TYÖEHTOSOPIMUS


TYÖEHTOSOPIMUS


Metsäteollisuus ry


METO - Metsäalan Asiantuntijat ry


13.2.2018 alkaen


METSÄ - METO

SISÄLLYSLUETTELO


TYÖEHTOSOPIMUS 5

1 § Sopimuksen soveltamisala 5

2 § Yleisiä määräyksiä 6

3 § Järjestäytymisoikeus 6

4 § Työsuhde 7

5 § Irtisanominen ja lomauttaminen 7

6 § Palkkaus 7

7 § Sairausajan palkka 10

8 § Osa-ajan palkka 12

9 § Matkakustannusten korvaaminen 12

10 § Työaika 13

11 § Työajan lyhentäminen 16

12 § Varallaolo 17

13 § Vuosiloma 18

14 § Muuttokorvaus 19

15 § Ryhmähenki-ja vastuuvakuutus 19

16 § Turva-ja suojavarusteet 19

17 § Työriidat, joihin metsäalan toimihenkilöt eivät osallistu 20

18 § Yhdysmies 20

19 § Neuvottelujärjestys 20

20 § Työrauha 21

21 § Jatkuvan neuvottelun periaate 22

22 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 22

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 23

YHDYSMIESSOPIMUS 27

JOHDANTO 27

1 § Sopimuksen soveltamisala 27

2 § Yhdysmies 27

3 § Yhdysmiesvaalin järjestäminen 27

4 § Vaalikelpoisuus 28

5 § Ilmoitukset vaaleista 28

6 § Yhdysmiehen tehtävät 28

7 § Yhdysmiehelle maksettavat korvaukset 29

8 § Yhdysmiehen työsuhde 29

9 § Yhdysmiehen koulutus 30

10 § Henkilöstö- ja tilastotiedot 30

11 § Sopimuksen voimassaolo 30

12 § Pöytäkirjan tarkistus 31

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 32

I Yleiset määräykset 32

1 § Yleinen soveltamisala 32

2 § Irtisanomisen perusteet 32

3 § Irtisanomisajat 33

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 33

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 34

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 34

7 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana 34

8 § Irtisanomisen ja varoituksen toimittaminen 34

9 § Toimihenkilön kuuleminen 35

10 § Tuomioistuinkäsittely 35

11 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 35

12 § Korvauksen määrä 35

II Lomautus 36

13 § Lomauttaminen 36

14 § Ennakkoselvitys ja toimihenkilön kuuleminen 36

15 § Lomautusilmoitus 37

16 § Poikkeukselliset lomautustilanteet 37

17 § Lomautetun toimihenkilön työsuhteen päättyminen 38

III Erinäisiä määräyksiä 38

18 § Työvoiman vähentämisjärjestys 38

19 § Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset 38

20 § Takaisinottaminen 39

21 § Työehtosopimuslain mukainen hyvityssakko 39

22 § Sopimuksen voimassaolo 39

KOULUTUSSOPIMUS 40

JOHDANTO 40

1 § Koulutustyöryhmä 40

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys-ja uudelleenkoulutus 40

3 § Työmarkkinaosapuolten yhteistoimintakoulutus 41

4 § Koulutustoiminnan laajuus 42

5 § Sosiaaliset edut 42

6 § Sopimuksen voimassaolo 42

7 § Pöytäkirjan tarkistus 42

KOULUTUSSOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET 43

AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS (2 §) 43

Ay-koulutus (3 §:n 2. kohta) 44

Sosiaaliset edut (5§) 46

SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA 47

1 § Soveltamisala 47

2 § Työpaikkakäsite 47

3 § Yhteistoimintaelimet 48

4 § Metsäalan turvallisuustyön työalatoimikunta 48

5 § Paikalliset yhteistoimintaelimet 49

6 § Yhteistoimintatehtävät 50

7 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 50

8 § Työsuojelupäällikkö 51

9 § Työsuojeluvaltuutettu 51

10 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 52

11 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 52

12 § Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen 53

13 § Varavaltuutettu 54

14 § Asiantuntija 54

15 § Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys ja matkakorvaukset 54

16 § Työsuojelutoimikunnan jäsenen korvaukset ja palkkiot 54

17 § Säädöskokoelmat 55

18 § Voimassaoloja irtisanominen 55

SUOSITUS YHTEISTOIMINNASTA RATIONALISOINNISSA 56

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ 57

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY:N


VÄLINEN


TYÖEHTOSOPIMUS 13.2.2018 – 31.1.2020

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA


1 Sopimus sitoo sopijapuolia Metsäteollisuus ry:tä ja METO - Metsäalan Asiantunti- jat ry:tä.


2 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten sekä heidän palveluksessaan olevien METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimipaikkaosas- tojen ja/tai alueyhdistysten jäseninä olevien metsäalan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.


3 Metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka metsä- alan koulutuksen tai toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyy- den omaavana toimii jäljempänä määritellyissä tehtävissä eli


a) henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana metsäalan työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen johtaa ja valvoo työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijäin urakka-ansioihin

b) henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnantajaa metsäkau- poissa tai puutavaran kaupoissa, vaihdoissa, vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee metsäalan teknillisissä, koulutus-, suunnitte- lu- tai neuvontatehtävissä

c) henkilöä, joka koulutuksen tai aikaisempien kenttätehtävien perusteella on katsottava metsäalan toimihenkilöksi, mutta joka työskentelee metsäosaston toimistotehtävissä.

4 Sopimus ei koske


a) niitä teollisuuslaitosten piirissä työskenteleviä metsäalan toimihenkilöitä, joihin heidän työnsä luonteen mukaan sovelletaan jotain muuta vastaavaa sopimusta


b) yrityksen johdossa sen toimintaan vaikuttavassa asemassa tai metsäosaston johtajana toimivia metsäalan toimihenkilöitä


c) henkilöitä, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta


d) harjoittelijoita.


5) Mikäli yksittäistapauksissa syntyy erimielisyyttä siitä, onko toimihenkilö tämän sopimuksen alainen, se selvitetään sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.


2 § YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


1 Sopimus pyrkii säilyttämään työnantajan ja toimihenkilöiden välillä vallitsevat luottamukselliset suhteet, järjestämään työehtoja yleensä, ehkäisemään erimieli- syyksien syntymistä ja helpottamaan ehkä sattuvien erimielisyyksien selvittämistä.


2 Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja, noudattaa täydel- listä vaiteliaisuutta yrityksen toimintaa, kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuk- sia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja muuta omaisuutta. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista ja myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään erityisesti ottaen huomi- oon hänen asemansa työnantajan edustajana.


3 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja toimihenkilöt noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.


3 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS


1 Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.


2 Järjestäytymisoikeuden loukkaamattomuudella tarkoitetaan myös oikeutta toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton tai sen jäsenyhdistysten luottamusteh- tävissä. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n tai sen keskusjärjestön luottamus- tehtävään valitulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tarpeellinen määrä vapaa-aikaa. Xxxxxxxx yksityistapauksessa on kuitenkin asiasta sovittava esimiehen kanssa.

3 Milloin toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi toi- mintansa vuoksi alansa ammatillisissa järjestöissä, on asia pyrittävä kiireellisesti selvittämään tämän sopimuksen sopijapuolten välisissä neuvotteluissa, ennen kuin saadaan ryhtyä muihin toimenpiteisiin.


4 § TYÖSUHDE


1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimi- henkilö.


2 Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös yrityksen metsäpäällikköä tai sellaista henkilöä, jolle toimihenkilön toimeen ottaminen ja irtisanominen yrityk- sessä voimassa olevien säännösten mukaan kuuluu.


5 § IRTISANOMINEN JA LOMAUTTAMINEN


1 Irtisanomiseen ja lomauttamiseen nähden noudatetaan sopimuksen liitteenä olevaa sopijapuolten välistä irtisanomissuojasopimusta.


6 § PALKKAUS


1 Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana. Palkka maksetaan viimeis- tään kunkin palkanmaksukauden puolivälissä.


2 Palkan määräämistä varten toimet sijoitetaan vaativuuden perusteella vaativuusta- soille, joiden palkat ovat seuraavat:


1.4.2018 tai sitä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen vaati- vuustasojen palkat ovat vähimmäismääräyksinä voimassa seuraavasti:

1. 4.766 €/kk

2. 3.712 €/kk

3. 3.186 €/kk

4. 2.951 €/kk

5. 2.556 €/kk


1.4.2019 tai sitä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen vaati- vuustasojen palkat ovat vähimmäismääräyksinä voimassa seuraavasti:

1. 4.814 €/kk

2. 3.749 €/kk

3. 3.218 €/kk

4. 2.981 €/kk

5. 2.582 €/kk

Vaativuustason määrittämiseksi ovat sopijaosapuolet vahvistaneet seuraavan sovel- tamisohjeen, josta voidaan perustellusta syystä poiketa paikallisesti yhdysmiehen kanssa sopien:


Vaativuustaso 1


Metsäalan toimihenkilöt, jotka vastaavat kokonaisvastuisesti puunhankinta ja/ tai muista puunhankintaan liittyvistä toiminnoista, toimien itsenäisesti sovittujen

tavoitteiden pohjalta. Heidän alaisinaan on toimihenkilöitä. He raportoivat johdolle.


Metsäalan toimihenkilöt, jotka toimivat itsenäisesti sovittujen tavoitteiden pohjalta puunhankinnan tai metsäliiketoiminnan johdon tai johtajan välittöminä alaisina erittäin vaativissa suunnittelu-, ohjaus-, sopimus- tai kehittämistehtävissä. Heidän alaisinaan voi olla toimihenkilöitä. He raportoivat johdolle.


Vaativuustaso 2


Metsäalan toimihenkilöt, jotka toiminnon päällikön välittöminä alaisina itsenäi- sesti vastaavat päätoimisesti puunhankintatoiminnosta tai metsänhoitotoiminnosta toimialueellaan. Heidän alaisinaan voi olla toimihenkilöitä tai työntekijöitä. He raportoivat päällikkönä toimivalle esimiehelle.


Metsäalan toimihenkilöt, jotka suunnittelevat ohjaus- ja valvontavastuisesti vaati- vaa puunhankinta-, koulutus- tai metsänhoitotoimintoa.


Puutavaran vastaanotossa vaativissa ja puuhuollon kannalta vastuullisissa esimies- tehtävissä toimivat metsäalan toimihenkilöt. Heidän alaisinaan on toimihenkilöitä ja voi olla työntekijöitä.


Vaativuustaso 3


Metsäalan toimihenkilöt, jotka hyödyntävät tuloksellisesti laajaa kokemustaan ja erityisosaamistaan vastatessaan puunhankinta- ja/tai metsänhoitotoiminnosta toimialueellaan. Heidän alaisinaan voi olla työntekijöitä.


Metsäalan toimihenkilöt, jotka hyödyntävät tuloksellisesti laajaa kokemustaan ja erityisosaamistaan toimiessaan puutavaran vastaanoton tehtävissä tehtailla.


Vaativuustaso 4


Metsäalan toimihenkilöt, jotka vastaavat puunhankinta- ja/tai metsänhoitotoimin- nosta toimialueellaan. Heidän alaisinaan voi olla työntekijöitä.


Metsäalan toimihenkilöt, jotka toimivat puutavaran vastaanoton tehtävissä tehtail- la.

Vaativuustaso 5


Toimihenkilön aloitustaso työsuhteen alkaessa, jolloin hän tarvitsee perehdyttä- mistä ja tukea, kuitenkin enintään vuosi. Esimiehen päätöksellä henkilö voidaan siirtää aikaisemminkin ylempään luokkaan hänen hallitessaan kentän toimihenki- lötehtävät.


Vaativuustasoille sijoittamisesta neuvotellaan yrityskohtaisesti.


3 Palkkaporrastuksen periaatteet voidaan edellä olevasta poiketen sopia yrityskohtai- sesti, jolloin kyseisen yrityksen osalta sovelletaan ainoastaan alinta peruspalkkaa.


4 Poikkeustilanteissa voidaan paikallisesti yhdysmiehen kanssa sopimalla poiketa alimmasta kuukausipalkasta ja muista työehtosopimuksen määräyksistä.


5 Sopijapuolet tarkkailevat kerran vuodessa koottavan tilaston avulla metsäalan toimihenkilöiden ansioiden tasoa ja muutosta.


Tarkkailua varten Metsäteollisuus ry toimittaa METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:lle lokakuun palkkatilaston valmistuttua liiton sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tietoja metsäteollisuudessa työskentelevien metsäalan toimihenkilöiden keskimää- räisistä kuukausiansioista. Tilastosta tulee ilmetä keskimääräiset kuukausiansiot ansioerien mukaan jaoteltuna.


6 Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön teh- täviä, maksetaan hänelle sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Korvaus maksetaan koko sijaisuusajalta.


Määräys ei koske:


- kuukauden tai sitä lyhyempien vuosilomasijaisuuksien hoitamista ja


- viikon tai sitä lyhyempien muiden sijaisuuksien hoitamista


Sijaisuuskorvausta harkittaessa on kiinnitettävä huomiota myös toimihenkilön työmäärän lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.


Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset selvitetään ennen sijaisuuden alkamista.

7 § SAIRAUSAJAN PALKKA


1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suurui- sena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:


Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka


vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta


1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta


5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta


2 Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen niin pian kuin mahdollista ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttö- myyden arvioidaan päättyvän.


3 Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.


4 Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan

yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmak- suvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.


5 Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työn- antajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.


6 Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuu- kaudelta.

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoi- sesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.


Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, xxxx- xxxx hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukau- den pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa.


Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempain- ja hoitova- paan käyttämisestä keskusliittojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.


Työnantajan tulee tarjota äitiys- ja perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimi- henkilölle, jos hänen poissaolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen vapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työn- antajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työn saantiin ennen äitiys- tai perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.


7 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimi- henkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimi- henkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtu- vista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.


8 Tämän pykälän määräykset eivät aiheuta muutosta yritystä varten asianmukaisesti vahvistettuihin ja voimassa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin säännöksiin muussa tapauksessa kuin että nämä säännökset ja määräykset eivät täytä sitä mitä edellä on sanottu.


9 Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 12-vuotiaan vammaisen lapsen sairastuessa äkilli- sesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tämän pykälän ja siinä mainittujen menettelytapoja koskevien määrä- ysten mukaisesti enintään kolmelta kalenteripäivältä, mikäli toimihenkilö osoittaa lääkärintodistuksella lapsen hoidon vaativan välttämättä huoltajan läsnäoloa.


Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansio- työssä tai että toimihenkilö on yksinhuoltaja.

8 § OSA-AJAN PALKKA

1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien säännöl- listen työpäivien määrällä.


9 § MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN


1 Metsäalan toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta tämän matkustus- säännön mukaisesti.


2 Korvattava työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai kiinteästä toimi- paikasta (konttori tai toimisto) ja päättyy asunnolle tai kiinteään toimipaikkaan riippuen siitä, kumpaan hän ensin palaa.


Päivärahaan oikeuttavan työmatkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa toimipaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista, antamista tai muuta niihin ver- rattavaa lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.


Asunnon ja kiinteän toimipaikan väliset matkat eivät ole korvattavia työmatkoja.


3 Työmatkat on suoritettava tarkoitukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. Matkustustavan valinnassa on otettava erityisesti huomioon toimihenkilön mah- dollisuus matkustaa muiden toimihenkilöiden tai työntekijöiden kanssa yhdessä.


4 Oman auton käyttökorvaus on 1.1.2018 alkaen 0,42 euroa kilometriltä.


5 Edellä mainitut ajoneuvokorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksissa:


a) Jos toimihenkilö kuljettaa autossaan henkilöitä, joiden kuljetus on työnanta- jan asiana, suoritetaan asianomaiselle kunkin mukana seuraavan osalta lisäksi 3 senttiä kilometriltä.


b) 7 senttiä, kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista au- toon kiinnitettynä, ja 21 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan hinaamista autoon kiinnitettynä.


c) 3 senttiä, kun toimihenkilö kuljettaa autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri.


6 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä toimihenkilön kiinteästä toimipaikasta tai asunnosta tai, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 kilometrin etäisyydellä kunnan rajasta.

7 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa toimihenkilön lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuoro- kausi päättyy hänen palatessaan työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.


8 Osapäiväraha suoritetaan yli 6 tunnin matkalta. Kokopäiväraha suoritetaan yli 10 tunnin matkalta.


Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja siihen käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäi- värahaan. Jos ylitys on yli 6 tuntia, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.


9 Päiväraha suoritetaan 1.1.2018 alkaen


a) osapäivärahana jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta

19 euroa


b) kokopäivärahana jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta

42 euroa


10 Milloin toimihenkilö jonakin matkavuorokautena on saanut työnantajan kustanta- man tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan päiväraha tältä osin

50 % alennettuna.


11 Xxxxxxx matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työmatkan osuus muodostaa pääosan toimihenkilön työpäivästä, eikä hänellä ole mahdollisuutta ate- rioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä työnantaja ole kustantanut ateriaa, suoritetaan toimihenkilölle ateriakorvausta 10,50 euroa 1.1.2018 alkaen.


12 Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen päätöstä verosta va- paaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä.


Päivärahan suuruutta määrättäessä katsotaan matkan alkavan toimihenkilön lähti- essä vakinaiselta asunnoltaan ja päättyvän hänen palatessaan sinne.


13 Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoi- tusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti.


14 Toimihenkilöllä on toimensa hoitoon kuuluvia matkoja varten oikeus saada ennak- koa kutakin tilikautta varten enintään arvioitujen matkakustannusten määrä.


10 § TYÖAIKA


1 Toimihenkilöön, joka toimii pääasiassa toimistotehtävissä, sovelletaan hänen olles- saan sanotuissa tehtävissä voimassa olevaa työaikalakia.

2 Kaikkiin muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudate- taan vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mah- dollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.


3 Mikäli toimihenkilö kuitenkin toteaa, että vapaamuotoisen työajan ohjeellinen 40 tunnin viikkotyöaika ei keskimäärin riitä työtehtävien hoitamiseen, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. Aloittaessaan työaikakirjanpidon tulee toimihenki- lön aloittaa se kalenteriviikon alusta ja ilmoittaa asiasta esimiehelleen viimeistään työaikakirjanpidon aloittamista edeltävän viikon perjantaihin mennessä. Tarvitta- essa esimies antaa ohjeet, miten työaikakirjanpito tulee tehdä.


4 Työaikakirjanpidossa toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jonka aikana toimi- henkilö tosiasiallisesti tekee toimensa edellyttämiä tehtäviä. Työajaksi ei siten lueta esim. asunnolta muualla olevaan työkohteeseen tai työkohteesta asuntoon kuluvaa matka-aikaa, ruokailuun, henkilökohtaisten asioiden hoitoon tai koulutukseen käytettyä aikaa.


Toteutunut työaika todetaan esimiehen kanssa yhteisesti viikoittain. Myös työajan kirjaamisen päättyminen todetaan yhdessä esimiehen kanssa.


Soveltamisohjeita:


Työaikakirjanpidossa lyhin kirjattava erillinen jakso on 10 minuuttia, jonka jälkeen kertyvä työaika kirjataan käytännössä toteutuneen mukaan.


Matkustamiseen käytettyä aikaa ei yleensä katsota työajaksi. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työpäivän aikana työkohteesta toiseen tapahtuva siir- tyminen sekä autolla liikkuvan toimihenkilön muuhun työmatkaan sisältyvä ajoaika, jos se ylittää kaksi tuntia vuorokaudessa.


Edustustehtävät katsotaan työajaksi vain, kun ne perustuvat esimiehen määrä- ykseen tai välittömästi liittyvät tietyn työtehtävän hoitamiseen.


Jos työpäivään sisältyy koulutusta tai koulutukseen liittyvää matkustamista, ei kyseistä päivää oteta huomioon 5. kohdan mukaista viikkotyöaikaa lasket- taessa


5 Mikäli toteutunut viikkotyöaika ei kahden viikon aikana tasoitu keskimäärin 40 tuntiin viikossa, korvataan kertynyt ylitys maksamalla ylityksen kymmeneltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.


Yrityskohtaisesti voidaan edellä mainitusta tasoittumisjaksosta sopia toisin.

Korotettua palkkaa laskettaessa lasketaan peruspalkka jakamalla toimihenkilön kuukausipalkka luvulla 160.


Soveltamisohjeita:


Kahden viikon tasoittumisjakson tavoitteena on tukea suunnitelmallisuutta metsäalan toimihenkilön työn järjestämisessä. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tasoittumisjaksokäytännön tulee edistää myös toimihenkilön mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn eikä se saa perusteetta johtaa toimihenkilön epätasaiseen työkuormitukseen ja työajan pitkäaikaiseen ylitykseen.


Jos määrättyä päivää ei oteta huomioon toteutunutta työaikaa laskettaessa, vähennetään kyseistä päivää vastaava tuntimäärä myös vertailuperusteena olevista tunneista.


6 Todettu työajan ylitys voidaan korvata myös antamalla vapaa-aikaa, jos toimihen- kilö ja hänen esimiehensä ovat korvausmuodosta ja siihen liittyvistä yksityiskoh- dista yksimielisiä. Xxxxxxx se toimihenkilön työn kausiluontoisuudesta johtuen

on perusteltua, voidaan työsopimuksessa sopia työajan ylityksen korvaamisesta ensisijaisesti vapaa-ajalla.


Työajan seurannan ylityön korvausmuodoista voidaan sopia paikallisesti.


Ylitystä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen 5. kohdan mukaisia periaatteita korotetun palkan laskennasta.


7 Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntaipäivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annet- tava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä sijoitetaan joksikin muuksi viikonpäiväksi, tulee siitä ilmoittaa toimihenkilölle ainakin viikkoa aikaisemmin.


8 Edellisen lisäksi ovat vapaapäiviä uudenvuodenpäiväviikon lauantai, pääsiäislau- antai, vapunpäiväviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.


Kuitenkin niinä vuosina, kun loppiainen osuu lauantaille tai sunnuntaille, ovat vapaapäiviä uudenvuodenpäiväviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislau- antai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.


Soveltamisohje: Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa myös paikallisesti toisin sopien 27.5.2016 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 5-kappa- leen mukaisesti.

Ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu, annetaan toimihenkilölle palkkaetuja vähentämättä vapaapäiväksi oma vihkiäispäivä, 50- ja 60-vuotispäivä, perheenjäse- nen kuolinpäivä sekä perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaispäivä.


9 Milloin toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:lla korotettu palk- ka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 150 %. Tässä kohdassa mainittuja päiviä ei oteta huomioon 5. kohdan mukaista viikkotyöaikaa laskettaessa.


Soveltamisohje: Toimihenkilön ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa- aikanaan. Tämä ennalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista.


10 Työaikalain 19 §:n mukaan ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukau- den ajanjaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yhdestä kalenterivuoden pituisesta tarkasteluajanjaksosta.


11 Tehtaiden puutavaran vastaanottotehtävissä toimivien toimihenkilöiden työaika määräytyy voimassa olevan työaikalain mukaan tai lain sallimissa puitteissa pai- kallisesti sopien. Samoin paikallisesti tulee sopia vuorolisistä ym. työn erityispiir- teet huomioon ottavista työsuhteen ehdoista.


12 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 kalenteriviikon ajanjakson aikana.


13 Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetus- ta muutoksesta vähintään kolmea vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä.


Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerrallaan kestää enintään kuusi viikkoa.


11 § TYÖAJAN LYHENTÄMINEN


1 Työajan lyhentäminen koskee tämän sopimuksen piiriin kuuluvia metsäalan toimihenkilöitä lukuun ottamatta niitä, joiden sopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika on alle 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen ja vapunpäivä sekä työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdassa mainitut vapaapäivät.

2 Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivää antamalla vapaata 3-4 kohdissa sanottujen periaatteiden mukaan.


3 Työajan lyhentämiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla on toimihenkilö oikeu- tettu saamaan kalenterivuosittain palkallista vapaata siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden.


Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan säännöllisten työpäivien ohella myös ne toimihen- kilön sairauspäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, sekä ne päivät, jolloin toimihenkilö osallistuu työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutuk- seen.


Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut työaikaa lyhentävät yrityskoh- taiseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.


4 Työnantaja ilmoittaa vapaan antamisesta vähintään viikkoa ennen, ellei toimihen- kilön kanssa toisin sovita.


Vapaa annetaan viimeistään sen kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesä- kuun loppuun mennessä.


5 Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa. Mil- loin toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan toimihenkilölle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos taas toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä. Molemmissa tapauksissa laske- taan vapaapäivän palkka työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdan mukaisesti.


6 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivän veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö ei ole ollut työssä tämän sopimuskohdan mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.


7 Yrityskohtaisesti voidaan sopia työajanlyhennyspäivien vaihtamisesta rahakorva- ukseksi käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21.


12 § VARALLAOLO


1 Työnantaja voi palveluksessaan olevien metsäalan toimihenkilöiden kanssa sopia varallaolosta vapaapäivinä ja pyhäpäivinä.


2 Varalla olevan toimihenkilön on huolehdittava siitä, että hänet voidaan puhelimitse tai muulla tavalla kutsua riittävän lyhyessä ajassa työhön.

3 Varallaolosta maksetaan toimihenkilölle korvaus jokaiselta varallaoloon käytetyltä vapaapäivältä ja pyhäpäivältä. Korvauksen suuruus saadaan kertomalla 8 §:n 1 kohdan mukaan laskettu päiväpalkka luvulla 0,5. Sopimus varallaolosta tehdään kirjallisesti ennen varallaolon alkua.


4 Toimihenkilön joutuessa työskentelemään varallaolojakson aikana maksetaan hänelle palkka 10 §:n mukaisesti. Tällöin ei enää suoriteta korvausta varsinaisesta varallaolosta.


5 Varallaolovuorokausi alkaa klo 18.00.


13 § VUOSILOMA


1 Vuosilomaan nähden noudatetaan voimassa olevaa vuosilomalakia. Toimihenki- löllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.


2 Vuosilomasta älköön vähennettäkö lyhyttä tilapäislomaa, jonka toimihenkilö on saanut hänen perheessään sattuneen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuole- man johdosta tai yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.


3 Lomaoikeutta laskettaessa otetaan huomioon kaikki samalla työnantajalla palveltu aika.


4 Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle toimihenkilölle suoritetaan lomaltapaluurahaa 50 % vuosiloma-ajan ennakonpidätyksen alaisesta ansiosta. Lo- maltapaluuraha lasketaan siitä palkasta, joka saadaan, kun kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja näin saatu päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivi- en lukumäärällä.


Vaihtoehtoisesti voidaan sopia jo ansaitun vuosiloman osalta lomarahan korvaami- sesta vastaavalla vapaalla.


5 Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa vuosilo- mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman pää- tyttyä. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työhön paluu estyy muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä. Lomaltapaluurahaa ei makseta määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.


6 Vanhuus- tai työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais- eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaltapaluurahaa 50 % siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

7 Jos toimihenkilö sairastuu vuosilomansa aikana, ei työnantajalla ole oikeutta nostaa vuosilomaan sisältyviltä sairauspäiviltä sairausvakuutuslain mukaista saira- uspäivärahaa, vaan se maksetaan suoraan toimihenkilölle.


8 Jos toimihenkilö haluaa, hänen vuosilomastaan ei vähennetä sellaista aikaa, jonka hän määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuoje- lukursseilla.


14 § MUUTTOKORVAUS


1 Työnantajan aloitteesta tapahtuvasta muutosta aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.


15 § RYHMÄHENKI- JA VASTUUVAKUUTUS


Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan metsäalan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


Työnantaja hankkii vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vastuuvakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan metsäalan toimihenkilön vastuun työntekijälle sekä kolmannelle henkilölle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvat- tavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa.


Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126141 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50456 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25228 €.


Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuva- kuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.


16 § TURVA- JA SUOJAVARUSTEET


Työnantaja varaa kenttätyössä käytettäväksi lainsäädännön edellyttämät suojaimet niille toimihenkilöille, jotka työssään joutuvat käyttämään kemiallisia torjunta- aineita, öljyä ja maaleja.


Työnantaja varaa muiden kuin pelkästään toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden käyttöön suojapuvun, sadeasusteet (takki ja housut) sekä suksivarusteet tai lumi- kengät niitä työssään tarvitseville toimihenkilöille.


Toimihenkilö vastaa työnantajan omistukseen kuuluvien 2. kohdassa tarkoitettujen varusteiden kunnosta ja huollosta.

17 § TYÖRIIDAT, JOIHIN METSÄALAN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU


1 Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan henkilöryhmän välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomais- ten antamien määräysten vastainen, tulee toimihenkilön


a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat


b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville tämän sopimuksen piiriin kuuluville toimihenkilöille


c) suorittaa koneiden, työkalujen sekä muiden yrityksen omassa käytössä olevi- en laitteiden suojaamis- ja kunnossapitotöitä


d) suorittaa sellaisia työselkkauksen piiriin kuulumattomia tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa sekä käynnissä pitä- mistä ja tehostamista selkkauksen päätyttyä


e) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttä- miseksi teknillisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, aluksiin, koneisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon torjumiseksi tai tavaravarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi; tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ, taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan, sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syyttee- seen.


2 Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön hänen esimiehensä sitä vaatiessa mahdollisuuksien mukaan suorittaa kaikkea kysymykseen tulevaa työtä.


3 Työriidan kestäessä pyrkii työnantaja omalta osaltaan helpottamaan toimihenkilön asemaa työriidan alaiseen henkilöryhmään nähden.


18 § YHDYSMIES

1 Sopijapuolten välistä liitteenä olevaa yhdysmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.


19 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS


1 Sopijapuolten sekä työnantajien ja toimihenkilöiden tulee neuvotella kaikista tässä sopimuksessa ja sen liitteissä määriteltyjen työehtojen soveltamisesta sekä yleensä

työnantajan ja toimihenkilön välisiä suhteita koskevista asioista niiden ratkaisemi- seksi yhteisymmärryksessä.


Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuh- teiden kehittämiseen työpaikoilla.


2 Milloin tämän sopimuksen tai sen liitteiden tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät keskinäisissä neuvotteluis- saan pääse yksimielisyyteen, voi jompi kumpi osapuoli siirtää asian yhdysmiesten välillä neuvoteltavaksi.


3 Yhdysmiesten välillä em. kohdassa tarkoitetuista asioista käytävät neuvottelut on aloitettava kahden viikon kuluessa kirjallisen tai suullisen neuvottelupyynnön

esittämisestä.


4 Ellei yhdysmiesten kesken käydyissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi jompi kumpi osapuoli siirtää asian sopijapuolten välillä neuvoteltavaksi.


5 Milloin paikallinen erimielisyys saatetaan sopijapuolten käsiteltäväksi, on siitä laadittava kummallekin sopijapuolelle muistio, jonka molemmat yhdysmiehet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä aiheuttaneet asiat ja molempien osapuolten kanta.


6 Erimielisyydestä ja muustakin kysymyksestä, josta tahdotaan neuvotteluja sopija- puolten kesken, on toiselle sopijapuolelle annettava kirjallinen ilmoitus ja neuvotte- lut aloitettava kahden viikon kuluessa sen jälkeen.


7 Kummankin sopijapuolen edun mukaista on, että tässä pykälässä mainituista asioista käytävät neuvottelut viedään päätökseen niin pian kuin mahdollista, yhdys- miesten kesken kuukauden ja sopijapuolten kesken kolmen kuukauden kuluessa.


8 Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi jompi kumpi sopijapuolista saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


20 § TYÖRAUHA


1 Tämä sopimus estää ryhtymästä lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen sopimuksen tai sen liiteosien muuttamiseksi tai lisä- yksen saamiseksi niihin sen voimassaoloaikana, samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai joukkoirtisanoutumiseen saman tarkoituksen saavuttamiseksi.

21 § JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE


Sopimusosapuolet arvioivat sopimus- ja neuvottelusuhteidensa kehittämistarpeita ja –mahdollisuuksia sekä pyrkivät omaksumaan näissä jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteen.


22 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN


1 Tämä sopimus on voimassa 13.2.2018 lukien 31.1.2020 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Jos työehtosopimus on irtisanottu, ovat uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa tämän sopimuksen määräykset voimassa, kunnes uusi sopimus on tehty tai sopimusneu- vottelut muuten päättyneet.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018 METSÄTEOLLISUUS RY

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Metsäteollisuus ry

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry


METSÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 - 2020

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa seuraavin muutoksin:


1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


Työehtosopimus tulee voimaan 13.2.2018 ja se on voimassa 31.1.2020 asti.


2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN


Vuosi 2018


Metsäalan toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2 %.


Lisäksi on käytettävissä 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta paikallisena eränä enintään 0,4 % yrityksen tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden helmikuussa 2018 maksetusta säännöllisen työajan palkkasummasta (luontoisetuineen, mutta ilman mahdollisia vuoro- yms. lisiä ja sunnuntaikorotusta).


Paikallinen erä käytetään allekirjoituspöytäkirjan 6 kohdan (yrityskohtainen tarkastelu) mukaisesti 15.5.2018 mennessä, jolloin korotus tulee voimaan 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Korotusosa huhti – tou- kokuun 2018 osalta voidaan maksaa kertaeränä tai muuten takautuvasti kesäkuun 2018 palkanmaksun yhteydessä.


Mikäli vaativuustasojen tarkastelun perusteella käytetty rahamäärä on alempi kuin edellä todetun paikallisen erän suuruus, tämä muu osa paikallisesta erästä jaetaan työnantajan päätöksellä yrityksen palkkapolitiikkaa tukevana korotuksena 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittämistä.


Yhdysmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen sel- vitys paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2019


Metsäalan toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %.


Lisäksi on käytettävissä 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta paikallisena eränä 0,6 % yrityksen tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden helmikuussa 2019 maksetusta säännöllisen työajan palkkasummasta (luontoisetuineen, mutta ilman mahdollisia vuoro- yms. lisiä

ja sunnuntaikorotusta). Mikäli paikallisen erän käytöstä ei päästä sopimukseen 15.3.2019 mennessä, jaetaan se työnantajan päätöksellä. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittämistä.


Yhdysmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen sel- vitys paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.


3 VAATIVUUSTASOJEN PALKAT


1.4.2018 tai sitä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen vaativuusta- sojen palkat ovat vähimmäismääräyksinä voimassa seuraavasti:


1. 4.766 €/kk

2. 3.712 €/kk

3. 3.186 €/kk

4. 2.951 €/kk

5. 2.556 €/kk


1.4.2019 tai sitä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen vaativuusta- sojen palkat ovat vähimmäismääräyksinä voimassa seuraavasti:


1. 4.814 €/kk

2. 3.749 €/kk

3. 3.218 €/kk

4. 2.981 €/kk

5. 2.582 €/kk

4 YHDYSMIESSOPIMUS JA SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA


Yhdysmiessopimuksen 7 §:n mukaiset yhdysmieskorvaukset ovat 1.4.2018 alkaen seuraavat:


toimihenkilöiden lukumäärä toimipaikkaosastossa

160 €/kk 10-50

237 €/kk yli 50

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle korvausta tehtävien hoitamisesta 1.4.2018 alkaen seuraavasti:

edustettavien lukumäärä

54 €/kk 10-50

69 €/kk yli 50

5 TAKAISINOTTOVELVOLLISUUDEN MUUTTAMINEN

Työsopimukseen, joka päättyy ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa, sovelletaan 1.2.2017 – 31.1.2018 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaista takaisinottoaikaa.

6 VARMISTETAAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSTASOJEN AJANTASAISUUS

Allekirjoittaneet liitot pitävät tärkeänä palkkausjärjestelmän vaativuustasojen jat- kuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Tämän vuoksi liitot ovat sopineet, että yritystasolla neuvotellaan kaikissa työehtosopimuksen soveltamisalalla olevissa yrityksissä työtehtävien sijoittumisesta eri vaativuustasoille.

Yrityskohtainen tarkastelu

Palkkausjärjestelmän vaativuustasojen määrittelyiden kehittämistarpeista neuvotellaan yhdessä pääyhdysmiehen/yhdysmiehen kanssa. Yrityskohtaisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota tehtävien itsenäisyyteen, vastuullisuuteen sekä työtehtävien ja toiminta-alueiden laajuuteen. Yrityskohtaisella tarkastelulla

selvitetään organisaation rakenteen mukaisten puunhankinnan (mm. osto-, korjuu-, ohjaus-, palvelujen myynti sekä erityistehtävät), metsänhoidon ja koulutuksen tehtävien sijoittumisesta eri vaativuustasoille.

Paikallisessa tarkastelussa yhdessä havaitun tarpeen mukaan paikallisen tason osa- puolet sopivat vaativuustasojen määrittelyiden korjauksista viimeistään 15.5.2018 mennessä. Yhdessä sovitut korjaukset vaativuustasoarvioinneissa tulevat voimaan viimeistään 15.6.2018.

Allekirjoittaneet liitot toteavat, että työehtosopimukseen perustuvien mahdollisten erimielisyyksien ratkaisussa noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisia määräyksiä.

Liittojen välinen työryhmä

Allekirjoittaneet liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on yrityskohtaisissa tarkasteluissa tehtyjen havaintojen perusteella selvittää työehtosopimuksen vaati- vuustasojen määrittelyjen ajantasaisuutta ja tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Työryhmä esittää vaativuustasojen määrittelyiden yhdessä hyväksytyt korjaukset 31.10.2019 mennessä. Hyväksytyt muutokset tulevat voimaan uuteen työehtosopi- mukseen.


Helsingissä helmikuun 13. päivänä 2018


METSÄTEOLLISUUS RY


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

METSÄTEOLLISUUS RY:N

ja

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY:N

välinen YHDYSMIESSOPIMUS


JOHDANTO


Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu mm. työn- antaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän yhdysmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata so- pijapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja metsäalan toimihenkilön välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen

ja nopea selvittäminen, työnantajan ja metsäalan toimihenkilön välillä esiintyvien muiden kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehto- sopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.


1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA


1 Tätä sopimusta sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä.


2 § YHDYSMIES

1 Tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla metsäalan toimihenkilöillä on oikeus yrityskohtaisesti valita keskuudestaan yhdysmies ja varayhdysmies.


3 § YHDYSMIESVAALIN JÄRJESTÄMINEN


1 Yhdysmiehet valitaan yrityksittäin sen jälkeen, kun yhdysmiesten lukumäärästä ja toiminta-alueesta on sovittu sopijapuolten kesken.


2 Yhdysmiesten vaali voidaan suorittaa toimipaikalla. Milloin näin tapahtuu, on työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluville toimipaikan metsäalan toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin.


3 Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.


4 Vaaliajoista ja tarvittaessa vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

4 § VAALIKELPOISUUS


1 Yhdysmieheksi voidaan valita työehtosopimuksen tarkoittama metsäalan toimihen- kilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut metsäalan toimihenkilönä asianomaisen työnantajan palveluksessa ja perehtynyt toimipaikan olosuhteisiin.


2 Ellei työnantajayritys ole ollut toiminnassa yhtä vuotta, voidaan yhdysmieheksi valita lyhyemmänkin ajan yrityksen palveluksessa ollut metsäalan toimihenkilö.


5 § ILMOITUKSET VAALEISTA


1 Toimihenkilösopijapuolen on kirjallisesti ilmoitettava työnantajasopijapuolelle yhdysmiesvaalien tulos.


Varayhdysmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii yhdysmiehen sijaise- na.


2 Saatuaan ilmoituksen yhdysmiesvaalien tuloksesta työnantaja ilmoittaa ensi tilassa yhdysmiehelle kirjallisesti, kuka työnantajan puolesta käy paikallisia neuvotteluja.


6 § YHDYSMIEHEN TEHTÄVÄT


1 Yhdysmiehen tehtävänä on


a) edustaa toimipaikan järjestäytyneitä metsäalan toimihenkilöitä työehtoso- pimuksen ja sopijapuolten välisten muiden sopimusten soveltamisessa sekä yleensä työnantajan ja metsäalan toimihenkilön välisissä asioissa


b) valvoa metsäalan toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudattamista


c) johtaa metsäalan toimihenkilöiden puolesta työehtosopimuksen 18 §:n mukai- sia neuvotteluja


d) edustaa metsäalan toimihenkilöitä, jos sellainen henkilöryhmä, johon nähden metsäalan toimihenkilö on tai voi olla esimiesasemassa, esittää työnantajalle neuvotteluja asiasta, joka koskee metsäalan toimihenkilöitä


e) välittää tietoja työnantajan ja metsäalan toimihenkilön välillä.


Yrityksissä on järjestettävä yhdysmiehelle riittävästi aikaa yhdysmiestehtä- vien hoitamista varten ja otettava tämä huomioon keskimääräistä alempina tulostavoitteina.

Yhdysmiehistä valitulle pääneuvottelijalle myönnetään vapautusta säännöl- lisistä työtehtävistä pääneuvottelijan tehtävien hoitamista varten. Tehtävien hoitamiseksi annettavasta riittävästä vapautuksesta sovitaan paikallisesti.


Pääyhdysmiehen tehtävä voi olla paikallisesti sopien kokopäivätoiminen.


7 § YHDYSMIEHELLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET


Yhdysmiessopimuksen 7 §:n mukaiset yhdysmieskorvaukset ovat 1.4.2018 alkaen seuraavat:


toimihenkilöiden lukumäärä toimipaikkaosastossa


160 €/kk 10-50

237 €/kk yli 50


Yhdysmiehistä valitulle pääneuvottelijalle korvaus maksetaan 75 %:lla korotettu- na.


Yhdysmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Yhdysmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää yhdysmiehen tehtävien takia.


Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin yhdysmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida yhdysmiestehtäviään. Milloin varayhdysmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa yhdysmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varayhdysmiehelle.


8 § YHDYSMIEHEN TYÖSUHDE


1 Yhdysmiestä ei saa yhdysmiestehtävän takia irtisanoa.


2 Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimi- henkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa yhdysmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa metsäalan toimihenkilön työtä.


3 Yhdysmiestä ei myöskään tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvista syistä saa siirtää alempaan tehtävään.

9 § YHDYSMIEHEN KOULUTUS


1 Sopijapuolet pitävät suotavana, että yhdysmiehelle sekä varayhdysmiehelle vara- taan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen sopijapuolten välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään yhdysmiehen pätevyyttä yhdysmiestehtävien hoitamisessa.


10 § HENKILÖSTÖ- JA TILASTOTIEDOT


1 Yleinen tiedonvälitys


Työnantajan tulee huolehtia siitä, että yhdysmies saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedon ao. toimipaikan metsäalan toimihenkilöitä koskevista asioista.


2 Erimielisyystapaukset


Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä metsäalan toimihenkilön työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on yhdysmies oikeutettu saamaan valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.


3 Henkilötiedot


Yhdysmies on oikeutettu saamaan kirjallisesti metsäalan toimihenkilöistä alueensa kaikkien tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden suku- ja etunimet, palvelukseen tuloajan sekä palkkaryhmän kerran vuodessa. Ko. tiedot annetaan välittömästi sen jälkeen, kun työehtosopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut.


4 Tietojen luottamuksellisuus


Yhdysmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.


11 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


1 Tämä sopimus tulee voimaan 13.2.2018 ja on voimassa sopimuskausittain toistai- seksi, kunnes se jommankumman osapuolen toimesta irtisanotaan. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen irtisanomis- määräyksiä.

12 § PÖYTÄKIRJAN TARKISTUS


Sovittiin, että tämä pöytäkirja, jolla on sama velvoittavuus kuin työehtosopimuk- sella, tulee voimaan ja tarkistetaan siten, että sen allekirjoittavat Metsäteollisuus ry:n puolesta Xxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx ja METO - Metsäalan Asiantunti- jat ry:n puolesta Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018


METSÄTEOLLISUUS RY


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

METSÄTEOLLISUUS RY:N

ja

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY:N

välinen METSÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS


I Yleiset määräykset


1 § Yleinen soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan osana METSÄ-METO työehtosopimusta.


Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimi- henkilöstä johtuvasta syystä tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, toimihenki- lön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.


Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoi- tettuja työsopimuksia.


2 § Irtisanomisen perusteet


Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta tai lomauttaa toimihenki- löä ilman työsopimuslain mukaista perustetta.


Palkanmaksun keskeytyminen irtisanomisen asemasta


Työnantajalla on oikeus työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen oikeutta- villa toimihenkilön henkilöön liittyvillä perusteilla työsuhteen päättämisen sijasta pidättää toimihenkilö työnteosta tai jättää palkka maksamatta. Palkanmaksun keskeytyksen enimmäisaika ja muut siihen liittyvät menettelytavat sovitaan työ- paikkakohtaisesti noudattaen yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia.

Työpaikalla noudatettaviin työsääntöihin sisältyvät palkanmaksun keskeyttämistä koskevat määräykset ja menettelytapaohjeet säilyvät voimassa, mikäli ne on hyväk- sytty käyttöön yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain mukaisesti.


3 § Irtisanomisajat


Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:


1 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden,


2 yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta,


3 kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta,


4 neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enin- tään 12 vuotta ja


5 kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.


Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:


1 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja


2 yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.


Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.- 30.9.) ai- kana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vielä pitämättömän loman.


4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen


Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.


Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suoritta- maan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaa- van määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnanta- jan kuittausoikeudesta.


Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen


Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edusta- jalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.


Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, katsotaan kir- jeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.


6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen


Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


7 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana


Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.


Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen toimihenkilön raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta

seikasta.


Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaal- la olevan toimihenkilön työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.


8 § Irtisanomisen ja varoituksen toimittaminen


Irtisanominen ja henkilöstä johtuvista syistä annettava varoitus on toimitettava toimihenkilölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste ja varoi- tukseen johtaneet syyt ovat tulleet työnantajan tietoon.

9 § Toimihenkilön kuuleminen


Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, työnantajan on varattava toimi- henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Xxxxxxxxxx- löllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.


10 § Tuomioistuinkäsittely


Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja tai METO - Metsäalan Asiantuntijat voi saattaa asian työtuomioistui- men käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.


11 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta


Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperustei- den vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenki- lölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.


12 § Korvauksen määrä


Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.


Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopi- muksen päättämiseen, toimihenkilön ja työnantajan olot yhteensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.


Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäiväraho- jen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.


Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopi- muslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

II Lomautus


13 § Lomauttaminen


Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava 15 §:ssä tarkoitettuja ilmoitusai- koja ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.


Toimihenkilö saa työsopimuslain 5 luvun 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomau- tuksen ajaksi muuta työtä.


Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:ssä.


Jos toimihenkilö on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.


Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruutta- misesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnan- tajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.


14 § Ennakkoselvitys ja toimihenkilön kuuleminen


Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä toimihen- kilölle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu use- aan toimihenkilöön, selvitys voidaan antaa toimihenkilöitä edustavalle luottamus- miehelle, tai muulle valitulle edustajalle, tai jos edustajaa ei ole valittu, toimihen- kilöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.


Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava toimihenkilöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvi- tyksestä.


Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvo- teltava lomauttamisesta toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

15 § Lomautusilmoitus


Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta toimihenkilölle noudattaen työsopi- muslain 5 luvun 4 §:ssä säädettyä 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.


Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Lomautusilmoitusaika alkaa kulua siitä päivästä, kun toimihenkilö on saanut tiedon, kuitenkin viimeistään 7 päivän kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto tai toistaiseksi tapah- tuvan lomautuksen arvioitu kesto.


Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistu- vaa velvollisuutta maksaa toimihenkilölle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.


Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavia toimihenkilöitä edustavalle yhdysmie- helle tai muulle valitulle edustajalle.


16 § Poikkeukselliset lomautustilanteet


Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.


Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällainen lomautuksen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomau- tuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.


Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.


Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen kes- keyttäminen, mikäli lomautuksen on uutta lomautusilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihen- kilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamis- ta. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

17 § Lomautetun toimihenkilön työsuhteen päättyminen


Toimihenkilö saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.


Jos työnantaja irtisanoo lomautetun toimihenkilön työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.


Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos toimihenki- lö on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.


Samanlainen oikeus irtisanomisajan palkkaan on toimihenkilöllä, joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.


III Erinäisiä määräyksiä


18 § Työvoiman vähentämisjärjestys


Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.


Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittu- ja kanneaikoja.


19 § Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset


Jos kysymyksessä on taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi- man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä työehtosopimuksen tarkoittamalle toimihenkilöiden yhdysmiehelle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdollista viimeistään sa- manaikaisesti, kun vähentämisestä ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.


Neuvottelut tämän sopimuksen 16 §:ssä, 17 §:n 1 kappaleessa ja 18 §:ssä mainituista toimenpiteistä käydään METSÄ-METO metsäalan toimihenkilöiden työehtosopi- muksen 18 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

20 § Takaisinottaminen


Takaisinottovelvollisuus määräytyy työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesti.


21 § Työehtosopimuslain mukainen hyvityssakko


Työnantajaa ei voida tuomita tämän sopimuksen 12 §:ssä tarkoitettujen korvausten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvol- lisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.


Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimus- lain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.


22 § Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus, jolla on sama velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, tulee voimaan 13.2.2018 alkaen ja on voimassa sopimuskausittain toistaiseksi, kunnes se jommankumman sopijapuolen toimesta irtisanotaan.


Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen irtisanomismääräyksiä.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018


METSÄTEOLLISUUS RY


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

METSÄTEOLLISUUS RY:N

ja

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY:N

välinen KOULUTUSSOPIMUS


JOHDANTO


Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden ylläpi- täminen ja tuottavuuden lisääminen edellyttävät jatkuvaa ja myös kaikkiin metsä- alan toimihenkilöryhmiin kohdistuvaa koulutustoimintaa. Sopijapuolet kehottavat jäseniään suhtautumaan myönteisesti kaikkeen tällaiseen koulutukseen.


Vapaa-ajan lisääntyessä on henkilökunnalla entistä paremmat edellytykset suunna- ta koulutustaan omien harrastustensa suuntaan.


Koulutuksella on myös keskeinen merkitys yhteistyön kehittämisen kannalta. Tä- män vuoksi sopijapuolet pitävät tärkeänä yhteisesti edistää annettavaa koulutusta. Samalla todetaan, että sopijapuolet myös omassa koulutustoiminnassaan edistävät asiallisten ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä.


1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ


1 Tämän sopimuksen toimeenpanoa varten sopijapuolet nimeävät koulutustyöryh- män. Koulutustyöryhmä on lisäksi yhteistyöelin sopijapuolten välisissä koulutus- asioissa.


2 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS


1 Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset toimihenkilön kuukausipalkkaa vähentämät- tä. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN YHTEISTOIMINTAKOULUTUS


Yhteinen koulutus


1 Keskusjärjestöjen välisten yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät

- keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti

- yhteistoimintasopimuksen edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai

- työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla.


2 Sopijapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioon otetuiksi.


3 Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyt- tämälle toimihenkilöiden edustajalle suoritetaan korvaus kuten 2 §:ssä on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja yhdysmiehen kesken.


Ay-koulutus


1 STTK:n tai sen jäsenliiton METO:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle

tai yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdysmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus aikomuksesta lähteä kursseille annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin al- kua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.


2 STTK:n tai sen jäsenliiton METO:n edellisessä kappaleessa tarkoitetuille ja koulutustyöryhmän hyväksymille yhteistyökoulutusta koskeville kursseille saavat yhdysmies, varayhdysmies, työsuojeluvaltuutettu, -varavaltuutettu, työsuojelu- asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen osallistua heidän kuukausipalkkaansa vähentämättä, yhdysmiehen osalta ei kuitenkaan pidemmältä kuin kuukauden ajalta ja muiden edellä mainittujen osalta ei pidemmältä kuin kahden viikon ajalta. Edellytyksenä sille, ettei kuukausipalkkaa vähennetä, on lisäksi kurssin liittymi- nen edellä mainittujen henkilöiden yhteistyötehtäviin.


3 Samoin edellytyksin kuin edellisessä kappaleessa saavat yhdysmiestoimintaan liittyville kursseille osallistua jäsenyhdistysten puheenjohtajat heidän kuukausi- palkkaansa vähentämättä, enintään yhden kuukauden osalta, mikäli he työskentele- vät yrityksissä, joissa on vähintään 180 työsuhteessa olevaa ja heidän johtamissaan jäsenyhdistyksissä on vähintään 50 jäsentä.

4 Lisäksi maksetaan 3 §:n 2. kohdan (Ay-koulutus) toisen ja kolmannen kappaleen mukaisille kursseille osallistuville toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäi- vältä, jonka osalta kuukausipalkkaa ei vähennetä, ruokailukustannusten korvauk- sena sopijapuolten erikseen sopima ateriakorvaus.


4 § KOULUTUSTOIMINNAN LAAJUUS


1 Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 3 §:n 2. kohdan (Ay-koulutus) mukaisia kursseja korvausten piiriin siinä laajuudessa kuin sopijapuolet erikseen sopivat.


5 § SOSIAALISET EDUT


1 Osallistuminen 3 §:n 2. kohdan (Ay-koulutus) mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


1 Tämä sopimus tulee voimaan 13. päivänä helmikuuta 2018 ja on voimassa sopi- muskausittain toistaiseksi, kunnes se jomman kumman sopijapuolen toimesta irtisanotaan.


Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen irtisanomismääräyksiä.


7 § PÖYTÄKIRJAN TARKISTUS


Sovittiin, että pöytäkirja, jolla on sama velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, tulee voimaan ja tarkistetaan siten, että sen allekirjoittavat Metsäteollisuus ry:n puolesta Xxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n puolesta Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018 METSÄTEOLLISUUS RY

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

KOULUTUSSOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET


AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS (2 §)


Koulutustilaisuuteen lähettäminen


Työnantajan velvollisuus suorittaa korvausta suoranaisista kustannuksista ja ansionmenetyksestä koskee työnantajan antamaa koulutusta sekä sellaisia koulu- tustilaisuuksia, joihin työnantaja on lähettänyt palveluksessaan olevan henkilön. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää siis, että jo ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista on selvästi työnantajan taholta todettu, että kyseessä on sopimuskohdassa tarkoitettu koulutus, johon toimihenkilö osallistuu nimenomaan työnantajan lähettämänä. Korvausvelvollisuuden syntymiselle ei ole merkitystä sillä, kuka on tehnyt aloitteen koulutukseen osallistumisesta tai kuka on suoritta- nut kursseille ilmoittautumiseen liittyvät käytännön järjestelyt.


Suoranaiset kustannukset


Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutu- via kustannuksia sekä matka- ja elinkustannuksia.


Jos kurssimaksuihin sisältyy muitakin kustannustekijöitä kuin pelkkä maksu ope- tuksesta, on tällaiset erät luonnollisesti otettava huomioon. Maksutapa on lähinnä järjestelykysymys.


Sellaiset kurssiaineistokustannukset, jotka eivät sisälly itse kurssimaksuun, korva- taan erikseen. Kurssiaineisto on tarvittaessa luovutettava kurssin päätyttyä myös työnantajan käytettäväksi.


Elinkustannukset korvataan usein siten, että työnantaja maksaa täysihoitomaksun suoraan internaatille tai kurssin järjestäjälle.


Kirjallisuuden tai teknisten apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten samoin kuin muidenkin kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etukäteen.


Palkanmaksu kurssiajalta


Toimihenkilölle maksetaan kurssin ja siihen liittyvien matkojen ajalta kuukausi- palkka vähentämättömänä.

Matkakorvaukset maksetaan työehtosopimuksen matkustussäännön mukaises- ti. Korvaukset maksetaan myös koulutussopimuksen 3 §:n 1 kohdan mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on

paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.


Esimerkki 1


Toimihenkilöt METO:n/Aktiivi-Instituutin kurssilla. Edellytykset 1. Työnantaja lähettää

2. Internaatti


Maksetaan 1. Kuukausipalkka

2. Suoranaiset kustannukset

- kurssimaksut

- kurssimateriaalimaksut

- matkakustannukset


3. Päiväraha työehtosopimuksen matkustussäännön mukaisesti.


AY-KOULUTUS (3 §:n 2. kohta)


Vapaan antaminen edellyttää,

- että kurssi on STTK:n tai sen jäsenliiton METO:n järjestämä

- että koulutustilaisuus kestää enintään kuukauden

- ettei toimihenkilön poissaolosta aiheudu tuotannolle tai yrityksen toiminnalle tuntuvaa haittaa.


Palkan maksaminen


Ennen kuin toimihenkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on työnantajan kanssa sovittava sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä työnantajan korvattava koulutustilaisuus.


Milloin STTK:n tai sen jäsenliiton METO:n yhdysmieskurssille osallistuva toimi- henkilö samalla on työehtosopimuksen tarkoittama yhdysmies tai varayhdysmies, ei kuukausipalkkaa vähennetä kurssin ajalta.

Milloin yllämainittujen järjestämälle työsuojelukurssille osallistuva toimihenkilö on työsuojeluvaltuutettu, -varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai sitä vastaavan työsuojeluelimen jäsen, ei hänen palkkaansa vähennetä enintään kahden viikon pituisen kurssin ajalta. Palkan maksamisen edellytyksenä em. henkilölle on, että koulutustyöryhmä on etukäteen hyväksynyt kurssin sellai- seksi, jonka ajalta palkkaa ei vähennetä.


Tässä kohdassa mainittujen kurssien tulee liittyä edellä mainittujen henkilöiden yhteistyötehtäviin.


Yhdysmiestoimintaan liittyvä koulutus ulotetaan koskemaan myös jäsenyhdistys- ten puheenjohtajia, milloin


- ao. puheenjohtaja työskentelee yrityksessä, missä on vähintään 180 työsuh- teessa olevaa ja


- puheenjohtajan johtamassa yhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.


STTK:n ja METO:n/Aktiivi-Instituutin järjestämien enintään 3 kuukauden yhdys- mieskurssien osalta maksetaan yhdysmiehille ja edellisessä kohdassa tarkoitettujen yhdistysten puheenjohtajille palkka yhden kuukauden ajalta.


Palkanmaksun edellytyksenä tässäkin tapauksessa on, että ao. kurssi on koulu- tustyöryhmän hyväksymä. STTK:n tai METO:n/Aktiivi-Instituutin järjestämien, enintään kolmen kuukauden pituisten kurssien osalta toimihenkilöiden työsuhde säilyy.


Ruokailukustannusten korvaus Ay-koulutukseen osallistuville


Sopimuksen mukaan maksetaan niille yhdysmiehille, varayhdysmiehille, jäsenyh- distysten puheenjohtajille, työsuojeluvaltuutetuille, -varavaltuutetuille, työsuojelu- toimikuntien tai vastaavien työsuojeluelimien jäsenille ja työsuojeluasiamiehille, joiden kuukausipalkkaa ei sopimuksen mukaan vähennetä Ay-kurssin ajalta, kulta- kin kurssipäivältä ateriakorvauksena vuonna 2018 25,00 euroa/pv. Ateriakorvaus- ta maksetaan vain niiltä päiviltä, joilta asianomaisen henkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että viikon kurssin ollessa kyseessä ateriakustannusten korvaus maksetaan viideltä päivältä, kahden viikon kursseilla 10 päivältä, kuukauden tai sitä pitemmillä kursseilla 20 päivän ajalta.


Koulutustyöryhmän mahdollisesti hyväksyessä Ay-kursseja viikonlopun yhteyteen (piirien kurssit) maksetaan ateriakorvaus myös näiltä päiviltä. Ateriakorvauksen maksaminen tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin niiden sääntöjen ja rutiinien mukaisesti, joita yrityksessä noudatetaan muista vastaavista matkoista aiheutuvia päivärahakorvauksia maksettaessa.

Esimerkki 2


Toimihenkilö STTK:n tai METO:n/Aktiivi-Instituutin järjestämällä ay- kurssilla.


Yhdysmies ja varayhdysmies, Muut kuin em. toimihenkilöt työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutettu,

työsuojeluasiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen, jäsenyhdistyksen pj. em. edellytyksin

1. Ta/tmh sovittava etukäteen 1. Ta/tmh sovittava etukäteen

- osallistumisesta - osallistumisesta

- onko työnantajan korvattava kurssi


2. Tilaisuus osallistua 2. Tilaisuus osallistua

- mikäli ei haittaa yrityksen toiminnalle


3. Kurssin pituus 3. Kurssin pituus

- yhdys- ja varayhdysmies enint. 1 kk - enint. 1 kk

- muut yllä mainitut enint. 2 viikkoa


4. Maksetaan 4. Ei makseta

- kuukausipalkka - kuukausipalkkaa

- ateriakorvaus vuonna 2018 25,00 €/pv - ateriakorvausta

- päivärahaa

- matkakustannuksia

5. Ei makseta

- päivärahaa

- matkakustannuksia


SOSIAALISET EDUT (5 §)


Kun on kysymys osallistumisesta Ay-koulutukseen, ei yhden kuukauden osalta aiheudu vähennystä vuosiloma-, eläke- tai muihin näihin verrattaviin etuuksiin. Kurssiaika katsotaan näitä etuuksia laskettaessa työssäolon veroiseksi ajaksi kuu- kauden rajaan saakka.

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY:N VÄLINEN

SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA


Turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaamiseksi ja työnantajien sekä toimihenkilöiden yhteistyön edis- tämiseksi työsuojelussa sopijapuolet ovat tehneet tämän työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen.


1 § Soveltamisala


Sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin metsäalan toimihenkilötöihin, jotka maini- taan METSÄ-METO työehtosopimuksen 1 §:ssä. Sopimukseen sidottuja ovat Met- säteollisuus ry:n jäsenyritykset toiselta puolen ja toiselta puolen METO - Metsäalan Asiantuntijat ry.


Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu, noudatetaan työsuojelun valvon- nasta annettua lakia ja asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.


2 § Työpaikkakäsite


Työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaisella työpaikalla tarkoi- tetaan metsäalan toimihenkilötöissä saman työnantajan valvonnassa olevaa yhden tai useamman työkohteen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jota johtaa työnantajan organisaation puitteissa ratkaisu- ja toimeenpanovallan omaava virka- tai toimihenkilö. Tämän määritelmän mukaisia työpaikkoja metsäalan toimihen- kilötöissä ovat esimerkiksi hankinta-alueet, pienet ja keskisuuret metsäosastot, mittausyritykset ja muut vastaavat toiminnalliset organisaatioyksiköt. Mikäli edellä mainittujen esimerkkien mukaista käytäntöä ei voida soveltaa jonkin työn- antajan organisaatioon, on työpaikkakäsitteestä sovittava asianomaisen yrityksen ja Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan kesken.

3 § Yhteistoimintaelimet


Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat:


- Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunta


- työsuojelutoimikunta tai paikallisesti sovittu yhteistoimintaelin


- työsuojelupäällikkö


- työsuojeluvaltuutetut


- työsuojeluvaravaltuutetut


- asiantuntijat


4 § Metsäalan turvallisuustyön työalatoimikunta


Metsäalan valtakunnallisena yhteistoimintaelimenä toimii Metsäalan Turvallisuus- työn Työalatoimikunta, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki.


Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikuntaan kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kolme edustaa työnantajia, kolme työntekijöitä ja kaksi toimihenki- löitä. Varsinaisten jäsenten lisäksi kullakin osapuolella on yksi varajäsen.


Kukin osapuoli nimeää edustajansa Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikun- taan.


Työalatoimikuntaan voidaan ottaa jäseniksi ja asiantuntijoiksi allekirjoittaneiden sopimusosapuolten suostumuksella metsäalaan liittyviä järjestöjä tai vastaavia siten, että em. jäsenten suhteelliset osuudet säilyvät.


Tehtävät


Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan tehtäviin kuuluvat:


- Metsäalan työsuojelun yleinen kehittäminen ja tehostaminen

- Työsuojelullisen yhteistoiminnan kehittäminen työpaikoilla

- Työsuojelun yhteistoiminnassa olevien henkilöiden ohjaaminen, koulutus ja informointi


Yhteydenpito työsuojelussa toimiviin organisaatioihin:


- työsuojeluviranomaiset

- työturvallisuuskeskus


- metsäalan työsuojelun parissa työskentelevät laitokset ja henkilöt


- metsäalan keskusjärjestöt ja kenttäorganisaatiot


- muut kysymykseen tulevat organisaatiot.


Metsäalan työsuojelullisten erikoiskysymysten selvittely:


- ergonomia


- metsäalan työsuojeluasioissa mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien käsittely ja selvittäminen, mikäli ne eivät kuulu jonkin toisen organisaati- on tehtäviin.


Muut tehtävät, jotka osapuolten taholta annetaan Metsäalan Turvallisuustyön Työ- alatoimikunnalle.


5 § Paikalliset yhteistoimintaelimet


Työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelun työpaikassa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, toimihenkilöitä edustava työsuo- jeluvaltuutettu sekä tälle valitut kaksi varavaltuutettua ja työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu sekä tälle valitut kaksi varavaltuutettua.


Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksen- mukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpai- kan laatu, laajuus, toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.


Työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta työpaikalle, missä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää ellei muusta yhteistoi- mintamuodosta sovita. Työsuojelutoimikunta on neljä- (4) jäseninen.


Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, puolet toimihenki- löitä ja neljännes työntekijöitä. Mikäli työpaikalla on työntekijöitä enemmän kuin toimihenkilöitä, puolet edustaa työntekijöitä ja neljännes toimihenkilöitä.


Työsuojelutoimikunnan kokoonpano sovitaan kunkin työnantajan osalta erikseen ottaen huomioon työnantajan palveluksessa olevien toimihenkilöiden ja työnteki- jöiden lukumäärä sekä mitä siitä on työsuojelun valvontalaissa sanottu.


Työsuojelutoimikunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta tai paikallisesti sopien neljä vuotta.

Työsuojeluvaltuutetun, -varavaltuutetun ja mahdollisen työsuojelutoimikunnan vaaleissa noudatetaan Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan vaaliohjeita.


Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan työsuojeluorganisaatio tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.


6 § Yhteistoimintatehtävät


Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työsuojelun työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet


- laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työsuojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,

- käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,


- käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, toteuttamis- ta ja seurantaa,

- käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä,


- käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä sitä kos- kevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,

- käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitel- mia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,

- käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuk- sen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,

- käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi,


- käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla,


- käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.


7 § Työkykyä ylläpitävä toiminta


Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveys- huollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toimin- nan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen. Tässä tarkoituksessa työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:

- osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan,

- edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,


- seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja


- tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaa- miseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävä on:


- osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.


8 § Työsuojelupäällikkö


Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työsuojelupäällikölle tulee tehtä- viensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset. Työsuojelupääl- likön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella

- perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,


- järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,


- perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi,

- hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia, tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseksi sekä järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille.


9 § Työsuojeluvaltuutettu


Työsuojeluvaltuutettu tulee valita työpaikalla, jossa palkansaajien määrä on vähin- tään 10. Määrän ollessa 10 - 20 voi työsuojeluvaltuutettu yhdessä työsuojelupäälli- kön kanssa toimia työpaikan paikallisena yhteistoimintaelimenä tai työsuojelutoi- mikuntana.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat.


Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamiensa työntekijöiden ansiokehitystä.


Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, työsuojeluvaltuutetun toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneeseen työmenetelmien muutoksiin.


10 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään työsuo- jeluvaltuutetun tehtävien asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Tämä on otettava huomioon tulostavoitteita asetettaessa.


Sovittaessa vapautuksen määrästä ja järjestelyistä on otettava huomioon toimi- henkilöiden lukumäärä ja töiden luonne, toimihenkilöiden työskentelypaikkojen lukumäärä ja sijainti sekä työsuojeluvaltuutetun oman työn antamat mahdollisuu- det tehtävän hoitamiseen.


Vaaleilla valitun työsuojeluvaltuutetun toimikausi on 2 vuotta tai paikallisesti sopien 4 vuotta.


Työsuojeluvaltuutetun tehtävä voi olla paikallisesti sopien kokopäivätoiminen.


11 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työsuojeluvaltuutetun toimipiirin hänen edustamansa kaikki palkansaajat ole lomautettuina tai irtisanottuina. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuu- tetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.


Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1

§:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteel- la, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt tahallisesti tai huolimattomuudesta työvelvoitteensa täyttämättä.


Työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.


Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettu-ehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteis- toimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.


Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen seuraavasti:


Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikalla säännöllisesti työskentelevien määrä on 20 tai vähemmän, on tämä korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon

se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.


12 § Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen


Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluvaltuute- tuksi valituksi tullessaan.


Työpaikalla, jolla on enemmän kuin 5 toimihenkilöä, ei työsuojeluvaltuutettua tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai vuorotyöhön, joka olennai- sesti vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista.

13 § Varavaltuutettu


Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.


Varavaltuutettu saa vapautusta säännöllisestä työstään sellaiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee 1 momentissa tarkoitettujen työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.


Muilta osin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.


14 § Asiantuntija

Työsuojelutoimikuntaan voidaan kutsua myös tämän sopimuksen piiriin kuulu- mattomia työnantajaan urakka- tai työsuhteessa olevia asiantuntijajäseniä sekä muitakin työsuojeluasiantuntijoita, jotka toimivat asiantuntijoina edustamaansa alaa koskevissa työsuojelukysymyksissä.


15 § Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys ja matkakorvaukset

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle korvausta tehtävien hoitamisesta 1.4.2018 seuraavasti:

edustettavien lukumäärä

10 - 50 54 €/kk

yli 50 69 €/kk

Työajan suhteen noudatetaan mitä siitä on METSÄ-METO työehtosopimuksen 10 §:ssä sovittu.


Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueel- laan tapahtuvaa ansiokehitystä. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävän takia.

Työsuojeluvaltuutetun matkakorvauksiin nähden noudatetaan, mitä sopijapuolten välillä on METSÄ-METO työehtosopimuksen 9 §:n matkakorvausten korvaamisen suhteen sovittu.

Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö sopivat etukäteen työsuojeluvaltuute- tun tarkastusmatkasuunnitelmasta.


16 § Työsuojelutoimikunnan jäsenen korvaukset ja palkkiot

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen sekä sen sihteerin tehtävien hoitamisesta työaikana johtuvan ansion menetyksen.

Jos työsuojelutoimikunnan jäsen toimikunnan kokoukseen osallistumista varten joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan hänelle suoritettaviin korvauksiin nähden soveltuvin osin, mitä sopijapuolten välillä METSÄ-METO työehtosopimuksen 9 §:n kulkemiskorvaus -kohdassa on määrätty.


Koulutuksesta aiheutuvat matkakustannukset ja ansionmenetyksen korvaa työnan- taja sen mukaisesti mitä sopijapuolten kesken on koulutussopimuksessa sovittu.


17 § Säädöskokoelmat


Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työsuoje- lutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.


18 § Voimassaolo ja irtisanominen


Tämä sopimus tulee voimaan 13.2.2018 ja on voimassa sopimuskausittain toistai- seksi, kunnes se jommankumman sopijapuolen toimesta irtisanotaan. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen irtisanomis- määräyksiä.


Sovittiin, että pöytäkirja, jolla on sama velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, tulee voimaan ja tarkistetaan siten, että sen allekirjoittavat Metsäteollisuus ry:n puolesta Xxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n puolesta Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018


METSÄTEOLLISUUS RY


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

SUOSITUS YHTEISTOIMINNASTA RATIONALISOINNISSA


Paikallinen sopiminen ja avoin keskustelu luovat hyvät ja kestävät puitteet yrityk- sen liiketoiminnan kehittämiselle. Yrityksen toiminnan kehittäminen rationalisoi- malla edellyttää yhteistoimintaa työnantajan ja henkilöstön kesken. Metsäalalla yhteistoiminnan perustana ovat perinteisesti olleet hyvät ja luottamukselliset suhteet työnantajan ja metsäalan toimihenkilöiden välillä. Tältä pohjalta ovat Metsäteollisuus ry ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry todenneet seuraavaa yhteistoiminnasta rationalisoinnissa:


- Rationalisointi on toimintaa, jonka tarkoituksena on kohottaa yrityksen toiminnan taloudellista hyötysuhdetta. Se voi kohdistua mm. organisaatioon, työn järjestelyihin, työmenetelmiin, työtehtäviin, toimintojen sijoitteluun, työympäristötekijöihin sekä koneisiin ja laitteisiin.


- Yrityksen rationalisointitoiminnalle luodaan parhaat edellytykset käyttämällä metsäalan toimihenkilöiden asiantuntemusta hyväksi jo suunnitteluvaiheesta lähtien.


- Rationalisointitavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että aloitteel- lisuutta yrityksen toiminnan kehittämiseksi esiintyy kaikilla organisaatiota- soilla. Tämä puolestaan edellyttää avoimuutta rationalisointisuunnitelmien käsittelyssä ja erityisesti toimipaikkaosaston edustajien pitämistä tietoisina ko. suunnitelmista.


- Milloin rationalisointitoimenpide vaikuttaa metsäalan toimihenkilön tehtäviin ja vastuualueeseen, tulee se käsitellä yhteistyössä siinä vaiheessa, kun vielä voidaan vaikuttaa päätöksen sisältöön. Tavoitteena on, että rationalisointi joh- taa paremman tuottavuuden ohella reaalipalkkojen kasvuun sekä oikeuden- mukaiseen palkkojen kehittymiseen ja mielekkäisiin työtehtäviin. Tuottavalla yrityksellä on parhaat edellytykset työsuhteen ehtojen edelleen kehittämiseen.


Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2018


METSÄTEOLLISUUS RY


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ

Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta työaika- joustoihin.


Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen jousta- vasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.


Järjestelmän käyttöönotto


Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin tulee sopia myös rajat, joiden puitteissa työaikasaldo voi vaihdella. Samoin tulee sopia voiko työaikasaldo olla negatiivinen.


Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voivat olla esimerkiksi vuosilomalain tarkoittama säästövapaa, työajan lyhennysvapaat, vapaaksi sovittu lomaraha tai sen osa.


Vapaiden antaminen


Pankkiin kertyneiden vapaiden kertymisestä sovitaan paikallisesti. Työnantaja voi kuitenkin yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden anta- misajankohdan. Lomakauden ulkopuolella (1.10.- 30.4.) toimihenkilö voi, elleivät painavat syyt sitä estä, pitää vapaata ilmoitettuaan siitä kahta kuukautta ennen vapaan pitämistä.


Vapaat annetaan kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa annettaessa. Kertyneet vapaat on annettava kahden vuoden aikana pankkiin siirrosta, ellei paikallisesti toisin sovita. Ellei vapaita ole pidetty työsuhteen päättyessä, korvataan ne tämän työehtosopimuksen periaattei- den mukaisesti.


Palkanmaksu


Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikallisesti.












































METSÄTEOLLISUUS RY


PL 336, Xxxxxxxxxxxxxx 00

00171 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx


METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY


Xxxxxxxxx 0 X, 0. krs

00100 HELSINKI

xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Document Metadata

Filed: April 16th, 2018