Ylioppilaskuntien työehtosopimus

Allekirjoittaneet osapuolet ovat 3.2.2022 saavuttamassaan neuvottelutuloksessa ja tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet ylioppilaskuntien työehtosopimuksen uudistamisesta seu- raavasti:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 8.2.2022 ja on voimassa 31.1.2024 asti. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistusten suuruu- desta sovita 15.12.2022 mennessä. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitet- tava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

2. Palkankorotukset

2.1. PALKANKOROTUKSET VUONNA 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työ- paikan taloustilanne, tulevat projektit sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimit- taa luottamushenkilölle tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, työntekijöille tar- vittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta ja tulevista projekteista sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoi- tuksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen pe- rusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea

palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

1. Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa tai ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.4.2022 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamushenkilöllä tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, työntekijöillä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen kirjallinen sel- vitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Ellei toisin ole sovittu, selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palkka- summa ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

2. Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta kohdan 1 mukaisesti, vuoden 2022 palkantarkistukset toteutetaan jommallakummalla alla olevista ta- voista (A tai B). Jos valitaan palkantarkistuksen toteutustapa B, tästä sovi- taan kirjallisesti joko luottamushenkilön kanssa tai, ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun vaihtoehdon A mukaisesti.

Vaihtoehto A

Työnantaja toteuttaa 1,8 % kustannusvaikutteisen palkkaratkaisun yrityk- sessä tai työpaikalla noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kus- tannusvaikutus (1,8 %) lasketaan työntekijöiden helmikuun palkkasum- masta luontoisetuineen.

Palkankorotuksia kohdistaessaan työnantajan tulee varmistaa, että jokai- sen työntekijän palkka luontoisetuineen korottuu vähintään 0,9 %.

Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannus- tavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuotta- vuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisen korotusten jakamisessa.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotus- ten jälkeen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun

kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palk- kasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vaihtoehto B

Työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun yrityksessä tai työpaikalla noudatet- tavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.5.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Työntekijälle selvitetään hänen henkilökohtaisen palkantarkistuksensa suuruus ja perusteet kahden kuukauden kuluessa palkantarkistuksen to- teuttamisesta, kuitenkin viimeistään 31.8.2022. Selvitys annetaan jokai- selle työntekijälle riippumatta siitä, onko työntekijä saanut korotuksen.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkantarkis- tuksen jälkeen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus, työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palkka- summa ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen) sekä pääasi- alliset periaatteet korotusten kohdentamisessa.

2.2. PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-marraskuun aikana palkkamallin toteutu- mista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin pe- rusteella osapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistus- ten kustannusvaikutuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta.

Mikäli 1.5.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen palkantar- kistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

2.3. PALKKATAULUKOT

Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2022 alkaen 0,9 %:lla.

2.4. LUOTTAMUSHENKILÖN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIOT

Luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.5.2022 al- kaen 1,8 %:lla.

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:

3.1. Paikallinen sopiminen (2 §)

Muutetaan toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Tässä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä tarkoitetut paikalliset sopimukset tehdään työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamushenkilön välillä. Mikäli luottamushenkilöä ei ole valittu, voidaan paikalliset sopimukset tehdä muun henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan kanssa.

4. Muut asiat

Lainsäädäntömuutosten edellyttämiä muutoksia koskevat työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

1. Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaikutuk- sia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etene- mistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla.

2. Uuden yhteistoimintalain vuoropuhelua koskeva työryhmä

Osapuolet pitävät tärkeänä työnantajan ja henkilöstön välisen aidon vuoro- puhelun edistämistä uuden yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua jär- jestäessä. Liitot asettavat työryhmän sopimuskauden ajaksi, joka selvittää yhteistoimintalain uudistuksen aiheuttamia työehtosopimuksen kehittämis- tarpeita. Osapuolet seuraavat vuoden 2022 aikana vuoropuhelusta saatuja kokemuksia ja arvioivat yhteistoimintalain 2 lukuun liittyviä paikallisen sopi- misen kehittämistarpeita.

Kehittymislisätyöryhmä

Jatketaan sopimuskauden aikana työryhmää, jossa arvioidaan koulutus- ja ke- hittymislisien määräytymisen tarkoituksenmukaisuutta. Mikäli työryhmätyön seurauksena osapuolet päättävät muuttaa lisien määräytymisen perusteita, to- teutetaan uudistus kustannusneutraalilla tavalla ja se saatetaan voimaan seu- raavan sopimuskauden alusta lukien.

Paikallisen sopimisen edistäminen

Paikallinen sopiminen on ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisen väline. Pai- kallisen sopimisen avulla voidaan kehittää sekä toiminnan joustavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Paikallisesti sopien pyritään löytämään parhaat mah- dolliset työpaikkatason ratkaisut.

Paikallisen sopimisen toimivuutta edistävät muun muassa paikallisten neuvot- teluosapuolten hyvä yhteistyö ja avoin vuoropuhelu, keskinäinen luottamus, hyvä valmistautuminen ja vaihtoehtoisten etenemistapojen kartoittaminen.

Sopimusosapuolet seuraavat paikallisen sopimisen käytäntöjen kehittymistä. Tähän liittyen sopimusosapuolet järjestävät koulutusta, antavat ohjeistusta ja jakavat hyviä kokemuksia.

Helsingissä 8.2.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxx-Xxxxxxxx

Ylioppilaskuntien työehtosopimus

1 § Soveltamisala ‌

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään kulloinkin voimassa olevan yliopis- tolain mukaisten ylioppilaskuntien toimisto-, järjestö-, talous- ja muiden var- sinaista toimintaa toteuttavien työntekijöiden vähimmäistyöehdot. Tätä työ- ehtosopimusta ei sovelleta ylioppilaskuntien toimitukselliseen henkilöstöön, eikä tällä työehtosopimuksella oteta kantaa heidän työehtojensa määräyty- miseen.

Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n toimihenkilöihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Siltä osin kuin SYL ry:n talokohtaisessa työehtosopimuksessa on sovittu ylioppilaskuntien työehtosopimusta työntekijän kannalta pa- remmista työsuhteen ehdoista, tällaiset ehdot lisätään ylioppilas- kuntien työehtosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.

2. Sopimus ei koske työnantajan edustajia. Työnantajien edustajat määritel- lään kyseisen ylioppilaskunnan hallintoasiakirjoissa (säännöt tai vastaava).

2 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Jos yksittäisen työntekijän kanssa on tämän työsopimuksessa tai muuten yksilöidysti sovittu parempia tai muita ehtoja kuin tässä työehtosopimuk- sessa on määrätty, jäävät ne tämän sopimuksen ulkopuolelle, eikä tämä so- pimus aiheuta niihin muutosta.

2. Tässä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä tarkoitetut paikalliset sopimuk- set tehdään työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamushenkilön välillä. Mikäli luottamushenkilöä ei ole valittu, voidaan paikalliset sopimukset tehdä muun henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan kanssa.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantaja johtaa ja järjestää työt.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

2. Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää sen kirjaamista työsopimukseen.

3. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle työehtosopimuk- sen, työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn erimieli- syystilanteiden varalta sekä työpaikan luottamushenkilön.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia ir- tisanomisaikoja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
1 kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 10 vuotta
6 kuukautta	yli 10 vuotta

2. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työntekijän osalta seuraavia irti- sanomisaikoja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

3. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun kauden lopussa, elleivät osapuo- let tarvittaessa yhteisesti sovi työsopimuksen päättämisestä ennen työsopi- muksen päättymisajankohtaa.

4. Työsuhteen päättäminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa. Työpäivään sisältyy 30 minuutin ruokatauko, jota ei lasketa työaikaan, ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai ellei lounas liity työnantajan määräämien työtehtävien hoitamiseen.

2. Säännöllistä vähintään kuuden tunnin päivittäistä työaikaa noudattavilla työntekijöillä työaikaan sisältyy kaksi 15 minuutin kahvitaukoa. Alle kuuden tunnin työpäivänä taukoja pidetään työajan suhteessa.

3. Tuntityötä tekevän henkilöstön työaika sovitaan tehtävän tarkoituksen mu- kaisesti työsopimuksessa.

4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvol- linen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

5. Työviikko on maanantaista perjantaihin. Säännöllinen työaika sijoitetaan pääsääntöisesti aikavälille klo 8-18.

6. Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa arkilauantaille vain poikkeustapauk- sissa silloin, kun työntekijä on nimenomaisessa vastuussa tällaisena aikana järjestettävän ylioppilaskunnan toiminnan järjestämisestä ja toiminta välttä- mättä edellyttää ko. työntekijän läsnäoloa. Työntekijä ja työnantaja käyvät lukukausittain läpi tiedossa olevat tarpeet lauantaityöstä.

7. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaita, muuna kirkollisena juhlapäi- vänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla koro- tettu palkka. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia sunnuntaityökorvauksen antamisesta vapaana.

8. Koulutuksiin, monipäiväisiin kokouksiin, seminaareihin, leireihin, työtehtä- viin liittyviin matkoihin ja muihin vastaaviin pääsääntöisen työntekopaikan ulkopuolisiin tapahtumiin käytettävästä työajasta sovitaan aina ennakkoon esimiehen kanssa.

9. Erityiset työnkuvaan liittyvät työtehtävät (mm. ylioppilaskunnan juhlapäivät, yliopistojohdon illalliset) ovat työaikaa niille henkilöille, joiden on työhön liit- tyvien asioiden hoitamisen takia oltava paikalla. Käytettävästä ajasta on so- vittava etukäteen esimiehen kanssa.

10. Jos työntekijä on kirjallisen sopimuksen mukaan velvollinen olemaan tavoi- tettavissa päivystysvalmiudessa (sovittava myös kesto kellonaikarajoineen), josta hän voi yhteydenottotilanteessa työskennellä tai tulla kutsutuksi työ- hön, maksetaan kyseiseltä ajalta varallaolokorvauksena, jollei muuta sovita, 10 % työntekijän korottamattomasta tuntipalkasta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Jos varalla oleva työntekijä sovitusti suorittaa työtehtävän, maksetaan hä- nelle siltä ajalta vain työajan palkka.

11. Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä so- vitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana säännöl- listä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tämän kohdan tarkoitta- masta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoitetaan hy- vissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan tähän. Työntekijällä on

asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskoh- taisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

12. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehok- kuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuo- dessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonai- sena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhä- päiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Koulutus tai kehittämistilaisuudet py- ritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehittämistilaisuuk- sista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan ao. tilaisuuksiin.

7 § Liukuva työaika ‌

1. Ylioppilaskunnissa on käytössä liukuva työaika, jossa työntekijä päättää itse työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat. Kiinteä työaika on maanan- taista perjantaihin sijoittuen lähtökohtaisesti klo 10 – 14 tai muulle paikalli- sesti sovitulle aikavälille työtehtävien vaatimia poikkeustilanteita lukuun ot- tamatta tai ennalta esimiehen kanssa muutoin sovittaessa.

2. Säännöllinen vuorokautinen enimmäistyöaika liukuman puitteissa voi olla enintään 13 tuntia.

Soveltamisohje:

Päivältä ei voi liukuman puitteissa kirjata enempää työaikaa kuin 13 tuntia, jonka täyttyessä työntekijä on velvoitettu lopettamaan työnteon. Tämä rajaus ei koske tilannetta, jossa sovitaan lisä- tai ylityöstä.

3. Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 /

+60 tuntia. Työnantaja seuraa saldon kertymistä ja saldon ylittäessä +40 tuntia neuvottelee työntekijän kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta.

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuu- kauden seurantajakson päättyessä.

4. Työajan ylitysten kertymää työntekijä lyhentää tekemällä alle 7 tunnin 30 minuutin päiviä. Xxxxxxxx työaikaa on mahdollista myös tasoittaa esimiehen kanssa ennakkoon sopimalla kokonaisina vapaapäivinä tai työntekijän

pyynnöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankoh- dan määräytyminen.

5. Mikäli työntekijä ei ota käyttöön liukumajärjestelmää tai työnantaja erikseen perustellusti katsoo liukuvan työajan olevan soveltumaton johonkin työteh- tävään, sovelletaan kiinteää työaikaa, joka on enintään 37 tuntia 30 minuut- tia viikossa ja 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa.

6. Lähtökohtaisesti normaalit työtehtävät pyritään tekemään liukumajärjestel- män puitteissa. Lisä- ja ylitöiden tekemisestä tulee aina sopia esimiehen kanssa etukäteen. Normaalin työajan ulkopuolella tapahtuvien, säännölli- sesti toistuvien työtehtävien, esimerkiksi työryhmien kohdalla, asiasta sovi- taan 6 §:n kohtien mukaisesti.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää työntekijällä tä- män suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vä- hennetä, vaan työntekijä tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työn- antajan määräämän lisä- ja ylityön.

8 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännölli- sen työajan (8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko) välisenä aikana.

2. Vuorokautista ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuk- sella tehtävä työ, jota tehdään lainmukaisen 8 tunnin enimmäistyöajan li- säksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, jota tehdään yli lainmukaisen 40 tunnin viikkotyöajan ja siitä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.

4. Mikäli lisä- ja ylityöt korvataan vapaana, tulee niiden pitämisestä sopia etu- käteen esimiehen kanssa. Lähtökohtaisesti lisä- ja ylitöistä kertyneet vapaat pyritään pitämään muiden lomien yhteydessä, kuten vuosiloman ja joulun yhteydessä, kokonaisina päivinä.

5. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

9 § Vapaapäivät ‌

1. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa sillä tuntimää- rällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.

2. Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.

3. Osa-aikatyötä tekevällä viikoittainen työaika lyhenee 9.1-2 §:n mukaisissa tapauksissa samassa suhteessa kuin kokoaikatyötä tekevällä.

4. Kalenterivuoden aikana on lisäksi 8 ylimääräistä vapaapäivää, joiden ajan- kohdan määrää työnantaja.

10 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen ‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan rajoissa tapahtuva työhön liittyvä mat- kustaminen luetaan työajaksi.

2. Xxxxxxx henkilö matkustaa työnantajan määräyksestä tai tieten säännöllisen työajan ulkopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertai- sella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä kor- vausmuodon. Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

3. Mikäli liikennevälineessä yövytään ja työnantaja kustantaa majoituksen, ei korvattavaa matka-aikaa kerry.

4. Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen lukeminen työajaksi edellyttää, että työntekijä ja työnantaja sopivat etukäteen matka-aikana suoritettavista työtehtävistä ja niiden kestosta.

5. Matka-aika lasketaan työnantajan määräämän liikennevälineen mukaan.

11 § Työmatkoja edeltävä keskustelu ‌

Ennen työmatkoja työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun, jossa käydään läpi seuraavat työmatkaan liittyvät seikat:

− Matkustamiseen käytettävä aika (= kulkeminen liikennevälineessä ja mah- dollinen odotusaika esimerkiksi lentokentällä tai juna-asemalla)

− Matkustamiseen käytettävä liikenneväline

− Matkustamisen aikana mahdollisesti hoidettavat työtehtävät (joiden keston ajalta matkustamiseen kulunut aika katsotaan työajaksi)

− Työkohteessa suoritettavat työtehtävät ja työn tekemiseen työkohteessa ku- luva työaika

− Mahdollinen vapaa-aika työkohteessa työmatkan aikana

12 § Osa-aikaiset työntekijät ‌‌

1. Osa-aikaisen työntekijän työaika määräytyy tehtävän tarkoituksen mukai- sesti työsopimuksessa.

2. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä työtehtäviin, jotka sopisivat osa-aikaiselle työntekijälle, tulee työnantajan tarjota näitä töitä osa-aikai- selle työntekijälle.

13 § Palkkaus ‌

1. Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

14 § Osakuukauden palkka ja tuntipalkka ‌

1. Mahdollinen osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.

2. Työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 157. Työ- ajan ollessa 6.1 §:ssä tarkoitettua työaikaa lyhyempi jakaja on samassa suh- teessa pienempi kuin työaika on enimmäistyöaikaa lyhyempi.

15 § Palkanmaksu ‌

1. Kuluvan kuukauden kuukausipalkka maksetaan kerran kuukaudessa. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhäpäivälle tai viikonlopulle, maksupäivä on edellinen arkipäivä.

2. Mikäli työntekijän työsuhde alkaa muulloin kuin kuukauden alussa eikä hän näin ollen ole ensimmäisenä kuukautena töissä täyttä kuukautta, voidaan palkka tarvittaessa perustellusta syystä maksaa ensimmäisen kerran seu- raavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

3. Työntekijä saa viimeistään palkanmaksua edeltävänä päivänä palkkalaskel- man, jossa on eriteltynä peruspalkka ja työehtosopimuksen mukaiset lisät.

Soveltamisohje:

Palkkalaskelmaan olisi hyvä dokumentoida palkkasopimuksessa määriteltyjen lisien prosentit.

4. Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisineen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

16 § Työkyvyttömyysajan palkka

1. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksetaan hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkkajakso
1 kuukausi – alle 1 vuosi	4 viikolta
1 vuosi – alle 5 vuotta	6 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	8 viikolta

Mikäli työsuhde on jatkunut alle kuukauden, työntekijä on oikeus saada esteen ajalta 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun.

Soveltamisohje:

16-17 §:ssä arkipäivillä tarkoitetaan myös arkilauantaita.

2. Saman sairauden uusiutuessa 7 kalenteripäivän kuluessa lasketaan sai- rausaikajaksot yhteen.

3. Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitun palkan, on oikeus saada työn- tekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päi- väraha.

4. Työntekijä on viipymättä velvollinen ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön. Vaadit- taessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työntekijä voi kuitenkin olla poissa oman ilmoituksensa perusteella korkeintaan kolme työpäivää, ellei työnan- taja perustellusta syystä toisin määrää.

17 § Perhevapaat ‌

1. Työntekijöille annetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset perhevapaat.

2. Työntekijälle maksetaan palkkaa äitiysvapaan ajalta 72 arkipäivää. Ottolap- sen äidille maksetaan palkkaa vanhempainrahakauden alusta lukien 72 ar- kipäivää.

3. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkka 18 ensimmäiseltä arkipäivältä. Liitot suosittelevat, että ylioppilaskunnissa huomioidaan työnantajan harkin- nan mukaan isyysvapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asetta- missa rajoissa.

4. Työntekijälle maksetaan palkka 18 ensimmäiseltä arkipäivältä, kun hänen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

5. Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada työntekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

18 § Tilapäinen lyhyt poissaolo ‌

1. Työntekijän jäädessä enintään neljäksi työpäiväksi tilapäisellä lyhyellä pois- saololla kotiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta taikka alle 18-vuotiasta vammaista lasta, on poissaolo palkallinen. Työnan- tajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

2. Työntekijällä on oikeus palkattomaan tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hä- nen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan tai muun ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissa- olostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

3. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Tällöin työt on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

4. Työntekijän vihkiäisten tai 50-, 60- ja 65-vuotispäivän sattuessa työpäivälle, on poissaolo palkallista.

5. Lähiomaisen hautauspäivä on työpäivälle sattuessaan palkallinen vapaa- päivä.

6. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut yli kuukauden, on oikeus saada oman asunnon muuttoa varten yksi palkallinen vapaapäivä enintään kerran vuodessa.

7. Työpäivälle sattuva työntekijän valmistujaispäivä (erityisammattitutkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tut- kinto) on palkallinen vapaapäivä.

8. Kertausharjoitusajaltaan työntekijä saa normaalin palkan, josta kuitenkin vä- hennetään kertausharjoituksesta saatava reserviläispalkka. Vastaavasti menetellään mahdollisen siviilipalveluksen täydennyspalveluksen osalta.

9. YTN ry:n, YTN ry:n osallisliiton sekä Ylioppilaskuntien työntekijät ry:n päät- täviin elimiin kuuluvalla työntekijällä on oikeus osallistua ilman, että hänen

palkka- ja vuosilomaetujaan vähennetään, järjestöjen liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin sekä sellaisiin järjestöjen päättävien elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita. Sama koskee osallistumista YTN:n tai sen jäsenliittojen hallitusten ni- meämien työryhmien kokouksiin. Tähän käytetty aika ei kerrytä lisä- tai yli- työtä eikä matka-aikaa työajan ulkopuolella matkustettaessa.

10. Jos työntekijä toimii kunnallisessa luottamuselimessä ja osallistuu sen ko- kouksiin työajalla, on työnantajalla oikeus vähentää kuukausipalkasta tästä aiheutuva säännöllisen työajan menetys. Luottamustehtävissä toimiva ha- kee korvauksen ansionmenetyksestä kunnalta. Mikäli kunta ei hakemuk- sesta huolimatta korvaa täyttä ansionmenetystä, korvaa työnantaja loput niin, että työntekijä saa kuukausipalkkansa vähentämättömänä. Ansionme- netyksen kanssa menetellään vastaavasti myös muiden merkittävien ja vas- taavien yhteiskunnallisten toimielinten osalta.

19 § Opintovapaa ‌

Opintovapaaseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä kohta on vain informatiivinen.

20 § Vuorotteluvapaa ‌

Vuorotteluvapaaseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä kohta on vain informatiivinen.

21 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kuitenkin lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden yhdenjaksoisesti jatkuneesta työsuhteesta lomakertymä on kaksi arkipäivää lomamääräytymiskuukaudelta. Loman pi- tuutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

2. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta.

3. Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma (24 vuo- silomapäivää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana. Talviloma (6 vuosilomapäivää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden jälkeen aikavälillä 1.10. – 30.4.

4. Sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannus- aatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole arkipäiviä eivätkä ne kuluta lomapäiviä vuosilomalaskennassa.

5. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mu- kaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ai- noatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa ka- lenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräyty- miskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työnte- kijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.

22 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan kaavalla: (kuukausi- palkka/25)* vuosilomapäivien lukumäärä * 50 %. Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä.

2. Lomaraha maksetaan viimeistään heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

3. Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuk- sella vaihtaa vapaaksi. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen lomarahavapaajärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla on luottamushenkilön kanssa käsiteltävä lomarahavapaan käytännöt ja periaatteet.

23 § Luottamushenkilö ‌

1. Kunkin ylioppilaskunnan työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan vähin- tään yksi luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön pääasi- allisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Vaalikelpoinen on ylioppilaskunnassa työsuhteessa oleva työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäjärjestön jäsen.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi, mutta kohtuullisesti aikaa luottamustehtävän hoitamiseen niin, että omien työtehtävien hoitaminen ei vaarannu.

4. Luottamus- ja varaluottamushenkilöllä on oikeus mahdollisuuksien mukaan osallistua oman ammattiliittonsa koulutuskalenterin mukaiseen

koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luottamus- henkilötehtävien hoitamisessa. Perustellusta syystä työnantaja voi siirtää koulutusajankohtaa. Koulutukseen käytettävästä työajasta sovitaan xxxx- xxxx, eikä se kerrytä lisä- ja ylityötä tai työajan ulkopuolella matkustettaessa matka-aikaa.

5. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamushenkilö menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

6. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja luottamustehtä- viä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, sovelletaan tähän lisä- ja ylityöai- kaa koskevia säännöksiä.

7. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

8. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän takia. Samaa periaatetta noudatetaan luotta- mushenkilön ansioiden kehittymiseen.

9. Luottamushenkilökorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus ovat maksimis- saan 10 työntekijän ylioppilaskunnissa 35,32 €/kk ja yli 10 työntekijän yliop- pilaskunnissa 70,65 €/kk.

24 § Yhteistoiminta ‌

1. Mikäli ylioppilaskunnan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työnte- kijää, noudatetaan ylioppilaskunnan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan osalta kulloinkin voimassa olevaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä.

2. Mikäli ylioppilaskunnan palveluksessa on vähemmän kuin 20 henkilöä, kuul- laan työntekijöitä heitä koskevissa muutoksissa ennen päätösten tekemistä.

25 § Kouluttautuminen ‌

1. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että työntekijällä on riit- tävä koulutus hoitamiinsa työtehtäviin ja tarvittaessa huolehtia tällaisen kou- lutuksen järjestämisestä.

2. Ylioppilaskunta arvostaa koulutusta ja tarjoaa koko henkilöstölleen mahdol- lisuuksia säännöllisesti kouluttaa ja kehittää itseään.

3. Henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti mahdollisuuksia kouluttautua työai- kana ja ylioppilaskunnan kustannuksella tavalla, joka edistää heidän nimen- omaisten työtehtäviensä suorittamista ja hyödyttää siten myös työnantajaa. Työntekijän tulee sopia koulutuksesta etukäteen esimiehensä kanssa.

26 § Etätyö ‌

Työntekijällä voi olla mahdollisuus etätyöhön hoidettavan tehtäväkuvan ja tieto- turvan asettamissa rajoissa. Etätyöstä tulee sopia esimiehen kanssa ennak- koon.

27 § Matkakustannukset ja päiväraha ‌

Työmatkojen järjestelyjä, kustannuksia ja päivärahoja koskevat käytännöt mää- ritellään tämän sopimuksen liitteenä olevassa matkustusohjesäännössä.

28 § Vakuutukset ‌

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen sekä työtehtävien vuoksi suoritettavia ulkomaan matkoja varten matkavakuutuksen.

29 § Työterveyshuolto ‌

Työnantaja järjestää vähintään lakisääteisen työterveyshuollon.

30 § Työntekijöiden kokoontuminen ‌

1. Työntekijöillä on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla työajan ulkopuolella.

2. Työntekijöillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton tai sen jäsenliiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edusta- jia.

31 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja YTN ry:n jäsenliit- tojen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työnteki- jälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamushenkilön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada ratkaistua työpaikkatasolla tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän

sopimuksen soveltamisesta, tulkinnasta tai rikkomisesta, asia voidaan siir- tää sopijaosapuolten ratkaistavaksi.

2. Mikäli asia alistetaan sopijaosapuolten ratkaistavaksi, neuvotteluista laadi- taan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimie- lisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. Neu- vottelu on käytävät turhaa viivyttelyä välttäen.

3. Mikäli liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuksen tulkin- taa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Työryhmät ‌

1. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä varten muodostetaan työ- ryhmä, joka koostuu työntekijöiden ja työnantajan edustajista, kolme edus- tajaa kummastakin ryhmästä.

2. Työryhmän tehtävänä on selvittää sopimuskauden päättymiseen mennessä palkkausjärjestelmän toimivuus ja käytettävyys sekä tehdä tarpeen mukaan esityksiä järjestelmän mahdollisista uudistustarpeista. Arvioinnissa on kiin- nitettävä erityistä huomiota siihen, sovelletaanko eri ylioppilaskunnissa yh- tenäisiä kriteerejä tehtävien vaativuusryhmien ja siitä seuraavan peruspal- kan määrittelyssä, eri ylioppilaskuntien taloudellinen tilanne huomioiden.

3. Työryhmä tarkastelee myös työehtosopimuksen soveltamisalaa.

34 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uu- delleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen or- ganisaatioiden toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskau- della.

35 § Voimassaolo ‌

1. Sopimus voimassa 8.2.2022-31.1.2024.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 pal- kantarkistusten suuruudesta sovita 15.12.2022 mennessä. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

2. Sopimuskauden aikaiset palkantarkistukset suoritetaan palkkasopimuksen mukaisesti.

Palkkasopimus ‌

1 § Soveltamisala ja palkanosat ‌

1. Tässä palkkasopimuksessa sovitaan ylioppilaskuntien palveluksessa ole- vien työntekijöiden vähimmäispalkat. Sopimus ei koske määräaikaisia har- joittelijoita tai urakkapalkkaisia / provisiopalkkaisia työntekijöitä.

2. Työntekijälle maksettava vähimmäispalkka muodostuu tehtäväkohtaisesta peruspalkasta, kokemuslisästä, koulutuslisästä ja kehittymislisästä.

2 § Tehtäväkohtainen peruspalkka ‌

Tehtäväkohtaiset peruspalkat määräytyvät tehtävän vaativuuden perusteella seuraavasti:

Palkkataulukko 1.5.2022 alkaen

Korotus 0,9 %

PR	min. €/kk	max €/kk
I	1 488,25	1 714,79
II	1 715,19	1 920,05
III	1 920,49	2 406,22
IV	2 406,76

3 § Palkkaryhmien määritelmät ‌

Palkkaryhmä I: Toimiston yleisavustavat, pitkälti käytännölliset tehtävät, joissa ei vaadita asiantuntijuutta.

Palkkaryhmä II: Ylioppilaskunnan yleis- ja taloushallinnolliset, myös asiantunti- juutta vaativat tehtävät, joihin saattaa sisältyä myös asiakaspalvelutyötä.

Palkkaryhmä III: Ylioppilaskunnan aatteellinen sihteeristö ja vastaavat asian- tuntijatehtävät. Voi sisältää rajoitettua esimiesvastuuta, esim. samalla sektorilla toimivien projektityöntekijöiden ohjausta.

Palkkaryhmä IV: Erityisen vaativat hallintotehtävät ja/tai erityisen vaativat itse- näiset asiantuntijatehtävät, joihin saattaa sisältyä esimiestehtäviä.

Palkkaryhmän sisällä peruspalkkaan vaikuttavia osatekijöitä ovat ylioppilaskun- nittain esimerkiksi:

1) työtehtävän edellyttämä koulutus- ja kokemustaso

2) työtehtävän itsenäisyys

3) työrutiinien luominen ja kehittäminen

4) vastuu:

∗ taloudellinen vastuu

∗ vastuullisten osakokonaisuuksien määrä

∗ ohjattavien alaisten määrä

∗ näkyvyys yhteisön sisällä ja ulospäin

4 § Kokemuslisä ‌

1. Kokemuslisä lasketaan työntekijän työsuhteen alussa. Soveltuvaksi koke- mukseksi katsotaan esimerkiksi ylioppilaskuntien sihteeristössä toimiminen sekä omiin työtehtäviin liittyvä aikaisempi työkokemus. Luottamustoimien osalta huomioon voidaan ottaa erityisesti ylioppilaskuntien ja opiskelijakun- tien hallituksen jäsenyydet sekä jäsenyydet oppilaitosten hallituksissa ja muissa virallisissa toimielimissä. Samanaikaiset luottamustehtävät laske- taan yhdeksi luottamustehtäväksi. Soveltuvan työkokemuksen määrittelee työnantaja.

2. Kukin työntekijä saa tehtäväänsä soveltuvasta aiemmasta työkokemuksesta sekä soveltuvista luottamustoimista kokemuslisää palkkasopimuksen 7§:n mukaisella laskutavalla seuraavasti:

Kokemusaika	Kokemuslisä %
2 v	5
5 v	10
10 v	15
15 v	20

5 § Koulutuslisä ‌

1. Koulutuslisiä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin työntekijän osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto.

Tutkinto	Koulutuslisä %
Erityisammattitutkinto	2,5
Alempi korkeakoulututkinto	2,5
Ylempi korkeakoulututkinto	5
Lisensiaatin tutkinto	7,5
Tohtorin tutkinto	10

2. Mahdollinen koulutuslisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutettaessa.

3. Tutkintoportaittainen koulutuslisä lasketaan palkkasopimuksen 7 §:n mukai- sella laskutavalla ja maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkan- maksukuukauden alusta alkaen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee näyttää työnantajalle kopio tutkintotodistuksesta.

4. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnosta lisä maksetaan, mikäli tutkinnosta on työnantajan arvion mukaan hyötyä työtehtävien suorittamisessa.

6 § Kehittymislisä ‌

1. Kehittymislisää maksetaan ammattitaidon kehittymisen perusteella työsuh- teen alusta lukien työsuhteen keston perusteella palkkasopimuksen 7 §:n mukaisella laskutavalla seuraavasti:

Palvelusaika	Kehittymislisä %
1 v	2
2 v	3
5 v	3
10 v	2
15 v	2
20 v	2
25 v	2
30 v	2

2. Palvelusaikaportaittainen kehittymislisä maksetaan kunkin vuosimäärän täyttymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen.

7 § Työehtosopimuksen lisien laskeminen ‌

Työehtosopimuksen mukainen kokonaispalkka lasketaan peruspalkasta, koke- muslisästä, koulutuslisästä ja aikaisemmista kehittymislisistä muodostuvasta palkkasummasta seuraavasti: P = a*b*c*d (jossa P = palkka, a = peruspalkka, b = kokemuslisä, c = koulutuslisä, d = yhteenlasketut kehittymislisät).

8 § Luontoisedut ‌

1. Luontoiseduista sovitaan paikallisesti.

9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkkaus

1. Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan heidän työaikaansa vastaavaa osuutta palkkausjärjestelmän mukaisesta, saman vaativuustason palkkauk- sesta.

2. Osa-aikaisilla työntekijöillä on oikeus luontoisetuihin työaikaansa vastaavan osuuden mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

10 § Palkkausjärjestelmän käyttö ‌

1. Työnantaja tekee työntekijöiden kanssa tehtävien kuvaukset, joiden valmis- tuttua työnantaja esittää arviot kunkin työtehtävän peruspalkkaryhmästä ja palkan määräytymisestä palkkaryhmän sisällä. Nämä käsitellään myös luot- tamushenkilön kanssa. Sitten työnantaja määrittää työehtosopimuksen mu- kaiset palkanosat.

11 § Reaalipalkan määräytyminen ‌

1. Esimerkiksi historiasyistä joidenkin ylioppilaskuntien työntekijöiden palkka on korkeampi kuin työehtosopimuksen perusteella määräytyvä palkka. Täl- laisten työntekijöiden korkeampiin palkkoihin tehdään yleiskorotukset. Työn- antaja kulloinkin seuraa edellä mainittua palkkaa saavien työntekijöiden osalta sitä, missä vaiheessa työehtosopimuksen määrittämä palkkausjärjes- telmä tuottaa saman tai paremman palkan. Siinä tilanteessa työntekijän palkka alkaa määräytyä työehtosopimuksen mukaan.

Matkustusohjesääntö ‌

1. Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen työnantajan edustajan määräyksestä tehtävä matka, jonka työntekijä tekee työtehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetyn työpaikan ulkopuolelle.

Työmatkoista sovitaan aina etukäteen esimiehen kanssa. Matkustusohjesäännön 4 §:n enimmäismääristä voidaan sopia paikallisesti.

2. Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomai- sella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkustamis- ja majoittamiskustannusten korvausta. Lisäksi maksetaan päivärahaa tai ateriakorvausta verohallinnon kulloinkin vahvista- mien verovapaiden enimmäismäärien mukaisesti.

3. Matkan tekotapa

Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Lähtökohtaisesti työmatkaan käytetään edullisinta julkisen lii- kenteen kulkuneuvoa. Matkan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otet- tava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoit- tumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdolli- sesti saavutettu ajan säästö.

4. Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta esi- miehen kanssa.

Ulkomaanedustuksen osalta työntekijälle oman tai hallitsemansa kulkuneu- von käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen esi- mies.

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan, mitä verohal- linto vuosittain päättää verovapaiden matkakustannusten korvausten enim- mäismääristä.

5. Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Työntekijälle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettami- sesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttä- mättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on työn- antajan harkinnan mukaan halvempaa kulkuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi raskaiden kantamusten tai muun pe- rustellun syyn takia.

6. Päivärahat

Työntekijälle maksetaan päivärahaa varsinaisen työntekemispaikan ulko- puolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismääristä.

7. Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana työntekijälle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoidon tai muun perustellun syyn kannalta kohtuulliseksi. Työn- antaja ja työntekijä käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.

8. Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9. Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätettävä esimiehelle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun ylioppilaskunta korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä ainakin

− ketkä ovat matkan suorittaneet,

− mistä ja mihin matka on tapahtunut,

− matkan päivämäärä ja aika,

− matkan hinta sekä

− matkan peruste

10. Korvausten toissijaisuus

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustan- nusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, kor- vaukset suoritetaan ensisijaisesti ylioppilaskunnan varoista ja ylioppilas- kunta laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajalta.

11. Työmatkan ja vapaa-ajan yhdistäminen

Perustellusta syystä työntekijän ja työnantajan on mahdollista sopia järjes- telystä, jossa työntekijä matkustaa työmatkakohteeseen aiemmin, tai palaa sieltä myöhemmin viettääkseen työmatkakohteessa vapaa-aikaa.

Mikäli työntekijä haluaa vapaa-ajan viettämiseksi matkustaa työmatkakoh- teeseen aiemmin, alkaa päivärahaan ja majoituskorvauksiin oikeuttavaa ai- kaa kertyä vasta nimenomaiseen työmatkaan liittyvän työnteon aloittamis- hetkestä.

Mikäli työntekijä haluaa jäädä viettämään vapaa-aikaa työmatkakohtee- seen, katkeaa päivärahan ja majoituskorvausten saamisen oikeus nimen- omaiseen työmatkaan liittyvän työnteon päättymishetkeen.

Mikäli työntekijän toivoman meno- tai paluupäivän matkalippu on kalliimpi kuin työnantajan alun perin määräämän meno- tai paluupäivän matkalippu, voidaan työntekijä velvoittaa korvaamaan erotus työnantajalle.

Työsopimusmalli ‌

ylioppilaskunta työnantajana ja jäljempänä mainittu työntekijä ovat sopi- neet voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaisesti siitä, että työntekijä sitoutuu kor- vausta vastaan tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraa- vien ehtojen mukaisesti.

1. Osapuolet

Työnantaja, Y-tunnus ja osoite

Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite

Työntekijän tilinumero

Työntekijän puhelinnumero ja sähköposti

2. Työsuhteen kestoaika

	Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus	Määräaikainen työsopimus
Työnteon alkamisajankohta
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen kesto

3. Koeaika

Koeajasta on sovittu ja se päättyy päivämäärällä

4. Työtehtävät ja työntekopaikka

Tehtävänimike

Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee työ- kohteissa

Työntekijän pääsääntöiset työtehtävät yksilöidään tämän työsopimuksen liitteenä olevassa tehtävänkuvauslomakkeessa.

5. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Määräaikainen työsopimus on irti- sanottavissa työehtosopimuksen mukaisesti.

6. Palkkaus

Tehtäväkohtainen peruspalkka työsuhteen alussa	Palkanmaksukausi ja palkkapäivä(t)
Muut palkanosat

Luontoisedut

Palkan kokonaismäärä työsuhteen alussa

Palkan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

7. Työaika

Säännöllinen työaika

Työajan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

8. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

9. Sovellettava työehtosopimus

Työsuhteen ehtojen osalta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n laatimaa ylioppilaskuntien työehtosopimusta.

10. Muut ehdot

Työsuhteen ehdoista on lisäksi sovittu seuraavaa:

Tässä työsopimuksessa sovittujen ehtojen muuttaminen tapahtuu aina kirjallisesti molem- pien sopimusosapuolten allekirjoituksella.

11. Lisätiedot

Esitetyt työ- ja tutkintotodistukset tms.

12. Allekirjoitukset

Tätä työsopimusta on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

Tehtävänkuvauslomake ‌

Tehtävänimike työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa tehtävänimikkeen yksipuolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta ja uuden nimikkeen tulee edelleen kuvata objektiivisesti tehtäväkentän sisältöä)

Työntekijän esimies työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa työntekijän esimiehen yksi- puolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta)

Työntekijän pääasiallinen tehtäväkuva työsuhteen alussa (tässä sovitun tehtäväkuvan muuttaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä)

Työntekijän tulee kulloinkin määritellyn toimenkuvansa ohella suorittaa myös muut työnan- tajan määräämät tilapäiset työt ja tehtävät.

Allekirjoitukset

Tätä liitettä on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

SYL ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset ‌

Näitä liitteenä olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SYL ry:n toimihenkilöihin vas- taavasta asiasta Ylioppilaskuntien työehtosopimuksessa olevien työehtosopimusmääräys- ten sijaan.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on 6 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 32 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista laske- taan lähtökohtaisesti työajaksi yksi tunti 30 minuuttia. Mikäli työnantaja vel- voittaa toimihenkilön olevan tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, sovitaan siitä ennen tilaisuutta.

3. Arkilauantait, pääsiäislauantai, uudenvuodenaatto, juhannusaatto ja joulu- aatto ovat vapaapäiviä.

4. Toimihenkilöllä on oikeus 45 minuutin lounastaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Lounastaukoa ei lueta työaikaan.

5. Toimihenkilöllä on oikeus yhteen kahvitaukoon työaikana.

6. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän aikaa vastaavalla määrällä.

7. Työviikko alkaa maanantaina.

8 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka 7 tuntiin 15 minuuttiin vuoro- kaudessa ja 36 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Tästä yli menevästä lisätyöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja seuraavilta tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.

3. Tuntipalkkajakaja, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, on kuukausi- palkkaisilla toimihenkilöillä 150.

4. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työnantajan aloitteesta toimihenkilön ku- takin tapausta varten antamalla suostumuksella.

5. Työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehty lisä- ja ylityö korvataan tämän työehtosopimuksen mukaisesti. Työpäivinä, jolloin

työnantaja teettää toimihenkilöllä tämän suostumuksella lisä- tai ylityötä, ei liukumaa käytetä, vaan toimihenkilö tekee säännöllisen työaikansa ja sen lisäksi työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

6. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

10 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan 6 tuntia 30 minuuttia rajoissa tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen luetaan työajaksi.

2. Henkilön matkustaessa työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan ul- kopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Vapaa-aikana tapahtuvat matkustamisen lukeminen työajaksi edellyttää, että toimihenkilö ja työnantaja sopivat etukäteen matka-aikana suoritettavasti työtehtävästä.

3. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemi- sen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty.

4. Yöpymistä vaativilla matkoilla toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneeseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoidon kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat yhden hengen huoneen käytöstä ennen työmatkalle lähtöä.

13 § Palkkaus

1. Palkkausperusteista ja palkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

16 § Työkyvyttömyysajan palkka

1. Toimihenkilölle sairaus- ja perhevapaiden ajalta maksettavaan palkkauk- seen luetaan kuukausipalkan lisäksi säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalk- kiot.

2. Toimihenkilölle maksetaan työkyvyttömyyden johdosta myönnetyn yhden- jaksoisen sairausloman ajalta palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seu- raavasti:

• kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enin- tään vuoden ajalta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, ajanjaksolta, johon 28 päivän lisäksi lasketaan kalenterivuoden aikana yhteensä seitsemän päi- vää ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enin-

tään vuoden ajalta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

3. Xxxxxxx työkyvyttömyyden syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työta- paturma tai ammattitauti, maksetaan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa 90 kalenteripäivän ajalta.

4. Toimihenkilön oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasai- rauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutus- laissa.

17 § Perhevapaat

1. Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkan isyysvapaan ajalta.

18 § Tilapäinen lyhyt poissaolo

1. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai omia tai lä- hiomaisen 50- ja 60-vuotispäiviä varten.

2. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

3. Asunnon muuttopäivä on toimihenkilölle palkallinen vapaapäivä.

21 § Vuosiloma

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan, kuitenkin siten, että kun toimihenkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut palveluksessa vähintään 15 vuotta hän saa lomaa kyseisestä lomanmääräytymisvuodesta lähtien 36 arkipäivää. Xxxxxx toimihenkilön työsuhde on alkanut ennen huh- tikuun alkua, on hänellä kuitenkin aina oikeus vähintään 12 päivän vuosilo- maan.

2. Talvilomaa vuoden palveluksessa olleessa toimihenkilöllä on yksi viikko ja alle vuoden olleella yksi päivä jokaista kahta palveluskuukautta kohden. Tal- viloman kertyminen lasketaan edellisen kalenterivuoden palveluskuukau- sien mukaan (1 pv / 2 kk) ja talviloma on käytettävä aikavälillä 1.1.–30.4., ellei toisin sovita.

3. Lisäksi vuoden aikana on 11 vapaapäivää.

4. Toimihenkilö saa palkallista vapaata 10 työpäivää pitkäaikaisesta palvelusta (20, 30 ja 40 vuotta).

23 § Luottamushenkilö

1. Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle va- rahenkilö. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia toimihen- kilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Vaalikelpoinen on SYL ry:ssä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamushenkilöteh- tävän hoitamiseen.

4. Luottamushenkilöllä ja varaluottamushenkilöllä on oikeus mahdollisuuksien mukaan osallistua oman ammattiliittonsa koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luottamus- henkilötehtävien hoitamisessa.

6. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

7. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

8. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushenkilötehtävän takia. Samaa periaatetta noudatetaan luottamushenkilön ansioiden kehittymiseen.

9. Luottamushenkilökorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus ovat 1.5.2022 al- kaen 70,74 euroa kuukaudessa.

25 § Kouluttautuminen

1. Työnantaja kannustaa toimihenkilöitä työnkuvaa tukevaan kouluttautumi- seen. Työajan käyttämisestä ja työnantajan osallistumisesta koulutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovitaan aina etukäteen erikseen työnan- tajan edustajan kanssa.

2. Toimihenkilön tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua työn- antajalle mm. seuraavat tiedot koulutuksesta:

• koulutuksen aihe ja sisältö

• koulutuksen kesto ja aikataulu

• koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut

• selvitys siitä millä tavoin koulutus tukee henkilön työtehtävien hoitamista

• muut mahdolliset työnantajan vaatimat selvitykset

28 § Vakuutukset

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen sekä vapaa- ajan tapaturmavakuutuksen.

29 § Työterveyshuolto

1. Työterveyshuolto järjestetään sopimuskauden aikana SYL:n ja Mehiläisen 5.3.2009 tekemän työterveyshuoltosopimuksen tasoisena kulloinkin valitta- van sopimuskumppanin kanssa.

Helsinki 8.2.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Liite 1: Yhteistoimintasopimus

Liite 2: Palkkasopimus ja palkkataulukko

Liite 1: Yhteistoimintasopimus ‌

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO RY:N YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 § YHTEISTOIMINTAMENETTELY

Jos työnantajan aikomuksena on irtisanoa taloudellisista tai tuotannollisista syistä työvoimaa, on sen käytävä ennen irtisanomisen toteuttamista yhteistoi- mintaneuvottelut. Työnantajan on esitettävä vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa se- lostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työ- hallinnon palvelujen käytön osalta. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperi- aatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työvoimahallinnon palvelu- jen käytön osalta.

Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan en- nen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään 10 työntekijän irtisanomiseen, on edellä mainittu aika kuitenkin kuusi viikkoa neu- vottelujen alkamisesta.

2 § TYÖNTEKIJÄN VAPAUTUS IRTISANOMISAIKANA

Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisa- nomisaikanaan työllistymisohjelman laatimiseen tai oma-aloitteeseen tai viran- omaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusval- mennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus määräytyy työ- suhteen kestosta riippuen seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitet- tava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin

mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

3 § VOIMASSAOLO

Tämä sopimus tulee voimaan 4.9.2010 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 4.9.2010 Erityispalvelujen työnantajaliitto ry Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Liite 2: Palkkasopimus ja palkkataulukko ‌

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) RY:N PALKKASOPIMUS

Kokemuslisät

Kokemusvuodet määräytyvät peruspalkan ja edellisten kokemusvuosilisien yh- teismäärän perusteella.

Työsuhteen alkaessa toimihenkilölle myönnetään kokemusvuosilisä tai –lisät hakemuksesta. Tämän jälkeen, kun toimihenkilö on liiton palveluksessa, seu- raavat kokemusvuosilisät myönnetään ilman hakemusta.

Kokemusvuosilisä maksetaan samanaikaisesti vain yhdestä tehtävästä.

Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitami- sessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alka- essa.

Kokemusvuosilisään oikeuttavaa on päätoiminen palvelusaika. Päätoimiseksi katsotaan sellainen virka tai työ, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tun- tia viikossa.

Kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa on lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa, varusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu palvelus sekä siviilipalvelusaika siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusai- kaa.

SYL:n hallituksen jäsenenä toimiminen otetaan huomioon kokemusvuosilisää laskettaessa. Muut luottamustehtävät eivät oikeuta kokemusvuosilisään.

Koulutuksen arvostaminen

Alempi korkeakoulututkinto: 2 %

Ylempi korkeakoulututkinto: 5 % (2 + 3%). Jos työntekijälle on maksettu aiem- min koulutuslisää alemmasta korkeakoulututkinnosta, ylemmän tutkinnon suo- rittamisesta koulutuslisä lasketaan 5%:iin saakka peruspalkasta.

Työn suorittamisen valmiuksia parantavien erityisammattitutkintojen tai kurs- sien tms. suorittamisesta myönnetään 1 - 3 % lisä peruspalkasta. Koulutuksen soveltuvuuden arvioi esimies. Palkkaa korotetaan valmistumista seuraavan ka- lenterikuukauden alusta. Koulutuslisien määrä voi olla kuitenkin enintään 5% peruspalkasta.

Lounasetu

Työnantaja kustantaa toimihenkilöille luontoisetuna lounaan, joka on arvoltaan korkein, jonka verohallituksen luontoisetupäätös mahdollistaa.

Hyvinvointiraha

Työnantaja korvaa työntekijälle työhyvinvointia edistävää omaehtoista opiskelu-

, virkistys- ja liikuntatoimintaa 500 euroon saakka vuodessa valittavan sopimus- kumppanin kanssa. Korvaus voidaan suorittaa verottajan määrittelemään vuo- sittaiseen enimmäismäärään saakka liikunta- tai kulttuuriseteleillä. Kuitteja vas- taan maksettavat korvaukset ovat verottajan päätöksen mukaan verollista etuutta.

Osa-aikaisten työntekijöiden työsuhde-edut

Osa-aikaisille työntekijöille myönnetään samat työsuhde-edut suhteutettuna työaikaan kuin kokoaikaisille työntekijöillekin.

Mikäli työntekijä on töissä vain osan vuodesta, hän saa kalenterivuosikohtai- sesti määräytyvät edut, kuten hyvinvointirahan, suhteutettuna työssäoloaikaan.

Muuta

Liiton pääsihteeriin ei sovelleta tätä palkkataulukkoa.

Pääsihteerin palkkaan tehdään kulloisenkin työehtosopimuksen mukaiset yleis- korotukset ja hän on oikeutettu TES:n 18§:n mukaiseen työhyvinvointirahaan.

Palkkataulukko 1.5.2022 alkaen

Korotus 0,9 %

Kokemuslisä

	Peruspalkka	1 V	4V	8V	11V	15 V	18V
PL	Euroa/kk	5 %	5 %	5 %	4,50 %	3,50 %	2 %
SYL 1	2267,03	113,35	119,02	124,97	118,10	95,99	56,77
SYL 2	2378,16	118,91	124,85	131,10	123,89	100,69	59,55
SYL 3	2495,18	124,76	131,00	137,55	129,98	105,65	62,48
SYL 4	2619,80	130,99	137,54	144,42	136,47	110,92	65,60
SYL 5	2749,05	137,45	144,33	151,54	143,21	116,40	68,84
SYL 6	2923,39	146,17	153,48	161,15	152,29	123,78	73,21
SYL 7	3206,53	160,33	168,34	176,76	167,04	135,76	80,30

Kokonaispalkka pyöristetään lähimpään täyteen euroon (0,50 € ylöspäin)

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Ylioppilaskuntien työehtosopimus

Document Metadata