LAPUAN KAUPUNKI
LAPUAN KAUPUNKI
10. SIIRILÄN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
MARIELUNDINRANTA
Asemakaavalla muodostuu osa kortteli 1068,1060 ja 1074-1088 sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, vesi- ja katualueet
SELOSTUS 31.8.2020/ EHDOTUS
Lapuan kaupunki
Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8.
6200 Lapua
Kaavan vireilletulo khall 20.1.2020 § 5 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.x.2020 § x Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.x.2020 § x Kaavatunnus 10029-328
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1. Tunnistetiedot
Asemakaavan selostus koskee 31.8.2020 päivättyä asemakaavakarttaa.
Asemakaavan muutos koskee Marielundin asuntoalueen korttelia 1060 sekä virkistys-
, maa- ja metsätalous- sekä katualueita.
Asemakaavan laajennuksella muodostuu osa kortteleita 1068, 1060 ja 1074 – 1088 sekä virkistys-, erityis-, vesi- ja katualueet.
1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus
Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Siirilän kaupunginosassa Siiriläntien molemmin puolin n. 3 km Lapuan keskustasta etelään.
Kaava-alue rajautuu lännessä Nurmonjokeen, etelässä Jokipellon asuntoalueeseen, pohjoisessa Marielundin asuntoalueeseen sekä Ravitiehen ja idässä pääradan rata- alueeseen.
Kaava-alueen pinta-ala on 33,6432 ha. Uutta asemakaavaa muodostuu 21,6955 ha ja asemakaavan muutosaluetta on 11,9477 ha.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kaavaselostuksen kansilehdellä.
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan nimi on MARIELUNDINRANTA, 10. SIIRILÄN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa pientaloaluetta Siiriläntien molemmin puolin olemassa olevia asemakaava-alueita täydentäen. Asemakaavan yhteydessä parannetaan Nurmonjoen ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä koko suunnittelualueen ulkoilureitistöjä.
Marielundintien varressa korttelin 1060 osalta muutos mahdollistaisi Aronrannantien ja Malmbergintien yhdistämisen kevyenliikenteenväylällä.
1.4. Sisällysluettelo
Sisällys
1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus 1
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus 1
2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5
3.1. Maisemakuva ja luonnonympäristö 6
3.2. Rakennettu ympäristö ja taajamakuva 10
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut 11
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 12
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 14
3.5. Asemakaavan perusselvitykset 18
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 18
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 18
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 19
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 19
4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 19
4.8. Asemakaavan tavoitteet 26
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 26
4.9. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 26
6. Kaavan vaikutukset (Täydennetään kaavoituksen kuluessa) 32
6.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 32
6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan 34
6.3. Sosiaaliset vaikutukset 34
6.4. Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen 34
Liiteasiakirjat:
Liite 1: | Osallistumis- ja arviointisuunnitelma |
Liite 2: | Siirilän alueellinen pohjatutkimus (Aluetaito Oy) |
Liite 3: | Happamat sulfidimaat kairaus 2011 (GTK) |
Liite 4: | Rakennusinventointilomakkeet Marielundintie ja Xxxxxxxx |
Liite 5: | Ote asemakaavayhdistelmästä 1:2000 |
Liite 6: | Siirilän-Marielundin alueen luontoselvitys 2020 |
Liite 7: | Asemakaavan seurantalomake |
2. TIIVISTELMÄ
2.1. Kaavaprosessin vaiheet
pvm | § | käsittely |
20.1.2020 | khall §2 | kaavoituspäätös, vireilletulo |
1.–15.6.2020 | OAS ja kaavaluonnos nähtävillä | |
kaavaehdotus julkisesti nähtävillä | ||
kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen | ||
kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen | ||
kaava sai lainvoiman | ||
2.2. Asemakaava
Asemakaavalla laajennetaan pientaloaluetta Siirilän, Marielundin alueen sekä Jokipellon alueen asuntoalueiden välisille peltoalueille. Myös Siiriläntien itäpuolelle osoitetaan täydentävää pientalorakentamisen aluetta. Kaavoitettavat alueet on hankittu kaupungin omistukseen loppuvuonna 2019 toteutuneilla maakaupoilla. maakaupat koskivat yhteensä noin 21,42 hehtaarin suuruista aluetta, josta noin 17 ha sijaitsee tällä asemakaava-alueella.
Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi kaksi Nurmonjoen rannalla olevaa lomarakennuspaikkaa sekä Kauppilan vanha talo pihapiireineen. Asemakaava- alueeseen kuuluva kortteli 1060 on valmiiksi rakennettu.
Asemakaavassa Nurmonjoen ranta-alueet osoitetaan virkistysalueiksi lukuun ottamatta olemassa olevien lomarakennusten rantoja. Virkistysalueet liitetään katualueisiin ja olemassa oleviin virkistysalueisiin siten, että alueella liikkuminen on vaivatonta eikä liikkuminen aiheuta myöskään erityistä haittaa olemassa olevien kiinteistöjen käytölle.
Siiriläntie osoitetaan kaavamerkinnältään yhtenäisesti katualueena Ravitieltä Niittytien läheisyyteen saakka. Ratsumiehenpuisto, Pajapellonpuisto ja Nevanrannanpuisto yhdistyvät yhtenäiseksi laajemmaksi Suopursunpuistoksi. Puiston alueelle osoitetaan uusi leikkipaikka sekä koirapuisto. Pääradan ja Suopursunpuiston välillä oleva voimalinjojen alue osoitetaan kaavassa suojaviheralueena, jonne voidaan toteuttaa osaltaan mahdollisesti myös virkistystä palvelevia reittejä.
Asemakaavalla suojellaan Kauppilan tilan päärakennus sekä sen pihapiiriin kuuluvat keskeiset rakennukset. Luonnonarvoiltaan arvokkaalle ranta-alueelle osoitetaan asianmukaiset suojelumerkinnät.
Asemakaavalla uusia pientalotontteja (AO tai AP) muodostuu yhteensä 40. Kaksi noin yli neljän tuhannen neliön tonttia kaava-alueen eteläreunassa osoitetaan pientalorakentamiseen siten, että puutarhaviljelyn lisäksi alueella voidaan pitää myös kotieläimiä, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Marielundinrannan asuntoalueen rakentaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain tonttien kysynnän mukaan. Ensimmäisenä toteutettavaksi tulee Xxxxxxxxxxx ja Jokipellon asuntoalueiden väliin sijoittuva kokonaisuus. Muut aluekokonaisuudet voidaan luovuttaa rakentajille kysynnän mukaan tulevien vuosien aikana.
3. LÄHTÖKOHDAT
Asuntoalueen laajennus
Lapuan kaupungin pientalotonttien kysyntä on ollut suurinta viime vuosien aikana Ritavuoren alueella. Keskustan läheisyyteen on myös kaavoitettu uusia aluekokonaisuuksia täydentämään tonttitarjontaa palveluiden lähettyville. Vuonna 2019 kaavoitettiin Ilkanpellon asuntoalueen laajennusalue.
Marielundinrannan asemakaavoituksen mahdollisti kaupunginhallituksessa 4.11. 2019
§ 8 hyväksytty maakauppa, jolla kaupunki hankki suunnittelualueelta ja muualta omistukseensa yhteensä yli 21 hehtaaria maata yksityisiltä maanomistajilta.
Asuntoalueet sijoittuvat aikaisemmin asemakaavoitettujen ja rakennettujen alueiden välittömään läheisyyteen täydentäen ja tiivistäen alueen yhdyskuntarakennetta.
3.1. Maisemakuva ja luonnonympäristö
Suunnittelualue sijoittuu Nurmonjoen ja rautateiden pääradan väliselle alueelle. Asuntoalueen laajennusalueet sijoittuvat aiemmin viljelyskäytössä olleille melko pienialaisille peltoalueille. Alue on luonteeltaan taajamaa ja Siiriläntietä etelään katkettaessa alue muuttuu enemmän maaseutumaiseksi.
Nurmonjoki sekä joen varren virkistysalueet sekä rantapuusto muodostaa alueelle selkeän maisemallisen kohokohdan. Jokivarsi on myös merkittävä ekologinen käytävä. Jokivarren maisemallinen merkitty myöskin vetovoimatekijänä huomioidaan kaavoituksessa avaamalla kadun päätteestä näkymä- ja kulkuyhteydet jokivarteen.
Toisena luonnon ympäristönä on radan verrassa oleva puustoinen räme. Alue muodostaa maisemalle tasaisen vihreän taustan. Hieman läheistä asutusta korkeammalla sijaitsevaa aluetta voisi mahdollisesti hyödyntää virkistykseen, lähinnä polkujen rakentamisen myötä. Alueella ei itsessään ole erityisiä maisemallisia tai luonnonarvoja.
Nurmojoen ranta-alueen ja radan varren rämeen väliltä puuttuu viheryhteys. Kaavoituksella muodostetaan viheryhteys, jota voidaan puustoa istuttamalla ja muilla toimenpiteillä muokata toimivaksi ekologiseksi käytäväksi.
Alueelle laaditaan luontoselvitys kevään/ kesän 2020 aikana. Kaavaluonnoksessa ranta-alueen puusto on huomioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi.
Asemakaavan rajausta on ehdotusvaiheessa hieman pienennetty, jättämällä alueen pohjois-itäreunassa, pääradan lähellä sijaitseva muutoskortteli 1012 kaava-alueesta pois.
Geologisen tutkimuskeskuksen maaperäkartastojen mukaan suunnittelualueen maaperä vaihtuu Nurmonjoelta pääradan suuntaan vyöhykkeittäin seuraavasti (pintamaalaji/ pohjamaalaji): joen puoleiset pellot: hiesu (Hs)/ hiesu (Hs), Siiriläntien ympäristö: hieno hieta (HHt)/ hiesu (Hs), pientaloalueen itäreuna: hieno hieta (HHt)/ hieno hieta (HHt) sekä puustoinen suopohjainen metsä rahkaturve (St)/ rahkaturve (St).
Geologisen tutkimuslaitoksen GTK:n maaperäkartat löytyvät Maankamara– karttapalvelusta. xxxx://xxxxxxx.xxx.xx/xxxxxxxxxx/
Suunnittelualueelle on tehty keväällä 2020 alueellinen pohjatutkimus (Aluetaito Oy), joka on kaavaselostuksen liitteenä.
Happamat sulfidimaat
Geologisen tutkimuslaitoksen GTK:n happamien sulfidimaiden kartta-aineiston (xxxxx://xxxxxxx.xxx.xx/xxxx/xxxxx.xxxx) mukaan happamien sulfidimaiden esiitymistymisen todennäköisyys alueella on suuri (punainen alue kartalla). GTK:n yksi kairauspiste (piste 5) sijaitsee kaava-alueella nykyisen Pättäräntien varrella lähellä Siiriläntietä. Kairausraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Happamat sulfidimaat tulee huomioida alueen rakentamisessa.
3.2. Rakennettu ympäristö ja taajamakuva
Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevien pientaloalueiden väliin. Marielundin alueen asemakaava sekä Jokipellon asemakaava on hyväksytty Lapuan kaupunginvaltuustossa vuonna 2000. Nämä asemakaava-alueet ovat rakentuneet kokonaisuudessaan. Rakentaminen edustaa tyypillistä 2000 –luvun alun rakentamistapaa.
Suunnittelualue sijoittuu Siiriläntien molemmin puolin taajamarakenteen keskelle. Siiriläntietä etelän suuntaan mentäessä asutus harvenee ja alue muuttuu maaseutumaiseksi.
Joen rannalla, xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxxx 000, sijaitsee vanha Kauppilan tilan päärakennuksen, toisen asuinrakennuksen sekä talousrakennusten muodostama pihapiiri. Päärakennus, tai sen osa, on valmistunut 1839, viereinen uudempi asuinrakennus 1953 ja navetta myös 1950 –luvulla. Pihapiirin vanhin rakennus on joen suuntaisesti rannan puolelle sijoittuva lutti vuodelta 1764. Rakennusinventointi on tehty 2010. Rakennusinventoinnin kohderaportti on kaavaselostuksen liitteenä.
Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen osayleiskaava 2030 vuonna 2013 nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa Kauppilan tilan pihapiirille ei ole esitetty suojelumerkintöjä. Kohteella on kuitenkin paikallisia historiallisia arvoja, joiden johdosta vanha luhtiaitta vuodelta 1764 sekä asuinrakennus vuodelta 1839 suojellaan tällä asemakaavalla. Vuonna 19553 valmistunut pihapiirin uudempi asuinrakennus sekä 1950 –luvun talousrakennukset edustavat tyypillistä aikakautensa rakentamista. Näitä rakennuksia ei suojella asemakaavalla.
Marielundintien pohjoispuolella on yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotitalojen rivistö. Osoitteissa Marielundintie 5, 9 ja 17 sekä Kauppilan tilan (Siiriläntie 137) rakennusinventoinin laajat kohderaportit on kaavaselostuksen liitteenä, liite 4.
Alla on kuvakaappaus GoogleMapista Siiriläntieltä Kauppilaan päin.
Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on helposti liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin.
Alueelle on mahdollista rakentaa myös kaukolämpöverkko sekä valokuituverkko.
Radan länsipuolella on EPV Alueverkot Oy:n 110 kV suurjännitelinja.
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut
Nurmonjoen ranta-alueet on hoidettu puistomaisesti ja rannan lähettyvillä on valmiita leikkipaikkoja sekä pieni pelikenttä suunnittelualueen ulkopuolisilla alueilla. Siiriläntien itäpuolisella alueella lähin leikkipaikka on Laukkapuisto lähellä Ravitietä.
Alanurmon koulu sijaitsee noin kilometrin päässä ja Keskuskoulun alakoulu sekä yläaste noin puolentoista kilometrin päässä suunnittelualueesta. Keskustan palvelut ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen laajuudesta johtuen etäisyydet vaihtelevat tarkastelupaikan mukaan. Alueen sijaiti kunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin nähden on hyvä.
Muut keskeiset kunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat keskustassa ja sekä Alangossa Kuortaneentien varrella.
Liikenne
Siiriläntien varrelle on rakennettu valmiiksi kevyenliikenteen väylä. Kevyenliikenteen väkylä ja silta on rakennettu myös Nurmonjoen yli. Siten etäisyys Alanurmon koululle on vain reilun kilometrin mittainen. Reitti on myös turvallinen, sillä koko matkalle on rakennettu kevyenliikenteen väylä.
Siiriläntien liikennemäärät ovat Väyläviraston liikennemääräkartan (xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx) mukaan noin 740 ajoneuvoa/ vrk.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäirötä aiheuttavaa toimintaa. 110 kV suurjännitelinja sekä pääradan läheisyys on huomioitu asemakaavoituksessa.
3.3. Maanomistus
Kaupunki on hankkinut suunnittelualueelta maata kaavoitettavaksi kaupunginhallituksessa 4.11.2019 § 8 hyväksytyllä maakaupalla. Kaupalla Marielundin alueelta ja muualta maanajolla kaupunki hankki suunnittelualueelta ja muualta omistukseensa yhteensä yli 21 hehtaaria maata yksityisiltä maanomistajilta.
Alla olevassa kartassa kaupungin maanomistus näkyy värillisinä alueina. Rajaus ehdotusvaiheessa on hieman pienentynyt.
3.4. Suunnittelutilanne
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.
Maakuntakaavaa on uudistettu vaiheittain: Vaihemaakuntakaava I: Tuulivoima (hyväksytty mvalt 11.5.2015)
Vaihemaakuntakaava II: Kauppa, liikenne ja keskustatoiminnot (hyväksytty mvalt 30.5.2016), vaihemaakuntakaava II muutos hyväksytty 2.12.2019.
Vaihemaakuntakaava III: Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja kulttuurimaisemat. Hyväksytty mvalt 3.12.2018, mutta kaavasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.
Alla olevassa kuvassa ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavayhdistelmästä (xxxxx://xxxxxxxx.xxxx.xxxxxx.xxx/xxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx?xxx00x00xx0 364a48a7a6c6bfb9201198b2)
Yleiskaava
Lapuan kaupungin Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Keskustan yleiskaavassa alueelle on osoitettu pientaloasumista merkinnällä AP ja Marielundin ja Jokipellon asuntoalueiden välinen peltoalue maatalousalueeksi kaavamerkinnällä MT. Rannassa olevat vapaa-ajan asunnot on merkitty RA-alueena. Näiden alueiden osalta osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.
Vireillä oleva Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen osayleiskaavassa Siiriläntien ja Lapuanjoen väliselle peltoalueelle osoitetaan myös uutta asutusta AP sekä virkistysaluetta VL. Suunnittelualueella olevat vapaa-ajan asunnot on merkitty RA- alueena, tosin pinta-alaltaan nykyisiä kiinteistöjen aloja hieman pienempänä. Rantaan on osoitettu tulvariskialueet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä ranta-alue.
Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuonna 2013 (ehdotus nähtävillä 16.4.– 20.5.2013), mutta osayleiskaava ei ole viety hyväksymiskäsittelyyn. Uudistettu osayleiskaavaehdotus on tarkoitus asettaa uudelleen nähtäville vuoden 2020 aikana.
Alla ote voimassa olevasta vuoden 2001 Keskustan yleiskaavasta.
Alla ote vuonna 2013 nähtävillä olleesta Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen osayleiskaavaehdotuksesta.
Asemakaava
Nyt kaavoituksen kohteena oleva suunnittelualue on osin kaavoitettua ja osin kaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan muutos koskee alueita, joiden asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2000.
Asemakaavan muutos koskee noin 11,9 ha suuruista aluetta. Uutta asemakaavaa muodostuu noin 21,7 ha. Kuvan rajaus ehdotusvaiheessa on hieman pienentynyt.
Pohjakartta
Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 25.5.2020.
Kaavan laatimispäätös
Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja kaavahankkeen vireilletulosta 20.1.2020 § 2.
3.5. Asemakaavan perusselvitykset
Luontoinventointi
Alueelle on laadittu kevään ja kesän 2020 aikana luontoinventointi. Luontoinventoinnin laati Lakeuden Luontokartoitus. Xxxxxxxxxxxxxxx laatimisvaiheessa luontoinventoinnin tulokset olivat käytettävissä. Luontoinventoinnin perusteella Inventointialueilta ei tavattu uhanalaisia kasvilajeja eikä metsälailla, vesilailla tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Pesimälinnuston osalta erityisen arvokkaita lintulajeja ei alueella esiinny, merkittävimmät lajit ovat viherpeippoa lukuun ottamatta uhanalaisluokitukseltaan vain silmälläpidettäviä.
Vaikka lepakoita alueella havaittiin, niin erityisen merkittävä ruokailualue Siirilän - Marielundin jokivarsi ei ole. Lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia ei etsitty. Kaavaehdotuksessa Nurmonjoen rantapuusto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo).
Maaperäselvitys
Suunnittelualueelle on laadittu keväällä 2020 maaperäkartoitus sekä ranta-alueen maaperän vakavuustarkastelu. Selvityksen on laatinut Aluetaito Oy. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä.
Alueella esiintyy happamia sulfaattimaita, jotka tulee huomioidan alueen rakentamisen yhteydessä. GTK:n vuonna 2011 tekemä kairausraportti kaavoitusalueelta olevasta kairauspisteestä on kaavaselostuksen liitteenä.
3.6. Maankäyttösopimus
Kaupungin ostettua kaavoitettavaa maata 4.11.2019 § 8 maakaupalla on sovittu, että myyjälle jäänyt kiinteistö RN:o 7:43, noin 1 ha suuruinen alue (Kauppilan tila), kaavoitetaan samassa yhetydessä kun alueelle laaditaan asemakaavaa. Asemakaavan laatimisen johdosta maanomistajan ja kaupungin välinen maankäyttösopimusluonnos laaditaan ennen asemakaavaehdotuksen nähtävillepanoa.
Maankäyttösopimus tulee tehtäväksi myös Siiriläntien itäpuolella olevin kiinteistöjen RN:o 7:46 ja RN:o 7:47 kiinteistönomistajien kanssa.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve
Jokipellon ja Marielundin asuntoalueet on kaavoitettu vuonna 2000 ja molemmat alueet on rakennettu valmiiksi. Näiden alueiden läheisyydessä olleet yksityisten omistamat peltoalueet kaupunki on ostanut vuoden 2019 lopulla hyväksytyllä maakaupalla. Asemakaava laaditaan hankituille alueille ja samalla tarkistetaan asemakaavaa mm. pääradan ja Siiriläntien välisen alueen aluevarausten osalta.
Lapuan kaupungilla on tarjolla rakentajille omakotitalotontteja ja muita pientalotontteja Ilkanpellon alueella sekä Ritavuoren alueella. Suunnittelualueen vetovoimatekijänä ovat Nurmonjoen ranta-alueet sekä kaupungin keskustan läheisyys.
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja kaavahankkeen vireilletulosta 20.1.2020 § 5. Kaavoituspäätös koski noin 27,6 ha suuruista aluetta, mutta kaavan laadinnan aikana on ilmennyt tarvetta tarkistaa asemakaavaa myös laajemmalta alueelta.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä 1..–15.6.2020 välisenä aikana MRA 30 §:n mukaisesti.
Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kaavoitus- ja mittausosaston ilmoitustaulun lisäksi Internetissä kaupungin kotisivuilla:
xxx.xxxxx.xx 🡪 Asuminen ja ympäristö 🡪 Kaavoitus, tontit ja maastomittaus
🡪Kaavoitus 🡪 Meneillään olevat kaavat.
Kaava-aineistot asetetaan nähtäville huomioiden korona-pandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelytarpeet. Tarkemmin nähtävilläolon järjestämisestä ilmoitetaan kuulutuksen yhteydessä.
4.4. Osalliset
Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on määritelty ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi viranomaistahoista ja yhteisöistä seuraavat:
• Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
• Seinäjoen museot/ maakuntamuseo
• Lapuan kaupungilta tekninen toimi/ kunnallistekniikka, rakennusvalvonta ja ympäristösuojeluviranomainen
• Elenia Oy, Elenia Verkko Oy, Elisa Oyj, Lapuan Energia Oy Lakeuden Etappi Oy
Muita osallisia ovat alueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat.
4.5. Vireilletulo
Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja kaavahankkeen vireilletulosta 20.1.2020 § 2.
4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos nähtävillä MRA 30
§:n mukaisesti 1.-15.6.2020 Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet: tekninen lautakunta: Ei ole huomautettavaa
Lapuan Energia Oy: Ei ole lausuttavaa
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos: Ei ole huomautettavaa
Xxxxx, Xxxxx ja Xxxxx Xxxxx:
1. Haluamme, että Kauppilan tila kaavoitetaan yhtenä tonttina. Emme halua, että aluetta jaetaan kolmeen erilliseen tonttiin.
kaavoittajan vastine: Nyt koko tila yhtenä tonttina. Erilliset tontit poistettu.
2. Emme luovu rantakaistaleen omistuksesta. Haluamme, että omistamme tontti jatkuu jokeen asti. Emme myöskään halua, että rantaa kaavoitetaan kaupungin virkistysalueeksi. Ranta on aina ollut kiinteä osa Kauppilan pihapiiriä niin maisemallisesti kuin käytännön toimintojen kannalta. Haluamme jatkossakin pitää rannasta huolta itse ja käyttää sitä haluamallamme tavalla. Kyseenalaistamme myös rantakaistaleen merkityksen kaupungin virkistysalueena, sillä kapealle ja jyrkälle kaistaleelle ei pysty rakentaa esim. tietä. Mikäli ranta kaavoitetaan kaupungin virkistysalueeksi, vaikuttaa se tontin arvoon alentavasti.
kaavoittajan vastine: poistimme puistomerkinnän rannasta ja tilan rajat säilyy rantaan saakka.
3. Kaavaehdotuksessa tontin pohjoiskaistale on merkitty kaupungin virkistysalueeksi, jonka läpi kulkee polku ranta-alueelle. Olemme valmiit neuvottelemaan alueen lunastuksesta, mutta vaihdossa ja kaavassa ehdotettuja maa-alueita tontin itäpuolelta emme lähtökohtaisesti halua. Talossa asuu iäkäs henkilö, joten tarvetta lisämaalle (ja pihan huoltotyölle, esim. ruohonleikkuulle) ei ole.
Mikäli pohjoiskaisteleen lunastamisesta päästään yhteisymmärrykseen, haluamme, että kaavaehdotuksessa olevaa tontin pohjoisrajaa jatketaan suorassa linjassa jokeen asti, oheisen kartan mukaisesti.
kaavoittajan vastine: Haluamme pitää hyvin kapean viheryhteyden rantaan. Kavensimme sitä ja se on nyt vain 8 metriä. Ja linja jatkuu suoraan rantaa toiveidenne mukaisesti.
4. Kaavaehdotukseen on merkitty kaksi suojeltua rakennusta. Emme halua näitä merkintöjä laitettavan.
kaavoittajan vastine: nämä kaksi vanhaa rakennusta on inventoitu ja todettu erittäin merkittäviksi oman aikakautensa rakennuksiksi. Museoviranomaisten mukan nämä on suojeltava. Emme voi tässä kaavassa esittää kuin niihin suojelu-merkinnät.
5. Toiveemme on rakentaa tontille rantasauna rastin osoittamaan kohtaan. Paikka on suojaisa ja lähellä pihapiirin ydintoimintoja.
kaavoittajan vastine: olemme lisänneet rantasaunan rakenusalan 30 m2 haluamaanne paikkaan. Lisäsimme lisäksi rakennusalan mahdollista asuinrakennusta varten saunan eteläpuolelle.
6. Ehdotamme, että Kauppilan tila sijaitsee Kauppilantien varrella Arorannantien sijaa kaavoittajan vastine: Muutimme kaavaa niin, että Kauppilan tila sijaitsee jatkossakin Kauppilantien varrella
Xxxx ja Xxxx Xxxxx: Edellytämme, että tuleva kaava sallii vain yksi- tai puolitoistakerroksisten rakennusten rakentamisen. Lisäksi toivomme, että alueelle suunnitellut puistoalueet rakentuvat nopeasti.
kaavoittajan vastine: nyt nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on esitetty mahdollisuus rakentaa II-krs omakotitaloja, talojen ei ole pakko olla II-krs. Kun rakennetaan kahteen kerrokseen voidaan tehdä rungoltaan pienempi rakennus, jolloin vehreää tonttia jää enemmän vapaaksi. On suunniteltu, että uudet korttelit muodostaisivat oman aikakautensa asumista olemassa olevaa kunnioittaen. Kun kyseessä on pääosin peltoa, toimivat puistoiksi kaavoitettavat alueet koko ajan viheralueina. Istutuksia lisätään erillisen suunnitelman mukaan
Xxxxx Xxxxxx: Asemakaavoituksessa on tarkoitus avata uusi kulkuväylä Aromaantieltä uudelle Jokipellontien sillalle asti. Kevyelle liikenteelle suunnattu tie on suunniteltu kulkemaan tonttimme
reunaa pitkin. Pelkäämme sen aiheuttavan omaisuudellemme riskin joutua vahingoitetuksi tai alttiiksi varkaudelle.
kaavoittajan vastine: nyt nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tekeillä muutos niin, että kortteleiden 1060 ja 1074 välille suunniteltu ajorata muuttuu kevyen liikenteen väyläksi. Näin autoliikenne ei tule teidän kiinteistön lähelle. Emme usko, että uusi kevyenliikenteen väylä lisää riskiä varkauksien ja vahingonteon lisääntymiseksi. Tonttien rajoille voidaan tehdä tarvittaessa. suoja-aitoja ja istutuksia
Xxxxx Xxxxx:
Kaavaluonnosta tulee muuttaa seuraavasti:
1) Pysyvän asutuksen ja loma-asuntojen väliin tulee jättää leveämpi vihervyöhyke ja keventää tehokkuuslukua maantien ja loma-asuntojen välissä olevalla alueella.
2) Pättäräntien tulee päättyä Marielundinrantatiehen ja sen kääntöpiste tulee jättää pois. Viheralueen tulee alkaa Marelundinrannantiestä, kuten ylisenvainion tien kohdalla. Liikennemerkein osoitetaan, että Marielundintieltä on sallittu vain tonteille ajo.
Alueen asemakaavan lähtökohdaksi tulee ottaa vuonna 2013 nähtävillä ollut osayleiskaavaehdotus, jossa on nyt lausuttavana olevaa asemakaavaluonnosta leveämpi vihervyöhyke ja ok-tonttien alue on kauempana joesta.
kaavoittajan vastine: Vuoden 2013 osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia tähän nyt vireillä olevaan asemakaavaan.
Kaupungin tavoitteena on, että alueesta tulisi laadukas ja houkutteleva, eikä sitä haluta tukkia täyteen. Korttelit Siiriläntien ja vapaa-ajan asumisen välissä on kuitenkin kaavaluonnoksessa täytetty tiiviisti, kuten tehokkuusluvusta ilmenee.
kaavoittajan vastine: Nyt alueelle kaavoitetaan huomattavasti enemmän puistoja kuin alueen asemakaavoissa on ennen ollut. Nyt nähtävillä ollut luonnos tuo alueelle uusia isoja tontteja ja on siten väljempää kuin alueella jo voimassa olevissa kaavoissa. Kaavoissa on huomioitu erityisesti viheryhteydet. Isot tontit vehreine pihoineen muodostavat samalla vihermattoa
Erityisen tiheästi on kaavoitettu kortteli 1082, johon on sijoitettu viisi tonttia erittäin lähekkäin. Tässäkin korttelissa ratkaisun tulee olla vastaava kuin viereisissä Ylisenvainiontien ja Pättäräntien toisella puolella olevissa kortteleissa. Tontin 1082 ja sen viereisen, korttelin 1081 rantatontin väliin tulee jäädä viheralue ja vain pieni kulkutie tonteille. Tämä avartaisi kaikkien tonttien näkymiä ja parantaisi rantatonttien arvoa ja viihtyisyyttä.
kaavoittajan vastine: isot tontit istutettavine alueineen tuovat alueelle vihermattoa. Alueelle on osoitettu II-kerroksista rakentamista, jolloin tontin pinta-alasta jää enemmän rakentamattomaksi ja mahdollisuuksien mukaan ”vihreäksi”. Kaavassa on rakentamismääräys: ”rakentamatta jäävä tontin osa. jota ei käytetä liikennealueena, tulee hoitaa puistomaisesti.”
Kun halutaan avaraa ja viihtyisää asumis- ja virkistysaluetta, etäisyyden vapaa-ajan asunnoilta läheisimpiin taloihin tulisi olla suurempi. Ratkaisu tukisi näköaloja, ja alueen taso nousisi harvemmalla rakentamisella. Tämä tukisi kaupungin tavoitetta. Houkuttelevat myyntitontit ovat nimenomaan jokirannan lähellä, ja kaavoituksen tulisi tukea tämän alueen vetovoimaa.
3) Erilaiset maankäyttötarkoitukset tulee erottaa selkeästi riittävän peittävällä puustosuojavyöhykkeellä, velvoittavin karttamerkinnöin.
• Loma-asuntojen korttelialueen ja pientaloalueen väliin mökkitonttimme pohjoisen puoleiselle rajalle ja puoleen väliin idänpuoleista rajaa tulee näkösuojaksi istuttaa rivi ikivihreitä puita, kuten kuusia.
• Suojavyöhykkeelle tulee istuttaa myös helppohoitoisia lehtipuita, kuten pihlajia, koivuja tai vaahteroita. Edellisen maanomistajan luvalla pohjoisen puoleiselle rajalle istutettu syreeniaita tulee säilyttää.
• Suojavyöhykkeen idän puoleisen rajan joen puoleisessa päässä tulee olla pensaita
aidanteena, esim. punapajua.
kaavoittajan vastine: Maanomistaja vastaa oman alueensa osalta suojapuuston ja pensaiden istuttamisesta tarpeensa mukaan. Kaupunginpuutarhurin kanssa voi neuvotella kaupungin maalla olevien puistojen istutuksista ja puulajeista.
Loma-asunnoilla on korostunut yksityisyyden ja intimiteetin tarve. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä, joiden käyttötarkoituksena on loma-asuminen, ollut jo 40 vuotta, ja on myös jatkossa. Molemmat kiinteistöt ovat aktiivisessa kesäkäytössä, perheen ja suvun tärkeitä lomapaikkoja. Molempia kunnostetaan ja uudistetaan aktiivisesti. Suojavyöhyke turvaa loma- asumisen virkistysarvoa.
Myös pientaloalueella halutaan pysyä erillään loma-asumisesta ja näköestettä loma-asumisen suuntaan, joka on boheemimpaa kuin normiarki. Lehtipuut ja -pensaat yksin eivät riitä, koska lehdet kasvavat vasta mökkikauden alun jälkeen ja varisevat pois ennen sen loppua. Lehtien puuttuessa intimiteettiä ei ole. Alueen maisemien avaruutta turvataan sijoittamalla suojavyöhykkeen jokea lähinnä olevalle kaistalle pensaita puiden sijaan.
4) Kiinteistömme pinta-alaa tulee suurentaa tontin itäpuolelle koko rajanlinjan pituisella vähintään 10 m levyisellä maa-alalla.
kaavoittajan vastine: Kaupungilla ei ole mahdollisuutta alkaa suurentamaan yksityisen maanomistajan alueita. Tässä kaavaluonnoksessa on kuitenkin tehty pieni myönnytys liittämällä maakaistale tontin itäreunaan ja pohjoisreunaan tuomaan pientä lisätilaa ”nukkumamökille puistoa vasten ja suojavyöhyke uutta tieyhteyttä vastaan.
Kiinteistömme on pieni, 1 930 m2. Se on huomattavasti pienempi kuin viereinen loma-asumisen kiinteistö. Asuinrakennus sijaitsee edellisen maanomistajan luvalla vain parin metrin päässä tontin itärajasta. Emme halua lisämaata, jota tulee rasittamaan naapurikiinteistön tieoikeus.
5) Kiinteistömme RA-aluetta ei saa pienentää, vaan se tulee säilyttää nykyisen kokoisena. Kiinteistömme on pieni. Esitetyllä laajennuksellakin se on edelleen vapaa-ajan kiinteistöksi pieni. On kohtuutonta pienentää kaavalla sen RA-aluetta edelleen nykyisestä.
RA-aluetta määriteltäessä on otettava huomioon kiinteistöllä olevat rakennelmat, kuten kiinteistömme pohjoisosassa sijaitseva puu- ja pyöräkatos.
kaavoittajan vastine: RA-merkinnällä ei olla pienentämässä mitään, koska alueella ei ole ollut asemakaava eikä RA-aluetta.
Nykyisellä ja tulevalla RA-alueella on kaksi loma-asuntokäytössä olevaa kiinteistöä. Naapurikiinteistön RA-alue on merkitty huomattavasti isommaksi kuin meidän kiinteistömme. Käyttötarkoitukseltaan samanlaisia kiinteistöjä on kaavassa kohdeltava yhdenvertaisesti, ja RA- alueiden koon tulee vastata toisiaan. Se, että naapurikiinteistön maa-alue on suurempi, ei ole peruste vähentää ja heikentää pienemmän kiinteistön RA-aluetta pienemmäksi kuin saman käyttötarkoituksen naapurikiinteistön.
kaavoittajan vastine: RA-merkintä on kaavamerkintä, jolla osoitetaan alueen käyttö tarkoitus ja se koskee koko tilaa. RA-merkinnällä ei suurenneta tai pienenetä tilojen pinta-aloja. Jos tarkoitatte rakennusalaa, niin sen koko määräytyy pinta-alan ja tehokkuusluvun suhteessa ja on isommalla tontilla isompi kuin pienemmällä.
6 ) Korttelissa 1082 ja 1081 katon väri tulee olla musta tai harmaa, kuten viereisissä jokea lähinnä olevissa kortteleissa 1078 ja 1079 ja Jokipellontien kortteleissa 1051.
kaavoittajan vastine: kaikkien kattovärien ollessa mustaa tai harmaata syntyy yksitoikkoista rakennettua ympäristöä. Oman kodin rakentajilla tulee olla mahdollisuus valita oman talonsa värejä edes tontin valinnan kautta.
Xxxx Xxxxx:
Alueen asemakaavan lähtökohdaksi tulee ottaa vuonna 2013 nähtävillä ollut
osayleiskaavaehdotus, jossa on nyt lausuttavana olevaa asemakaavaluonnosta leveämpi vihervyöhyke ja ok-tonttien alue on kauempana joesta.
kaavoittajan vastine: Vuoden 2013 osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia tähän nyt vireillä olevaan asemakaavaan.
Lapuan Sanomissa 23.1.2020 uutisoitiin nyt lausuttavana olevan alueen kaavoitusta. Kaupungingeodeetin haastattelun mukaan aluetta ei haluta tukkia täyteen. Lausuttavana oleva kaavaluonnos ei tue tätä tavoitetta, vaan koko Siirilän pelto on täytetty ok-tonteilla. Kun halutaan avaraa ja viihtyisää asumis- ja virkistysaluetta, vuoden 2013 osayleiskaavaehdotus tukee paremmin tätä tavoitetta.
kaavoittajan vastine: Lehtijutut ovat lehtijuttuja ja olivat ennakkotunnelmia ennen varsinaista kaavoitustyön aloittamista. Nyt alueelle kaavoitetaan huomattavasti enemmän puistoja kuin alueen asemakaavoissa on ennen ollut.
Nyt nähtävillä ollut luonnos tuo alueelle uusia isoja tontteja ja on siten väljempää kuin alueella jo voimassa olevissa kaavoissa. Kaavoissa on huomioitu erityisesti viheryhteydet. Isot tontit vehreine pihoineen muodostavat samalla vihermattoa.
Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä, joiden käyttötarkoituksena on loma-asuminen, ollut jo 40 vuotta, ja on myös jatkossa. Molemmat kiinteistöt ovat aktiivisessa kesäkäytössä, perheen ja suvun tärkeitä lomapaikkoja. Molempia kunnostetaan ja uudistetaan aktiivisesti.
Rakennukset eivät ole talviasuttava, niillä ei ole ympärivuotista käyttöä. Riskinä on, että tuleva alueen asemakaava laskee kiinteistön virkistysarvoa. molempien kiinteistöjen alueella jo kasvavaa kasvillisuutta ei saa rajoittaa tulevilla kaavamääräyksillä.
kaavoittajan vastine: emme usko uuden ja nykyaikaisen asutuksen sijoittumisen lähialueelle laskevan loma-asuntojen arvoa. Loma-asuntojen arvoa olisi nostanut niiden kaavoittaminen ympärivuotiseen asumiseen. Kiinteistöt voivat itse huolehtia alueellaan olevien kasvillisuuksien märästä laadusta ja sijainnista.
Asemakaavaa viimeistellessä pyydän huomioimaan seuraavat asiat:
1. Kiinteistömme tulee kaavassa määritellä loma-asuntojen (RA) korttelialueeksi.
kaavoittajan vastine: huomioitu kaavassa
2. Kulkuyhteys
-Kulkuyhteyden kiinteistölle tulee säilyä nykyisellä paikallaan ja mahdollisimman suorana, uudelta Pättäräntien linjaukselta. Liikennemerkein tai muulla tavoin estää ylimääräinen liikenne tulevalta ajotien leikkaavalta kevyenliikenteen väylältä. Nykyinen kasvillisuus ja tienpaikka kiinteistöllä määrittää kulkuyhteyden tulokohdan tontille.
kaavoittajan vastine: Kulkuyhteys kiinteistölle pysyy kiinteistöjen kohdalla samana. Pättäräntien päähän rakennetaan kääntöpaikka, josta lähtee ajoyhteys RA-tonteille, joka liittyy olemassa olevaan ”mökkitiehen” juuri ennen kiinteistöjä. Sisäänajokohta tonteille pysyy siis entisellään.
3. Kiinteistömme aluetta tulee suurentaa lisämaalla, erityisesti itäpuolelta.
Maanvaihto tai osittainen maanvaihto olisi edullinen toteutustapa sekä kaupungille että meille. Kaupunki saisi tonttimaata kaavoitettavaksi. Kiinteistömme pinta-alaa tulee suurentaa tontin luoteispuolelle (Siiriläntien puoli) koko rajanlinjan pituisella vähintään 10 m levyisellä maa-alalla. Sauna rakennettiin aikoinaan vanhimmalle täyttöalueella. Lisäalueella myös intimiteetti suoja paranisi.
kaavoittajan vastine: Kaupungilla on jo alueella riittävästi kaavoitettavia tontteja eikä ole tarvetta maanvaihdolle. Kaupungilla ei ole mahdollisuutta alkaa suurentamaan yksityisen maanomistajan alueita.
4. Kiinteistöni rakennusalaa, tulee ulottaa tontin luoteisreunaan, Siiriläntien suuntaan. Olen rakentamassa vierasmökkiä ja varastotilaa saunan ja Pättäräntien väliselle alueelle.
Kiinteistöni luoteisreunan (Siiriläntien puoleinen) alue on vanhinta täyttöaluetta, täyttömaan on kuljetettu aikoinaan pesäpallo stadionin vieressä olevasta junanradan alikulun rakennustyömaalta.
Alue on painunut vuosien kuluessa, joten se on parhaiten rakentamiseen sopivinta aluetta. Kulkuyhteydet ajoneuvolle rakennukselle olisi helpoin toteuttaa autotieltä. Rakennusala tule olla suhteessa kiinteistön pinta-alaan nähden, ja mahdollistaa tontin pinta-alan monipuolisen käytön tulevia rakennuksia sijoittaessa. Maaperän laatu rakennuskäyttöön on soveliainta lisärakentamiseen Siiriläntien vastaisella tontinosalla. Alla olevaan kuvaan olen merkinnyt punaisella alueen, jolle olen suunnitellut lisärakentamista. Kyseinen ale ei ole merkitty kaavaehdotukseen rakennusalueeksi.
kaavoittajan vastine: Talousrakennuksen rakennusala lisätty nykyisen saunan ja tontin tieyhteyden väliin.
5. Pellon ja loma-asuntojen korttelialueen välinen alue tulee määritellä metsä- ja niittyalueeksi (VL 1), johon ei sijoiteta vapaa-ajan aktiviteetteja. Sen läpi voi kulkea läpi kevyen liikenteen väylä riittävällä etäisyydellä loma-asumisen alueesta. Saunan pohjoisella alueella toivon kevyen liikenteen väylän kiertävän mahdollisimman kaukaa, intimiteettisuojan vuoksi. Niittyalueelle on varattava tarpeeksi tilaa.
kaavoittajan vastine: Toive vaikuttaa ristiriitaiselta, ensin halutaan uutta rakennusalaa tontin luoteisreunaan, Siiriläntien suuntaan ja seuraavassa kohdassa intimiteettisuojaa vaikka halutaan rakentaa lisää uusien tonttien suuntaan?
6. Nykyinen jokirannan puusto ja muu rantakasvillisuus Jokipellon ja loma-asuntojen korttelialueen välillä tulee suojata kaavamerkinnällä. Näin varmistetaan jokivarren luontoarvojen säilymistä. Monipuolisen puuston ja pensaiston säilytys on edellytys linnuston ja muun jokirannan alueen ekosysteemin säilymiselle. Näin luodaan ja varmistetaan asuinalueen viihtyisyyttä. Nykyinen rantapuusto suojaa loma-asumisen intimiteettiä joen vastarannan asutukseen nähden. Kasvillisuus tukee rantapenkkaa ja näin vähentää rantapenkereen sortumista.
kaavoittajan vastine: Jokivarren luontoarvoja on kaavassa huomioitu luo- merkinnällä eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue.
7. Loma-asuntojen korttelialue tulee erottaa muista alueista, kevyen liikenteen väylästä, pientaloalueesta (AO) ja mahdollisesta yleisten teiden alueesta (YL) puu- ja pensasvyöhykkeellä velvoittavin karttamerkinnöin.
Erilaiset maankäyttötarkoitukset tulee erottaa selkeästi riittävän peittävällä kasvillisuudella. Myös pientaloissa halutaan näköeste loma-asumisen suuntaan ja pysyä erillään loma-asumisesta.
Loma-asuntojen korttelialueen ja pientaloalueen väliin mökkitonttimme pohjoisen puoleiselle ja idänpuoleiselle rajalle tulee näkösuojaksi istuttaa rivi ikivihreitä puita, kuten kuusia. Kasvuston istutus tulee toteuttaa infran tekovaiheessa.
kaavoittajan vastine: Maanomistaja vastaa oman alueensa osalta suojapuuston ja pensaiden istuttamisesta tarpeensa mukaan.
8. Kortteliin 1068 mahdollisuus rakentaa vaihtoehtoisesti rivitalo.
Kortteliin 1068 tulisi olla mahdollista rakentaa kahden erillisen kiinteistön sijaan vaihtoehtoisesti myös rivitalo. Muiluntie tulisi nimetä Ojalantieksi, maanomistajan mukaisesti. Tai vaihtoehtoisesti Mandelbergintien, nyt rakennettava uusiosa nimetä Ojalantieksi. Tämä selventäisi muun muassa talojen numerointia, kun ajosuuntaan oikealle kaartuvan tien numerointi alkaa numerosta 1 ja päättyy numeroon 5.
kaavoittajan vastine: Muutetaan korttelin 1068 kaavamerkinnäksi AP. Lapuan kaupungissa on jo Ojalantie olemassa, kuten myös Muiluntie.
Xxxxxx Xxxxx:
Kaavoituksessa on huomioitu monin tavoin tulevan asutuksen viihtyisyyttä ja maisema-arvoja. Tulevan maisemarakenteen kannalta päästäisiin vielä parempaan tulokseen seuravia seikkoja painottamalla:
-uusien rakennuspaikkojen etäisyys vesistön keskivedenkorkeuteen minimissään 50 m. Jokimaiseman huomioiminen maisemakuvassa – peltomaisemaa ja jokivarren puuston rytmiä tukevana maankäyttönä velvoittavin ohjein.
-Jokimaisemaa voidaan suojella esim. antamalla jokea lähinnä oleville rakennuspaikoille/kortteleille minimietäisyys vanhoihin rakennuksiin 50 m.
-rannan läheisille kulkuväylille tulee varata riittävästi tilaa uudisrakentamista sijoitettaessa. Samalla vanhojen kiinteistöjen yksityisyys tulee priorisoida suhteessa uudisrakentamiseen esim. 50 metrin minimietäisyydellä vanhoihin rakennuspaikkoihin.
kaavoittajan vastine: nyt nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa toteutuvat nämä noin 50 metrin suojaetäisyydet. Suurien havupuiden istuttaminen muuttaisi Jokimaisemaa, jota ei alueen erityispiirteiden takia voida tehdä.
Seinäjoen museot:
Kaavaluonnoksessa on puutteita suojelumerkinnöissä ja määräyksissä.
kaavoittajan vastine: suojelumerkinnät lisätty ja korjattu.
Kaavan vaikutusalueella on kaksi muuta suojelukohdetta, Marielundin pappila ja Vaurio. kaavoittajan vastine: Kyseiset rakennukset eivät sijaitse kaavoitettavalla alueella eikä nyt tehtävällä kaavalla ole vaikutusta näiden rakennuksien lähiympäristöön. Emme näe perusteita suorittaa alueella argeologisia tutkimuksia. Vanhojen talojen pihapirit on möyritty vuosikymmenien aikana sekaisin nykyiseen tilaansa.
Väylä:
Väylävirasto huomauttaa, että alueen eteläosaan osoitettu ulkoilureitti V-1 ja EV-EN alueille johtaa paikkaan, jossa ei ole luvallista ylittää rataa.
kaavoittajan vastine: Kyseiset ulkoilureitti on linjattu uudelleen, eikä reitti ylitä rataa.
Raideliikenteen meteli, runkomelu ja tärinä tulee huomioida kaavaratkaisussa.
kaavoittajan vastine: Asemakaavaluonnoksessa lähimpänä rataa sijainnut muutoskortteli 1012 on rajattu kaava-alueesta pois. Nyt rataa lähimmäksi jää kortteli 1086, jossa maankäyttönä AM eli maaseutumainen asuminen. Pääradan kiskoilta tämän tontin reunaan yli 220 metriä matkaa. Alueella tehtyjen pohjatutkimuksien perusteella pintamaan kuivakuorikerroksen alla on noin 10 metrinen pehmeä savikerrostuma ennen silttikerroksia. Kirjallisuusselvityksen (Talja et. al 2008, Liite B s.7) perusteella yli 220 metrin etäisyydellä, raideliikenne alueen maaperä huomioiden ei aiheuta haitallisia värähtelyitä eikä meluhaittoja.
Asta ja Xxxxxx Xxxxxxxx: Meidän tontin (000-000-00-00) läpi on suunniteltu kevyenliikenteen väylä, joka leikkaa meidän tontista noin 150 m2 pois.
kaavoittajan vastine: Tulemme tekemään maanvaihdon, jossa teidän noin 150 m2 menetyksen tilalle saatte noin +280 m2 maata tontin pohjoispuolelle. Näin olemassa olevan kaavan mukaan 1000 m2 tontti tulee olemaan uudessa asemakaavassa n. 1281 m2
- Kaavaehdotus MRA 27 §:n mukaisesti virallisesti nähtävillä 2020
Asemakaavaehdotuksesta saatiin seuraavat lausunnot ja muistutukset:
- Kaupunkisuunnittelujaos käsitteli kaavaehdotuksen
- Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen
- Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan
Asemakaavaa käsitellään mahdollisesti myös kaupungin teknisen toimen sekä yhteistyötahojen (Elisa Oyj, Elenia Oy ja Lapuan Energia Oy) välisissä vakiintuneissa yhteistyöpalavereissa.
4.7. Viranomaisyhteistyö
Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä.
4.8. Asemakaavan tavoitteet
Asuinalueen laajentaminen
Pientaloalueen laajentaminen täydentää kaupungin omakoti- ja pientalotonttien tarjontaa. Uusia pientalotontteja asemakaavalla muodostuu nelisenkymmentä. Asuntoalue suunnitellaan siten, että Nurmonjoen ranta-alue olisi mahdollisimman helposti kaikkien saavutettavissa.
Asemakaavalla Kauppilan tilalle RN:o 7:43 osoitetaan pari uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajan kanssa laaditaan ennen ehdotusvaihetta maankäyttösopimus, jossa määritellään kaavan toteuttamiseksi tarvittavat maanvaihdot sekä mm. kiinteistön arvonnousun sekä kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Marielundintien varressa olevan omakotitontin rajalle osoitettavan kevyenliikenteenväylän johdosta nykyisen korttelin 1060 kiinteistön RN:o 8:45 aluetta laajennetaan pohjoisen suuntaan.
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaavoituspäätöksen jälkeen kaava-aluetta on laajennettu, jotta pääradan ja Siiriläntien väliselle alueelle voidaan osoittaa mahdolliset ulkoilureitit ja koirapuisto. Suurjännitelinjan alueen suoja-alueet on osoitettu yleisten oheistuksien mukaisesti osin korttelin 1012 alueelle. Korttelin eteläosassa on tehty muutos aiemmin tehdyn tonttijaon muutoksen myötä. Alueelta poistetaan myös turhia katualuevarauksia.
4.9. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä on tutkittu myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa tonttien sijoittuminen alueella poikkeaa nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta. Alustavissa luonnoksissa uutta asutusta oli osoitettu hieman etäämmälle ranta-alueesta, jolloin nykyisten loma-asuntojen pohjoispuolelle olisi muodostunut puistoalue, jota olisi voinut hyödyntää esimerkiksi talviaikaan pulkkamäkenä. Puistomainen ympäristö olisi myös sopinut alueen luonteeseen sekä mahdollistanut ranta-alueen kehittämisen alueen vetovoimaa lisäävänä elementtinä. Nyt päädyttiin ehdotuksen mukaiseen kaavaratkaisuun, koska puistomainen toiminta aiheuttaisi häiriötä joenrannan RA-tonttien asukkaille.
Toisaalta alueelle on mahdollista osoittaa myös kaupunkisuunnittelujaoston toiveiden mukaisesti omakotitontti tai kaksi tonttia, kuten kaavaluonnoksessa. Tällöin alueen virkistyskäyttömahdollisuudet supistuvat ja alueen hyödyntämismahdollisuudet virkistyskäyttöön heikkenevät. Muodostuvat tontit sijoittuvat toisaalta lähelle Nurmonjokea ja siten ovat houkuttelevia rakennuspaikkoja. Tontit olisi mahdollista myydä rakentajille myös huutokaupalla, jolloin kaupunki saisi tonteista taloudellista hyötyä.
.
Alla on kuva alustavasta kaavaluonnoksesta
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1. Kaavan rakenne
Asemakaavaa koskevat tarkat tilastotiedot sekä asemakaavan seurantalomake TYVI- lomake esitetään asemakaavan ehdotusvaiheessa.
Mitoitus
Kaava-aluerajaus on ehdotusvaiheessa hieman pienentynyt.
Kaava-alueen pinta-ala on 33,6432 ha. Uutta asemakaava-aluetta muodostuu 21,6955 ha ja asemakaavan muutosaluetta on 11,9477 ha.
Uusia omakotitontteja (AO ja AO-2) alueelle muodostuu 34 kpl.
Uusia asuinpientalotontteja AP alueelle muodostuu Siiriläntien läheisyyteen yhteensä viisi. Suunnittelualueen eteläosaan Siiriläntien itäpuolelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten alue AM-2, joka muodostuu kahdesta noin 4 500 m2 suuruisesta tontista. Nurmonjoen rannassa olevat kaksi loma-asuntojen kiinteistöä on osoitettu
loma-asuntojen korttelialueena RA. Pienempää kiinteistöä on kaavassa laajennettu noin 370 m2.
Radan länsipuolella oleva suurjännitelinjojen alue on osoitettu asemakaavassa yhdistettynä suojaviher- ja energiahuollon alueena EV-EN –kaavamerkinnällä. Alueen pinta-ala on noin 7,6 ha. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä noin 10 ha laajuiset virkistysalueet, joista suurin on EV-EN alueen ja asutuksen välinen Suopursunpuisto.
5.2. Aluevaraukset
Kaavassa osoitetut aluevaraukset, korttelialueet ja muut käyttötarkoitusalueet tarkempine tietoineen esitetään kokonaisuudessaan asemakaavan ehdotusvaiheessa.
5.3. Korttelialueet
Asuinpientalojen korttelialue.
Kortteli 1065, 1068 ja korttelin 1074 tontti 7.
Alueet on tarkoitettu rivitalorakentamiseen, mutta alueelle voidaan rakentaa myös pienempiä erillisiä asuinrakennuksia tai paritaloja.
Korttelissa 1074 tulee katon väri olla musta tai tumman harmaa. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan, paitsi kortteli 1065 e=0.25.
Erillispientalojen korttelialue.
Korttelissa 1060 on olemassa olevia omakotitaloja ja 1074-1078, 1080-1081, 1084-
1085 ja 1087-1088 ovat kaavan laajennusaluetta.
Kortteleissa 1060 ja 1074-1078 katon väri tulee olla musta tai tumman harmaa. Kortteleissa 1080-1081 ja 1084-1085 katon väri tulee olla punainen.
Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan.
Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.
Alueen uudisrakentaminen tulee sopia yhteen alueella olevien vanhojen rakennusten kanssa rakennusten sijoittelun, julkisivumateriaalien ja värityksen suhteen.
Korttelissa 1074 tontit 2-6 ympäristö säilytetään.
Katon väri tulee olla musta tai tumman harmaa. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan.
Erillispientalojen korttelialue.
Korttelialue on tarkoitettu paritalon tai kahden erillisen pientalon rakentamista varten. Korttelissa 1079 katon väri tulee olla musta tai tumman harmaa. Korttelissa 1082 katon väri tulee olla punainen. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan.
Maatilojen talouskeskusten korttelialue.
Korttelialue on tarkoitettu maaseutumaista rakentamista varten. Tontille saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa joko yhteen rakennukseen tai erillisiin rakennuksiin, jolloin niiden tulee muodostaa pihapiiriä yhdessä talousrakennusten kanssa. Alueella voidaan pitää ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia kotieläimiä. Eläintenpidon ja eläinsuojien osalta on noudatettava niitä koskevia ohjeita ja säädöksiä.
Korttelissa 1086 katon väri tulee olla punainen. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan.
Loma-asuntojen korttelialue.
Korttelissa 1083 on kaksi olemassa olevaa loma-asuntoa.
Katon väri tulee olla musta tai tumman harmaa. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.10 mukaan.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
Alue, jolla ympäristö säilytetään.
5.4. Muut alueet
Virkistysalue.
Virkistysalue. Aluetta voidaan käyttää virkistyskäytön lisäksi mm. hulevesien hallintaan liittyvänä alueena ja palstaviljelyalueena.
Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan rakentaa reittejä. Kaavassa nämä reitit on esitetty ohjeellisina.
5.5. Asemakaavamääräykset
Asemakaavassa on annettu kaavamääräyksiä koskien rakentamista, kasvillisuutta, maanpinnan käsittelyä ja autopaikkoja.
RAKENNUSTAPA:
- Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.
- Kattomuotona tulee olla harjakatto korttelissa 1060. Muissa kortteleissa suositellaan kattomuodoksi harjakattoa.
- Talousrakennuksen harjakorkeus saa olla enintään 4,0 m maanpinnan tasosta mitattuna.
- Katon väri tulee olla punainen kortteleissa 1080-1082 ja 1084-1086.
- Katon väri tulee olla musta tai tumman harmaa kortteleissa 1060, 1074-1079 ja 1083.
- AO -kortteleissa erillisten auton säilytystilojen/ varaston yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 50 k-m2.
- AO-2 -kortteleissa erillisten auton säilytystilojen/ varastojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 80 k-m2.
- AM-2 -korttelialueelle saa rakentaa erillisiä auton säilytystiloja/ varastoja enintään 50%
tontin rakennusoikeudesta.
- AP -korttelissa kullakin asunnolla tulee olla vähintään 4 m2 suuruinen asunnosta erillinen varastotila.
- AP-korttelissa kussakin erillisessä asuinrakennuksessa saa olla korkeintaan 4 asuntoa.
- Saunarakennuksen/ huvimajan suurin sallittu kerrosala on 30 k-m2.
- Korttelissa 1060 uudisrakentaminen on sopeuduttava alueella olevien vanhojen rakennusten mittasuhteisiin.
PERUSTAMINEN, MAANMUOKKAUS SEKÄ -RAKENTAMINEN:
- Alueella rakennettaessa on huomioitava happamat sulfidimaat.
KASVILLISUUS:
- Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä liikennealueena on hoidettava puistomaisesti.
- Rannassa oleva puusto tulee säilyttää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävän alueen (luo-merkintä) hoitotoimenpiteet tulee perustua luonnonarvot huomioivaan hoitosuunnitelmaan.
AUTOPAIKAT:
- AO JA AO-2: 2 ap/ asunto
- AP: 1,5 ap/ asunto. Vähintään 1 autosuojapaikka/ asunto.
TONTTIJAKO:
-Alueella on sitova tonttijako.
5.6. Nimistö
Uusina kadunniminä asemakaavassa on Kauppilantie, Marielundinrannantie, Muilunlenkki, Ylisenvainiontie ja Pättäräntie.
Virkistysalueiden nimiä ovat Marielundinrannanpuisto (uusi), Nevanrannanpuisto, Peltomiehenpuisto ja Suopursunpuisto (uusi).
Nykyisessä asemakaavassa olevat erilliset Ratsumiehenpuisto ja Pajapellonpuisto poistuvat näiden alueen liittyessä laajempaan Suopursunpuistoon. Nevarannanpuiston aluerajausta on muutettu kaavan yhteydessä.
6. Kaavan vaikutukset (Täydennetään kaavoituksen kuluessa)
6.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yhdyskuntarakenne
Asemakaavoituksen myötä Siirilän ja Marielundin alueiden yhdyskuntarakenne tiivistyy kun kaavoittamattomina olleet peltoalueet muuttuvat pientaloalueiksi. Kaavan myötä asemakaavoitettu alue jatkuu yhtenäisenä keskustasta Siiriläntietä etelään suunnittelualueen rajalle saakka.
Taajamakuva
Taajamakuvallisesti alueelle muodostuu yhtenäinen pientaloalue nykyisten asuntoalueiden välisille tasaisille pelloille. Uusi pientalorakentaminen sopii hyvin Siirilän, Marielundin ja Jokipellon alueiden läheisyyteen sillä näiden alueiden rakentamisen jälkeen rakennustapa on muuttunut vain vähän.
Asemakaavassa on annettu määräykset kattojen värityksestä siten, että alueen taajamakuvallinen ilme muodostuisi niiltä osin sopusuhtaiseksi. Kattomuodoksi on määrätty harjakatto ainoastaan Kauppilan alueen kolmelle tontille. Muualle suositellaan harjakattoa, mutta määräys antaa mahdollisuuden myös muihin kattorakenteisiin. Talousrakennusten osalta annetun maksimissaan 4,0 metrin harjakorkeudella pyritään säilyttämään talousrakennusten massoittelu sopusuhtaisena ja avoimeen maisemaan sopivana.
Asuminen
Olemassa olevaan asumiseen kaavalla on vaikutusta lähinnä alueen sisäistä jalankulkua ja pyöräilyä varten toteutettavan kevyenliikenteen väylän toteuttamisen myötä. Muutos on suurin Marienlundintien varren korttelin 1072 tontin 2 osalta (uusi korttelinumero), jossa yhteyttä varten tontin reunasta tulisi kuuden metrin levyinen kaistale. Tätä tonttia laajennetaan pohjoisen suuntaan ja alueet tulisi saattaa kaupungin toimesta pihamaiseen ja siistiin kuntoon sekä kiinteistönomistajien kanssa yhteistyötä tehden. Kevyenliikenteenväylän ympärille voisi rakentaa aidan tai istuttaa pensaita.
Avoimien peltoalueiden muuttuminen asuntoalueeksi muuttaa lähes kaikkien alueella asuvien ihmisten lähiympäristöä pysyvästi. Muutoksen ei arvioida kuitenkaan aiheuttavan haittaa asutukselle, loma-asumiselle tai virkistysalueiden käytölle.
Kaava-alueen toteutuminen voi viedä nykyisellä omakotitonttien kysynnällä useita vuosia. Siten ympäristössä tapahtuva muutos tapahtuu varsin hitaasti.
Virkistys
Alueen vetovoimatekijän, Nurmonjoen ranta-alueet on ositettu virkistyskäyttöön loma- asuntojen kohtaa lukuun ottamatta. Kaava-alueella oleville ranta-alueille voidaan toteuttaa niittymäisiä alueita. Puistoalueet voidaan toteuttaa myös hoidettuina puistoalueina, kuten lähialueillakin on aiemmin toteutettu.
Asemakaavassa osoitetut kulkuyhteydet palvelevat yleistä virkistyskäyttöä ja parantavat alueiden saavutettavuutta. Erityisen tärkeitä yhteyksiä ovat eri asuntoalueita yhdistävät kevyenliikenteen reittiyhteydet sekä Nurmonjoen rannalla olevan rantapuiston sekä radan läheisyydessä olevan Suopursunpuiston yhdistävä viher- ja kulkuyhteys. Reitin varrelle Nevanrannanpuistoon sijoittuu myös uusi leikkipaikka, joka palvelee etenkin Siiriläntien itäpuolista asuntoaluetta.
Tekninen huolto
Alue on helposti liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin. Mahdollisesta kaukolämpöverkon rakentamisesta alueelle päättää Lapuan Energia Oy. Kaavassa ei aseteta kaukolämpöön liittymisvelvoitetta.
Liikenne
Arorannantien ja Vauriontien kautta tulee kulku Kauppilan alueen tonteille. Kauppilantieltä Siiriläntielle jatkuva kevyenliikenteenväylä palvelee läntiseltä osaltaan mahdollisesti myös AP-tontin liittymistä katuverkkoon. Ajoneuvoliikennettä kevyenliikenteenväylältä Siiriläntielle ei sallita.
Muutoin Siiriläntien länsipuolella kaavaratkaisulla pidetään uusien alueiden ajoneuvoliikenne erillään jo rakentuneiden asuntoalueiden liikenteestä. Kevyenliikenteen yhteydet toteutetaan siten, että ne yhdistävät sekä uudet että vanhat asuntoalueet.
Nurmonjoen rannassa oleville kahdelle lomarakennuspaikalle osoitetaan nykyisen poistuvan tien sijaan uusi yhteys uuden Pättäräntien kautta. Pättäräntien katualueen ja loma-asuntotonttien välinen osuus toteutetaan kaavan mukaisesti ajoyhteytenä.
6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan
Maisema
Pienehköt avoimet peltoalueet muuttuvat pientaloalueeksi ja siten rakennetuksi ympäristöksi. Muutoin kaavalla ei ole erityisiä maisemallisia vaikutuksia.
Luonnonolot
Alueelle on tehty luontoselvitys kevät-kesällä 2020 ja on tämän kaavan liitteenä. Rannassa oleva puustoinen vyöhyke on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta tulee säilyttää myös mahdollisten hoidollisesti tarpeellisten toimenpiteiden yhteydessä.
Suopursunpuiston mahdolliset luontoarvot huomioidaan kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä.
6.3. Sosiaaliset vaikutukset
Alueelta on erinomaiset kevyenliikenteen yhteydet sekä Alanurmon koululle että Keskuskoululle. Kaava mahdollistaa pienehköjen aluekokonaisuuksien rakentamisen, joissa naapuruussuhteiden muodostumiseen on luontaisia edellytyksiä.
Rannassa olevien lomamökkien ja uuden asutuksen väliin jää virkistysalue. Virkistysalueelle toteutettava kevyenliikenteen reitti sijoittuu siten, että liikkuminen ja alueen virkistyskäyttö ei aiheuta kohtuutonta haittaa lomakiinteistöjen omistajille. Pienemmän kiinteistön pinta-alaa laajennetaan kaavalla 534 m2. Siten loma- asuntoalueen omistajat voivat istuttaa alueelleen mahdollisesti haluamiansa suojaavia istutuksia.
6.4. Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen
Alueelta on erinomaiset kevyenliikenteen yhteydet sekä kouluille että kaupungin keskeisimpiin palveluihin. Alueen liikennöinti perustuu kuitenkin myös yksityisautoiluun. Aluerakennetta tiivistävänä hankkeena asemakaavalla voidaan arvioida olevan ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hieman positiivisia vaikutuksia liikennöintitarpeen mahdollisesta pienuudesta johtuen. Alueen toteuttamisella ei ole kuitenkaan oleellista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta on kaavassa huomioitu mahdolliset rankkasateet varaamalla asuinalueelta joelle hulevesien poisjohtamiseen tarvittavat reitistöt.
7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Kaava-alueen rakenteesta johtuen alue sopii erinomaisesti vaiheittain etenevään rakentamisen. Osakokonaisuuksien rakentaminen valmiiksi on mahdollista toteuttaa niin, ettei työmaaliikenne aiheuta haittaa olemassa olevalle asutukselle.
Nykyisellä tonttikysynnän määrällä ja rakentamisvilkkaudella on mahdollista, että alue on kokonaisuudessaan valmis kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä olisi myös hyvä huomioida kunnallistekniikan rakentamisen ajoittamisessa.
7.1. Toteutuksen seuranta
Asemakaavan toteutuksen seurannasta vastaa lähinnä Lapuan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiset.
Lapualla 31.8.2020
Xxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxx Kaupungingeodeetti YKS- 637