OPPISOPIMUKSEN
Tuetun
opas
SISÄLLYS
1.
2.
3.
4.
Johdanto
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN SÄÄDÖKSIÄ
Opetustoimi Työoikeus
Nuori työntekijä
TUETTU OPPISOPIMUS
Tuetun oppisopimuksen käsitteet Tuettu oppisopimus Henkilökohtainen opiskeluohjelma
Erityisopiskelijaksi nimeäminen ja HOJKS Tuetun oppisopimuksen malli
TUETUN OPPISOPIMUKSEN ETENEMINEN
Oppisopimuskoulutuksen eteneminen kaaviona Xxxxxx tuetun oppisopimuksen etenemisestä
MATERIAALIA TUETUN OPPISOPIMUKSEN TOTEUTUKSEEN
Tuen tarpeen tunnistaminen Oppimisen tukeminen
Työssä oppimisen tukeminen Tietopuolisten opintojen tukeminen
Esimerkkejä oppimisvalmiuksien kartoituksista
Matematiikan osaamisen kartoitus Pikalukitesti
Tuetun oppisopimuksen oppaan laadintaan osallistuneet organisaatiot
JOHDANTO
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppisopimusopiskelijan tuen tarve tunnis- tetaan ja hänelle järjestetään tarvittavaa oppimi- sen tukea. Järvi-Suomen oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjien kesken havaittiin, että tuetun op- pisopimuksen käytänteet, niihin perehtyneisyys sekä käytettävät ”työkalut” vaihtelevat toimijoit- tain. Tästä lähtökohdasta todettiin tarve ja mah- dollisuus vertaisoppimiseen sekä yhteiseen tue- tun oppisopimuskoulutuksen kehittämistyöhön.
Järvi-Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestä- jät päättivät perustaa työryhmän, johon koottiin edustus kaikilta seitsemältä Järvi-Suomen alu- een oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. Mu- kana työskentelyssä ovat olleet Xxxxxx Xxxxxx (Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky/PO- KEn oppisopimuskoulutus), Xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx (Savon op- pisopimuskeskus), Xxxxx Xxxxxxxx ( Jyväskylän op- pisopimuskeskus), Xxxxx Xxxxxxxxxx (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto/oppisopimuskoulutus), Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx (Ylä-Sa- von ammattiopisto/oppisopimus), Xxxx Xxxxxxxx (Etelä-Savon koulutus Oy/oppisopimuspalvelut) ja Xxxxx Xxxx-Xxx (Pohjois-Karjalan aikuisopisto/op- pisopimuskoulutus).
Kehittämiskohteet päätettiin yhteisessä idearii- hessä. Tavoitteeksi asetettiin hakea yhteinen nä- kemys tuettu oppisopimus –käsitteelle sekä koota hyvät käytänteet ja luoda niiden pohjalta tuetun oppisopimuksen toimintamalli. Toimintatapojen vertailun ja niiden yhtenäistämisen kautta pyri- tään tuetun oppisopimuskoulutuksen prosessien selkiyttämiseen ja kuvauksiin.
Tuetulla oppisopimuksella tarkoitetaan oppimisen tukemista niin, että mahdollistetaan opiskelijalle tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ja tutkin- non suorittaminen tai tavoitteena olevan muun koulutuksen suorittaminen. Tuetun oppisopimus- koulutuksen toteuttaminen on vahvaa verkosto- työtä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä tarvit- see onnistuneen opintopolun takaamiseksi mui- denkin ammattilaisten osaamista. Järvi-Suomen toimijoilla on erilaisia paikallisia yhteistyöverkos- toja, joiden toimintamallien jakaminen monipuo- listaa kunkin toimijan paikallista osaamista. Pyr- kimyksenä on myös laajentaa yhteistyöverkostoa niin, että saadaan uusia nuorten kanssa toimijoita aktiivisiksi yhteistyökumppaneiksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2013 toimenpideohjelman nuorten työssäoppimi- sen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Sen tavoitteena on osana nuorisotakuun toimia li- sätä alle 25-vuotiaiden nuorten oppisopimuskou- lutusta. Yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoit- tamista kehittämishankkeista on tuetun oppisopi- muskoulutuksen kehittäminen.
Tuetun oppisopimuksen opas on koottu Järvi-Suo- men oppisopimuskoulutuksen järjestäjien yhteis- työnä. Materiaali jakaantuu neljään osaan. Siihen on koottu oppisopimuskoulutusta koskevia sää- döksiä ja käsitteitä, kuvattu oppisopimuskoulu- tuksen etenemistä sekä materiaalia käytännön toteutukseen. Oppaan avulla jaetaan tietoa op- pisopimuskoulutuksen järjestäjille ja toteuttajille sekä kaikille oppisopimuskoulutuksen kanssa toi- miville tahoille.
1. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN SÄÄDÖKSIÄ
Opetustoimi
• laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta
(L 630/1998, A 811/1998)
• laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
(L 631/1998, A 812/1998)
• laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 1705/2009)
ja siihen liittyvä asetus (A 1766/2009)
• henkilötietolaki
(523/1999)
• laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
• Oph, henkilökohtaistamismääräys 2006
Työoikeus
• työsopimuslaki (55/2001)
• työehtosopimuslaki (436/1946)
• alaa koskeva työehtosopimus
• työturvallisuuslaki (738/2002)
• työaikalaki (605/1996)
• laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
• laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
(504/2002)
Nuori työntekijä (alle 18-vuotias)
• laki nuorista työntekijöistä (998/1993)
• valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)
• sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaaral- listen töiden
esimerkkiluettelosta (302/2007)
• sosiaali- ja terveysministeriön asetus kevyiden töiden esimerkki- luettelosta (189/2012)
Lähteet: xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx Oppisopimuskoulutuksen opas. Xxxxx Xxxxxxx. 2014
2. TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSITTEET
Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatil- lista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opin- noilla. Tietopuolisten opintojen kokonaisuus voi sisältää mm. lähi-, etä- tai verkko- opetusta sekä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muulla tavoin tapahtuvaa ohjausta. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Myös yksittäiseen tutkinnon osaan tai muuhun ammatilliseen kehittymiseen tähtäävä oppisopimus on mahdollinen. Oppi- sopimuksen edellytyksenä on aina työ-, virkasuhde tai yrittäjyys.
Tuettu oppisopimus
Tuetulla oppisopimuksella tarkoitetaan tässä aineistossa oppisopimus- koulutusta, johon sisällytetään opiskelijan tarvitsemia tukimuotoja. Tu- ettua oppisopimusta voidaan käyttää käsitteenä esimerkiksi peruskou- lunsa päättävien nuorten, nuorten aikuisten, maahanmuuttajien tai eri- laisten oppijoiden oppisopimuskoulutuksesta kuvaamaan koulutuksen sisältämiä tukitoimia.
Oppisopimusopiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja oh- jausta kaikissa tutkinnon suorittamisen vaiheissa. Oppisopimusorgani- saatio vastaa oppisopimusopiskelijoiden tuen tarpeen kartoituksesta osana henkilökohtaistamisprosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tuen tarve on arvioitava mahdollisuuksien mukaan jo hakeutumisvaiheessa ja huomioitava tarvittavat tukimuodot oppiso- pimuskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikäli tuen tarve ilmenee myöhemmin, tukitoimien suunnittelu tulee käynnistää välit- tömästi. Tukitoimien tavoitteena on tukea opiskelijaa ammattitaidon hankkimisessa ja tutkinnon suorittamisessa.
Tukea voidaan kohdentaa opiskelijan työpaikalla tapahtuvaan oppimi- seen, tietopuolisiin opintoihin ja/tai tutkinnon suorittamiseen. Käytän- nössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi opiskelijan saamaa yksilöllisem- pää ohjausta ja tukea työpaikalla, tietopuolisissa opinnoissa ja/tai tut- kintotilaisuuksiin valmistautumisessa sekä tutkintotilaisuuksissa. Tukea voidaan myös toteuttaa ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia opetus-, oh- jaus- ja arviointimenetelmiä niin työssä kuin tietopuolisissa opinnoissa.
Oppisopimusopiskelijalle järjestettävä tuen kokonaisuus/tukitoimet suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä. Työpaikalla tapahtu- vaan oppimiseen ja ohjaukseen liittyvät tukitoimet suunnitellaan yh- teistyössä opiskelijan, oppisopimustoimijan, tietopuolisen koulutuksen edustajan/kouluttajan ja työpaikkakouluttajan ja/tai työnantajan kes- ken. Tietopuolisen koulutuksen tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan, oppisopimustoimijan, oppilaitoksen vastaavan kouluttajan ja/tai erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa mukana tukitoimien suunnit- telussa voivat olla myös alaikäisen opiskelijan huoltaja(t), tukihenkilö(t) sekä erityisopetuksen/erityisen tuen asiantuntija(t) oppisopimusorgani- saatiosta tai muusta ulkopuolisesta organisaatiosta.
Opiskelijalle järjestettävä tuki perusteluineen kirjataan opiskelijan hen- kilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tai mikäli tuen tarve edellyttää eri- tyisopiskelijaksi nimeämistä, henkilökohtaiseen opetuksen järjestä- mistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Koulutuksenjärjestäjäkohtai- sesti asiakirjasta voidaan myös käyttää jotain muuta nimitystä, esim. Erityisen tuen suunnitelma. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijakohtaisten suunnitelmien laatimisesta, ajantasaisuudesta ja säilyttämisestä voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti.
Henkilökohtainen opiskeluohjelma
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluoh- jelma, jota täydennetään oppilaitoksen tekemässä henkilökohtaistamista täyden- tävässä dokumentissa tietopuolisen koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien osalta.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman tulee sisältää seuraavat tiedot:
1. suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyt- tötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus
2. keskeiset työtehtävät
3. koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus
4. tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle
5. vastuulliset kouluttajat sekä
6. muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat
Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on otettava huomioon ja tunnistettava opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen, koulutus ja työkokemus. Opiskelijan tunnistettu tuen tarve sekä oppisopimuskoulutukseen sisällytettävät tukitoimet liittyvät kohtaan muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat.
Opiskelijan osaamista ja tuen tarvetta voidaan kartoittaa ja arvioida ennen oppi- sopimuskoulutuksen aloittamista usein eri tavoin. Välineinä toimivat esimerkiksi haastattelut, aikaisemmat opiskelu- ja työdokumentit, sähköinen alkukartoitus (SopimusPro), osaamiskartoitus (xxxxx.xx), työtehtäväkartoitus jne.
Lisäksi oppisopimuksen aikana voidaan tehdä tarvittaessa täydentäviä kartoituk- sia tuen tarpeen selvittämiseksi. Niitä tekevät esim. oppilaitoksen erityisopettajat ja muut asiantuntijat.
Erityisopiskelijaksi nimeäminen ja HOJKS
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä joutuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 § 20 ja 21 mukaan järjestämään tarvittaessa oppi- sopimusopiskelijalle erityisopetuksen. Opetus järjestetään mahdollisim- man yksilöllisesti opiskelijan edellytysten mukaisesti.
Opiskelija, joka tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi, voidaan oppisopimuskoulutuksessa nimetä erityisopiskelijaksi.
Erityisopiskelijaksi nimetyn opiskelijan koulutuksen järjestämiseen on op- pisopimuskoulutuksen järjestäjällä mahdollisuus saada lisärahoitusta, joka on 1.5 kertainen perusrahoitukseen verrattuna. Erityisopiskelijaksi nimet- tyjen opiskelijoiden määrä ilmoitetaan laskentapäivien yhteydessä.
Opiskelijan/tutkinnon suorittajan mahdollisuus erityiseen tukeen perustuu koulutuksen järjestäjän tekemään riittävään selvitykseen tuen tarpeesta. Opiskelijalla on halutessaan oikeus myös kieltäytyä tuesta.
Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kos- keva suunnitelma (HOJKS), jossa kuvataan opiskelijan koulutuksessaan tar- vitsemat erityiset opetus- ja ohjausjärjestelyt, tukitoimet sekä näiden arvi- ointi ja seuranta. HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ennen lasken- tapäiviä.
TUETUN OPPISOPIMUKSEN MALLI
HAKEUTUMINEN
Oikea koulutusmuoto (näyttötut- kinto/ammatillinen peruskoulutus),
Ammatillinen perustutkinto
Ammattitutkinto
Erikois- ammattitutkinto
Tutkinnon osa(t)
tutkintotaso, tavoite, oppiaika, oppimisvalmiudet, tukimuodot, oppimis-/työympäristö, työtehtävät
TYÖSSÄ OPPIMISEEN
OPPISOPIMUSKOULUTUS
PERUSRAHOITUS
LISÄRAHOITUS
VALMENTAUTUMINEN
• Perusopetus, JOPO
• Perusopetuksen lisäopetus
• Oppisopimuksen ennakkojakso*
• Ammattistartti*
• Kotitalousopetus*
• Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus*
• Maahanmuuttajien valmistava
• koulutus*
• Työkokeilu
• Työpaja
• Työ(nhaku)valmennus
• Kuntouttava työtoiminta
• Hanketoiminta
YLEINEN TUKI
• Henkilökohtainen opiskeluohjelma
• Ohjaus työpaikalla ja tietopuolisissa opinnoissa
• Työpaikkakouluttaja-koulutus
• Koulutuskorvaus
• Alkukartoitus
TEHOSTETTU TUKI
• Yksilöllinen ohjaus ja tuki työpaikalla ja tietopuolisissa opinnoissa
• Vaihtoehtoiset opetus-, ohjaus- ja arviointi-menetelmät
• Kohdennettu työpaikka-kouluttajakoulutus
• Korotettu koulutuskorvaus
• Täydentävät kartoitukset
ERITYINEN TUKI
• Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
• Erityiset opetus- ja ohjausjärjestelyt
• Tukitoimet työpaikalle, tietopuolisiin opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen
• Kohdennettu työpaikka-kouluttajakoulutus
• Korotettu koulutuskorvaus
• Asiantuntijalausunnot
OHJAUS JA AKTIVOINTI
NIVELVAIHEEN TIEDONSIIRTO, TUKI JA SEURANTA
Lähde: JAO, oppisopimuskeskus
Peruskoulun päättävä Nuori aikuinen (NAO) Maahanmuuttaja Erilainen oppija
Työhön/koulutukseen tauon jälkeen palaava Kuntoutuja
Muu tuen tarve
Opiskelija, joka tarvitsee erityistä tukea vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi
*Yhdistyvät 1.8.2015 alkaen: Ammatilliseen peruskoulu- tukseen valmentava koulutus (VALMA)
3. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ETENEMINEN
HENKILÖKOHTAISTAMINEN
PROSESSIN OMISTAJA
1. HAKEUTUMISVAIHE 2. TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN
3. TUTKINNON SUORITTAMINEN
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
Oppisopimuskoulutuksen johto ja valvonta
OPISKELIJA/ TUTKINNON SUORITTAJA
TYÖNANTAJA/ TYÖPAIKKAKOULUTTAJA (TPK)
OPPILAITOS/ OPETTAJA
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja näyttötutkin- non järjestäminen
(Myös OPS-perusteinen tutkinnon suorittaminen)
KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN
ALKUKARTOITUS
Lähtötason arviointi
Oppisopimusedelly- tysten arviointi
(Opiskelija/TA/ Oppisopimus- organisaatio)
OSAAMISEN KARTOITUS
Osaamiskartoitukset: xxxxx.xx, kielitestit, oppimisvalmiudet, atk-taidot, soveltu- vuus ym.
(Opiskelija/ Oppilaitos/ Oppisopimus- organisaatio)
KOULUTUKSEN ALOITUSVAIHE
Oppisopimus, jonka liitteenä: Henkilökohtainen opiskel- uohjelma ja Työssäoppimis- en suunnitelma (Opiskelija/TA/ Oppisopimustoimija)
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja (alkuperäi- nen)(Opiskelija/TA/Oppilaitos) oppisopimus-
organisaatiolle
Hankintasopimus (Oppisopimus- organisaatio/ Oppilaitos)
VALMISTAVA KOULUTUS
Tietopuoliset opinnot Työssä-oppiminen
(Opiskelija/ Oppilaitos/ TPK)
TUTKINNON SUORITTAMINEN
(Xxxxxxxxx suorittaja/ Oppilaitos/ Työnantaja)
4. ARVIOINTI
Työssäoppimisen arviointi >>> koulutuskertomuk- set 2 tai 3 kertaa vuodessa (Opiskelija/TPK)
Tietopuolisen koulutuksen arviointi (Oppilaitos)
Lähde: SAMI, Savonlinna
TUETUN OPPISOPIMUKSEN ETENEMINEN (ESIM. NUORET, NUORET AIKUISET, MAAHANMUUTTAJAT, MUUT TUKEA TARVITSEVAT)
PROSESSIN VAIHE | TEHTÄVÄT | OPPISOPIMUSORGANISAATIO | OPISKELIJA | TYÖPAIKKA | OPPILAITOS | |
HAKEUTUMISVAIHE | 1. PERUSTIEDOT | Perustietojen kartoitus haastattelut: hakija, työnantaja, sidosryhmät ym. esitietolomakkeet dokumentit ym. | Kerää ja koordinoi tietoa, ohjeistaa esi- tietojen antamiseen, vastaanottaa ja kir- jaa tiedot (SopimusPro). Havainnot mahdollisesta tuen tar- peesta. | Toimittaa omat esitietonsa, täyttää verkkolomakkeelle. Huoltajan yhte- ystiedot Mahdolliset lisätiedot -kent- tään. Toimittaa henkilökohtaiset dokumentit. | Toimittaa työpaikan esi- tiedot, täyttää verkkolo- makkeelle. | |
2. AIEMMAT OPINNOT JA KOULUTUKSET | Aiempien opintojen ja koulutusten selvittäminen • peruskoulu, 10 lk • lukio • tutkintoon johtavat koulutukset • muu koulutus | Selvittää ja kirjaa missä ja mitä; aika/ taso/laajuus (SopimusPro). Onko todis- tuksia? Huomioi keskeytyneet opinnot, heikot arvosanat. | Toimittaa todistukset/muut doku- mentit suoritetuista opinnoista ja koulutuksista. Myös erotodistus tarvittaessa. | |||
3. TYÖKOKEMUS | Aiemman työhistorian selvittämi- nen, alan ja muu työkokemus | Kerää ja koordinoi tietoa (SopimusPro); millaista työtä, missä ja kuinka kauan. Onko todistuksia? Huomioi repaleisen työhistorian. | Kirjaa esitietolomakkeelle. Toimit- taa todistukset/ muut dokumentit työkokemuksesta pyydettäessä. | |||
4. VAHVUUDET | Xxxx. harrastusten (omat ja ohjatut) ja muiden kiinnostuksen kohteiden selvittäminen | Selvittää mitä, millaisia, missä ja kuinka kauan. Onko todistuksia /muita doku- mentteja? | Selvittää yhteistyössä oppisopimu- sorganisaation kanssa. | Xxxxxxx opiskelijan vah- vuudet työssä oppimi- sen suunnittelussa. | ||
5. TERVEYDENTILA, TOIMINTAKYKY, ARJEN HALLINTA | Opiskelijan sekä valittua/mahdol- lista alaa koskevien terveydellisten tai muiden rajoitteiden selvittämi- nen -perhetilanne - ajanhallinta | Tiedottaa opiskelijaa ja työnantajaa mm SORA-lainsäädännöstä eli tutkintokoh- taisista terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista | Selvittää yhteistyössä oppisopi- musorganisaation ja työnantajan kanssa. | Xxxxxx opiskelijan sovel- tuvuutta alalle ja työteh- täviin. Vastaa SORA-lainsää- dännön noudattami- sesta. | Oppilaitos tarvitsee joiltain aloilta tiedon soveltuvuu- desta (mm. SORA, soveltuvuus- testit, rikosrekisteriote) | |
6. SIDOSRYHMÄT | Xxxxxxxxxxxx selvittäminen huoltajat (jos alle 18 v) opinto-ohjaaja muu lähettävä/arjessa mukana oleva taho, esim. TYP, Etsivä nuorisotyö tmv. | Koordinoi vuoropuhelua, kartoittaa yh- teistyö- ja tukimahdollisuuksia. | Selvittää yhteistyössä oppi-sopimu- organisaation kanssa. | |||
PROSESSIN VAIHE
7. TYÖPAIKAN SOVELTUVUUS
8. OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN RAHOITUS
TEHTÄVÄT
Selvitetään työpaikan soveltuvuus oppisopimustyöpaikaksi opiskeli- jalle ja tutkinnon suorittamiseen tai vastaamaan muita oppisopimuk- selle asetettuja/asetettavia tavoit- teita
Eri rahoitus- ja tukimuodoista tie- dottaminen
TE-toimiston palveluista tiedottami- nen, yhteistyö TE-toimiston kanssa
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
Selvitetään
• onko työpaikka tuttu
• onko työpaikalla kokemusta oppiso- pimusopiskelijoista/nuorista työnteki- jöistä tmv.
• millainen työnkuva opiskelijalle tulee, keskeiset työtehtävät, työaika (min 25 h/vko)
• löytyykö työpaikkakouluttaja ja tarvit- tava ohjaus
• sitoutuuko työpaikka koulutustehtä- vään, kuinka pitkäksi aikaa, löytyykö ohjauksen resursointi ja aito halu kou- lutustehtävään?
• onko työnantajalla Y-tunnus ja voi- massa oleva ennakkoperintärekiste- riote
Rahoitus- ja tukimuodoista ja mahdolli- suuksista tiedottaminen
• oppisopimusorganisaation maksama koulutuskorvaus
• opintososiaaliset edut opiskelijalle
• muut mahdolliset tuet
Xxxxxx opiskelijalle ja työnantajalle TE- toimiston palveluista
• työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen
• työnhakusuunnitelman laatiminen huomioiden oppisopimus
• palkkatuki ja sen hakeminen (+ mah- dollinen kuntalisä)
• ammatinvalinta- ja urasuunnittelupal- velut ym.
Laatii tarvittaessa palkkatukipuoltolausunnon TE-toimistoon.
OPISKELIJA
On yhteydessä työnantajaan. Tu- tustuu työpaikkaan ja mahdollisiin työtehtäviin. Käy työhaastattelussa tmv.
Selvittää tukikelpoisuutensa yhteis- työssä TE-palvelujen, vakuutusyh- tiön tai KELAn, oppisopimusorgani- saation ja työnantajan kanssa.
Ilmoittautuu tarvittaessa työttö- mäksi työnhakijaksi. Laatii virkaili- jan kanssa työnhakusuunnitelman, jossa opso-mahdollisuus kirjattuna.
Toimittaa opinto- ja työtodistukset TE-toimistoon.
TYÖPAIKKA
Määrittelee
• keskeiset työtehtävät
• ohjausresurssit
• työpaikka- kouluttajan
Selvittää tukien/rahoi- tuksen mahdollisuuden yhteistyössä oppisopi- musorgaisaation, opis- kelijan ja muiden taho- jen kanssa.
Mikäli on kiinnostunut palkkatuki-mahdollisuu- desta, hakee palkkatu- kea hyvissä ajoin ennen oppisopimuksen alkua. Mahdollinen kuntalisä haettavissa palkkatuki- päätöksen jälkeen.
Tekee työhönottopää- töksen
OPPILAITOS
YHTEINEN PÄÄTÖS: JATKETAAN PROSESSIA / EI JATKETA PROSESSIA
Jos prosessia ei jatketa, hakeutuja ohjataan muihin toimintoihin: mm. ilmoitus etsivätoiminnassa olevalle.
Jos prosessia jatketaan, edetään seuraavasti:
PROSESSIN VAIHE
9. TAVOITE
TEHTÄVÄT
Täsmennetään tavoite, mikä tutkinto (pt, at, eat ja/tai tutkin- nonosat)
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
Koskee kaikkia osapuolia
• henkilökohtaistaminen, suunnitte- lupalaveri
OPISKELIJA
TYÖPAIKKA
OPPILAITOS
10. TUEN TARVE
Selvitetään tuen tarve, tarvit- taessa apuna alan asiantuntija (oppilaitos/oppisopimusorga- nisaatio)
• tarpeen mukaan erilaisia tuen muotoja, ääripäänä erityinen tuki (HOJKS/ERSU)
Vastaa siitä, että hakeutujan tuen- tarve selvitetään, esim:
• lukivaikeutta
• xxxxxxxxx vaikeutta
• matematiikan oppimisen vaikeutta
• käden taitojen vaikeutta
• keskittymisen vaikeutta
• muuta opiskelemisen vaikeutta
• maahanmuuttajilla suomen kielen osaaminen.
Kts. Tuen tarpeen tunnistamisen ma- teriaali (opas)
Hakeutuja kertoo avoimesti ai- kaisemmasta tuesta ja tuen tar- peesta.
Saa tarvittaessa opiskeli- xxx xxxxxxx tiedon erityisen tuen tarpeesta.
Työpaikka informoi oppi- sopimus-organisaatiota aikaisemmin mahdolli- sesti esille tulleesta tuen tarpeesta, esim. TET- jakso, TOP-työkokeilu.
Tarjoaa erityisopettajan tukipalveluja; tuen tar- peen arviointi, tukitoi- mien suunnittelu. Saa tarvittaessa tiedon eri- tyisen tuen tarpeesta.
11. AIEMMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Selvitetään opiskelijan aiempi osaaminen verrattuna ammatti- taitovaatimuksiin
Selvitetään millaista aiempaa osaamista opiskelijalla on verrattuna tavoitteeseen.
• Aiempaa osaamista tunnistaa oppisopimusorganisaation edustajan lisäksi ammattiopettaja ja/tai työelämän edustaja sekä opiskelija itse
Menetelmät:
• xxxxx.xx
• helpotetut itsearviointilomakkeet (esim. xxxx.xx)
• ansioluettelokeskustelu, jossa avataan/kuvaillaan millaisia työtehtäviä henkilö on tehnyt, millaista osaamista saanut koulutuk- sissa, työssä ja muussa elämässä
• testijaksot/ -päivät työelämässä / oppilaitoksessa ennen oppisopimusta tai oppisopimuksen koeaikana => työpaikkakouluttajan ja/tai ammattiopettajan arvio osaamisen tasosta. Jos aiempi osaaminen testataan opson koeaikana, niin HOPS-tarkennus testi- jakson jälkeen
• opson ennakkojakso
• kaikki mahdolliset muut menetelmät
12. HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
Laaditaan oppisopimuksen so- pimuspaperi ja sen liitteeksi henkilökohtainen opiskeluoh- jelma eli HOPS ja tarvittaessa HOJKS/ERSU (voidaan tehdä myös myöhemmin)
Määritetään oppisopimuksen pituus, työpaikka ja työpaikka-kouluttaja, tie- topuolinen oppilaitos ja tutkinnonjär- jestäjä sekä erityisjärjestelyt.
Vahvistaa työpaikkakou- luttajan. Määrittelee kes- keiset työtehtävät koulu- tuksessa.
Tehdään tietopuolisen koulutuksen ja tutkin- nonsuorittamisen suun- nitelma.
OPPISOPIMUKSEN SOLMIMINEN
Oppisopimus solmitaan työpaikalla. Mukana ovat: oppisopimusorganisaation edustaja, opiskelija (tarvittaessa huoltaja), työnantaja, työpaikkakouluttaja, oppilaitoksen edustaja.
Oppisopimusta solmittaessa on varmistuttava siitä, että opiskelija ja työpaikka tiedostavat mihin sitoutuvat.
PROSESSIN VAIHE
TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN
13. TYÖSSÄ OPPIMINEN
14. TIETOPUOLISET OPINNOT
TEHTÄVÄT
Tarvittavan ammattitaidon hankki- minen työpaikalla huomioiden tuen tarve.
Tarvittavan ammattitaidon täyden- täminen tietopuolisissa opinnoissa
(huomioiden erilaiset oppimisympäristöt:
oppilaitos, työpaikka, verkko-ym. tietopuolinen koulutus).
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
Tukee työpaikkakouluttajaa ja työyh- teisöä koulutustehtävässä huomioi- den tarvittavat tukitoimet henkilökoh- taistamisessa esille tulleen tuentar- peen mukaisesti.
Seuranta:
• koeaikana soitto
• SOPRO-palautteet
• työpaikkakäynnit
Tietopuolisen koulutuksen hankkiminen.
Tukitoimien dokumentointi hankintaan:
• perusrahoituksella;
• tukitoimet toimenpidelistauk- sena esim. erillisellä liitteellä os- tosopimukseen.
• HOJKS/ERSU-asiakirjat lain mukaisesti.
Tietopuolisen opetuksen seuranta:
• suoriutuminen tietopuolisista opinnoista
• läsnäolot
OPISKELIJA
Työssä oppiminen = suoriutuu työtehtävistä ja oppii uutta.
Tutkinnon perusteisiin perehty- minen.
Työssäoppimissuunnitelman tar- kentaminen ja päivittäminen.
Kertoo työpaikkakouluttajalle tie- topuolisessa koulutuksessa oppi- maansa ja soveltaa sitä käytän- töön.
Työssä oppimisen arviointi. (Huomioi kohdan 16 suunnitel- man.)
Osallistuu tietopuoliseen opetuk- seen.
Tekee annetut tehtävät. (Huomioi kohdan 16 suunnitel- man.)
TYÖPAIKKA
Työssä oppimisen ohjaus huomioiden opiskelijan tuen tarpeen .Työyhteisön perehdyttäminen koulut- tamiseen.
Tutkinnon perusteisiin pe- rehtyminen ja työssäoppimis-suunnitel- man tekeminen ja päivit- täminen yhdessä opiskeli- jan kanssa.
Työssä oppimisen arvi- ointi.
(Huomioi kohdan 16 suunnitelman.)
Mahdollistaa opiskelijan osallistumisen tietopuoli- seen opetukseen.
Tukee tietopuolisissa opinnoissa opittujen asioi- den soveltamista käytän- töön huomioiden opiskeli- jan tuen tarpeen. (Huomioi kohdan 16 suunnitelman.)
OPPILAITOS
Työpaikkakouluttajan tukeminen koulutusteh- tävässä.
Säännöllinen yhteyden- pito työpaikalle ja työn- jaosta sopiminen.
Teoriatiedon siirtymisen ja soveltamisen varmis- taminen.
(Huomioi kohdan 16 suunnitelman.)
Täydentävän tietopuo- lisen ja lisä- opetuksen järjestäminen tuen tar- peen mukaisesti.
Näyttötutkintojärjestel- mään /opiskeluun pe- rehdyttäminen.
Tutkinnon perusteiden avaaminen opiskelijalle. Monipuolisten oppi- mista tukevat opetus- menetelmien käyttämi- nen.
Mahdollisen erityisen tuen toteuttaminen. Tietopuolisten opintojen arviointi. (Huomioi koh- dan 16 suunnitelman.)
PROSESSIN VAIHE
15. HENKILÖKOHTAINEN TUTKINNON SUORITTA- MISEN SUUNNITELMA
TUTKINNON SUORITTAMINEN
16. OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TUTKINTO- SUORITUKSEEN
TEHTÄVÄT
Henkilökohtaisen tutkinnon suorit- tamisen suunni- telman laatiminen ja tutkintotilai- suuksiin liittyvän tuen suunnittelu
Opiskelijan pereh- dyttäminen tut- kintotilaisuuteen tai ammatillisen osaamisen näyt- töön.
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
Varmistettava, että kaikki tutkin- non suorittamiseen osallistuvat osapuolet ovat tietoisia tukitoi- mista.
Tiedonkulun varmistaminen huo- mioiden tiedonsiirtolupa.
OPISKELIJA
Tekee henkilökohtaisen tutkin- non suorittamisen suunnitelman yhteistyössä vastuuopettajan ja työpaikkaohjaajan/kouluttajan kanssa.
Opiskelijan tulee itse miettiä ja kertoa tutkintosuorituksiin liit- tyvä tuen tarpeensa.
Tutkintotilaisuuden ajankohdasta sopiminen
Tutkintosuorituksen suunnitel- man tekeminen.
TYÖPAIKKA
Osallistuu asiantuntijana työpai- kan, työolosuhteiden ja opiskelijan osaamisen
suunnitelman laatimiseen.
Sopii tutkintotilaisuuksien ajankoh- dasta oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa.
Näyttöympäristöön perehdyttämi- nen ja opiskelijan suoriutumisen varmistaminen tutkintosuorituk- sissa tarvittavin tukitoimin.
OPPILAITOS
Henkilökohtaisen tutkinnon suorittami- sen suunnitelman ohjaaminen ja opis- kelijan tukeminen suunnitelman teke- misessä.
Selvittää tuen tarpeen vaikutuksen tut- kintosuorituksissa ja tekee suunnitel- man tukitoimista.
Opiskelijan valmiuksien varmistaminen tutkintosuoritukseen.
Tutkintotilaisuuden ajankohdasta sopi- minen.
Tutkintosuorituksen suunnitelman oh- jaaminen.
17. ARVIOIJAT
18. TUTKINTO-SUORITUS
Arvioijien hankki- minen ja pereh- dyttäminen tut- kintosuorituksen arviointiin
Tutkintosuoritus- ten tekeminen tehtyä suunnitel- maa noudattaen
Osoittaa ammattitaidon suunni- telmansa mukaisesti aidossa työ- ympäristössä ja tarvittaessa täy- dentää näyttämäänsä suullisesti ja/tai kirjallisesti tai muita hyväk- syttyjä dokumentointivälineitä käyttäen.
Tekee itsearvioinnin.
Nimeää työelämän arvioijat näyttö- tutkinnoissa.
Valmistautuu tutkintosuorituksen arviointiin
arviointikriteerien mukaisesti. Työpaikkaohjaaja/kouluttaja osallis- tuu ammatillisen osaamisen näyt- töjen arvioijana yhdessä oppilaitok- sen vastuukouluttajan kanssa.
Varmistaa, että tutkintosuorituksen tekeminen on mahdollista suunni- teltuna ajankohtana ja että ilmapiiri on suotuisa.
Xxxxxxxx tutkinnon suorittamisen suunnitelmaan ja arvioi sen käyt- tökelpoisuuden. Huomioi tuen tar- peen tutkintosuorituksissa ja mah- dollistaa tukitoimet käytännössä. Arvioi tutkintosuorituksen yhdessä oppilaitoksen arvioijan kanssa.
Valitsee arvioijat ja hyväksyttää heidät tutkintotoimikunnallaPerehdyttää ar- vioijiat arviointikriteereihin ja tutkinto- suorituksen arviointiin (käytettävä aika, haasteet kielessä, ilmapiiri, oikeus suul- liseen esittämiseen kirjallisten sijasta jne.)
Varmistaa riittävän ajan tutkintosuori- tuksen tekemiseen.
Varmistaa suotuisan ilmapiirin. Perehtyy tutkinnon suorittamisen suun- nitelmaan ja arvioi sen käyttö-kelpoi- suuden.
Arvioi tutkintosuorituksen yhdessä työ- elämän arvioijien kanssa.
Vastaa arvioinnin oikeellisuudesta. Toimii yhteistyössä tutkintotoimikunnan kanssa.
PROSESSIN VAIHE | TEHTÄVÄT | OPPISOPIMUSORGANISAATIO | OPISKELIJA | TYÖPAIKKA | OPPILAITOS | |
PÄÄTTÖVAIHE | 19. PÄÄTTÖVAIHE (valmistuminen tai opinto- jen keskeytyminen =oppi- sopimuksen purku) | Todistukset ja jatko-ohjaus | Antaa osallistumistodistuksen. Päättövaiheen ohjaus: ohjataan tarvittaessa TE-toimiston, etsivän nuorisotyön tms. palveluihin. Ohjaa ja kannustaa opiskelijaa elä- mässä ja opinnoissa eteenpäin. | Oppisopimuksen päättyessä te- kee työssä oppimisen päättöarvi- oinnin yhdessä työpaikkakoulut- tajan kanssa. Oppisopimuksen purkautuessa tekee tarvittavan muutosilmoituk- sen sekä työssä oppimisen päät- töarvioinnin yhdessä työnantajan kanssa | Oppisopimuksen päätty- essä tekee työssä oppi- misen päättöarvioinnin ja antaa pyydettäessä erilli- sen työtodistuksen. Oppisopimuksen purkau- tuessa tekee tarvittavan muutosilmoituksen sekä työssä oppimisen päättö- arvioinnin yhdessä opis- kelijan kanssa. | Oppisopimuksen päätty- essä tekee tietopuolisten opintojen arvioinnin ja toi- mittaa sen oppisopimusor- ganisaatiolle. Hakee tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta ja toimittaa alkuperäisen to- distuksen oppisopimusor- ganisaatiolle. Oppisopimuksen purkau- tuessa lähettää todistuksen suoritetuista opinnoista op- pisopimusorganisaatiolle. Ohjaa ja kannustaa opiske- lijaa elämässä ja opinnoissa eteenpäin. |
Tuen tarve voi tulle esille missä tahansa henkilökohtaistamisvaiheiden aikana, tuen tarpeen selvittä- minen korostuu hakeutumisvaiheessa. Tukitoimien toteutumista ja tuen tarvetta on seurattava koko oppisopimuskoulutuksen aikana.
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on vastuu siitä, että opiskelija saa koko oppisopimuskoulutuk- sen aikana tarvitsemaansa ohjausta ja tukea eri tahoilta.
Tuen suunnittelussa sekä järjestämisessä apuna käytetään oppisopimuksen yhteistyöverkostoja ja
-palveluja (ks. taulukko alla).
Tämä koulutuksen etenemiskuvaus on kirjoitettu näyttötutkinnon suorittamisen näkökulmasta. Xxxxxx opiskelija opiskelee ammatillisessa peruskoulutuksessa, huomioidaan vastaavat asiat kyseisen koulu- tuksen mukaisesti.
LÄHETTÄVÄ TAHO/ORGANISAATIO | TOIMIJA/YHTEISTYÖKUMPPANI | PALVELUT |
TE-palvelut | xxx.xx-xxxxxxxx.xx Ammatinvalintapsykologi Työvoimaneuvoja/asiantuntija TYP | Ohjaus- ja neuvontapalvelut Soveltuvuusarviointi Lausunto/suositus tarvittavista tukitoi- mista Työkokeilu Palkkatuki Konsultointi/vahvuudet ja rajoitteet Testit/oppimisvaikeudet ym. |
Vakuutusyhtiöt | Uudelleenkoulutuksen rahoitus Opiskelumateriaalit ja -välineet Matkakustannukset | |
Xxxxx Xxxxxxxx-, terveys-, nuoriso- toimi ym. | Työpajat Etsivä nuorisotyö Kuntouttava työtoiminta Lääkäri Xxxxxx-/nuorisopsykiatria Mielenterveys-/päihdepalvelut | Ohjaus- ja neuvontapalvelut Kuntouttava työtoiminta Työpajatoiminta Työkyvyn arviointi Elämänhallinnan arviointi ja tukeminen |
Yksityiset palvelun tuotta- jat mm. Kolmas sektori Hankkeet ymv. | Verve KEVA Xxxxx Xxxxxxx Oy Oiva Riihi Oy Kevama Oy Toimi-säätiö Tukeva Cimson Oy Anacom Oy Työllisyyden kuntakokeilu, Töihin!- palvelu Työpankki Psykologipalvelut | Ohjaus- ja neuvontapalvelut Konsultointi/vahvuudet ja rajoitteet Ohjauskäynnit työpaikoille Työvalmennus Työnhakuvalmennus Työpaikkojen etsiminen Työpajat Testaus, arviointi |
Kela | Valtakunnallinen viranomaislinja | Ohjauspalvelut Työkyvyn arviointi (eläketapaukset) Kuntouttava työtoiminta Kuntoutusraha |
Vankilat Puolustusvoimat | Opinto-ohjaaja Xxxxxxxxxx/sosiaalityöntekijä | |
Ammatillinen peruskoulutus, ammattiopistot Nivelvaiheen koulutukset (VALMA) • Ammattistartti-koulutus • Kotitalousopetus • Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus I ja II • Maahanmuuttaja- koulutukset | Opinto-ohjaaja Erityisopettaja Ammatillinen opettaja | Ohjauspalvelut Konsultointi/vahvuudet ja rajoitteet Oppisopimuksen ennakkojakso |
Perusopetus | Joustava perusopetus Perusopetuksen lisäopetus , 10-luokka Oppilaanohjaaja Erityisopettaja | Ohjauspalvelut Konsultointi/vahvuudet ja rajoitteet |
Vanhemmat/huoltajat | Opiskelijan tuntemus/vahvuudet ja ra- joitteet | |
Erityisoppilaitokset mm. | Bovallius Luovi Kiipula | Ohjaus- ja neuvontapalvelut Konsultointi/vahvuudet ja rajoitteet Testaus- ja arviointipalvelut Ohjaus työpaikoille |
TUETUN OPPISOPIMUKSEN YHTEISTYÖVERKOSTOT JA -PALVELUT
MATERIAALIA TUETUN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEEN
Tähän osioon on koottu aineistoa tuen tarpeen tunnistamiseen ja oppimisen tukemiseen sekä esimerkkejä oppimisvalmiuksien kartoitusmahdollisuuksista.
Tuen tarpeen tunnistaminen
Oppimisvaikeudet ovat vielä huonosti tunnistettuja. Ne voivat myös se- koittua muiden helpommin havaittavien mielenterveys tai päihdeongel- mien alle. Opiskelijan ohjauksessa on hyvä tiedostaa ja tunnistaa oppi- misvaikeuksien mahdollisuus.
Oppimisvaikeuksien huomioiminen oppisopimusopiskelijan ohjauksessa
Tuen tarve voi tulla esille seulan tai testin kautta. Voi olla myös sellaista oppimisen vaikeutta, jota seulat /testit eivät välttämättä paljasta. Opiske- lija selviytyy hyvin tutuissa arkitilanteissa, mutta ongelmat tulevat esille muuttuvissa tilanteissa. Aiemmat epäonnistumisen kokemukset, kuten avuttomuuden ja häpeän tunteet siirtyvät uusiin tilanteisiin vaikeuttaen oppimista.
(Hirvonen M. 2013, Opi oppimaan, 2006).
Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia?
• Vierasperäisten sanojen sanominen ja oppiminen on hankalaa.
• Xxxxxxxxx ja kirjoittaminen on hidasta ja työlästä, kirjoitusvirheet ovat yleisiä.
• Luetun tekstin sisällön muistaminen on heikkoa.
• Lomakkeiden täyttäminen on hankalaa.
• Pitkien annettujen ohjeiden omaksuminen on hankalaa.
• Nimet unohtuvat.
• Numerosarjoissa järjestys vaihtuu, esimerkiksi puhelinnumeroissa.
• Reittien ja karttojen hahmottaminen ja suunnistaminen on vaikeaa, esimerkiksi uuteen kohteeseen löytäminen on hankalaa.
• Matematiikassa on hankaluuksia, suuruusluokkien, lääkelaskujen ja mittasuhteiden hahmottamisen on vaikeaa.
• Koulutukset keskeytyvät.
• Työsuhteet ovat lyhytkestoisia ja vaihtuvat.
• Sosiaalisessa kanssakäymisessä on ongelmia.
• Oppimisvaikeuksien lisäksi henkilöllä saattaa olla lukuisia muitakin ongelmia, esimerkiksi päihteiden käyttöön tai mielenterveyden ongel- miin liittyen.
Oppimisvaikeudet voivat nousta esille monella tavalla:
• Opiskelija saattaa itse ottaa asian puheeksi.
•Työnantaja/työpaikkakouluttaja voi epäillä opiskelijan oppimisvaike- utta ja ottaa asian puheeksi.
• Opiskelijan taustatiedoissa voi olla maininta asiasta.
• Oppimisvaikeuden tunnistuslistan täyttäminen ja käyttö keskustelun pohjaksi antaa viitteitä oppimisvaikeudesta.
Oheisen oppimisvaikeuden tunnistuslis- tan avulla voidaan luontevasti ottaa lukemi- sen ja kirjoittamisen vaikeuteen (lukivaikeu- teen) liittyviä tekijöitä puheeksi. Tunnistus- listan tuloksen perusteella voidaan lähteä selvittämään oppimisvaikeuteen liittyviä on- gelmia sekä tarvittavaa apua ja tukea opis- kelun järjestelyissä.
Monien oppimisvaikeuksia ei ole osattu tun- nistaa kouluvuosina. Toisaalta oppimisvai- keuksien ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Vaikka lapsena todettu lukivaikeus ei enää suu- resti haittaisikaan, voivat vaikeudet ilmetä myöhemmissä opinnoissa tai työelämässä, esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa tai kirjallisten raporttien laadinnassa.
Oppimisvaikeuksien tunnistuslista
Ohessa on esimerkkinä 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen tai yleisemmin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslista on suuntaa-antava ja sen tarkoituksena on helpot- taa oppimisvaikeuksien tunnistamista.
Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä.
1. Onko lukemisesi hidasta?
2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa?
3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä?
4. Vältätkö lukemista?
5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa?
6. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä?
7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa?
8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä?
9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja?
10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin?
11. Unohdatko, mitä olit tekemässä, jos teet jotakin ja sinut keskeytetään?
12. Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan ta- paamisiin?
13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?
14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet käännetyssä järjestyksessä?
15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä?
16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä?
17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa?
18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen?
19. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa?
20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman?
21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa?
22. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vai- keaa?
Tunnistuslistan tulkintaohjeita
Mitä useampia kyllä –vastauksia saat, sitä todennäköisemmin kysymyksessä voi olla lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus. Myöntävä vastaus yli puoleen kysymyksistä antaa vahvat syyt epäillä selkeää lukivaikeutta. Vähempikin määrä kyllä–
vastauksia voi ilmentää lieviä oppimisvaikeuksia. On hyvä kuitenkin muistaa, että myöntävien vastausten taustalla voi olla myös muita syitä, kuten laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, neurologisia tai mielenterveydellisiä ongelmia tai kielitaidon laajempia ongelmia (esim. maahanmuuttajat). Myös väsymys tai muu vireystilan lasku voi vaikuttaa tuloksiin.
Haastattelu
Haastattelun avulla on hyvä täsmentää tunnistuslistassa esiin nousseita kysymyksiä ja selvitellä mahdolliseen oppimisvaikeuteen liittyviätaustatekijöitä:
• Ovatko vaikeudet alkaneet jo lapsuudessa ja miten ne ovat ilmenneet kouluaikana?
• Millaista koulusuoriutuminen on ollut yleensä, xxxx opiskelija saanut erityisopetusta?
• Onko opiskelijalla riittävä kielitaito tai peruskoulutus (esimerkiksi maahanmuuttaja-asiak- kaat)? Onko opiskelijalla arjen hallintaan liittyviä vaikeuksia?
Edelleen haastattelussa voidaan kartoittaa opiskelijan nykyistä elämäntilannetta sekä oppimisvaikeuden ilmenemismuotoja ar- jessa, työssä ja opinnoissa. Tärkeää on yh- dessä luoda käsitystä siitä, millaista haittaa oppimisvaikeus opiskelijalle aiheuttaa ja tar- vitseeko hän siihen liittyen lisätutkimuksia, kuntoutuspalveluita tai muita tukikeinoja.
Xxxxxxx opiskelijalle oppimisvaikeus voi olla hyvinkin arka ja hävettävä asia tai sitä ei ole vielä lainkaan tunnistettu. Tarvitaan herk- kyyttä ja hienotunteisuutta asioiden kohtaa- misessa. Tärkeää on vahvuuksien ja osaa- misen sekä myönteisen minäkuvan tukemi-
nen. Lisäksi koulutuksessa tulee arvostaa ja ymmärtää opiskelijan yksilöllistä koke-
musta. Keskeistä on opiskelijan kokonaisuu- den kuuleminen ja se, miten hän itse jäsen- tää tilanteensa. Kaikki eivät ole valmiita koh- taamaan oppimisvaikeuttaan eivätkä kaikki myöskään tarvitse siihen erityisiä palve- luita. Monet kuitenkin hyötyvät oppimisvai- keuden tunnistamisesta, sen tarkemmasta selvittelystä sekä erilaisista tukikeinoista.
Parhaimmillaan syyn löytyminen tarjoaa se- lityksen ja ymmärryksen koko eliniän vai- vanneeseen epäselvyyteen ja selviytymisen ongelmiin sekä helpottaa tarvittavien tuki- keinojen löytämistä.
Oppimisen tukeminen
Opiskelijat kokevat tarvitsevansa ohjaajalta/kouluttajalta tukea laittamaan oppimisen vaikeudet oikeisiin mittasuhteisiin. Ohjaaja auttaa opiskelijaa löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiaan, joiden ansiosta oppimisvaike- uksien merkitys vähenee. Aikaisemmin koettujen negatiivisten oppimisko- kemusten vaikutuksia ei saa vähätellä tai mitätöidä.
Opiskelijat kokevat tarvitsevansa tukea erityisesti lukemisen-, kirjoittami- sen ja matematiikan vaikeuksiin sekä monipuolisten opiskelumenetelmien käyttöön. Olennaista on myös asettaa selkeät tavoitteet ja oikea vaatimus- taso ammattitaitovaatimuksiin nähden.
(Xxxxxxxx, X. 2013)
Opiskelijat kokevat hyötyvänsä:
• Ohjaus- ja tukikeskusteluista; vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnista- minen – käsitys itsestä oppijana
• Sosiaalisesta tuesta: tutoropiskelijat, opiskelijaryhmät, opinto-ohjaaja, ulkoiset verkostot
• Osallisuuden tunteesta; yhteyden tunne, kokemus siitä että kuuluu jo- honkin ja voi vaikuttaa, jatkuvuus
• Opettajan ohjauksellisesta opetusotteesta; tukitoimien suunnitelmalli- suus, seuranta, realistinen palaute, arviointi, tiedottaminen
Kun on olemassa ristiriita opiskelijan edellytysten sekä toimintaympäris- tön ja oppimisvaatimusten välillä, ristiriitaa voidaan tasoittaa:
• Kehittämällä toimintaympäristöjä, niissä käytettyjä välineitä esteettö- miksi ja saavutettaviksi (fyysinen esteettömyys, selkeät opasteet, selko- kielinen informaatio, helpot lomakkeet)
• Kehittämällä opetus- ja oppimismenetelmiä
• Vahvistamalla henkilön omaa toimintakykyä (annetaan neuvoja ja oh- jeita, harjoitellaan selviytymistä eri tilanteissa, opetetaan, miten jokin tehtävä tehdään)
• Antamalla apua eri tilanteissa selviytymiseen (työhönvalmennus, tuki- henkilö asiointiin jne).
(Xxxxxxxx, X. 2013)
OPPISOPIMUSORGANISAATIO
• koulutustarkastaja
• suunnittelija
• koordinaattori
• sihteeri
Keinoja oppisopimusopiskelijan oppimisen tueksi
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle on tarjolla tukea monella ta- paa ja eri tahoilta. Jokaisella toimijalla on oma tehtävänsä, vastuunsa ja osaamisensa tuen tarjoamiseen ja on tärkeää, että kaikki toimijat työs- kentelevät samaan suuntaan opiskelijan oppimisen edistämiseksi. Seu- raavassa on koottu ohjeita, neuvoja ja vinkkejä oppisopimusopiskelijan oppimisen tukemiseksi ja ammatillisen kasvun edistämiseksi.
KUVIO: ESIMERKKEJÄ OPPISOPIMUSOPIS-
KELIJAN TUKIVERKOSTOISTA OPPISOPI- MUSKOULUTUKSEN AIKANA
TYÖPAIKKA
• työpaikkakouluttaja
• työntekijät
• esimies
OPPISOPIMUSOPISKELIJA
• Työpaikalla tapahtuva oppiminen
• Tutkinnon suorittaminen
PERHE/
LÄHEISET
OPPILAITOS
• vastuukouluttaja
• erityisopettaja
• tutkintovastaava
• opo
SIDOSRYHMÄT
• kuntoutusneuvoja
• opo
• ammatinvalintapsykologi
• etsivä nuorisotyöntekijä
Työssä oppimisen tukeminen
Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla mo- nipuolisia työtehtäviä tehden. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
• Varaa riittävästi aikaa työhön tai uuteen työtehtävään perehdytykseen ja oppimiseen.
• Käytä eri aistikanavia, jolloin hyödynnetään esimerkiksi suullisia ja kirjal- lisia ohjeita sekä näytetään käytännössä.
• Puhu avoimesti oppimisen ja työtapojen erilaisuudesta. Kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
• Henkilökohtaista työtehtäviä vahvuuksien kautta ja hyödynnä niitä työnjaossa.
• Kartoita mahdollisten apuvälineiden tarve ja ota ne käyttöön.
• Pidä yllä kannustavaa, avointa ja erilaisuutta hyödyntävää työilmapiiriä. Tällöin kenenkään ei tarvitse salata omia pulmiaan.
Lähteet: YSAO:n materiaali ja Erilaisten oppijoiden liiton verkkosivut
Työpaikkakouluttajan tuki opiskelijalle
Oppisopimuskoulutuksessa vastuullisen työpaikkakouluttajan rooli on tärkeä, ja myös työpaikkakouluttaja voi omalla toiminnallaan helpottaa oppisopimusopiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä.
Työpaikkakouluttaja voi tukea oppisopimusopiskelijan oppi- mista työpaikalla mm:
• Ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisesti ja varmista ohjeen / tiedon ymmärtäminen.
• Xxxx opiskelijaa asettamaan itselleen realistisia tavoitteita työpai- kalla tapahtuvaan oppimiseen.
• Xxxxxxx opiskelijan vahvuuksia.
• Huolehdi, että opiskelija saa palautetta säännöllisesti.
• Varaa aikaa palautekeskusteluihin ja järjestä rauhallinen palautteen antopaikka.
• Käytä monipuolisesti ohjausmenetelmiä.
• Kertaa ja näytä asioita, toimimalla mahdollisimman selkeästi ohjaus- tilanteissa.
• Xxxx riittävästi aikaa.
• Xxxx vastuuta.
• Kuuntele ja ole empaattinen.
• Xxx rehellinen ohjaamisessa ja palautteen antamisessa.
• Xxxxxxxx opiskelijaa oman toiminnan arviointiin (itsearviointiin).
• Kannusta ja motivoi
Yksittäiseen työtehtävään tai päivään liittyvä ohjaava arviointikeskus- telu työpaikkakouluttajan ja oppisopimusopiskelijan välillä voi sisältää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä
(Heikkinen 2006):
• Mitä teit äsken / tänään?
• Xxxxx pääsit tähän?
• Mitä arvelet tapahtuneen, jos olisit tehnyt tällä tavoin?
• Mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi /huomenna?
• Mitä työvälineitä tarvitset?
• Mitä teet ensin?
• Mitä teet seuraavaksi?
• Miten valvot työskentelyäsi?
• Mitä jälkitöitä pitää tehdä?
• Mistä tiedät, oletko onnistunut työssäsi?
• Xxxxx tuntui tehdä tämä työ?
• Mitä uutta opit?
• Mikä oli erilaista aikaisempaan / eiliseen verrattuna?
Laajempi arviointikeskustelu kokoaa yhteen pidemmällä aikavälillä teh- tyä työtä ja oppimista. Siinä tehdään yhteenveto menneestä ja sovitaan tavoitteita eteenpäin.
• Miten arvioit työsi ja oppimisesi sujuneen viime aikoina?
• Missä asioissa arvioit onnistuneesi hyvin?
• Missä asioissa haluaisit parantaa /kehittää osaamistasi?
• Tukeeko tietopuolinen koulutus mielestäsi työpaikalla tapahtuvaa oppimistasi ja osaamisen kehittämistä?
• Xxxxxx mielestäsi saanut riittävästi opastusta, ohjausta ja tukea tar- vitsemissasi asioissa ja töissä?
• Missä asioissa tarvitset lisää ohjausta, tietoa tai konkreettista näyttä- mistä?
• Miten näet yhteistyön sujuneen?
Lähteet: ESR Henkilökohtaistetut opinpolut –projektin materaali (2007), YSAO:n monisteet
Tietopuolisten opintojen tukeminen
Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolinen koulutus täydentää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Keskeisin tukimuoto erityisen tuen tarpeessa xxx- xxxxx opiskelijalle oppilaitosympäristössä on henkilökohtainen ohjaus. Tämä on edellytys opinnoista selviytymiseen ryhmän mukana. Ohjaus on sitä tärkeämpää, mitä isompi ryhmä on kyseessä. Henkilökohtaisen kes- kustelun avulla kouluttaja saa laajemman kuvan opiskelijan oppimista- voista ja se myös mahdollistaa opiskelijalle henkisen tuen saamisen. Kan- nustaminen ja motivointi sekä säännöllinen palautteen antaminen ovat myös tärkeitä. Monipuolisten opetus- ja ohjausmenetelmien käyttö hel- pottaa usein opiskelijaa, jolla on oppimisvaikeuksia. Myös opiskelijan oppi- mistaitoja on mahdollista kehittää oppimaan oppimisen taitoja vahvista- malla ja niistä kertomalla.
Kun opiskelijan oppiminen ei suju, kouluttaja voi kokeilla uusia tapoja opettaa:
• Xxxxxxxxxx opiskelijan kanssa: miettikää yhdessä opiskelijan ominta tapaa oppia uutta
• Huomioi, että opiskelijalla on usein todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan
• Anna aikaa
• Älä pakota ääneen lukemiseen yksin
• Käytä isoa fonttikoko ja lyhyitä rivejä, kapeat palstat helpottavat lukemista
• Kokeile väripaperia. Musta teksti valkoisella paperilla voi olla rauhaton, jos rivit hyppivät
• Älä edellytä kuuntelua ja muistiinpanojen tekemistä samaan aikaan
• Älä puhu samalla, kun kirjoitat muistiinpanoja; moni haluaa nähdä suun liikkeet.
• Jaa muistettavat asiat pienempiin kokonaisuuksiin
• Anna materiaali ja pääkohdat etukäteen, jos kirjoittaminen on työlästä
• Tee pieni yhteenveto käsitellystä asiasta
• Valmistaudu myös näyttämään selittämäsi asia ja viemään toimintaan mukaan konkreettisesti. Mieti monta tapaa selittää sama asia eri tavalla
• Mieti, voiko luennon, oppitunnit ja oppimistehtävät nauhoittaa kuunneltaviksi?
• Selvitä, voidaanko kuvaamista hyödyntää?
• Mahdollista liikkuminen, jos se on oppimisen kannalta välttämätöntä.
• Vältä kilpailutilanteita.
• Hyödynnä eri värejä, muotoja, liikkumista, musiikkia, rytmiä, kuvia ja hulluja muistisääntöjä uuden asian opetuksessa
• Muista kehua ja kannustaa!
Mikä auttaa?
• selkeät suulliset, kirjalliset tai kuvalliset ohjeet
• kysymysten, ohjeiden ja tehtävien ääneen lukeminen
• kieleltään ja ulkoasultaan selkeät oppimateriaalit (tekstit, kalvot, tau- lukot ja kuvat)
• monikanavaisuus
• käsitteiden ja sanojen merkitysten selventäminen
• lisäajan antaminen lukemista ja lukemisen ymmärtämistä vaativissa tehtävissä tai kirjallisten tuotoksen luomisessa
• tekniset apuvälineet (esim. äänikirjat, tietokoneohjelmat
Lähde: ESR Henkilökohtaistetut opinpolut –projektin materiaali (2007), YSAO:n monisteet
ESIMERKKEJÄ OPPIMISVALMIUKSIEN KARTOITUKSISTA
Matematiikan osaamisen kartoitus Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Tämän kartoituksen avulla voit tarkistaa millaiset matematiikan perusvalmiudet sinulla on selvitä alan opiskel- ussa ja työssä tarvittavista matematiikkaa vaativista tehtävistä. Tehtävät täytyy ratkaista ilman laskinta, mutta kynää ja paperia voit käyttää apunasi. Jokaiseen kysymykseen on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Vastaukset lähetettyäsi saat palautteen perusvalmiuksistasi.
1.) Valitse seuraavista luvuista se, joka on suuruudeltaan lukujen 40 ja 65 välillä
O a. 4,690
O b. 96,20
O c. 602,9
O d. 62,90
2.) Valitse suurin seuraavista luvuista
O a. 0,234
O b. 0,7
O c. 0,0521
O d. 0,23
3.) Valitse pienin seuraavista luvuista
O a. 23,4
O b. 2,34
O c. 230
O d. 2,890
4.) Suorita seuraavat laskut ja valitse sitten oikea vastausvaihtoehto.
4. 2 0,3 =
O a. 1,0
O b. 0,7
O c. 1,7
O d. 17
5.) 2,8 + 5 =
O a. 2,3
O b. 7,8
O c. 8,3
O d. 3,3
6.) 100 · 10,6 =
O a. 100,6
O b. 1600
O c. 10,600
O d. 1060
7.) Laske puolet luvusta 15
O a. 1,5
O b. 7,5
O c. 30
O d. 13
10.) 0,5 litraa desilitroina on
O a. 5 dl O b. 50 dl O c. 500 dl
O d. 0,50 dl
11.) 400 grammaa kilogrammoina on
O a. 40 kg O b. 4 kg O c. 0,4 kg
O d. 0,04 kg
12.) 2,3 desilitraa millilitroina on
O a. 2,300 ml O b. 230 ml O c. 23 ml
O d. 0,23 ml
13.) Käytä numeroita 0 – 4 kutakin kerran ja muodosta niistä mahdol- lisimman suuri luku. Valitse saamasi luku seuraavista.
O a. 40321
O b. 43210
O c. 40
O d. joku muu
Muodosta kaikkien oheisten laatikoiden merkkejä käyttäen mahdollisimman suuri ja pieni luku. Valitse oikea vaihtoehto.
5 0 3
1 , 8
14.) Suurin luku on
O a. 853,10
O b. 85310
O c. 80531
O d. 8531,0
15.) Pienin luku on
O a. 13,508
O b. 103,58
O c. 0,1358
17.) Kilogramma erään lääkkeen raaka-ainetta maksaa 20 euroa. Xxxxx, kuinka paljon neljäsosa kilo- gramma tätä samaa raaka-ainetta maksaa. Xxxxxxx saamasi hinta seuraavista.
O a. 5 €
O b. 4 €
O c. 0,80 €
O d. joku muu
18.) 2 400 € palkasta menee veroa 25
%. Käteen jäävä osuus palkasta on
O a. 2 150 € O b. 600 € O c. 1 800 €
O d. 2 000 €
19.) Kuinka paljon on 1 % 340 € eurosta?
O a. 17 € O b. 34 € O c. 3,40 € O d. 6,80 €
20.) Sait kuuden euron alennuksen 50 euron ostoksesta. Kuinka monta prosenttia alennus oli?
O a. 12 % O b. 6 % O c. 1,5 % O d. 8,3 %
21.) Yhtälö on muotoa 5 · x = 35. Mikä on x?
O a. x = 175
O b. x = 30
O c. x = 9
O d. x = 7
22.) Yhtälö on muotoa x : 7 = 21. Mikä on x.
O a. x = 14 O b. x = 28 O c. x = 147
O d. x = 3
8.) Jaa luku 5 kymmenellä.
O a. 2
O b. 5
O c. 0,5
O d. 0,2
VALITSE OIKEA VAIHTOEHTO
9.) 40,5 senttimetriä metreinä on
O a. 40,50 m O b. 4,5 m O c. 0,405 m
O d. 0,0405 m
O d. 0,1853
16.) Yksi kilogramma omenia maksaa 2 euroa. Laske, kuinka paljon saat viidellä eurolla omenoita. Valitse saamasi määrä seuraavista.
O a. 2,05 kg
O b. 5 kg
O c. 2 kg 500 g
O d. joku muu
23.) Ratkaise verranto
O a. x = 1 O b. x = 2 O c. x = 3 O d. x = 4
x 3
=
16 24
PIKALUKITESTI
Tuntuuko tutulta? Oikea vai vasen? 59 vai 95? K vai KK?
Oheinen pikatesti on Englannin lukijärjestön, British Dyslexia Associationin kehittämä ja erityisopettaja/lukitestaaja Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx muokkaama. Se on tarkastuslista asio- ista, jotka liittyvät aikuisen arkielämässä oppimisen vaikeuksiin, ja suuntaa-antava. Varsi- naisista lukitesteistä saa tietoa valtakunnallisesta lukipuhelimesta: 000-0000 000.
O 1.) Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin?
O 2.) Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa?
O 3.) Onko ääneen lukeminen epämiellyttävää?
O 4.) Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa kuin muilla sivun lukemiseen?
O 5.) Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä?
O 6.) Inhoatko paksujen kirjojen lukemista? O 7.) Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? O 8.) Onko käsialaasi vaikea lukea?
O 9.) Hämmennytkö kovasti, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa?
O 10.) Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin?
O 11.) Onko sinusta pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin?
O 12.) Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua?
O 13.) Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä?
O 14.) Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?
O 15.) Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin?
O 16.) Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin?
O 17.) Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta?
O 18.) Onko yleensäkin lomakkeiden täyttö sinusta hämmentävää?
O 19.) Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59?
O 20.) Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa?
O 21.) Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu?
O 22.) Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirheitä esim. a/aa, k/kk jne, mutta sisällöt olivat hyviä.
O 23.) Matematiikassa sinulla oli vaikeuksia tehdä laskutoimitus opettajan vaatimalla tavalla, mutta tiesit kyllä tehtävän vastauksen
O 24.) Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin.
O 25.) Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmärrät opittavan asian, sen oppiminen ei tuota vaikeuksia.
Rasti yli puolessa kysymyksistä?
Kaikille tulee rasteja jonkin verran. Jos kuitenkin vastasit myöntävästi yli pu- oleen kysymyksistä, on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta.
Jos tarvitset lukitodistusta oppilaitosta tai muuta tahoa varten, kannattaa ottaa selvää perusteellisesta lukitestistä.
Lähde: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
MENOSSA MUKANA