SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä dokumentti toimii johdantona muuhun vaatimusmäärittelydokumentaatioon ja ko- koaa dokumentaation yhteen. Vaatimusmäärittelydokumentaatio on keskeinen osa sopi- muskokonaisuutta. Vaatimusmäärittelyn lisäksi valittavan tuotteen on toteutettava tervey- den- ja sosiaalihuollon asiakas- ja potilastietojen sähköiseen käsittelyyn ja sähköisiin järjes- telmiin liittyvät lainsäädäntöön pohjautuvat kansalliset määräykset, määritykset ja vaati- mukset sekä auditoinnit pääsopimusten mukaisesti.

Vaatimusmäärittely koostuu seuraavista kokonaisuuksista. Suluissa on vastaava tämän do- kumentin luku.

• Toimintaympäristö (luku 2)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavassa liitteessä ”B2 Toimintaympäristön volyymi- tiedot” kuvataan toimintaympäristöä, jossa Järjestelmä tulee toimimaan:

▪ palveltavan väestön määrä

▪ tarjottavat palvelut

▪ keskeiset käyttäjämäärät

▪ toimintayksiköt

▪ toiminnan volyymit

▪ sidosryhmiä

▪ Apotti-hankkeen ulkopuolella olevien hus-alueen kuntien tunnuslukuja

• Järjestelmän toiminnallinen kuvaus (luku 3)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavissa vaatimusmäärittelydokumenteissa kuvataan Järjestelmälle asetetut toiminnalliset vaatimukset.

• Raportointi (luku 4)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavissa vaatimusmäärittelydokumenteissa kuvataan Järjestelmälle asetetut raportointivaatimukset.

• Ei-toiminnalliset vaatimukset (luku 5)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavissa vaatimusmääritelydokumentissa kuvataan Jär- jestelmälle asetetut ei-toiminnalliset vaatimukset ts. laadulliset kriteerit, tavoit- teet ja rajoitukset, jotka täytyy täyttää Järjestelmän toiminnallisten vaatimusten täyttämiseksi.

• Järjestelmän arkkitehtuuri (luku 6)

o Apotti-arkkitehtuurin tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toi- mintojen, prosessien, resurssien ja asiakkaan/potilaan palvelujen sekä näiden välineiden yhteentoimivuutta kokonaisuutena.

o Asiakas- ja potilastietojärjestelmää koskevat arkkitehtuurivaatimukset on ku- vattu ei-toiminnallisissa vaatimuksissa ja arkkitehtuurivaatimuksissa.

• Integraatiot (luku 7)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavissa vaatimusmäärittelydokumenteissa kuvataan Järjestelmään liittyvien ulkoisten liitännäisjärjestelmien ja palvelujen integraa- tiot. Integraatioihin sisältyvät Tilaajien omien järjestelmien liittymien lisäksi yh- teisten kansallisten ja alueellisten palveluiden ja tietovarantojen liittymät.

• Säädökset ja kansalliset määritykset (luku 8)

o Tässä luvussa ja sitä tarkentavissa vaatimusmäärittelydokumenteissa kuvataan Järjestelmään liittyvät keskeiset säädökset ja kansalliset määritykset.

2 Toimintaympäristö

Tässä kappaleessa kuvataan toimintaympäristöä, johon Järjestelmä sijoittuu. Asiakas ei si- toudu ostamaan lisenssejä kuvauksessa mainittujen käyttäjämäärien mukaan.

Järjestelmän tulee tarjota käyttäjämäärän ja kaikkien toiminntojen edellyttämä riittävä suori- tuskyky, sekä olla suorituskyvyltään ylöspäin skaalautuva tulevaisuuden tarpeita varten.

Toimintaympäristön volyymit kuvaavat arviotua nykytilannetta; lukuja on saatavilla vuosilta 2012-2014.

Sellaiset muutokset toimintaympäristössä, joilla voi olla vaikutusta Järjestelmän toteutuk- seen ja käyttöönottoon käsitellään hankkeen muutoshallintaprosessin kautta.

2.1 Palveltavan väestön määrä

Helsingin ja Uudenmaan kuntayhtymä HUS tuottaa palveluita n. 1,6 miljoonan asukkaan vä- estöpohjalle. Väestöpohjaan luetaan Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirk- konummen kunnan asukkaat, joita on yhteensä noin 0,9 miljoonaa. Edellä mainittujen lisäksi myös muilla HUS kunnilla on mahdollisuus liittyä Asiakas- Järjestelmän käyttäjiksi hankin- nassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Muissa HUSiin kuuluvissa jäsenkunnissa on yhteensä noin 0,76 miljoonaa asukasta. Lisäksi HUS:iin kuuluvalla Helsingin seudun yliopistollisella kes- kussairaalalla on koko Suomen kattavia erityisvastuita esim. harvinaisten sairauksien tai leik- kaustoiminnan suhteen.

Edellä kuvattu väestöpohja muodostaa myös Järjestelmän sähköisen asioinnin portaalin po- tentiaalisen käyttäjäkunnan.

Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnan väestö on pääosin suomenkielistä, poikkeuksena Kauniainen, jossa ruotsinkielisten osuus on suuri verrattuna muihin.

Taulukko 1 Hankintarenkaan yleisiä tietoja: väkiluku, ikä- ja äidinkielijakaumat

Organisaatio	Helsinki	Vantaa	Kirkkonummi	Kauniainen
Väkiluku (v.2014)	622 240	210 810	38 215	9 358
Ikäjakauma (v.2013)	0–14-v. 13,6 % 15–64-v. 70,6 % yli 64-v. 15,8 %	0–14-v. 18,2 % 15–64-v. 68,4 % yli 64-v. 13,4 %	0–14-v. 22,5 % 15–64-v. 65,2 % yli 64-v. 12,2 %	0–14-v. 18,7 % 15–64-v. 60,8 % yli 64-v. 20,5 %
Äidinkieli (v.2012)	suomi 81,9 % ruotsi 5,9 % muu 12,2 %	suomi 85,3 % ruotsi 2,8 % muu11,9 %	suomi 77,0 % ruotsi 17,7 % muu 5,3 %	suomi 58,6 % ruotsi 36,9 % muu 4,5 %

HUS on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. Kunta- yhtymä muodostuu viidestä sairaanhoito-alueesta, jotka ovat HYKS-sairaanhoitoalue sekä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueet.

Kuva 1 HUSin jäsenkunnat

HUSin jäsenkunnat ovat seuraavat:

Xxxxxx	Xxxxxxxxx	Lohja	Raasepori
Espoo	Karkkila	Loviisa	Sipoo
Xxxxx	Xxxxxxxxxx	Mäntsälä	Siuntio
Helsinki	Kerava	Nurmijärvi	Tuusula
Hyvinkää	Kirkkonummi	Pornainen	Vantaa
Inkoo	Lapinjärvi	Porvoo	Vihti

Vuosittain lähes 500 000 potilasta saa hoitoa HUSin 22 sairaalassa. HUSin ytimessä on Helsin- gin seudun yliopistollinen keskussairaala Hyks (Hyks-sairaanhoitoalue).

2.2 Tarjottavat palvelut

Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja tuotetaan useissa erityyppisissä suorituspaikoissa ku- tensairaaloissa, poliklinikoilla/klinikoilla, terveyskeskuksissa ja -asemilla, hammashoitoloissa, neuvoloissa, kouluissa ja oppilaitoksissa (koulu/opiskelijaterveydenhuolto), sosiaalitoimis- toissa, laitoksissa (esim. kehitysvammaiset), toimintakeskuksissa, palvelutaloissa, palvelukes- kuksissa, lastenkodeissa, maahanmuuttoyksiköissä, yhteispalvelupisteissä, vankiloissa sekä asiakkaan/potilaan kotona.

Kaupungit ja kunnat vastaavat lakisääteisistä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palve- luista joko omana toimintanaan tai ostopalveluina. Kaikissa kunnissa tehtävät ovat samat, vaikkakin palveluista käytetään eri nimityksiä ja ryhmittelyjä kunkin organisaation sisällä.

HUS tuottaa valtaosan kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista erikoissairaanhoidon palve- luista.

Vantaa tarjoaa seuraavia sosiaali- ja terveyspalveluja:

• perhe- ja sosiaalityön palveluja ovat lapsiperheiden palvelut (mm. äitiys- ja lasten- neuvolat, perheneuvolat ja lastensuojelu), aikuisten sosiaalipalvelut (mm. toimeen- tulotuki) sekä vanhusten palvelut ja vammaisten palvelut.

• terveyspalvelut järjestetään lähipalveluina ja osittain keskitettyinä palveluina mah- dollisimman tasalaatuisesti kaikille vantaalaisille. Tärkeä osa terveydenhuoltoa on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa suun terveydenhuollon palvelut Vantaalla.

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvalli- suutta:

• Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto huolehtii lapsiperheille tarkoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä koulutuksen ja työelä- män ulkopuolella olevien nuorten terveysneuvonnasta. Osasto vastaa myös vam- maispalveluista, aikuissosiaalityön palveluista ja toimeentulotuen myöntämisestä sekä talous- ja velkaneuvonnasta, työllistymisen tukipalveluista, kuntouttavan työtoi- minnan järjestämisestä sekä maahanmuuttajapalveluista

• Terveys- ja päihdepalvelujen osasto huolehtii perusterveydenhuollon avosairaanhoi- dosta ja aikuisten terveysneuvonnasta terveysasemilla, sisätautien poliklinikkatoi- minnasta, päivystyksestä ja suun terveydenhuollosta. Osasto vastaa myös aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä pääosin helsinkiläisten psykiatrisesta eri- koissairaanhoidosta lukuun ottamatta lasten- ja nuorisopsykiatriaa sekä HUSin tuot- tamia erityispalveluja.

• Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto huolehtii kotihoidosta, iäkkäiden sosi- aali- ja lähityöstä sekä omaishoidon tuesta, palvelukeskustoiminnasta, iäkkäiden päi- vätoiminnasta ja lyhytaikaishoidosta sekä iäkkäiden ja monisairaiden tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta. Osasto vastaa myös lyhytaikaisesta ja kuntoutta- vasta sairaalahoidosta, fysiatrian, geriatrian, neurologian ja kuntoutuspoliklinikkapal- veluista sekä keskitetyistä fysio-, toiminta- ja puheterapiapalveluista ja veteraanikun- toutuksesta.

Kauniaisten sosiaali- ja terveystoimi tuottaa seuraavia palveluita:

▪ sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut, terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto.

▪ Terveyden edistämisen lisäksi toimiala huolehtii kuntalaisten tarpeen mukaisten pe- rusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelujen saatavuu- desta ja laadusta sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpi- dosta.

Kirkkonummen kunta tuottaa kuntalaisille monenlaisia palveluja:

▪ sosiaali- ja terveyspalveluja, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä teknisiä palveluja. Palveluista vastaavat neljä toimialaa: perusturva, sivistystoimi, yhdyskun- tatekniikka ja niitä tukeva konsernihallinto.

HUS tuottaa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelujen lisäksi harvinaisia sai- rauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen (erva) väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. HUS tuottaa valtaosan kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista erikoissairaanhoidon palveluista.

HUS vastaa monien vaativien ja harvinaisten tautien hoidosta koko Suomen alueella. Näitä ovat muun muassa elinsiirrot sekä vaikeiden palovammojen, trooppisten sairauksien ja las- tensairauksien kuten lasten avosydänkirurgian hoito. Erikoisalueita ovat muun muassa ai- voinfarktin liuotushoito Meilahden Stroke Unit –yksikössä, neurokirurgian leikkaushoito Töö- lön sairaalassa ja Hyksiin kuuluva Syöpäkeskus.

Sairaanhoidon lisäksi HUSissa harjoitetaan kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustyötä.

2.3 Keskeiset käyttäjämäärät

Hankintarenkaan Järjestelmän Loppukäyttäjien määrä on noin 39 000. Tämän lisäksi HUSin muiden jäsenkuntien potentiaalinen Loppukäyttäjien määrä on noin 9 600.

Helsingin ja Uudenmaan kuntayhtymä HUSin alueen väestö, n. 1,6 miljoonaa asukasta, muo- dostaa Järjestelmän sähköisen asioinnin portaalin potentiaalisen käyttäjäkunnan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjiä hankintarenkaan kunnissa oli v. 2013 yhteensä n. 600 000.

Järjestelmän potentiaalisia käyttäjiä ovat ulkopuoliset palveluntuottajat, joilta kunnat ja HUS ostavat palveluja. Lisäksi kuntien esim. varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstössä voi olla käyttäjiä esim. neuvolatarkastusten ja kouluterveystarkastusten toteuttamisen yhteydessä. Näillä käyttäjillä voi olla eritasoisia käyttövaltuuksia Järjestelmään (esim. palveluportaalin käyttö).

Liite ”B2 Toimintaympäristön volyymitiedot” kuvaa hankintarenkaan nykyistä loppukäyttäjä- määrää, käyntimääriä, suorituspaikkoja ja toiminnan jakautumista. Liitteeseen on kerätty myös HUSin jäsenkuntien vastaavia tietoja.

2.4 Sidosryhmiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn liittyy merkittävä määrä erilaisia sidosryhmiä. Osa näistä toimii suoraan asiakas/potilastietojen ja -tapahtumien ja palvelujen tuottajina tai ryhminä, joille sosi- aali- ja terveydenhuollon yksiköt tuottavat tietoa (tietovirtojen osapuolina). Osa taas ohjaa tai vaikuttaa muilla tavoin asiakkuuden toimintoihin, ratkaisuihin ja tavoitteisiin.

Sidosryhmät voidaan jakaa seuraaviin pääluokkiin:

• sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset

• lähinnä terveydenhuoltoon kytkeytyvät

• lähinnä sosiaalihuoltoon kytkeytyvät

• muut sidosryhmät.

Sidosryhmä

Kuvaus

Sidos- ryh- män rooli palve-

luissa

Yhteistyötapoja sidosryhmän kanssa

Sote-sidosryhmät - yhteiset

Sosiaali- ja terveys- ministeriö (STM)

STM vastaa terveydenhuollon kokonaiskehi- tyksestä ja -ohjauksesta, sekä lainsäädän- nöstä. STM vastaa sosiaali- ja terveyden- huoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan

strategisesta ohjauksesta

Ohjeis- taja

Ylin lainvalmistelija. Tuottaa määräykset ja ohjeet Sote- palvelutoiminnasta ja niiden tietojärjestelmien asiakastie-

don käsittelyn ehdoista.

Kansaneläkelaitos (KELA)

KELA vastaa eResepti- ja eArkisto-tietojärjes- telmäpalveluiden, sekä kansalaisten omien tietojen katselun rakentamisesta. Mahdolli- sesti tulevan sosiaalitoimen kansallisen ar- kiston Kansan toteuttaja.

Tarjoaa asiointipalveluja kumppaneille.

Ohjeis- taja ja kaksi- suun- tainen

siirto

Saadaan tieto mm. myönne- tyistä tai evätyistä etuuksista, esim. kotihoidon tuen mak- sut. Saadaan tietoa perintää varten. Tiedonvälitys kansalli-

siin palveluihin ja takaisin.

Terveyden ja hyvin- voinnin laitos (THL)

THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen toiminnan operatiivisesta ohjauksesta. THL vastaa terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa käytettävistä tietorakenteista ja luokituksista, sekä ohjeis- tuksista. THL vastaa lisäksi eräistä tervey- denhuollon valtakunnallisista henkilörekiste- reistä, kuten kansallinen implantti- ja pro-

teesirekisteri.

Ohjeis- taja ja kaksi- suun- tainen siirto

THL:n koodistopalvelu. THL:lle toimitetaan erilaista tilasto- ja tunnuslukutietoa kansallisiin rekistereihin, esim. HILMO-tiedot. Tietojär- jestelmien auditointi, ohjeis- tukset.

Väestörekisterikes- kus

Väestörekisterin sisältö (esim. virallinen osoite, huoltajatieto ja turvakielto). Henkilö- tunnusten hallinnointi.

Kaksi- suun- tainen

siirto

Osoitetietojen siirto Järjestel- mään, mukaan lukien ruoka- kuntatiedot. Lastenvalvojalta

siirtyy VRK:lle muuttuneet

			huoltajuustiedot. VRK ylläpi- tää terveydenhuollon ammat- tikortin varmenteet. Toimii tietolähteenä. Syntyneiden tiedot viedään erikoissairaan- hoidosta VRK:n. Kuolinilmoi- tukset.
Valvira	Ammattioikeusrekisterin ylläpitäjä. Raskau- den keskeyttäminen, kantelut. Terveyden- huollon laitteiden ja tarvikkeiden hyväksymi- nen. Laitteiden vaaratilanneilmoitusten vas- taanotto ja käsittely. Valvira valvoo palvelu- jen tuottamista ja ammattioikeuksia. Hedel- möityshoitoluvat, kudosluvat.	Val- voja.	Terhikki-rekisteri, Valveri-re- kisteri tms.
Kunnat ja kuntayhty- mät	Kunnat ovat järjestämisvastuussa tervey- denhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Kunnat ja kuntayhtymät myös toteuttavat suuren osan ko. palveluista.	Kaksi- suun- tainen siirto	Palveluyhteistyö sekä kunnan sisällä muiden toimialojen kanssa sekä muiden kuntien kanssa.
Tilastokeskus	Suomen ylin tilastoviranomainen	Tiedon hyö- dyntäjä	Tiettyjä tilastotietoja toimite- taan tilastokeskukselle
Poliisi	Sisäministeriön alainen turvallisuusviran- omainen	Muu vaikut- taja	Virka-apupyynnöt, lastensuo- jelutyön yhteistyö. Aseluvat. Ajokorttitodistukset.
Puolustusvoimat	Puolustushallinnon vastuuorganisaatio.	Muu vaikut- taja	Vuosittaisten kutsuntojen yh- teydessä kuntien järjestämät terveystarkastukset ja lausun- not. HUS tarjoaa palveluita puolustusvoimille erityistilan- teissa.
Vero	Verotusviranomainen	Tiedon tuot- taja	Verottajalta saadaan asiak- kaan verotustiedot esim. sosi- aalihuollon etuuksien määrit- tämiseksi.
Rikosseuraamuslai- tos	Vastaa rikosseuraamusten toimeen- ja täy- täntöönpanosta. Vastaa vankeusrangaistuk- sista ja yhdyskuntapalvelusta.	Muu vaikut- taja	Tuotetaan rajatusti sosiaali- toimen ja terveydenhuollon palveluita vankiloihin.
Aluehallintovirastot	Virastot edistävät perusoikeuksien ja oikeus- turvan toteutumista, peruspalvelujen saata- vuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kes- tävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäris- töä alueilla.	Val- vonta, tiedon hyö- dyntäjä	Peruspalveluiden arviointi, valvontatoiminnot
Vakuutus- ja eläke- laitokset	Vastaavat eläkevakuuttamisesta ja vahinko- vakuutuksista.	Tiedon hyö- dyntäjä	Xxxxxxxxxxx tietoja vakuu- tuspäätöksiä varten. Laskute- taan annetuista hoidoista.

Työvoimahallinto	Edistää suomalaista työllisyyttä ja työllisty- mistä. Kokoaa työvoimatarjontaa ja avoimia työpaikkoja yhteen, välittää tietoa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista, työmarkki- noista, koulutuksesta ja työsuhteisiin liitty- vistä asioista.	Muu vaikut- taja	Yhteistyö työllistämisen edis- tämiseksi, syrjäytymisen eh- käisy
Hätäkeskus	Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on vastaan- ottaa ja välittää hätäilmoitukset. Hätäkes- kuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.	Kaksi- suun- tainen siirto	Lääkinnällisen pelastustoi- men koordinointi sairaanhoi- topiirin kanssa.
Pelastuslaitos	Pelastuslaitos vastaa palonehkäisyn val- vonta- ja tarkastustehtävistä, palo- ja pelas- tustoiminnasta.	Kaksi- suun- tainen siirto	Pelastuslaitos on merkittävä ensihoidon tuottaja sairaan- hoitopiireille. Tapahtumatie- tojen välitys.
Maahanmuuttovi- rasto	Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkai- see maahantuloon, maassa oleskeluun, pa- kolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita.	Muu vaikut- taja	Maahanmuuttotarkastus, yh- teistyö
Oikeuslaitos, käräjä- oikeus	Oikeusviranomainen	Tiedon hyö- dyntäjä	Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx, hol- houspäätökset, mielentilatut- kimukset
Lähinnä terveydenhuoltoon kytkeytyvät sidosryhmät
Yksityiset terveyden- huollon palvelutuot- tajat	Yksityiset terveydenhuollon palveluntarjo- ajat tuottavat terveydenhuollon palveluita, osin itsenäisesti, osin kuntien erilaisten os- topalvelujärjestelyiden kautta.	Kaksi- suun- tainen siirto	Toimii kumppanina, potilasta hoitavana osapuolena tai ali- hankkijana palveluissa. Hyö- dyntää ja tuottaa hoito-, hoiva- ja palvelutietoa.
Muut terveyden- huollon palvelun- tuottajat	Xxxx. YTHS jne.	Kaksi- suun- tainen siirto	Toimii kumppanina, potilasta hoitavana osapuolena tai ali- hankkijana palveluissa.
Apteekit	Lääkeiden jakelija kuluttajille terveydenhoi- toyksiköiden ulkopuolella.	Kaksi- suun- tainen siirto	Välillisesti sähköisen lääke- määräyksen toimittaminen, reseptien uusintapyynnöt. Lääkkeiden jakelu ja annos- pussitus (esim. kotihoito, osastolääkitys).
Fimea	Fimealle toimitetaan lääkkeiden haittavaiku- tusilmoitukset. Apeekkiluvat, lääketutkimus- luvat. Lääkkeiden erityisluvat (potilaskohtai- set luvat). Lääketiedot.	Kaksi- suun- tainen siirto	Ks. Kuvaus-sarake
Säteilyturvakeskus	Säteilyn käytön ylin viranomainen	Ohjeis- taja	Lääketieteellisten sätelyläh- teiden valvonta - röntgen, varjoainekuvaukset, pet.
Veriturvatoimisto	Verensiirtoihin liittyvien haittavaikutusilmoi- tusten kirjaaminen.	Tiedon hyö- dyntäjä	Ks. Kuvaus-sarake

Veripalvelu	Toimittaa verituotteet terveydenhuollon or- ganisaatioille.	Muu vaikut- taja	Ks. Kuvaus-sarake
Lääketukkurit	Lääkkeiden toimittaminen sairaala-aptee- keille	Muu vaikut- taja	Ks. Kuvaus-sarake
Oppilaitokset	Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen välillä kaikilla koulutus- asteilla.	Kaksi- suun- tainen siirto	Kouluterveydenhuolto, oppi- lashuoltotyöryhmät, koulu- psykologit
Varhaiskasvatus	Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen välillä	Kaksi- suun- tainen siirto	Neuvolan terveystarkastuk- set, Moniammatillinen yhteis- työ lasten ja nuorten kasvun kehittämisessä
Lähinnä sosiaalihuoltoon kytkeytyvät sidosryhmät
Yksityiset sosiaali- huollon palvelun- tuottajat	Xxxxxxxxxxx, vanhusten hoitolaitokset tms.	Kaksi- suun- tainen siirto	Toimii kumppanina, asiakasta palvelevana osapuolena tai alihankkijana palveluissa.
Työvoimaviranomai- set	Työvoimatoimistot	Muu vaikut- taja	Järjestetään työpaikkoja eri- tyisesti nuorille ja syrjäyty- misvaarassa oleville. Neuvo- taan työnhaussa.
Maistraatit	Maistraatit vastaavat alueensa väestötieto- järjestelmästä, holhousasioista, kauppa ja - yhdistysrekisteristä, vesikulkuneuvorekiste- ristä sekä valtakunnallisesta kuluttajaneu- vonnasta.	Kaksi- suun- tainen siirto	Xxxxxxx vahvistaminen, hol- hoojat. Turvakieltoasioiden käsittely.
Hallinto-oikeus	Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perus- teella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen.	Kaksi- suun- tainen siirto	Lastensuojelun tahdonvastai- set huostaanotot
Ely-keskukset	Erityisesti Euroopan sosiaalirahaston tuki- maksut hoivayrityksille. Kuntatoimijoiden yhteistyö lähinnä pakolaisten korvausasi- oissa.	Tiedon hyö- dyntäjä	Pakolaisten korvausasiat
Suomen Asiakastieto	Luottotiedot	Tiedon tuot- taja	Asiakkaiden luottotietojen haku
Ulosottovirasto	Ulosottoasioiden hoito. Alueellisena ulosot- toviranomaisena Suomessa toimii kihlakun- nan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto.	Tiedon tuot- taja	Perintätoimenpiteet, ulosot- totiedot esimerkiksi velka- neuvontaa ja toimeentulotu- kea varten.
Varhaiskasvatus	Kuntien varhaiskasvatus	Muu vaikut- taja	Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten kasvun ke- hittämisessä. Lastensuojelu.
Muut sidosryhmät


Kansalaisjärjestöt	Toimivat Sote-palvelujen vaikuttajaorgani- saatioina	Muu vaikut- taja	Ks. Kuvaus-sarake
Terveysportti	Duodecimin verkkopohjainen www-palvelu terveydenhuollon ammattilaisille. Maksulli- nen palvelu.	Tiedon tuot- taja	Sisältää ohjeita ja tietoja diagnoosien ja hoidon suun- nittelun tueksi.
Kolmas sektori	Potilasjärjestöt, vammaisjärjestöt, Terveys Ry, SPR, MLL, …	Muu vaikut- taja	Järjestävät monipuolisia täy- dentäviä palveluita (esim. Klubitalotoiminta). Asiakasta palveleva kehittämisyhteis- työ, toiminnan kehittäminen
Kulttuuri- ja vapaa- aikapalvelut	Teatteri, taide- ja liikuntakasvatus, museo- toiminta, kirjasto, nuoriso - esim. pääsyliput	Tiedon tuot- taja	Yhteistyö, terapiapalvelut, hy- vinvointipalvelujen tuki
Tulkkipalvelut	Viittomakielen tulkkipalvelut, vieraiden kiel- ten tulkkipalvelut	Muu vaikut- taja	Äidinkieleltään suomea tai ruotsia puhumattomien asi- akkaiden palvelujen tuki, si- multaanikäännöstehtävät
Kuljetuspalvelujen tuottajat	Sairaankuljetukset, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset	Kaksi- suun- tainen siirto	Asiakaskuljetukset ja niiden järjestelyt
Ruokapalvelutuotta- jat	Sairaaloihin ja kotipalveluille ruokapalveluja tuottavat organisaatiot	Kaksi- suun- tainen siirto	Ruokatilausten lähetys tuot- tajalle, ruokapalvelujen toi- mittaminen asiakkaille
Tietojärjestelmätoi- mittajat	Sote-tietojärjestelmätoimittajat ja ICT-palve- lujen tuottajat	Muu vaikut- taja	Järjestelmäkehitys
Sairaalatekniikan lai- tetoimittajat	Kuvantamis- ja laboratoriolaitteiden tms. toimittajat	Xxxxxx tuot- taja	Lääkintälaitetoimitukset ja huoltopalvelut
Apuvälineiden toi- mittajat	Terveydenhuollon apuvälineiden - rollaatto- rit, kyynärsauvat, wc-korokkeet tms. - toi- mittajat	Tiedon tuot- taja	Apuvälinetoimitukset ja logis- tiikka
Arkistolaitos	Kansallinen arkistotoimen ohjeistaja ja yllä- pitäjä	Ohjeis- taja	Toimii asiakirjahallinnon oh- jeistajana.
Pankki, raha- ja luot- tolaitokset	Rahalaitos	Tiedon hyö- dyntäjä	Maksupalvelut, asiakkaan ta- loustiedot.
Seurakunnat	Diakoniatyö, vanhuksille ja lapsiperheille tar- koitetut palvelut	Muu vaikut- taja	Asiakasta palveleva kehittä- misyhteistyö, toiminnan ke- hittäminen. Henkinen tuki

2.5 Apotti-käsitteet

Kansallisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on tuotettu käsitteitä pääsääntöisesti lainsää- däntöpohjaisesti joko sosiaalihuoltoon tai terveydenhuoltoon. Tällöin sosiaali- ja terveyden- huollon kokonaisuuden näkökulma on jäänyt vähäisemmälle. Apotti- hankkeen peruslin- jausten mukaisesti järjestelmäratkaisussa tavoitellaan niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoa yhtenä kokonaisuutena.

Apotti-käsitteiden tavoitteena on auttaa eri osapuolten ymmärrystä kohdealueesta. Sen tarkoituksena on luoda perusta hankkeen yhteiselle käsitteistölle ja siten helpottaa viestin- tää.

Käsitteitä on kuvattu liitteessä ”B16 Sanasto” sekä liitteessä ”A Määritelmät”. Hankkeen toteutuksen aikana käsitteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa vastaamaan paremmin Apotti- ratkaisua, järjestelmätyötä ja Loppukäyttäjän näkökulmaa.

3 Järjestelmän toiminnallinen kuvaus

3.1 Toiminnallisuuden yleiskuvaus

Tavoiteltu Järjestelmä on poikkeuksellisen laaja. Sitä tullaan käyttämään käytännössä kai- kissa Apotti-alueen julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminnoissa alkaen yliopis- tosairaalatasoisen erityisen vaativan erikoissairaanhoidon teho-osastolta ja jatkuen pienen maalaiskoulun kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ja sosiaalihuollon laitoshoidon vuode- osastolle. Lisäksi Järjestelmää voidaan käyttää kuntien ja HUSin hankkimissa ostopalve- luissa.

Keskeistä tavoitellussa Järjestelmässä on tiedon yhteiskäyttö, yhteiset saumattomat tieto- järjestelmäpalvelut, mukautettavuus ja korkea käytettävyystaso, sekä Järjestelmään talle- tettavan tiedon standardeihin perustuva mahdollisimman suuri rakenteisuusaste.

Oheisessa kuvassa kuvataan ylätasolla yhteistä kokonaisuutta. Esimerkiksi tavoitellussa Jär- jestelmässä tulee olla vain yksi yhteinen sähköisen asioinnin portaali, ajanvaraus ja viestijär- jestelmä.

Kuva 2 Yleiskuva yhteisistä palveluista/toiminnoista

Organisaatiotiedot

Pääsynhallinta ja Käyttövaltuudet

Suostumusten hallinta

Sähköinen asiointi

Ajanvaraus
Viestijärjestelmä
Asiakas/potilastiedot
Terveydenhuollon sisältö	Sosiaalihuollon sisältö
SOTE Raportointi ja analytiikka
Integraatiot kansallisiin palveluihin

Xxxxxx toiminnallinen laajuus kuvataan tässä vaatimusmäärittelydokumentissa seuraavasti:

• Apotti prosessikartta kuvaa esimerkinomaisesti tyypillisiä toimintaprosesseja (kuvattu luvussa 3.3)

• Toiminnallisuuskartta (liite B2 Toiminnallisuuskartta) kuvaa, mistä tietojärjestelmätoi- minnallisuuksista Järjestelmä koostuu. Toiminnallisuuskartta kuvaa myös mitkä toimin- nallisuudet kuuluvat hankinnan laajuuteen.

• Terveydenhuollon palvelumatriisi (liite B5 Terveydenhuollon palvelumatriisi) kuvaa Jär- jestelmän toimintojen suhdetta toiminnallisuuksiin

• Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset (liite B6 Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset) ja sen liitteet (B6.1-B6.23) kokoavat yhteen sosiaalihuollon palvelutehtäviiin sisältyvät palvelut, kansalliset prosessit ja asiakirjat, käyttötapaukset ja toiminnalliset vaatimukset ja linkittää sen, miten ne liittyvät Toiminnallisuuskartan toiminnallisuusryh- män ”10. Valmis sisältö / toiminnallisuudet” eri toiminnallisuuksiin.

• Toiminnalliset vaatimukset (liite B4 Toiminnalliset vaatimukset) kertovat, mitä toimin- nallisia ominaisuuksia Järjestelmässä tulee olla.

• Mukautettavuusvaatimukset kuvaavat miten Järjestelmän toiminnallisuuksia voidaan mukauttaa (ovat osa toiminnallisia vaatimuksia). Vaatimukset löytyvät liitteestä B4 Toi- minnalliset vaatimukset.

• Käyttötapaukset (liite B7 Käyttötapaukset) kuvaavat, miten Järjestelmää käytetään suo- malaisen toimintaympäristön erityistilanteissa tai tilanteissa, jotka saattavat vaatia oh- jelmistoon uutta ohjelmakoodia/ohjelmalaajennuksia.

• Raportointivaatimukset kuvaavat, miten toiminnan seurannan, raportoinnin ja analytii- kan tietoja saadaan Järjestelmästä ulos. Vaatimukset löytyvät liitteestä B4 Toiminnalli- set vaatimukset.

3.2 Rajauksia

Toiminnallisuuskartassa on kuvattu hankkeen toiminnallinen laajuus ja sen tarkennukset.

Hankkeen ulkopuolelle rajataan organisaatiokohtaiset mm. talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Materiaalihallinnon järjestelmät rajataan hankkeen ulkopuolelle lukuun otta-

matta sairaala-apteekin varastonhallinta, varastolääketilaus- sekä lääkerobottien ja annos- jakelulaitteiden ohjaus -toiminnallisuutta, jonka hankinta toteutetaan mahdollisesti myö- hemmin Asiakkaan erillisellä päätöksellä ja erillisprojektin tuloksena. Toiminnallisuutta ei toteuteta osana alun perin toteutettavaa hankinnan laajuutta.

Siltä osin kuin hankkeen ulkopuolelle rajattuihin järjestelmiin tarvitaan integraatioita Järjes- telmään, ne tuotetaan yhteistyössä Järjestelmätoimittajan kanssa hankkeen koordi- noimana, ellei muista dokumenteista, kuten liitteestä B12, muuta johdu.

3.3 Apotti prosessikartta

Apotin prosessikartta on esitetty alla olevassa kuvassa. Apotin alaisuuteen kuuluvat toimin- nalliset prosessit jakautuvat:

• Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseihin

• Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden prosesseihin

• Sosiaalihuollon palveluprosesseihin

• Terveyden- ja sosiaalihuollon yhteisiin palveluprosesseihin

• Strategisen johtamisen prosesseihin

• Tukiprosesseihin

Kuva 3 Apotti prosessikartta

Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit kuuluvat kokonaisuudes- saan Apotin toiminnalliseen kokonaisuuteen. Ne sisältävät pääosin asiakkaiden/potilaiden eri tyyppisiä neuvonta-, seulonta-, ohjeistus- ja valmennuspalveluita sekä niiden suunnitte- lua ja hallintaa. Palveluita toteutetaan sekä väestö- että yksilötasolla. Toiminnallisuuskar- tassa ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien vaatimukset sisäl- tyvät pääosin asiakkaan/potilaan hallinnon ja asiakas-/potilasportaalin toiminnallisuusryh- mien sekä raportoinnin toiminnallisuusvaatimuksiin. Tavoitteena on virtualisoida mahdolli- simman paljon ennaltaehkäiseviä palveluita.

Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden prosessit kuuluvat kokonaisuudessaan Apotin toi- minnalliseen kokonaisuuteen. Terveydenhuollon prosessikenttä on hyvin laaja ja se jakau- tuu useisiin satoihin eri hoitoketjuprosesseihin. Hoitoketjuprosessit voivat sisältävää eri- tyyppisiä toimintokokonaisuuksia, esimerkiksi vastaanotto-, vuodeosasto- ja leikkaustoimin- taa. Kansainvälisesti tarkasteltuna terveydenhuollon toiminnallisten prosessien sisältö on pitkälti yhteneväistä ja erot ovat pääosin työnjaollisia. Toiminnallisuuskartassa terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden prosessien vaatimukset liittyvät suurimpaan osaan toiminnalli- suusvaatimuksista. Tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia kaikilla tasoilla ja virtaviivaistaa sen avulla prosesseja sekä tukea asiakasta/potilasta omahoidossa.

Sosiaalihuollon palveluprosessit kuuluvat varhaiskasvatusta lukuun ottamatta Apotin toi- minnalliseen kokonaisuuteen. Kansallisella tasolla sosiaalihuollon palveluprosesseja on laa- jasti määritetty ja kuvattu Tikesos- ja Opera- hankkeissa.

Sosiaalihuollon kansalliset toimintaprosessit ja palvelutehtäväkohtaiset prosessikuvaukset sekä tietomääritykset, kuten asiakasasiakirjarakenteet, käsitemallit ja sanastot, ovat lähtö- kohta Apotin laajuuteen kuuluvien toiminnallisuuskartassa kuvattujen sosiaalihuollon palve- lutehtävien toiminnallisten kokonaisuuksien muodostamisessa Järjestelmään. Toiminnalli- suuskartassa sosiaalihuollon palveluprosessien vaatimukset liittyvät lähes kaikkien toimin- nallisuusryhmien vaatimuksiin. Tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia kaikilla tasoilla ja virtaviivaistaa sen avulla prosesseja sekä tukea asiakasta/potilasta omahoidossa.

Terveyden- ja sosiaalihuollon yhteiset palveluprosessit kuuluvat kokonaisuudessaan Apo- tin toiminnalliseen kokonaisuuteen (pl. varhaiskasvatus). Näihin kuuluvat sellaiset palvelu- tai hoitoketjut, jotka sisältävät toimintoja sekä terveyden- että sosiaalihuollon organisaa- tioiden alta; esimerkkeinä vanhustenhuolto ja päihdepalvelut.

Strategisen johtamisen prosessit kuuluvat Apotin toiminnalliseen kokonaisuuteen vain joh- don raportoinnin osalta. Toiminnallisuuskartassa strategisen johtamisen prosessien vaati- mukset sisältyvät raportoinnin toiminnallisuusvaatimuksiin. Toisaalta vaatimusmääritte- lyissä on ominaisuuksia, joita johto voi strategiatyössään hyödyntää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tukiprosessit kuuluvat osin Xxxxxx toiminnalliseen kokonai- suuteen toiminnallisuuskartassa ja toiminnallisuuksien selitteissä kuvatulla tavalla.

Apotti-kokonaisuuden prosessihierarkiaa ja alemman tason prosessikuvauksia ei tässä do- kumentissa kuvata, koska erityisesti terveydenhuollon osalta yksiselitteinen hierarkian mää- rittäminen ja koko toiminnan jako prosessikokonaisuuksiin vaatisi hoitoketjukohtaisten (diagnoosi tai diagnoosiryhmä) tai vähintäänkin erikoisalakohtaisten toimintaprosessien tar- kastelua ja tätä kautta erittäin laajan dokumentoinnin. Lisäksi prosessit vaihtelevat toimipis- tekohtaisesti esim. henkilökuntarakenteesta ja käytettävissä olevista tiloista riippuen.

Sosiaalihuollon osalta lähtökohtana tulevalle sisällön tuotannolle ovat kansallisella tasolla määritetyt sosiaalihuollon palvelutehtävät.

On myös huomattava, että tämänhetkiset toiminnan prosessit riippuvat vahvasti nykyisestä organisaatiorakenteesta, hoitokäytännöistä ja käytössä olevista tietojärjestelmistä. Tulevai- suudessa niin Apottiin kuuluvat organisaatiot ja toimijat kuin toiminnan sisältö tulevat jat- kuvasti muuttumaan, jolloin nykyisten toiminnallisten prosessien kuvaus ei antaisi todellista kuvaa toiminnan tavoitetilasta ja Järjestelmään kohdistuvista vaatimuksista.

Prosessinäkökulmasta Apotin järjestelmävaatimusten kannalta oleellista on ärjestelmän ky- vykkyys vastata toiminnallisten prosessien rakenteen ja sisällön määrityksiin ja muutoksiin. Perusperiaatteina Järjestelmän tulee mahdollistaa tehokas prosessinohjaus ja tiedon siirty- minen hyvää tietosuojaa hyödyntäen.

3.4 Toiminnallisuuskartta

Apotti-hankkeen toiminnallisuuskartta (liite B2 Toiminnallisuuskartta) sisältää Järjestelmältä vaadittavat tietojärjestelmätoiminnallisuudet sekä Toiminnallisuuskartan toiminnallisuuk- siin liittyvät selitteet ja varsinaiset toiminnalliset vaatimukset.

Toiminnallisuudet on ryhmitelty yhteentoista eri toiminnallisuusryhmään tarkastelun ja kä- sittelyn helpottamiseksi. Liitteen B4 Toiminnalliset vaatimukset on luokiteltu toiminnalli- suuskartan mukaisesti, joten taulukkoa eri tavoilla järjestämällä voi tarkastella toiminnalli- suuksia erilaisina kokonaisuuksina.

Keskeistä toiminnallisuuskartassa on, että kuhunkin siinä olevaan toiminnallisuuteen, oli sitten kyseessä varsinainen ydintietojärjestelmätoiminnallisuus (esim. älykäs lomake) tai niistä muodostuva ”korkeamman asteinen” toiminnallisuus (esim. älykäs lomake => todis- tus/lausunto), liittyy varsinaisia toiminnallisia vaatimuksia.

Koska toiminnallisuusryhmien määrä on pyritty pitämään pienenä, on toiminnallisuuksien jaottelu toiminnallisuuskartassa väistämättä joissakin tapauksissa keinotekoista ja jopa päällekkäistä, ja vastaavasti varsinaiset vaatimusrivit saattavat olla paikoin epäloogisesti luokiteltuja. Merkityksellisiä ovat vain vaatimusmäärittelyrivit, riippumatta siitä, miten ne on luokiteltu.

Jotkut toiminnallisuudet löytyvät useammasta kuin yhdestä ryhmästä. Tällöin niillä tarkoite- taan saman toiminnallisuuskokonaisuuden eri näkökulmia/osia. Esimerkiksi toiminnallisuus- kokonaisuus Raportointi tarkoittaa:

• Ryhmässä 03 (03. Mukautettavat ydintoiminnallisuudet – 03.02 Raportointi) perus- järjestelmän raportointikyvykkyyteen liittyviä mukautettavuuden vaatimuksia.

• Ryhmässä 09 (09. Tukitoiminnallisuudet – 10.39 Raportointi ja laatumittarit) tarkoi- tetaan minkätyyppisiä raportteja Järjestelmästä pitää saada ja sisältää myös Busi- ness Intelligence-tyyppisen sovelluksen käytön.

• Ryhmässä 11 (11. Terveyden/sosiaalihuollon järjestelmätoiminnot – 11.01 Raportti- generaattori) tarkoittaa raportoinnin mahdollistavaa tekniikkaa sekä kuvaa 11.18 Tietovaraston.

Toiminnallisuuskartassa esitetään sekä terveydenhuollon (vihreä), että sosiaalihuollon (sini- nen) toiminnallisuudet. Niissä toiminnallisuuksissa, joissa katsotaan vaatimusten ja tarpei- den olevan riittävän samankaltaisia on ko. toiminnallisuuslaatikko kaksivärinen (vihreä-sini- nen) kuvaten yhteistä toiminnallisuutta.

Ratkaisun kokonaisuudesta riippuen nämä voivat olla Järjestelmän eri ohjelmistojen toimin- nallisuuksia. Keskeistä on saumaton tiedonkulku Järjestelmän sisällä ja ”yksi potilas/asiakas

– yksi tieto” periaatetta.

Toiminnallisuuskartan toisella sivulla kuvataan tarkemmin pääkarttasivulla sinisellä olevien toiminnallisuuslaatikoiden toiminnallista sisältöä. ”10.21 Muu lääketieteen sisältö” tarkoit- taa kaikkea sellaista valmista sisältöä, mutta ei rajoittuen näihin, joka tarjottavassa tuot- teessa on tavanomaisesti mukana ko. erikoisalaa/toimintoa varten, sekä Järjestelmän yleistä käyttöä ko. erikoisalalla/toiminnossa (esim. kertomuksen kirjaamista, ajanvarausten teko, kasvukäyrien käsittelyä, tutkimuslähetteiden tekoa jne.). Luetellut toiminnot kattavat kaikki virallisen luokituksen mukaiset erikoisalat, joiden palveluita hankintarengas tarjoaa, poislukien ne, jotka on mainittu toisaalla tai eivät kuulu laajuuteen. Lisäksi tässä kohden on lueteltu keskeiset neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto.

Sairaala-apteekin varastonhallinta ja lääkerobottien ohjaus -toiminnallisuus toteutetaan mahdollisesti myöhemmin Asiakkaan erillisellä päätöksellä ja erillisprojektin tuloksena. Toi- minnallisuutta ei toteuteta osana alun perin toteutettavaa hankinnan laajuutta. Mahdolli- suus toiminnallisuuden myöhempään toteuttamiseen kuuluu kuitenkin hankinnan kohtee- seen ja Xxxxxxx voi päättää sen toteuttamisesta myöhemmin erillisprojektina. Xxxxxxx voi myös myöhemmin päättää, ettei toiminnallisuutta toteuteta osana hanketta.

Toiminnallisuuskartassa vaaleanpunaisella värillä merkityt toiminnallisuudet eivät sisälly itsenäisinä kokonaisuuksina hankinnan laajuuteen, vaan ovat potentiaalisia toteutettavia toiminnallisia integraatiota. Integraatiodokumentaatio määrittää tarkemmin, mitkä integ- raatiot kuuluvat hankinnan laajuuteen. Näihin mahdollisesti liittyvät vaatimukset kuvaavat integraatioihin liittyviä toiminnallisia tarpeita.

Toiminnallisuuskartan sisältöä voidaan tarvittaessa muuttaa muutoshallintaprosessin kautta.

3.5 Terveydenhuollon palvelumatriisi

Terveydenhuollon palvelumatriisi (liite B5 Terveydenhuollon palvelumatriisi) kuvaa ryhmän 10 toimintojen suhdetta niiden ”rakennuspalikoihin”. Palvelumatriisin x-akselilla ovat toi- minnallisuuskartan toiminnallisuusryhmän ”10. Valmis sisältö / toiminnallisuudet” tervey- denhuollon sekä terveyden- ja sosiaalihuollon yhteiset toiminnot. Palvelumatriisin y-akselin toiminnallisuudet ovat toiminnallisuuskartan toiminnallisuusryhmistä 1-9 ja 11.

Huomattavaa on, että y-akselilla olevien toiminnallisuuksien katsotaan olevan lähtökohtai- sesti kaikille yhteisiä (esimerkiksi on vain yksi ja sama suunnitelma riippumatta palvelusta).

3.6 Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset

Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset (liite B6 Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja ku- vaukset) kokoavat yhteen toiminnallisuuskartan ryhmä 10:n sosiaalihuollon palvelutehtä- viin ja toimintaympäristöihin sisältyvät toiminnallisuudet, palvelut, kansalliset prosessiku- vaukset ja asiakirjat, käyttötapaukset sekä toiminnalliset vaatimukset.

Sosiaalihuollon kansalliset toimintaprosessit ja palvelutehtäväkohtaiset prosessikuvaukset sekä tietomääritykset, kuten asiakasasiakirjarakenteet, käsitemallit ja sanastot, ovat lähtö- kohta Apotin laajuuteen kuuluvien toiminnallisuuskartassa kuvattujen sosiaalihuollon palve- lutehtävien ja toimintaympäristöjen toiminnallisten kokonaisuuksien muodostamisessa Jär- jestelmään. Toiminnallisuuskartassa sosiaalihuollon palveluprosessien vaatimukset liittyvät lähes kaikkien toiminnallisuusryhmien vaatimuksiin.

3.7 Toiminnalliset vaatimukset

Varsinaiset toiminnalliset vaatimukset on kuvattu dokumentissa B4 Toiminnalliset vaati- mukset. Toiminnalliset vaatimukset -taulukko on luokiteltu toiminnallisuuskartan mukai- sesti. Taulukkoa eri tavoilla järjestämällä voi tarkastella toiminnallisuuksia erilaisina koko- naisuuksina.

Toiminnalliset vaatimusrivit kytkeytyvät aina johonkin toiminnallisuuskartan toiminnallisuu- teen ja toiminnallisuusryhmään. Vaatimuksissa on luokittelusta johtuen osittaisia päällek- käisyyksiä ja mahdollisesti myös joitakin epäjohdonmukaisuuksia. Toteutusvaiheessa löy- dettävät merkittävät epäjohdonmukaisuudet käsitellään hankkeen hallintamallin (liite D1 Hallintamalli) mukaisesti.

Järjestelmän tulee täyttää Toimitussopimuksen ja Palvelusopimuksen mukaisesti voimassa olevaan tai juuri voimaan tulevaan lainsäädäntöön sekä lainsäädännön muutoksiin pohjau- tuvat kansalliset määritykset ja vaatimukset, sekä auditoinnit. Tällaisia ovat esimerkiksi e- resepti, hoitoilmoitukset, kansalliset tilastoinnit, KanTa-määritykset, kansalliset luokitukset,

kansallinen lääkemääräys, kansallinen tunnistautuminen, kansallinen hoitosuunnitelma ja kansalliset auditointivaatimukset (ks. tarkemmin luku 8 Säädökset ja Kansalliset määrityk- set).

3.8 Käyttötapausten kuvaukset

Alla on lueteltu käyttötapaukset, jotka tulevan Järjestelmän täytyy toteuttaa. Tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteestä B7 Käyttötapaukset.

1. KT024 Tilapäisen henkilötunnuksen muodostaminen

2. KT029 Vastasyntyneen henkilötunnuksen muodostaminen

3. KT005 Henkilötunnusten ja asiakas/potilastietojen yhdistäminen

4. KT003 Automaattinen virtuaalinen seulonta

5. KT001 Ajanvaraus

6. KT006 Hoito/palvelujakso tai -käynti

7. KT023 Suunnitelma

8. KT018 Lähete/palaute geneerinen malli

9. KT010 Kirjallinen konsultaatio

10. KT002 Apuvälinepalvelu

11. KT028 Vaikuttavuuden arviointi

12. KT004 Hallinnollinen päätös- ja muutoksenhakuprosessi

13. KT022 Perheen/kotitalouden kokoonpanon tarkistaminen ja päivittäminen

14. KT016 Lastensuojeluasian vireilletulo ja lastensuojelutarpeen selvittäminen

15. KT007 Huostaanottopäätös ja sijoitus

16. KT009 Kiireellinen sijoitus

17. KT025 Toimeentulotuen päätös

18. KT034 Talous- ja velkaneuvonta

19. KT011 Laskutus, asiakas asioi omassa kunnassa, käynti- ja toimenpideperusteinen lasku

20. KT012 Laskutus, asiakas asioi omassa kunnassa, lyhytaikainen

21. KT013 Laskutus, asiakas asioi omassa kunnassa, pitkäaikainen

22. KT014 Laskutus, asiakas asioi muualla kuin omassa kunnassa, käynti- ja toimenpideperusteinen

lasku

23. KT015 Laskutus, hyvitys- ja lisälasku

24. KT027 Toimeentulotuen takaisinperintä §23 mukaan

25. KT017 Lastensuojelun perintä

26. KT019 Maksatus, maksu asiakkaalle tai asiakkaan puolesta

27. KT020 Maksatus, maksusitoumukseen perustuva maksu

28. KT008 Itsenäistymisvarat

29. KT030 Välitystili

30. KT033 Käteismaksatus

31. KT035 Henkilökohtainen avustaja

32. KT021 Maksujen tarkistukset ja hyväksyminen

3.9 Pakolliset vaatimukset

Osa toiminnallisista vaatimuksista on määritelty pakollisiksi vaatimuksiksi. Nämä ovat luon- teeltaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta välttämättömiksi kat- sottuja vaatimuksia.

3.10 Toiminnallisuuskokonaisuuden muodostuminen

Apotti-hankkeen toiminnallinen kokonaisuus muodostuu useasta toisiaan täydentävästä ja tarkentavasta pääsopimuksen liitteestä. Alla olevaan luetteloon on poimittu pääsopimuksen soveltamisjärjestysluettelosta toiminnallisiin vaatimuksiin suoraan liittyvät dokumentit:

Liite	Dokumentti
	…
B1	Vaatimusmäärittelyn päädokumentti
B3	Toiminnallisuuskartta
	…
B6	SosiaalihuollonPalvelumatriisiJakuvaukset + liitteet B6.1-B6.23
B7	Käyttötapaukset
B5	TerveydenhuollonPalvelumatriisi
	…
B17	Kansalliset määritykset
	…
TS4	Tuotevertailujen dokumentit
B4	Toiminnalliset vaatimukset

Edellä mainittua soveltamisjärjestystä sovelletaan esimerkiksi siten, että

• Järjestelmän tulee sisältää toiminnallisuuskartassa (liite B3) mainitut toiminnallisuudet riippumatta siitä, mitä toiminnallisia vaatimuksia (liite B4) niihin on liitetty

• Järjestelmän tulee täyttää Toimitussopimuksen kohdan 6.2 toisessa kappaleessa edelly- tetyt vaatimukset riippumatta siitä, mitä toiminnallisia vaatimuksia (liite B4) niihin on liitetty.

Vastaavasti kaikkien muidenkin liitettä B4 ylempänä soveltamisjärjestyksessä olevien liittei- den mukaisten vaatimusten tulee täyttyä riippumatta siitä, mitä toiminnallisia vaatimuksia (liite B4) niihin on liitetty.

4 Raportointi

4.1 Apotin raportointiratkaisu

Apotin raportointiratkaisu koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

• Järjestelmä: operatiivinen järjestelmäkokonaisuus, joka sisältää valmisohjelmistoraport- teja

• S-CDW (social-clinical datawarehouse): operatiivinen/reaaliaikainen raportointikantatoi- minto

• Apotti DW: Apotin sisältämä tietovarasto, joka tullaan integroimaan hankintarenkaan tie- tovarastojen Kunta-DW:n kanssa.

Kuva 4 Raportoinnin ja hallinnon liittymät

Asiakkaan ja Tilaajien tulee toteutuksen ja käyttöönoton aikana saada kyvykkyys itsenäiselle erityyppisten raporttien tekemisen osaamiselle. Järjestelmätoimittaja kouluttaa Asiakkaan ja Tilaajan projektiryhmän, pääkäyttäjät ja raportointiasiantuntijat kunkin roolille tarvittavalla tavalla eri osa-alueiden tietomalleihin ja raportoinnin valmisohjelmistojen ja tietovarastojen työvälineisiin, jotta Asiakkaalle ja Tilaajalle kehittyy itsenäinen osaaminen tehdä ja hallin- noida raportteja. Toteutuksen aikana Asiakas ja Tilaaja osallistuu Järjestelmätoimittajan rin- nalla raporttien toteuttamiseen, siten että osaaminen siirtyy Asiakkaalle ja Tilaajalle.

4.2 Yleistä raportointivaatimuksista

Raportointivaatimukset määrittelevät Järjestelmälle asetettavat vaatimukset siitä, miten sen avulla voidaan seurata ja raportoida toiminnan sujuvuutta, laatua, vaikuttavuutta ja tu- loksellisuutta sekä toteumaa asiakas/potilastasosta organisaatioiden johtoon ja ulkopuoli- sille toimijoille. Lisäksi raportointivaatimuksilla määritetään Järjestelmän kykyä tukea toi- minnan suunnittelua ja ennustamista. Raportointiominaisuuksiin liittyy myös Järjestelmän kyky tukea korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen tekoa.

Raportoinnin käyttämä tietoaines kertyy suurimmalta osin normaalin toiminnan tuloksena syntyvistä asiakkaiden ja potilaiden vastaanottamiin palveluihin liittyvistä merkinnöistä.

Mahdollisimman vähäisessä määrin tarvitaan pelkästään raportoinnin vuoksi tehtäviä mer- kintöjä. Raportointiin liittyvää tietoainesta on sekä kyettävä siirtämään Järjestelmästä ulos että tuomaan Järjestelmään sisään raportoinnissa ja analyyseissä käytettäväksi materiaa- liksi. Raportointi ja tieteen tuki edellyttävät myös perinteisistä toiminnallisista rooleista poikkeavia käyttövaltuuksien myöntämismahdollisuuksia (esim. tutkijan pääsy anonymisoi- tuun tietoainekseen).

Raportteja tulee pystyä tuottamaan ja jakelemaan sekä organisaatioiden sisällä että ulko- puolisille tahoille.

Alla oleva kuva Raportoinnin ulottuvuudet antaa yleiskuvaa Apotin raportoinnin näkökul- mista. Kuva ei sisällä kaikkia raportoinnin ulottuvuuksia.

Kuva 5 Raportoinnin ulottuvuudet

4.2.1 Raporttityypit

Tässä on kuvattu raporttityypit ja vaatimukset niiden muokkaamisesta. Alla mainitut rapor- tit voivat pohjautua Järjestelmätoimittajan valmisohjelmistojen tai tietovarastojen tuotta- miin valmisraportteihin, joita tullaan muokkaamaan asiakaskohtaisiksi tai ovat uusia raport- teja.

Vakioraportit

Vakioraportit ovat Asiakkaan ja Tilaajien sosiaali- ja terveydenhuollon raportteja, jotka yh- distelevät esimerkiksi työntekijä-, palvelu-, toimipiste-, väestö- ja asiakastietoja ja sisältävät mm. näiden toteutuma- ja käyntitietoja. Osa raporteista on lakisääteisiä tai niitä kerätään kansallisiin tilastoihin ja raportteihin. Erilaisia vakioraportteja on nykyisin esimerkiksi Helsin- gin kaupungin sosiaali- ja terveystoimella yli 1400.

Toteutukseen tulee sisältyä vähintään 300 Asiakas- tai Tilaajakohtaista kohtaista muokattua tai uutta vakioraporttia. Yksi raportti esittää tietyn eri muuttujista laaditun informaation.

Esimerkiksi eri vuosilta laaditut samojen muuttujien raportteja ei lasketa erillisiksi rapor- teiksi. Raporttien toteutus ja tietomallin koulutus tulee toteuttaa niin, että tämän jälkeen muiden lisävakioraporttien laadinta onnistuu Asiakkaan ja Tilaajan yhteensä 30 henkilöltä.

Ad-hoc raportointi (dynaaminen raportointi)

Ad-hoc raportoinnilla tarkoitetaan raportointia, joka tulee olla saatavilla milloin tahansa. Ad-hoc raportteja laaditaan valitsemalla tietyt tietokentät ennalta määritetystä datamas- sasta. Esimerkiksi halutaan hakea ne asiakkaat, jotka käyttävät 10 % palveluista/10 % kus- tannuksista vuonna 2014 tai halutaan hakea ne asiakkaat ja potilaat, jotka käyttävät run- saasti eri palveluja tai monia eri palveluja samaan aikaan. Ad-hoc raportoinnille tyypillistä on porautuminen tietokentissä. Asiakkaan ja Xxxxxxxx työntekijöiden täytyy pystyä tuotta- maan omatoimisesti Ad-hoc raportteja.

Toteutukseen tulee sisältyä vähintään 50 Asiakas- tai Tilaajakohtaista muokattua tai uutta ad-hoc-raporttia. Raporttien toteutus ja tietomallin koulutus tulee toteuttaa niin, että tä- män jälkeen muiden lisäad-hoc-raporttien laadinta onnistuu Asiakkaan ja Xxxxxxxx yhteensä 30 henkilöltä.

Dashboard

Dashboardeilla tarkoitetaan jatkuvasti päivittyvää, yhdisteltyä tietoa sisältää raporttinäky- mää, joka sisältää useampia mittareita ja joka on käyttäjän jatkuvasti saatavilla. Dashboar- dit määritellään eri käyttäjäryhmille. Esimerkiksi johdon dashboardissa on nähtävissä eri informaatio kuin päivystyksen dashboardissa. Tyypillinen mittari on esimerkiksi potilastur- vallisuusmittareiden koonti, vuodepaikkojen täyttöaste tai jonotusaika eri toimintayksi- köissä tai näiden yhdistelmä.

Toteutukseen tulee sisältyä vähintään 10 dashboardin sekä vähintään 50 dashboardien si- sältämän mittarin muokkaus Asiakas- tai Tilaajakohtaiseksi tai uusien toteutus. Dashboar- dien ja mittarien toteutus ja tietomallin koulutus toteutetaan niin, että tämän jälkeen mui- den lisädahsboardien ja mittareiden laadinta onnistuu Asiakkaan ja Tilaajan yhteensä 30 henkilöltä.

Ennusteet

Ennusteet ovat raportteja, jotka voivat olla hyvin monimutkaisia. Ennusteissa yhdistellään useita eri tietoja. Erityisesti johto tarvitsee pitkäaikaisennusteita. Lisäksi ennusteita hyödyn- netään tutkimustyössä. Ennusteita ovat esimerkiksi:

• Talous- ja kustannusennusteet

• Sairastavuusennusteet

• Volyymitietojen perusteilla johdettuja ennusteita

• Palveluntarpeen ennusteet

• Älykästä aikasarjaraportointia (esim. jos siirrytään sähköiseen palveluun, miten se on vaikuttanut ja miten se tulee vaikuttamaan)

Ennusteissa tulee voida hyödyntää ulkopuolista tietoa, esim. THL:lta saatavaa tietoa.

Toteutukseen tulee sisältyä vähintään 10 ennusteen muokkaus Asiakas- tai Tilaajakoh- taiseksi tai uusien toteutus. Ennusteiden toteutus ja tietomalli koulutus toteutetaan niin, että tämän jälkeen muiden lisäennusteiden laadinta onnistuu Asiakkaan ja Xxxxxxxx yh- teensä 10 henkilöltä.

Ennustus-kokonaisuuteen kuuluu myös ”Käyttötapaus KT 028 Vaikuttavuuden arviointi” ko- konaisuuden toteutus. Se kuvaa Järjestelmän tuella seurattavien asiakkaalle/potilaalle hoi- don/palvelun alussa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toteutumisen seurannassa käy- tetään tavoitteen itsearviointia ja ammattilaisarviointia sekä kliinisiä ja sosiaalityön mitta- reita. Vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu asiakkaan/potilaan oma käsitys ja tavoite- asetanta ammattilaisen arvion rinnalla korostaen Apotti-hankkeen asiakaslähtöisyyden ta- voitetta. Vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisessa hyödynnetään merkittävällä tavalla asiakas- ja potilasportaalin ominaisuuksia.

4.3 Raportointivaatimukset

Raportointivaatimukset on esitetty vaatimusmäärittelyriveinä toiminnallisissa vaatimuk- sissa.

• Ryhmässä 03. Mukautettavat ydintoiminnallisuudet – 03.02 Raportointi

• Ryhmässä 09. Tukitoiminnallisuudet – 10.39 Raportointi ja laatumittarit

• Ryhmässä 11. Terveyden/sosiaalihuollon järjestelmätoiminnot

o 11.01 Raporttigeneraattori

o 11.18 Tietovarasto

5 Ei–toiminnalliset vaatimukset

Ei-toiminnalliset vaatimukset määrittelevät rajoitukset ja reunaehdot toiminnallisille vaati- muksille. Ei-toiminnalliset vaatimukset eivät liity suoraan palveluihin vaan kertovat, mitä ehtoja Järjestelmän on täytettävä, jotta toiminnalliset vaatimukset voidaan toteuttaa. Ei- toiminnalliset vaatimukset ovat luonteeltaan mm. laadullisia, sanastoihin ja käytettäviin teknologioihin ja standardeihin liittyviä.

Ei-toiminnalliset vaatimukset on koottu liitteeseen B8 Ei-toiminnalliset Vaatimukset ja ne on luokiteltu 15 vaatimuskategoriaan. Niihin liittyvät tarkentavat vaatimukset löytyvät li- säksi mm. ao. taulukossa mainituista dokumenteista:

Taulukko 2 Ei-toiminnallisten vaatimusten kategoriat

Vaatimuskategoria	Dokumentti
Xxxxxxx toiminnallisuus	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Käyttämiseen liittyvä vaatimus	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Käytettävyys	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Käyttämisen tehokkuus	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset PS2.1 Palvelukuvaus
Lainsäädäntö /toiminnan säännöt	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset

Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset
Käyttäjädokumentaatio	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Tietoturva	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset Liite B9 Tietoturvallisuus
Tietosuoja	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset Liite B10 Tietosuoja
Skaalautuvuus	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset PS2.1 Palvelukuvaus
Ylläpidettävyys	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset PS2.1 Palvelukuvaus
Ylläpidon dokumentaatio	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Alustavaatimukset	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Arkkitehtuuri	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
Integraatiot	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset Liite TS2.3 Integraatiovaatimukset Liite B12 Integraatiot palveluihin ja tietojärjestel- miin Liite B13 Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP) Liite B14 Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP) vaatimukset Liite B15 Integraatiot lääkintälaitteisiin
Yhteensopivuus	Liite B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset

Hyvä käytettävyys on Järjestelmän n. 40 000 Loppukäyttäjän ja n. 500 000-1 000 000 Kansa- laiskäyttäjän kannalta välttämätön ominaisuus ja merkittävin tuottavuutta parantava tekijä. Toisaalta huono käytettävyys tekee ohjelmistosta käyttötarkoitukseensa sopimattoman.

Liitteen B8 käytettävyysvaatimuksia ei sovelleta Valmisohjelmistoihin ja niiden kehitykseen (huomioiden kuitenkin mitä Toimitussopimuksessa ja Palvelusopimuksessa on mainittu vas- taavuudesta hankintamenettelyn aikana tehtyjen tuotevertailujen tasoon). Käytettävyysvaa- timuksia sovelletaan Tuotoksiin ja muihin Järjestelmän toteutuksen ja Erillisprojektien aikana tehtävän kehityksen lopputuloksiin, ellei niitä samalla toteuteta osaksi tuotteen toiminnalli- suutta, joka jaellaan useille tuotetta käyttäville asiakkaille.

Liite B9 Tietoturvallisuus kuvaa hankittavaan Järjestelmään, tietoverkkojen rakenteeseen, tietoliikenteeseen, käyttöympäristöön ja käyttöympäristön hallinnointiin liittyviä vaatimuksia yleisellä tasolla. Sen tarkoitus on selkeyttää liitteessä B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset määri- teltyjä tietoturvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Liite B10 Tietosuoja kuvaa tietosuojaan liittyvät säännökset, asetukset ja periaatteet. Doku- mentti pitää sisällään tietosuojavaatimuksia liittyen rekisterihallintoon, asiakas- ja potilastie- tojen tietosuojaan sekä tietojen luovutuksiin ja suostumuksiin.

Järjestelmän tulee mahdollistaa kolmansien osapuolien toteuttamien ohjelmistojen joustava liittäminen. Tämän vuoksi Järjestelmän tulee sisältää tarvittavat rajapintatoiminnallisuudet, joista käytetään nimitystä ”Apotti Avoin Palvelurajapinta”, AAP. Tähän liittyvät vaatimukset on kuvattu liitteissä B13 Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP) ja B14 Apotti Avoin Palveluraja (AAP) vaatimukset.

6 Järjestelmän arkkitehtuuri

Järjestelmän arkkitehtuurivaatimuksien tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveyden- huollon toimintojen, prosessien, resurssien ja asiakkaan palvelujen sekä näiden välineiden yhteentoimivuutta kokonaisuutena (liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset). Varsinaiset arkki- tehtuurivaatimukset on kuvattu liitteessä B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset.

Arkkitehtuurin keskeisimmät rakenneosat jäsennetään ja määritetään ottamatta tarkasti kantaa toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin.

Tarkempi Järjestelmän arkkitehtuuri kuvataan toteutuksen aikana hyödyntäen ns. kokonais- arkkitehtuurimenetelmää, joka ohjaa Asiakas- ja potilastietojen hallinnan ja sen välineiden kehittämistä. Kohdearkkitehtuurimenetelmä ohjaa erityisesti Järjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, mutta se sisältää myös kuvauksen rajaustensa puitteissa sosiaali- ja tervey- denhuollon palvelukokonaisuuden toimintaympäristökuvauksen ja sosiaali- ja terveyden- huollon tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden kytkeytymisen kansalliseen ja alueelliseen ympäristöön. Lisäksi menetelmä määrittää puitteet, joiden sisällä asiakas- ja potilastietojen hallinnan toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät sekä tiedonvaihdon ja tietojen hyödyntämisen ratkaisut tulee toteuttaa.

Kokonaisarkkitehtuurin tuottaminen perustuu Tietohallintolain (10.6.2011/634) 9§:n 1 mo- menttiin: Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäes- sään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät.

7 Integraatiot

Integraatiovaatimuksissa (liite TS2.3 Integraatiovaatimukset) kuvataan Järjestelmäkokonai- suuteen liittyvien Tilaajakohtaisten erillis- ja liitännäisjärjestelmien, sekä lakisääteisten ja käytössä olevien kansallisten ja alueellisten palveluiden ja tietovarantojen integraatiot.

Nämä perustuvat nykyisiin ja tiedossa oleviin tulevaisuuden integraatioratkaisuihin ja vaati- muksiin.

Integraatiovaatimuksissa ei kuvata erikseen Apotin sisäisiä integraatiotarpeita, koska ne si- sältyvät Järjestelmäkokonaisuuden sisäiseen arkkitehtuuriin ja toteutukseen.

Vaatimusmäärittelyyn sisältyy integraatiolistaus (liite B12 Integraatiot palveluihin ja tieto- järjestelmiin) sekä lääkintälaiteintegraatiot (liite B15 Integraatiot lääkintälaitteisiin). Integ- raatiolistaus sisältää tarkempia kuvauksia integraatioista ja palveluista ja perustuu Tilaajilta saatuihin tietoihin. Integraatioiden osalta on huomioitava, että se sisältää integraatioita, joiden tekninen toteutustapa on vielä avoin.

Liite B15 Integraatiot lääkintälaitteisiin kuvaa lääkintälaitteiden liityntöjä ja laitekantaa sekä niihin liittyvää vastuunjakoa Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan välillä.

B12 Integraatiot palveluihin ja tietojärjestelmiin mainitut liitteet, koskien määrittely ja raja- pintakuvauksia, perustuvat suurelta osin nykyisiin integraatioihin ja tästä syystä niissä on käytetty nykyisiä järjestelmänimiä. Tämä pitää ottaa huomioon kyseisiä dokumentteja lu- kiessa.

Integraatioiden toteutus pitää suunnitella tarkemmalla teknisellä tasolla integraatiokohtai- sesti osana Toteutusprojektia tehtävää integraatiosuunnitelmaa ja teknistä määrittelyä. Mi- käli Toteutusprojektin aikana tulee esille tarve uusille integraatioille tai vaatimuksissa esi- tettyihin integraatioihin tulee muutostarpeita, niin tällaiset lisäykset käsitellään muutoshal- linnan prosessin mukaisesti.

8 Säädökset ja Kansalliset määritykset

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kansaneläkelai- tos (KELA) ovat keskeisiä terveyden- ja sosiaalihuollon ohjelmistojen, toimintojen ja toimin- nallisuuksien kansallisten määritysten laatimistahoja. Kansalliset määritykset pohjautuvat säädöksiin, jotka määrittelevät sähköisten asiakirjojen käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuol- lossa ja Kansallisten palveluiden toimintaa ja toteutusta (Kanta, eResepti, Tiedonhallintapal- velu, Kansa).

Järjestelmän tulee täyttää säädöspohjaiset liitteen B17 mukaiset spesifit määritykset siten, että se kykenee liittymään ja toimimaan saumattomasti yhteen mainittujen Kansallisten pal- veluiden kanssa. Sen tulee myös läpäistä näiden palveluiden käyttöön Järjestelmältä vaaditut auditoinnit ja toteuttaa mitä asiakas- ja potilastietojen sähköisestä käsittelystä on säädetty.

Liitteeseen ”B17 Kansalliset määritykset”on koottu mahdollisimman kattava esitys tällä het- kellä voimassa olevista ja luonnosvaiheessa olevista keskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevista säädöksistä, määritys, ohje- ja määrittelydoku- menteista sekä koodistoista ja luokituksista.

8.1 Koodistot ja luokitukset

Koodistot ja luokitukset ovat keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietorakenteita. Tervey- den ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettä- vien tietorakenteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien tar- vitsemat yhtenäiset tietorakenteet sekä tilasto- ja rekisteritiedonkeruun keskeiset koodistot julkaistaan THL:n ylläpitämällä koodistopalvelimella.

Koodistopalvelimella olevien koodistojen sisältövastuu kuuluu lakisääteisenä toimintana THL:lle (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159). Koodistopalvelu on osa kansallista sähköisten potilastietojen järjestelmää (Kanta). Koodistopalvelussa ylläpidetään valtakunnallisesti yhtenäiset sähköisten potilasker- tomusten tietorakanteet ja koodistot. Koodistopalvelussa kehitetään myös sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamistoimintaa.

Seuraavia koodistoja käytetään käyttötarkoituksen mukaan:

• Rakenteisen potilas- ja terveyskertomuksen luokitukset, lomakkeet ja muut koodis- tot

• Sosiaalihuollon rakenteisissa asiakasasiakirjoissa käytettävät luokitukset ja muut koo- distot

• Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisille asiakasasiakirjoille ja potilaskertomuksille yhteiset koodistot

• Kansallisen Terveysarkisto (Kanta) -järjestelmän koodistot

• Tekniset koodistot

• Organisaatiokoodistot

• Sanastot, terminologiat ja ontologiat

• Tilasto- ja rekisteritoiminnassa käytettävät luokitukset

• Lomakerakenteet ja tietosisällöt

Potilas- ja terveyskertomuksen koodistoilla, luokituksilla ja lomakerakenteilla kuvataan poti- laan ominaisuuksia ja tilaa sekä hänelle suunniteltuja tai tehtyjä tutkimus-, hoito-, kuntoutus- ja seurantatoimia. Luokitusten käyttö mahdollistaa potilastietojen käsittelyn mm. muassa tutkimus- ja tilastointitoiminnassa. Luokitellun tiedon avulla voidaan korvata osa kertomus- muotoisesta potilastiedosta:

▪ Esitiedot, ongelmat ja potilaan kliininen tila

▪ Toimenpiteet ja palvelut

▪ Lääkehoito

▪ Hoidon ja palvelun järjestäminen

▪ Potilaskertomuksen rakennekoodit

▪ Muut

Sosiaalihuollon rakenteiset asiakasasiakirjat sisältävät kansallisesti yhtenäisiä luokituksia ja koodistoja.

Kansallisia tietosisältöjä ja käytäntöjä kuvataan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisuissa seikkaperäisesti (kts. Liite B17)

8.2 Koodistot Järjestelmässä

Järjestelmän on pystyttävä hyödyntämään kansallisia sähköisten potilastietojen ja asiakas- tietojen järjestelmiä (Kanta,KanSa eResepti, Tiedonhallintapalvelu) ja toimimaan yhdessä niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa edellisessä luvussa kuvattujen kansallisten koodistojen, luokitusten ja rakenteiden sellaista toteutusta hankittavassa Järjestelmässä, että Järjestelmästä Kantaan ja Kansaan liikkuva tieto noudat- taa kansallisia määrityksiä.

Osa koodistoista on olennainen osa Järjestelmän toimintaa, kuten ICD-10, ATC ja OID, joten niiden on oltava kiinteä osa Järjestelmää. Osa koodistoista ja luokituksista saattaa olla sel- laisia, että niiden tuonti osaksi Järjestelmää ei ole mielekästä Tällöinkin Järjestelmässä oleva tieto on käännettävä/kytkettävä ko. koodiston tai luokitusten mukaiseksi kun tietoa siirre- tään Kantaan ja Kansaan. Vastaavasti Järjestelmän tulee voida näyttää Kanta- ja Kansa- tie- tosisältöjä luettavassa muodossa ja tarvittaessa kyettävä siirtämään Kanta- ja Kansa- tietoja osaksi omaa tietokantaansa. Osa Kanta-määrityksistä perustuu vapaan tekstin ja koodatun sisällön ryhmittelyyn vakio-otsikoiden alle, jolloin Järjestelmän on muodostettava Potilastie- don arkistoa varten mielekäs tallenne kansallisia otsikkorakenteita noudattaen.

Terveyden- ja sosiaalihuollon kansalliset koodistoja ja luokituksia on listattu liitteessä B17 Kansalliset määritykset. Järjestelmän on mahdollistettava myös organisaatioiden omien koodistojen, luokituksien ja katalogien luonti ja ylläpito Apotissa.

Koodistot ja luokitukset voidaan ryhmitellä seuraavasti Järjestelmän näkökulmasta:

1. Potilas- ja asiakaskertomukseen liittyvät koodistot ja luokitukset

2. Kansalliset koodistot ja luokitukset

a) Suomeen muokatut kansainväliset (mm. ICD10, LOINC, ICPC2)

b) Suomeen muokatut pohjoismaiset (mm. toimenpideluokitus, ATC-koodisto)

c) Suomen kansalliset (mm. riskitiedot, sukulaisuus, tupakointistatus, Kuntaliiton labo- ratoriotutkimusluokitus, huoltajuuslaji)

d) ryhmittelevät koodistot (otsikot) (mm. eArkiston otsikot, FinCC)

3. Alueelliset/paikalliset (ainakin Helsingillä ja HUSilla on omat koodistopalvelimet)

a) paikallisesti muokatut kansalliset koodistot (mm. Kuntaliiton laboratoriotutki- musluokituksesta muokattu HUSLABin laboratoriotutkimusten luokitus)

b) tuotteistuksen luokittelu

2. KELAn lääkerekisteri

3. Kanta- ja Kansa-palveluihin tallennettavat kansalliset lomakkeet (esim. lääkärintodis- tukset ja -lausunnot, päätökset)

4. Organisaatiokoodistot

a) kansalliset (SOTE-rekisteritasoiset mm. OID (organisaatiorakenne))

b) paikalliset (mm. resurssit, henkilöt jne)

5. Sanastot (esim. FinMESH)

6. Tilastokoodistot (Hilmo, Avohilmo)

7. Tekniset koodistot

a) Kanta- ja Kansa –järjestelmän koodistot (mm. HL7 –sanomavälitykseen liittyvät koo- distot)

b) muut Tekniset koodistot (mm. minkä takia tietoa on katseltu=käyttötarkoitus, poik- keustilanteet)

9 Vaatimusmäärittelyn dokumentit

Vaatimusmäärittelyn (B1 Järjestelmän vaatimusmäärittely (päädokumentti)) dokumentit on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Taulukko 3 Dokumenttiluettelo

ID	Viitattava dokumentti
B2	Toimintaympäristön volyymitiedot
B3	Toiminnallisuuskartta
B4	Toiminnalliset vaatimukset
B5	Terveydenhuollon palvelumatriisi
B6	Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset
B6.1	LapsenHuoltoJaTapaamisoikeusAsiakirjat
B6.2	OmaishoitoAsiakirjat
B6.3	SosiaalihuollonYhteisetAsiakirjat
B6.4	AdoptioneuvontaAsiakirjat
B6.5	IsyydenSelvittäminenAsiakirjat
B6.6	Kasvatus-JaPerheneuvontaAsiakirjat
B6.7	KehitysvammaistenErityishuoltoAsiakirjat
B6.8	KotoutuminenAsiakirjat
B6.9	KoulunSosiaalityöAsiakirjat
B6.10	LapsenElatusapuAsiakirjat
B6.11	LastensuojelunYhteisetAsiakirjat
B6.12	LastensuojelunAvohuoltoAsiakirjat
B6.13	LastensuojelunJälkihuoltoAsiakirjat
B6.14	LastensuojelunPerhetyöAsiakirjat
B6.15	LastensuojelunSijaishuoltoAsiakirjat
B6.16	PäihdehuoltoAsiakirjat
B6.17	PerheasioidenSovitteluAsiakirjat
B6.18	SosiaalinenLuototusAsiakirjat
B6.19	ToimeentulotuenAsiakirjat
B6.20	Työttömien työllistymisen tukeminen asiakirjat
B6.21	Vammaispalvelut asiakirjat
B6.22	Sosiaalihuollon toiminnalliset prosessit
B6.23	Sosiaalihuoltopainotteisten toiminnallisuuksien kuvaus

ID	Viitattava dokumentti
B7	Käyttötapaukset
B8	Ei-toiminnalliset vaatimukset
B9	Tietoturvallisuus
B10	Tietosuoja
B11	Arkkitehtuurivaatimukset
B12	Integraatiot palveluihin ja tietojärjestelmiin
B12.1- B12.39	Integraatiokuvauksia
B13	Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP)
B14	Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP) vaatimukset
B15	Integraatiot lääkintälaitteisiin
B16	Sanasto
B17	Kansalliset määritykset

K	Järjestelmätoimittajan Ratkaisukuvaus (Järjestelmätoimittajan kuvaus Järjestelmäratkaisusta (mm. käytettävät valmisohjelmistot).

Document Metadata

Table of Contents

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Document Metadata