TALOUSARVIO VUODELLE 2022
SoTe kuntayhtymä
TALOUSARVIO VUODELLE 2022
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 4
2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 4
2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TAVOITTEET 4
2.1.1. VÄESTÖRAKENNE JA PALVELUTARPEET 4
2.2. KUNTAYHTYMÄN STRATEGISET TAVOITTEET 4
2.3. TAVOITTEET VUODEN 2022 TALOUSARVIOSSA 5
2.3.1. LIIKELAITOKSELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5
2.4. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 5
2.5. KUNTAYHTYMÄN TALOUS 6
2.5.1. TULOSSUUNNITELMA 6
2.5.1.1. TOIMINTATUOTOT 6
2.5.1.2. TOIMINTAMENOT, RAHOITUSKULUT JA POISTOT 6
2.5.1.3. TILIKAUDEN TULOS 7
2.5.2. RAHOITUSSUUNNITELMA 7
2.5.2.1. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT 7
2.5.2.2. KASSAVIRTA 7
2.5.3. TALOUSARVION SITOVUUS 7
2.6. KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2022 8
2.6.1. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 2022 8
3 KÄYTTÖTALOUSOSA 8
3.1 Hallinto 8
3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut 10
3.3 Arjen tuki 14
3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 19
3.5 Erikoissairaanhoito 24
3.6 Perusturvaliikelaitos Saarikka 25
4 TULOS- JARAHOITUSLASKELMAT 26
5 INVESTOINTIOSA 27
LIITTEET
KUNTAYHTYMÄJOHTAJAN XXXXXXX
Olemme valmistelleet tätä vuoden 2022 talousarviota taas tuttuun tapaan kovien talouspaineiden alla. Palvelutarpeiden ennakoidaan mm. väestön ikääntymisestä johtuen edelleen kasvavan, mutta jäsenkuntien entisestään heikentynyt taloudellinen tilanne ei mahdollistaisi edes yleisen kustannustason nousun mukaisia kuntien maksuosuuksien korotuksia.
SoTen talouden ja toiminnan suunnittelua ja talousarvion valmistelua on kuntien talousahdingon lisäksi vaikeuttanut erityisesti koronaan liittyvät epävarmuustekijät sekä hyvinvointialueen valmistelussa huomioon otettavat seikat. Koronatilanne on Saarikan alueella ollut suhteellisen rauhallinen ja henkilöstö on myös hienosti selviytynyt testauksista, koronarokotuksista ja tartuntaketjujen jäljittämisestä. Rokotuskattavuus on myös SoTe kuntayhtymän alueella hyvä.
Tähän talousarvioon ei, kovista säästöpaineista huolimatta, sisälly merkittäviä järjestettäviin palveluihin, niiden myöntämisperusteisiin tai palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä muutoksia.
Järjestämme palvelut jatkossakin asiakaslähtöisesti, mutta kuitenkin niin, että niillä vastataan toiveiden sijaan todennettuihin palvelutarpeisiin, palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti. Palveluiden järjestämisessä huomioimme asiakkaiden tarpeiden lisäksi myös palveluiden järjestämisen kustannukset, valitsemalla asiakkaan tarpeisiin vastaavan, järjestämisen kannalta edullisimman palvelumuodon. Tämä voi vaikuttaa mm. kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Palveluiden järjestämisessä pyrimme jatkossakin kiinnittämään erityisesti huomioita niihin asiakasryhmiin ja asiakkaisiin, joilla todetaan olevan suurimmat hoito- ja palveluvajeet ja joiden arvioidaan hyötyvän eniten SoTen järjestämistä palveluista.
Vastaanottoluontoisia palveluja tarjoamme ensi sijaisesti aina virtuaalisesti silloin, kun se asiakkaan ja potilaan tilanteen kannalta on mahdollista sekä hoidon ja palvelun näkökulmasta perusteltua. Samalla pyrimme tiivistämään fyysistä toimipaikkaverkostoa, purkamaan päällekkäisyyksiä ja tarjoamaan alueen asukkaille palveluja kuntarajattomasti tarkoituksenmukaisimmissa toimipaikoissa.
Kotiin vietävien palveluiden saatavuutta pyrimme turvaamaan jatkamalla palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapojen monipuolistamista sekä hyödyntämällä monipuolisesti teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kaukana kuntakeskuksista asuvia kotihoidon palveluja tarvitsevia ikäihmisiä kannustamme entistä määrätietoisemmin hakeutumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin. Samalla esitämme, että kunnat tarjoaisivat potentiaalisille palveluiden ääreen muuttaville houkuttelevia asumismahdollisuuksia. Tähän liittyen Sote kuntayhtymässä on elokuussa 2021 alkanut Ytyä-hanke (Yhteisöllisyyttä, turvaa ja kasvua keskustoihin), jonka tarkoituksena on luoda kuntakohtaisesti ikääntyneiden asumisen strategia.
Asumispalveluiden järjestämisessä pyrimme edelleen lisäämään tuettua ja tavallista palveluasumista ja muita tehostettua asumispalvelua kevyempiä hoivan ratkaisuja silloin, kun se on asiakastilanteiden ja SoTen kustannusten näkökulmasta perusteltua. Erityisryhmien osallisuutta edistäviä palveluja pyrimme turvaamaan kehittämällä monimuotoisia, seinättömiä palveluja sekä yhdistelemällä nykyistä toimintakeskusverkostoa.
SoTe kuntayhtymässä jatkamme edelleen mm. etäteknologian käyttöönottoa ja kehittämistä, jossa olemme maakunnassa edelläkävijöitä. Lisäksi jatkamme edelleen Terveyshyötyarvio-työkalun käyttöönottoa arjen toiminnoissa sekä olemme mukana maakunnallisessa Tulevaisuuden sote- keskus-hankkeessa. Vuoden 2022 aikana sekä keväällä 2023 keskitytään SoTe kuntayhtymän purkamistoimenpiteisiin.
Talousarvion toteuttaminen edellyttää talouden ja toiminnan jatkuvaa reaaliaikaista seurantaa ja valmiutta nopeaan reagointiin sekä tarvittaviin toiminnallisiin muutoksiin ja sopeuttamistoimiin.
Kesäkuussa eduskunta hyväksyi viimein lait sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä ja hyvinvointialueista. Lait tulivat voimaan 1.7.2021 lukien ja näin sote-uudistuksen valmistelu pääsi kesälomista huolimatta taas vauhtiin. Keski-Suomessa väliaikainen valmistelutoimielin asetettiin 1.7.2021 ja siinä on jäseniä maakunnan eri organisaatioista. SoTe kuntayhtymän alueelta jäsenenä toimii Xxxxxx Xxxxxxxx, joka vastaa myös HR-valmistelusta. Aikaa on vähän ja työtä paljon uuden hyvinvointialueen valmistelussa.
Xxxxxx Xxxxxxxx, kuntayhtymänjohtaja
1 JOHDANTO
SoTe kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluiden järjestäminen on perustunut kuntayhtymän yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa laatimaan seuraavan talousarviovuoden sekä kolme sitä seuraavaa vuotta käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaan sekä jäsenkuntien vuosittain kuntayhtymälle palvelujen järjestämiseen osoittamiin taloudellisiin resursseihin.
Järjestämissuunnitelmassa ja talousarviossa päätetään koko alueen väestölle järjestettävistä palveluista. Palveluiden järjestämisessä voidaan kuitenkin huomioida alueelliset erityistarpeet ja kuntien kulloisetkin taloustilanteet. Näin ollen alueen väestölle järjestettävät palvelut voivat vaihdella asuinpaikasta riippuen.
Talousarviossa kustannusten jakaantuminen kunnittain on arvioitu yhtymävaltuuston 25.11.2021 päättämien kuntalaskutusperusteiden mukaisesti. Kuntien yhteenlaskettujen kustannusten arvioidaan tässä talousarviossa nousevan vuoden 2021 tarkistetun talousarvion tasosta yhteensä noin 1,2 miljoonalla eurolla (1,6%). Arvioidut kuntalaskutuksen muutokset vuoden 2021 talousarvioon verrattuna vaihtelevat kunnittain.
Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä voi tehdä ali- ja ylijäämää. Mahdollisesti syntyvä ali- tai ylijäämä tulee kattaa suunnitelmakaudella. Suunnitelmakausi on kolme vuotta siten, että talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymän toiminta siirtyy hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta, joten vuoden 2022 talousarvio on laadittu oletuksella, että vuodelta 2021 kertyvät yli- ja alijäämät tasataan vuoden 2021 tilinpäätöksen yhteydessä.
Talousarvio muodostuu viidestä eri tekijästä: yleisperustelut, käyttötalousosa, investointiosa, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.
2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT
2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TAVOITTEET
2.1.1. VÄESTÖRAKENNE JA PALVELUTARPEET
Kuntayhtymän alueen väestörakenne on muuttumassa merkittävästi. Sosiaali- ja ter- veyspalveluiden tarpeisiin vaikuttavat erityisesti ikääntyneiden määrän voimakas kasvu sekä väestön sairastuvuus. Koko kuntayhtymän väestö on sekä KELA:n että THL:n selvitysten mukaan sairaampaa kuin väestö keskimäärin Keski-Suomessa ja koko maassa. Erityisesti psyykkisiä sairauksia, astmaa, diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaa esiintyy runsaasti. Kuntayhtymän sisällä sairastavuudessa on suurtakin vaihtelua eri kuntien välillä. Ikärakenteen muutoksesta ja sairastavuudesta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arviodaan lisääntyvän väkiluvun vähenemisestä huolimatta. Alueen väestörakennetta ja väestörakenteen muutoksia sekä väestön palvelutarpeita ja niiden muuttumista arvioidaan tarkemmin yhtymävaltuuston vahvistamassa palveluiden järjestämissuunnitelmassa.
2.2. KUNTAYHTYMÄN STRATEGISET TAVOITTEET
Kuntayhtymän strategiset tavoitteet palveluiden järjestämiselle määritellään palveluiden järjestämissuunnitelmassa. Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista.
2.3. TAVOITTEET VUODEN 2022 TALOUSARVIOSSA
Tässä talousarviossa sitovuustasoittain määriteltävät talousarvion toiminnalliset tavoitteet ovat yhtymävaltuuston asettamia määrärahojen käyttötarkoitusta sekä palveluiden sisältöä ja laatua ohjaavia mitattavissa ja todennettavissa olevia tavoitteita.
2.3.1. LIIKELAITOKSELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET
Kuntayhtymän liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja - suunnitelman erillinen osa.
Kuntayhtymän talousarviossa asetetaan liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymävaltuuston tavoiteasettelu ohjaa liikelaitoksen johtokuntaa liikelaitoksen talousarvion ja – suunnitelman valmistelussa ja sisällössä. Yhtymävaltuuston tavoitteet voivat koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta, hinnoitteluperiaatteita ja pääoman tuottovaatimuksia.
Liikelaitosta sitovia meno- ja tuloeriä kuntayhtymän talousarviossa ovat kuntalain mukaan korvaus kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta, kuntayhtymän toiminta-avustus sekä kuntayhtymän pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen palautus kuntayhtymälle.
Kuntayhtymän liikelaitokselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään tarkemmin tämän talousarvion käyttötalousosassa.
Yhtymävaltuusto on aikaisempien talousarvioiden vahvistamisen yhteydessä päättänyt, ettei pääomasta peritä korkoa. Tähänkään talousarvioon ei sisälly liikelaitokseen sijoitetun pääoman korkovaatimusta. Tässä talousarviossa ei myöskään ole määrärahavarauksia kuntayhtymän toiminta-avustuksiin, pääomasijoituksiin liikelaitokselle eikä liikelaitoksen palautuksiin kuntayhtymälle.
Liikelaitoksen johtokunnan on päätettävä liikelaitoksen vuoden 2022 talousarviosta (käyttösuunnitelmasta) viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.
2.4. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE
Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan keväällä alkanut talouden toipuminen koronaepidemiasta jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita rajoitukset koskivat.
Xxxxxxxxxxxx arvioidaan pysyvän vahvana loppuvuonna ja jatkuvan edelleen vuonna 2022. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,9 % v. 2022 ja 1,4 % v. 2023.
Kuntien rahoitusaseman arvioidaan heikkenevän vuonna 2021 talouden elpymisestä ja valtion tukitoimista huolimatta. Tähän vaikuttaa mm. koronan hoitoon käytettävät menot, hallitusohjelman mukaiset tehtävämuutokset sekä kunta-alan palkankorotukset. Lisäksi viime ja kuluvalta vuodelta on kertynyt palvelu- ja hoitovelkaa, joiden purkaminen aiheuttaa ylimääräisiä menopaineita.
Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu v. 2022 koronaepidemian helpottaessa, heikkenee kuntien rahoitusasema voimakkaasti, kun määräaikaisten tukitoimien vaikutus pienenee tai päättyy.
Kertaluonteiset koronatuet eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellista tulojen ja menojen epätasapainoa, joka on seurausta väestön ikääntymisen aiheuttamasta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvupaineesta ja työikäisten määrän vähenemisestä.
Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle.
Kuntatalouden toimintamenojen arvioidaan Kuntaliiton ennusteen mukaan kasvavan vuonna 2022 2,4 %, mikäli koronapandemian hoitoon vaadittavat lisäpanostukset poistuvat. Koronan osalta tilanne on kuitenkin epävarmaa ja kuluvalta vuodelta siirtyy mm. terveydenhuollon hoitojonoja ensi vuodelle. Myös sote-uudistukseen liittyvät muutoskustannukset lisäävät menopaineita.
Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Taantuma puolestaan supistaa verotuloja entisestään, joten kuntien tilanne jatkuu vaikeana.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä tarvitaan tulevina vuosikymmeninä lisää ikääntyneiden määrän kasvaessa, mikäli palvelujen tuottavuus ei kasva nopeammin kuin palvelujen kysyntä ja tarve. Samaan aikaan työikäinen väestö supistuu, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen vaatii entistä suuremman osuuden koko talouden niukkenevista työikäisistä. Työvoiman tarjonta on jo ongelma joissakin toimialan ammateissa varsinkin alueellisesti.
2.5. KUNTAYHTYMÄN TALOUS
2.5.1. TULOSSUUNNITELMA
2.5.1.1. TOIMINTATUOTOT
Talousarviossa toimintatuottojen arvioidaan kertyvän yhteensä 88 521 153 euroa. Toimintatuottoihin sisältyy jäsenkuntien maksuosuuksia 78 314 498 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti:
TP 2020 | Alkuperäinen TA 2021 | Tarkistettu TA 2021 | TA 2022 | Muutos 2021/2022 | ||
€ | % | |||||
Kannonkoski | 6 330 156 | 6 771 070 | 6 926 070 | 7 196 896 | 270 826 | 3,9 |
Karstula | 16 797 005 | 17 996 749 | 17 726 749 | 18 061 206 | 334 457 | 1,9 |
Kivijärvi | 5 465 338 | 5 702 801 | 5 602 801 | 5 463 801 | -139 000 | -2,5 |
Kyyjärvi | 5 846 765 | 5 909 083 | 5 809 083 | 5 812 391 | 3 308 | 0,1 |
Saarijärvi | 39 332 619 | 40 731 027 | 41 046 027 | 41 780 209 | 734 182 | 1,8 |
Yhteensä | 73 771 883 | 77 110 730 | 77 110 730 | 78 314 503 | 1 203 773 | 1,6 |
josta koronavaraus | 2 400 000 | 1 200 000 | 0 | |||
Muutos ilman koronavarausta | 74 710 730 | 75 910 730 | 78 314 503 | 2 403 773 | 3,2 |
Muut toimintatuotot ovat yhteensä 10,2 milj. euroa. Tulot kasvavat 1,8 %. Tulojen kasvu johtuu asiakasmäärän kasvusta.
2.5.1.2. TOIMINTAMENOT, RAHOITUSKULUT JA POISTOT
SoTe kuntayhtymän vuoden 2022 palveluiden järjestämiseen varatut toimintamenot ml. rahoituskulut, poistot ovat yhteensä 88 521 153 euroa. Menot kasvavat vuoden 2021 tarkistetun talousarvion tasosta 1,6 %.
Erikoissairaanhoidon osuus toimintamenoista on 21 536 341 euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat vuoden 2021 talousarvion tasosta 10,6 prosenttia. Varsinaisen erikoissairaanhoidon ja ensihoidon määrärahavaraus on tehty sairaanhoitopiirin talousarvion mukaan. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannuksia yhteensä 858 000 euroa, varsinaisen erikoissairaanhoidon menoja 20 571 000 ja Saarikassa toteutetun erikoissairaanhoidon menoja 97 530 euroa. Sairaanhoitopiiri siirtyi vuonna 2019 kiinteään laskutukseen, joten varsinaisen erikoissairaanhoidon ja ensihoidon osalta menot tulevat toteutumaan talousarviovarauksen mukaisesti.
2.5.1.3. TILIKAUDEN TULOS
Vuoden 2022 talousarvion mukaan tilikauden tulos on 0 euroa.
2.5.2. RAHOITUSSUUNNITELMA
2.5.2.1. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT
Talousarviovuoden aikana mahdollisesti toteutettaviin käyttöomaisuusinvestointeihin varataan määrärahat Saarikan talousarviossa
2.5.2.2. KASSAVIRTA
Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan kassavirta hoidetaan rahoitussuunnitelmassa kuukausittain kunnilta ennakkoon laskutettavilla kuntien maksuosuuksilla ja tarvittaessa lyhytaikaisella lainalla
2.5.3. TALOUSARVION SITOVUUS
Yhtymävaltuuston alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden on noudatettava yhtymävaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2022. Yhtymävaltuustoon nähden sitovina tasoina ovat
• Hallinto
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut
• Arjen tuen palvelut
• Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
• Erikoissairaanhoidon palvelut
Yhtymävaltuustoon nähden sitovia ovat palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden yli/alijäämä.
Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien tulos- ja rahoituslaskelmat ovat informaatiota SoTen taloudesta eivätkä ne ole sitovia talousarvion osia.
Tässä talousarviossa em. sitovuustasoittain asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toimivat SoTen palvelutilauksena. SoTen ensisijaisena palveluiden tuottajana toimii Saarikka. SoTen
yhtymähallitus voi päättää palveluiden kilpailutuksista yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman sekä tämän talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden pohjalta.
Yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannukset vyörytetään palveluille. Palveluiden hinnoittelun ja hinnoitteluun liittyvien vyörytysten lähtökohta on, että ao. kustannukset voidaan kohdentaa myös kunnittain käytön suhteessa.
Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa tarvittaessa yhtymähallitus.
Liikelaitoksen johtokunnan tulee vahvistaa talousarvio/käyttösuunnitelma hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta.
Yhtymävaltuustolle laaditaan osavuosikatsaukset tilanteista 31.4. ja 31.8. Osavuosikatsauksissa raportoidaan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuma ko. toteutumakausilta. SoTen talouden ja toiminnan toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle kuukausittain. Yhtymähallitus voi päättää myös kunnittaisten kustannusten toteutumisen osavuosikatsausrytmitystä tiuhemmasta raportoinnista.
2.6. KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2022
2.6.1. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 2022
Tuloslaskelmassa ja tulossuunnitelmassa vuoden 2022 toimintatulot ja -menot on arvioitu niin, että kuntien maksuosuudet nousevat 1,6 prosentilla. Toiminta siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023, joten tulossuunnitelmassa ei vuosia 2023-24 ole esitetty. Palvelujen kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan, joten talousarvion toteuttaminen edellyttää palvelurakenteen edelleen kehittämistä, palveluiden tuotantotapojen tehostamista ja tuotannon hajauttamista sekä hoiva- ja hoitovastuun jakamista aikaisempaa enemmän palveluja tarvitsevien omaisille ja lähiyhteisöille.
Rahoitussuunnitelma perustuu edellä mainittuun tulossuunnitelmaan. Tulossuunnitelman mukaisesta kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat nettomenot rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla.
Tulossuunnitelma ja rahoitussuunnitelma on esitetty luvussa 4
3 KÄYTTÖTALOUSOSA
Käyttötalousosassa esitetään tavoitteet ja määrärahat sitovuustasoittain.
3.1 Hallinto
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
SoTen ja Saarikan hallinto | TP 2020 | Alkuperäinen TA 2021 | Tarkistettu TA 2021 | TA 2022 | Muutos 2021/2022 | |
€ | % | |||||
Toimintatuotot | 73 920 048 | 77 280 090 | 77 280 090 | 78 493 799 | 1 213 709 | 1,6 |
Toimintakulut | -3 260 630 | -5 400 310 | -4 400 310 | -2 984 119 | 1 416 191 | -32,2 |
TOIMINTAKATE | 70 659 418 | 71 879 780 | 72 879 780 | 75 509 680 | 2 629 900 | 3,6 |
Poistot ja arvonalentumiset | -54 521 | -45 641 | -45 641 | -8 730 | 36 911 | -80,9 |
Rahoituserät | -3 731 | 0 | 0 | -12 | -12 | |
Laskennalliset erät | 2 939 200 | 2 727 098 | 2 727 098 | 2 630 679 | -96 419 | -3,5 |
Tilikauden yli/alijäämä | 73 540 367 | 74 561 237 | 75 561 237 | 78 131 617 | 2 570 380 | 3,4 |
koronakust. 21 sis hallintoon |
3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut | TP 2020 | Alkuperäinen | Tarkistettu | TA | Muutos 2021/2022 | |
TA 2021 | TA 2021 | 2022 | € | % | ||
Toimintatuotot | 308 989 | 273 603 | 273 603 | 289 610 | 16 007 | 5,9 |
Toimintakulut | -6 771 992 | -7 209 512 | -7 209 512 | -6 993 094 | 216 418 | -3,0 |
TOIMINTAKATE | -6 463 003 | -6 935 909 | -6 935 909 | -6 703 484 | 232 425 | -3,4 |
Poistot ja arvonalentumiset | 0 | -14 698 | -14 698 | -23 143 | -8 445 | 57,5 |
Laskennalliset erät | -335 637 | -299 984 | -299 984 | -282 442 | 17 542 | -5,8 |
Tilikauden yli/alijäämä | -6 798 640 | -7 250 591 | -7 250 591 | -7 000 000 | 000 522 | -3,3 |
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat neuvola- koulu- ja opiskelupalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terapiapalvelut.
Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluilla ylläpidetään ja edistetään alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä sairauksien ennalta ehkäisyä yhdessä kuntien eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa terveyttään. Neuvolapalvelut järjestetään lähipalveluna Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla ja koulu- ja opiskelupalvelut kouluilla. Kesäsulkujen aikoina äitiysneuvolapalvelut tarjotaan Karstulan ja Saarijärven neuvoloissa.
Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalipalvelut (lastenvalvojan palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhesosiaalityö ja lastensuojelu) ja aikuisten sosiaalipalvelut (täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuki, päihdetyö, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus ja aikuissosiaalityö). Sekä lapsiperheiden sosiaalityöhön että aikuisten sosiaalityöhön sisältyy asiakkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta sekä ehkäisevä sosiaalityö, joilla pyritään asiakkaiden tilanteiden kohentamiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien toimipisteissä tarpeenmukaisesti.
Talousarvioon sisältyy 710 000 euron määrärahavaraus ennakoituihin uusiin lastensuojelun perhe- ja/tai laitoshoidon tarpeisiin.
Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, terveyskeskuspuhetera- peutin ja lasten ja nuorten toimintaterapian palvelut sekä kriisityö.
Perheneuvolan toimipiste on Saarijärvellä. Sivuvastaanottoja järjestetään tarpeen mukaan muissa kunnissa. Terveyskeskuspsykologin palvelut järjestetään pääosin Saarijärven toimipisteessä.
Puheterapeutin palveluja järjestetään sekä Karstulan että Saarijärven toimintapisteissä. Toimintaterapeutin toimipiste on Saarijärvellä. Toimintaterapiapalveluissa tarjotaan palveluita tarpeen mukaan myös muissa kunnissa. Kriisityön palvelut tuottaa Kriisikeskus Mobile.
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen palveluiden järjestämisessä voidaan huomioida palvelutarpeisiin liittyviä kuntakohtaisia erityistarpeita sekä kuntien asettamia talouden sopeuttamistavoitteita. Tämä voi näkyä esimerkiksi alueellisina painotuksina ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä sekä alueellisina eroina palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
1. Asiakaslähtöiset palvelut vahvistavat hyvinvointia | |||
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 2: Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut asiakaslähtöisesti, esteettömästi ja oikea- aikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn. | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Neuvola-koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut asiakaslähtöisesti ja oikea- aikaisesti. | Terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut ovat riittävät ja vastaavat asiakkaiden tarpeita | THL:n asiakastyytyväisyyskyselyt ja kouluterveyskyselyt | Aloittamatta |
Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti ja ennalta ehkäisevästi | Perhekeskusten kehittäminen | Toiminta on saatu käyntiin vuoden 2022 loppuun mennessä | Aloittamatta |
Lapsi- ja perhepalveluiden toimintamallit ovat ennaltaehkäiseviä | Lapset puheeksi toimintamalli | Vuoden aikana perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa olleiden asiakkaiden määrä (läpivirtaus), huostassa olevien lasten ja nuorten määrä | Aloittamatta |
Asiakaslähtöinen, oikea- aikainen ja ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö | Lastensuojelun systeeminen toimintamalli (kohtaaminen, kuuleminen, luottamus, syvempi ymmärrys tilanteesta ja avun tarpeesta, ratkaisun pohtiminen yhdessä) | Systeemisen työskentelyn asiakkaiden määrä. Niiden tiimien lukumäärä vuoden aikana, missä asiakas on paikalla | Aloittamatta |
Asiakaslähtöisyys, oikea- aikaisuus ja ennalta ehkäisy palvelutarpeen arvioinnissa perhe-ja sosiaalipalveluissa | Palvelutarpeen arvioinnin tekeminen monitoimijaisesti. (ohjaa asiakaslähtöisyyteen, vahvistaa osallisuutta, yhteen sovittaa palvelut, auttaa palvelutarpeiden tunnistamisessa ja arvioinnissa) | Monitoimijaisesti toteutettujen palvelutarpeen arviointien määrä | Aloittamatta |
Asiakaslähtöisyys ja ennalta ehkäisy aikuisten sosiaalipalveluissa | Asiakkaiden taloudellisen kyvykkyyden vahvistaminen (talousneuvola) | Asiakasmäärät | Aloittamatta |
Terapiapalveluissa asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja oikea-aikaisesti | Hoitotakuun toteuttaminen | Hoitotakuun toteutuminen | Aloittamatta |
2. Monimuotoiset palvelut tukevat kestävää kehitystä | |||
Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan., Strateginen tavoite 7: Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan kestävä kehitys | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Myöntämiskriteerit neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa | Terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset toteutuvat | Pegasoksesta saatavat Tilastot (Spat) | Aloittamatta |
Terapiapalvelut, palvelupolut | Eri palveluiden palvelupolut kuvataan | Palvelupolut on kuvattu ja ne löytyvät Saarikan nettisivuilta | Aloittamatta |
Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelupolut | Eri palveluista laaditut palvelupolut päivitetään | Palvelupolut on päivitetty ja ne löytyvät Saarikan nettisivuilta | Aloittamatta |
Asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun ja sisältöön perhe- ja sosiaalipalveluissa | Käytetään asiakaslähtöisiä toimintamalleja; lapset puheeksi neuvonpito, palvelutarpeen arviointi, systeeminen lastensuojelu, aikuissosiaalityön voimavaralähtöinen asiakasprosessi | Asiakasmäärät | Aloittamatta |
Kestävä kehitys hyten palvelualueella | Monitoimijaisuus palvelutarpeen arvioinnissa. Tuunauspajat aikuisten sosiaalityössä | Toteutettujen tuunauspajojen määrä Monitoimijaisesti toteutettujen palvelutarpeen arviointien määrä | Aloittamatta |
3. Palvelut tuotetaan vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti | |||
Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 8: Kuntien kustannukset ovat oikein mitoitetut suhteessa palvelutarpeeseen | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Ennaltaehkäisy lasten ja perheiden palveluissa | Lapset puheeksi toimintamalli | Pidettyjen neuvonpitojen määrä | Aloittamatta |
Vaikuttavuus perhe-ja sosiaalipalveluissa | Palvelutarpeen arvioinnin tekeminen monitoimijaisesti. (ohjaa asiakaslähtöisyyteen, vahvistaa osallisuutta, yhteen sovittaa palvelut, auttaa palvelutarpeiden tunnistamisessa ja arvioinnissa) | Kuinka monen tahon kanssa on sovittu monitoimijaisesta työskentelystä | Aloittamatta |
Perhetyön vaikuttavuus | Perhetyön porrasteisuus; intensiivisyydeltään ja kestoltaan oikeanlainen palvelu oikeassa kohdassa) (yleinen perhetyö, tehostettu perhetyö jne.) | Asiakasmäärät ja niiden muuttuminen eri portailla | Aloittamatta |
Terapiapalveluiden vaikuttavuus | Tarvittavien tutkimusmenetelmien käyttäminen asiakastyössä | Asiakkaat ovat saaneet oikeat ja tarvittavat diagnoosit | Aloittamatta |
4. Yhdessä toimiminen on voimavara | |||
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan., Strateginen tavoite 7: Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan kestävä kehitys | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Yhteistyötä tehdään palvelualueen sisällä ja palvelualueiden välillä asiakastilanteissa, missä se on tarpeellista | Aina tarkastellaan, onko yhteistyö asiakkaan tilanteessa tarpeen. Tarvittaessa tehdään yhteinen asiakassuunnitelma. | Yhteistyön toimintamallit on selkeästi määritelty | Aloittamatta |
Palvelualue osallistuu hyvinvointialueen rakentamiseen | Ollaan mukana maakunnallisissa hankkeissa ja työpajoissa tuomassa kokemusta, asiantuntemusta ja osaamista | Hankkeet ja työpajat, joihin palvelualueelta on osallistuttu | Aloittamatta |
3.3 Arjen tuki
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
Arjen tuen palvelut | TP 2020 | Alkuperäinen | Tarkistettu | TA | Muutos 2021/2022 | |
TA 2021 | TA 2021 | 2022 | € | % | ||
Toimintatuotot | 7 397 744 | 6 989 184 | 6 989 184 | 7 133 624 | 144 440 | 2,1 |
Toimintakulut | -36 754 171 | -37 314 525 | -38 114 525 | -39 171 843 | -1 057 318 | 2,8 |
TOIMINTAKATE | -29 356 428 | -30 325 341 | -31 125 341 | -32 038 219 | -912 878 | 2,9 |
Laskennalliset erät | -1 220 048 | -1 208 738 | -1 208 738 | -1 192 537 | 16 201 | -1,3 |
Tilikauden yli/alijäämä | -30 576 476 | -31 534 079 | -32 334 079 | -33 230 756 | -896 677 | 2,8 |
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut
Arjen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus, ikäihmisten varhaisen tuen palvelut, koti- ja asumispalvelut ja vammaispalvelut.
Palveluohjauspalveluihin sisältyvät yleinen neuvonta ja asiakkaiden ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen arviointi, päätökset palveluiden antamisesta ja asiakkaan sijoittaminen eri palveluihin ja palveluyksiköihin sekä päätökset asiakasmaksuista. Palveluohjauspalveluja voidaan toteuttaa erillisenä palveluna sekä osana muita SoTen järjestämiä palveluja. Palveluohjauksen palvelut järjestetään puhelimitse sekä lähipalveluna asiakkaiden arkiympäristöissä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Saarikan toimintana.
Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Varhaisen tuen palveluja voidaan toteuttaa erillisinä palveluina sekä osana muita SoTen ja/tai jäsenkuntien järjestämiä palveluja.
Koti- ja asumispalveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki ja sopiva asuinympäristö joko omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotiin annettavat palvelut, asumispalvelut sekä perhe- ja omaishoito.
Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, kotiin tukemisen tiimin, toimintakeskuspalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävät palvelut ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen ja taloudelliset tukitoimet. Taloudellisia tukitoimia ovat mm. asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset. Palveluun sisältyy olennaisena osana palvelujen ja tukitoimien myöntämiseen liittyvän ohjaus ja neuvonta.
Arjen tuen palveluiden järjestämisessä voidaan huomioida palvelutarpeisiin liittyviä kuntakohtaisia erityistarpeita sekä kuntien asettamia talouden sopeuttamistavoitteita. Tämä voi näkyä esimerkiksi alueellisina painotuksina ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä sekä alueellisina eroina palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
1. Asiakaslähtöiset palvelut vahvistavat hyvinvointia | |||
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 2: Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut asiakaslähtöisesti, esteettömästi ja oikea- aikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn. | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Muistiasiakkaiden varhainen tuki toimii ja heille on tarjolla riittävästi tukea | Kuntalaisilla matala kynnys ottaa yhteyttä aivoterveyteen liittyvissä asioissa Muistipolku ja prosessit on päivitetty ja toimivat | Muistipolku on päivitetty ja muistipoliklinikan toiminta on kuvattu ja toimijoiden tiedossa Muistikoordinaattorin asiakkaat Muistikoordinaattorin käynnit Muistikotikuntoutusasiakkaat Muistikotikuntoutuskäynnit | Aloittamatta |
Kotona asuminen on ensisijaisena tavoitteena | Kotihoitoa on riittävästi saatavilla palveluidenmyöntämisen kriteerit täyttäville asiakkaille (jatkuvan palvelutarpeenarvioinnin käytännöt) | 93 % 75-vuotiaista asuu kotona Lääkeautomaattiasiakkaat/käynnit | Aloittamatta |
Etäteknologian täysimääräinen hyödyntäminen (vacs2, lääkerobotit, etäkäynnit) | Etäkotikäyntiasiakkaiden määrä/käynnit | ||
Kotikuntoutusta asiakastarpeen mukaisesti saatavilla kotikäynteinä ja etäkuntoutuksena | Kuntouttavat kotikäynnit | ||
Kotiin annattava perhehoito | Kotiin annettavan perhehoidon asiakasmäärä | ||
Asiakkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja elämänhallinnan vahvistaminen sekä panostaminen ennaltaehkäisyyn | Ajantasaiset ja elämäntilanteesta lähtevät, konkreettiset tavoitteet sisältävät palvelu- ja hoitosuunnitelmat | Palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen omavalvontasuunnitelman mukaa: vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, ikäihmisten kotihoito, asumispalvelut | Aloittamatta |
Omissa vammaispalveluiden yksiköissä toiminnan suunnittelu ja toteutus on asiakaslähtöistä | Asiakkaat otetaan mukaan palvelutarpeenarviointiin ja suunnittelemaan omia palvelujaan | ||
Vammaispalvelujen kotiin tukemisen tiimin toiminnan edelleen kehittäminen | Vammaispalveluiden kotiin tukemisen tiimin asiakasmäärä | ||
Toteutetaan Einarintien asuntolan rakennemuutos | Niiden vammaisasiakkaiden määrä, joiden siirtyminen ostopalveluihin pystyttiin välttämään tai ajankohtaa siirtämään |
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia tuetaan kotiin ja sinne on riittävästi palveluita tarjolla | Mielenterveys- ja päihdekunt- kuntoutujien määrä, jotka ovat pystyneet siirtymään pois asumispalveluista kotiin, sinne tarjottavien palveluiden avulla | ||
Palvelujen oikea-aikaisuus ja asiakaslähtöisyys | Ikäihmisten palveluohjauksessa kootaan tietopaketti, mikä sisältää tietoa palveluista, Kelan etuuksista jne. | Tietopaketti on saatavilla Saarikan nettisivuilla ensimmäisellä vuosikolmanneksella 2022 | Aloittamatta |
2. Monimuotoiset palvelut tukevat kestävää kehitystä | |||
Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan., Strateginen tavoite 7: Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan kestävä kehitys | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Arjen tuen palvelupolut on kuvattu, ovat yhteistyökumppaneiden tiedossa ja löytyvät nettisivuilta | Kuvataan Arjen tuen yksiköiden palvelupolut, jotka ovat kuntalaisten nähtävillä eri muodoissaan (mahdollisuuksien mukaan myös esittelyvideoina). | Vammaispalveluiden palvelupolut kuvattu 30.6.2022 mennessä Kotihoidon palvelupolut kuvattu 31.8.2022 mennessä Asumispalveluiden palvelupolut on kuvattu 31.8.2022 mennessä | Aloittamatta |
Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet | Valintojen mahdollistaminen asiakkaille | Asiakas on aina läsnä palvelusuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä. Asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua häntä koskeviin valintoihin | |
Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys | Palveluissa huomioidaan kestävä kehitys, ekologisuus ja teknologian edelläkävijyys Yksityisten palveluntuotta- jien lisääntyminen Saarikan alueen kunnissa kotiin annettavissa palveluissa | Käytössä oleva etäteknologian monimuotoisuuden lisääminen Yksityisten palveluntuottajien määrän kehittyminen | Aloittamatta |
3. Palvelut tuotetaan vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti | |||
Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 8: Kuntien kustannukset ovat oikein mitoitetut suhteessa palvelutarpeeseen | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Vähän palvelua tarvitsevien ohjaaminen omahoitoon ja kevyisiin tukipalveluihin ikäihmisten palveluissa | Asiakkaista vähäisen tai kohtalaisen avun tarpeessa olevat asiakkaat ohjataan kevyempiin palveluihin (RAI toimintakyvyn arviointi) Palveluasumisen arviointi toteutetaan moniammatillisessa Matti- | Alle 16 % kotihoidon asiakkaista kuuluu toimintakyvyltään vähäisen tai kohtalaisen avun mukaiseen luokkaan RAI toimintakyvyn arviointi käytössä kaikissa yksiköissä Palveluidenmyöntämiskriteereissä hyödynnetään RAI- toimintakyvyn arviointia | Aloittamatta |
tiimissä (hyödynnetään RAI- toimintakyvyn arviointia) | |||
Kaikki asiakkaat on arvioitu RAI toimintakykymittarilla vähintään yhden kerran kesään 2022 mennessä ikäihmisten palveluissa | RAI:n käyttöönotto ja sen hyödyntäminen Arjen tuen palveluissa vuonna 2022 | RAI asiakkaiden toimintakyvyn arviointijärjestelmä otettu käyttöön Uusissa palveluiden myöntämiskriteereissä hyödynnetään RAI toimintakyvyn arviointijärjestelmää | Aloittamatta |
Palveluiden kehittämisessä huomioidaan vaikuttavuuden lisäksi taloudellinen näkökulma | Asiakaslähtöisyyden lisäksi haetaan perusteltuja ja kestäviä ratkaisuja huomioiden uudet innovaatiot ja digitaaliset vaihtoehdot toiminnan järjestämisessä | Selvitetään, mitä digitaalisia ratkaisuja on mahdollista ottaa käyttöön vammaispalveluissa | Aloittamatta |
Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen vaikuttaminen (kuntoutusohjaus ja kehitysvammaneuvolakäynnit) vammaispalveluissa | Saarikassa toimivan moniammatillisen erikoisosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen vammaispalveluissa (Avain- ryhmä) | Avain-ryhmän asiakasmäärä | Aloittamatta |
4. Yhdessä toimiminen on voimavara | |||
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan. | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Kuntalaisten ja palveluiden piirissä olevien asiakkaiden toimintakyvyn vahvistaminen ja ylläpitäminen | Asiakkaat (kotihoito, aspa) ulkoilevat vähintään 1x viikko yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Kuntokartoituspäivät, tiedottaminen ajankohtaisista teemoista 2x/vuosi/kunta Palveluohjauksen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistäminen Yhteistyön tiivistäminen palveluohjauksen ja muiden vastuualueiden kesken. Vammaispalveluissa yhteistyön tärkeyttä pidetään voimakkaasti esillä ja sitä kehitetään eri tahojen kanssa sekä vammaispalveluiden sisällä | Kuntokartoituspäivät 2 x vuosi/kunta Asiakkaiden ulkoilu viikottain Verkostotapaamiset kunnittain vähintään 2-4x/vuosi (kopa+palveluohjaus+ muut tarvittavat tahot) Säännölliset yhteistyöpalaverit Säännölliset yhteistyöpalaverit Säännölliset yhteistyöpalaverit | Aloittamatta |
Hyvinvointialueen rakentaminen | Osallistuminen hyvinvointialuetta valmisteleviin työryhmiin | Työryhmiin osallistuminen | Aloittamatta |
Osallistutaan Keski-Suomen Kotona asumisen hankkeen kehittämistoimenpiteiden edistämiseen Saarikan hyvien käytäntöjen ja toimintamallien vieminen Hyvinvointialueen suunnitteluun |
3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
Terveyden ja sairaanhoidon palvelut | TP 2020 | Alkuperäinen | Tarkistettu | TA | Muutos 2021/2022 | |
TA 2021 | TA 2021 | 2022 | € | % | ||
Toimintatuotot | 2 342 078 | 2 463 570 | 2 463 570 | 2 000 000 | 000 | 0,0 |
Toimintakulut | -17 386 369 | -17 663 297 | -17 863 297 | -17 789 049 | 74 248 | -0,4 |
TOIMINTAKATE | -15 044 291 | -15 199 727 | -15 399 727 | -15 324 929 | 74 798 | -0,5 |
Poistot ja arvonalentumiset | -24 377 | -29 439 | -29 439 | -24 633 | 4 806 | -16,3 |
Laskennalliset erät | -1 376 102 | -1 204 468 | -1 204 468 | -1 145 890 | 58 578 | -4,9 |
Tilikauden yli/alijäämä | -16 444 769 | -16 433 634 | -16 633 634 | -16 495 452 | 138 182 | -0,8 |
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut
Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus koostuu väestölle tarjottavista perustason avosairaanhoidon ja osastohoidon palveluista. Palveluilla huolehditaan SoTen alueen väestön perusterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta, erilaisista tutkimuksista ja hoidoista, sekä edistetään alueen asukkaiden toiminta- ja työkykyä sekä itsehoitovalmiuksia.
Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluihin kuuluvat sairaanhoitajan ja yleislääkärin päivystys- ja ajanvarausvastaanotto sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin Saarikan omana toimintana. Saarikan tuottamia palveluja voidaan täydentää hankkimalla esimerkiksi etävastaanottopalveluja markkinoilta. Palveluista peritään yhtymävaltuuston vuosittain vahvistamat palvelumaksut.
- Sairaanhoitajien vastaanottopalvelut järjestetään puhelimitse ja muita sähköisiä kanavia käyttäen sekä fyysisesti Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 päivänä viikossa.
- Lääkärin vastaanottopalvelut järjestetään ajanvaraukseen perustuen puhelimitse sekä muita sähköisiä kanavia käyttäen ja fyysisesti Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 päivänä viikossa.
- Laboratoriopalveluihin liittyvät näytteenotot järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla keskimäärin 2 päivänä viikossa.
- Kuvantamispalvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla. Palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä
- Lähipäivystys järjestetään arkisin virka-aikana (klo 8-15) sekä Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla, klo 15 – 18 Saarijärven terveysasemalla, ilta- ja yöpäivystys keskussairaalassa klo 18 – 08. Viikonloppuisin lähipäivystys järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin Saarijärven terveysasemalla klo 8 – 15 ja muilta osin päivystys järjestetään keskussairaalassa. Päivystysjärjestelyjä ja päivystysaikoja voidaan tarkentaa maakunnallisten ratkaisujen yhteydessä.
Terveysasemilla toteutetaan sulkuja syys -, joulu-, talvi- ja kesälomien aikoina. Sulkujen aikana väestölle tarjotaan kiireellisissä tapauksissa palvelut lähimmällä auki olevalla terveysasemalla.
Karstulan ja Saarijärven terveysasemalla järjestetään sulkuaikoina vähintään päivystysluonteiset vastaanotot.
Lyhytaikaisen osastohoidon palvelut koostuvat aikuisväestölle tarjottavista kansanterveyslain mukaisista perusterveydenhuollon akuuttisairaanhoidon palveluista. Palvelut järjestetään Saarijärven terveysaseman akuuttiosastolla.
Mielenterveyspalvelut koostuvat väestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja asumispalveluista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Saarijärven ja Karstulan toimipisteissä sekä tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla.
Suun terveydenhuollon palvelut sisältävät väestön suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. Palvelut järjestetään lähipalveluna pop up- mallilla kouluilla lapsille ja muilta osin pääosin keskitetysti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla.
Kuntoutusosastohoidon palvelut järjestetään Karstulan terveysasemalla. Osastolla on 20 potilaspaikkaa.
Kuntoutusosastolla hoidetaan, arvioidaan ja kuntoutetaan neurologisia, ortopedisia ja kirurgisia potilaita sekä asiakkaita, joilla on erilaisia toimintakyvyn alenemisen haasteita.
Kuntoutusosaston yhteydessä toimii myös Keski-Suomen keskussairaalan alainen hemodialyysiyksikkö. Yksikkö on keskussairaalan nk. satelliittiyksikkö, jossa hoidetaan hemodialyysihoitoa tarvitsevat potilaat.
Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut koostuvat fysioterapiavastaanottopalveluista (akuutti ja kiireetön) ja ryhmätoiminnasta, lyhytaikaisosaston fysioterapiasta ja apuvälinepalvelusta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Fysioterapiavastaanotto- ja ryhmätoimintaa järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla. Fysioterapiavastaanottoja toteutetaan myös kotikäynnein apuvälinearvioinneissa, kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Koululaisten fysioterapiapalvelut toteutetaan kaikissa Saarikan alueen kunnissa isommilla kouluilla. Apuvälinepalvelu palvelee Saarijärven terveysasemalla.
Lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiaa toteutetaan omana toimintana sekä yksilövastaanottoina ja ryhmätoimintana. Lääkinnällistä kuntoutusta (fysioterapia, toimintaterapia, jalkaterapia ja jalkojen hoito, lymfaterapia) hankitaan myös palveluseteleillä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden myöntäminen perustuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ja muiden kuntoutustoimenpiteiden myöntämisen kriteereihin. Yksilöllisten apuvälineiden hankintaa varten myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksia valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti.
Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden järjestämisessä voidaan huomioida palvelutarpeisiin liittyviä kuntakohtaisia erityistarpeita sekä kuntien asettamia talouden sopeuttamistavoitteita. Tämä voi näkyä esimerkiksi alueellisina painotuksina ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä sekä alueellisina eroina palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
1. Asiakaslähtöiset palvelut vahvistavat hyvinvointia |
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 2: Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut asiakaslähtöisesti, esteettömästi ja oikea- aikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 7: Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan kestävä kehitys |
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Tuki- ja liikuntaelinoireiset saavat ajan ensisijaisesti fysioterapeutin suoravastaanotolle hoidon tarpeen arvioinnin pohjalta kolmen vuorokauden sisällä yhteydenotosta | Fysioterapeutin suoravastaanottoaikoja järjestetään päivystyksen yhteyteen arkipäivisin. Päivystyksessä on fysioterapeutin konsultointi mahdollisuus hoidon tarpeen arvion tukena. | Fysioterapeutin suoravastaanottokäynnit lisääntyvät ja tule-potilaiden käynnit lääkärin vastaanotolla vähenevät | Aloittamatta |
Asiakkaat saavat tarpeen mukaiset fysioterapian palvelut | Toteutetaan hoitotakuuta fysioterapian palveluissa | Fysioterapeutin vastaanotolle saa ajan kiireettömissä oireissa 3 viikon sisällä yhteydenotosta | Aloittamatta |
Palvelulla tuotetaan alueen väestölle terveyshyötyä, ehkäistään kansansairauksia ja niistä aiheutuvia komplikaatioita. | Pitkäaikaissairaiden hoidossa yhtenäiset tavoitteet ja hoitolinjaukset. Terveyshyötyarvion käyttö päivittäisenä työkaluna ohjaamassa hoitoa. Asiakkaille tehdyt hoitosuunnitelmat. Laatuverkostoon osallistuminen | Hba1c 2. diabeetikoill alle 53 mmol/l, (7 %) Diabeetikot, ei kardivaskulaarisairautta, LDL <2,6 | Aloittamatta |
Kuntoutuspalveluilla vahvistetaan asiakkaiden toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä | Kuntoutusyksikössä kuntoutus järjestetään niin, että siellä kuntoutettavien toimintakyky vahvistuu ja asiakkaat palaavat kuntoutusjakson jälkeen takaisin kotiin tai asumispalveluyksikköön | Kuntoutusjakson jälkeen kuntoutujat palaavat omaan kotiin tai pääsevät asumispalveluyksikköön Kuntoutusasiakkaiden FIM (muutos) | Aloittamatta |
Palvelut ovat asiakkaiden tarpeita vastaavia ja asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa niiden toteuttamiseen | Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun, itsemääräämisoikeuden toteutumiseen sekä omaan ja omaisten osallisuuteen hoidon suunnittelussa | Suoritetaan asiakastyytyväisyyskysely puolivuosittain yksiköissä | Aloittamatta |
Asiakkaat saavat tarvitseman vastaanottopalvelut hoitotakuun mukaisesti. | Hoitotakuun toteuttaminen | Kiireetön vastaanottoaika lääkärille saatavilla (T3) 14 päivän aikana puhelimitse ja 21 päivän aikana vastaanotolla. Sairaanhoitajan vastaanotolle 7 päivän aikana | Aloittamatta |
Asiakkaille tarjotaan laadukasta ja turvallista hoitoa kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaisesti. | Edistetään potilasturvallisia toimintatapoja sekä perehdytystä. Yhtenäiset ohjeistukset ja lupakäytännöt potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa (lääketurvallisuus, laiteturvallisuus) | Haipro-raporttien seuranta, vakavien potilasvahinkojen määrä 0 | Aloittamatta |
Asiakkaat saavat tarvittavat mielenterveyskeskuksen palvelut | Toteutetaan hoitotakuuta mielenterveyden palveluissa | Yhteydensaanti/takaisinsoitto mielenterveystoimistoon saman päivän aikana Saarikan alueella | Aloittamatta |
Asiakkaat saavat tarvitsemansa suun terveydenhuollon palvelut | Toteutetaan hoitotakuuta suun terveydenhuollon palveluissa | Ensikontaktin xxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxx 0 minuuttia tai takaisin soitto saman päivän aikana. Xxxxxxxxx vastaanottoaika hammaslääkärille saatavilla | Aloittamatta |
(T3) 4-6 kk ja suuhygienistille kuukauden aikana Saarikan alueella | |||
2. Monimuotoiset palvelut tukevat kestävää kehitystä | |||
Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan. | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Xxxxxx asukkaille taataan vastaanottojen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta asuinpaikasta riippumatta | Etävastaanottojen järjestäminen videovisiitin ja etädiagnostiikkavälineiden avulla hoitaja-avusteisesti | Etävastaanottojen määrä, vähintään 4 etävastaanottopäivää kuukaudessa | Aloittamatta |
3. Palvelut tuotetaan vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti | |||
Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 8: Kuntien kustannukset ovat oikein mitoitetut suhteessa palvelutarpeeseen | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Kuntoutusosaston keskimääräistä hoitoaikaa seurataan. Kotiutusprosessin tehostaminen järjestämällä oikea-aikaiset ja riittävät tukipalvelut | Kotiutusprosessin tehostaminen järjestämällä oikea-aikaiset ja riittävät tukipalvelut | Keskimääräinen hoitoaika | Aloittamatta |
Sähköisten kanavien käyttö yhteydenotoissa ja hoidontarpeen arvioinnissa lisääntyy merkittävästi | Omaolon oirearvioita laajennetaan mahdollisimman kattavaksi ja otetaan käyttöön Hyviksen avoin yhteydenottopyyntö sekä lomakkeiden lähetyspalvelu. | Sähköisten yhteydenottojen määrä kasvaa | Aloittamatta |
Vastaanotot toteutetaan virtuaalisesti (puhelimitse ja muita sähköisiä kanavia hyödyntäen) silloin, kun asiakkaan tarve ei edellytä toimipaikassa tapahtuvaa tutkimusta tai hoitoa. | Hoidon tarpeen arvioinnin tekeminen ja yhteisten linjausten sopiminen etävastaanotolle soveltuvista asiakkuuksista | Virtuaalivastaanottojen määrän lisääntyminen suhteessa paikan päällä tapahtuviin vastaanottoihin | Aloittamatta |
Suun terveydenhuollon asiakkaat saavat oikea- aikaisen palvelun ja oikealta vastaanotolta | Selkeästi kuvatut hoitopolut mm. suuhygienisti, hammaslääkäri | NHG laatu- ja vaikuttavuusmittari | Aloittamatta |
Palveluja järjestetään suunnitelmallisesti, ennaltaehkäisevästi ja perusterveydenhuolto painotteisesti | Asiakkaille tehdään hoidon tarpeen arvio, suunnitellaan tarkoituksen mukainen hoitopolku. Terveyshyötyarvion avulla resurssia kohdennetaan hoidosta eniten hyötyviin henkilöihin. | Päivystyskäyntien ja ajanvarauskäyntien suhde PTH ja ESH kustannusten suhde | Aloittamatta |
Osastohoito järjestetään niin, että potilaan keskimääräinen hoitojakson pituus on korkeintaan 8 vuorokautta | Keskimääräinen hoitoaika enintään 8 vrk | Aloittamatta |
4. Yhdessä toimiminen on voimavara | |||
Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistetaan ajantasaisen tiedon pohjalta, Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 5: Palvelupolut on kuvattu ja yhteistyö toimii sujuvasti asiakkaiden parhaaksi., Strateginen tavoite 6: Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palveluiden suunnitteluun, sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan Strateginen tavoite 7: Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan kestävä kehitys | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Eri palveluilla on selkeät ja maakunnallisesti yhtenäiset palvelupolut | Asiakkaiden palvelupolut on kuvattu moniammatillisesti ja ne ovat nähtävissä Saarikan sivuilla. Osallistutaan maakunnalliseen kehittäjäverkoston toimintaan. | Palvelupolut nähtävillä Saarikan sivuilla 2022 loppuun mennessä | Aloittamatta |
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun parantaminen systemaattisesti | Osallistutaan maakunnalliseen palliatiivisen- ja saattohoidon verkostoon | Kansallisten laatukriteerien toteutuminen | Aloittamatta |
Maakunnallisten yhteisten toimintamallien käyttöönotto ja toiminnan sujuvoittaminen uusien työkalujen avulla | Potilaiden siirtopyynnöt Novasta tapahtuvat maakunnallisen UOMA sähköisen järjestelmän kautta | Potilaiden siirtopyynnöistä 100 % tapahtuu Uoman kautta | Aloittamatta |
Pitkäaikaissairaiden vastaanotoilla tehdään asiakkuussegmentaatiota sopivan palvelun löytämiseksi | Pitkäaikaissairaiden hoidossa käytetään Suuntima asiakkuussegmentaatio menetelmää ja ohjataan asiakkaat sopivalle asiakkuuspolulle. | Suuntimat tehtynä ainakin hoitovajepotilaille | Aloittamatta |
3.5 Erikoissairaanhoito
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
Erikoissairaanhoidon palvelut | TP 2020 | Alkuperäinen | Tarkistettu | TA | Muutos 2021/2022 | |
TA 2021 | TA 2021 | 2022 | € | % | ||
Toimintatuotot | 000 000 | 000 000 | 135 000 | 140 000 | 5 000 | 3,7 |
Toimintakulut | -19 891 445 | -19 464 119 | -19 464 119 | -21 526 530 | -2 062 411 | 10,6 |
TOIMINTAKATE | -19 713 964 | -19 329 119 | -19 329 119 | -21 386 530 | -2 057 411 | 10,6 |
Laskennalliset erät | -7 413 | -10 986 | -10 986 | -9 811 | 1 175 | -10,7 |
Tilikauden yli-/alijäämä | -19 721 377 | -19 340 105 | -19 340 105 | -21 396 341 | -2 056 236 | 10,6 |
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut
Erikoissairaanhoidon palvelut koostuvat yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettävistä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten sairauksiin ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, sairaankuljetukseen, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista terveydenhuollon palveluista. Talousarvion määräraha perustuu sairaanhoitopiirin palvelutarjoukseen.
3. Palvelut tuotetaan vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti | |||
Strateginen tavoite 3: Painopistettä siirretään asteittain korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn., Strateginen tavoite 4: Palvelut tuotetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti, Strateginen tavoite 8: Kuntien kustannukset ovat oikein mitoitetut suhteessa palvelutarpeeseen | |||
Tavoitteet vuodelle 2022 | Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi | Tavoitetaso / mittarit | Arviointi / tila |
Asiakkaat pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkälle Saarikan omassa toiminnassa | Aloittamatta |
3.6 Perusturvaliikelaitos Saarikka
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAT
SAARIKKA | TP 2020 | Alkuperäinen | Tarkistettu | TA | Muutos 2021/2022 | |
TA 2021 | TA 2021 | 2022 | € | % | ||
Toimintatuotot | 10 370 721 | 10 014 517 | 10 014 517 | 10 197 655 | 183 138 | 1,8 |
Toimintakulut | -83 921 926 | -86 906 370 | -86 906 370 | -88 296 103 | -1 389 733 | 1,6 |
TOIMINTAKATE | -73 551 204 | -76 891 853 | -76 891 853 | -78 098 448 | -1 206 595 | 1,6 |
Poistot ja arvonalentumiset | -78 897 | -89 778 | -89 778 | -56 506 | 33 272 | -37,1 |
Rahoituserät | -3 731 | 0 | 0 | -12 | -12 | |
Laskennalliset erät | 840 | 3 744 | 3 744 | 2 683 | -1 061 | -28,3 |
Tilikauden yli/alijäämä | -73 632 992 | -76 977 887 | -76 977 887 | -78 152 283 | -1 174 396 | 1,5 |
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut
Perusturvaliikelaitos Saarikan tehtävänä on tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Saarikka tuottaa palvelut pääsääntöisesti itse sekä hankkii tarvittavia palveluita ostopalveluina yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman ja talousarvion puitteista.
Saarikan vuoden 2022 talousarvio muodostuu aikaisemmin tässä talousarviossa valtuuston sitovuustasoittain määriteltyjen taloudellisten määrärahojen ja tavoitteiden mukaisesti. Näiden lisäksi Saarikan talousarvion määrärahoihin sisältyy määrärahat palvelutuotantoon liittyviin hallinto- ja tukipalveluihin.
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite | Mittari |
Palvelut tuotetaan ja niistä tiedotetaan niin, että alueen asukkaat tietävät mihin otetaan yhteyttä kulloinkin tarvittavan palvelun osalta. | Tiedotteet Nettisivut, fb, omaisviestintä Julkaistut uutisjutut |
Palvelut tuotetaan tässä talousarviossa palveluiden määrälle, laadulle, vaikuttavuudelle ja kustannuksille asetettujen tavoitteiden pohjalta. | Talousarvion toteutuminen |
Toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään niin, että palveluiden yksikkö(netto)kustannusten vuosittainen kasvu on pienempää kuin maassa keskimäärin. | Talouden toteutuma |
Sähköisen asioinnin lisääminen | Sähköisen asioinnin kanavat ja käyttö |
Hyvinvointialueuudistuksen valmisteluun osallistuminen | Osallistuminen aktiivisesti työryhmiin ja valmisteluun |
4 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA | ||
Tuloslaskelma TP | TA | TA |
1000 e 2020 | 2021 | 2022 |
Toimintatulot Myyntitulot 75 610 | 78 619 | 79 913 |
Maksutulot 6 609 | 6 692 | 6 918 |
Tuet ja avustukset 177 | 205 | 235 |
Muut toimintatulot 1 751 | 1 626 | 1 553 |
84 147 Valmistus omaan käyttöön | 87 141 | 88 619 |
Toimintamenot Henkilöstömenot -27 188 | -29 132 | -29 724 |
Palvelujen ostot -44 937 | -44 036 | -47 142 |
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 676 | -4 946 | -2 645 |
Avustukset -3 486 | -3 661 | -3 687 |
Muut toimintamenot -5 778 | -5 278 | -5 364 |
-84 065 | -87 052 | -88 563 |
Toimintakate 83 | 90 | 57 |
Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 0 | 0 | 0 |
Muut rahoitustulot 7 | 0 | 0 |
Korkomenot -9 Muut rahoitusmenot -1 | 0 | 0 |
-4 | 0 | 0 |
Vuosikate 79 | 90 | 57 |
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -79 | -90 | -57 |
Arvonalentumiset |
Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot
Tilikauden tulos | 0 | 0 | 0 |
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) | |||
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) | |||
Tilikauden yli-/alijäämä | 0 | 0 | 0 |
Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % | 100 | 100 | 100 |
Vuosikate / Poistot, % | 100 | 100 | 100 |
Vuosikate, euro/asukas Kertynyt yli-/alijäämä | 5 | 5 | 3 |
Asukasmäärä vuoden lopussa | 16 784 | 16 528 | 16 390 |
TALOUSARVION RAHOITUSOSA | |||
Rahoitusosa | TP | TA | TA |
1000 e Toiminnan rahavirta | 2020 | 2021 | 2022 |
Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät | 79 | 90 | 57 |
Investointien rahavirta | |||
Investointimenot -79 Rahoitusosuudet investointimenoihin | -90 | -57 | |
Toiminnan ja investointien rahavirta 0 | 0 | 0 |
Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustulot
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0
Perusturvaliikelaitos Saarikan osuus SoTe kuntayhtymän toimintakatteesta ja vuosikatteesta on 99,7 %.
Perusturvaliikelaitos Saarikan vaikutus poistojen määrään on 100 % Perusturvaliikelatos Saarikan vaikutus tulokseen on 99,7%
5 INVESTOINTIOSA
Investoinnit 2022
Tähän talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahavarauksia investointeihin. Mahdolliset investoinnit on sisällytettävä Saarikan talousarvioon.
LIITTEET
Toimintatilasto
Liitteenä
Kuntajakotaulukko
Liitteenä