesti LTS-standardeissa on määritettävä seuraavaa:

— jos on syytä epäillä, että Sveitsin rekisterin, SSTL:n, unionin rekisterin tai EUTL:n tietoturva on vaarantunut, molempien osapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta toisilleen ja keskeytettävä SSTL:n ja EUTL:n välinen yhteys;

— tietoturvaloukkauksen tapahtuessa osapuolten on sitouduttava jakamaan välittömästi tiedot keskenään. Siinä määrin kuin tekniset tiedot ovat käytettävissä, häiriötilannetta kuvaava raportti (päiväys, syy, vaikutus, korjaustoimet) lähetetään Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan välillä 24 tunnin kuluessa tietoturvaloukkauksesta.

LTS-standardeissa säädetty tietoturvan testausmenettely on saatettava päätökseen ennen kuin SSTL:n ja EUTL:n välinen tiedonsiirtoyhteys luodaan ja aina, kun tarvitaan SSTL:n tai EUTL:n uusi versio.

LTS-standardeissa säädetään kahdesta testausympäristöstä tuotantoympäristön lisäksi: kehityksen testausympäristöstä ja hyväksymisympäristöstä.

Osapuolten on Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan kautta osoitettava, että niiden järjestelmistä on suoritettu riippumaton tietoturva-arviointi viimeisten kahdentoista kuukauden aikana LTS-standardeissa säädettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Tietoturvatestaus ja erityisesti penetraatiotestaus on suoritettava ohjelmiston kaikista merkittävistä uusista versioista LTS-standardeissa säädettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Penetraatiotestausta ei saa suorittaa ohjelmiston kehittäjä tai ohjelmiston kehittäjän alihankkija.

(1) Tätä teknologiaa käytetään tällä hetkellä yhteyden luomiseen unionin rekisterin ja kansainvälisen tapahtumalokin välillä sekä Sveitsin rekisterin ja kansainvälisen tapahtumalokin välillä.

LIITE III

TURVaLLISUUSLUOKaT ja KÄSITTELYOHjEET

Osapuolten on käytettävä seuraavia turvallisuusluokkia, jotta voidaan tunnistaa tämän sopimuksen yhteydessä käsitellyt ja vaihdetut arkaluonteiset tiedot:

— ETS rajoitettu

— ETS arkaluonteinen

— ETS kriittinen

Tiedot, joissa on merkintä ”ETS kriittinen”, ovat arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä ”ETS arkaluonteinen”, jotka ovat puolestaan arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä ”ETS rajoitettu”.

Osapuolet sopivat laativansa käsittelyohjeet unionin päästökauppajärjestelmän olemassa olevan tietojen luokituspolitiikan perusteella sekä Sveitsin tietosuoja-asetuksen ja liittovaltion tietosuojalain perusteella. Käsittelyohjeet on toimitettava sekakomitean hyväksyttäviksi. Hyväksymisen jälkeen kaikkia tietoja on käsiteltävä turvallisuusluokituksen mukaisesti käsittelyohjeita noudattaen.

Mikäli osapuolet ovat arvioineet turvallisuusluokan eri tavalla, sovelletaan korkeampaa luokitusta.

Kunkin osapuolen lainsäädännössä on oltava vastaavat keskeiset tietoturvavaatimukset seuraavia käsittelyvaiheita varten ja tässä yhteydessä on otettava huomioon päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokat:

— asiakirjan luominen

— Resurssit

— Turvallisuusluokka

— Tallennus

— Sähköinen asiakirja verkossa

— Sähköinen asiakirja paikallisympäristössä

— Paperiasiakirja

— Sähköinen siirto

— Xxxxxxx ja matkapuhelin

— Faksi

— Sähköposti

— Tiedonsiirto

— Fyysinen siirto

— Suullinen

— Henkilökohtainen luovutus

— Postijärjestelmä

— Käyttö

— Käsittely IT-sovelluksilla

— Tulostus

— Kopiointi

— Poistaminen pysyvästä paikasta

— Tiedonhallinta

— Luokittelun ja vastaanottajien säännöllinen arviointi

— arkistointi

— Poistaminen ja tuhoaminen

LIITE IV

PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN TURVALLISUUSLUOKKIEN MÄÄRITTÄMINEN

A.1- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

’Luottamuksellisuudella’ tarkoitetaan tietojen tai koko tietojärjestelmän taikka sen osan (kuten algoritmit, ohjelmat ja dokumentaatio) rajattua luonnetta; käyttöoikeudet on rajattu valtuutetuille henkilöille, elimille ja menettelyille.

’Eheydellä’ tarkoitetaan varmuutta siitä, että tietojärjestelmää ja käsiteltyjä tietoja voidaan muuttaa ainoastaan tietoisin ja oikeutetuin toimin ja että järjestelmä tuottaa odotetun tuloksen tarkasti ja täydellisesti.

Kaikkien päästökauppajärjestelmän tietojen osalta, jotka katsotaan arkaluonteisiksi, luottamuksellisuusnäkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten näiden tietojen julkistaminen voi vaikuttaa yritystasolla (ja eheysnäkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten näiden tietojen tahaton muuttaminen, tuhoaminen osittain tai kokonaan voi vaikuttaa yritystasolla).

Tietojen luottamuksellisuuden taso ja tietojärjestelmän eheyden taso luokitellaan A.2 osaan sisältyviin perusteisiin pohjautuvan arvioinnin perusteella. Kyseiset luokitukset mahdollistavat tietojen yleisen turvallisuusluokan arvioinnin

A.3 osassa olevan taulukon avulla.

A.2- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

A.2.1. ’Matala luokitus’

Matala luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille kohtuullista vahinkoa, joka todennäköisesti

— vaikuttaisi jossakin määrin poliittisiin tai diplomaattisiin suhteisiin;

— aiheuttaisi negatiivista paikallista julkisuutta osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;

— aiheuttaisi haittaa luonnollisille henkilöille;

— vaikuttaisi henkilöstön motivaatioon tai tuottavuuteen;

— aiheuttaisi rajallista taloudellista menetystä tai mahdollistaisi jossakin määrin luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

— vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen;

— vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.2. ’Keskinkertainen luokitus’

Keskinkertainen luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vahinkoa, joka todennäköisesti

— aiheuttaisi haittaa poliittisille tai diplomaattisille suhteille;

— aiheuttaisi haittaa osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;

— aiheuttaisi ahdinkoa luonnollisille henkilöille;

— laskisi henkilöstön motivaatiota/tuottavuutta;

— asettaisi osapuolet tai muut elimet epäedulliseen asemaan muiden kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa;

— aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

— vaikuttaisi rikosten tutkintaan;

— rikkoisi oikeudellisia tai sopimusvelvoitteita tietojen luottamuksellisuudesta;

— vaikuttaisi osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen;

— vaikuttaisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.3. ’Korkea luokitus’

Korkea luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vakavaa ja/tai kohtuutonta vahinkoa, joka todennäköisesti

— vaikuttaisi haitallisesti diplomaattisiin suhteisiin;

— aiheuttaisi huomattavaa ahdinkoa luonnollisille henkilöille;

— vaikeuttaisi osapuolten tai muiden osallistujien voimavarojen toiminnallisen tehokkuuden tai turvallisuuden ylläpitämistä;

— aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;

— rikkoisi asianmukaisia pyrkimyksiä säilyttää kolmansien osapuolten luovuttamat tiedot luottamuksellisina;

— olisi tietojen julkistamista koskevien lakisääteisten rajoitusten vastaista;

— haittaisi rikostutkintaa tai helpottaisi rikoksen tekemistä;

— asettaisi osapuolet huonompaan asemaan muiden kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa;

— haittaisi osapuolten politiikkojen tehokasta laatimista tai toteuttamista;

— heikentäisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaista hallinnointia.

A.3 – Päästökauppajärjestelmän arkaluonteisten tietojen tason arviointi

A.2 osan mukaisen luottamuksellisuus- ja eheysluokituksen perusteella tietojen yleinen turvallisuusluokka määritetään käyttäen seuraavaa taulukkoa:

Luottamuksellisuuden luokittelu Eheyden luokittelu	Matala	Keskinkertainen	Korkea
Matala	ETS rajoitettu	ETS arkaluonteinen (tai ETS rajoitettu (*))	ETS kriittinen
Keskinkertainen	ETS arkaluonteinen (tai ETS rajoitettu (*))	ETS arkaluonteinen (tai ETS kriittinen (*))	ETS kriittinen
Korkea	ETS kriittinen	ETS kriittinen	ETS kriittinen

(*) Mahdolliset vaihtelut arvioidaan tapauskohtaisesti.

Document Metadata

Table of Contents

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS

Document Metadata