KEMIANTEOLLISUUS RY:N , MUOVITEOLLISUUS RY:N
KEMIANTEOLLISUUS RY:N , MUOVITEOLLISUUS RY:N
ja
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
MUOVITUOTETEOLLISUUTTA JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUTTA
koskeva
TYÖEHTOSOPIMUS
5.2.2020 - 31.12.2021
SISÄLLYSLUETTELO
I YLEISTÄ 7
1 § Sopimuksen soveltamisala 7
Kotityöntekijät 7
Osa-aikatyö 7
2 § Järjestäytymisvapaus 8
3 § Liitesopimukset 8
4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 8
Sopimuksen sitovuus 8
Työrauha ja valvontavelvollisuus 8
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen 9
Työnjohto-oikeus 9
Väliaikainen työtodistus 9
Määräaikainen työsopimus 9
Perehdyttäminen ja työnopastus 10
Irtisanomisajat 10
Neuvotteluajan laskenta 11
II TYÖAIKA 11
6 § Säännöllinen työaika 11
Yleiset määräykset 11
10-TUNTINEN 12
Työaikapankki 12
Jaksotyö 14
Yötyö 14
Vapaapäivät 14
Arkipyhäviikot 14
Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 14
Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 15
Siirtyminen toiseen työaikamuotoon 15
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 15
Poikkeukset 15
Työviikon ja vuorokauden alkaminen 15
Aloittamis- ja lopettamistyöt 15
Lisien muuntaminen 16
Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen 16
7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä 17
Työajan pituus 17
Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät 17
Tasaamispäivien kertyminen 17
Tasaamispäivien antaminen 18
Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen 18
Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika 19
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö 19
Soveltamisala 19
Työajan pituus 20
Työajan tasaaminen 20
9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö 20
Soveltamisala 20
Työajan pituus 20
Säännöllisen työajan järjestäminen 21
10 § Lepoajat 22
Päivittäinen lepoaika 22
Virkistystauko 22
Levähdystauko 22
Vuorokausilepo 22
Viikoittainen vapaa-aika 23
11 § Ylityö 23
Vuorokautinen ylityö 23
Viikoittainen ylityö 24
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 24
Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 24
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 24
Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 24
Ylityön enimmäismäärät 25
Työajan enimmäismäärät 25
Levähdystauko ennen ylityötä 25
Sunnuntaityökorotus 25
Kuukausipalkan jakaja 25
12 § Hälytysluontoinen työ 25
Edellytykset 25
Hälytysraha 25
13 § Päivystysvalmius 26
III TYÖPALKAT 26
14 § A. Työkohtainen palkka 26
Työnvaativuusluokkapalkat 27
Nuorten ohjetuntipalkat 27
14 § B. Henkilökohtainen palkka 28
Henkilökohtaisen palkan määrittely 28
Palvelusaikalisä 29
15 § Suorituspalkkatyö 30
Hinnoitteluperuste 30
Hinnoittelusääntö 30
Osa- eli sekaurakka 30
Palkkiopalkka 30
Urakasta sopiminen 31
Menetelmämuutokset 31
Hinnoittelun tarkistaminen 31
Urakan hylkääminen 31
Yhteisurakka 31
Urakan keskeyttäminen 31
Työntutkimukset 32
16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 32
Vuorotyölisä 32
17 § Siirto toiseen työhön 32
Alemmin palkattu työ 32
Korkeammin palkattu työ 32
18 § Palkanmaksu 33
19 § Kuukausipalkka 33
Kuukausipalkkaan siirtyminen 33
Kuukausipalkan osittaminen 34
20 § Keskituntiansio 34
Laskentajakso 34
Tuntipalkkainen työntekijä 34
Kuukausipalkkainen työntekijä 34
Keskituntiansion käyttöajanjakso 35
Keskituntiansion käyttö 35
IV ERINÄISET KORVAUKSET 35
21 § Arkipyhäkorvaus 35
Arkipyhäkorvaus 35
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus 36
Suurjuhlapyhäkorvaus 36
23 § Matkakustannukset ja päivärahat 37
Työskentely tehdasalueen ulkopuolella 37
1 Yleisiä määräyksiä 37
2 Matkakustannusten korvaaminen 38
3 Matkustussääntö 40
24 § Ulkomaantyö 41
1 Yleiset määräykset 41
2 Päiväraha 41
3 Matkustussääntö 41
25 § Muita korvauksia 41
Vaalit 41
Merkkipäivät 41
Kutsunta 42
Reservin harjoitukset 42
Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät 42
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 42
26 § Sairausajan palkka 42
Karenssipäivä 42
Työkyvyttömyyden toteaminen 42
Korvausjakso 42
Alle 1 kuukauden työsuhde 43
Karenssipäivän poistuminen 43
Sairastuminen kesken työpäivän 43
Sairausajan palkan epääminen 43
Vähennykset 43
Ilmoitusvelvollisuus 44
Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet 44
Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella 44
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 44
Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen 45
Korvaava työ 45
27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 45
Äitiysvapaan palkka 46
Isyysvapaan palkka 46
Kokonaissuunnitelma 46
28 § Sairaan lapsen hoito 46
Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 46
Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta 46
Vaikeasti sairas lapsi 47
29 § Lääkärintarkastukset 49
Lakisääteiset terveystarkastukset 49
Muut lääkärintarkastukset 49
30 § Työturvallisuus 49
31 § Ryhmähenkivakuutus 50
32 § Vuosiloma 50
Loman pituus 50
Työssäolopäivien veroiset päivät 51
Lomaltapaluuraha 51
33 § Ruokailu- ja vaatesuojat 52
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO 52
34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 52
35 § Ammattiosaston kokoukset 53
36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 53
37 § Ilmoitustaulut 53
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 54
38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 54
39 § Paikallinen sopiminen 54
40 § Erimielisyyksien sovittelu 54
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 55
41 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelimien kokoukset 55
42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 55
43 § Rationalisointi 55
44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta 55
45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 56
46 § Järjestäytymismääräyksiä 56
47 § Sopimuksen voimassaolo 56
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTE- TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 5.2.2020
− 31.12.2021.......................................................................................................................................... 57
MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 72
1 Palkkausjärjestelmän rakenne 72
Tehtävien vaativuus 72
Henkilökohtainen palkanosa 72
Palvelusaikalisä 72
2 Palkan muodostuminen 72
3 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat 72
Uuden työntekijän sisääntulopalkka 73
4 Yrityskohtaiset järjestelmät 73
5 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja palkka 73
6 Ohjeistus ja erimielisyyksien ratkaiseminen 73
7 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely 74
YLEISSOPIMUS 78
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 78
Lähtökohta 78
Perusoikeudet 78
Työnjohto-oikeus 78
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen 78
Ennakkoilmoitus työtaisteluista 78
Soveltamisala 78
Organisaatio- yms. muutokset 78
Lakiviittaukset 79
2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 79
Kehittämistoiminta 79
Yhteistoiminnan toteuttaminen 79
Tyky-toiminta 80
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT 80
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 80
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 81
3.3 Ilmoitukset 82
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 82
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 82
4.2 Asema 83
4.3 Työsuhdeturva 85
4.4 Varamiehet 86
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 86
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 86
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 87
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat 87
Työaikakirjanpito 87
Tietojen luottamuksellisuus 87
Säädökset 87
Yritystä koskevat tiedot 87
Salassapitovelvollisuus 88
6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 88
7 LUKU KOULUTUS 88
7.1 Ammatillinen koulutus 88
7.2 Yhteinen koulutus 89
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 89
7.4 Korvaukset 90
7.5 Sosiaaliset edut 90
8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 90
8.1 Yleistä 90
8.2 Alihankinta 91
8.3 Vuokratyövoima 91
9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS 91
LOMAPALKKASOPIMUS 2005 92
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 94
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 94
1 § Yleinen soveltamisala 94
2 § Irtisanomisen perusteet 95
3 § Irtisanomisajat 95
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 97
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 97
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 97
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 98
7 § Soveltamisala 98
8 § Irtisanomisen toimittaminen 98
9 § Työntekijän kuuleminen 98
10 § Tuomioistuinkäsittely 98
11 § Välimiesmenettely 98
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 98
13 § Korvauksen määrä 98
III LOMAUTUS 99
14 § Lomauttaminen 99
15 § Ennakkoselvitys 99
16 § Lomautusilmoitus 100
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista 100
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa 100
Poikkeukselliset lomautustilanteet 101
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika 101
Työn alkamisesta ilmoittaminen 102
Muu työ lomautusaikana 102
Asunto lomautusaikana 102
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 102
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 102
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle . 103
19 § Takaisinottaminen 103
20 § Seuraamusjärjestelmä 103
21 § Sopimuksen sitovuus 103
LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU 104
LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET 107
LIITE 3 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 109
LIITE 4 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA -KESÄHARJOITTELUOHJELMA 0000-0000 000
TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2020-2023 (8 TUNNIN
TYÖPÄIVÄ) 111
KEMIANTEOLLISUUS RY:N, MUOVITEOLLISUUS RY:N
ja
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
MUOVITEOLLISUUTTA JA KEMIAN TEOLLISUUTTA
koskeva TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kemianteollisuus ry:n ja Muoviteollisuus ry:n muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta harjoittaviin jäsenyrityksiin ja niiden kaik- kiin työntekijöihin.
Kotityöntekijät
Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin:
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvauksena ja lomaltapa- luurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erillinen lisä.
Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lomakorvausta ja lomal- tapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %.
Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan kotityöntekijöiden palkkoja vastaavina ajankohtina ja vastaavan suuruisella korotuksella kuin muidenkin työntekijöiden palkkoja. Korotus tehdään yleiskorotuksena.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täy- den työajan suhteessa.
Osa-aikatyö
Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatku- vasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan.
Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi:
Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhteeseen, osittaiseen hoi- tovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen.
Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudelliset etuudet määräy- tyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
2 § Järjestäytymisvapaus
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöi- hin.
3 § Liitesopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
˗ Yleiset sopimukset EK(TT/STK) – SAK
˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997
Liittojen väliset sopimukset
˗ Lomapalkkasopimus
˗ Kemianteollisuuden yleissopimus
˗ Irtisanomissuojasopimus
4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnan- tajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yh- distysten jäseniä.
Työrauha ja valvontavelvollisuus
2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoi- menpiteisiin, eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvolli- sia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uh- kaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työeh- tosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työ- taistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työ- taistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja pa- lautettava työrauha välittömästi.
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kulu- essa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdis- tuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
5. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuu- den laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liitto- jen näkemyksen mukaan
- ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.−4. kohdan mukaisia velvoitteitaan
tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja
- liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huo- mioida myös liittojen 4. kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estä- miseksi.
6. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 3.-4. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liittojen on annettava kohdassa 3.tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa 4.tarkoitettu arvionsa siitä, onko uh- kaava työtaistelutaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voi- massa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopi- muksen soveltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa jär- jestyksessä.
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtami- sesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tä- män työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.
Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.
Väliaikainen työtodistus
2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikainen työtodistus. To- distuksessa on oltava merkintä työsuhteen kestoajasta ja työtehtävän laadusta sekä li- säksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahke- ruudesta ja käytöksestä.
Määräaikainen työsopimus
3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen
taikka suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmi- miseen. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös työsopimuslain 1 luvun 3 a
§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.
Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosittelevat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjallisina.
Perehdyttäminen ja työnopastus
4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 § mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön.
Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi työntekijä koulutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja hyväksytyn työnopastusohjeen mukaisesti tun- temaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.
Työnantajan erikseen työnopastajaksi nimeämälle työntekijälle, joka vahvistetun työn- opastusohjelman tai vastaavan mukaisesti oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta työntekijää työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työn- opastukseen käytetyiltä tunneilta erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 7 % hänen kes- kituntiansiostaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.
5. Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmie- helle.
Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edustajan, pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjes- telmistä, paikallisista sopimuksista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kesätyöntekijöiden sekä erilaisten harjoittelijoiden perehdyttäminen ja työnopas- taminen kuuluvat työntekijöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henki- löiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä korvausta.
Irtisanomisajat
6. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu.
Neuvotteluajan laskenta
7. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudelli- sista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoi- mintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täyden- täviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisano- mista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yh- teistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yh- teistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Allekirjoituspöytäkirjaan
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
II TYÖAIKA
6 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset
Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tun- tia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kulu- essa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla pidentää enintään 12 tun- tiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään ka- lenterivuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestämistä koskevat eri- tyismääräykset on kirjattu tämän työehtosopimuksen 7, 8 ja 9 §:iin.
Liitot suosittelevat, että ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhteisesti, mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjestely
10-tuntinen
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuoro- työntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työ- aikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tun- nit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmääräysten mukai- sesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.
10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään kuutena työviikkona ka- lenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työai- kamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. tervey- delliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnan- taja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 ka- lenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa va- paata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkan- maksun yhteydessä.
Työaikapankki
Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jolloin työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyt- töönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työ- ja vapaa-ajan onnistunut yhteen- sovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.
Järjestelmän käyttöönotto
Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työ- turvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamiseen työaika- pankille.
Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:
˗ liukuvan työajan kertymää
˗ keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa
˗ työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita
˗ vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia
˗ vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata
˗ vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa
˗ 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuksia
vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi
Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat
˗ keitä sopimus koskee
˗ miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan
˗ mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää
˗ vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät
˗ milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää
˗ miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi
˗ menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa
˗ miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkape-
rusteita tai palkkaustapoja
˗ minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, vapaa
voidaan muuttaa rahaksi
˗ kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken
˗ sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää
Järjestelmään siirretyt vapaat
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.
Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista.
Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kah- den kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita pai- kallisesti toisin.
Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä kerran kalenteri- vuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkivapaata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.
Liitot ovat yhtä mieltä
˗ ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotan-
non keskeyttämiseen
˗ periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä en-
nen lomautukseen turvautumista.
Palkanmaksu järjestelmissä
Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan ra- hana.
Järjestelmien toimivuuden seuranta
Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyt- töönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.
Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain koontiyhteenveto pankkiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.
Jaksotyö
Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1. momentin mukaan.
Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Yötyö
Yötyötä voidaan paikallisesti sopimalla teettää muussakin, kuin työaikalain 8 §:n mainitse- missa tilanteissa.’
Vapaapäivät
Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laa- ditusta työvuoroluettelosta.
Arkipyhäviikot
Muussa kuin jatkuvassa yksi- tai kaksivuorotyössä, tai keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevillä työntekijöillä ovat vapaapäiviä pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, sa- moin kuin niiden viikkojen lauantait, joihin sijoittuu uudenvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäis- päivä, helatorstai, vappu, itsenäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma
Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työn- antaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Mainitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti lain 30 §:n tarkoittamaan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan tasoit- tumissuunnitelman yhdistelmään.
Työajan tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jona työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä noudatettavan tasoittumissuunnitelma mukai- nen työaikamuoto.
Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on luottamusmiehelle ja työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työaikalain 29 ja 30 §:ssä säädetyin ta- voin.
Työsuhteen päättyessä ei tasoittumissuunnitelmassa työskennelleen työntekijän työaikaa erik- seen tasata.
Keskimääräisiä työaikajärjestelyjä käytettäessä voidaan yksittäisen työntekijän työaikaa seu- rata sen varmistamiseksi, että tehty työaika ja maksettu palkka vastaavat toisiaan.
Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen
Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töi- den järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyynnöstä.
Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon tai työajan tasoittu- misjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisem- min ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liitty- västä ennakoimattomasta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, konerikoissa tai ti- lauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluot- tamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.
Siirtyminen toiseen työaikamuotoon
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuo- don käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työai- kamuotoa koskevien määräysten mukaisesti.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
Poikkeukset
Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveaineiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy.
Työviikon ja vuorokauden alkaminen
Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäi- sen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden pois- tamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikal- lisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.
Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on
• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännölli- sen työaikansa,
• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.
Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mah- dollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaa- vasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Lisien muuntaminen
Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkkaerien, kuten esimer- kiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntaityökorotusten jne. maksamisesta erilli- sinä kiinteinä tunti- tai kuukausikohtaisina lisinä.
Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen
Luottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan aloitteesta sovitaan paikallisesti säännöl- liseltä työajalta maksettavan palkan kohdentamisesta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) tuntipalkkaisten työntekijöiden palkattomille työajan tasaamisvapaajaksoille. Sopimus koskee kaikkia toimipaikan työntekijöitä ja voidaan tehdä joko toistaiseksi tai määräajaksi, kuitenkin vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan.
Säännöllisen työajan palkan kohdentamista koskevissa paikallisissa järjestelyissä voi tuntipal- kan kiinteä osa olla TVL-palkkaa pienempi. Maksettavan palkan tulee kuitenkin määrältään olla vähintään TVL-palkan suuruinen.
Työajan tasaamispäiville kohdennettavia palkaneriä voivat olla esimerkiksi 1. vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa tai prosentti, 2. eripituisten palkanjaksojen ylimene- vien päivien hallinnointi (kun kuukaudessa on 31 päivää ja työpäiviä enemmän kuin 20 tai kahden viikon jaksolle, jossa työpäiviä on enemmän kuin kymmenen), 3. arkipyhäkorvaukset, aattokorvaukset tai suurjuhlapyhäkorvaukset, 4. lomarahat, ja tämän lisäksi voidaan käyttää työaikauudistuksen yhteydessä sovittua keskimääräistä viikoittaista työaikaa paikallisesti so- pien, jossa etukäteen sovittaisiin ko. päivien pitotaajuutta ja ajankohtaa. Järjestely edellyttää työvuoroluettelon laatimista.
Käydessään neuvotteluja palkan kohdentamisesta palkattomille työajan tasaamispäiville, yri- tykset voivat käyttää hyväkseen yllä kuvattuja vaihtoehtoja tai ne voivat päätyä johonkin muu- hun ratkaisuun.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Liitot yhdessä suosittavat neuvotteluja käytävän hyvässä yhteistyöhengessä ja paikallisen sopimisen kulttuurin mukaisesti. Tarvittaessa liitot antavat myös neu- vottelu- ja sovitteluapua.
7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä
Tämän pykälän määräykset koskevat niitä työaikamuotoja, joissa normaalisti työskennellään 40-tuntisin työviikoin, eli päivätyötä, kaksivuorotyötä sekä jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuosityöaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja uudenvuodenpäivä.
Työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Näissä työai- kamuodoissa työskentelevien työntekijöiden työaikaa tasataan kalenterivuoden aikana 100 tunnilla. Tasaaminen tapahtuu joko antamalla kalenterivuoden aikana 100 tuntia vastaava määrä työajan tasaamispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa. Työajan tasaa- minen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten.
Työajan tasaaminen ja vuotuisten arkipyhien sijoittuminen huomioiden todelliseksi työajaksi mainituissa työaikamuodoissa työskenneltäessä muodostuu 30 vuosilomapäivään oikeutetulla työntekijällä pitkän aikavälin keskiarvona 36,4 tuntia viikossa.
Työajan tasaaminen em. tuntimääriin voidaan toteuttaa joko antamalla tasaamispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa.
Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät
Tasaamispäivien lukumäärä määräytyy kalenterivuoden aikana tehtyjen säännöllisten työpäi- vien perusteella. Määrästä vähennetään muut kuin tämä pykälän 1. kappaleessa mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuo- sittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Tasaamispäivien kertyminen
Vähintään | 17 | työpäivää | 1 | vapaa |
" | 35 | " | 2 | vapaata |
" | 53 | " | 3 | " |
" | 71 | " | 4 | " |
" | 88 | " | 5 | " |
" | 105 | " | 6 | " |
" | 121 | " | 7 | " |
" | 138 | " | 8 | " |
" | 155 | " | 9 | " |
" | 172 | " | 10 | " |
" | 189 | " | 11 | " |
" | 205 | " | 12,5 | " |
Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi työajan lyhennyspäiviä ansaittaessa katsotaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan sään- nöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Teollisuusliitto ry:n tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan
lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työn- tekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä.
Tasaamispäiviä ei anneta enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen ote- tuille työntekijöille. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, ansaitaan vapaata työsuhteen alusta lukien.
Tasaamispäivien antaminen
Tasaamispäivät annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana kertymisvuoden loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Ne voidaan antaa joko yksilöllisesti tai kollektiivisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle. Kollektiivisesti annetuista vapaista ilmoitetaan vähintään
kahta viikkoa ja työntekijäkohtaisesti annettavista vapaista viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Mikäli palkattomia työajan tasaamisvapaita on tarkoitus antaa etukäteen kerrallaan yhdenjak- soisesti enemmän kuin 2 päivää, on tästä sovittava etukäteen luottamusmiehen tai yksittäisen työntekijän kanssa.
Mikäli jo ansaittuja palkattomia tasaamisvapaita on tarkoitus antaa kerrallaan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 4 päivää 30 päivässä, on tästä sovittava etukäteen luottamusmiehen tai yksit- täisen työntekijän kanssa.
Työntekijäkohtaisesti annettavana tasaamispäivänä tehdyiltä työtyötunneilta maksetaan työn- tekijälle normaalin palkan lisäksi korvaus kuten viikkoylityöstä, mikäli työskentelystä ao. työ- ajan tasaamispäivänä sovitaan työntekijän kanssa myöhemmin kuin viikkoa ennen tasaamis- päivää.
Tasaamispäivät on annettava työnantajan määräämänä ajankohtana joko työpäivä/-vuoro ker- rallaan tai enintään 6,5 työpäivän/-vuoron osalta puolina päivinä. Päivät voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.
Jos annettava vapaa sisältyy säännöllisiksi työvuoroiksi laskettavaan aikaan, katsotaan va- paapäivä pidetyksi.
Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän kat- sotaan saaneen tasaamispäivän, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
Jos tasaamisvapaita ei ole pidetty työsuhteen päättyessä tai niitä ei ole voitu antaa ennen kalenterivuoden päättymistä, korvataan pitämättömät vapaat kuukausipalkalla työskenteleville työntekijöille yksinkertaisella palkalla.
Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen
Työntekijän/työntekijöiden kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei tasaamisvapaata pidetä.
Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika
Paikallisesti sopimalla voidaan tässä pykälässä tarkoitettu viikoittainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on 36,4 tuntia viikossa enintään kalenterivuoden pi- tuisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjär- jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keski- määrään. Käytettävät tasoittumisjärjestelmät laaditaan yrityskohtaisesti.
Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräisen työajan pituus vaihtelee. Vuotuiset työtun- timäärät käyvät selville tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta taulukosta.
Esimerkki 1
Kun työskennellään päivä- ja kaksivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seuraavalla tavalla:
˗ | päivä-/kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso | 365 kalenteripäivää |
˗ | sama työviikkoina, eli 365 pv ./. 7 pv/vk, | eli 52,14 viikkoa |
˗ | työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla | 5 viikkoa |
˗ | todellisten työviikkojen määrä on | 47,14 viikkoa |
Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2015 on 47,14 vk x 36,4 h/vk, eli 1716 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 214 työvuoroa.
Esimerkki 2
Mikäli työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:
˗ | päivä- ja kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso | 196 kalenteripäivää |
˗ | sama työviikkoina, eli 196 pv ./. 7 pv/vk, | eli 28 viikkoa |
˗ | työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla | 3 viikkoa |
˗ | todellisten työviikkojen määrä on | 25 viikkoa |
Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2015 on 25 vk x 36,4 h/vk, eli 910 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 114 työvuoroa.
Mikäli edellisissä kuvatuissa esimerkeissä 1 ja 2 ajanjaksoihin yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä palkattomia poissaoloja, kuten esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö Soveltamisala
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään pääsääntöisesti kolmessa vuo- rossa siten, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi. Arkipyhäviikkojen aikana työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytetäänkö työ arkipyhän ajaksi vai ei.
Työajan pituus
Säännöllinen työaika keskeytyvässä 3 vuorotyössä on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,9 tuntia viikossa. Arkipyhien sijoittumisesta riip- puen keskimääräisen työajan pituus vaihtelee vuosittain. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät sel- ville tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta taulukosta.
Työajan tasaaminen
Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa vii- koittainen työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainittuihin keskimääriin. Tasoittumisajan- jakso on enintään kalenterivuosi.
Tasaaminen tapahtuu merkitsemällä tasoittumisjärjestelmään tehtyä työtä vastaten vapaapäi- viä siten, että työaika tasoittuu edellä mainittuihin keskimääriin. Mikäli paikallisesti niin sovi- taan, voidaan vapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen järjestelmään merkitse- mättä.
Työntekijälle maksetaan vähintään 14 § mukaista työaikamuodon mukaista palkkaa työaika- muotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaikamuodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työviikon aikana eniten tekee.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Liitot suosittelevat työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista siten, että peräkkäin tehdään enintään 5 työvuoroa.
Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arkipyhät tasaavat vuo- tuista työaikaa. Vuosilomapäiviä ei tasaamiseen voida käyttää.
Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia työpäiviä, tulee työntekijälle an- taa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipyhäkorvauksen sijasta maksetaan työnteki- jälle kyseiseltä vapaapäivältä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuiten- kaan koske työaikamuotoa 36.
9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö Soveltamisala
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleensä kolmessa vuo- rossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Työajan pituus
Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on enintään kalenterivuoden pitui- sena ajanjaksona keskimäärin 34,6 tuntia viikossa.
30 päivän pituisen vuosiloman jälkeen jäävä työntekijän säännöllisten työtuntien määrä kalen- terivuodessa on 1632 työtuntia, eli 204 työvuoroa x 8 tuntia.
Säännöllisen työajan järjestäminen
Työtä varten laaditaan ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainittuihin keskimääriin. Tasoittumisjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti kalenterivuosi. Käytettävät tasoittumisjärjestelmät laaditaan yrityskoh- taisesti.
Esimerkki 1
Kun työskennellään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seuraavasti:
˗ keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajan-
jakso
365 kalenteripäivää
˗ sama työviikkoina, eli 365 pv ./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa
˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa
˗ todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa
Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 34,6 h/vk, eli 1632 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 204 työvuoroa.
Esimerkki 2
Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, sel- vitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:
˗ keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajan-
jakso
196 kalenteripäivää
˗ sama työviikkoina, eli 196 pv ./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa
˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa
˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa
Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 108 työvuoroa ja ajanjaksolle laaditta- vaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa.
Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin tämän pykälän 6. kohdassa mainittuja palkattomia poissaoloja, esimer- kiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioi- daan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.
Työntekijälle maksetaan vähintään 14 § mukaista työaikamuodon mukaista palkkaa työaika- muotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaikamuodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työviikon aikana eniten tekee.
10 § Lepoajat Päivittäinen lepoaika
1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työaikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.
2. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruo- kailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruokailutaukoa, vaan hä- nelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopi- vana ajankohtana.
3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokai- luun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.
Virkistystauko
4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistystauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.
Levähdystauko
5. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Vuorokausilepo
6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vä- hintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen jär- jestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.
Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeel- liseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vä- hintään 7 tuntia.
Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan työaikalain 25 § 3. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Le- poajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin mahdollista, kuitenkin
14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Viikoittainen vapaa-aika
7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia vii- kossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vas- taavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännök- sen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tun- tia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momen- tissa säädetyllä tavalla.
11 § Ylityö
1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pitämisen vuoksi vält- tämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoituksin.
Vuorokautinen ylityö
2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. kohdassa mainitun sään- nöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6 § 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pi- demmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä kuiten- kin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuo- ron jälkeen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työajan tasoittu- misjärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työ- ajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittainen ylityö
5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 6 § 2. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen yli- työhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä korvattavaksi se työ, joka kunakin työ- viikkona ylittää työajan tasoittumisjärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännöl- liseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille maksetaan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jou- luaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 § 8. kohdassa mainittu- jen arkipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä. Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän 5. kohdan edellytykset täyttyvät.
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa
9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuoroluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.
Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä
10. Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumisjärjestel- mässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työ- ajan tasaamisvapaiden, viikoittaisen vapaa-ajan korvaamiseksi annetun vapaan, talou- dellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai re- servin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisina työ- päivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen sään- nöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mu- kaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan
12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 9 viikon kuluessa ylityön tekemisestä.
Ylityön enimmäismäärät
13. 13 a. Työaikalain 19 §:stä poiketen käytetään ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujak- sona yksinomaan kalenterivuotta.
Työajan enimmäismäärät
13 b. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
31.12.2020 saakka voidaan käyttää kohdan 13 a. mukaista määräystä ylityön enimmäis- määristä.
Levähdystauko ennen ylityötä
14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdys- tauoista sovitaan työaikalain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.
Sunnuntaityökorotus
15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itsenäisyyspäivänä teh- dystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla ko- rotettu palkka.
Kuukausipalkan jakaja
16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lu- vulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.
12 § Hälytysluontoinen työ Edellytykset
1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskutsun perus- teella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.
Hälytysraha
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella.
Se on:
a. kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00
b. kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.
3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan aina 100 %:lla korotettu palkka.
4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.
5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä.
13 § Päivystysvalmius
Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työai- kansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saapumaan suorittamaan työtehtäviään.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta. Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:
1. 50 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta.
2. 25 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.
3. 10 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tun- nin kuluttua kutsusta.
Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä.
Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käyte- tyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.
Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.
Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymis- perusteista sopia toisin.
III TYÖPALKAT
14 § A. Työkohtainen palkka
Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työntekijöiden tehtäväkokonaisuuk- sien vaativuus määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkausjärjestel- män mukaisesti.
Työnvaativuusluokkapalkat muodostetaan työaikamuotokohtaisesti.
Työnvaativuusluokkapalkat
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluokkapalkat ovat
1.4.2020 lukien seuraavat:
TVL Sisääntulo- | pisteet | TAM15- TAM27 snt/h | TAM35- TAM36 snt/h | TAM37 snt/h | TAM15- TAM27 €/kk | TAM35- TAM37 €/kk |
palkka | 1026 | 1041 | 1093 | 1658 | 1724 | |
1 | 56-72 | 1080 | 1096 | 1150 | 1750 | 1820 |
2 | 73-92 | 1163 | 1180 | 1239 | 1882 | 1957 |
3 | 93-112 | 1252 | 1271 | 1333 | 2024 | 2105 |
4 | 113-132 | 1347 | 1367 | 1435 | 2179 | 2266 |
5 | 133-157 | 1453 | 1475 | 1547 | 2344 | 2438 |
6 | 158- | 1562 | 1585 | 1664 | 2523 | 2624 |
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluokkapalkat ovat
1.3.2021 lukien seuraavat:
TVL | pisteet | TAM15- TAM27 snt/h | TAM35- TAM36 snt/h | TAM37 snt/h | TAM15- TAM27 €/kk | TAM35- TAM37 €/kk |
Sisääntulo- palkka 1 | 56-72 | 1047 1102 | 1063 1119 | 1115 1174 | 1691 1785 | 1759 1856 |
2 | 73-92 | 1186 | 1204 | 1263 | 1920 | 1997 |
3 | 93-112 | 1277 | 1296 | 1360 | 2064 | 2147 |
4 | 113-132 | 1374 | 1395 | 1463 | 2223 | 2312 |
5 | 133-157 | 0000 | 0000 | 0000 | 2391 | 2487 |
6 | 158- | 1593 | 1617 | 1697 | 2573 | 2676 |
TAM on lyhenne samasta työaikamuoto. TAMin perässä olevat numerot kertovat kuinka mon- taa vuoroa tehdään ja kuinka monena päivänä viikossa. Esimerkiksi TAM15 on työaikamuoto, jossa tehdään yhtä vuoroa viitenä päivänä viikossa eli päivätyö.
Työehtosopimuksen palkkataulukoita ei sovelleta niissä yrityksissä, joissa on ennen 31.1.2018 otettu käyttöön oma palkkausjärjestelmä.
Nuorten ohjetuntipalkat
Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja omaa työn edellyttä- män työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu yli- työsäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palk- kansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Muutoin ovat 15 - 17-vuotiaiden työn- tekijöiden ohjetuntipalkat seuraavat:
Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2020 lukien:
Nuorten ohjetuntipalkat | snt/h | €/kk |
15 v | 863 | 1459 |
16 v | 877 | 1482 |
17 v | 885 | 1499 |
Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.3.2021 lukien:
Nuorten ohjetuntipalkat | snt/h | €/kk |
15 v | 880 | 1488 |
16 v | 895 | 1512 |
17 v | 903 | 1529 |
Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2020-2021. Sopi- mus on työehtosopimuksen liitteenä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukaudeksi kesäharjoit- telijoiksi otettuja koululaisia.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan maksaa 75% palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta seuraavissa tapauksissa
˗ tutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,
˗ ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa opiskelevien kesähar- joittelun ajalta.
Jos henkilö on ollut harjoittelussa samassa yrityksessä aiempina vuosina, voi- daan toisena vuotena maksaa 80% palkkaluokan 1 TAM15-TAM27, kolmantena vuotena 90% palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta.
14 § B. Henkilökohtainen palkka Henkilökohtaisen palkan määrittely
1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.
2. Henkilökohtaisen palkanosan määrittely voi perustua työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen, pätevyyteen ja työsuoritukseen tai muuhun, yrityksen henkilöstön osaa- mista, toimintatapojen kehittämistä tms. koskevien tavoitteiden toteutumista tukeviin te- kijöihin. Työntekijän onnistumista ja kehittymistä valittujen tekijöiden suhteen on arvioi- tava systemaattisesti ja oikeudenmukaisesti.
Työntekijöiden sitoutuminen ja hyväksyntä osaamisen, pätevyyden ja työsuorituksen ke- hittämiseen saavutetaan, kun asetetuista tavoitteista ja valituista, tavoitteiden saavutta- mista tukevien arviointitekijöiden sisällöstä ja arvioinnin käytännön toteuttamisesta kes- kustellaan työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kanssa jo järjestelmää suunnitelta- essa. Heille selvitetään myöskin pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät pe- rusteet ja arvioinnin suorittamisen jälkeen työntekijän niin halutessa henkilökohtaisesti myös arvioinnin tulokset.
Järjestelmän tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Ar- vioitavia tekijöitä valittaessa tulee huomioida mm. seuraavia asioita:
˗ Henkilön tulee itse voida vaikuttaa valittuihin tekijöihin.
˗ Tekijät ovat nähtävissä, mitattavissa ja ovat itsenäisiä muuttujia.
˗ Ne liittyvät asianomaisen työntekijän hoitamaan työhön.
Esimies-alaiskeskustelut ovat suositeltava väline henkilökohtaisen palautteen antami- selle ja kehittämistarpeiden kartoitukselle. Prosessissa on pyrittävä ehdottomaan objek- tiivisuuteen ja se tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin esim. kerran vuodessa. Liitot suo- sittavat, että samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista osaamista arvioidaan, tarkistetaan myös, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat tehtävänku- vaukset vastaavat tehtäväkokonaisuuksien todellista sisältöä.
Osaamista arvioidaan aina suhteessa työntekijän senhetkiseen tehtävään. Mikäli teh- tävä muuttuu, on henkilön pätevyys, mikäli valituista tekijöistä ei muuta seuraa, suh- teessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Henkilökohtaisen palkanosan suhteelli- nen osuus kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.
Liitot ovat laatineet esimerkinomaisia mallijärjestelmiä, joita yritykset voivat omia järjes- telmiä laatiessaan hyödyntää joko sellaisenaan tai mieluimmin omiin olosuhteisiinsa ja tavoitteisiinsa soveltaen. Myös muut järjestelmät ovat mahdollisia.
Palvelusaikalisä
1. Yrityskohtaisen yhtäjaksoisen palvelusajan perusteella työntekijälle maksetaan palk- kausmuodosta riippumatta palvelusaikalisää osana henkilökohtaista palkkaa seuraa- vasti:
Palvelusaikalisät 1.2.2018 lukien:
Palvelusaikalisä Vuotta | snt/h | €/kk |
5-9 | 18 | 30 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
25- | 51 | 87 |
2. Palvelusaikalisää ryhdytään maksamaan palvelusvuosien täyttymistä seuraavan palkan- maksukauden alusta.
Palvelusajan huomioiminen palkkaperusteena edellyttää yhtäjaksoista yrityskohtaista palvelusaikaa.
Mikäli työntekijän työsuhde asevelvollisuuden suorittamisen, opintovapaan, hoitova- paan, tai muun sellaisen syyn vuoksi on jatkunut "lepäävänä", luetaan palvelusvuosilisän perusteena olevaan palvelusaikaan myös ennen ko. poissaoloa työskennelty aika. Ase- velvollisuusaikaa ei kuitenkaan lueta palvelusajaksi.
Työsuhteen päättyminen katkaisee yhtäjaksoisuuden. Näin ollen mahdollisesti myöhem- min syntyvässä työsuhteessa palvelusajaksi lasketaan vain jälkimmäisen työsuhteen kesto.
Saman yrityksen eri toimipaikoilla yhtäjaksoisesti työskennelty aika lasketaan palvelus- vuosia kartuttavaksi ajaksi.
Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.
3. Mikäli paikallisesti on sovittu palkkaus- tai muista järjestelmistä, joissa palvelusaika on huomioitu palkkaus tai korvaustekijänä, ei yrityskohtaista ja sopimukseen kirjattua järjes- telmää sovelleta samanaikaisesti siten, että vaikutus olisi kertautuva.
15 § Suorituspalkkatyö
Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.
Hinnoitteluperuste
Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.
Hinnoittelusääntö
1. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustu- vaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähin- tään samassa suhteessa.
Osa- eli sekaurakka
2. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tu- lee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.
Palkkiopalkka
3. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että normaalilla suoritustasolla ansio ylittää työnvaativuuteen perustuvan palkan.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että osaurakka ja palkkiopalkkatyössä palkan kiinteä osa voi olla ohjetuntipalkkaa pienempi, kunhan ansiotaso täyttää hinnoittelumääräykset.
Urakasta sopiminen
4. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin, mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin urakoihin.
Menetelmämuutokset
5. Urakkatyön hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyissä, työväli- neissä tai raaka-aineen laadussa tapahtuu urakkahintaan vaikuttavia muutoksia, työlle määritellään uusi hinta.
Hinnoittelun tarkistaminen
6. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassa oleva hinta on virheellinen, hänen tulee ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoittelun tarkistamista varten, mutta työtä teh- dään kuitenkin em. hinnalla. Urakkahinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin on ryh- dyttävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Jos muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, tarkistettua hintaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty.
Urakan hylkääminen
7. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, työ tehdään aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen henkilökohtaista tuntipalkkaansa vastaava palkka.
Yhteisurakka
8. Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa henkilökohtaiseen tun- tipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan, elleivät ao. työntekijät ja työnantaja keskenään ole sopineet toisin.
Urakan keskeyttäminen
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa jatkuvaksi sovitun urakkatyön muun kuin oman tuotantokoneiston käynnissä- ja kunnossapitä- miseksi tarvittavien korjaus- ja asennustöiden takia eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, työntekijälle maksetaan keskeytyksen ajalta, enintään kui- tenkin kuudelta työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka.
Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tunti- työajalta aikapalkka.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Edellisessä kohdassa mainittu urakkatyön keskeyttäminen ei koske tapauksia, joissa urakkatyö esimerkiksi lajin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn johdosta päättyy.
Työntutkimukset
9. Niillä työpaikoilla, joilla käytetään työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöi- den nimeämille edustajille riittävä selvitys ja koulutus tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan palkkaukseen.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Tässä pykälässä tarkoitetut urakoita tai muita suorituspalkkoja koskevat paikalli- set sopimukset voidaan puolin tai toisin irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen, ellei sopimuksessa ole muusta irtisanomisajasta sovittu.
16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä
1. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä
Lähinnä 1.2.2018 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
iltavuorolisä 119 senttiä/tunti
yövuorolisä 223 senttiä/tunti
2. Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello 16.00 ja
24.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluontoista työtä, makse- taan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 00.00 ja 06.00 välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.
17 § Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ
1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työtään alemmin pal- kattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suorittaa.
Korkeammin palkattu työ
2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suoritta- maan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.
18 § Palkanmaksu
1. Palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Paikallisesti voidaan sopia, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Jos palkanmak- supäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen yhteinen tavoite on, että yrityksissä siirryttäisiin pysyvästi sopimuskau- den 2020-2021 aikana palkanmaksuun kerran kuussa. Tätä tavoitetta on tuettu vuoden 2021 palkkaratkaisun toteuttamistavassa ja liittojen yhdessä laatimalla ohjeistuksella.
Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voidaan palkka mak- saa kerran kuukaudessa
2. Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään.
Työsuhteen päättyessä irtisanomisen vuoksi erääntyvät saatavat on maksettava viimeis- tään päättymispäivää seuraavana työpäivänä. Purkutapauksissa saatavat on suoritet- tava kolmen työpäivän kuluessa työsuhteen päättymispäivästä ja työsuhteen purkautu- mistapauksissa kolmen työpäivän kuluttua siitä, kun päätös työsuhteen purkautumisesta tehdään.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä erääntyneet saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma kirjallisesti tai säh- köisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tiedottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.
4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mukaan velvollinen tai oikeutettu.
5. Muistutukset maksettua palkkaa vastaan saatuun rahamäärään nähden on tehtävä pal- kanmaksutilaisuudessa.
6. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkan maksamisesta rahalaitoksen välityk- sellä.
19 § Kuukausipalkka Kuukausipalkkaan siirtyminen
1. Muutettaessa tuntipalkka kuukausipalkaksi, kerrotaan voimassaolevaa tuntipalkkaa lu- vulla 169.
Kuukausipalkan osittaminen
2. Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksi- vuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuo- rotyössä luvulla 155.
20 § Keskituntiansio
Yrityksissä, joissa peruspalkka tai ansion menetyksen korvaaminen on laskettavissa yk- sinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aika- palkka, ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön seuraavassa kuvattavaa keskituntiansiota. Tällöin esimerkiksi ylityötilanteessa korotetaan kaikkia palkan osia.
Laskentajakso
1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljännestä.
Tuntipalkkainen työntekijä
2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskenta- jakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka ja palkkiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisineen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeukselli- sen vaikean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityökorvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauksella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä tekevän työntekijän kes- kituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kuitenkaan vähennetä sunnuntaityökoro- tuksia.
Kuukausipalkkainen työntekijä
3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiinteää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yhteen laskenta ajanjaksolta työntekijälle mak- settavaksi sovitut kuukausipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tuntimäärällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaika- muodoissa 159.
Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskituntiansio-osa kohdassa 2 määritel- lyllä tavalla.
4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi, käy- tetään laskentatekijänä henkilökohtaista tuntipalkkaa.
Keskituntiansion käyttöajanjakso
5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seu- raavasti:
˗ helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntian-
siota,
˗ touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,
˗ elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota, sekä
˗ marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Keskituntiansion käyttö
6. Keskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkana työehtosopi- muksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa.
Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukausipalkkaisilla työnte- kijöillä tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa ansion menetyksen korvaamiseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimerkiksi pitkäaikaisen sairausloman, äi- tiysloman, vuorotteluvapaan, vähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn joh- dosta, käytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakau- den keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassaolevaa keskituntiansiota.
Samoin voidaan menetellä, jos henkilökohtainen keskituntiansio poikkeaa koh- tuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatettuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työtehtävään tai suorituspalkkatyöhön liittyvää perus- tetta vastaavan työntekijäryhmän voimassaolevasta keskituntiansiosta.
IV ERINÄISET KORVAUKSET
21 § Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvaus
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaispäivältä, pitkäperjan- tailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapunpäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, en- simmäiseltä ja toiselta joulupäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja- myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitty työajan lyhennyspäivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edellytyspäivää.
Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enintään kolme kuukautta ennen arkipyhää kes- täneen sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa ar- kipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli lomautus on toteutettu vuoroviikkolomautuksena tai lyhennettyjen työviik- kojen muodossa, täyttyy em. kahden viikon jakso, kun varsinaisia lomautuspäiviä on tällaisen lomautusjärjestelyn alkamisen jälkeen kertynyt kahta viikkoa vas- taava määrä.
Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhä- korvausta suoriteta.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Edellä olevasta poiketen maksetaan työaikamuodossa 36 työskentelevälle arki- pyhäkorvaus maanantain ja perjantain välille sijoittuvalta arkipyhältä riippumatta siitä onko kyseinen päivä työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen työ- vai va- paapäivä.
Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itse- näisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvaus
Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, helatorstai-, helluntai-, ju- hannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille kyseessä olevana päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka, mihin si- sältyy sunnuntaityökorotus. Mikäli se esimerkiksi noudatetun työvuororytmityksen, työvuoro- kauden vaihtumisajankohdan tms. syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voidaan em. suurjuh- lapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.
Pöytäkirjamerkintä:
Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää.
Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työs- kenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 % ja aamuvuoron ajalta 20 % keskituntiansiosta. Korvaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia.
Päivätyössä työskenteleville työntekijöille maksetaan em. aattopäivinä korotus, jonka suuruus on 20 % keskituntiansiosta työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiselta säännölliseltä työajalta. Ylityöajalta korvausta ei makseta. Korvaus ei sisällä mahdollista sunnuntaityökorotusta.
23 § Matkakustannukset ja päivärahat Työskentely tehdasalueen ulkopuolella
1 Yleisiä määräyksiä
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, majoittumismahdollisuudet, henkilökohtais- ten asioiden hoitomahdollisuudet työkomennuksen aikana ja muut matkaan liittyvät yksityis- kohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhteydessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuh- teiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvi- tys.
Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Komennuspaikkakunta
Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpai- kan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.
Työkomennus
Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vie- raalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.
Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvi- oidaan kestävän yli 14 kalenterivuorokautta.
Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista
Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolmantena matkaa edeltä- vänä päivänä.
Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.
Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työntekijälle matkaan liittyvät erityisky- symykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnantajan toimesta tai asunnon saantimahdolli- suudet komennuspaikkakunnalla.
Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellaisen työntekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa mat- kustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työko- mennus.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai matkan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotan- non tekniset syyt edellyttävät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.
2 Matkakustannusten korvaaminen
a. Matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön ai- kana, makuulippujen hinnat.
Jos oman auton käytöstä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama korvaus.
b. Matka-ajan korvaus
Matka-ajan korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.
Matka-ajan korvausta ja palkkaa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.
Säännöllisenä työaikana matkustettaessa maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus ja muilta ko. työvuorokauteen sijoittuvilta matkatunneilta 85 % keskituntiansiosta.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan ensimmäiseltä 8 matkatunnilta keskituntian- sion mukainen korvaus ja seuraavilta tunneilta 85 % keskituntiansiosta.
Makuupaikka
Milloin työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei kello 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.
c. Päiväraha
Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemispaikka on yli 55 kilomet- rin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta, seuraavasti:
˗ Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
˗ Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.
˗ Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähin-
tään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha.
Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työ- matkalta työpaikalleen tai asunnolleen.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivära- han kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
d. Ateriakorvaus
Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle
˗ matkakustannukset ja
˗ matka-ajan korvaus b) kohdan mukaisesti sekä
˗ ateriakorvaus, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinaisella työpaikallaan tai
kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.
Soveltamisohje:
Jos työmatka alkaa vakinaiselta työpaikalta kesken työpäivän, maksetaan työn- tekijälle matkakustannukset ja matka-ajan korvaus edellä mainittua lyhyemmäl- täkin matkalta.
Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ mat- koineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin las- ketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtun- nit.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpaikoilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuu- det ja -olosuhteet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.
e. Yöpymiskustannukset
Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoittumiskustannus- ten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:
Majoittumiskustannukset
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti.
Yömatkaraha
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoi- tusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.
Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla
Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työn- tekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työnte- kijälle korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneuvoissa perittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyhteyksien puut- tuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopi- muskohtaa.
Kotimatkat eräinä juhlapyhinä
Jos komennus on ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää kestänyt yhtäjaksoisesti vähin- tään 6 viikkoa, on työntekijä oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Ko. matkoista aiheutuvat kustannukset työnantaja korvaa tämän pykälän mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Työehtosopimusten mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen vuosittaisten ko. korvauksia koskevien päätösten mukaisesti.
3 Matkustussääntö
Paikallisesti sopien voidaan laatia matkustussääntö, jolla voidaan poiketa tämän pykälän mää- räyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän tasoa.
24 § Ulkomaantyö
1 Yleiset määräykset
Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaavassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja.
Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työnte- kijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja muiden seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluonteisen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti.
Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei ky- seessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulko- maille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen.
Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulko- maan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitet- tävä.
2 Päiväraha
Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vah- vistaa.
Jos työntekijä ulkomaan komennuksella saa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, vähen- netään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.
3 Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa ulkomailla tehtävän työn työeh- doista määrätään tästä työehtosopimuksesta poikkeavasti edellyttäen, että matkustussäännön mukaisten etujen on paikallisella sopimuksella todettu kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksessa on ulkomaan työn osalta määrätty.
25 § Muita korvauksia Vaalit
1. Työnantaja korvaa valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilau- takunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai -toimikunta kokoontuu hänen työaikanaan.
Merkkipäivät
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Kutsunta
3. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä ai- heutuvan ansion menetyksen.
Reservin harjoitukset
4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelle- taan myös niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät
5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä omana vihkiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröintipäivänä sekä läheisen omaisensa hautauspäivänä, joka voi olla myös uurnanlaskupäivä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, rekis- teröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä avopuo- lison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
26 § Sairausajan palkka Karenssipäivä
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 kalenteripäivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai päivärahaa, jatkuu sairausajan palkan maksaminen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan ilman ka- renssipäivää, kunnes sairaus tai sairausajan palkanmaksujakso päättyy.
Työkyvyttömyyden toteaminen
Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodis- tuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää pe- rusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työter- veyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutki- muksen tarpeellisuuden, matkatyön, omalääkärijärjestelmän käyttämisen tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.
Korvausjakso
Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä, kuin seuraa- vasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakson pituus
alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti kalenteripäivinä
vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena.
Alle 1 kuukauden työsuhde
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatku- nut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökoh- taisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajan- jakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Karenssipäivän poistuminen
Sairausajan palkkaa maksetaan myös karenssipäivältä, mikäli
˗ työntekijän työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoisesti kestänyt vähin-
tään 6 kuukautta, tai
˗ sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kauemmin, kuin sairastumispäivän ja
seitsemän seuraavaa arkipäivää, tai
˗ mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.
Sairastuminen kesken työpäivän
Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai -vuoron, maksetaan hänelle palk- kaa työpäivän tai -vuoron loppuun.
Sairausajan palkan epääminen
2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Vähennykset
3. Xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyt- tömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuiten- kaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan pal- kan, hän on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saa- maan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairaus- tai äitiysvapaan palkasta se päi- väraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvolli- nen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa va- pautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta jolta työnantaja 1. kohdan mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyt- tömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa mak- samaan, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittami- sesta.
5. Jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi toteuttaa koh- taan 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttä- män sairausajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheu- tuvia kustannuksia.
Ilmoitusvelvollisuus
6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella
˗ Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksy-
mällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
˗ Xxxxxxxxxxx lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen erityi-
set perusteet taannehtivuudelle.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
˗ Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan palkan perus-
teet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
˗ Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oi- keus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lää- kärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
˗ Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on selvitet- tävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkki- noilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsit- televiin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.
Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.
Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan il- moittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Aikainen ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
˗ Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen
˗ Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapaturmien ennalta eh- käisevään toimintaan. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vä- häisiksi.
˗ Liitot seuraavat tarkemmin sovitulla tavalla sairauspoissaolojen kehittymistä ja selvittävät
tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien selvittämiseksi.
˗ Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtoso-
pimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti pereh- dyttämisen yhteydessä.
Korvaava työ
Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.
Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuollon asiantun- tija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopi- muslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sairausvakuutuslain mukaan äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää ja vanhem- painvapaan pituus enintään 158 arkipäivää. Xxxxxx isällä on lisäksi oikeus 1 - 18 arkipäivän mittaiseen enintään neljässä osassa pidettävään isyysvapaaseen
milloin tahansa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Lisäksi isällä on tietyissä sai- rausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa oikeus isyysrahaan enintään 12 arkipäivältä.
Äitiysvapaan palkka
2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 26 § 1. kohdan mukaisten ajanjaksojen ajalta työsopimuslain 4. luvun 1 § perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Isyysvapaan palkka
3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Kokonaissuunnitelma
4. Perhevapaista on ilmoitettava työsopimuslain 4 luvussa säädetyn mukaisesti.
5. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.
28 § Sairaan lapsen hoito
Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen
Työntekijän oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mu- kaan.
Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, mak- setaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä talou- dessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan mää- räyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen sekä yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista.
Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkilli- sesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hä- nellä on toisella paikkakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läs- näolo oppitunneilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan todistuksella.
Vaikeasti sairas lapsi
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 1315/89 tarkoitettua vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen ai- heuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.
Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Jos kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tämän tulee riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
2. Xxxxxxx poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jomman- kumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle hen- kilölle. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo tai se, että huoltovelvollinen on estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paikkakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läsnäolo oppitunneilla tai huoltovelvollinen osallis- tuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimer- kiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan todistuksella. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuutta, voi jompikumpi hoitovelvollisista jäädä hoitamaan lasta.
Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämät- tömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheen- jäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tar- vitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puut- teesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Jos sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, työntekijälle tulee korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensim- mäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimusten karenssiai- kaa koskevia määräyksiä.
4. Saman sairauden uusiutuminen
Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 kalenteripäivän välein sa- massa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.
5. Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioi- tava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismah- dollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.
Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta kor- vausta suoritetaan.
6. Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä tai päätöstä rekisteröidyn pa- risuhteen purkamisesta pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisos- taan tai rekisteröidyn parisuhteen toisesta osapuolesta sekä henkilö, jonka puo- liso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on estynyt osallistumasta lap- sen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
7. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä si- ten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle van- hemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Täl- laisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työ- matkaan.
8. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa yli neljän päivän ajan.
Näissä tilanteissa työntekijän oikeus saada vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n (poissaolo pakottavista perhesyistä) ja 4 luvun 7 a §:n (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) mukai- sesti.
29 § Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä mat- koissa.
Muut lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:
Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintar- kastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.
Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkä- rintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen ham- massairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseu- lonnat.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mah- dollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä sel- vitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja niihin rinnastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionme- netyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.
Laskenta
Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkanlaskenta- sääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.
30 § Työturvallisuus
1. TT:n ja SAK:n välistä työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta työjärjestyksineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapaturma- ja ammattitau- tivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työsuojeluviranomaisten antamia ohjeita.
3. Kun kemikaaleja otetaan työssä käyttöön, työnantajan on selvitettävä missä määrin ne ovat vaarallisia ja huolehdittava suojatoimenpiteistä sekä turvalliseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta työntekijöille. Erityisesti on annettava opetusta käyttöturvallisuustiedot- teista ja pakkausmerkinnöistä.
4. Työturvallisuuslaissa tarkoitettuun perehdyttämiseen ja työnopastukseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympäristönsuojeluasiat.
5. Liitot suosittelevat, että työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työ- suojelutoimikuntaa eikä muusta työsuojelun yhteistoimintamuodosta ole paikallisesti sovittu, pidetään työnantajan koolle kutsumana vähintään puolivuosittain työsuojelun yh- teistoimintakokous. Työsuojelun yhteistoimintakokouksessa käsitellään työpaikan ympä- ristöasioita, arvioidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä asetetaan ke- hittämistavoitteita.
Työntekijöitä kokouksessa edustaa työsuojeluvaltuutettu. Ellei valtuutettua ole valittu, niin työntekijöitä edustaa pääluottamusmies tai muu heidän valitsemansa henkilö.
31 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteutettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen EK:n ja SAK:n antamia ohjeita.
32 § Vuosiloma Loman pituus
1. Työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosilomalain mukaan. Työn- tekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välistä lomapalkkasopimusta. Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi sijoittua työajan ta- soittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoihin, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Jos lomakautena 2.5. – 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajaksoon sisältyy sunnun- taiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työ- ehtosopimuksen 9 § 2. kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.
3. Jos työt keskeytetään loman ajaksi, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa eikä lomaan oikeutetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lomaa.
4. Jos työt keskeytetään loman ajaksi ja työntekijä, jolla ei ole oikeutta lomaan tai ei niin pitkään lomaan kuin keskeytys kestää, haluaa tehdä työtä tänä aikana, pyritään sitä hä- nelle mahdollisuuksien mukaan järjestämään.
5. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa siitä maksetaan normaa- lina palkanmaksupäivänä.
Työssäolopäivien veroiset päivät
Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9 §:n mukaiset vuo- rovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Lomaltapaluuraha
6. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.
7. Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yh- teydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomaltapaluuta koskevat edellytykset.
8. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alka- mista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut pois työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 § 2. momentissa mainitun syyn takia.
9. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
10. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevel- vollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.
11. Jos työntekijän määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä päättyy lomakauden (2.5. – 30.9.) ai- kana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha kesken jääneen tai kokonaan pitämättä ole- van, edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun kesäloman osalta.
12. Lomaltapaluuraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.
Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan loman- määräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeu- tettu.
Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan tai sen osan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.
33 § Ruokailu- ja vaatesuojat
1. Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen varustetaan tarkoitustaan vastaavat ruokailuhuoneet ja lukittavat vaatesuojat, jotka pidetään työnantajan toimesta puhtaina ja lämpiminä. Samoin varataan kullekin työmaalle tarpeelliset pesulaitteet.
2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO
34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus ja korvaukset ovat 1.4.2020 lukien seu- raavat:
Työntekijöiden määrä | Vapautus h/viikko | Korvaus/euroa/kk |
-20 | 1,5 | 79 |
21-30 | 6 | 79 |
31-40 | 7 | 79 |
41-60 | 8 | 103 |
00-00 | 00 | 000 |
81-100 | 12 | 113 |
101-140 | 15 | 134 |
141-180 | 18 | 143 |
181-220 | 20 | 143 |
221-260 | 27 | 155 |
261-320 | 28 | 155 |
321-420 | 32 | 178 |
421- | kokonaan vapautettu | 179 |
Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajan- kohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Työntekijöiden lukumäärään ei kuitenkaan lasketa alle 3 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Päätoimisen pääluottamusmiehen peruspalkan tulee vähintään seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan valituksi pääluottamusmieheksi.
Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja vapautustarvetta tarkas- tellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.
35 § Ammattiosaston kokoukset
Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuo- nekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokous- paikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhy- gieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
e) Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöllä on oikeus, sovittuaan siitä ensin työnantajan kanssa, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työpaikalla.
36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuk- sen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi jär- jestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.
Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausittain yh- densuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jä- senmaksuista tai tekee ilmoituksen suoraan verottajalle. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuo- dessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidäte- tyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.
Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintä- sopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmak- suselvityksessä.
37 § Ilmoitustaulut
Teollisuusliitto ry:n ja paikallisen osaston ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille ilmoitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa eivätkä työnantajaa tai hänen edustajaansa loukkaavia.
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS
38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvottelui- hin. Ellei asiaa näinkään saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pää- luottamusmiehen hoidettavaksi.
39 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työn- antajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luotta- musmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopi- japuoli sitä pyytää. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Kun kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa
Liitot suosittelevat, että pysyväisluonteiset sopimukset laaditaan kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan sopimusneuvottelujen kannalta tarpeelliset tiedot mahdollisimman hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.
40 § Erimielisyyksien sovittelu
Neuvotteluvelvollisuus
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltami- sesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivy- tystä välttäen.
2. Ellei edellä 1. kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen rat- kaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksi- tyiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuo- lille kappale.
3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
41 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelimien kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvojaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa- ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien viralli- siin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta.
42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittami- sen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa jär- jestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 23 §:n määräyksiä.
43 § Rationalisointi
1. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu liittojen välisessä yleissopimuksessa.
44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta
Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.
45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireel- lisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itse- näisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työso- pimus.
46 § Järjestäytymismääräyksiä
1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä ku- lunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se ai- heuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.
2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä esimiehelle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työtehtävät sen sallivat. Sairastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säännökset 26 §:ssä.
3. Kun työntekijä poistuu työpaikalta ja on olemassa perusteltu syy, hänelle voidaan suorit- taa tarkastus. Tarkastusta toimitettaessa voidaan puuttua työntekijän yksityisyyden suo- jaan ainoastaan siinä laajuudessa kuin tarkastuksen tarkoituksenmukainen suorittami- nen edellyttää.
4. Väkijuomien hallussapito ja nauttiminen on tehtaan alueella ehdottomasti kielletty.
47 § Sopimuksen voimassaolo
1. Työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voi- massa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päätty- neet.
Tätä työehtosopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Helsingissä helmikuun 12. päivänä 2020
KEMIANTEOLLISUUS KT RY MUOVITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
Kemianteollisuus ry Muoviteollisuus ry Teollisuusliitto ry
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTE- TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 5.2.2020 − 31.12.2021
Aika 12.2.2020
Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Kemianteollisuus ry
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
Muoviteollisuus ry
Xxxx Xxxxx
Teollisuusliitto ry
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 5.2.2020 lukien osapuolten kesken ajalle 1.12.2017–31.10.2020 allekirjoitetut työehtosopimukset. Tämä sopimus on voimassa 5 2.2020–31.12.2021.
Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 5.2.2020 saavuttaneet neuvottelutuloksen muovi- tuoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.
2. Palkantarkistukset ajalle 5.2.2020-31.12.2021
2.1. Palkantarkistusten ajankohta, toteutustapa ja suuruus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2 %.
Yritys- ja toimipaikkakohtaisesti on 1.3.2021 käytössä 0,8 % suuruinen paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuussa
2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhde- jne. lisiä) summasta. Erä käytetään työntekijöiden pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvaan henkilö- kohtaiseen palkanosan kehittämiseen.
Paikallisen erän käytöstä neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamus- miehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen paikallisen erän jakamiseen liittyen.
Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, erä maksetaan 0,4 % prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta ja työnantaja päättää 0,4%:n erän kohdentamisesta. Yleiskorotus on tällöin 1,6 %.
Edellä mainitusta poiketen, mikäli sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmak- suun tehdään ennen 1.1.2021, maksetaan vuoden 2021 palkankorotus kokonaan 2,0 % suu- ruisena yleiskorotuksena.
2.2 Paikallisten palkkaneuvotteluiden tavoitteet
Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoit- teena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
2.3. Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopimusmenettely
Työnantaja antaa ennen neuvotteluja luottamusmiehelle, tai henkilöstöryhmälle, jos luottamus- miestä ei ole valittu, tiedot jaettavasta palkkasummasta ja miten se on laskettu.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa (yleis- korotus tai yrityskohtainen) ja kriteerit.
Sopimus tehdään pääluottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, henkilöstöryh- män kanssa 15.2.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta paikallisesti tehdyn sopimuksen puitteissa. Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamus- miestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yhdessä läpi kohtuullisessa ajassa työnteki- jöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen koro- tuksen suuruuden sekä työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen.
Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.
Vuoden 2021 yritys- ja toimipaikkakohtainen palkankorotus lasketaan työehtosopimuksen so- veltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, suurjuhlapyhä-, olosuhde- jne. lisiä).
Soveltamisohje:
Laskennassa ovat mukana kaikki tammikuussa 2021 työehtosopimuksen soveltamis- alalla työskentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen) riippumatta. Sellaisten työntekijöiden, jotka ovat työsuhteessa palkanko- rotusajankohdassa, mutta ovat poissa laskentakuukauden aikana esimerkiksi sairauden tai vuosiloman johdosta, palkat otetaan mukaan laskentaan. Mikäli poissaolo johtuu per- hevapaasta, opintovapaasta tai muusta sellaisesta pidemmästä vapaasta, ja työnteki- jöille on palkattu sijainen, lasketaan palkkojen summaan ainoastaan sijaisen palkka.
Palkkojen summaan ei sisällytetä mm. seuraavia lisiä: luottamusmieslisiä, työsuojeluval- tuutetun korvauksia, ylityökorvauksia, tulosperusteisiä eriä, palvelusvuosi-, vuorotyö-, sunnuntai-, suurjuhlapyhä-, olosuhdelisiä, lomaraha, lomakorvaus jos työsuhde on päät- tynyt.
2.4. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamus- miehen kanssa vuoden 2020 korotusten osalta 31.3.2020 ja vuoden 2021 korotusten osalta 28.2.2021 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mah- dollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poik- keavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää si- sällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.
2.5. Palkkataulukot
Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluokkapalkat ovat
1.4.2020 lukien.
TAM15- TAM27 | TAM35 | TAM37 | TAM15- TAM27 | TAM35- TAM37 | ||
TVL pisteet | snt/h | snt/h | snt/h | €/kk | €/kk | |
sisääntulopalkka | 1026 | 1041 | 1093 | 1658 | 1724 | |
1 56-72 | 1080 | 1096 | 1150 | 1750 | 1820 | |
2 73-92 | 1163 | 1180 | 1239 | 1882 | 1957 | |
3 93-112 | 1252 | 1271 | 1333 | 2024 | 2105 | |
4 113-132 | 1347 | 1367 | 1435 | 2179 | 2266 | |
5 133-157 | 1453 | 1475 | 1547 | 2344 | 2438 | |
6 158- | 1562 | 1585 | 1664 | 2523 | 2624 |
Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluokkapalkat ovat
1.3.2021 lukien.
TAM15- TAM27 | TAM35 | TAM37 | TAM15- TAM27 | TAM35- TAM37 | ||
TVL pisteet | snt/h | snt/h | snt/h | €/kk | €/kk | |
sisääntulopalkka | 1047 | 1063 | 1115 | 1691 | 1759 | |
1 56-72 | 1102 | 1119 | 1174 | 1785 | 1856 | |
2 73-92 | 1186 | 1204 | 1263 | 1920 | 1997 | |
3 93-112 | 1277 | 1296 | 1360 | 2064 | 2147 | |
4 113-132 | 1374 | 1395 | 1463 | 2223 | 2312 | |
5 133-157 | 0000 | 0000 | 0000 | 2391 | 2487 | |
6 158- | 1593 | 1617 | 1697 | 2573 | 2676 |
Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2020 lukien:
15 v | snt/h 863 | €/kk 1459 |
16 v | 877 | 1482 |
17 v | 885 | 1499 |
Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.3.2021 lukien:
15 v | snt/h 880 | €/kk 1488 |
16 v | 895 | 1512 |
17 v | 903 | 1529 |
Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2020-2021. Sopi- mus on työehtosopimuksen liitteenä.
Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä
Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.4.2020 lukien 1,3 prosentilla ja 1.3.2021 lukien 2 prosentilla.
2.6. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus ja korvaukset ovat 1.4.2020 lukien seu- raavat:
Työntekijöiden määrä | Vapautus keskimäärin h/viikko | Korvaus |
-20 | 1,5 | 79 |
21-30 | 6 | 79 |
31-40 | 7 | 79 |
41-60 | 8 | 103 |
00-00 | 00 | 000 |
81-100 | 12 | 113 |
101-140 | 15 | 134 |
141-180 | 18 | 143 |
181-220 | 20 | 143 |
221-260 | 27 | 155 |
261-320 | 28 | 155 |
321-420 | 32 | 178 |
421- 2.7. Liittojen tuki | kokonaan vapautettu | 179 |
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja järjestävät koulutusta paikallisille osapuolille työehtoso- pimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.
Liitot tukevat paikallisia osapuolia hakemaan aktiivisesti erilaisia ratkaisumalleja työehtosopi- muksen mukaiseen palkkojen korottamiseen, kannustavaan palkkaukseen ja kannustavat löy- tämään yritykselle ja sen henkilöstölle parhaan mahdollisen ratkaisun.
2.8. Henkilökohtaisen työaikamuotokohtainen palkanosan käyttäytyminen palkankoro- tustilanteessa
Vuonna 2018 palkantarkistusten yhteydessä muodostettua henkilökohtaista työaikamuotokoh- taista palkanosaa ei koroteta työehtosopimuksessa sovituilla korotuksilla.
3. Tekstimuutokset 5.2.2020 alkaen, ellei toisin ole pykälän yhteydessä mainittu 4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite
Täsmennetään määräyksen 3−4 kohtia seuraavasti:
3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat vel- vollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosas- ton, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saatta- maan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osa- puolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työ- ehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä
työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kulu- essa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdis- tuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen
Lisätään uusi kohta, jonka perusteella neuvotteluesityksen antamisen 5 päivän aika sisältyy 14 päivän ja 6 viikon neuvotteluaikaan. Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia:
Neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudelli- sista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoi- mintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täyden- täviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisano- mista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yh- teistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yh- teistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
6 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset
Muutetaan kolmannessa kappaleessa sana "työtuntijärjestelmä" "työajan tasoittumissuunnitel- maksi".
Poistetaan kohta ”Kilpailukykysopimuksen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttami- nen 1.1.2017” ja kaikki siihen liittyvät työehtosopimusmääräykset.
Lisätään uusi alakohta:
10-tuntinen
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittai- sen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työeh- tosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä il- man ilmoitusaikaa.
10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään kuutena työviikkona kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajan- kohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuo- tannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tar- peen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalen- teriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.
Yötyö
Muutetaan pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia eli 26 § muutetaan 8 §:ksi.
Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen
Päivitetään terminologia (tasoittumisjärjestelmä 🡪 tasoittumissuunnitelma) ja pykäläviittaukset (35 § 🡪 30 § ja 34 § 🡪 29 §) vastaamaan uutta työaikalakia.
Muutetaan määräystä seuraavasti:
Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyynnöstä.
Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon tai työajan ta- soittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viik- koa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista kolme päivää ennen muutoksen voimaantu- loa. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimattomasta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolo-
tilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutoksen teke- mistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.
Aloittamis- ja lopettamistyö
Vanha määräys poistetaan ja korvataan seuraavalla määräyksellä, joka syrjäyttää työaikalain aloittamis- ja lopettamistyötä koskevan säännöksen.
Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden poistamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisätyötä, jonka teettämisestä sovi- taan paikallisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.
Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on
• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännölli- sen työaikansa,
• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.
Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia vii- kossa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.
10 § Lepoajat Päivittäinen lepoaika
Muutetaan pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia ja muutetaan määräyksen kohta 1 ja kohdan 2 ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:
1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työaikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.
2. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruo- kailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Vuorokausilepo
Muutetaan pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia ja muutetaan määräystä seuraavasti:
6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepo- aika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä
vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.
Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeel- liseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vä- hintään 7 tuntia.
Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan työaikalain 25 § 3. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Le- poajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kui- tenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Viikoittainen vapaa-aika
Muutetaan pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia ja lisätään määräykseen pöytäkirja- merkintä seuraavasti:
7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnun- tain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vas- taavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausun- not, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tun- tia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momen- tissa säädetyllä tavalla.
11 § Ylityö
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
Muutetaan määräystä seuraavasti:
11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, viikoittaisen vapaa-ajan korvaamiseksi annetun vapaan, ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisina
työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen sään- nöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mu- kaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön enimmäismäärät
Muutetaan määräyksen numerointia seuraavasti:
13 a. Työaikalain 19 §:stä poiketen käytetään ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujak- sona yksinomaan kalenterivuotta.
Lisätään uusi alakohta 13 b. ”Työajan enimmäismäärä” seuraavasti:
Työajan enimmäismäärä
13 b. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
31.12.2020 saakka voidaan käyttää kohdan 13 a. mukaista määräystä ylityön enimmäis- määristä.
Levähdystauko ennen ylityötä
Muutetaan määräyksen pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia seuraavasti:
14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, sallitaan hä- nen pitää 15 minuutin levähdystauko, joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista le- vähdystauoista sovitaan työaikalain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.
14 § A. Työkohtainen palkka
Muutetaan pöytäkirjamerkintää 2 seuraavasti:
Pöytäkirjamerkintä 2:
Harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan maksaa 75 % palkkaluokan 1 TAM15- TAM27 palkasta seuraavissa tapauksissa:
• tutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,
• ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa opiskelevien kesähar- joittelun ajalta.
Jos henkilö on ollut harjoittelussa samassa yrityksessä aiempina vuosina, voidaan toi- sena vuotena maksaa 80 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27, kolmantena vuotena 90 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta.
18 § Palkanmaksu
Lisätään määräyksen 1. kohtaan pöytäkirjamerkintä seuraavasti:
1. Palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukau- dessa. Paikallisesti voidaan sopia, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Jos pal- kanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arki- päivänä.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen yhteinen tavoite on, että yrityksissä siirryttäisiin pysyvästi sopimuskau- den 2020-2021 aikana palkanmaksuun kerran kuussa. Tätä tavoitetta on tuettu vuoden 2021 palkkaratkaisun toteuttamistavassa ja liittojen yhdessä laatimalla ohjeistuksella.
Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.
42 § Koulutus
Muutetaan määräyksen otsikko ja sisältö kuulumaan seuraavasti:
42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorit- tamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olo- suhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päi- vässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen mää- räyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 23 §:n määräyksiä.
YLEISSOPIMUS
3.3 ilmoitukset
Muutetaan määräystä seuraavasti:
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaa- van ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuute- tun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kans- saan.
Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamie- hensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta va- ramiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun si- jaisena muissakin kuin Yleissopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.
Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pääluottamusmies- tehtäviä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuu- kausikorvaus tältä ajalta hänelle.
4.4 Varamiehet
Muutetaan määräyksen 1. kappale kuulumaan seuraavasti:
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuute- tun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisena.
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Työaikakirjanpito
Päivitetään lakiviittaus vastaamaan uutta työaikalakia:
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun kir- janpitoon.
4. Allekirjoituspöytämerkinnät
4.1 Jatkuva neuvottelu
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työlli- syyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että so- pimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Neuvotteluissa sovitut tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnoissa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.
Liitot selvittävät kokemuksia uuden 10-tuntisen työaikamääräyksen soveltamisesta. Tätä var- ten liitot toimittavat kyselylomakkeen työpaikoille. Saatujen kokemusten perusteella liitot ar- vioivat määräyksen kehittämistarpeita 30.10.2021 mennessä.
4.2 Luottamusmiehen palkkakehitys
Liitot seuraavat sopimuskauden aikana, miten työehtosopimuksen määräykset pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkakehityksestä toteutuvat yrityksissä. Mikäli havaitaan epäkohtia, niitä käsitellään liittojen välillä ja tarvittaessa ohjeistetaan yrityksiä.
4.3 Työryhmät
4.3.1 Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen koulutustyöryhmä
Liittojen välisen koulutustyöryhmän tehtävänä on 31.5.2020 mennessä tehostaa yleissopimuk- sen tarkoittamia yhteisiä kursseja ja ay-kursseja niiden sisällön, pituuden ja osallistumisoikeu- den osalta. Työryhmän tehtävänä on sopia miten kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.
Kemianteollisuus ry edellyttää, että koulutustyöryhmä muodostaa yhteisen kannan edellä mai- nituista asioista.
4.3.2 Palkkausjärjestelmätyöryhmä, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuu- den työehtosopimus
Liittojen välillä muodostettu työpari tutustuu sopimuskauden aikana työehtosopimuksen palk- kausjärjestelmää noudattavien yritysten erityisolosuhdelisää liittyviin soveltamiskäytäntöihin. Selvityksen perusteella liittojen välinen työpari esittää havaintonsa liittojen väliselle työryh- mälle palkkausjärjestelmän kehittämistarpeen arvioimista varten.
4.4 Paikallisen sopimisen valmiudet ja edistäminen
Paikallinen sopiminen on keino vastata joustavasti yritysten hyvin erilaisiin haasteisiin, jotka aiheutuvat mm. toimintaympäristön muutoksista ja asiakkaiden tarpeista. Paikallisten osapuol- ten hyvät ja luottamukselliset neuvottelusuhteet ovat toimivan vuoropuhelun ja sopimisen pe- rusta. Lisäksi on hyvä, että molemmilla osapuolilla on tietoja ja taitoja, jotka liittyvät muun mu- assa työehtosopimusten tuntemiseen, neuvotteluosaamiseen, yritystalouteen sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan kehittämiseen. Neuvoteltavien asioiden luonteesta ja työpaikan koosta riippuen voi johtua, että paikalliseen sopimiseen liittyen voidaan kuulla myös muita työpaikan henkilöitä asiantuntijoina. Paikallisten sopimusten toimivuus edellyttää niiden säännönmu- kaista seurantaa ja päivittämistä.
Sopimuskauden aikana liitot järjestävät yhteistä koulutusta, jonka tarkoituksena on edistää paikallista sopimista ja kehittää yhteistoimintaa sopimusalan yrityksissä.
4.5 Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta
Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja teho- kasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvi- taan laajaa ja monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuk- sen tavoitteet huomioon ottaen.
Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoittelusopimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan syntynyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvi- oida omaa osaamistaan suhteessa niihin.
Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihenkilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyksestä.
4.6 Työhyvinvointi - Hyvää huomista -ohjelma
Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa.
Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista -ohjelma on vakiin- tunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa omaksuttua yritysten laaja-alaiseen työ- hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävää toimintaa jatketaan.
Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä hakee uusia näkökulmia, ideoita ja konk- reettisia työvälineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyn- täen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia.
Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen
Sopimuskaudella Hyvää huomista -työryhmä keskittyy erityisesti eri ikäisten työntekijöiden työ- kykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tarvittaviin toimiin. Työryhmä laatii yritysten avuksi suosituksen hyödyntäen työpaikkojen hyviä käytäntöjä ja tut- kittua tietoa.
Sairastavuuden vähentäminen
Lisäksi työryhmä seuraa sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissaolojen vä- heneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongel- mien ratkaisemiseksi.
Kerätään hyviä käytäntöjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspoissaolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
4.7 Työrauha
Liitot ovat laatineet yhteisen neuvottelumuistion työehtosopimuksen 4 §:n tulkinnasta.
5. Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 5.2.2020−31.12.2021 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden ker- rallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopi- muksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.
Helsingissä 12.2.2020 KEMIANTEOLLISUUS RY
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
MUOVITEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
Xxxx Xxxxx
MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 Palkkausjärjestelmän rakenne
Työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta elementistä; tehtäväkoko- naisuuden vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä työsuh- teen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvasta palvelusvuosilisästä.
Tehtävien vaativuus
Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan tehtävän vaativuutta kuvaavilla mittareilla; osaami- nen/työtehtävän laajuus, tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen liittyvät vastuu- ja vuorovaikutus- sekä olosuhde- ja kuormitustekijät. Jokaiselle mittarille liitot ovat laatineet asteikot ja näitä vas- taavat pisteet. Arviointi voi tuottaa minimissään 58 pistettä ja maksimissaan 186 pistettä. Työn- tekijän tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käytettävä tehtävien vaativuuden arviointijärjes- telmä käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvine toimintaohjeineen on painettu erilliselle liitteelle. Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikoilla tehtäväkuvausten perusteella työnan- tajan ja työntekijöiden edustajien välisenä yhteistyönä, nimetyn arviointiryhmän toimesta.
Henkilökohtainen palkanosa
Työntekijälle voidaan hänen henkilökohtaisen työsuoritukseensa tms. seikkaan perustuen maksaa myös henkilökohtaista palkanosaa. Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyn tulee ta- pahtua systemaattisesti ja arvioitavien asioiden tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoit- teita. Työntekijöiden sitoutuminen ja hyväksyntä järjestelmään saavutetaan, kun sen sisällöstä ja käyttöönotosta keskustellaan työntekijöiden edustajien kanssa jo järjestelmää suunnitelta- essa. Työntekijöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet ja työntekijän niin halutessa myös itseään koskevat arvioinnin tulokset. Esimies alaiskeskustelut ovat suositeltava tapa henkilökohtaisen palautteen antamiseen ja pä- tevöitymistarpeen kartoitukseen.
Palvelusaikalisä
Palvelusaikalisän suuruus määräytyy työsuhteen kestoajan perusteella 14 B § mukaisesti.
2 Palkan muodostuminen
Palkkausjärjestelmässä työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu työn vaativuusluokan mukaisesta tunti- tai kuukausipalkasta ja mahdollisesta henkilökohtaisten tekijöiden mukaan määräytyvästä palkanosasta.
Lisäksi maksetaan muovi- ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti palve- lusaikalisästä vuoro- ym. lisät, suorituspalkat sekä mahdolliset muut tulos-, voittopalkkio- jne. erät.
3 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat
Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat on kirjattu työehtoso- pimuksen 14 §:ään.
Uuden työntekijän sisääntulopalkka
Alalla uudelle työntekijälle voidaan 6 kuukauden ajan maksaa sisääntulopalkkaa.
Muutoin uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalkkaa, jota maksetaan seuraavasta ao. luokkapalkkaa alemmasta tehtävästä.
Tätä palkkaa maksetaan, kunnes työntekijä hallitsee ko. työn tyydyttävästi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tulee ko. ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen.
4 Yrityskohtaiset järjestelmät
Yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä työaikamuotokohtaiset palkkataulukot muodostetaan siten, että ne täyttävät työehtosopimuksen mukaisen työvaativuusluokkapalkan. Vertailu teh- dään vain tarvittaessa ja sen varmistamiseksi, että työntekijä saa työehtosopimuksen mukai- sen minimipalkan.
Yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä käytettäessä on paikallisesti sovittava myös siitä, miten työehtosopimusratkaisujen yhteydessä sovittujen yleiskorotusten lisäksi mahdollisesti sovitta- vat järjestely- ja muut korotuserät niissä järjestelmissä toteutetaan.
5 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja palkka
Liitot toteavat, että yrityksissä on syytä luoda pelisäännöt järjestelmän ylläpitämistä varten.
Tehtävän tai sen sisällön muuttuessa on tarkistettava, onko muutoksella merkitystä vaativuus- luokitukseen. Muutoksesta mahdollisesti aiheutuva palkankorotus toteutetaan seuraavan pal- kanmaksukauden alusta alkaen.
Jos työntekijä siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu niin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, voi työntekijän henkilökohtainen palkanosa leikkautua.
Tehtävänkuvauksia ja tehtäväkokonaisuuksien vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännölli- sin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Tarkastelun yhteydessä varataan työntekijöiden edustajalle / edustajille tai työpaikalle mahdollisesti perustetulle arviointiryhmälle tilaisuus tuoda esiin näkemyksiään luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tul- leista ongelmista.
6 Ohjeistus ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Liitot opastavat ja ohjaavat palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja antavat pyydettäessä pe- rusteltuja lausuntoja. Erimielisyystapauksissa noudatetaan muovi- ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen 40 § mukaista neuvottelujärjestelmää.
Liitot ovat laatineet yhteisen koulutusaineiston ohjaamaan ja opastamaan paikallisia osapuolia palkkausjärjestelmän sisältöä, ylläpitoa jne. koskevissa asioissa.
7 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely
Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä noudatettavat periaatteet on todettu työehtosopi- muksen 14 B §:ssä.
MUOVITUOTETEOLLISUUDEN JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnarviointijärjestelmä
OSAAMINEN / TYÖTEHTÄVÄN LAAJUUS Tekijällä arvioidaan tehtäväkokonaisuuden laajuutta ja sen hallitsemisen edellyttämää, kokemuksen ja/tai koulutuksen kautta hankittua osaamista. | Pis- teet |
O1 Helposti opittava työ yksinomaisena työnä, jonka hoitaminen edellyttää lyhyeh- köä käytännön kokemusta. | 30 |
O2 Vaihtelevat, yksittäisen työvaiheen suorittamiseen, yksittäisen koneen tai tuo- tantolaitteen käyttöön, varasto- ja kuljetustoimintojen hoitamiseen jne. liittyvät työt, joiden hoitaminen edellyttää jonkin verran koulutusta tai kokemusta. | 40 |
O3 Tehtäväkokonaisuudet, joissa edellytetään usean työvaiheen tai koneen, tuo- tantolinjan tms. vastaavan kokonaisuuden hallintaa sekä raaka-aineiden ja tuotteiden tuntemusta. Tehtävien hallinta pääsääntöisesti edellyttää taitoa pois- taa pienehköjä häiriötekijöitä ja/tai suorittaa tavanomaisia säätö- tms. toimenpi- teitä. | 55 |
O4 Vaativat ammattitehtävät, joissa edellytetään monipuolista, koulutuksen ja/tai kokemuksen kautta hankittua hyvää ammattitaitoa vaativien koneiden, laittei- den, useiden tuotantolinjojen ja –prosessien, niiden hallintajärjestelmien, ase- tusten tai muuten vaativien tuotannon tai tehdaspalvelun tehtäväkokonaisuuk- sien hallitsemiseksi sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. | 75 |
O5 Erityisosaamista edellyttävät tärkeät, vaativat ja vastuulliset tehtäväkokonai- suudet, joiden hallinta edellyttää pitkäaikaista kokemusta, korkeatasoista am- mattitaitoa ja erityisosaamista sekä kykyä itsenäisiin suunnittelu-, kehittämis- yms. tehtäviin. | 100 |
VASTUU Ratkaisujen vaikutukset | |
P1 Ratkaisuilla on vaikutuksia pääasiassa oman työn tuloksiin | 10 |
P2 Ratkaisuilla on suora vaikutus työryhmän tai tiimin toimintaan tai tuloksiin | 16 |
P3 Ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia usean tiimin tai koko osaston toimintaan tai tuloksiin | 23 |
P4 Ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia useamman osaston tai koko yrityk- sen/toimipaikan toimintaan ja tuloksiin | 31 |
VUOROVAIKUTUS Tehtävän hoitamiseen liittyvien työyhteyksien määrä, suuntautuminen ja luonne. | |
VU 1 Tavanomainen | 8 |
VU 2 Merkittävä | 16 |
VU 3 Vaativa | 25 |
OLOSUHTEET Työpaikalla esiintyvät olosuhteista aiheutuvat haittatekijät, kuten esimerkiksi melu- ja valaistushaitat, lämpöhaitat, kemiallisista aineista aiheutuvat vaara- tekijät, likaisuus, työasennot, liikkumisrajoitukset, altistushaitat jne. | |
OS 1 Olosuhdehaittoja tai erityisiä vaaratekijöitä esiintyy vain vähän | 5 |
OS 2 Olosuhdehaittoja/vaaratekijöitä esiintyy jonkin verran | 10 |
OS 3 Työssä esiintyy merkittäviä olosuhdehaittoja, jonka johdosta työntekijä joutuu huomattavan osan työajastaan suojautumaan yhdellä tai useammalla työnte- koa merkittävästi haittaavalla suojavälineellä. Työssä esiintyy erityisiä vaara- tekijöitä | 15 |
KUORMITUS Tehtävän ja siihen liittyvien erilaisten työnosien kokonaisvaltainen fyysinen tai psyykkinen kuormitus, esimerkiksi yksitoikkoisuus, pakkotahtisuus, fyysi- nen energian kulutusta, voimainponnistukset jne. | |
K 1 Työ aiheuttaa vain vähän fyysistä tai psyykkistä kuormitusta | 5 |
K 2 Työ aiheuttaa jonkin verran fyysistä tai psyykkistä kuormitusta tai sidonnai- suutta | 10 |
K 3 Työ aiheuttaa merkittävää fyysistä tai psyykkistä kuormitusta tai sidonnai- suutta | 15 |
OSAAMINEN JA TEHTÄVÄN LAAJUUS
Tekijän avulla arvioidaan tehtäväkokonaisuuden laajuutta ja sen hallitsemisen edellyt- tämää kokemuksen ja/tai koulutuksen kautta hankittua osaamista.
Työ on sitä vaativampaa, mitä laajempia tehtäväkokonaisuudet ovat ja mitä syvällisempää, laajempaa, monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa kokemusta, tietoa ja taitoa sen hoita- minen edellyttää.
VASTUU
Tekijällä arvioidaan työn suorittamisen ja tehtäväkokonaisuuden hoitamisen edellyttä- mien ratkaisujen ja päätösten merkittävyyttä ja vaikutuksia ajatellen työyhteisön tai or- ganisaation toimintaa ja toiminnan tuloksellisuutta.
Työ on sitä vaativampaa, mitä suuremmat ovat ratkaisujen taloudelliset vaikutukset, vaikutuk- set tuotantoon, laatuun, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen sekä mitä laa- jemmin työssä tehtävät ratkaisut vaikuttavat työyhteisön toimintaan, tavoitteisiin ja asiakkaisiin sekä mitä pitkävaikutteisempia ne ovat.
VUOROVAIKUTUS
Tekijällä arvioidaan tehtävän hoitamiseen liittyvien työyhteyksien määrää, suuntautumista ja yhteydenpitoon liittyvän vaikuttamisen luonnetta.
Vuorovaikutus on sitä vaativampaa, mitä laajempi on vuorovaikutusverkosto, mitä oma-aloit- teisempaa yhteydenpitoa tehtävän hoitaminen vaatii ja mitä tavoitteellisempaa se on luonteel- taan.
OLOSUHTEET
Työpaikalla esiintyvät olosuhteista aiheutuvat haittatekijät, kuten esimerkiksi melu- ja valais- tushaitat, lämpöhaitat, kemiallisista aineista aiheutuvat vaaratekijät, likaisuus, työasennot, liik- kumisrajoitukset, altistushaitat jne.
Poikkeukselliset olosuhteet:
Sellaisissa työssä aika-ajoin esiintyvissä olosuhteiltaan poikkeuksellisissa tilanteissa, joita tässä ei ole voitu huomioida, voidaan työntekijälle paikallisesti niin sovittaessa maksaa erillistä erityisolosuhdelisää. Kyseistä lisää maksetaan niiltä työtunneilta, jolloin poikkeuksellisissa olo- suhteissa työskennellään.
KUORMITUS
Kuormituksella mitataan tehtävän ja siihen liittyvien erilaisten työnosien kokonaisvaltaista fyy- sisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden esiintymistä ja määrää.
YLEISSOPIMUS
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Lähtökohta
Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä toiselle sopijaosapuolelle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikai- semmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoi- tuksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuo- tantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityk- sissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henki- löstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yrityksen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimin- taelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suun- nitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuk- sen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja –valtuutetun tehtävä on osallistua suunni- telman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luot- tamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudel- taan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työn- antaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Yhteinen näkemys kehittämistarpeista
Pääluottamusmiehen toimikauden alussa työnantaja käsittelee luottamusmiehen kanssa yh- teiset tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on lisäksi edistää paikallista sopimista ja yritystoiminnan kehittymistä.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar- koittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvotte- lut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu edistää paikallista sopimista ja yritystoiminnan kehittymistä, suorittaa muut tehtä- vät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista teh- tävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoi- taa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikalli- sesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuo- dosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuo- jeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjal- lisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojelu- valtuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta teh- täviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleis- sopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.
Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pääluottamusmiestehtä- viä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luotta- musmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja hen- kilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei yllämainitun perusteella toisin sovita, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautusta tehtäviensä hoitamista varten työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja me- nettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehtosopimuksen mukaista keski- tuntiansiota.
Pääluottamusmiehen korvaus
Pääluottamusmiehelle maksettavasta kuukausikorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 34
§:ssä.
Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamien edellä tarkoitettujen työ- suojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys sekä lisäksi, ellei muusta ole sovittu, kuukausittain työehtosopimuksen 34 §:ssä määriteltyä kuukausikorvausta.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien yhtäaikainen hoitaminen
Henkilön tultua valituksi vaaleilla sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtä- vään, hänelle maksetaan työehtosopimuksen 34 § mukaiset korvaukset kummastakin tehtä- västä.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Luottamustehtävän hoitaminen työajan ulkopuolella
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
4.2 Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus-
tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautus työn- teosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien
hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä.
Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttävät itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtu- neesta toimikauden päättymisestä lukien.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamushenkilölle ja työsuojelu- valtuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavalla kuin muu henkilöstö.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksi- kön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 § 2. momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopi- muslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 § 1. momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 3 § säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjes- tysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoi- tuksesta huolimatta jättänyt noudattamatta.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmies- ehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammatti- osasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yh- teistoimintaelimelle.
Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluval- tuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jäl- keen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 § 2. momentin perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 § 1. momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimus- lain 12:1 § 1 momentin mukaisesti.
Liittokäsittely
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnan- tajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvotte- lussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun va- ramieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun varamiehen työsopimuk- sen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen/työsuojeluvaravaltuute- tun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun ase- maa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamista varten saada EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työnte- kijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamus- miehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Työnantajan tulee lisäksi pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle kirjallisesti tieto toimialu- eensa työntekijöiden nimistä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamis- ajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityksen työ- suhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikä- teen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuu- tetulle.
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat
Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulu- tussopimusoppilaista.
Työaikakirjanpito
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun kirjanpi- toon.
Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle seuraavat yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta:
1) arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun yhtiön tilinpäätös tai tulostiedot välittömästi sen jäl- keen, kun ne on annettu julkisuuteen, ja muun yrityksen tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava,
2) vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta ti- lasta, josta käyvät ilmi ainakin yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työlli- syyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä 2 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudattaen yhteistoimin- talain 18 §:ssä tarkoitettuja yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä. Yrityk- sessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.
Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai edellisessä kappa- leessa tarkoitetuissa tapauksissa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 2 kohdassa tarkoitetuissa selvityksissä esitetystä kehityksestä.
Salassapitovelvollisuus
Salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä yhteistoimintalain 57 §:ssä on säädetty.
6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄR- JESTÄMINEN
Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin sopijaosapuolten kesken tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuo- lella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tie- donannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suo- ranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan lasket- tuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoit- tuvalta kurssiajalta että sen päälle sijoittuvalta matka- ajalta.
Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava kyseisen työn- tekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoito- maksua.
7.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai liitot yhteisesti tai keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Sopijaosapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koske- vaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asian- omaisen henkilön kesken. Osapuolet pyrkivät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolet seuraa- vat em. koulutustarjonnan toteutumista.
Pöytäkirjamerkintä:
Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua ilman ansion- menetystä koulutukseen, jonka Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusiliitto ry järjes- tävät yhdessä paikallisen sopimisen tai työhyvinvoinnin edistämiseksi.
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta- matta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kes- tää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen ai- heuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen to- dettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle kor- vauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laa- juus.
7.4 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n ja Teollisuusiliitto ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvol- linen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtä- viensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enin- tään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vä- hintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tar- kasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.
Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syyskuussa 2018 pohjau-
tuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2017 − heinäkuu 2018.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5 Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1 Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimek- sianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdol- lista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankin- tatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3 Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoite- tun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuok- ratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle täl- laisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
LOMAPALKKASOPIMUS 2005
Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntian- sio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vas- taavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lu- kumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lukumäärä | Lomapäivien kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti kes- kituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 § Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liit- totoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pi- detään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä me- nettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merityösopimuslaissa (756/2011),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 § ja 8:3 § perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 § perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 § perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3
– 4 § perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työso- pimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 § perusteella suo- ritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liit- tyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2
§:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimus- lain 8:1.1 § perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 § ja 9:4 – 5 § menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanot- taessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 – 2 § mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asi- allisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien mää- räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mu- kaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioita- essa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauk- sessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityk- sen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1 enintään vuoden 14 päivää
2 yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3 yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4 yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5 yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1 enintään 5 vuotta 14 päivää
2 yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, ote- taan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palve- luksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempain- loma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisano- misaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkei- nen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta anne- tussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisano- missuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on en- simmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itse- näisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on makset- tava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pi- dättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuk- sen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kes- täessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimus- määräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeis- tään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi an- netulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta anne- tun lain (646/74) 15 § mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 § mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastai- sesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuk- sen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammatti- aan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työn- tekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työ- sopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.