ERVA-SOPIMUS LIITE 2 TYÖNJAKO 2020-2021 24.05.20

Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun asetuksen (337/2011) tarkoitus on vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä, tarpeenmukaisuutta, turvata väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Terveyspalvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla, ja niiden tulee olla laadukkaita ja turvallisia.

Näiden päämäärien saavuttamiseksi erityisvastuualueen sisäisen palvelurakennetta kehitetään tämän työnjakosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on toimiva ja eheä terveydenhuolto, joka perustuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon hyvään yhteistyöhön.

KYS-erityisvastuualueen (KYS-erva) strategian mukaisesti järjestämis-suunnitelma valmisteltiin erikoisaloittain. Ensihoitopalvelusta ja päivystystoiminnasta, on oma lukunsa (8) järjestämissopimuksessa.

Erikoisalakohtaiset suunnitelmat tehtiin yhteisesti sovitun jäsentelyn pohjalta

• uudet lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

• väestönkehitys ja sen tuomat haasteet

• palvelujen saatavuus

• perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

• KYS-erva -järjestelyt

• erikoislääkärikoulutus.

Erva-työnjaon päivitykselle perustan luo Valtioneuvoston asetus 582/2017 erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Oleellisimmat pykälät ervan työjaon kannalta ovat

6. ja 7. §.

Keskittämisasetuksen 6. §:n mukaan viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan kootaan seuraavat tehtävät:

1) neurokirurgia;

2) maksakirurgia;

3) avosydänkirurgia;

4) tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaushoito;

5) haimasyövän, mahasyövän, gynekologisen syövän lukuun ottamatta matalan riskin endometriumsyöpiä, periytyvän paksusuolisyövän, peräsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen rakkosyövän, sarkooman sekä keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syövän leikkaushoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhassyövässä;

6) käden, ranteen, kyynärpään ja nilkan tekonivelkirurgia, olkapään tekonivelen uusintaleikkaukset ja vaikeat tekonivelinfektiot;

7) reumakirurgia;

8) vaativat selkäleikkaukset;

9) huuli- ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot;

10) pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät;

11) kasvojen ja leukojen monimurtuma- ja monikudoskorjaushoito;

12) harvinaisiin suusairauksiin liittyvien synnynnäisten ja hankittujen häiriöiden diagnostiikka ja hoito;

13) aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito;

14) neurologiaan liittyvät endovaskulaariset toimenpiteet;

15) vaativat transkatetriset kardiologiset toimenpiteet, sisältäen kaikki sydämen tekoläppien asennukset katetriteitse edellyttäen, että niitä tekevässä sairaalassa on avosydänkirurgiaa;

16) koeputkihedelmöityshoidot;

17) uhkaava ennenaikainen synnytys ennen 32. raskausviikkoa;

18) vakavaa kroonista sairautta potevan synnyttäjän raskauden suunnittelu, seuranta ja synnytyksen hoito;

19) lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitelman laatiminen;

20) lastenpsykiatrinen ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito sekä lasten oikeuspsykiatriset tutkimukset;

21) vaikeiden, eri erikoisalojen välistä yhteistyötä edellyttävien psykiatristen häiriöiden tutkimukset ja hoidot sekä oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset.

7 §:ssä työnjakoa tarkennetaan edelleen. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäviin sairaaloihin tulee koota primääri lonkan, polven ja olkapään tekonivelten leikkaushoito sisältäen tekonivelten välittömien komplikaatioiden hoidon. Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään noin 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta. Olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa.

Myös kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset tulee koota, jos niitä ei ole muuten keskitetty. Uusintaleikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa. Myös selkäkirurgia tulee koota, jos toimenpiteitä ei ole muuten keskitetty. Leikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuodessa. Lisäksi syövän kirurginen leikkaushoito tulee koota. Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kappaletta sekä paksusuolisyövän, munuaissyövän, papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten vähintään noin 70 kappaletta vuodessa kussakin syöpäryhmässä.

KYSin ervalla on neuvoteltu valtioneuvoston asetuksen soveltamisesta alueen työnjaossa. Tavoitteena on ollut huomioida keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset KYS-ervan järjestämissopimukseen ottaen huomioon myös alueen sairaaloiden toiminta- ja päivystysvalmiudet.

Syyskuussa 2018 sovittiin yhdessä mm., että syövän hoidon osalta selvitetään FICAN Eastin mahdollisuutta toimia jatkossa syövänhoidon koordinaattorina ervalla. Tärkeänä pidetään jatkossa eri sairausryhmien tutkimuksen ja hoitotulosten ulkopuolista auditointia.

Sen lisäksi kumppanuuslääkäritoimintamallia KYS-ervalla pidettiin tärkeänä. Sen tavoitteena on kehittää potilaiden hoitoa sairaaloiden kesken jaetuilla lääkäri- ja/tai paikallisilla tai liikkuvilla tiimiresursseilla. Kumppanuus-lääkärimallissa sairaalat sopivat lääkärin tai hoitotiimin työtehtävistä ja niistä koituvista kustannuksista. Tällä periaatteella voidaan laajentaa huippuosaajan tai -tiimin toimintaa sairaaloissa ja samalla tukea myös isäntäsairaalan osaamista.

Yllä mainituista asioista vallitsee yhtenäinen näkemys kaikissa KYS-ervan sairaanhoitopiireissä. Jatkossa yksityiskohtaiset erikoisalakohtaiset suunnitelmat.

Suunnitelman laatijat

Kunkin erikoisalakohtaisen suunnitelman yhteydessä on kuvattu, kuinka ja ketkä ovat suunnitelman laatineet.

KYS ervan sairaanhoitotoimikunta, joka koostuu ervan johtajaylilääkäreistä, KYS sairaalanjohtajasta sekä ervan strategisesta hoitotyönjohtajaista, vastaa KYS-ervan työnjakosuunnitelman sisällöstä.

Sopimusta on käsitelty useissa ervan kokouksissa sairaaloiden johtajaylilääkäreiden toimesta. Johtajaylilääkäreiden kokouksessa 27.9.2018 kuultiin eri erikoisalojen vastuuhenkilöitä ja sen jälkeen asiaa käsiteliin 14.6.0219 johtajaylilääkäreiden kokouksissa ja edelleen ervan johtoryhmien kokouksissa 5.-6.9.2019 ja 13.-14.2.2020 ja KYS ervan YTE-kokouksissa 15.5.2020 ja 20.5.2020.

Yleiset osuudet tekstistä ovat laatineet Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx.

KUOPION YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN NYKYTILAN KUVAUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (KYS-ervan) neljässä maakunnassa oli vuonna 2017 yhteensä 68 kuntaa, joista KYS-ervassa 66: Etelä-Savossa 14, Keski-Suomessa 23 (ervassa 21),

Pohjois-Karjalassa 13, Itä-Savossa 4, ja Pohjois-Savossa 18 kuntaa. Valtaosa (87 %) maakuntien kunnista on väkiluvultaan pieniä, alle 20 000 asukkaan kuntia. Maakuntien yhteenlaskettu asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 828 000 asukasta, KYS-ervan 805 000.

Alueen väestönkehitys on 2010-luvulla ollut negatiivinen. Sairaanhoitopiirejä on viisi: Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiireittäin aikavälillä 2009 - 2018 väkimäärä on Itä-Savossa supistunut 10 %, Etelä-Savossa 6 %, Pohjois- Karjalassa 2 % ja Pohjois-Savossa 1 %. Vain Keski-Suomessa on ollut kasvua 3 %.

Koko KYS-ervalla, erityisesti Itä-Suomessa, väestörakenne on keskimäärin muuta maata iäkkäämpi ja sairastavuus on keskimääräistä runsaampaa. Myös keskimääräinen tulotaso on alhaisempi kuin muualla maassa.

Alue on harvaan asuttua ja etäisyydet ovat melko pitkiä. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa erityisesti maakunnan pohjoisosista on pitkä matka maakunnan keskuskaupunkiin ja myös muihin keskuksiin. Julkinen liikenne palvelee Itä- ja Keski-Suomessa huonosti asiointia ja heikentää palvelujen saavutettavuutta haja-asutusalueella.

Etelä-Savo ja erityisesti Savonlinnan seutu on vesistöjen halkomaa aluetta, mikä pidentää matkaa keskuskaupunkeihin. Vaikka Etelä-Savon väkiluku on pienempi kuin muissa alueen maakunnissa, alue on lähes kokonaan asuttua, ainakin osan vuotta. Etelä-Savon erityispiirre on runsas loma- asutus. Maakunnassa on yhteensä 49 000 loma-asuntoa, mikä on maakunnittain tarkastellen maan toiseksi korkein luku. Runsas loma-asutus vaikuttaa etenkin alueen päivystyspalvelutarpeeseen.

Väestön ikärakenne: Xxxxxxxx terveydenhuollon palveluiden kysyntään ja tarjonnan mahdollisuuksiin

Kaikkien erikoisalojen keskeinen haaste on KYS-ervan väestön ikääntyminen. Ikääntymiseen liittyvät muun muassa aistinelinsairaudet. Näkö-, kuulo- ja kommunikaatiohäiriöiden vuoksi yksittäisen henkilön toimintakyky ja omatoiminen selviytyminen vaikeutuvat nykyisessä informaatioyhteiskunnassa.

Toinen ikääntymiseen liittyvä haaste on syöpäsairauksien ja operatiivisesti hoidettavien sairauksien lisääntyminen. Potilaat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Tästä huolimatta heitä voidaan hoitaa monin tavoin: lääkehoidoilla, erilaisilla toimenpiteillä ja sädehoidolla. Uudet hoitomenetelmät ovat parantaneet potilaiden ennustetta ja elämänlaatua.

Uusiin hoitomenetelmiin liittyy väistämättä myös varautuminen kustannusten nousuun. Laadukkaiden syövänhoitojen tarjoaminen koko KYS-ervan väestölle edellyttää saumatonta moniammatillista yhteistyötä ja vaativien hoitojen keskittämistä osaamiskeskuksiin.

Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti.

Sairaaloiden tuottavuudesta, vaikuttavuudesta, priorisoinnista ja medikalisaation hallinnasta onkin erva-tasolla käytävä jatkuvaa kriittistä keskustelua. Paineet siihen kasvavat hoitojen kallistuessa ja väestön vanhetessa. Etenkin julkisen sektorin kustannuspaineiden takia sekä edessä olevan sote- uudistuksen onnistumiseksi tämä on välttämätöntä.

Taulukko. KYS-ervan sairaanhoitopiirien väestö 31.12.2018 ja eri ikäluokkien suhteelliset osuudet. Lähde: STATFIN

31.12.2018	Väestö yhteensä (n)	0 – 14 (%)	15 – 64 (%)	65 – (%)
Etelä-Savon shp	100 226	13,2	57,7	29,1
Itä-Savon shp	41 060	12,0	56,2	31,8
Keski-Suomen shp	252 676	16,3	61,7	22,0
Pohjois-Karjalan shp	165 569	14,0	60,2	25,8
Pohjois-Savon shp	245 602	14,8	60,7	24,5
KYS-erva	805 133	14,1	59,3	26,6

AKUUTTILÄÄKETIEDE

Akuuttilääketiede on uusin erikoisala Suomessa. Se on perustettu vuonna 2013, ja tällä hetkellä akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä on noin yhdeksänkymmentä.

Akuuttilääketieteen malli perustuu uudenlaiseen ajatteluun, jossa akuuttilääkärit toimivat ympäri vuorokauden päivystyspoliklinikoilla ja osallistuvat kaikkien päivystyksen potilasryhmien hoitoon. Akuuttilääkärit toimivat tulevaisuudessa päivystysten moniosaajina, esimiehinä ja vastuulääkäreinä. He hoitavat akuutteja sairauksia ja kroonisten sairauksien pahenemisvaiheita. Akuuttilääkärit vastaavat alan kehityksestä, tutkimuksesta ja päivystystyön ohjeistuksesta. Akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutus on kuusivuotinen ja sisältää kaikki yleisimmät päivystykselliset erikoisalat. Tulevaisuudenvisio on, että akuuttilääkärit vastaavat yhteispäivystysten toiminnasta ja eri erikoisalojen erikoislääkärit toimivat päivystysalueella lähinnä konsultteina. Erikoisalojen erikoistuvien lääkäreiden päivystystyön koulutus tulee sopia erikseen.

Koska erikoisala on varsin nuori, on akuuttilääkäreitä toistaiseksi rajoitetusti tarjolla. KYS-erva - alueen sairaaloissa toimintamalli on hieman eri vaiheissa akuuttilääketieteen näkökulmasta.

Akuuttilääketiede, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on akuuttilääketieteellä kolme erikoislääkärin ja yhdeksän erikoistuvan lääkärin virkaa. Akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä on kaksi, mutta molemmat ovat tällä hetkellä virkavapaalla omasta tehtävästään.

Akuuttilääkärit työskentelevät kolmivuorotyömallilla paikallisen virkaehtosopimuksen mukaisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Osa vuoroista (mm. arkiyöt) on akuuttilääkäreiden vähyydestä johtuen jouduttu korvaamaan erillisillä ringeillä, jolloin päivystäjänä on vähintään lisensiaatin tutkinnon suorittanut lääkäri.

Akuuttilääketiede, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Akuuttilääketieteen erikoislääkärit ja alle erikoistuvat toimivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) yhteispäivystyksessä, joka on STM:n päivystysasetuksen mukainen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö.

Akuuttilääketieteen alan lääkärit osallistuvat kaikkien erikoisalojen päivystyspotilaiden hoitoon oman osaamisensa mukaan ja työskentelevät päivystyksen hoitoryhmissä sekä virka- että päivystysaikana.

KSSHP:ssä on kuusi akuuttilääketieteen erikoislääkäriä ja kymmenen alalle erikoistuvaa lääkäriä. Päivystyspoliklinikalla on virka-aikana akuuttilääketieteen kliininen opettaja, joka vastaa kaikkien päivystyksessä toimivien lääkäreiden perehdytyksestä, seniorituesta ja ohjauksesta.

Tulevaisuuden tavoitteena on akuuttilääkärijohtoinen päivystys, jossa akuuttilääketieteen erikoislääkäri on päivystyksen vastuulääkäri 24/7 ja kunkin hoitoryhmän tiiminvetäjä on akuuttilääketieteen erikoislääkäri tai kokenut erikoistuva lääkäri.

Akuuttilääketiede, Siunsote

Akuuttilääketieteen päivystys toimii yhteispäivystyksessä, joka on erikoissairaanhoidon toimintaa.

Akuuttilääkärit päivystävät yhteispäivystyksessä. Työpisteinään sekä yhteispäivystys että päivystysosasto. Akuuttilääkäri tai erikoistuva lääkäri on töissä arkipäivisin 8-16 sekä työvoiman riittävyyden mukaan 16-08 ja viikonloppuisin.

Akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä on kolme, joista yksi toimii palvelualueen johtajana. Akuuttilääketieteen erikoistuvia lääkäreitä on viroissa yhdeksän.

Suunnitelman laatijat:

Xxxx Xxxxxxxxxxx, KYS, Xxxxxxx Xxxxxxxxx, KSKS, Xxxxxxx Xxxxx, PKKS

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Anestesiologia: Anestesiatoiminnan haasteet ja tarjottavien palveluiden luonne riippuvat suurelta osin kirurgisten hoitojen tarpeesta. Anestesia- ja kivunhoitomenetelmien kehittäminen siten, että lyhyet sairaalahoitojaksot kirurgian jälkeen ovat mahdollisia, ovat logististen haasteiden lisäksi seuraavien vuosien suurimpia haasteita. Sekä akuutin että kroonisen kivun hoidon riittävä resursointi vaatii jatkossa uudelleen arviointia. Lisäksi palliatiivisen hoidon hoitoprosessit ovat suuressa murroksessa. Anestesiatoiminnan siirtyminen leikkaussalin ulkopuolelle aiheuttaa paljon lisävaatimuksia ja tämä tulee huomioida myös leikkaustoimintaa suunniteltaessa.

Tehohoito: Xxxxxxxxx näemme uusien teknisten hoito- ja seurantamenetelmien nopean kehittymisen sekä henkilökunnan osaamisen turvaamisen. Lisäksi teho-osaston ulkopuolella tapahtuva hoidon tarpeen arviointi (esim. MET) ja erilaiset valvontahoidot kehittyvät ja tarve lisääntyy.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ikääntyvän väestön valvontahoidon ja tehohoidon tarve tullee lisääntymään mikä lisännee paineita valvontahoidon paikkojen riittävyydelle. Valvontahoidon porrastus sairaaloiden sisällä ja riittävän puskurikapasiteetin suunnittelu tulevaisuutta ajatellen nähdään tärkeäksi.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Elinsiirtoon tai sydämen apupumppuhoitoon tähtäävä ECMO-hoito	HUS	ECMO-hoito voidaan aloittaa ja potilas voidaan siirtää ECMO-hoidon aikana HUS:n


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
ECMO-hoito (verenkiertovajaus ja vaikea hengitysvajaus) Neurotehohoito	KYS KYS	24/7/365 teholääkäri, anestesialääkäri, sydänanestesialääkäri,sydänkirurgi, kardiologi sekä perfuusiohoitajapäivystys. ECMO-hoitoon aina koulutettu kokemusta omaava tehohoitaja paikalla 24/7/365. Kokemus ECMO-hoidosta sekä hengitysvajauksen, että verenkiertovajauksen hoidossa. Valmius siirtää ja hakea potilas ECMO- hoitoon. Neurokirurgia on keskitetty. Tehohoitolääketieteen jatkuva päivystys ja

Pienten lasten vaativa tehohoito	KYS	kokemus ja mahdollisuudet neuromonitorointiin Tehohoitolääketieteen päivystys. Jatkuva lastenlääkäripäivystys. Kokemus vaativien pienten lasten tehohoidosta. Vaativassa lasten tehohoidossa pyritään keskittämään hoitoa osittain HUS lastensairaalaan.

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Anestesiologia 1. Anestesiologia 2. Anestesiologia 3.	KYS KYS KYS	jatkuva etupäivystys jatkuva takapäivystys arkisin päivystys ad.21.30
Tehohoitolääketiede 1. Tehohoitolääketiede 2. Tehohoitolääketiede 3.	KYS KYS KYS	jatkuva etupäivystys jatkuva takapäivystys (aina toinen tehohoitolääketieteen erityisosaaja) la-su 8-16 (ei joka vlo kattavuutta)
Sydänanestesiologia Ensihoitolääketiede Anestesiologia Tehohoitolääketiede Anestesiologia Tehohoitolääketiede Anestesiologia Anestesiologia	KYS KYS KSKS KSKS PKKS PKKS MKS SKS	jatkuva takapäivystys jatkuva etupäivystys jatkuva etupäivystys jatkuva etupäivystys jatkuva etupäivystys 4/2020 alkaen jatkuva etupäivystys (ei erillistä tehopäivystäjää) jatkuva takapäivystys (ei teho-osastoa— tehovalvonta, ei erillistä päivystäjää)

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Ei koske.

5. Palvelujen saatavuus

Anestesiologia: Ervalla kokonaisuutena ei ole näköpiirissä rajoitteita palvelujen saatavuudessa. On kuitenkin epäselvää, millä tavalla esim. kirurgisia hoitoja on tarkoitus keskittää. Mikäli keskittäminen lisää merkittävästi päiväaikaisia leikkaussalikiintiöitä KYSillä, aiheuttaa se merkittäviä vakanssilisäystarpeita KYSin leikkaussalianestesiologeille ja vastaavasti vähennystä keskussairaalatasolla. Keskussairaaloiden osalta tulee huolehtia riittävän vakanssimäärän ja osaamisprofiilin säilyttämisestä (vrt. keskittäminen), jotta päivystyksellinen ammattitaito voidaan ylläpitää.

Tehohoito: Tämänhetkiset kirurgian keskittämissuunnitelmat eivät oleellisesti vaikuta tehohoidon tarpeeseen. Väestön ikääntyminen ja hoitomahdollisuuksien lisääntyminen aiheuttavat paineita tehohoito- ja tehovalvontatasoisten hoitojen saatavuuteen.

6. Erikoislääkärikoulutus

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (Xxxxxxx Xxxxxxx, 2016) mukaan Itä-Suomen alueella voidaan tarvita lisäkoulutusta anestesiologian tehohoidon alalle. Eläköitymiseen liittyen on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreiden määrässä odotettavissa lähivuosina vajausta kaikissa erva-sairaaloissa ja riippuen keskittämisasetuksen toimeenpanosta eläköitymisen lisäksi KYSillä. KYS voi tarjota yhdelle erikoislääkärille kerrallaan erityispätevyyskoulutusta keskussairaaloiden tarpeeseen tehohoitolääketieteessä. Lisäksi erityispätevyyskoulutusta voidaan tarjota tarpeen mukaan obstetrisessa sekä neuro- ja sydänanestesiologiassa ja lastenanestesiologiassa.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxxxx Xxxxxx, dosentti, EDIC, osaamiskeskusjohtaja vastaava ylilääkäri, KYS, Xxxx. Xxxxxx Xxxxx, MKS, Xxxx. Xxxxx Xxxxxxxxx, SKS, Ylil. Xxxxx Xxxxxxxx, KYS, Oyl. Xxxxx Xxxxxxxxxx, KYS, Ylil. Xxxxx Xxxxxxx, KSKS, Prof.ylil. XXXX, Xxxxx Xxxxxxxxxxx, KYS, Xxxx. Xxxxxx Xxxxxxx, PKKS, Prof. ylil. Xxx Xxxxxx, KYS

ENDOKRINOLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Valtaosa endokrinologisista sairauksista hoidetaan polikliinisesti. Vuodeosastolla tehtäviä tutkimusjaksoja tarvitaan harvoin. Päivystyksenä vuodeosastolle tulevat potilaat ovat pääosin diabeetikkoja tai henkilöitä, joilla on vakavia elektrolyyttihäiriöitä.

Sairauksien muuttuva kirjo lisää endokrinologisten konsultaatioiden määrää. Näistä mainittakoon erityisesti tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, obesiteetti, osteoporoosi ja kilpirauhassairaudet, joiden hoidossa endokrinologinen osaaminen on keskeistä, joskin kansansairaudet on jatkossakin kyettävä hoitamaan perusterveydenhuollossa.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ikääntyvien määrän lisääntyminen heijastuu erityisesti tyypin 2 diabeteksen, lisäkilpirauhasen liikatoiminnan ja osteoporoosin lisääntymisessä. Tyypin 1 diabeteksen parantuneen ennusteen ansiosta myös ikääntyneiden joukossa on lisääntyvästi monipistosinsuliinihoitoisia diabeetikoita. Ikäihmisten muistisairaudet aiheuttavat merkittäviä haasteita monipistoshoidon toteutuksessa, jolloin tarvitaan kotihoidon tukena mahdollisuus konsultoida diabeteksen hoitoon perehtynyttä lääkäriä.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Hormonaalisesti aktiivisten aivolisäkeadenoomien leikkaushoito (ei koske prolaktinoomia)	HYKS	KYS-ervalla on vuosittain vain alle viisi potilasta, joten nämä leikkauksen on syytä keskittää HYKS:iin.
Ongelmallisen hyperparatyreoosin selvittely ja hoito	KYS	KYS-ervan potilaat; kuvantamis- ja kirurgiset palvelut ovat korkeatasoiset
Monialainen endokrinologinen kunsultaatio	KYS	KYS-ervan potilaat; osa konsultaatioista voidaan toteuttaa videokokouksena; toiminnan vaatima meetingtoiminta on pysyvää
Aineenvaihdunnalliset harvinaissairaudet	KYS	KYS-ervan potilaat; HARSY-toiminta ja - verkosto
Haiman pienten kasvaimien tai niiden epäilyn endoskooppinen ultraäänidiagnostiikka	KYS	Endoskooppinen UÄ-diagnostiikka on KYS:n gastron yksikön erityisosaamista.
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Laadukas tyypin 1 diabeteksen hoito vaatii keskittämistä alueellisiin osaamiskeskuksiin. Tämä keskittäminen voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Diabeteksen osaamiskeskuksessa tulisi kansainvälisten suositusten mukaan olla 0,75- 1,0 diabetologia per 100 diabeetikkoa. Yhdessäkään KYS-ervan keskussairaalassa ei aikuisikäisten tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa ole suosituksen mukaista määrää diabetologeja.

Pohjois-Karjalassa SiunSotessa diabeteksen hoito on järjestetty erinomaisesti. Alue on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen. Näistä Joensuussa on perusterveydenhuollossa kaksi lääkäriä, joilla on diabeteksen hoidon erityispätevyys ja muilla kolmella alueella kullakin yksi lääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityispätevyys. He toimivat diabeteksen hoidon vastuulääkäreinä. Tyypin 1 diabeetikoiden hoito on keskitetty heille ja kukin lääkäri tekee diabetestyötä 1-2 päivää viikossa.

Heillä on parinaan koulutettu diabeteshoitaja. Lisäksi PKKS:ssa on kaksi endokrinologia ja kaksi diabeteksen hoitoon perehtynyttä sisätautilääkäriä.

Kuopiossa on käynnistetty KYS:n endokrinologian poliklinikan ja Harjulan sairaalan diabetesvastaanoton yhteistyönä diabeteksen hoidon erityispätevyyden oppipolku perusterveydenhuollon lääkäreille.

KYS:ssä on konsultoiva endokrinologi, joka antaa tarvittaessa puhelinkonsultaatioita perusterveydenhuollon lääkäreille. Lisäsi annamme paperikonsultaatiovastauksen ja kirjalliset hoito-ohjeet noin 25 %:iin endokrinologian lähetteistä.

5. Palvelujen saatavuus

Endokrinologian erikoislääkäripalvelut KYS-ervan alueella ovat riittämättömät. KYS:ssä tarvitaan neljä endokrinologia ja kussakin keskussairaalassa kaksi endokrinologia (minimi). Tällä hetkellä KYSissä on kolme endokrinologia, joista kahden työpanoksesta noin 50% menee hallinnollisiin ja kehitystehtäviin. PKKS:ssa ja KSKS:ssa on kaksi endokrinologia. Lisäksi yksi endokrinologi on

KSKS:ssa muissa tehtävissä. Essotessa ei ole endokrinologia. Siellä käy noin yhtenä päivänä viikossa ostopalveluna endokrinologi. SKS:ssa ei ole endokrinologia ja endokrinologiset sairaudet hoitaa endokrinologiaan perehtynyt sisätautilääkäri. Myöskään Sosterissa ei ole endokrinologia.

6. Erikoislääkärikoulutus

Syksyllä 2019 valmistuneessa erikoislääkärien koulutuksen arvioinnissa todetaan, että Itä-Suomen yliopistossa pitäisi kouluttaa vuosittain yksi endokrinologian erikoislääkäri. Jotta edellä esitetty koulutustarve täyttyisi, tulisi KYS:ssä olla yhtä aikaa kaksi lääkäriä koulutuksessa ja lisäksi KSKS:aan ja PKKS:aan tarvittaisiin endokrinologiaan erikoistuvien lääkärien virat.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxx Xxxxxxxx, endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen palvelulinjajohtaja, ylilääkäri, KYS

FONIATRIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Suurimpana haasteena on vanhenevan väestön määrän kasvaminen, jonka seurauksena erilaiset kommunikointikykyä haittaavat sairaudet ja vammat lisääntyvät.

Moniongelmaiset lapset ja nuoret muodostavat kasvavan haasteen, joka vaatii monien erikoisalojen yhteistyötä. KYSissä on usean vuoden ajan toiminut neuropsykiatrinen työryhmä, jossa edustettuina lasten- ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja foniatria.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Vanhenevan väestön kommunikointia heikentävät sairaudet vaikuttavat usein puhekyvyn lisäksi ravitsemustoimintoihin (nieleminen). Nämä yhdessä muodostavat suuren haasteen arkielämästä selviämiseen. Toisaalta Itä-Suomen alueella on suuri pula puheterapeuteista, jotka tutkivat ja kuntouttavat näitä osa-alueita. Foniatrinen potilastutkimus on moniammatillista ja vaativan tason tutkimukset keskittyvät KYSin Foniatrian yksikköön. Pelkkä tutkiminen ei kuitenkaan riitä, mikäli kuntoutusta toteuttavaa henkilöstöä ei löydy tarvetta vastaavasti.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Huuli-suulakihalkioiden kirurginen hoito	HUS/ HYKS OYS	Moniammatillinen työryhmä ja pitkä kokemus, hoitotulosten laadun raportointi. Yhteistyö muiden yliopistollisten sairaaloiden kanssa hoitokokonaisuuden koordinoimiseksi.
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Huuli-suulakihalkioiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot	KYS ja osin keskussairaalat	Moniammatillinen työryhmä, foniatri käytettävissä (viite: eduskunnan oikeusasiamiehen ohjekirje sairaaloille)
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
-
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativat fonokirurgiset hoidot	KYS	Moniammatillinen työryhmä, jossa KNK-alan ja foniatrian edustus, arvioi fonokirurgisten leikkausten tarvetta ja mahdollisuuksia.
Sisäkorvaistuteleikkaukset	KYS	Moniammatillinen työryhmä, jossa KNK-alan ja foniatrian edustus.

Kommunikoinnin apuvälinearviot	KYS	Keskitetty Itä-, Etelä- ja Pohjois-Savon osalta KYSin Foniatrian poliklinikan Tikoteekkiin.
Moniongelmaisten nuorten ammatinvalintaa tukevat tutkimukset	KYS	Moniammatillinen työryhmä, jatko- opintomahdollisuuksien ja tukikeinojen tuntemus.
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
-

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perusterveydenhuolto on foniatrian alan kannalta tärkeä yhteistyökumppani, koska iso osa foniatrisen työryhmän tutkimuksissa tarpeellisiksi todetuista kuntoutuksista toteutetaan siellä.

5. Palvelujen saatavuus

Merkittävä puute on puheterapeuttipalveluiden saatavuudessa koko ervalla. Psykologeja on alueella myös niukasti (tutkimus ja kuntoutus). Tilanne vaikuttaa hoidon ja tutkimuksen porrastuksen toimivuuteen. Foniatreja on KYSissä kolme, he huolehtivat myös pääosan alueen keskussairaaloiden konsultaatiopalveluista (MKS, SKS, P-KKS). Painetta konsultaatiotoiminnan vähentämiseen on lääkäreiden ikääntyessä.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutuksen tarve suuri, foniatrialla ei ole omaa erikoistuvan lääkärin virkaa eikä viimeisen vuosikymmenen aikana ole valmistunut yhtään erikoislääkäriä. Erikoislääkärikoulutuksen suunnitelmassa alueen foniatritarve nähtiin selvästi nykyistä suurempana.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxx Xxxxxxxxxx, foniatrian ayl

GASTROENTEROLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Endoskopioihin on liian pitkät jonot.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestön ikääntyminen lisää tarvetta.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
maksansiirrot


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
ei ole

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Sappiteiden tähystys (SpyGlass)		KSKS hankkinut omat laitteet


Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Enteroskopia	KYS/PKKS	KYS lähettää joko PKKS:aan tai HUSiin kunnes oma laite saadaan
ERCP, EUS Kapseliendoskopia		KYS, KSKS ja PKKS tekee omansa. Mikkeli (osittain) ja Savonlinna lähettävät muille. Mikkeli ja Savonlinna lähettävät KYSiin. Muut tekevät itse

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Aiemmin alueella oli hyvä hoidonporrastus. Nyt KYS on halunnut koota kaikki endoskopiat ja se lisää myös gastroenterologian poliklinikan tarvetta. Varkaudessa ja Iisalmessa tehdään endoskopioita, mutta terveyskeskusten lisäksi nyt työterveyshuolto ja yksityissektori lähettävät potilaat endoskopioihin KYSiin.

5. Palvelujen saatavuus

Endoskopioihin on liian pitkät jonot. Jotta toiminta olisi laadukasta, jono diagnostiseen tähystykseen saisi olla korkeintaan 1½-2 kk

6. Erikoislääkärikoulutus

Kaksi koulutusvirkaa on. Savonlinnasta puuttuu gastroenterologi. PKKS:ssa on virka auki. Lisäksi tarvittaisiin Iisalmen sairaalaan kumppanuusvirka ja lähivuosina myös Varkauden sairaalaan.

Varkaus ostaa nyt ostopalveluna ja he ovat järjestelyihin erittäin tyytyväisiä.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxxx Xxxxxxxxx, ylilääkäri, KYS

GASTROKIRURGIA

Järjestämissopimuksen tekemisessä gastrokirurgian osalta KYS-ERVASsa on ollut haasteita. KYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät ovat esittäneet seuraavaa yhteisessä lausunnossaan luonnokseen keskittämisasetuksen muuttamisesta (20.2.2020):

Erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa voidaan erityisistä syistä jakaa 6

§ mukaisen toiminnan suorittamista myös yliopistosairaalan lisäksi muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan.

Tällöin sairaalassa tulee pystyä varmistamaan toiminnan laatu, potilasturvallisuus, osaaminen ja hoidon kokonaisuus, kuten valtakunnallisesti tämän asetuksen 3 §:ssä ja alueellisesti asetuksen 4

§:ssä yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri on päättänyt.

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Järjestämissopimuksen teossa on pyritty tasapainottamaan keskittämisen edut ja voimakkaan keskittämisen riskit, kuten ERVAn sairaaloiden osaamisen säilyminen, sairaaloiden kustannusten kasvun riski, ERVAn sairaaloiden kyky hoitaa oman alueensa potilaita, hoidon tasapuolinen saatavuus palvelujärjestelmässä, koulutusyhteistyön edellytykset ja erikoislääkärityövoiman saatavuus ja rekrytointimahdollisuudet Itä-Suomessa.

Järjestämissopimuksen työjaon tavoitteena on taata koko ERVAlle laadukas ja tasapuolinen eri mahasuolikanavan syöpien moniammatillinen hoito, kattaen koko hoitoketjun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Laadukkaan gastrokirurgisen syöpäkirurgian

toteuttaminen edellyttää toimivia tiimejä, kliinispatologista meetingtoimintaa, ympärivuorokautista päivystystä, tehohoitokapasiteettia, onkologista osaamista sekä hoidon laadun ja tulosten jatkuvaa arviointia tieteellisen tutkimuksen keinoin. Lisäksi edellytetään riittäviä vuosittaisia kirurgi- ja sairaalakohtaisia leikkausmääriä (erityisesti haima-, maksa-, ventrikkeli- paksusuoli- ja rektumkirurgian osalta).

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Alueen väestö on iäkästä ja monisairasta. Syöpään sairastuvuus lisääntyy ja syöpiä myös diagnosoidaan aiempaa enemmän käytössä olevien kuvantamis- ja muiden menetelmien ansiosta. Päivystyspotilaiden määrät kasvavat jatkuvasti ja monisairaiden potilaiden osuus näistä on huomattava, lisäten sairaalahoitovuorokausien määrää.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Hipec-leikkaukset	HUS/OYS
Vaativa maksakirurgia	HUS/maksayksikkö

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Haimakirurgia	KYS, KSKS, PKKS	toimiva moniammatillinen tiimi ja kliinispatologinen meetingtoiminta, ympärivuorokautinen päivystys, tulosten arviointi tieteellisen tutkimuksen keinoin.
Maksakirurgia Ventikkelisyöpäkirurgia Rektumkirurgia	KYS, KSKS KYS, KSKS KYS, KSKS, PKKS	kts.yllä Robottikirurgia KYS, KSKS aloittamassa Laparoskopia PKKS
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Paksusuolisyövät	KYS,KSKS,PKKS,MKS	Riittävät potilasmäärät ja päivystysvalmius, toimiva moniammatillinen tiimi ja kliinispatologinen meetingtoiminta
lisämunuaiskirurgia	KYS, KSKS	Endokrinoginen tiimitoiminta

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Lihavuuskirurgia	KYS, PKKS, KSKS aloittamassa toimintaa	lihavuuden hoitokeskus, potilasmäärät


Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
ge-kirurgia	KYS,KSKS,PKKS,MKS	Ympärivuorokautinen päivystys

Gastroenterologisen kirurgian osalta työnjako ei vastaa voimassa olevaa asetusta ja tulee edellyttämään tarkennusta siinä vaiheessa, kun 6. ja 7. §:n osalta päivitetty keskittämisasetus tulee voimaan.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Hoitoketjujen jatkuvuuden kehittäminen pth-esh välillä on todettu tärkeäksi kehityskohteeksi, esimerkkeinä primaaridiagnostiikka (kuten seulonnat ja endoskopiatoiminta) ja jälkiseuranta perusterveydenhuollossa, yhteinen meetingtoiminta ja lähetekäytäntöjen yhdenmukaistaminen perusterveydenhuollon yhteistyötahojen kanssa.

5. Palvelujen saatavuus

Yllä kuvatun työnjaon mukaisesti toimittaessa turvataan ERVAn sairaaloiden vetovoimaisuus ja siten gastrokirurgian osaajien saatavuus ja palvelujärjestelmän toimiminen. Lisäksi yhteistyötä potilaiden hoidossa tarjotaan järjestämällä yhteistyöleikkauksia KYSssa.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutusta toteutetaan KYSin lisäksi kaikissa ERVAn keskussairaaloissa (KSKS, MKS, PKKS, SKS). Erikoislääkärikoulutusuudistus muuttaa koulutusta rakenteisemmaksi ja osaamisperustaiseksi. Vuonna 2020 voimaan tullut asetus erikoislääkärikoulutuksesta tulee muuttamaan koulutusjakson sijoittumista YO-sairaalan ja keskussairaaloiden välillä. Syinä ovat koulutuksen sisällölliset muutokset (siirtyminen osaamisperustaisuuteen), keston muutokset (ilman kiinteää ajanjaksoa, min 5 vuotta) sekä 50-50 –säännön kumoaminen (aikaisemmin puolet koulutuksesta tuli suorittaa yliopistosairaalassa ja puolet yo-sairaalan ulkopuolella, nykyään joustavasti vähintään yksi vuosi keskussairaalassa ja vähintään vuosi yliopistosairaassa).

Koulutusuudistus syventää YO- ja keskussairaaloiden välistä erikoislääkärikoulutusyhteistyötä.

7. Suunnitelman laatijat:

Tekstirunko Ge-kir.yl Xxxx Xxxxxxxx. Muokanneet 18.5.2020 Xxxx Xxxxxxxx, vs. johtajaylilääkäri, kirurgian professori, Ksshp ja UEF, Xxxxx Xxxxxxxx, johtajaylilääkäri PKKS, Xxxxx Xxxxx, johtajaylilääkäri, Essote, Xxxxx Xxxxxxxxx, johtajaylilääkäri, Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx, sairaalanjohtaja, KYS, Xxxxx Xxxxxx, johtajaylilääkäri, PSSHP

HEMATOLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Suurin osa erikoislääkäritasoista tutkimusta ja hoitoa vaativista hematologisista potilaista hoidetaan polikliinisesti omassa keskussairaalassa, KYSin alueella myös ISA:ssa ja VAS:ssa hematologi käy pitämässä polikliinista vastaanottoa (n. 1 x/kk). Iäkkäämmät, vaikeaa hematologista sairautta, kuten akuuttia leukemiaa sairastavat potilaat voidaan hoitaa oman alueen keskussairaalassa, jos ko. sairaalassa on hematologista asiantuntemusta.

Jokainen keskussairaala on huolehtinut oman alueensa ja omien potilaidensa hoitoon kuuluvista konsultaatioista. Kesälomien ja tilapäisten poissaolojen aikana puhelinkonsultaatioita on tullut muista keskussairaaloista myös KYSin hematologeille, koska SKS:sta ja MKS:sta puuttuu virassa oleva hematologi.

Hematologiset hoidot kehittyvät koko ajan. KYSin kliinisten tutkimusten tekemistä on tehostettu (1. tutkimushoitaja 2019 keväällä) ja KYS voi ottaa potilaita muista keskussairaaloista kl tutkimuksiin. Keskussairaalat ovat tähän motivoituneita ja halukkaita. Tämä tuo säästöjä yhteiskunnalle.

Väestön ikääntyminen ja tarjottavien hoitojen määrä lisää potilaskäyntejä poliklinikoilla ja tuo resurssitarpeen.

Hematologian painopiste on hoitaa pahanlaatuisia veritauteja sekä joitakin hyvänlaatuisia tiloja. Hematologia ei hoida eikä sille kuulu antikoagulaatiohoidot ohjeineen ja konsultaatioineen. Tämä

iso ja haastava kokonaisuus täytyy saada kokonaan pois hematologialta. Muutoin tarvitaan yksi lääkäri tätä ongelmakenttää varten mahdollisimman pian. Muissa YO-sairaaloissa on 1-2 virkaa tätä varten. HUS on oma lukunsa, jossa on oma yksikkö ja siellä 3 lääkäriä. KYS:ssä hoidetaan otona koko kenttä.

Nykyinen hematologitilanne ervalla

PSSHP 4 (yhdellä ei vielä virkaa) KSKSP 2

PKKS 1 (+30 % professorin tehtävän hoitaja), konsultteja vielä käy 1-2 ESSHP 0 (anottu kumppanuusvirka: 1-2 konsulttia nyt)

ISSHP 1 konsultti (myös FIMEAn ylilääkäri), toinen konsultti aloittanut 2019 syksystä

IAS ja VAS: 1 kokenut konsultti (laajat vastaanotot): tämä potilasjoukko olisi muutoin KYS hematologialla, sillä se ei kuulu terveyskeskukseen - liian vaativaa. Jos tämä potilasmateriaali siirtyy KYS hematologialle, tietää se 1-2 polipäivän lisäystä ja sitä kautta yhtä virkaa.

Väestöpohjan perusteella optimitilanteessa (1 hematologi/50 000 asukasta) alueella pitäisi olla 16 hematologia, nyt on 8 eli puolet ideaalista (+ osa-aikainen professori)

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Prevalenssi kasvaa kaikissa hematologisissa sairauksissa, koska hoidot ovat tehostuneet ja potilaat elävät tautiensa kanssa huomattavasti pidempään. Tämä lisää tarvetta kontrolleille ja poliklinikkakäyneille eritoten. Kuormitus osastoille on vähäisempää.

Väestön koko ikärakenteen muutos näkyy myös hematologialla.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Ervan hematologien yhteisellä sopimuksella on KYS:aan keskitetty intensiivisempään hoitoon soveltuvien (n. < 70 v) aikuispotilaiden akuuttien leukemioiden hoito (n. 15/v) sekä antilymfosyyttiglobuliinihoitoa saavien aplastista anemiaa sairastavien potilaiden hoito (n. 3-4/v). Lisäksi KYS huolehtii malignien veritautien autologisesta kantasolusiirtotoiminnasta (n. 50/v).

YHTEISTYÖ ON OLLUT TÄYSIN ONGELMATONTA.

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Allogeeniset kantasolusiirtohoidot	Suomessa HUS ja TYKS	24/7 hematologipäivystys, erikoislaboratorion palvelut samoin


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Autologiset kantasolusiirtohoidot: keräys ja intensiivihoito	KYS, Oys, Tays, Tyks, Hus	Erikoisosaaminen hoitajakoulutus kantasolukeräämiseen Kantasolulaboratorio osastolla eristystiloja/ 1 hengen huoneita Lääkäreiden jatkuva kouluttautuminen Polikliininen ja osaston resurssi
	Oman ervan keskussairaalat lähettävät KYSiin (PKKS, SKS, MKS, KSKS) ja IAS ja VAS
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Aplastisen anemian hoito	Oman ervan keskussairaalat lähettävät KYSiin (PKKS, SKS, MKS, KSKS) ja IAS ja VAS	Riittävä osaaminen ja osaston fasiliteetit kuten erityshuoneet


Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

jos vaikea hemofiilikon toimenpide, saa keskussairaala lähettää potilaan KYS tp varten		erikoisosaaminen erikoislaboratorio

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
ei ole

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perushematologia kuten anemioiden selvittely ja osin hoito (raudanpuute) kuuluu perusterveydenhuoltoon. Lähetteitä tulee perusasioista paljon, mutta niihin annetaan ohjeet eikä potilaita kutsuta hematologian pkl:lle.

Verensiirtoja ohjataan niihin avopuolen keskuksiin, missä ne voidaan toteuttaa.

IAS ja VAS pystyvät toteuttamaan myös esim. myelooman pistohoitoja omalla poliklinikallaan KYS ohjeiden mukaisesti.

Iäkkäiden kroonisten myeloproliferatiivisten sairauksien seuranta tapahtuu ohjein avosektorilla. Juuri minkään verisairaiden diagnostiikka ei tapahdu avosektorilla.

5. Palvelujen saatavuus: KOHTA 1 vastaa tähän. Tarve kasvaa. Alueella kova vaje erikoislääkäreistä.

KYS sisällä ylilääkäri tekee ainakin 70 % työajasta kliinistä työtä. 1 virka olisi tarpeen, myös KYS etenkin, kun VAS/IAS potilaita aktiivisesti hoitanut tri Xxxxx Xxxxxxxxxxxx jää n 3 v kuluttua eläkkeelle ja kaikki potilaat siirtyvät KYSiin.

6. Erikoislääkärikoulutus

2 koulutusvirkaa ervalla: Toinen saatu 2019 haussa.

Koulutustarve on huomattavasti isompi. KYS-ervalla nuorin virassa toimiva hematologi on 50-vuotias eli käytännössä kaikki ovat eläkkeellä vuonna 2035. Koulutustarve vuoteen 2035 mennessä olisi 16 hematologia. Lisäksi on huomioitava, että kaikki koulutetut eivät jää ervalle, esimerkiksi pääosin KYS:ssa koulutettu ja pian paperit käteen saava toimii HUS-alueella. Toki nk. muuttovoitto on myös mahdollista, mutta mitään ei voi laskea sen varaan huomioiden hematologien vähäisen maansisäisen liikkuvuuden.

KYS:ssa on pidetty viime aikoina kahta koulutuksessa samaan aikaan, vaikka on vain yksi erikoistuvan lääkärin paikka. Toinen käytössä oleva on sisätauteihin erikoistuvan paikka, jossa ollut hematologiaan erikoistuva (nyt kun ollut useampi yhtä aikaa). Lisäksi yksi on saanut palveluja kliinisen opettajan tehtävässä, jos sellainen on ollut. Tällä hetkellä on. 3 tulisi olla jatkuvasti koulutuksessa.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxx Xxxxxxxxx, ylilääkäri, palvelulinjajohtaja KYS hematologia, PKKS Dos ylilääkäri Xxxx Xxxxxxxx, KSKS ylilääkäri, XX Xxx Xxxxx, MKS konsultti XX Xxxxxx Xxxxx, SKS konsultti LT Xxxxx Xxxxxxxx, IAS/VAS konsultti LT Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

IHOTAUDIT

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Väestön vanheneminen, elinsiirrot ja tehokkaat hoidot johtavat vaikeiden ja komplisoituneiden potilaiden määrän kasvamiseen myös ihotautien alalla. Erityisesti ihosyöpien ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti. Uudet, hyvin kalliit lääkkeet edellyttävät tarkkaa harkintaa ja hoidon keskittämistä erikoissairaanhoitoon. Lääkekorvausjärjestelmä tulisi saada vastaamaan nykyisiä hoitoja.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ks. edellä

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Ihotautien alalla on paljon potilaita, joten sairauksien perustutkimukset ja –hoidot pitäisi pystyä järjestämään ervan kaikissa keskussairaaloissa. HUSin ihotautien klinikkaan voidaan keskittää harvinaiset ja vaativat hoidot, kuten kehon ulkopuolinen fotofereesi.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Ylä-Savon ja Varkauden SOTEssa toteutetaan ihotautien perustason erikoissairaanhoitoa. Kummassakin toimii ostopalvelusopimuksella yksi dermatologi, joka antaa konsultaatioapua perusterveydenhuollon lääkäreille. Mikkelin keskussairaalan ihotautien yksikkö tuottaa ihotautipalveluja Pieksämäen terveyskeskukselle joko paikan päällä Pieksämäellä tai MKS:ssa. Siun Soten Iho-pkl tuottaa kaikki erikoissairaanhoidon palvelut keskussairaalassa. Etävastaanottoja ei ole, mutta videokonsultaatio pth:lle on käytössä.

5. Palvelujen saatavuus

Ihotautien alalla on itäisessä Suomessa erikoislääkärivaje, mikä on johtanut palvelujen saatavuuden vähenemiseen julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoistumisvakansseja on KYSissä kaksi ja Xxxx Xxxxxxx yksi. Muissa keskussairaaloissa on ollut kiertäviä vakansseja tai käytetty erikoislääkärin avoimia vakansseja. Ihotaudeille tarvitaan uusia pysyviä koulutusvirkoja uuden erl-koulutusjärjestelmän mahdollistamiseksi sekä paikkaamaan olemassa olevaa vajetta perustamalla Jyväskylään ja Mikkeliin koulutusvirat sekä KYS:n ihotaudeille 1 koulutusvirka lisää. Jo vuonna 2010 ihotautien ja allergologian vastuukouluttajat yliopistoissa esittivät opetus- sekä sosiaali- ja terveysministerille, että ihotautien ja allergologian oppiaine kuuluu niiden erikoistumissalojen joukkoon, joita yliopistollisen sairaalan ulkopuolella suoritettava palveluvelvoite ei koske. Lisäksi maan oppiaineen vastuuhenkilöt ovat arvioineet, että vajaassa 10 vuodessa maahan tulee kouluttajapula dosentti- ja professorikunnan poistuttua työelämästä myös yliopistoklinikoista, mikä on jo toteutunut maan keskussairaaloissa.

7. Suunnitelman laatijat

prof. Xxxxx Xxxxxxx (UEF), ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxx (KSKS), ylilääkäri Xxxx Xxxxxxx (Xxxx Xxxx), ylilääkäri Xxxxx Xxxxx (MKS), osastonylilääkäri Xxxxx Xxxxxxx (KYS).

INFEKTIOSAIRAUDET

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Mikrobilääkeresistenssi tulee lisääntymään ja sen myötä lisääntyy tarve kunnollisiin eristystiloihin. Oman WC:n ja suihkutilan tarve alkaa jo nyt olla pääsääntö. Myös henkilöresurssia tullaan tarvitsemaan enemmän. Pakolaisten ja maahanmuuttajien myötä myös harvinaisemmat infektiot

tulevat lisääntymään. Milloin tahansa maailmalla voi puhjeta uusi epidemia, jonka aiheuttaja voi olla ennestään tuntematon, kuten SARS aikanaan oli. Tähän pitää pystyä varautumaan erityisesti yo-sairaaloissa. Ervan BSL3-laboratorion tarve on tulevaisuudessa ilmeinen. Myös laaja-alaisiin epidemioihin on varauduttava. C-hepatiitin hoito on vähitellen siirtymässä avoterveydenhuoltoon koko ervalla. Vaikka AIDS-vaiheen HIV-infektiot ovat monessa kehittyneessä maassa jo häviämässä, niitä todetaan edelleen KYSin ervalla.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ks. yllä.

Lisäksi väestön vanhenemisen myötä vakavat infektiot tulevat lisääntymään. Kehittyvä syöpähoito ja yhä vanhempien potilaiden operatiivinen hoito ja lisääntyvä vierasesineiden käyttö tulevat lisäämään vaikeita infektiokomplikaatioita.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Endokardiitin operatiivinen hoito, neurokirurgiset infektiot, vaikeat tekonivelinfektiot, osa vierasesineinfektioista. Vaikea keuhkokuume. Elinsiirto- ja immunosuppressiopotilaan vakavat infektiot	KYS	Operatiivisten erikoisalojen päivystys ECMO-hoito Usean erikoisalan asiantuntemus ja päivystysvalmius

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei infektiopäivystystä

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Tiivis yhteistyö ja selkeä työnjako ovat jo pääsääntöisesti olemassa. Pohjois-Savossa hygieniahoitaja jalkautuu kaikkiin sairaanhoitopiirin SOTE- toimintayksiköihin (myös yksityiset). Uuden tartuntatautilain määräämien tehtävien toteuttaminen edellyttää tätä. ESSOTE tarvitsee aluehygieniahoitajan.

5. Palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus on rajallinen loma-aikoina etenkin ESSOTEssa ja SIUNSOTE:ssa, jonne tarvitaan lisää infektiolääkäreitä. ESSOTEen tarvitaan myös aluehygieniahoitaja.

KYSiin tarvitaan yksi infektiolääkärin vakanssi lisää, jotta myös loma-aikojen resurssi olisi riittävä. Poliklinikalla ei ole myöskään riittävää hoitajaresurssia tällä hetkellä. Yksi kokonaan infektiopoliklinikkaa varten oleva hoitaja tarvitaan.

6. Erikoislääkärikoulutus

KYSissä on yksi erikoistuvan vakanssi ja tämä on riittävä Pohjois-Savon osalta. Keski-Suomessa resurssi on riittävä. Sen sijaan ESSOTEn alueella on tarvetta lisäresurssille.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxx Xxxxxxx, KYS, Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxx, KSKS, Xxxxxxxx Xxxxxxxx, XXXXXXXX, Xxxxxx Xxxxxxxx, ESSOTE

KARDIOLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Ks. alla.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestö ikääntyy. Vajaatoiminta, läppäviat ja tahdistinhoidon tarve yleistyvät. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja tarvittavat toimenpiteet pysyvät ennallaan / laskevat. Rytmitoimenpiteiden ja tahdistinasennusten määrä nousee, polikliinisen hoidon tarve kasvaa. Tarvitaan riittävästi sairaansijoja iäkkäille ihmisille, joilla on em. sydänsairaus, kaikkia ei voi hoitaa polikliinisesti eivätkä kaikki tarvitse yo-sairaalahoitoa.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Sydämensiirrot, apupumppuhoidot	HUS
Keuhkovaltimoiden endarterektomia	HUS

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativat transkatetriset toimenpiteet, ml. katetriläppätoimenpiteet	HUS; TYKS , TAYS; KYS; OYS	avosydänkirurgia; 6/2017 lähtien PKKS lääkärit ovat käyneet KYS.ssä tekemässä omia toimenpiteitään yhteistyössä KYS:n lääkäreiden kanssa
Tahdistinjohtojen poistot	HUS; TYKS; TAYS; KYS; OYS
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Elektrofysiologiset toimenpiteet paikoissa joissa riittävä osaaminen	KYS, KSKS; PKKS
Vajaatoimintatahdistimien laitto	KYS, KSKS, PKKS

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

koronaariangiografia, PCI- toiminta, tahdistinimplantaatiot	KYS, PKKS; KSKS; MKS; SKS


Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
24/7 ST-nousuinfarktipäivystys	KYS
Joko 24/7 –päivystys tai hälytystyö/muu järjestely	PKKS; MKS; KSKS, SKS

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Laajenee KYS:n alueella. KYS:n kardiologit käyvät Suonenjoella, Leppävirralla, Kaavilla, Siilinjärvellä ja Ylä-Savon SOtessa (kumppanuussopimus); Nilakassa (työajan ulkopuolella) ja Kuopiossa Harjulan sairaalassa (kardiologilla 50 % työaika)

5. Palvelujen saatavuus

Toiminta jonoutuu jonkin verran resurssien puutteen vuoksi. Kardiologipalveluja tarvitaan koko ajan enemmän myös perusterveydenhuollossa; samoin muuta ESH tukea ja koulutusta.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkäreitä pitää kouluttaa nykyistä enemmän. Aikaisemmat laskelmat ovat aliarvioineet kardiologien tarpeen ja nyt suunniteltu koulutusmäärä on liian vähäinen, koulutusjärjestelyt

7. Suunnitelman laatijat

Xxx Xxxxxxxxx, ylilääkäri, KYS

KEUHKOSAIRAUDET

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Jo yli kolmasosa keuhkosairauksien erikoispoliklinikoille lähetettävistä potilaista kärsii uniapneasta. Se on keuhkosairauksien alan voimakkaimmin kasvava potilasryhmä, jonka hoitaminen vie resursseja muilta sairauksilta. Uniapnean diagnostiikka on tapahtunut pääsääntöisesti keskussairaaloissa, mutta sitä tulisi yhä enemmän tehdä perusterveydenhuollossa. Uniapneaan käytettävä ylipaine- eli CPAP-hoidon aloitus kannattanee edelleen keskittää keskussairaaloihin.

Uniapnean hoidon seurannan tulee tapahtua pääasiallisesti perusterveydenhoidossa.

Keuhkosyövän tutkimusta tehdään kaikissa keskussairaaloissa, mutta taulukossa mainitut erityisen vaativat bronkologiset toimenpiteet pyritään keskittämään KYS:iin, jossa on myös alan opetusvelvollisuus. Mikäli keskussairaalassa on riittävä alan asiantuntemus, näitä toimenpiteitä voidaan tehdä niissäkin. Keuhkosyövän hoidon moniammatillisia kokouksia pidetään Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Mikkelissä. Savonlinna tukeutuu Kuopion kokouksiin.

Harvinaisten keuhkosairauksien yhtenäistä ja laadukasta diagnostiikkaa ja hoitoa sekä erikoislääkärikoulutusta tuetaan ERVA:n keuhko-, reuma- ja radiologian lääkäreiden Keuhkofibroosimeetingillä, joka pidetään kahden viikon välein etäyhteyden välityksellä. Keskussairaalat voivat halutessaan lähettää sinne potilaita arvioitavaksi.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Itä-Suomen väestönkehitys on negatiivista, mutta alueelle jäänevät iäkkäät ja eniten sairastavat henkilöt. Tämä yhdessä väestön yleiseen ikääntymiseen liittyen lisännevät palveluiden tarvetta keuhkosairauksienkin erikoisalalla.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Keuhkonsiirto	HUS	Riittävä luovuttajien saanti
Tyks Uni- ja hengityskeskus suunnittelee, koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa valtakunnallisesti.	TYKS	Riittävä asiantuntemus
Tietyt ammattiastman diagnostiikassa käytetyt hengitysteiden altistuskokeet	Työterveyslaitos, Helsinki	Riittävä tutkittavien määrä, riittävä asiantuntemus
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativa bronkologia tarkoittaen:
Endoskooppinen ultraäänidiagnostiikka ja tutkimuksen yhteydessä otettavat näytteet	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä, toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle ja keuhkosyövän tutkimusten tarkoituksenmukainen keskittäminen
Kryobiopsiat	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä ja toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle
Intrabronkiaalinen sädehoito	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä ja toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle
Stenttien asettaminen henkitorveen tai keuhkoputkiin	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä ja toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle
Läppäventtiilien asettaminen keuhkoputkiin	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä ja toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle
Muita
Tietyt ammattiastman diagnostiikassa käytetyt hengitysteiden altistuskokeet	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä, riittävästi tutkittavia ja toiminnan keskittäminen muutamalle osaajalle
Pölykeuhkosairauksien asiantuntijatyöryhmä	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä
Interstitiellien keuhkosairauksien asiantuntijatyöryhmä	KYS	Riittävästi erikoislääkäreitä
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Muu keuhkosairauksien alan erikoissairaanhoito	Kaikki keskussairaalat

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Keuhkosairauksien takapäivystys

Kaikki

keskussairaalat

Riittävästi erikoislääkäreitä yksikössä

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Varkauden sairaalassa toimii KYS:n kumppanuussopimuksella keuhkopoliklinikka kahtena päivänä viikossa. Yhteisiä hoitopolkuja laaditaan.

5. Palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuuden selvästi suurin uhka on se, että työssä olevien erikoislääkäreiden määrä lähes kaikissa ervan keskussairaaloissa on liian pieni. Tilanne näyttää tulevaisuudessa yhä huononevan. Alla tilanne marraskuussa 2019.

Kuopio: 9 erikoislääkärin vakanssia, joissa 9 erikoislääkäriä Jyväskylä: 6 erikoislääkärin vakanssia, joissa 3 erikoislääkäriä Mikkeli: 4 erikoislääkärin vakanssia, joissa 2 erikoislääkäriä Joensuu: 6 erikoislääkärin vakanssia, joissa 4 erikoislääkäriä Savonlinna: 2 erikoislääkärin vakanssia, joissa 1 erikoislääkäri

6. Erikoislääkärikoulutus

Kansallisesti yli 10 % keuhkoerikoislääkärin vakansseista on vailla pätevää hoitajaa ja tilanne on huonoin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ervan keuhkosairauksien erikoislääkäripula on huomioitu erikoislääkärikoulutuksen uudistamisen yhteydessä. Syksyllä 2019 oli avoinna 2 keuhkosairauksien erikoistumispaikkaa, mutta ikävä kyllä niihin ei ollut yhtään hakijaa. Keväällä 2020 on tulossa auki 3 paikkaa.

Keuhkosairauksien erikoislääkärikoulutusta ervalla hidastaa se, että keuhkosairauksien erikoistumisvakansseja on KYSissä vain kaksi, mutta STM:n raportin ”Erikoislääkäri- ja

erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030” laskelmien mukaan KYSissä pitäisi olla neljä erikoistuvan keuhkolääkärin vakanssia, jotta ervan keuhkolääkärivakanssit olisivat täytettyinä v. 2030

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxxx Xxxxxxx, ma ylilääkäri, KYS Medisiininen keskus, keuhkosairaudet, Xxxxx Xxxxxxxx, osaamiskeskusjohtaja, KYS Medisiininen keskus, Xxxxx Xxxxxxx, linjajohtaja, keuhkosairaudet, KYS medisiininen keskus, Xxxxx Xxxxxxx, apulaisylilääkäri, keuhkosairaudet, KYS medisiininen keskus, Ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxx KSSHP, keuhkosairaudet, Ylilääkäri Xxxxx Xxxxxx, ESSOTE, keuhkosairaudet Ylilääkäri Xxxxx Xxxxx, SIUNSOTE, keuhkosairaudet, Ylilääkäri Xxxx Xxxxxxx, SOSTERI, keuhkosairaudet

KORVA-, NENÄ-, KURKKUTAUDIT

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet Pään ja kaulan alueen syöpä

Syöpäsairauksien määrä lisääntyy koko maassa. Syövänhoitoa kehitetään ottamalla uusia hoitoja

käyttöön hallitusti. Todennäköisesti uudet täsmälääkkeet ja kemosädehoidon kehittyminen lisäävät hoitovaihtoehtoja ja parantavat hoidon tuloksia.

Tavoitteena on, että kaikki pään ja kaulan alueen tuumoripotilaat arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä KYSissä ja heille tehdään hoitosuunnitelma tältä pohjalta. Hoito toteutetaan KYSissä tai sovituissa tapauksissa alueen keskussairaaloissa. Hoidon seuranta tapahtuu pääasiassa potilaan

oman alueen keskussairaalassa. (Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 – 2020, STM:n työryhmän raportti 2010-6).

Kuuloviat ja kommunikaatio

Kuulovikojen diagnostiikka ja hoito ovat yksi KNK-tautien keskeisimmistä hoitoprosesseista. Ikääntymiseen ja ikäkuuloon liittyvä kuntoutustarve lisääntyy. Tähän liittyen on pyrittävä kehittämään hoitoketjuja ja työnjakoa perusterveydenhuollon kanssa.

Lasten kuuloviat on löydettävä, diagnosoitava ja ohjattava kuntoutukseen mahdollisimman varhain. On huolehdittava tehokkaasta vastasyntyneiden seulonnasta kaikissa synnytyssairaaloissa ja varmistettava kuulonseulontojen toteutuminen alueen terveyskeskuksissa.

Teknisten apuvälineitten (kuulokojeet, väli- ja sisäkorvaistutteet, kommunikaatioapuvälineet) kustannusten hallitsemiseksi jatketaan yhteisiä hankintarenkaita ja kilpailutusta.

Rinokirurgia ja –allergologia

Kansallisen allergiaohjelman suositukset huomioidaan.

Endoskooppisen nenä- ja sivuontelokirurgian kehittäminen ja toiminnan turvaaminen kaikissa alueen sairaaloissa. KYS kehittää yhteistyöleikkauksia neurokirurgien, plastiikkakirurgien ja

leukakirurgien kanssa (”beyond the borders leikkaukset”).

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ikääntyvän väestön ja hyvän kuulonvaraisen kommunikaation tarpeen lisääntyessä kuulonkuntoutuksen tarve lisääntyy.

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden hoidon tarve kasvaa. Suomessa todetaan noin 600 - 700 pään ja kaulan alueen pahanlaatuista kasvainta vuosittain. Kokonaismäärä on tasaisesti lisääntynyt 20 viime vuoden aikana. Syövän hoito keskittyy suuriin osaamiskeskuksiin (Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 – 2020, STM:n työryhmän raportti 2010-6).

Syntyvyyden lasku voi vähentää pediatristen KNK-tautien hoidon tarvetta.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

unnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Halkiolapset	HUS ja OYS	Moniammatillinen tiimi, jolla riittävä päivystysvalmius


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativa pään ja kaulan pahanlaatuisten kasvainten hoito	HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS	Moniammatillinen tiimi, jossa korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri, plastiikkakirurgi, leukakirurgi, neurokirurgi, onkologi,. Riittävät radiologiset ja onkologiset ja post-operatiivisen tehohoidon resurssit. Riittävä ko. erikoisalojen päivystysvalmius.
Sisä- ja välikorvaistutehoito	HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS	Moniammatillinen tiimi, jossa korvakirurgi, audiologi, foniatri, neuroradiologi, insinööri / fyysikko, puheterapeutti, psykologi, kuntoutusohjaaja,

		kuulontutkija. Tiimillä oltava riittävä kokemus annettavasta hoidosta.
Vaativat ammattinuhatutkimukset	HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS	Ammattinuhan diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt rinoallergologi, mahdollisuudet rinometrisiin tutkimuksiin ja kammioaltistukseen.
Kallonpohjakirurgia	HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS	Moniammatillinen tiimi, jossa korva-, nenä ja kurkkutautien lääkäri, neurokirurgi, leukakirurgi, plastiikkakirurgi, neuroradiologi, kliininen neurofysiologi. Riittävä päivystysvalmius.
Vaskulaarianomaliat	HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS	Moniammatillinen tiimi, jossa korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri, neuro/interventioradiologi, plastiikkakirurgi, lastenkirurgi. Riittävät radiologiset ja post-operatiivisen hoidon resurssit. Riittävä ko. erikoisalojen päivystysvalmius.

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
taso III	KYS	KNK etu- ja takapäivystys 24/7, sairaalassa laaja muiden alojen päivystys
taso II	KSKS, PKKS, MKS	KNK etu- ja takapäivystys, tarv. takapäivystys KYS (esim. viikonloppuna)
taso I	SKS	KNK-lääkärin päivystys leikkauspäivinä

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Yleisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla on ollut sujuvaa.

KYSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan ja Kuopion terveyskeskuksen kesken on vuonna 2011 perustettu kumppanuuslääkärin virka. Toimenkuvaan kuuluu pkl työskentely terveyskeskuksessa ja leikkaustoiminta KYSissä. Virka on KYSin, jolloin lääkärillä säilyy luonnollinen yhteistyökanava konsultaatio- ja koulutusmahdollisuuksineen klinikkaan.

Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ei ole juuri palveluja hankittu.

5. Palvelujen saatavuus

Alueen sairaalat ovat pysyneet valtakunnallisen hoitotakuun määrittelemissä rajoissa sekä kiireettömän poliklinikka- että leikkaustoiminnan osalta. Kuulonhuollon toteuttaminen on kuitenkin haasteellista. Ajoittain sairaaloissa on erikoislääkäripulaa.

Keskeisiä palveluiden saatavuuteen vaikuttavia haasteita ovat

• alueen erikoislääkärimäärän turvaaminen riittävällä koulutuksella ja rekrytoinnilla

• palveluiden saatavuuden turvaaminen kasvukeskusten ja suurien kaupunkien ulkopuolella.

6. Erikoislääkärikoulutus

Kuopion yliopistosta on viimeisen 10 vuoden aikana valmistunut keskimäärin 1-2 korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä vuodessa. Suurin osa valmistuneista on sijoittunut KYSin ervalle.

Kaikki alueen keskussairaaloiden ylilääkärit ovat Kuopiosta valmistuneita.

Erikoistumisvirkoja on KYSissä viisi. Muissa keskussairaaloissa on erikoistumispaikkoja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla KSK:ssa 2 - 3, PKKS:ssa 1, MKS:ssa 1 ja SKS:ssa 1. Lähivuosina on tapahtumassa suurempaa eläköitymisestä. Mikäli jatkossa aiotaan hoitaa alueen erikoislääkäritarve omalla koulutuksella, on koulutuspaikkoja hieman lisättävä (1 - 2 paikkaa).

KYSin ervan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen arviointi suoritettiin viimeksi vuonna 2018. Erikoistuvien koulutus todettiin riittäväksi ja laadukkaaksi. Koulutuspaikan säännöllinen arviointi on jatkossakin sairaalan koulutusoikeuksien edellytys.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxxx Xxxxxxxx (pj.) XXX, Xxxxx Xxx SKS, Xxxxx Xxxxxxxx PKKS, Xxxxx Xxxxxxxxx Iisalmen sairaala, Xxxxx Xxxxxxx KSKS, Xxxxx Xxxxxxxx MKS ja Xxxxx Xxxxxxx KYS.

KUNTOUTUS JA FYSIATRIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Nopea tekniikan kehittyminen tuo mahdollisuuksia tukea ikääntyvän väestön itsenäistä ja osallistuvaa elämää kotona. Kuntoutuksen ammattilaiset tarvitsevat koulutusta tekniikan soveltamiseen tukemaan toimintakykyä ja mahdollisuutta osallistua. Tekniikan kehittämisen rinnalla pitää huolehtia siitä, että asiantuntevaa kuntoutuksen henkilöstöä on riittävästi. Erityisesti tulee huolehtia riittävistä resursseista ja moniammatillisesta yhteistyöstä kotikuntoutuksessa.

Lääketieteellisen hoidon taso ja tekniikka kehittyvät, ja ne mahdollistavat yhä useamman vaikeasti sairaan tai vammautuneen henkilön osallistumisen eri toimintoihin ja työhön. Joka paikan tietotekniikan tulo koteihin ja julkisiin palveluihin lisää mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan ja osallistua sosiaalisiin yhteisöihin ja kanssakäymiseen sosiaalisissa medioissa ja sähköisissä palveluissa.

Yliopistosairaaloiden yhteisenä hankkeena on toteutettu Virtuaalisairaala 2.0 hanketta, joka on kehittänyt digitaalisia palveluja tukemaan erilaisten asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeen toteuttamilla Terveyskylä.fi-sivustoilla on osana Xxxxxxxxxxxxxxx.xx, joka sisältää tietoa kuntoutuksesta sekä erilaisia oppaita ja ohjeita kuntoutujalle ja hänen läheisilleen sekä myös ammattilaisille. Jatkossa Kuntoutumistaloa kehitetään edelleen yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja niiden ervan keskussairaaloiden sekä perusterveydenhuollon kuntoutuksen toimijoiden kanssa.

Tekniikan lisäksi tarvitaan erilaisia tukipalveluja. Esimerkiksi muistisairauksia diagnostisoidaan yli 13 000 vuosittain (xxx.xxxxxxxxxxxx.xx). Muistisairaat henkilöt tarvitsevat tukipalveluja ja erilaisia apuvälineitä. Näitä kehittyviä apuvälineitä ja uutta tekniikkaa voidaan soveltaa yhä useamman henkilön avuksi, jolloin myös terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjämäärä lisääntyy.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää huomiota tarkastusraportissaan 3/2015 siihen, että tekniikan kehittyminen ja lisääntyminen vaativat myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten

osaamisen kehittämistä siten, että he osaavat tukea asiakastaan/ omaisia/henkilökuntaa tekniikan käytössä.

Tarkastusviraston raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että teknisten apuvälineiden käyttö on hyvin kirjavaa eikä niiden käyttöön ottaminen ole yhtenäistä. Esille nousevat lainsäädännön mukanaan tuomat eri haasteet, mm. vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki ja terveydenhuoltolaki.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Erityisvastuualueella väestö ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin, ja samalla ympäristökuntien. väestö vähenee. Xxx 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan kasvavan 10 % vuoteen 2040 mennessä ja samaan aikaan työikäisten määrä alkaa vähentyä vuodesta 2010 alkaen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on tällä hetkellä 2 % ja sen odotetaan nousevan 6 %:n osuuteen väestöstä vuoteen 2040 mennessä. Väestö vähenee kaikissa KYS-ervan sairaanhoitopiireissä lukuun ottamatta Keski-Suomea, jonka väestön ennustetaan jonkin verran kasvavan. Väestötappio on suurin Etelä-Savon maakunnassa, jonka ennustetaan vähenevän 8 % vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Savon maakunnassa myös väestön keski-ikä kasvaa eniten. (Tilastokeskus 2013). KYS-ervan strategiassa todetaan, että erityispalvelujen tulee tukea peruspalveluja, ja kiinnitetään huomiota lähipalvelujen kehittämiseen. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa tulee turvata kuntoutuspalvelut alueellisesti ja kehittää uusia tapoja tuottaa tarvittavia kuntoutuksen palveluja, esim. terapiapalveluja haja-asutusalueelle

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Yläraaja-amputaatioiden tai synnynnäisen ylärajaadeformaation jälkeinen protetisoinnin arviointi ja toteutus	KYS	Yläraajamputaatio potilaat lähetetään KYSin Fysiatrialla proteesin arviointia varten. Fysiatrialla koordinoidaan proteesin hankinta, käytön opetus ja seuranta Kehitetään näiden potilaiden seurantamallia esimerkiksi kuntoutusohjauksen avulla


Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Kehitetään yhteistyössä asiakkaiden digitaalisia palveluja sekä etäpalveluja sekä mahdollisuuksia etäkonsultaatioon	KYS Kuntoutumistalo	KYS yliopistollisena sairaalana mukana Kuntoutumistalon ylläpidossa ja kehittämisessä
Kehitetään yhteinen toimintamalli kokeilla uusia teknologioita/ apuvälineitä apuvälinepalveluissa. Järjestetään yhteisiä arviointitilaisuuksia 1-2 x vuodessa	KYS	KYSin koordinaatiovastuu
KYS Apuväline-palvelut	Jatketaan KYS-ervan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhteistä kilpailutusta	KYS apuvälineyksikkö koordinoi kilpailutusta
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla

Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on fysiatria muodostanut yhteistyössä ortopedian ja neurokirurgian kanssa rankapotilaitten, erityisesti selkä- mutta myös niskapotilaitten osalta, hoitoketjun, jossa primääri tutkimus- ja hoitovastuu on fysiatrian erikoisalalla. Sitä täydennetään viikoittaisilla yhteismeetingeillä, joissa sovitaan potilaitten hoitolinjauksista tehtyjen alkututkimusten ja kuvantavien tutkimusten perusteella. Tämä työnjako on sekä selkeyttänyt että nopeuttanut yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon että myös sairaalan sisällä ja samalla lyhentänyt hoitoviiveitä ja leikkausjonoja.

Samantyyppinen käytäntö on käytössä kaikissa KYS-ervan keskussairaaloissa hivenen varioiden Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa.

5. Palvelujen saatavuus

Fysiatrian erikoislääkäreistä on pula ja vajetta joudutaan korjaamaan erikoistuvilla lääkäreillä ja osin ostopalvelulla. Kuntoutustutkimusyksiköt ja kipupoliklinikat ovat pieniä yksiköitä, joiden toiminta on usein vain yhden osaajan varassa ja siksi yksiköt haavoittuvia.

6. Erikoislääkärikoulutus

Fysiatrian erikoislääkäreitä on kaikissa keskussairaaloissa. Fysiatrian erikoislääkäreistä on selkeästi pulaa alueella kuten koko valtakunnassa. Valtakunnallisesti vaje on noin 20 - 30 lääkäriä. Lisäksi fysiatrialle erikoistuvista lääkäreistä on myös alueellista puutetta.

Kuntoutus ei ole lääketieteen erikoisala, mutta kuntoutuksen erityispätevyys on mahdollista suorittaa ja erityispätevyyttä suorittamaan ilmoittautuu vuosittain muutamia erikoislääkäreitä.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxx Xxxxxxxxx, kuntoutusylilääkäri, KYS, Ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxxxx, KYS, yhteistyössä KYS-ervan sairaanhoitopiirien fysiatrien kuntoutusylilääkäreiden, kuntoutussuunnittelijoiden, apuvälineyksiköiden ja kommunikaatioapuvälinepalvelujen kanssa.

LASTENNEUROLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Vaikean epilepsian hoidon koordinointi työryhmän suosituksen mukaisesti järjestetään joustavat alueen yliopistosairaalan (KYS) konsultaatiomahdollisuudet ervan keskussairaalalääkäreille tilanteessa, kun epilepsia on osoittautunut vaikeaksi. Hyödynnetään sähköisiä konsultaatiomahdollisuuksia (eKonsultaatiot). KYS lastenneurologian yksiköllä on yhteistyössä epilepsia- ja neurokeskuksen kanssa tähän toimintaan hyvät erityisosaamisen valmiudet.

KYS lastenneurologian yksikkö vastaa muilla erikoisaloilla hoidossa olevien potilaiden akuuteista lastenneurologisista ongelmista (mm. syöpätaudit, keskoset, neurokirurgiset potilaat) sekä tarvittaessa erikseen sovittuna myös heidän pitkäaikaisseurannastaan, jos se on tarkoituksenmukaista potilaan näkökulmasta.

KYS vastaa uusien geeniteknologiaan perustuvien erittäin kalliiden hoitojen koordinoinnista ervalla. KYS vastaa vaativasta lastenneurologisten sairauksien hoidosta niiltä osin, kuin niitä ei voida tuottaa keskussairaalan omana palveluna.

Lasten kehityshäiriöiden diagnostiikka ja kuntoutuksen suunnittelu tapahtuvat ensisijaisesti kunkin keskussairaalan omana toimintana alueellisen hoidonporrastuksen mukaisesti yhteistyössä perusterveyden huollon kanssa.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Syntyvyyden ja mahdollinen lapsiväestön määrän lasku saattaa helpottaa uhkaavaa erikoislääkärivajeesta johtuvaa palvelujen saatavuusongelmaa erityisesti keskussairaaloiden alueilla.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
4 § 4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta siltä osin kun koskee lastenneurologiaa	KYS	KYS:n lastenneurologian yksikkö osallistuu osaamiskeskuksen toimintaan yhdessä lastenalueen muiden erikoisalojen kanssa

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaikean epilepsia diagnostiikka ja hoidon suunnittelu	KYS	KYS:ssä laaja-alainen usean erikoisalan osaaminen epilepsian diagnostiikassa ja hoidossa. Käytettävissä moderni video-EEG yksikkö ja myös epilepsiakirurgisen hoidon arvioinnin ja toteuttamisen mahdollisuus
Lastenneurologisten harvinaissairauksien diagnostiset, ja hoidolliset konsultaatiot. Tiettyjen erityishoitojen suunnittelu ja toteutus kuten Intratekaalinen baklofeenipumppuhoito ja vagushermostimulaattori- ja muut neuromodulaatiohoidot. Hoidot, jotka kansallisesti sovittu arvioitavaksi ja seurattavaksi yliopistosairaalassa (esim. nusinerseeni hoito SMA potilailla)	KYS	KYS:ssä käytettävissä olevan osaamisen resurssi keskussairaaloja laaja-alaisempi sekä mahdollisuus laaja-alaiseen erikoisalojen väliseen yhteistyöhön.
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ervan päivystävissä erikoissairaanhoidon yksiköissä lastentautien päivystys vastaa lastenneurologisten potilaiden akuuttihoidosta	KYS, KSKS, PKKS, Mikkelin KS	Päivystävissä sairaaloissa on perusvalmiudet hoitaa lastenneurologisten potilaiden akuutit ongelmat. HYKS / Uuteen lastensairaalaan on suunnitteilla ympärivuorokautinen lastenneurologisten päivystysasioiden konsultaatiopalvelu, koska se on ainoa sairaala Suomessa, jossa on ympärivuorokautinen lastenneurologinen päivystys.

Konsultaatiomahdollisuus on tarkoitettu

päivystäville lastenlääkäreille päivystysaikaisten akuuttitilanteiden hoitoon.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Epilepsian ja usean muun lastenneurologisen sairauden hoito toteutuu yksinomaan erikoissairaanhoidossa. Lasten lievien kehityshäiriöiden ja oppimisvaikeuksien diagnostiikka ja kuntoutuksen suunnittelu sekä toteutus tapahtuvat erikoissairaanhoidon ohjauksessa perusterveydenhuollossa paikallisen hoidonporrastuksen mukaisesti. Hoidon porrastuksen osalta on alueellisia eroja eri sairaanhoitopiireissä KYS ervalla.

KYS:ssä toimii ns. jalkautuva lastenneurologi, joka konsultoi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköitä erillisten sopimusten perusteella.

Erityispiirteenä PKKS:ssä ja Mikkelin keskussairaalassa lastenneurologialla on neuropsykiatrisen potilaiden osuus hoidettavista potilaista suhteellisesti suurempi kuin ervan muissa lastenneurologisissa yksiköissä.

5. Palvelujen saatavuus

Ervan sairaaloiden lastenneurologian virkojen määrä suhteessa pienevän lapsiväestön tarpeisiin lienee riittävä. Erikoislääkäreistä on kuitenkin vajetta erityisesti KSSHP:ssä, jossa kolmesta erikoislääkärin virasta on kaksi täyttämättä. PKKS:ssa puuttuu yksi, ESSHP:ssa 0.5 virkaa.

Lähivuosina lastenneurologian erikoislääkärivaje tulee lisääntymään ervalla eläköitymisten seurauksena. Tämänhetkinen erikoislääkärikoulutus ei tuota riittävästi erikoislääkäreitä alueelle. Erikoislääkärivaje tulee lisäämään tarvetta siirtää yhä enemmän lasten kehityshäiriöiden ja niiden tukitoimien toteuttamista perusterveyden huoltoon tai mahdollisiin SOTE / LAPE-keskuksiin, joita suunniteltiin SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Savonlinnan keskussairaalan osalta toistaiseksi paikalliset palvelut turvataan ostopalveluilla ja osa potilaista hoidetaan KYS:ssä. Tavoitteena on luoda kiinteä yhteistyösopimus Savonlinnan keskussairaalan lastentautien ja KYS:n lastenneurologian yksikön kanssa, joko erikseen tai osana laajempaa sairaanhoitopiirien välistä sopimusta, jolla saadaan pysyvä toimintamalli.

Palvelujen saatavuuteen vaikuttaa myös paikallinen työnjako lastenneurologian, foniatrian (kielellisten kehitysvaikeuksien osalta) sekä lasten- ja nuoripsykiatrian (neuropsykiatria) välillä. Neuropsykiatristen potilaiden hoito on valtakunnallisesti siirtymässä lisääntyvästi lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille erikoissairaanhoidon osalta. Tämän potilasryhmän osalla esiintyy alueellista vaihtelua työnjaossa erikoisalojen välillä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäisessä hoidonporrastuksessa sekä palvelujen saatavuudessa perustasolla.

6. Erikoislääkärikoulutus

KYS vastaa alueen erikoislääkärikoulutuksesta yhdessä alueen keskussairaaloiden kanssa, joiden kanssa on solmittu koulutussopimukset. Koulutus järjestetään joustavasti kouluttautujan ja alueen keskussairaaloiden tarpeet huomioiden voimassaolevien säädösten mahdollistamissa rajoissa. KYS:ssä on kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Lastenneurologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, PSSHP, Xxxx Xxxxxxxxx, Lastenneurologian ylilääkäri, Keski-Suomen keskussairaala, KSSHP, Xxxxxx Xxxxxxxx, Lastenneurologian ylilääkäri, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Siun sote, Xxxx Xxxxx, Lastenneurologian ylilääkäri, Mikkelin Keskussairaala, Essote, Xxxxx Xxxxxxxx, Lastentautien ylilääkäri, Savonlinnan keskussairaala, Sosteri

LASTENPSYKIATRIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Ajankohtaisina haasteina lähetemäärän lisääntymisen ohella ovat lastenpsykiatristen häiriöiden monimuotoisuus ja lasten vaikeiden aggressio-ongelmien lisääntyminen. Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat vaativat monitoimijaista yhteistyötä. Lastenpsykiatrian painopistealueina ovat akuuttiin hoidon tarpeeseen vastaaminen, systemaattisesti toteutettu viiveetön tutkimusjakso, arkiympäristössä toteutettava lastenpsykiatrinen hoito, perhe- ja pikkulapsipsykiatria, vuorovaikutushoidot, monimuotoisesti traumatisoituneiden lasten hoito, lasten oikeuspsykiatriset tutkimukset, lasten neuropsykiatria sekä lastenpsykiatristen konsultaatiokäytäntöjen, hoitoketjujen ja palveluverkon kehittäminen.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Lasten määrä alueella on vähentynyt, mutta lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautuminen on pitkällä aikavälillä jatkuvasti lisääntynyt. Syyt kysynnän kasvuun ovat epäselviä. Ne voivat liittyä peruspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimessa tapahtuneisiin muutoksiin. Lasten psyykkiset ongelmat ja häiriöt haittaavat ikätasoista suoriutumista koulussa ja oppimisympäristöjen muutokset voivat asettaa lisääntyvästi haasteita erityisesti lapsille, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia. Myös lasten oikeuspsykiatrisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin tulleiden virka- apupyyntöjen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ja tutkittavien psyykkinen oireilu on vaikeutunut.

Itä-Suomessa psykiatrinen sairastavuus on suurempaa kuin Länsi-Suomessa. Perheissä ilmenevä psykiatrinen sairaus lisää lapsen psyykkisten häiriöiden riskiä sekä geneettisistä että kasvuympäristöön liittyvistä syistä. Perherakenteiden hajoaminen ja muutokset lisäävät lasten turvattomuutta. Perheiden moniongelmaisuus on lisääntynyt. Aikuisten päihteiden käyttö lisää välillisesti lasten häiriöitä. Syrjäytymiskehitys ja useat psykiatriset häiriöt alkavat usein jo lapsuudessa.

Alueelle sijoitetaan myös runsaasti vaikeasti oireilevia lapsia muualta. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa tarvitsevien lasten joukossa on lisääntyvästi maahanmuuttajalapsia, mikä tarkoittaa tämän potilasryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista tutkimusten ja hoidon yhteydessä.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Erityisen vaikeahoitoisten	Niuvanniemen	Riittävä ja osaava henkilöstö, toimintaan
alaikäisten osastohoito	sairaalan NEVA-	soveltuvat tilat
	yksikkö
	Tampereen EVA-
	yksikkö
	(HUSin alueelta
	KYSin ervalle
	sijoitettujen lasten
	osalta tehdään
	lähete arviointia
	varten HUSiin)
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Lasten oikeuspsykiatriset	KYS lasten ja	Riittävä ja osaava henkilöstö, laitteisto,
tutkimukset	nuorten	lapsiystävälliset tilat.
	oikeuspsykiatrinen
	tutkimusyksikkö
	(Keski-Suomen
	kanssa tehdyn
	sopimuksen mukaan
	elektiivisten

	somaattisten seri- tutkimuksien lisäksi myös päivystystutkimukset Keski-Suomen alueelta ohjataan KYSiin)
Kokovuorokautinen ympäri vuoden annettava lastenpsykiatrinen osastohoito	KYS lastenpsykiatrian akuuttiosasto	Riittävä ja osaava henkilöstö, lastenpsykiatriseen osastohoitoon soveltuvat tilat, lastenpsykiatrian päivystys
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Viikko-osastohoito	KYS tutkimus- ja hoito-osasto (Pohjois-Savo, Keski- Suomi, Itä- ja Etelä- Savo) Pohjois-Karjalan keskussairaala (Siunsoten alue)	Riittävä ja osaava henkilöstö, lastenpsykiatriseen osastohoitoon soveltuvat tilat
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Lastenpsykiatrian päivystys	KYS (Tarvittava konsultatiivinen tuki muille sairaanhoitopiireille)	Riittävät lääkäriresurssit, tarvittava seniorituki

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perusterveydenhuollon palvelut alueella ovat vaihtelevat ja joillakin alueilla toistuvasti muuttuvat. Itä-Suomessa on erilaisia malleja. Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Etelä-Savossa on siirrytty sote- malleihin, joiden kesken on kuitenkin eroja. Erikoissairaanhoidon yksiköistä osa toimii hallinnollisesti yhdessä lasten erikoisalojen (pediatria, lastenneurologia, lastenkirurgia) kanssa (Pohjois-Savo) ja osa hallinnollisesti yhdessä psykiatristen alojen kanssa (Pohjois-Karjala, Keski-Suomi). Etelä-Savossa, ESSOTEssa lastenpsykiatria sijoittuu hallinnollisesti perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueelle. Itä- Savon Sosteri-mallissa kasvatus- ja perheneuvola, perusterveydenhuollon lasten mielenterveystyö ja lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito toimivat tiiviisti yhdessä ja lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja lasten somaattinen erikoissairaanhoito kuuluvat hallinnollisesti samaan Lasten ja nuorten kokonaisuuteen. KYS:n koti- ja akuuttihoitotyöryhmä toteuttaa lastenpsykiatrista arviointia ja hoitoa yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa jalkautuvasti. KYSin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö antaa konsultatiivista apua ervalla virka-aikana. KYSin palveluihin kuuluu myös videoteitse toteutettavan konsultaation mahdollisuus. Jalkautuvaa toimintaa on myös muissa sairaanhoitopiireissä.

5. Palvelujen saatavuus

Lasten ongelmia tunnistetaan aiempaa paremmin, mikä näkyy lähetteiden lisääntymisenä ja toiminnan ruuhkautumisena. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen välinen ikäraja alueella vaihtelee (13 tai 14 vuotta). Erityisesti neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy pitkäaikaisen ja eri ikävaiheissa eri tavoin painottuvan hoidon tarve, joka riittävien perusterveydenhuollon resurssien puuttuessa kuormittaa merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Alueella on pula lastenpsykiatrian toimijoista, erityisesti alan erikoislääkäreistä. Lasten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tarvittavien tukitoimien käynnistämisen mahdollisuus perusterveydenhuollossa vaihtelee ja pienten yksiköiden ongelmana on toiminnan haavoittuvuus yksittäisten työntekijöiden vaihdosten vuoksi. Osastohoidossa olevien lasten vaativahoitoisuuden lisääntymisen vuoksi on käytössä olevien

osastohoitopaikkojen määrää jouduttu rajaamaan. Lähetteiden määrän kasvusta huolimatta KYSin lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidossa tutkimukset ja hoidot on pystytty aloittamaan pääsääntöisesti hoitotakuun puitteissa. Mikäli lähetemäärät ja hoidossa olevien lasten määrät edelleen kasvavat, hoitotakuussa pysyminen vaarantuu erityisesti osastohoidon osalta.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutusta annetaan yliopistosairaalassa ja kouluttajatilanteen mukaan myös keskussairaaloissa ja perheneuvoloissa/perhekeskuksissa. Koulutettavalle laaditaan yksilöllinen koulutussuunnitelma. Erikoislääkärikoulutus on parhaillaan uudistumassa. Alueella on erikoislääkäripula ja erikoistumiskoulutuksen lisäämiseen on tarvetta. On arvioitu, että Itä-Suomen yliopistosta tulisi valmistua vuosittain kaksi lastenpsykiatrian erikoislääkäriä, kun tähän saakka on valmistunut keskimäärin yksi erikoislääkäri vuodessa.

7. Suunnitelman laatijat

Professori, ylilääkäri Xxxxx Xxxxx, osastonylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxxxx ja apulaisylilääkäri Xxxxx Xxxxx Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä, ylilääkäri Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Suomen sairaanhoitopiiristä, ylilääkäri Xxxx Xxxxxxxx Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, ylilääkäri Xxxx Xxxxxx Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä, ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxx Itä-Savon sairaanhoitopiiristä ja erikoislääkäri Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx sairaalasta.

LASTENTAUDIT

1. ja 2. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet ja väestönkehityksen haasteet Väestömäärä näyttää lisääntyvän entisen Keski-Suomen läänin alueella. KYSin ervan muilla alueilla ennusteen mukaan väestömäärä vähenee. Huolimatta väestön vähenemisestä vaikeasti sairaiden osuus ei merkittävästi vähene. Lisäksi synnytysten määrä on vähentynyt kaikissa ervan synnytyssairaaloissa viimeisten vuosien aikana.

Lastentaudeilla resursseja vaatii sosiaalipediatristen potilaiden lisääntyminen.

3. Työnjako KYS-ervalla

Xxxxxxxx on toiminut kiitettävästi. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta (24.8.2017) ja eräiden tehtävien keskittämisestä merkitsee muutoksia tiettyihin erikoissairaanhoidon tehtäviin 1.7.2018 lähtien.

PSSHP/KYS: Ohje kaksi vuotta sitten uudistettu eikä merkittäviä muutostarpeita.

ISSHP/Sosteri/Savonlinna: Ohje toimiva.

ESSHP/Essote/MKS: Ohje toimiva.

PKSSK/Siun Sote/PKKS: Ohje toimiva.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Yhteistyötä voidaan vielä terävöittää, mutta pääosin se toimii hyvin. Erityisesti konsultaatiotoimintaa toivottiin sujuvammaksi.

Sujuvaa yhteistyötä edistävät kokeneet terveyskeskuslääkärit ja sairaalan erikoislääkärit, jotka pitävät konsultaatiovastaanottotoimintaa terveyskeskuksessa. Yhteiset koulutustilaisuudet vahvistavat hyvää yhteistyötä, jota lujittaa myös perusterveydenhuollon lääkäreiden työskentely erikoissairaanhoidossa (esimerkiksi yleislääketieteeseen erikoistuvat) ja kumppanuuslääkäritoiminnan jatkuminen.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon, myös sosiaalitoimi ilman lastensuojelua kuuluu sairaanhoitopiirille. Yhteistyö on pääsemässä parempaan käyntiin ja toiveissa on sen lisääntyminen. Lapsia varten toimii perhepalvelukeskus, jossa on moniammatillista osaamista ja myös lastenpsykiatri, jonka vastaanotolle pääsee ilman lääkärin lähetettä. Itä-Savon järjestely voi olla yksi hyvä toimintamalli.

5. Päivystysjärjestelyt

Kolminkertainen päivystys (sairaalapäivystäjät erikseen vastasyntyneille ja isommille lapsille, yhteinen takapäivystäjä). Tilapäisesti tutkijana toimivat KYSissä muut ajat toimivat pediatrit osallistuvat päivystystämiseen. Viikonvaihteen sairaalapäivystykset jaettu 12 tunnin jaksoihin, mihin päivystäjät ovat tyytyväisiä. Viikonvaihteen päivystysrinkeihin sijoitetaan keskosten hoitoon perehtynyt lääkäri. Viikonloppuisin Vastasyntyneiden teho-osastolla päivystää neonatologi (KYSissä toimii 6 neonatologia) tai vastaavat taidot omaava erikoislääkäri.

6. Erikoistuvien koulutus

Oma rekrytointi on tärkeää. Ervalla yritämme sitouttaa erikoistumassa olevaa lääkäriä palaamaan keskussairaalaan erikoislääkärinä. Erikoistuvien ja erikoislääkäreiden lisäkoulutusta räätälöidään myös keskussairaaloiden tarpeiden mukaan.

Taulukko. Ohje päivitetty valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi (24.8.2017)

Lastentaudit

KYS

• Pienten keskosten hoito (alle 32. raskausviikolla tai syntymäpainoltaan alle 1500 g syntyvät keskoset).

• Vastasyntyneet, joille kehittyy peruselintoimintojen häiriö, joka vaatii ympärivuorokautisen neonatologin asiantuntemuksen (vaikea mekoniumaspiraatio, ilmavuoto, pulmonaalihypertensio).

• Neonataalikirurgia lukuun ottamatta synnynnäisten sydänvikojen operatiivista hoitoa.

• Lasten pahanlaatuisten tautien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu.

• Lasten vuoto- ja tukostaipumuksen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu.

• Elinsiirto- ja dialyysipotilaiden hoidon suunnittelu ja koordinointi.

• Lastenendokrinologian vaativa dianostiikka ja xxxxxx suunnittelu/koordinointi (APECED, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, endokriiniset kasvaimet, hypertyreoosi, synnynnäinen lisämunuaishyperplasia) (keskussairaala, jossa lastenendokrinologi virkatyössä).

• Sukupuolisen kehityksen häiriöt.

• Lasten B- ja C-hepatiitin ja HIV:n lääkehoidon aloituksen arvio ja suunnittelu.

• Lasten vaikeiden immuunivajavuustilojen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu/koordinointi.

• Lasten aktiivisen tuberkuloosin diagnostiikka ja hoidon suunnittelu/koordinointi.

• Lasten vaikeiden munuaissairauksien diagnostiikan, hoidon ja seurannan suunnittelu ja koordinointi.

• Systeemisten sidekudostautien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu

• Yleisoirein alkavan lastenreuman diagnostiikka ja hoidon suunnittelu sekä vaikean lastenreuman hoidon suunnittelu

HYKS

• Elinsiirto- ja dialyysipotilaiden hoidon suunnittelu ja koordinointi.

• Sukupuolisen kehityksen häiriöt (urologinen arvio ja hoito).

• Synnynnäiset sydänviat.

Lasten- neurolo- gia

KYS

•Vaikeiden epilepsioiden diagnostiset selvittelyt, lääkehoitoarviot ja epilepsiakirurgisen hoidon arvio.

7. Suunnitelman laatijat ja vastuuhenkilöt

Xxxxx Xxxxxxxx KYS, Xxxxxx Xxxxxxx KSKS, Xxxxx Xxxxxxxx SKS, Xxxxx Xxxxxx MKS, Xxxx Xxxxx MKS, Xxxxx Xxxxxxxx PKSSK

NAISTENTAUDIT, OBSTETRIIKKA JA SYNNYTYKSET

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Tavoitteenamme on luoda ervalle valtioneuvoston asetuksen mukainen toimintamalli, joka on myös potilasystävällinen, joustava ja taloudellinen.

Painopistealueet:

Gynekologinen syöpä: Syöpäkirurgian keskitys STM:n asetuksen mukaisesti, preoperatiivinen diagnostiikka ja moniammatillinen meeting-toiminta ja palliatiivisen hoidon kehittäminen sekä digitaaliset palvelut potilaille, mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin, syövänhoitotulosten seuranta

Lisääntymislääketiede: Munasolupunktioiden keskitys, lahjasukusoluhoitoketjujen kehitys valtakunnallisen suosituksen mukaiseksi

Urogynekologia ja muu vaativa benigni gynekologinen leikkaustoiminta: Vaativien benignien leikkausten hoitoketjun kehittäminen

Perinatologia: Sikiödiagnostiikka ja laadun/osaamisen varmistus, uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito suositusten mukaisesti. Synnytysten määrän väheneminen alueellamme vaikuttaa osaamisen ylläpitoon.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

KYS:n ervalla väestömäärä vähenee. Huolimatta väestön vähenemisestä vaikeasti sairaiden osuus ei merkittävästi vähene, koska väki vanhenee. Lisäksi synnytysten määrä on vähentynyt kaikissa ervan synnytyssairaaloissa viimeisten vuosien aikana. Vuodeosastopotilaiden määrä sairaaloissamme vähenee toimintatapojen muutosten ansiosta, mutta avohoito vastaavasti lisääntyy. Väestön ikääntyminen johtaa syövän tapausmäärien kasvuun, vaikka syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus ei nouse ennusteiden mukaan. Syöpäjärjestöjen tekemän arvion mukaan vuonna 2030 Suomessa todetaan noin 11 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2013. Naisten syöpätapauksien määrän arvioidaan nousevan 29 % vuoteen 2030 mennessä. Tapausmäärien kasvu merkitsee sitä, että syöpä vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista myös tällä erityisvastuualueella.

Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä palvelutarpeessa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan lisää muutoksia siten, että kohdunpoistoleikkausten määrä vähenee ja toisaalta synnytinelinten laskeumien hoidon tarve lisääntyy.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Sikiöllä todettu sydänvika, joka vaatii välitöntä synnytyksen jälkeistä kirurgista hoitoa	HUS
Vaikeat Rh-immunisaatiot	HUS
Alkiodiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito	HUS
Vaativa maksakirurgia syöpäpotilaalla	HUS
Pikkulantion alueen tyhjennysleikkaus	TAYS
Paikallisesti levinneen kohdunkaulan syövän brakyterapia	KYS	tarjoaa hoitoa valtakunnallisesti
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Uhkaavan ennenaikaisen (22.-32. rvk) synnytyksen hoito	KYS	On
Vakavaa kroonista sairautta potevan synnyttäjän raskauden suunnittelu, seuranta ja synnytyksen hoito	KYS	On
Synnytykset, joissa lapsen anomalian vuoksi on odotettavissa leikkaushoito (muu kuin sydänanomalia) heti syntymän jälkeen	KYS	On
Vaikea sikiödiagnostiikka ja jatkohoidon suunnittelu	KYS	On
Gynekologiset syöpäleikkaukset	KYS	On
Gynekologisen syövän ontelonsisäinen sädehoito	KYS	On
Munasolupunktiot	KYS	SKS, MKS, PKKS KSKS ostaa yksityiseltä
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Syöpädiagnostiikka	KYS, PKKS, MKS, KSKS, SKS, IAS, VAS	On
Sytostaattihoito	KYS, SKS, MKS, PKKS, KSKS	On
Matalan riskin kohdunrungon syövän operatiivinen hoito, jos toimenpiteitä on yli 70/vuosi	KYS, KSKS	On
Gynekologisten syöpien ulkoinen sädehoito	KYS, KSKS, PKKS	On
Palliatiivinen hoito	KYS, PKKS, KSKS, MKS, SKS	On

Lantionpohjan toimintahäiriöiden tutkiminen ja hoito	KYS, KSKS, MKS, PKKS	On
Vaativan endometrioosin leikkaushoito	KYS, KSKS	On
Endometrioosin leikkaushoito	KYS, KSKS, PKKS, MKS	On
IVF-laboratoriopalvelut	KYS, KSKS ostaa yksityiseltä	On
Lahjasukusoluhoidot		Toiminta pyritään aloittamaan KYS: ssä v 2020 kansallisen suositusten mukaisesti.
Lasten SERI-epäilyt (alle 16-v)	KYS	Tutkitaan pediatrien ohjeiden mukaisesti

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Etu- ja takapäivystys (kotona)	KYS	Kyllä
Sairaalapäivystys	KSKS	Erikoistuvan päivystäessä, ERL on saatavilla 30min sisällä (takapäivystäjä)
Sairaalapäivystys	PKKS	Kyllä
Sairaalapäivystys	MKS	Kyllä, synnytykset jatkuu erillisluvalla ainakin 2022 asti
Gynekologisina leikkauspäivinä takapäivystys, muut päivät erikoisalan konsultaatio päivystysaikana MKS/KYS	SKS	Ei synnytyksiä

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Tulevaisuudessa suunnitellaan kumppanuuslääkäritoimintaa PTH:n ja erikoissairaanhoidon välillä enemmän. SKS:ssä gynen potilaiden hoitoketjua tehostettu PTH:n kanssa siten, että naistentauteihin perehtyneillä pth-lääkäreillä 2pv/vko vastaanotto SKS:n naistentautien pkl-tiloissa jolloin välitön esh-konsultaatioapu tarvittaessa saatavilla.

5. Palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus ja erikoislääkärityöpanos ovat riittäviä.

6. Erikoislääkärikoulutus

Lääkäreitä on tähän mennessä ollut riittävästi, mutta eläköityminen tulee lisäämään erikoislääkäritarvetta ja uusia erikoislääkäreitä tulee vain oman alueen koulutuksen kautta. Viimeisin arvio koulutettavien tarpeesta on pienempi kuin aiemmin, joka voi aiheuttaa haasteita alueen erikoislääkäritarpeen täyttämiseksi. Suunnittelemme jatkossa yhteisiä koulutuspäiviä KYS ervan erikoistuville.

7. Suunnitelman laatijat ja tarkastajat:

Aukee Xxxxxxxx XXXX, Jalkanen Jyrki KSKS, Kröger Jaana MKS, Fraser Jaana PKKS, Keski-Xxxxxx Xxxx XXX, Komulainen Xxxxx XXX, Xxxxxxx Xxxxxx XXX, Järvelä Xxxxx XXX, Xxxxxxxx Xxxxx XXX, Xxx Xxxxxxxx SKS

NEFROLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Hemodialyysiä ja peritoneaalidialyysiä voidaan tehdä kaikissa ervan sairaaloissa. Hemodialyysiä tehdään myös joissain aluesairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Haasteena on kotidialyysien tasapuolinen kehittäminen ja saatavuus alueella.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestö ikääntyminen ja sairastuvuuden kasvu lisäävät hoidon tarvetta. Haasteena on dialyysipaikkojen ja henkilöstön riittävyys, dialyysin aloittaminen sopivassa vaiheessa ja myös konservatiivisen hoidon kehittäminen. Potilaiden ohjaaminen riittävissä määrin kotihoitoihin on tärkeää hoidon tarpeen lisääntymisen takia ja myös kustannusten nousun hillitsemiseksi.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Elinsiirrot	HYKS


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Plasmanvaihdot	KYS, Pohjois- Karjalan Keskussairaala, Keski-Suomen Keskussairaala	Anestesiapäivystys Valmius tehohoitoon
Lasten hemodialyysi	KYS, Keski-Suomen keskussairaala	Anestesiapäivystys, mahdollisuus lastenefrologin konsultaatioon
Lasten peritoneaalidialyysi	KYS	Lastennefrologi
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
24 / 7 valmius dialyysihoitoon ja plasmanvaihtoon	KYS Pohjois-Karjalan Keskussairaala	Sisätautien päivystys, tehohoitomahdollisuus, päivystävä dialyysihoitaja

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Tarvetta olisi lisätä erikoislääkärien konsultaatioita perusterveydenhuollossa, mutta erikoislääkäriresurssi ei ole sitä mahdollistanut. Tietojärjestelmät tulisi kehittää siten, että konsultointi olisi sujuvaa.

Pohjois-Karjalassa on jo yhteinen sähköinen sairauskertomusjärjestelmä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.

5. Palvelujen saatavuus

Nefrologian erikoislääkäreitä on: KYS:ssa neljä, Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa kaksi, Keski- Suomen Keskussairaalassa kolme, Savonlinnan Keskussairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa yksi. Etenkin Mikkelin keskussairaalassa erikoislääkärin palvelujen saatavuus on riittämätön suhteessa tarpeeseen.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärien koulutuspaikkoja on riittävästi. Ervojen yhteisiä koulutuksia on järjestetty joka toinen vuosi. Tarvetta on kehittää erikoislääkärikoulutusta alueen sairaaloiden kanssa siten, että koulutus voitaisiin tarvittaessa järjestää monimuotoisemmin. Käytännössä erikoistuvalla lääkärillä voisi esim. olla etäpäiviä yliopistollisessa sairaalassa. Myös kouluttaja voisi käydä ohjaamassa erikoisituvia lääkäreitä alueen sairaaloissa. Etäyhteyksillä voidaan järjestää esim. biopsiameetingit.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxx Xxxxxxxx, KYS, Xxxxx Xxxxxxxxx, KSKS, Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx, PKKS

NEUROLOGIA JA NEUROKIRURGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Neuroalat kehittyvät voimakkaasti ja uusia sovelluksia voidaan hyödyntää käytännön kliinisinä hoitomenetelminä. Kehitys johtuu mm. genetiikan ja lääketutkimuksen edistymisestä, neuroradiologian sekä diagnostisten että toimenpidemenetelmien uusista innovaatioista, uusien vaikuttavien hoitojen käyttöönotosta (aivoinfarktin liuotus- ja katetrihoito, pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoito), neurokirurgisten interventioiden saatavuudesta sekä neurovalvonnan ja neurotehohoidon kehittymisestä. Toiminta painottuu merkittävästi akuuttihoitoon; jopa 70 – 80 % neuropotilaista tulee hoitoon päivystyksen tai kiireellisen hoidon kriteerit täyttäen. Lisäksi pitkäaikaisten neurologisten ja neurodegeneratiivisten sairauksien hoito kehittyy koko ajan. Sairaudet vaativat elektiivistä diagnostiikkaa ja pitkäaikaista neurologista hoitoa polikliinisesti. Neurokirurgiassa lyhytkirurgian sekä vähemmän kajoavien hoitomenetelmien osuudet kasvavat. Toisaalta nykyisin lääkkeillä hoidettavien sairauksien ja sairauksien vaikeiden muotojen hoitoon tuodaan hoitoja, joissa leikkauksella asennetaan keskushermostoa stimuloivia laitteita (neuromodulaatiohoito) tai neurokirurgisella toimenpiteellä viedään geenilääkkeitä aivokudokseen.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Muisti- ja muut aivosairaudet ovat ikääntyvän väestön suurin terveysongelma. Aivosairaudet aiheuttavat Suomessa ja muissa länsimaissa neljä kertaa suuremman menoerän kuin syöpä- ja sydän- ja verisuonisairaudet. Kustannukset kasvavat edelleen maissa, joissa väestö vanhenee, kuten Suomessa. Aivosairauksien ennaltaehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen edellyttää vaativaa erityisosaamista ja tutkimusta. Itä-Suomessa vanhusten huoltosuhde kasvaa eteläisempiä alueita nopeammin. Pitkään jatkunut ikäryhmittäin valikoiva muuttotappio on heikentänyt ikärakennetta vanhusväestön suuntaan. Väestönkehityksen haaste on paitsi pystyä tarjoamaan taloudellisesti korkeatasoisia neuroalojen palveluja oman KYS-ervan väestölle, myös säilyttää korkea koulutustaso ja osaava työvoima alueella. KYS Neurokeskuksen ja Epilepsiakeskuksen tavoite on turvata KYS-ervan korkeatasoiset palvelut taloudellisesti tarjoamalla erityistason palveluja myös KYS-ervaa laajemmalle alueelle. Suomen neurotieteiden osaamisen kokoamiseksi on perustettu tiivis valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kansallinen neurokeskus, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kliinisen ja perustutkimuksen, tieteenalojen sekä yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden välillä. Yhteistyöverkostoa koordinoi Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä KYSin ja ervan muiden sairaaloiden kanssa. Ervan neuroalojen ylilääkärit ovat päättäneet Itä-Suomen Kliinisen Neurokeskuksen perustamisesta v. 2020 koordinoimaan yhteistyössä potilasprosesseja, hoitopolkuja sekä neuroalojen tutkimusta ja opetusta.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)

Keskitettävä hoito

Sairaala/sairaalat

Edellytykset toiminnalle

Vaikean epilepsian diagnostiikan ja

hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat

KYS

Valtakunnallinen, ympärivuorokautinen

moniammatillinen tiimi. Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti.

tehtävät (vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito, invasiiviset rekisteröinnit ja epilepsiakirurgia, vaikean status epilepticuksen diagnostiikka ja hoito)
Vakuutusoikeudellisten lausuntojen valtakunnallinen koordinaatio ja lausuntojen antaminen	KYS	Riittävä kokeneiden erikoislääkärien pooli (neurologia ja neurokirurgia) irrotettavissa muusta työstä
Tarkkuussädehoito (Cyberknife)	KYS	Moniammatillinen yhteistyö KYS syöpäkeskuksen kanssa
Selkäydinvammojen akuuttihoidon jälkeinen varhainen moniammatillinen kuntoutus ja seuranta	HYKS, OYS, TAYS

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Aivoverenkiertohäiriöiden vaativat diagnostiset ja hoitoarviot sekä seuranta (mm. mekaaniset trombektomiat ja suonensisäiset trombolyysit, kaula- ja nikama- valtimoiden sekä intrakraniaalivaltimoiden stenttaukset, dekompressiiviset hemikraniektomiat , aivovaltimovaskuliittien diagnostiikka ja hoito, pikkuaivoinfarktien kirurginen hoito)	KYS	Ympärivuorokautinen moniammatillinen tiimi. Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti Jatkuva senioritakapäivystys (neurologi ja neurokirurgi, radiologi). Riittävät, päivystysasetuksen mukaiset kl.radiologian ja neuroradiologipalvelut. MKS neurologian takapäivystys KYSin neurologian takapäivystäjällä erillissopimuksella (+ telestroke HUSista 24/7)
Vaikean epilepsian ja kohtausoireiden ns. kolmannen tason diagnostiikka ja hoito, vaikean status epilepticuksen diagnostiikka ja hoito	KYS	Ympärivuorokautinen moniammatillinen tiimi, ml. kliinisen neurofysiologian palvelut (EEG myös virkatyöajan ulkopuolella). Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti
Vaativan erityistason konsultaatiot: - Liikehäiriöt ja niiden DBS-hoito - Degeneratiiviset sairaudet - Neuroimmunologiset sair. - Ääreishermoston sair. - Lihastaudit - Perinnöll. harvinaiset sair. - Neuro-onkologia - Aivobiopsiaharkinnat - Vaikea krooniset kiputilat - Muut	KYS	Laajan moniammatillisen tiimin palvelut Tarvittaessa konsultaatiopalvelut valtakunnallisilta erityisosaajilta KYS-ervan sairaaloiden edustajien osallistuminen KYS- moniammatillisiin tiimeihin (neuro-onkologia, neurovaskulaari, selkä, aivolisäke, kipu, ponskulma NPH,DBS,epilepsia, neuro-immunologia, lihastaudit)
Neurologiaan liittyvät unihäiriöt / vaativan erityistason konsultaatiot	KYS	Tarvittaessa yön yli monitoroinnit ja unipolygrafiat, sekä eri monitorointien yhdistelmät.
Kaikki neurokirurgia (ml. konsultaatiot ja päivystys).	KYS	Ympärivuorokautinen päivystys ja neuro-tehohoito- osasto (vain KYSissä, koska tarvitaan 24/7 neurokirurginen päivystys) sekä neurovalvonta, ml. tuki muiden keskussairaaloiden teho-osastoille aivokuolleiden elinluovuttajien tunnistamisessa
Vakavien aivo- ja kaularankavammojen akuuttihoito	KYS	Ympärivuorokautinen moniammatillinen tiimi. Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti.
Moniammatilliset tiimit, jotka antavat konsultaatiot telelääketieteen keinoin	KYS	KYS-moniammatilliset tiimit (neuro-onkologia, neurovaskulaari, selkä, aivolisäke, ponskulma NPH ja neuromodulaatio (kipu, DBS, epilepsia).

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Neurologisten sairauksien perusdiagnostiikka, hoito ja kuntoutus	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Riittävät henkilöstöresurssit
Neurokirurgisten potilaiden perusdiagnostiikka, jatkohoito ja kuntoutus	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Riittävät henkilöstöresurssit

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Neurologisten potilaiden päivystyksellinen hoito	KYS, KSKS, PKKS ja MKS	KYS, KSKS ja PKKS ympärivuorokautinen neurologian etupäivystys ja takapäivystys (KSKS ja PKKS etupäivystys osin akuuttilääkärien + muiden erikoisalojen lääkärien yhteispäivystyksen kautta). MKS neurologian päivystys erillissopimuksella KYS neurologian takapäivystäjällä puhelinpäivystyksenä. SKS ei neurologista päivystystä.
Neurokirurgiset konsultaatiot ja potilaiden hoito	KYS	Jatkuva senioritakapäivystys (neurokirurgi)
Aivoverenkiertohäiriöiden vaativat diagnostiset ja hoitoarviot sekä seuranta (mm. mekaaniset trombektomiat ja suonensisäiset trombolyysit, kaula- ja nikama-valtimoiden sekä intrakraniaalivaltimoiden stenttaukset, dekompressiiviset hemikraniektomiat , aivovaltimovaskuliittien diagnostiikka ja hoito, pikkuaivoinfarktien kirurginen hoito)	KYS	Ympärivuorokautinen moniammatillinen tiimi. Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti Jatkuva senioritakapäivystys (neurologi ja neurokirurgi, radiologi). Riittävät, päivystysasetuksen mukaiset kl.radiologian ja neuroradiologipalvelut. MKS arkipäivien neurologian takapäivystys KYSin neurologian takapäivystäjällä erillissopimuksella (+ telestroke HUSista 24/7)
Vaikean status epilepticuksen diagnostiikka ja hoito	KYS	Ympärivuorokautinen moniammatillinen tiimi, ml. kliinisen neurofysiologian palvelut (EEG myös virkatyöajan ulkopuolella). Riittävä neurovalvonta ja neurotehokapasiteetti

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Kuopion perusterveydenhuollossa toimii 1 neurologian erikoislääkäri (Harjulan sairaala – sekä polikliinista toimintaa että vuodeosastokuntoutusta). Tuottavuusohjelman suosituksien mukaista kumppanuustoimintaa ei ole saatu käyntiin, Kuopion kaupungin siitä kieltäydyttyä. VASissa aloittaa kumppanuusneurologi 1.4.20 (VAS neurologian ylilääkäri eläköitynyt 1.1.18). ISAan ei ole saatu kumppanuusneurologia, ISAn neurologian poliklinikka toimii ulkopuolisen ostopalvelun varassa. Pohjois-Karjalassa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto on integroitu samaan kuntayhtymään (Siun sote) ja PKKS:n neurologit osallistuvat neurologisten potilaiden arviointiin ja hoitoon Siilaisten kuntoutumiskeskuksen moniammatillisella osastolla 4B sekä antavat konsultaatioita kuntoutumiskeskuksen lääkäreille. PKKS:n neurologit pitävät etävastaanottoja viiden kunnan asukkaille alueen terveyskeskuksissa 6-8 pv/kk, antaen myös konsultaatioita tk-lääkäreille.

5. Palvelujen saatavuus

KYSin neuroprosessi palvelee oman sairaanhoitopiirin potilaita ja koko KYS-ervalla 24/7-periaatteella vaativan erityistason hoidon osalta eli neurokirurgisten toimenpiteiden tarpeen arvion ja suorittamisen sekä vaativan erityistason neurologisten päivystyspotilaiden osalta. Epilepsiakeskus palvelee pääosin elektiivisiä potilaita, mutta ottaa vastaan myös päivystyspotilaita ympäri valtakunnan. Kukin keskussairaalapiiri vastaa alueellaan neurologisten sairauksien

perusdiagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta, samoin neurokirurgisten sairauksien perusdiagnostiikasta, jatkohoidosta ja kuntoutuksesta. STMn keskittämisasetuksella PSSHPlle on säädetty vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät.

Neurologisen päivystyksen järjestäminen KYS-ervassa

KYSin neurologialla päivystää neurologian sairaalapäivystäjä ja neurologian takapäivystäjä, jolla on sairaalaan tulovalmius. Etelä-Savon virkatyöajan ulkopuolinen neurologian takapäivystys toteutuu erillissopimuksella KYSin neurologian takapäivystäjän puhelinpäivystyksenä. Itä-Savossa ei ole neurologista päivystystä, sen alueen akuutisti sairastuneet potilaat kuljetetaan sairastumispaikan sekä tutkimuksien ja hoidon tason tarvearvion mukaisesti suoraan KYSiin tai lähimpään keskussairaalaan. KSKS:ssa ja PKKS:ssa toimii virkatyöajan ulkopuolinen neurologian takapäivystys 24/7. KYSin kautta on mahdollisuus saada virkatyöajan ulkopuolinen EEG-lausunto kaikkiin ervan sairaaloihin kliinisen neurofysiologian lääkäriltä hälytystyönä 24/7, lisäksi ervan sairaaloissa saadaan välillä virkatyöajan ulkopuolinen EEG omana toimintana tai ulkopuolisena ostopalveluna. KYSissä toimii päivystysasetuksen mukainen 24/7 radiologipäivystys. Aivovaltimotukoksen mekaaninen avaaminen (trombektomia) on keskitetty STM:n keskittämisasetuksen mukaisesti ervalla KYSiin, jossa on trombektomioita varten järjestetty toimenpideradiologinen vapaamuotoinen päivystys. Potilasvalinta edellyttää proksimaalisen valtimotukoksen osoittavaa päivystyskuvantamistutkimusta TTA:lla, jonka vuoksi ervan kuvantamispalveluita ja KYSin toimenpideradiologian valmiuksia hoitaa ko. potilaita (arvio 100 - 150 potilasta vuodessa) tulee vahvistaa.

Aikakriittisten potilaiden siirrot ensihoidosta suoraan varsinaiseen hoitopaikkaan

Korkean riskin potilaat ja aikakriittisesti sairaat kuljetetaan suoraan korkeimman neurologisen päivystyshoidon yksikköön paikallisen ensilinjan hoidon ja potilaan tilan stabiloinnin jälkeen. Päivystävä ensihoitolääkäri ohjaa alueellisesti ensihoitoa antaen ohjeet hoidosta ja hoitopaikan valinnasta konsultoiden tarvittaessa alueen tai KYSin neurologia/neurokirurgia. Alueen ensihoito on kiinteästi mukana päivystyspalveluiden suunnittelussa sekä ensisijaisen hoitopaikan että siirtokuljetusten osalta. Keskeisimmät korkean riskin/aikakriittiset potilasryhmät ovat: akuutti aivohalvaus, epäily kallonsisäisestä vuodosta (KYS), pitkittynyt epileptinen kouristuskohtaus ja akuutti keskushermostoinfektio kriittisesti sairaalla potilaalla. AVH-potilaiden alueellisesta ohjauksesta em. asia huomioiden on oma ohjeistus.

KYS neurokirurgian ja neurologian erikoislääkärien virat ovat täynnä. Väestönkehitys ja hoitojen keskittyminen tuovat jatkossa lisäresurssitarpeita. KSSHP:ssa neurologian erikoislääkärivirat ovat täynnä, muualla on vajetta (v. 2020: ESSHP 2.6/5, ISSHP 1/3 ja Siun SOTE 6/9 viroista täytetty).

6. Erikoislääkärikoulutus

Neurokirurgian erikoislääkäritilanne vuoteen 2020 on KYS-ervalla hyvä, ja nykyinen koulutusvolyymi riittää kattamaan sekä eläkepoistumasta että lisääntyvästä tarpeesta (v. 2020 120 % nykyisestä) syntyvän erikoislääkärivajeen. Neurologian erikoislääkärien tarve on aiempaa suurempi väestön ikääntymisen ja akuuttihoidon lisääntymisen myötä. UEF neurologian erikoislääkärikoulutuksen tuotos on n. 2 neurologian erikoislääkäriä/vuosi, ja selvityksien mukaan n. puolet yliopiston koulutusohjelmasta valmistuneista neurologian erikoislääkäreistä on myöhemmin hakeutunut töihin ervan ulkopuolelle. Eläkepoistuma vie alueen neurologeista 1,8 neurologia/vuosi. Tästä johtuu, ettei KYS-ervan neurologien lisääntynyttä tarvetta ja poistumaa nykyisellä koulutusmäärällä pystytä korvaamaan, joten erikoistumiskoulutusta on lisättävä nykyisestä. STM erikoislääkärikoulutusuudistuksen toivotaan tuovan tähän muutosta, UEF neurologian erikoislääkärikoulutukseen on jo ennen koulutusuudistusta ehtinyt ilmoittautua yli 30 lääkäriä.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxx Xxxxxx, KYS; Xxxx Xxxxxxxx, KYS; Xxxxxx Xxxxxxxxxx, KYS; Xxxxx Xxxxxxxxx, MKS; Xxxxx Xxxxxxxxx, SKS; Xxxx Xxxxxxxxx, KSKS; Xxxxx Xxxxxx, PKKS/Siun SOTE

NUORISOPSYKIATRIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Nuorten psykiatristen palvelujen kysyntä on vahvasti kasvanut ja ongelmien laatu monimutkaistunut, etenkin päihdeongelmat korostuvat ja osa alaikäisistä on jo erikoissairaanhoitoon tullessaan syrjäytymässä.

Uudenlaisia hoitomenetelmiä on tuotu käytäntöön, mm. käytöshäiriöisten nuorten hoitoon intensiivinen perheterapia, jalkautuvat työmuodot, neuropsykiatrinen työ - ja syömishäiriöistä kärsivien nuorten hoitoa on monipuolistettu. Nuorten e-psykiatriset palvelut (esim. nettiterapia yhdistyneenä kasvokkain tapahtuneeseen kohtaamiseen, videovälitteiset verkostoneuvottelut ja konsultaatiotoiminta muille nuorten kanssa työskenteleville) on aloitettu. Lisäksi avohoidon toimintaa on laajennettu virka-ajan ulkopuolelle.

Asetuksessa 582/2017 erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä pykälässä 4 todetaan, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osalta osaamiskeskustoiminnoista (Lape- hanke), vaativasta palliatiivisesta ja saattohoidosta, psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja osaamisen ylläpidosta. KYSin nuorisopsykiatrian osalta tämä merkitsee lisäresurssitarvetta vaatimukseen vastaamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä todetaan, että psykiatrian päivystyksessä täytyy olla nuorisopsykiatrian erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus. Tämän järjestelyt KYS-ervalla ovat ratkaisematta. Asiaan etsitään ratkaisua mm. ehdotuksella erikoislääkäreiden työpanoksen käytöstä puhelinkonsultaatiolistan muodostamiseen.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestönkehitys on laskeva. Tästä huolimatta nykyiseen nähden resursseja tarvitaan lisää, etenkin jos vanha mutta uudelleen esiin noussut, nuorten edun mukaiseksi nähty suositus nuorten avohoitopalveluiden kohdentamisesta aina 22 ikävuoteen saakka toteutetaan. Nuorisopsykiatrian resurssit ovat riittämättömät myös suhteessa kasvaneeseen kysyntään: hoitotakuun aikarajat ylittyvät toisinaan. Osaamisen lisäämistä eri menetelmistä tarvitaan edelleenkin.

Tilastojen mukaan 14 – 22-vuotiaiden määrä yhteistyöalueella on hitaasti laskeva. Viisi prosenttia nuorista tarvitsee nuorisopsykiatrian erityistason palveluja. Kaikki apua tarvitsevat eivät tällä hetkellä pääse hoitoon nykyisillä resursseilla. Nuorisopsykiatrian konsensuskokous (2/2010) on esittänyt nuorisopsykiatrian palveluiden ikärajan nostamista 22 vuoteen. Terveydenhuoltolaissa muutettiin alle 23-vuotiaiden hoitotakuun ikärajat tutkimukseen ja hoitoon pääsylle samanlaisiksi kuin alle 18- vuotiaille eli tutkimukseen tulee päästä 3 viikossa ja hoitoon 3 kk:ssa, ja olennaiset tutkimukset on suoritettava kuuden viikon kuluessa.

SHP	Ikärajat	Lähetteet 2017	Avohoitokäynnit 2018
Etelä-Savo	00-00	000	0000
Itä-Savo	13-22	ei tietoa
Keski-Suomi	00-00(00)	000	00000

Pohjois-Karjala	00-00(00)	000	0000
Pohjois-Savo
- KYS		539	17371
- Ylä-Savo	00-00	000	0000
- Varkaus	13.20	ei tietoa	3316

Taulukko.

Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito yhteistyöalueella; ikärajat ja avohoitokäynnit, lähetteet

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Neuropsykiatristen häiriöiden tutkimuksen ja hoidon kehittäminen

Lasten kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD, ADD sekä Touretten ja Aspergerin oireyhtymät jatkuvat usein nuoruuteen. Jos nämä häiriöt ovat jääneet tunnistamatta lapsuudessa, nuoruusiän fyysisen ja psyykkisen kehityksen erityispiirteet vaikeuttavat edelleen niiden havaitsemista ja hoitoa.

Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein samanaikaisia vakavia psykiatrisia ongelmia nuoruusiässä, jotka puolestaan saattavat pahentaa neuropsykiatrisia oireita ja vaikeuttaa näiden häiriöiden tunnistamista.

Viime vuosien lisääntyneestä mielenkiinnosta huolimatta nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tutkiminen, hoito ja kuntoutus on usein puutteellista. Näiden häiriöiden diagnostiikka ja hoito vaativat moniammatillista osaamista ja eri erikoisalojen yhteen työskentelyä (nuorisopsykiatria, lasten/aikuisneurologia, kuntoutus).

KYSiin on perustettu 2014 neuropsykiatrinen työryhmä, joka palvelee KYS-ervan sairaanhoitopiirejä erityisesti haastavimpien ja vaikeimpien potilaiden diagnostiikan ja hoidon osalta. Tavoite on myös antaa uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa koulutusta ja työnohjausta. Tämän lisäksi jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulee olla myös omaa osaamista tämän potilasryhmän osalta.

Niuvanniemen sairaala: Erityisen Vaikeahoitoisten Alaikäisten osasto (NEVA)

Niuvanniemen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten ja/tai vaarallisten alaikäisten tutkimus- ja hoito- osasto on toiminut vuodesta 2004 alkaen valtakunnallisena lasten- ja nuorisopsykiatrisena yksikkönä. Lääketieteellisestä asiantuntemuksesta vastaavat lastenpsykiatri ja nuorisopsykiatri. Osan nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutusta on voinut suorittaa NEVA-osastolla.

Kahdeksan toimintavuoden aikana 12-paikkaisella osastolla on ollut hoidossa 9 - 17-vuotiaita alaikäisiä 68, joista kolmannes tyttöjä. Ennen tätä hoitoa lähes kaikilla heistä on ollut toistuvia lastensuojelun sijoituksia ja aiempia lasten- ja nuorisopsykiatrisia tutkimus- ja hoitokontakteja. Alaikäisten keski-ikä tutkimus- ja hoitojakson alussa on ollut 15 vuotta, pojat ovat tulleet hoitoon keskimäärin yli vuoden tyttöjä nuorempina. Tämän lisäksi on tehty koko toiminnan aikana 14 oikeuden määräämää mielentilatutkimusta 15 - 17-vuotiaille nuorille (joista 2 tyttöjä). Puolet näin tutkituista on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos määrännyt tahdosta riippumattomaan psykiatriseen

sairaalahoitoon samalle osastolle alaikäisen vakavan mielenterveyden häiriön (tai harvemmin nuoruusiän mielisairauden) perusteella.

Käynnistämisvuoden 2004 jälkeen osastolla ei ole ollut vajaakäyttöä, vaan useammin on ollut jonoa. Koko toiminta-aikana keskimääräinen hoitojakson pituus on ollut selvästi yli vuoden. Osastohoidon päättyessä puolella alaikäisistä potilaista on ollut päädiagnoosina käytöshäiriö (tai laaja-alainen kehityshäiriö) ja puolella skitsofreniaryhmän sairaus (tai mielialahäiriö). Vain yksi neljästä potilaasta on voitu kotiuttaa hoitojaksolta, tavallisimmin hoito jatkuu lastensuojelulaitoksessa tai sairaalaosastolla kotipaikkakunnan sairaanhoitopiirissä.

Lähivuosien kehittämistavoite yksikössä on hoitoaikojen selvä lyhentäminen hoidon tavoitteellisuutta lisäämällä. Tähän pyritään mm. nostamalla henkilökunnan koulutustasoa, kehittämällä tiedonkulkua ja johtamista sekä karsimalla päällekkäistä toimintaa. Hoidon vaikuttavuuden tulisi näin parantua ja palvelun saatavuuden helpottua nopeamman potilaskierron myötä.

Taulukko. Nuorisopsykiatrian osastot KYS-ervalla; sairaansijat, osaston tyyppi ja hoitopäivät 2017

SHP	Sairaansijat	Osaston tyyppi	Hoitopäivät 2018
Etelä-Savo	8	suljettu	2274
Itä-Savo	ei
Keski-Suomi	10	suljettu	2651
Pohjois-Karjala	9	avo-osasto	2136
Pohjois-Savo*	20	suljettu	4911

* potilaita myös yhteistyöalueelta

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

KYS:in nuorisopsykiatrian klinikka tarjoaa perusterveydenhuollolle jatkuvaa konsultaatioapua. Samanlaista palvelua tehdään myös muissa ervan klinikoissa. Lisäksi perusterveydenhuollon työntekijöille pyritään tarjoamaan koulutusta uusista, perustasolle soveltuvista näyttöön perustuvista hoitomenetelmistä. Tällä hetkellä toteutuksen alla on interpersoonallisen psykoterapian lyhyen muodon (IPT-C) opettaminen perusterveydenhuollon työntekijöille. Lisäksi tarjotaan perusterveydenhuollon toimipisteiden käyttöön nuorten päihteidenkäytön varhaistunnistamisen ja mini-intervention sähköistä menetelmää (ASSIST).

Tulevaisuuden tavoitteena on toteuttaa perustason henkilöstölle suunnattu psykososiaalisten hoitointerventioiden koulutus. Koulutus antaa toimijoille koulussa, oppilaitoksissa ja perusterveydenhoidon vastaanotoilla välineitä erikoissairaanhoidon järjestämän konsultaation tuella hoitaa nuorten lievät ja keskivaikeat psyykkiset ongelmat. Osa nuorista siirtyy aikuisten psykiatrian palveluihin. Aina tämä siirtymä ei onnistu, ja nuori jää paitsi tarvitsemastaan hoidosta. Tässä on kehittämistyön tarve yhteistyössä aikuispsykiatrian kanssa.

Sote-suunnittelussa ja ministeriön Lape-hankkeessa tavoitteeksi asetettu nuorten psykiatristen palveluiden nykyistä laajempi integraatio peruspalveluihin edellyttää toimivaa yhteistyötä, koulutus- ja työnohjaustarpeisiin vastaamista. Tähän työhön tarvitaan osaavia resursseja. Vaikka pitkällä tähtäimellä saavutettaisiin korjaavan hoidon vähentymistä, muutosvaiheessa palvelujen tarve pysyy vähintään entisenlaisena ja saattaa jopa lisääntyä. Nuorisopsykiatrivaje on edelleen vakava, etenkin keskussairaaloissa. Koulutuspaikkoja ja kouluttajia tarvitaan lisää.

Nuorten ongelmat on tarkoituksenmukaista hoitaa lähellä nuoren kotia ja kasvuympäristöä. Tulevaisuuden tavoite on tarjota lievien ja keskivaikeiden nuorten psyykkisten ongelmien hoito perustasolla erikoissairaanhoidon konsultaation turvin. Tämä merkitsee myös hoidon porrastuksen edelleen kehittämistä.

SIHTI-funktion (ts. nuorten lähetteetön, matalan kynnyksen palvelu) saaminen jokaisen sairaanhoitopiirin alueelle on tarkoituksenmukaista. Tämän järjestely liittyy maakuntien Sote- ja Lape-suunnitteluun. Parhaillaan suunnitellaan yliopistosairaalaan sijoittuvan osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) toimintaa, jossa tavoite on mm. vaativan erikoissairaanhoidon, vaativan lastensuojelun, sivistystoimen ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen

Kuva. Visio KYS nuorisopsykiatrian palveluiden järjestämisestä yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa.

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen näyttökuva, teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

5. Palvelujen saatavuus

Nuorisopsykiatrisen erikoissairaudenhoidon tarve lähetteiden määrällä mitattuna on noussut koko maassa viimeisen 3-5 vuoden aikana lähes 50 %. Terveydenhuolto ei ole millään tavoin varautunut tähän muutokseen. Se on johtanut hoitojen alkamisen viivästymiseen ja siihen, että hoitoja ei ole voitu toteuttaa sellaisella intensiteetillä kuin pitäisi. Sekä hoitoviive, että liian harvoin toteutetut käynnit vähentävät hoidon tehokkuutta ja saattavat johtaa sairauksien pitkittymiseen. Se voi edelleen pahentaa kierrettä siten, että hoidossa jo olevat potilaat täyttävät resurssit ja uusien potilaiden hoitoon pääsy edelleen viivästyy.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäreistä on huutava pula. Jopa yliopistopaikkakunnalla on virkapohjia täyttämättä. Lääkäripula vaikeuttaa myös eri toimipisteiden toiminnan pitkäaikaista suunnittelua ja erikoistuvien lääkäreiden mielekkäiden koulutuspolkujen laatimista. Myös pula työntekijöistä yhdistettynä kasvaneisiin lähetemääriin tuottaa ongelmia.

Taulukko. Nuorisopsykiatrian erikoisala kärsii lääkärivajeesta

SHP	Nuorisopsykiatrivaje	Virkoja tyhjänä
Etelä-Savo	1	1*
Itä-Savo	2	2****
Keski-Suomi	1-2	0-1
Pohjois-Karjala	(1)	(1)**
Pohjois-Savo	1	1***

*Mikkelissä nuorisopsykiatrian osastoa osastonylilääkärin virka on haettavana.

** Pohjois-Karjalassa 4 nuorisopsykiatrin virkaa, joista 3 täytetty erikoislääkärillä ja 1 erikoistuvalla lääkärillä.

*** Varkaus virka tyhjänä, hoidetaan kumppanuusvirkana.

**** Sosterissa 2 nuorisopsykiatrin virkaa, joissa kummassakaan ei lääkäriä (ostopalveluna hoidettu). Toisessa virassa toimii määräaikaisesti psykologi.

Nuorten päihdepalvelut ervalla on järjestetty varsin kirjavasti. Päihdeongelmista kärsiviä nuoria ei ohjaudu puhtaasti yksin tällä diagnoosilla nuorisopsykiatrian palveluihin, vaikka palveluja hakevilla nuorilla on varsin usein toisena diagnoosina liiallinen päihdekäyttö, tämä näkyy myös osastohoitoa tarvitsevien joukossa. Varhainen puuttuminen päihdeongelmaan ja myös hoidollinen interventio hoitojärjestelmän kaikilla tasoilla on tärkeää. KYSin nuorisopsykiatrian avohoidossa on käynnistetty 2017 vaikuttavuustutkimus ja päihdeongelman hoitopolun kehitystyö, jonka tavoitteena on systemaattinen päihdekartoitus ja vähimmillään mini-interventio kaikille hoitoon tuleville nuorille.

Pohjois-Savossa on käynnissä Yhdessä-hanke osana valtakunnallista Lape-hanketta, johon liittyy hybridilaitosmallin suunnittelu 13- 17-vuotiaille moniongelmaisille ja vaikeahoitoisille nuorille (käytös-, mielenterveys- ja päihdeongelma). Tavoitteena on yksikkö, jossa yhdistyy vaativan lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian osaaminen hoitoa ja kasvatusta toteuttavassa yksikössä, jossa pystytään myös rajoittamaan hoidossa olevia nuoria.

6. Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutus nuorisopsykiatrian alalla pyrkii kehittymään erikoislääkärikoulutusuudistuksen mukaisesti. Valtakunnallisesti tehdään ydinainesanalyysejä ja pyritään soveltamaan osaamisperustaisuutta opetukseen.

Ongelmana on edelleen se, että nuorisopsykiatrialle ei hakeudu tarpeeksi lääkäreitä erikoistumaan. Xxxx houkuttelevuutta pyritään kehittämään. Useimmissa ervan toimipisteissä on nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, jonka kanssa on tehty koulutussopimus. Näin ollen koulutusta voitaisiin toteuttaa jo nykyisillä järjestelyillä tehokkaammin, jos olisi enemmän innokkaita tulijoita erikoistumisohjelmaan.

7. Suunnitelman laatijat:

Xxxxx Xxxxxxxx prof. ylil.; Xxxxx Xxxxxxxx linjajohtaja KYS nuorisopsykiatria, Xxxx Xxxxxxx, va. ylilääkäri, SiunSote; Xxxxx Xxxxxxxx, ylil. KSSHP; Xxxx Xxxxxxxxxxx, ylil. Niuvanniemen sairaala, NEVA yksikkö; Xxxxx Xxxxxxx, ylil., Essote; Xxxxx Xxxxxxxx ylil. Sosteri.

ORTOPEDIA, TRAUMATOLOGIA JA KÄSIKIRURGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Ortopedia, traumatologia ja käsikirurgia kattavat n. 40 % sairaaloiden operatiivisesta toiminnasta. Päivystyspotilaista noin 25 % on tukirankaansa satuttaneita, ja sairaaloiden ensiapupoliklinikan potilaista he muodostavat n. 40 %. Nämä potilaat tulevat olemaan merkittävä erikoissairaanhoidon potilasryhmä myös 2020- ja 2030-luvuilla. Leikkausindikaatiot ovat muuttuneet etenkin tähystyskirurgian puolella, jossa osa ison volyymin toimenpiteistä on vähentynyt erittäin merkittävästi tutkimustiedon myötä, erityisesti olkalisäkkeen avartamisleikkaus ja degeneratiivisen nivelkierukan osapoisto. Selkäkirurgiassa komplikaatioherkät deformiteettileikkaukset ovat ervalla lisääntyneet KSKS:n ja KYS:n toimesta ja niiden volyymi tulee edelleen kasvamaan. Tekniikoiden ja etenkin näiden potilaiden anestesiologisten ongelmien paremman hallinnan myötä vakavat leikkauskomplikaatiot vähentyvät. Tekonivelkirurgiassa volyyymiongelmat keskittämisasetuksen myötä ovat leimanneet sairaaloiden toimintaa etenkin Mikkelissä ja Savonlinnassa. Mikäli muutoksia asetukseen ei tulla tekemään, niin on mahdollista, että tekonivelleikkaustoiminta loppuu jossakin / joissakin nykyisistä leikkausyksiköistä. Tekonivelkirurgia on pystynyt koko ajan parantamaan ja tiivistämään hoitoprosessiaan ja fast track- tyyppinen ajattelu on lävistänyt eri painotuksin kaikki ervan leikkausyksiköt. Olkapään tekonivelkirurgian määrä lisääntyy ikävakioidusti. Kuvantamisohjattu kirurgia on tulossa vahvasti ortopediaan mukaan ja esimerkiksi tekonivelkirurgiassa tullaan näkemään robottikirurgian sisäänajo tulevan vuosikymmenen aikana. Tämä tuo kustannuspaineita tuotantoon, mutta laadun tasoittumisen myötä uusintaleikkausten

määrän odotetaan robotiikan myötä vähenevän, jolloin kokonaiskustannukset voivat jopa laskea. Traumatologian haasteet pysynevät ennallaan eli murtumien hoitoindikaatiot eivät todennäköisesti muutu merkittävästi. Osteoporoottisten murtumien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Työ- ja liikenneturvallisuuden parantuminen voi johtaa jopa vähäiseen insidenssien laskuun traumoissa. Käsi- ja jalkakirurgian toimenpidemäärät ja –tyypit pysynevät ennallaan.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamaa lisätoimenpiteiden tarvetta varten jouduttaneen varautumaan lisääntyviin leikkausmääriin sekä primaarikirurgiassa että uusintaleikkausten määrissä. Vanhusväestön lisääntymisen myötä lisääntyvät myös osteoporoottiset murtumat, joista varsinkin lonkka- ja nikamamurtumat työllistävät ortopediaa. Degeneraation myötä selkärankanavan ahtauma ja suurten nivelien kuluminen tuo painetta leikkausmääriin, minkä lisäksi vaikeasti monisairaiden ja ylipainoisten potilaiden määrä kasvaa entisestään lisäten komplikaatioriskiä. Toisaalta väestön väheneminen ja muuttoliike eteläisempään Suomeen voi johtaa kuntien maksukykyongelmien lisäksi myös potilaspulaan, joskin sen tarkempi ennustaminen tai kohdentaminen tautiryhmiin tätä kirjoitettaessa (2019) on mahdotonta. Ortopedian ja traumatologian toimenpidevolyymi seuraavan kymmenen vuoden aikana tullee lisääntymään noin 10 % traumatologiassa ja noin 15 % elektiivisessä kirurgiassa. Poikkeuksen tästä tekee päiväkirurgia, jonka leikkausmäärien odotetaan pysyvän kutakuinkin nykytasolla. Volyymilisät aiheuttavat haasteita etenkin osaavan työvoiman suhteen, koska päivystysvalmiuden ylläpito ja elektiivisen toiminnan turvaaminen vaativat joka puolella hieman lisääntyvää osaavan erikoislääkärityövoiman tarvetta. Tämä edellyttää riittävää vakanssikehitystä sekä kilpailukykyistä palkkausjärjestelmää, jotta estetään osaavan henkilöstön siirtyminen esimerkiksi yksityispuolelle. Osaltaan tässä on merkittävässä asemassa tuleva sote- ratkaisu ja siihen liittyvä lainsäädäntö.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Korkeat lonkan dysplasiat	Coxa
Vaikeat hemofiliapotilaat ja kondrodysplasiapotilaat	HUS
Raajojen makroreplantaatiot	HUS, TAYS


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativat endoproteesirevisiot ml. tekonivelinfektiot	KYS, KSKS
Erityisen vaativa reumaortopedia	KYS, KSKS	Reumaortopedin saatavuus
Vaativa käsikirurgia ml. ranteen ja kyynärpään tekonivelkirurgia	KYS, KSKS	Käsikirurgiresurssi, erityisosaaminen
Olkanivelen tekonivelkirurgia	KYS, KSKS, PKKS	Keskittämisasetuksen volyymivaade
Lonkan artroskopiat	KYS, KSKS
Luutuumorit	KYS; yhteistyö HUS
Selän deformiteettikirurgia	KYS, KSKS


Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativa primaariprotetiikka	KYS, KSKS	Laatujärjestelmät, systemaattinen koulutusohjelma
Lonkan ja polven tekonivelkirurgia	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Keskittämisasetuksen volyymivaade
Endoproteesirevisiot	KYS, KSKS, PKKS

Selän instrumenttideesit	KYS, KSKS, PKKS
Polven multiligamenttivammat	KYS, KSKS
Monivammapotilaat, joilla kallovamma	KYS
Rankamurtumat, jossa myös kaularankamurtuma	KYS
Vaikeat lantion murtumat	KYS, KSKS
ISSHP:n traumatologia lukuun ottamatta pientraumaoja	KYS


Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
III-tason traumakeskus	KYS
II-tason traumakeskus	KSKS, PKKS, MKS

Tekonivelkirurgian osalta työnjako ei vastaa voimassa olevaa asetusta ja tulee edellyttämään tarkennusta siinä vaiheessa, kun 6. ja 7. §:n osalta päivitetty keskittämisasetus tulee voimaan.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Hyvin toimiva terveyskeskusverkosto on ehdoton edellytys toimivalle erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyölle. Tällöin voidaan matalan komplikaatioriskin ortopedian jälkiseurannasta osa siirtää perusterveydenhuoltoon (TK tai TT-huolto). Ervalla yhteistyötä on toteutettu vaihtelevasti. Jyväskylässä on jo pitkään kehitetty ns. eteentyönnettyä erikoissairaanhoitoa eli ortopedit suorittavat vuositasolla jopa 4000 vastaanottokäyntiä terveyskeskuksissa. Kuopiossa toiminta on ollut hajanaista, ei-organisoitua ortopedista vastaanottotoimintaa, mutta vuonna 2019 on aloitettu ensimmäiset tunnustelut järjestäytyneestä yhteistoiminnasta. Mikkelissä ja Joensuussa on toteutettu jonkin verran etäpoliklinikkatoimintaa.

5. Palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus ortopediassa ja traumatologiassa on tällä hetkellä riittävä. Paikoin on pulaa tiettyjen suppeampien erikoisosaajien, kuten tähystyskirurgian ja käsikirurgian osaajista. Etenkin näillä pääsääntöisesti päiväkirurgisia potilaita hoitavilla erikoisaloilla voi esiintyä nopeastikin saatavuuspulaa yksittäisen osaajan lopettaessa toimintansa. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon toimijoiden tarjoamat työmahdollisuudet vievät herkästi näitä osaajia pois julkisilta toimijoilta. Ervalla olisikin syytä kehittää satunnaista palveluvajetta tasaavia toimintatapoja eri sairaaloiden välillä haavoittuvimpien erityisalojen osalta. Leikkausmäärien tulevaisuudessa vielä lisääntyessä osaavan erikoislääkäriresurssin määrää tulee seurata tarkasti, jotta palvelujen saatavuus voidaan taata kaikissa ervan sairaaloissa.

6. Erikoislääkärikoulutus

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärikoulutusmäärät ovat tällä hetkellä riittävät. KYSissä on tällä hetkellä 6 erikoistuvan lääkärin virkapohjaa sekä yksi käsikirurgiaan erikoistuvan lääkärin virkapohja. Ortopedejä valmistuu keskimäärin 2/vuosi. Tämä määrä riittää KYS-ervan tarpeisiin.

Valmistuvia erikoislääkäreitä on ajoittain jopa yli tämänhetkisen tarpeen. Erikoislääkärikoulutuksen jälkeen kestää usein vielä 3-5 vuotta ennen kuin voidaan katsoa henkilön olevan kokenut, itsenäisesti toiminnastaan vastaava erikoislääkäri. Käsikirurgian erikoislääkäreitä ei ole kaikissa

erva-sairaaloissa riittävästi, joten käsikirurgikoulutuksen tarvetta tulee toistuvasti tarkastella.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxx Xxxxxx, xxxxxxxx yl., KYS; Xxxxxx Xxxxxx, professori, KYS; Xxxxx Xxxxxx, yl., KSKS; Xxxxx Xxxxxxxxx, vs. yl, PKKS; Xxxxx Xxxxxxxx, oyl, ESSOTE; Xxxx Xxxxxxxxxx tulosyksikköjohtaja, SKS.

PALLIATIIVINEN HOITO JA SAATTOHOITO

Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan joko parantavan hoidon rinnalla tai silloin, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Palliatiivisen hoidon päämääränä on sairaudesta aiheutuvien oireiden hyvä hoito sekä turvata potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Saattohoito tarkoittaa hoitoa ja tukea sairauden viimeisessä vaiheessa, ennen kuolemaa ja sen jälkeen. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille ja kaiken ikäisille ilman diagnoosirajauksia (Käypä hoito 2018).

Syöpäpotilaiden palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa toteutetaan kaikissa terveydenhuollon yksiköissä koko KYS ervan alueella. Vaativan erityistason palliatiivinen hoito (C-taso) on keskitetty KYSiin ja erityistason hoito (B-taso) sairaanhoitopiirin keskussairaaloiden palliatiivisille poliklinikoille, palliatiivisille osastoille, saattohoito-osastoille tai kotisairaaloihin. A-tason hoitoa ja perustason hoitoa toteutetaan terveyskeskussairaaloiden osastoilla ja potilaiden kotona. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä ja järjestämistä ohjeistaa STM:n joulukuussa 2017 antama suositus (STM:n raportteja ja muistioita 2017:44 ja 2019:14). Valtakunnallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishankkeen loppuraportti valmistuu 12/19 ja siinä esitetään kehittämissuunnitelmat.

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Lähestyvän kuoleman ja palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle. Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelma mahdollistavat hyvän elämän loppuvaiheen hoidon.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut ovat pitkälle koordinoitu sairaanhoitopiireittäin, mutta erva-tasoinen koordinaatio puuttuu. Palveluketjut on kuvattu useissa sairaanhoitopiireissä puutteellisesti. Sekä lääkäreiden että hoitohenkilöstön resurssit ja osaaminen ovat palveluiden ja hoidon tarpeeseen nähden riittämättömät koko ervan alueella. Tarkempi selvitys KYS ervan nykytilasta on raportoitu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa raportissa 2019:14: Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet eri erikoisalalla

Väestön vanheneminen ja kroonisia sairauksia sairastavien potilaiden määrän lisääntyminen lisää potilaiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarvetta. Valtaosa suomalaisista kuolee sairaalassa, vaikka se ei varsinkaan ikääntyneiden kohdalla aina ole tarkoituksenomaista. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjumallit tulee kattaa syöpätautien lisäksi myös muita eteneviä, kroonisia, kuolemaan johtavia sairauksia hoitavat erikoisalat. Palliatiivisen hoidon hoitosuunnitelmalla ja hoidon asianmukaisella toteuttamisella pystytään huolehtimaan potilaiden hyvästä elämän loppuvaiheen hoidosta, mutta valitettavasti hoidon saatavuus on alueellisesti edelleen epätasa- arvoista. Palliatiivinen hoito ja saattohoito tulee integroida terveydenhuoltojärjestelmään.

Palveluita tulee lisätä ja henkilöstön osaamista tulee kehittää.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaativa palliatiivinen hoito ja saattohoito	KYS	Palliatiivinen keskus, riittävä osaaminen ja resurssit

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)

Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Erityistason palliatiivinen hoito	KYS, PKKS, KSKS,	Riittävä osaaminen ja resurssit
ja saattohoito	MKS, SKS

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Puhelinpäivystys virka-aikana	KYS, PKKS, KSKS,
	SKS, MKS

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perusterveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaiden hoidon toteuttamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarpeen mukaan. Usein hoidon tarve havaitaan kuitenkin liian myöhään ja potilas ajautuu sairaustilanteen muuttuessa herkästi päivystykseen ja sairaalaan osastohoitoon. Palveluketjumalli tulee luoda ja sopia, hoitosuunnitelmaa ja hoidon toteutusta tulee ohjeistaa sekä koulutusta tulee järjestää, jotta tilanne korjaantuu. Riittävällä yhteistyöllä parannetaan potilaan hoidon onnistumista tarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa.

5. Palvelujen saatavuus

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityistason palveluiden kattavuus on puutteellista ja vaihtelevaa koko KYS-ervalla. Etenkin erityistasoisen kotisairaalatoiminnan kattavuus on puutteellista (vain 12 % koko väestöstä). Psykososiaalisen tuen palvelut puuttuvat koko ervalla. Erityistason saattohoitopaikkojen kattavuus vain 4 % koko väestöstä. Konsultaatio- ja päivystyspalvelut ovat osin järjestämättä. A-tason ja perustason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita on saatavissa kohtalaisen hyvin.

6. Lääkäreiden erityispätevyyskoulutus

KYS-ervalla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaavista lääkäreistä pula. Erityispätevyys on tällä hetkellä 10 lääkärillä eli koko ervalla on noin 1,2 lääkäriä/100 000 asukasta. Mitoitus tulisi olla vähintään 2 lääkäriä/ 100 000 as. Erityispätevyyskoulutuksessa on 6 lääkäriä.

4/20 alkavalle 2-vuotiselle kotimaiselle kurssille on pyritty rekrytoimaan koulutettavia, mutta riittämättömät koulutusmäärärahat vaikeuttavat koulutukseen pääsemistä.

7. Suunnitelman laatija

Xxxxxxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxx, KYS

PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE eli KLIININEN GENETIIKKA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Perinnöllisyyslääketieteen eli kliinisen genetiikan erikoisalalla diagnosoidaan synnynnäisiä ja perinnöllisiä sairauksia sekä harvinaisia oireyhtymiä, järjestetään niiden vaativampia geneettisiä tutkimuksia ja annetaan poliklinikalla perinnöllisyysneuvontaa potilaille ja heidän perheilleen.

Lisäksi autetaan muiden erikoisalojen lääkäreitä geenitutkimusten valinnassa ja tutkimusten tulosten tulkinnassa. Perinnöllisyyslääketieteen yksikössä kerätään tarvittaessa sukutietoja, ja järjestään paitsi potilaan, myös sukulaisten tutkimuksia ja seurantaa. Vaikeiden perinnöllisten sairauksien ennakoiva (presymptomaattinen) geenitestaus ja sitä edeltävä perinnöllisyysneuvonta kuuluvat aina perinnöllisyyslääkärin tehtäväksi. Perinnöllisyyslääketieteen eli kliinisen genetiikan yksikkö osallistuu sikiö- ja alkiodiagnostiikkaan ja niihin liittyvään neuvontaan sekä tarvittaessa

muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon kaikilla aloilla. Islab genetiikan laboratorion kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä sujuvien yhteisten käytäntöjen, geenitestauksen laadun ja hoidon prosessin sujuvuuden edistämiseksi.

Geenitestausta hyödynnetään diagnostiikassa ja hoidon valinnassa aikaisempaa tehokkaammin lääketieteen eri aloilla, mikä on lisännyt alueellista perinnöllisyyslääketieteen asiantuntemuksen, palveluiden ja perinnöllisyysneuvonnan kysyntää. Kysyntä on lisääntynyt myös kansallisesti ja kansainvälisesti kliinisen genetiikan yksiköissä, ja se on näkynyt viime vuosina mm. lähetemäärän merkittävänä kasvuna.

Synnynnäisten ja elinikäisten, merkittäviä kustannuksia ja moninaisia elämänlaatuongelmia aiheuttavien sairauksien tehokas ja laadukas diagnostiikka nopeuttaa oikeaan hoitoon pääsyä, tehostaa potilaan hoitopolkua ja antaa mahdollisuuden sairauksien tai komplikaatioiden ennaltaehkäisyyn. Laajoihin geneettisiin tutkimuksiin liittyy kuitenkin haasteista koskien tutkimusten valintaa, laatua ja geenimuutosten merkityksen oikeaa tulkintaa, minkä vuoksi perinnöllisyyslääkärin konsultaatio on usein tarpeen. Geneettisistä tutkimuksista saatava hyöty jäisi kustannuksiin suhteutettuna vähäiseksi ilman perinnöllisyysneuvontaa ja sukulaisten jatkotutkimuksia. Perinnöllisyysneuvonnan perusteella perheet pystyvät tekemään perhesuunnittelua ja hyödyntämään sikiö- ja alkiodiagnostiikkaa perinnöllisissä sairauksissa.

Alan resursoinnin tulee jatkossa vastata kasvavaa kysyntää, jotta voidaan taata sekä laadullisesti että määrällisesti riittävät em. palvelut, ja mahdollistaa myös kliinisen genetiikan alan opetus ja tutkimus erva-alueella.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Kliinisen genetiikan palveluiden saatavuudessa ja yliopistosairaaloiden erikoislääkärivirkapohjissa on merkittävä alueellinen epätasa-arvo (Rellman, STM koulutustarveselvitys 2016 ja lääkäritarveraportti 2019). Erikoisalalla on merkittävä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäreiden ja perinnöllisyyshoitajien koulutuksen tarve lähitulevaisuudessa.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Kliininen genetiikka ja harvinaisten sairauksien diagnostiikka ovat yliopistosairaaloihin keskitettyä erikoissairaanhoitoa (Valtioneuvoston asetus 2017).

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Kliinisen genetiikan yksikköön lähetetään potilaita myös perusterveydenhuollosta, erityisesti henkilöitä, joilla (tai joiden suvussa) on (tai epäillään olevan) perinnöllinen sairaus tai vaikean sairauden riski. Kliininen genetiikka ja harvinaisten sairauksien diagnostiikka ovat yliopistosairaaloihin keskitettyä erikoissairaanhoitoa. Myös perinnöllisissä sairauksissa merkittävä osa potilaiden jatkohoidosta ja -seurannasta toteutetaan perusterveydenhuollossa perinnöllisyyslääkärin ja muiden hoitavien lääkäreiden ohjeiden mukaisesti. Potilaat ohjataan tarvittaessa myös vertaistuen ja potilasyhdistysten toiminnan piiriin sekä hyödynnetään perusterveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä.

5. Palvelujen saatavuus

Palveluiden saatavuus on huomattavasti parantunut ja vastaa tällä hetkellä nykyistä lähetemäärää. Potilaat pystytään nyt hoitamaan hoitotakuun rajoissa. Etävastaanotot ja puhelinneuvonta on otettu käyttöön tavanomaisen poliklinikkavastaanoton rinnalle.

Lähetemäärän voimakas lisääntyminen on kuitenkin odotettavissa nopeasti, ja kysynnän kasvu tulee todennäköisesti noudattelemaan valtakunnallista erikoisalan trendiä. Tämä on huomioitava yksikön resursoinnissa ja erikoislääkärikoulutuksessa.

6. Erikoislääkärikoulutus

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärikouluttajaksi Itä-Suomen yliopistossa on nimetty LT Xxxxx Xxxxxxx. Erikoislääkärikoulutuksessa toteutetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxx Xxxxxxx, ylilääkäri, KYS

PLASTIIKKAKIRURGIA

Valtakunnallisia suosituskriteereitä YO-sairaaloihin keskitettävistä toimenpiteistä on pääasiallisesti noudatettu. Ilman neuvottelua muiden tahojen kanssa lienee syytä pysyä aiemmin sovituissa ehdotuksissa.

Tästä ei ole tehty yhteisiä sopimuksia eikä KUH voi kaikkia hoitaa; siihen ei ole nykyleikkaussali-, kirurgi- tai tutkimuspuolen resurssien (radiologia & patologia) puitteissa mahdollisuuksia.

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Rintasyöpäkirurgian hoidon saatavuus tulisi olla tasapuolista. Moniammatillinen hoitoneuvottelu tulisi olla järjestettävissä. Rintasyövän säästävähoito tulisi olla saatavissa kaikille ervalla asuville, samoin välittömät rinnankorjaukset silloin, kun siihen taudin hoidon vuoksi on mahdollisuuksia.

Mikrokirurginen osaaminen tulisi saada plastiikkakirurgian yksikössä laajemmaksi, jotta ko. tekniikan käyttö olisi arkipäiväisempää, vain yksi metodi muiden joukossa. Leikkaukset tulisi saada sujumaan nopeammin ja aikataulut niin, että yksinkertaisimmat toimenpiteet jatkossa tapahtuisivat normaalin työajan puitteissa. Huomattavaa edistymistä on tapahtunut. Ideaalista olisi, jos voitaisiin jossain määrin keskittyä siten, että hoitajapuolella olisi enemmän sama tiimi asiaa hoitamassa.

Moniammatillista haavanhoitoa olisi hyvä saada yhtenäistettyä aiempaa enemmän. Diabeettisen jalkatyöryhmän työssä olisi hyvä olla mukana plastiikkakirurgista osaamista ja konsultaatiotoimintaan voitaisiin saada joustavuutta potilaiden hoidon nopeuttamiseksi.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestö ikääntyy ja siihen liittyen syöpäsairaudet lisääntyvät. Plastiikkakirurgiaa koskien rintasyöpä yleisimpänä naisten syöpänä, mutta myös ihosyövät; kuten basaliooma spinosellulaarinen karsinooma ja melanooma. Rintasyöpäpotilaat hoidetaan leikkaussalissa ja vaativat enemmän saliresurssia, mikäli hoitolinjat pysyvät tulevaisuudessakin entisen kaltaisina. Osa ihosyövistä voidaan hoitaa pientoimenpiteinä ja näin pkl-aikojen tarve lisääntyy.

Ikääntymiseen liittyen myös erilaiset krooniset haavat yleistyvät; laskimoperäiset haavat, valtimoperäiset haavaumat ja diabetekseen liittyvät haavaumat. Haavat vaativat enemmän hoitoa niin avosektorilla kuin sairaaloissa. Haavojen hoito on kallista yhteiskunnallisesti ja hoitotuotteiden valinnoilla on huomattavia kustannusvaikutuksia. Hoitolinjan valinnoissa hyvän ja asianmukaisen hoidon lisäksi kustannukset on pidettävä mielessä jokaisessa hoitovaiheessa.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Huuli-suulakihalkiot ,Kraniofakiaalikirurgia	HUS HUS
Vaativat palovammat >30%	Jorvi, HUS
Transseksuaalikirurgia	HUS
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Sarkooma kirurgia		moniammatillinen kokous (Onkologi,radiologi,patologi,plastiikkakirurgi)
ei muutoksia edellisiin
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


ei muutosta
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle


ei muutoksia aiempaan
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Rintasyövän pienemmän riskin taudin potilaiden jatkokontrolleja erikoissairaanhoidossa on kevennetty ja potilaat ohjattu tarpeen mukaan avoterveydenhuollon kontrolleihin.

Melanooman pienemmän riskin potilaiden erikoissairaanhoidon kontrolleja on vähennetty ja pyritty ohjaamaan potilaiden kontrollointi osin avosektorille.

Pientoimenpiteiden suhteen rohkaistaan avosektoria huolehtimaan kaikesta siitä toiminnasta, mihin rohkeus ja resurssit riittävät.

Haavapotilaiden videopoliklinikkatoiminta vähentää pkl-käyntejä erikoissairaanhoidossa ja tukee perusterveydenhuollon haavojen hoitotyötä.

Haavojen hoidon yhteistyötä olisi hyvä tehostaa konsultaatiotoimintaa tukemalla, alustavia tiedusteluja tehty, olisiko esim. Harjulan sairaala kiinnostunut plastiikkakirurgisista konsultaatioista haavojen suhteen siten, että se vähentäisi potilaiden kuljettamista vastaanotoille. Todennäköisesti tarve on liian vähäistä ainakin tällä hetkellä.

5. Palvelujen saatavuus

Plastiikkakirurgiassa on kuusi erikoislääkärin vakanssia ja kaksi koulutettavan vakanssia. Kolme virassa olevaa erikoislääkäriä tekee 80 %:n työaikaa ja samoin tekee kaksi sijaista, (toinen erikoislääkäri, joka palasi äitiyslomaltaan 2019 alussa ja toinen lähes valmis erikoislääkäri). Ilman heidän työpanostaan tehtävistä ei yksinkertaisesti selvittäisi. Nuorien perheiden elämäntilanne edellyttää sitä, että lakisääteinen osa-aikaisuusmahdollisuus annetaan. Tämä aiheuttaa haastetta palvelujen tarjoamisessa ja siksi työvoimaa olisi oltava riittävästi, jotta ruuhkavuosian aiheuttamiin työaikajoustoihin voidaan vastata.

Plastiikkakirurgialla on vaikea erikoislääkäripula. Työssä olevat joutuvat tekemään niin pitkää päivää, että väsymistä on selkeästi todettavissa. Xxxxxx on kärsitty erikoislääkärivajeesta.

Ylityötunteja kertyy vastuullisessa roolissa oleville koko ajan (karkeasti parin viikon tunnit kertyneenä 3-4 lääkäreistä - niiden pois pitäminen vaikeaa). Isojen mikrovaskulaarileikkausten aiheuttama postoperatiivinen (3 päivää leikkauksen jälkeinen varallaolo) sitoutuneisuus työhön rasittaa nuoria erikoislääkäreitä. On esitetty tilanteen helpottamiseksi kahden erikoislääkärin viran lisäämistä, jotta saataisiin lisääntyvän rintakirurgian puolelle yksi erikoislääkäri ja toinen rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian osaajaksi. Tähän ei toistaiseksi ole saatu rahoitusta.

Elektiivisten toimenpiteiden hoitotakuussa pysyminen on vaikeaa, aikojen antoa etukäteen ei ole päästy tekemään, kun kiireellistä syöpä- ja päivystystyötä on noin puolet toiminnasta.

Keskussairaaloille tulisi pystyä tarjoamaan päivystystoimenpiteisiin apua ja se onnistuu parhaiten, kun saadaan riittävästi osaajia ja toimintaan sitä kautta paremmin joustavuutta. Ei ole hyvä toimia yhden osaajan varassa, niin kuin tällä hetkellä muutamilla osa alueilla selkeästi on. Jos keskussairaaloille joudutaan vastaamaan kieltävästi, sieltä opitaan ohjaamaan potilaita muualle.

6. Erikoislääkärikoulutus

Plastiikkakirurgiassa on kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa, joista molemmista valmistuu erikoislääkärit vuonna 2020 (FKE ja MRO). Juuri loppuvuodesta 2019 sai palvelunsa täyteen yksi erikoistuva lääkäri (ESA). Yksi erikoistuva lääkäri on ollut sijaisena 10/2018 alkaen ja hän valmistuu keväällä 2021. Yksi erikoistuvan lääkärin virka lisänä olisi tarpeen, koska alueemme keskussairaaloihin olisi aiheellista saada plastiikkakirurgian osaamista. Mikkelissä plastiikkakirurginen toiminta on hoidettu konsulttien voimin vuosia. Samoin Savonlinnassa on jouduttu tekemään pitempään. Jyväskylässä ja Joensuussa olisi käsitykseni mukaan myös enemmän tarvetta plastiikkakirurgiselle osaamiselle. Yliopistosairaalan tehtävänä olisi saada koulutettua alueensa keskussairaaloihin osaajia. Uusia erikoistuvia on tulossa molempiin virkoihin koulutettavien valmistuttua.

Lisäksi haavahoidon erityispätevyys on ollut uutena SLL-erityisosaamisalueena 2015 alkaen. Sen koulutuksen hyvin hoitaminen on osin vastuullamme. Yliopistosairaalat ovat koulutuspaikkoina tässä avainasemassa. Terveyskeskuslääkärien, geriatrien, yleislääkärien mm tulisi saada koulutusta plastiikkakirurgin, verisuonikirurgian, ihotautien alalla kyseistä erityispätevyyttä hakiessaan. Lisäkoulutusvirkaa voitaisiin käyttää osin myös tähän tärkeään koulutukseen, joka osaltaan vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta, kun avosektorille saataisiin parempaa haavahoidon osaamista.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxx Xxxxxxx plastiikkakirurgian ylilääkäri, KYS

PSYKIATRIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Psykiatriassa ei ole nähtävissä sellaisia uusia lääketieteellisiä avauksia aivan lähiaikoina, jotka vaikuttavat merkittävästi potilashoitoon. Painopistealueena on pitää avohoito toimivana ja korkeatasoisena. Tutkimusta ja hoitoa vaativien psykiatristen häiriöiden pisteprevalenssi on noin 10

% ja kun häiriöt koskettavat kaikkia ikäryhmiä, potilaita on paljon. Noin puolet häiriöistä kärsivistä ei hakeudu hoitoon, mutta tämä kehitys on muuttumassa nopeasti. Painopistealueena ovat psykoosisairaudet sekä keskivaikeaa ja sitä syvempää masennusta sairastavat potilaat.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Työikäisen väestön määrä laskee ervalla ja keskittymistä tapahtuu maakuntien keskuskaupunkeihin. Psykiatrisista häiriöistä kärsivät potilaat eivät muuta yhtä aktiivisesti kuin muut henkilöt, joten psykiatrisista häiriöistä kärsivien suhteellinen osuus väestöstä kasvaa tietyillä alueilla entisestään. Vanhusikäisten määrä kasvaa ja uusia potilaita tulee etenkin avohoitopalveluihin.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei sovittua keskittämistä.

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Vaikeiden, eri erikoisalojen välistä yhteistyötä edellyttävien psykiatristen häiriöiden tutkimukset ja hoidot	KYS	Hyvät toimintaedellytykset.

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Tahdosta riippumaton hoito sairaaloihin, joissa erikoisalapäivystys.	Kaikki keskussairaalat	Hyvät toimintaedellytykset.


Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito	KYS ja soveltuvin osin kaikki keskussairaalat	Vaatii panostamista ja suunnittelua ja työtä.


Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei keskittämistä, kaikki toimipisteet täyttävät vaatimukset	Kaikki keskussairaalat ja KYS	Hyvät toimintaedellytykset

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Kaikkialla ervalla on sovitut hoitopolut keskeisten psykiatristen sairauksien työnjaosta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, tai ainakin ne ovat viimeistelyssä. Psykiatria lisää osaamisen jakamista perusterveydenhuollon kanssa. Tämä tarkoittaa konsultaatioita ja osa- aikaista työskentelyä terveyskeskusten tiloissa sekä e-palvelujen käyttöä. Yhteistyössä keskeisintä on sopia psykiatristen potilaiden hoitotaakan jaosta, koska sekä perusterveydenhuollolla että erikoissairaanhoidolla on runsaasti sopivia potilaita, jotka osataan hoitaa, kun hoitamiseen löytyy motivaatiota.

5. Palvelujen saatavuus

Palvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan. Hoidettavana ja tutkittavana on paljon potilaita, joiden hoitoon tulee voida panostaa, jotta heidän työkykynsä voidaan palauttaa. Palvelujen kysyntä uhkaa ylittää voimakkaasti palvelujen tarjonnan. Tässä tilanteessa henkilökuntaa on koulutettava psykoterapian ja erityisesti lyhytpsykoterapeuttisten menetelmien hallitsemiseen. Työnantajan on osallistuttava voimakkaasti henkilökunnan koulutuskustannuksiin. Erikoislääkäreiden ja yleensä lääkäreiden määrä on riittämätön suhteessa tarpeeseen.

6. Erikoislääkärikoulutus

Kaikissa keskussairaaloissa toimii erillisillä sopimuksilla professori-tason kouluttaja, mikä takaa täyden erikoistumisen pois lukien tk-palvelu ja 9 kk KYS-palvelu. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2021. Kaikille erikoistujille tarjotaan joustava koulutusputki ilman jonottamista. 2020-luvulla uhkaa paheneva erikoislääkäripula, jos erikoistuvien määrä ei lähde nousuun uuden yliopistoon rakennetun erva-tasoisen koulutusohjelman myötä. Erikoistuvien määrä tulisi kaksinkertaistaa, jotta lääkäripulalta vältyttäisiin.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxx Xxxxxxxxx, KYS, Xxxxx Xxxxx KSKS, Xxxxx Xxxxxx, Xxxx xxxx, Xxxx Xxxxxxxxx, ESSOTE

REUMATOLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Reumatologisten sairauksien kirjo on laaja ja niille on ominaista parantumattomuus ja pitkäkestoisuus. Osa sairauksista on suhteellisen harvinaisia, joista kertyy yksittäisille reumatologeille hitaasti kokemusta. Näidenkin sairauksien diagnostiikka terävöityy kehittyvien kuvantamismenetelmien ja tarkentuneen laboratoriodiagnostiikan myötä.

Kaikissa Ervan sairaaloissa hoidetaan kaikkia reumatologian alaan kuuluvia sairauksia. Tarvittaessa vaikeimmin sairaiden potilaiden diagnoosiselvittelyt ja alkuvaiheen hoito järjestetään soveltuvassa paikassa. Reumatologian kehittämisen painopistealueina tulevat olemaan hoitopolkujen tekeminen ja jo valmiiden jalkauttaminen ervan toimintaympäristöön sopiviksi tavallisimmista reumatologisista sairauksista, etäseurannan/digihoitopolkujen käyttöönotto sekä toimenpiteet rekisteritietojen kattavuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi. Työntekijäresurssin pitäminen riittävänä ja konsultaatio- ja kumppanuustoimintojen kehittäminen ovat ervan yhteisesti pohdittavat kehittämiskohteet.

Valtakunnallisena painopistealueena on diagnostiikan tarkkuus luokittelukriteereihin nojaten niissä sairauksissa, joihin kriteerit ovat. Lisäksi valtakunnallisesti kattava ja yhtenäisesti kirjattaviin tietoihin perustuva rekisteritietojen ylläpito on kehittämisen ydintä myös KYS-ervalla, riippumatta käytettävästä rekisteristä. Hyvin organisoidussa moniammatillisessa reumatiimissä on mukana fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja jalkaterapeutti. Reumatologisen sanaston ja hoitopolkukäytännöt tuntevat ammattitaitoiset osastonsihteerit ovat joustavan toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Hoidettava väestö ikääntyy ja hoitoisuus lisääntyy monisairastavuuden pohjalta. Reumatologisten sairauksien seuranta on usein myös ikääntyvillä ihmisillä, kun sairaus vaatii ja potilaan toimintakyky sallii, reumatologian poliklinikalla. Toimivat moniammatilliset tiimit ja tiivis yhteistyö avoterveydenhuoltoon ovat välttämättömät hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

Henkilöresurssien suhteen on lisäksi syytä painottaa, että reumatologiassa reumahoitajan työpanos on huomattavan tärkeä ja aikaa vievä. Reumahoitajan vastuulla tulee olla potilasohjauksen antaminen laajasti sairauteen, sen hoitoon, hoitotavoitteeseen, omahoitoon ja elämäntapoihin liittyen.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Reumasairas elinsiirtopotilas	HUS

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei ole

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei ole

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako

Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei ole

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei päivystystä		Erikseen sovitaan sulku- ja loma-aikojen tavoitettavuus

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perusterveydenhuollon seurantaan potilaat siirtyvät hoitopolkumallien mukaan. Näiden potilaiden hoito on hyvässä tasapainossa perusterveydenhuoltoon siirtyessä. Osa potilaista käy reumapoliklinikalla kahden tai useamman vuoden välein ja perusterveydenhuollon lääkäri konsultoi tarvittaessa. Yhteistyötä ja koulutusta lisätään avoterveydenhuollon suuntaan reumatologisista aiheista. Samalla työntekijämäärällä toteutuva yhä pitempään seurannassa olevien potilaiden ja tuoreesti sairastuneiden potilaiden kaiken seurannan toteutuminen erikoissairaanhoidon poliklinikalla ei ole mahdollista.

5. Palvelujen saatavuus

Reumatologian poliklinikat toimivat Kuopiossa, Jyväskylässä, Joensuussa, Mikkelissä, Savonlinnassa. Iisalmessa on reumavastaanottoa 1 - 2 päivänä viikossa, Varkaudessa 2 päivänä viikossa ja Suonenjoella 1 päivänä viikossa.

KYSissä työskentelee 5 reumatologia, joista 100%-työajalla 3, 80%-työajalla 2. Lisäksi klinikassa on aloittanut uusi ylilääkäri vuoden 2020 alusta. Erikoistuva lääkäri valmistuu kesällä 2020 eikä toistaiseksi ole seuraavaa erikoistujaa KYSissä aloittamassa. Kuuden lääkärin työpanos tarvitaan palvelujen juohevaan tuottamiseen. Hoitajaresurssin lisätarve on.

KSSHP:ssä toimii reumatologinen moniammatillinen tiimi, jossa on reumatologian professori, 3 reumatologia ja erikoislääkäriresurssi sekä reumatologiaan erikoistuvia lääkäreitä, 5 reumahoitajaa, 2-3 osastonsihteeriä ja fysioterapeutti. Ulkopuolisella rahoituksella on palkattu tutkimus/laatusihteereitä.

PKSHP:ssä on 3 erikoislääkärin virkaa, joista 1 on täytetty. Kolme erikoislääkäriä on käynyt erillissopimuksin reumatologin työtä tekemässä. Lisäksi 1 terveyskeskuslääkäri 2 päivänä viikossa ja 1 erikoistuva lääkäri ovat työskennelleet reumatologian poliklinikalla. Näin on onnistuttu tarjoamaan riittävät erikoissairaanhoidon palvelut alueen potilaille.

ESSHP:ssä työskentelee 2 kokopäiväistä lääkäriä virassa. Ostopalveluna työtä tekee 1 lääkäri 1 päivänä viikossa ja 1 lääkäri 2 päivänä viikossa. Sairaalassa työskentelee 2 reumahoitajaa ja terveyskeskuksessa 1 reumahoitaja. Lääkäriresurssi koetaan riittävänä, mutta hoitajaresurssi tarvittaisiin. Vuoden 2020 aikana toisen ostopalvelulääkärin työpanos vähenee 3 päivään kuukaudessa ja toinen vakituisista käy jatkossa 2 päivänä viikossa Pieksämäen sairaalassa.

Varkauden sairaalassa käy reumatologi 2 päivänä viikossa, Suonenjoen terveyskeskuksessa 1 päivänä viikossa ja Iisalmen sairaalassa 1 -2 päivänä viikossa.

Savonlinnan keskussairaalassa työskentelee 1 reumatologi kokopäiväisesti. Hän jää eläkkeelle kesällä 2020 ja jatkajaa työlle haetaan. Vakaa väestöpohja ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen ovat hyvät.

Palvelujen saatavuus on nykyisellään ollut riittävä muulloin kuin loma-aikoina. Reumatologin ostopalveluihin tukeutuminen on ollut paikoin välttämätöntä.

Ervan reumayksiköiden välillä on ollut yhteistyötä ja yhteisiä reumayksiköiden tapaamisia kannatetaan, jolloin yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat hoitolinjoista, mahdollisista keskitettävistä hoidoista tai yhteisistä suunnitelmista voitaisiin sopia. Erityistutkimusten saatavuus ervalla on hyvä.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti Tampereen yliopistollinen sairaala toimii reumatologian koordinoivana keskuksena (VNA 582/2017). Valtakunnallisella tasolla reumatologian osalta vain elinsiirtopotilaat on keskitetty hoidettavaksi HUSissa.

6. Erikoislääkärikoulutus

KYSissä on 1 erikoistuvan lääkärin vakanssi, joka vapautuu kesällä 2020. KSSHP kouluttaa jatkuvasti reumatologiaan erikoistuvia. Alueen keskussairaaloissa on vaihtelevasti sisätauteihin erikoistuvia työskennellyt reumatologian poliklinikoilla. Koulutus järjestyy ja on antaa valmiudet kaikkeen reumatologian alan työhön.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxxxx Xxxxxxxx, KYS, PSSHP, Xxxxxxxx Xxxxx-Xxxxx, professori, oyl, KSSHP, Xxx Xxxxxxx, ylilääkäri PKSHP/Siunsote, Xxxx Xxxxxxxx, osastonylilääkäri, ISSHP/Sosteri, Xxxx Xxxxxxxxxx, osastonylilääkääri, ESSHP/Essote

SILMÄTAUDIT

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Neljän eniten silmätautien resursseja vievän sairauden tutkimukset ja hoito ikääntyvässä väestössä

- Silmänpohja ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen silmänpohjasairaus, kaihi Silmäkirurgian turvaaminen - koulutus ja riittävä osaajien määrä

Näkövammaisuuteen liittyvät haasteet

Ikääntymisen myötä näkövammaisuutta aiheuttavien silmäsairauksien määrän ennustetaan moninkertaistuvan.

Näkövammaisuuden ehkäisy uudella diagnostiikalla ja kehittyvillä hoidoilla sekä koordinoitu kuntoutus.

Tietoyhteiskuntaan ja kansainvälistymiseen liittyvät kommunikaation haasteet näkövammaisilla Teknisten apuvälineitten kehittyminen ja niiden hyödyntäminen näkövammaisilla sekä kustannusten hallinta.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Ikääntyvän väestön silmätutkimusten ja hoidon tarve lisääntyy

Leikattavien potilaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana Uudet tutkimusmenetelmät parantavat diagnostiikkaa, mutta kuormittavat silmäklinikoita

Uudet hoitomenetelmät lisäävät suoritteita. Esimerkkinä intravitreaaliset hoidot, jotka annetaan potilaalle kerran kuukaudessa. KYSissä lisänneet pkl-käyntejä yli 10 000/v vuoteen 2006 verrattuna

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Silmäonkologia	HUS
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Neuro-oftalmologia	KYS
Sarveiskalvosiirrot	KYS	Sarveiskalvot Regean kautta (Tampere)
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Verkkokalvokirurgia	KSKS, PKKS
Glaukoomakirurgia	KSKS, PKKS, MKS
Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoinen päivystys	KYS	Päivystäjinä toimivat sekä erikoistuvat lääkärit että erikoislääkärit

Virka-ajan ulkopuolella ei erikoisalapäivystystä

PKKS, KSKS, MKS, SKS

Potilaat ohjautuvat terveyskeskuksen päivystykseen tai kirurgian päivystykseen.

Tarvittaessa konsultoidaan KYSin silmäpäivystäjää

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

KYSin erikoislääkärit käyvät pitämässä vastaanottoa Siilinjärven ja Suonenjoen terveyskeskuksissa Yleisesti yhteistyö silmätautien alalla on sujunut hyvin, vaikka perusterveydenhuollon jatkokontrollit eivät silmätautien osalta juurikaan toteudu laitteiston ja osaamisen puuttuessa Lähetteiden määrä sairaalaan lisääntyy sekä terveyskeskuksista että yksityissektorilta.

- Silmätautien lähetteistä n. 60 % tulee yksityissektorilta

Kuntien järjestämä diabeetikoiden silmänpohjavalokuvaseuranta toteutuu kattavasti

5. Palvelujen saatavuus

Polikliinisten käyntien ja leikkausten määrä kasvaa jatkuvasti

- Normaalin päiväaikaisen toiminnan järjestäminen ja hoitotakuussa pysyminen nykyisellä erikoislääkärivirkapohjalla on haastavaa

KYS-ervan vuodeosastohoitoa vaativat silmäpotilaat (infektiot, leikkaukset ja leikkauskomplikaatiot) hoidetaan KYS:n aistinelinsairauksien yhteisosastolla (19/10 vuodepaikkaa)

Erikoistuvien lääkäreiden virkapohja koko KYS-ervalla on riittämätön koulutustarpeeseen nähden KYS-ervan sairaaloiden toimintalukuja vuodelta 2018

	nnit	ukset

KYS silmälääkäritilanne:

Osastonylilääkäri, apulaisylilääkäri, 8 erikoislääkäriä, 2 kliinistä opettajaa, professori

• Erikoislääkärin virkapohjia 7

• Osa erikoislääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa (60-80%)

• Erikoislääkärit huolehtivat Varkauden aluesairaalan silmäpkl:n toiminnasta 5 päivänä viikossa

• Varkauden aluesairaalan kaihileikkauskirurgia on ulkoistettu

- 7 erikoistuvaa lääkäriä

• Erikoistuvan lääkärin virkapohjia on 4

KSKS silmälääkäritilanne:

Ylilääkäri, 3,15 erikoislääkäriä

• Erikoislääkärin virkapohjia 7

Osa erikoislääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa (15-80%)

5 erikoistuvaa lääkäriä, erikoistuvan lääkärin virkapohjia ei ole

PKKS silmälääkäritilanne:

Ylilääkäri, 3,6 erikoislääkäriä

• Erikoislääkärin virkapohjia 7

• Osa erikoislääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa (60-80%) 3 erikoistuvaa lääkäriä

• Erikoistuvan lääkärin virkapohjia 1

MKS silmätoiminta palautuu omaksi toiminnaksi 1.7.2020 alkaen

6. Erikoislääkärikoulutus

Itä-Suomen yliopistosta on viimeisen 10 vuoden aikana valmistunut keskimäärin 1 - 2 silmätautien erikoislääkäriä vuodessa. Suurin osa valmistuneista sijoittuu KYS-ervalle

Erikoistumisvirat täytetään uuden erikoislääkärikoulutusohjeen mukaan

Erikoistumisvirkoja on KYS:ssa tällä hetkellä 4, joka on liian vähän koulutustarpeeseen nähden

- Koulutus jakaantuu yliopistosairaala- ja keskussairaalapalvelujen välillä uuden erikoislääkärikoulutusohjeen mukaan

KYS-ervalla on uuden erikoislääkärikoulutusohjeen mukaisesti jaossa vain 3 paikkaa/vuosi. Tämä voi johtaa erikoistuvien lääkäreiden lukumäärän vähenemiseen ja työvoimapulaan KYS-ervan silmäklinikoissa

7. Suunnitelman laatijat

Xxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxxxxx KYS, Xxxx Xxxxxx KSKS, Xxxxxx Xxxxxxxxxx PKKS

SISÄTAUDIT

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Sisätautien erikoisalan merkitys korostuu erikoissairaanhoidon päivystyksessä ja vuodeosastohoitoa tarvitsevien monisairaiden potilaiden hoidossa. Potilaille tarjottavien vastaanottopalveluiden painopiste on siirtynyt polikliiniseen toimintaan, jolloin potilaat ohjautuvat yliopistosairaalassa eri erikoisaloille. Sisätautien erikoisalan vuodeosastotoiminnan taloudellisuus ja tehokkuus rakentuvat sisätautien erikoislääkäreiden korkeatasoisen ammatillisen osaamisen varaan. Heidän työpanoksensa jakautuu potilastyöhön ja erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestön vanheneminen ja KYS-ervan väestöjen korkea sairastavuus edellyttävät jatkossakin sisätautien alan palveluiden ylläpitämistä erityisesti päivystys- ja vuodeosastotoiminnassa. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mikä luo paineita hoitoketjujen kehittämiseksi, jotta vuodeosastoresurssi saataisiin riittämään ja asiakkaat hoidettua mahdollisimman pitkälle kotona ja tukiasumismuodoissa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Tässä vaiheessa emme linjaa sisätautien erikoisalakohdalla mitään työnjakoa yliopistosairaalan ja ervan keskussairaaloiden välillä. Keskeisenä yhteisenä tavoitteena on osaavan henkilöstön kouluttaminen ja sitouttaminen ervan sairaaloihin.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Sisätautien osalta oleellista on varhainen sairauksien diagnostiikka ja aktiivinen potilaiden sitouttaminen sairauksiensa hoitoon ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Toimivat hoitoketjut, joissa työnjako perus-ja erikoissairaanhoidon kesken on hyvin suunniteltu ja kirjattu, tukee potilaiden toimintakyvyn säilymistä. Terveydenhoidon kokonaiskustannusten kannalta tyypin II diabeteksen hoitoketju ja tyypin I diabeteksen digitaalisen hoitopolun jalkauttaminen koko hoitoketjun käyttöön ovat liitännäissairauksien ehkäisyn kannalta tärkeitä kahden seuraavan vuoden aikana toteutettavia toimenpiteitä.

5. Palvelujen saatavuus

Sisätautien erikoislääkäreiden saatavuus keskussairaaloihin on nyt kohtuullisella tasolla, mutta erityisen tärkeää on sisätautien osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen edelleen kaikissa ervan sairaaloissa mukaan lukien Iisalmen ja Varkauden sairaalat. Tämä vaatii jatkuvaa panostusta sisätautierikoislääkärikoulutukseen ja yhteistyötä alueen sairaaloiden kanssa, mitä on tehtykin jo hyvällä tuloksella.

6. Erikoislääkärikoulutus

Uusien sisätautien erikoislääkäreiden tarve on merkittävä. Vuoteen 2025 mennessä KYS-ervalla tarvitaan eläköitymisen ja muista syistä avoinna olevien vakanssien vuoksi yhteensä 30-35 uutta erikoislääkäriä. Ervalla työskentelevät erikoislääkärit ovat pääsääntöisesti saaneet koulutuksensa omalla alueellamme. Erikoistumiskoulutukseen on ollut hyvin hakijoita. Päivystävissä yksiköissä sisätautien laaja-alainen osaaminen on välttämätöntä laadukkaan hoidon turvaamiseksi.

Koulutuksen suunnitelmallisuutta ja urapolkuajattelua on kehitetty aktiivisesti. Erikoistumiskoulutuksen uudistusta jalkautetaan parhaillaan ja yhteistyötä alueen sairaaloiden

kesken koulutuspolkujen rakentamisessa kehitetään aktiivisesti. Tulevaisuudessa kansallisen suunnitelman mukaan sisätautien erikoislääkäreitä jalkautetaan myös terveyskeskuksiin.

Nykyisellä koulutuskapasiteetilla sitä ei voida tehdä, vaan asian mahdollistamiseksi ervalla tarvitaan lisää erikoistuvien koulutusvakansseja.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxx Xxxxxxxx, osaamiskeskusjohtaja, Medisiininen keskus, KYS, Xxxxx Xxxxxxxx, palvelukeskusjohtaja, Lääkinnälliset palvelut, KYS, Xxxxxx Xxxxxx, sisätautien palvelulinjajohtaja, Medisiininen keskus, KYS, Xxxxxxx Xxxxxxxx, professori, ylilääkäri, Medisiininen keskus, KYS, Xxx Xxxxx, ylilääkäri, KSKS, Xxxxx Xxxxxxxxx, ylilääkäri, Siunsote, Xxxx Xxxxxxxxxx, ylilääkäri, Essote

SUU- JA LEUKASAIRAUDET

Yleistä

KYS on hoitanut ervan suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen vuoden 2015 alusta lähtien suu- ja leukakirurgien toimesta päivystysasetuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että KYS:n suu- ja leukakirurgit vastaavat koko erityisvastuualueella alansa konsultaatio- ja leikkaustoiminnasta. Tällä hetkellä tästä poiketaan PKKS:ssä, jossa palvelut ostetaan ervan ulkopuoliselta toimijalta sekä MKS:ssa, jossa palvelut ostetaan entiseltä MKS:n viranhaltijalta. On tarkoituksenmukaista, että KYS:n suu- ja leukakirurgiresursseja vahvistetaan, jotta päivystysjärjestelyt voidaan paremmin toteuttaa ja säilyttää työpaikan houkuttelevuus. Yliopiston myötä alan tutkimustoiminta on käynnistynyt voimakkaasti, mutta se rajoittuu tällä hetkellä KYS:iin.

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Obstruktiivisen uniapnean parantava hoito (kasvo-ortopedia mukaan lukien tarvittava hampaiden oikomishoito) sekä hoito uniapneakiskon avulla.

Ymmärrys suun alueen kroonisten infektioiden merkityksestä mm. sidekudossairauksien, valtimokovettumataudin ja aivoaneyrysmien kehittymisen taustatekijänä lisääntynyt. Tavoitteena jokaiselle suomalaiselle infektiovapaa suu, joka vaatii huomattavaa resurssilisäystä suun terveydenhuoltoon sekä pth:ssa että esh:ssa.

IBD:n osalta alkaa olla merkittävää näyttöä siitä, että suun alueen bakteerit muokkaavat paksusuolen mikrobiomia haitalliseen suuntaan. Syventyneitä ientaskuja, mitkä toimivat haitallisten bakteerien varastopaikkana, on eri tutkimusten mukaan 25 - 30 %:lla suomalaisista. Pääsääntöisesti perusterveydenhuollon tehtävä, mutta puuttuvat resurssit (tai epätarkoituksenmukainen kohdentaminen) ja heikko yhteistyö esh:n kanssa eivät tuota väestötasolla toivottua hyötyä.

Keskittämisasetuksen mukaan nukutushammashoidot on keskitettävä sairaaloihin. KYS:ssä ongelmana liian vähäinen saliaika sekä lasten hammashoidon resurssipula.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Syöpähoitoihin liittyen suuinfektioiden saneeraustarve lisääntyy koko ajan, osa potilaista huonokuntoisia eikä ole turvallisesti hoidettavissa pth:ssa. Väestön yleisen ikääntymisen seurauksena enenevästi dementoituneita vanhuksia, joiden suun tilanne hoidon aikana nopeasti romahtaa ja hoito mahdollista vain leikkaussaliolosuhteissa. Toisaalta ikääntyvien purenta kannattaisi pitää kunnossa, koska mahdollistamalla pureskelu takahampailla lisätään esim. hypofyysin verenkiertoa ja tutkimusten mukaan parannetaan potilaiden kognitiivisia kykyjä (vrt. kuulo-, näköaistin heikkeneminen).

Puuttuvat poskihampaat lisäävät tutkimusten mukaan dysfagiaa, mikä puolestaan vanhuksilla on pneumonian riskitekijä. Purennan rekonstruoimisen on osoitettu helpottavan dysfagiaa, seurauksena vähemmän pneumoniatapauksia.

Hyvä purenta on ravitsemuksen kannalta erityisen oleellinen vanhuksille. Vajaa purenta tutkimusten mukaan lisää aliravitsemuksen riskiä ja siten vanhuksen kykyä selviytyä mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä. Purennan rekonstruktion hyödyllisyydestä on myös hyvä tieteellinen näyttö. Puuttuva hampaisto lisää myös syrjäytymisen riskiä.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Laajat kasvo-ortopediset hoidot	KYS, KSKS	3D suunnittelu, ortodontti, KYS:n suu- ja leukakirurgi tarvittaessa leikkaa KSKS:ssä
Leukojen laajat mikrovaskulaarista kirurgiaa vaativat rekonstruktiot (esim. murskavammat)	KYS	Usean eri erikoisalan yhteistyö (suu- ja leukakirurgia, plastiikkakirurgia, KNK)
Vaikeat kasvovammat	KYS	Usean eri erikoisalan yhteistyö (suu- ja leukakirurgia, neurokirurgia, plastiikkakirurgia, KNK)
Vaikeat orbitan seinämien murtumat	KYS	3D suunnittelu, yksilöllisen murtumalevyn valmistus
Leukanivelen proteesileikkaukset	KYS	Valtakunnallisesti sovittu pelkästään yo-sairaaloihin
Avointa leikkaushoitoa vaativat leukanivelsairaudet, leukanivelmurtumat	KYS, KSKS	KYS:n suu- ja leukakirurgi tarvittaessa leikkaa KSKS:ssä
Hoitoresistentit leukojen alueen ostoemyeliitit ja osteonekroosit	KYS	Suu- ja leukakirurgi
Vaikeat suun limakalvosairaudet	KYS	Suupatologi
Suun, leukojen ja kasvojen alueen vaikeat kiputilat	KYS, KSKS	Kivun hoidon erityispätevyys
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ei-vaativat leukatraumat	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Suu- ja leukakirurgi
Luusiirrekirurgia vammoihin ja implantologiaan liittyen	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Suu- ja leukakirurgi
Vaativa dentoalveolaarikirurgia	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Suu- ja leukakirurgi
Vaativa purennan kuntoutus	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Protetiikan ja purentafysiologian ehl, suu- ja leukakirurgi
Vaativa purentafysiologinen hoito	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Protetiikan ja purentafysiologian ehl, suu- ja leukakirurgi
Uniapnean konservatiivinen hoito	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Ortodontti
Vaativa aikuisortodontia	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	Ortodontti

Kasvo-ortopedinen hoito, vaativat kirurgiset hoidot KYS:ssä	KYS, KSKS, PKKS, MKS, SKS	3D suunnittelu
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
24/7 koko ERVA (ks. päivystysasetus), muissa sairaaloissa päivystys vain virka-aikana	KYS	Riittävä suu- ja leukakirurgien määrä

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

KSKS:n alueella uniapneakiskojen valmistus (potilailla, joille CPAP-hoito syystä tai toisesta ei sovellu, kiskon tehokkuus lievässä uniapneassa on yhtä hyvä kuin CPAP-laitteen) tapahtuu jo nyt perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidossa tehdyn diagnoosin jälkeen. KYS:n, PKKS:n, MKS:n ja SKS:n alueella kiskohoito tehdään esh:ssa johtuen perusterveydenhuollon resurssipulasta.

Potilaiden kannalta ongelmana on, että lähes kaikki maamme kunnat laskuttavat potilaalta kiskon valmistuskustannukset, n. 500 €, verrattuna siihen, että CPAP-laitteen saa käyttöönsä esh:n käyntimaksulla.

Vaikeat dentoalveolaariset leikkaukset voitaisiin suorittaa perusterveille pth:ssa, jossa kuitenkin suu- ja leukakirurgiresurssit ovat liian pienet. Myös osa sytostaatti- ja/tai pään alueen sädehoitoon menevien potilaiden hoidoista voitaisiin tehdä pth:ssa edellyttäen, että hoidot pystyttäisiin toteuttamaan riittävän nopeasti (useimmiten 7 vrk sisällä).

5. Palvelujen saatavuus

Palveluiden saatavuuden kannalta asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, minkä shp:n alueella asuvat. Esimerkkinä kasvo-ortopediset hoidot, joista ainoastaan KYS toteuttaa hoitoa valtakunnallisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. KSKS:ssä on syksyn 2019 aikana yhtenäistetty käytännöt KYS:n mukaisiksi, joten siellä 2020 alusta hoidot ovat tapahtuneet adekvaatisti. Vastaava yhtenäistäminen on saatava aikaiseksi muidenkin shp:ien kanssa.

Keskussairaaloissa henkilöstöresurssit ovat suu- ja leukasairauksien alalla vajavaiset koko maassa, kysynnän ja tarpeen koko ajan kasvaessa. Vakituisessa työsuhteessa suu- ja leukakirurgeja on KYSissä 2 päävirkaista senioria ja 2 sivuvirkaisia (Kellokoski laskettu KYS-kiintiöön) ja 2 erikoistujaa, Jyväskylässä 0.5 senioria ja 1 erikoistuja, Joensuussa, Mikkelissä ja Savonlinnassa ostopalveluna vain yksittäisiä päiviä kuukaudessa. Virassa olevia suupatologeja on vain KYSissä, suuradiologeja KYS:ssä 2, KSKS:ssä 60 %-virka, jota hoidetaan etänä. KSKS:ssä toimii 50 %-virassa ainoa kivun hoidon erityispätevyyden omaava kollega koko ervassa. Myös muiden alojen erikoishammaslääkäreistä on huutava pula keskussairaaloissa, joista merkittävin vajaus KYS:ssä ortodontian alalla.

Purentafysiologian ja protetiikan osalta keskussairaaloissa on suhteellisen hyvä miehitys, mutta silläkin alalla on huolena uusien osaajien koulutus ja rekrytointi erikoissairaanhoitoon.

Suupatologi työskentelee vain KYS:ssä tehden sekä kliinistä että laboratoriotyötä. Alan diagnostiikka ja hoito tapahtuu adekvaatisti vain KYS:n alueella, muiden sairaanhoitopiirien alueilta ei potilaita juurikaan ole lähetetty KYS:iin, vaikka tarvetta olisi. Jatkossa vaikeammat tapaukset on keskitettävä tehostetusti KYS:iin.

Ortodontia vastaa vaikeiden luustollisten purentavirheiden korjauksesta (oireina tyypillisesti kasvokivut, päänsärky, puheentuotto-ongelmat, pureskeluvaikeudet) ja nykyisin myös obstruktiivista uniapneaa sairastavien potilaiden diagnostiikasta omalta osaltaan. Kysyntä

voimakkaassa kasvussa. Toteutettavat kasvo-ortopediset hoidot parantavat parhaillaan uniapnean pysyvästi.

Lasten hammashoitoon erikoistuneen hammaslääkärin palveluja on KYS:ssä käytössä sivuviran verran. Käytettävissä oleva aika kuluu lähes täysin syöpälasten akuuttihoitoon (hoidot keskitetty KYS:iin) eikä toiminnan kehittämiseen ole mitään mahdollisuuksia.

6. Erikoislääkärikoulutus

Koko maassa erikoishammaslääkärien määrä vähenee nykyisillä koulutusmäärillä. Erikoistuneita hammaslääkäreitä on ammattikunnasta vain 17 % ja heistäkin suurin osa sijoittuu eteläisen Suomen suuriin kasvukeskuksiin. Xxxxxxx Xxxxxxxxx selvityksen mukaan Itä-Suomen alueella erikoishammaslääkärikoulutus pitäisikin kaksinkertaistaa.

Kaikkiaan suu- ja leukasairauksien alalla KYS-ervassa on KYS:ssä 3 erikoistumisvirkaa, KSKS:ssä tällä hetkellä 2 erikoistujaa (erikoislääkärin virkapohjalla), muissa sairaaloissa ei kokopäiväisiä erikoistujia ole lukuunottamatta PKKS:ää, jossa ajoittain on ollut kliinisen hammaslääketieteen erikoistuja.

Erikoistumiskoulutuksen osalta KYS ja UEF tarjoavat täydet edellytykset koulutuksen toteuttamiseen sekä teoreettisen että kliinisen koulutuksen osalta. Kliinistä palvelua voidaan osittain suorittaa myös Jyväskylässä ja Joensuussa, muissa keskussairaaloissa liian suppean potilasmateriaalin vuoksi ei erikoistumispalvelua voi suorittaa.

7. Suunnitelman laatijat

Vs. ylihammaslääkäri Xxxx Xxxxx ja ylihammaslääkäri, professori Xxxx Xxxxxxxxxx KYS. Suunnitelmaan on ollut mahdollisuus lausua KYS-ervan ylihammaslääkäreillä: ylihammaslääkäri Xxxxxx Xxxxxxx PKKS, vastaava hammaslääkäri Xxxxx Xxxxx MKS, ylihammaslääkäri Xxxx Xxxxxxxx SKS. Xxxx Xxxxxxxxxx on toiminut myös Jyväskylässä ylihammaslääkärinä 31.12.2019 saakka.

SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA

Rintaelinkirurgia

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet.

Järjestämissopimuksen tekemisessä rintaelinkirurgian osalta KYS-ERVASsa on ollut haasteita. KYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät ovat esittäneet seuraavaa yhteisessä lausunnossaan luonnokseen keskittämisasetuksen muuttamisesta (20.2.2020):

Erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa voidaan erityisistä syistä jakaa 6

§ mukaisen toiminnan suorittamista myös yliopistosairaalan lisäksi muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan.

§:ssä yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri on päättänyt.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla.

Itä- Suomen väestön vähentyminen ja toisaalta vanheneminen todennäköisesti ainakin jossain määrin kompensoivat toisiaan, ja palvelujen kysyntä ei tämän vuoksi lineaarisesti vähene väestön vähenemisen myötä.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako.

Keuhkosyöpäkirurgiaa toteutetaan tällä KYSissä, KSKSssa ja PKKSssa. Ruokatorvisyöpäkirurgiaa toteutetaan KYSissä ja KSKSssa. Laadukas palvelujärjestelmän toiminta ja hoidon tasapuolinen saatavuus edellyttävät hoitoketjun kaikkien portaiden toimimista lähtien diagnostiikasta,

moniammatillisesta hoitopäätöksiä tekevästä tiimistä, päivystys- ja tehohoitovalmiuksista sekä tulosten arvioinnista tieteellisen tutkimuksen keinoin. Tulee huomioida, että nämä potilasryhmät palvelevat myös muiden erikoisalojen koulutusta (esim. onkologia, keuhkosairaudet, gastroenterologia, kuvantaminen jne.).

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Avosydänkirurgia	KYS

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Keuhkosyöpäkirurgia	KYS, KSKS PKKS	toimiva moniammatillinen tiimi ja kliinispatologinen meetingtoiminta, ympärivuorokautinen pehmytkirurginen päivystys, tulosten arviointi tieteellisen tutkimuksen keinoin. KSKS: mini-invasiivinen kirurgia
Ruokatorvikirurgia	KYS, KSKS	Kuten edellä

Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
ei

Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Ventrikkeli- ja ruokatorvikirurgien yhteistyö	KYS ja KSKS	KSKS: mini-invasiivinen kirurgia.

Keuhko- ja rintaelinkirurgian osalta työnjako ei vastaa voimassa olevaa asetusta ja tulee edellyttämään tarkennusta siinä vaiheessa, kun 6. ja 7. §:n osalta päivitetty keskittämisasetus tulee voimaan.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Ruokatorvikirurgian osalta yhteistyö esh-pth –välillä toteutuu endoskopiatoiminnassa primaaridiagnostiikan osalta.

5. Palvelujen saatavuus

KYS:llä ja Ksshp:ssä on tällä hetkellä hyvät resurssit sekä tilojen että myös eri henkilökuntaryhmien riittävyyden puolesta hoitaa rintakehän alueen onkologinen kirurgia. Näissä sairaaloissa on ympärivuorikautinen pehmytkirurginen päivystysvalmius ja Ksshp:ssä joustavat hälytystyökäytännöt. Päivystysvalmius ulottuu anestesiologiaan ja tehohoitovalmiuksiin. Ksshp:aan on tullut keskittymistä sekä keuhko- että ruokatorvikirurgiassa myös ERVAn ulkopuolisilta alueilta.

6. Erikoislääkärikoulutus

KYS on kouluttanut sekä myös tulevaisuudessa tulee kouluttamaan hyvin pitkälle itse omat rintaelinkirurgian erikoislääkärinsä. K-SKS tarjoaa rintaelinkirurgian alan koulutusta kaikissa sen vaiheissa: kirurgian peruskoulutus, erikoisalan eriytyvän vaiheen koulutus, jo valmiiden erikoislääkäreiden jatkokoulutus sekä ulkomailla tapahtuva leikkausopetus.

7. Suunnitelman laatija

Pohjateksti Xxxxx Xxxxxxxx, ylilääkäri, sydän- ja rintaelinkirurgia, KYS. Muokanneet 18.5.2020 Xxxx Xxxxxxxx, vs johtajaylilääkäri, kirurgian professori, Ksshp ja UEF, Xxxxx Xxxxxxxx, johtajaylilääkäri, SiunSote, , Xxxxx Xxxxx, johtajaylilääkäri, Essote, Xxxxx Xxxxxxxxx, johtajaylilääkäri, Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx, sairaalanjohtaja, KYS, Xxxxx Xxxxxx, johtajaylilääkäri, PSSHP

Sydänkirurgia

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet.

Oleellisia täysin uusia haasteita sydän- ja rintaelinkirurgiassa ei ole ilmennyt parin viime vuoden kuluessa. Avosydänkirurgiaan merkittävimmin vaikuttava seikka ervalla on sepelvaltimo- ohitusleikkausten merkittävästi pienempi osuus kaikista sepelvaltimointerventioista (ohitusleikkaus ja pallolaajennus) HUS-, TAYS- ja TYKS-ervoihin verrattuna (noin 6 % vs. 12 %). 12 %:n taso tietäisi noin 100 lisäleikkausta nykyiseen verrattuna. Tämä on erittäin merkittävä määrä, koska sydänkirurgian volyymi on laskenut jyrkästi viime vuosina ja v. 2019 leikkausten määrä näyttää jäävän alle 400 leikkauksen.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako. Sydän- ja rintaelinkirurgian osalta asetuksen 6 §:n työnjako on avosydänkirurgian osalta yksiselitteinen ja tätä toimintaa tehdään vain yliopistosairaalassa.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. Sydänkirurgian alalla ei ole tällä hetkellä perusterveydenhuoltoon jalkautuvia erikoissairaanhoidon palveluja. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tarvetta tällaiselle toiminnalle.

5. Palvelujen saatavuus. KYS:llä on tällä hetkellä hyvät resurssit sekä tilojen että myös eri henkilökuntaryhmien riittävyyden puolesta hoitaa koko KYS-ervan avosydänkirurgia. KYS ylläpitää kattavaa 24/7-erikoislääkäritason päivystystä. Tämä koskee myös kesä- ym. loma-aikoja. Sydänkirurgian lisäksi tämä pätee myös anestesiologiaan sekä tehohoitovalmiuksiin.

6. Erikoislääkärikoulutus. KYS on kouluttanut sekä myös tulevaisuudessa tulee ja joutuu kouluttamaan hyvin pitkälle itse omat sydänkirurgian erikoislääkärinsä. Toistaiseksi tämä on onnistunut hyvin, mutta avosydänkirurgian vähentyneet leikkausmäärät ovat tehneet koulutusprosessista aiempaa haastavampaa. Myönteisesti erikoislääkärikoulutukseen vaikuttaisi sepelvaltimotaudin hoitolinjausten yhdenmukaistaminen valtaväestöä palvelevien kolmen muun yliopistosairaalan käytäntöjen mukaisiksi.

7. Suunnitelman laatija:

Xxxxx Xxxxxxxx, ylilääkäri, sydän- ja rintaelinkirurgia, KYS.

SYÖPÄTAUDIT

Syövän lääkehoitoja ja sädehoitoa antavia yksiköitä ovat KYS Syöpäkeskus Kuopiossa, Syöpätautien ja sädehoidon poliklinikka PKKS:ssa Joensuussa ja Sädesairaala KSKS:ssa Jyväskylässä. Essotessa Mikkelin keskussairaalassa ja Sosterissa Savonlinnan keskussairaalassa ei ole sädehoitoa, mutta niissä toteutetaan syövän lääkehoitoja. Aluesairaaloista Iisalmen sairaalassa on tällä hetkellä

ajoittaista syöpätautien erikoislääkärin vastaanottotoimintaa. Syöpätautien erikoislääkäreiden vastaanottotoimintaa yksityissektorilla ei KYS-ervalla ole.

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Syövän kirurginen hoito, lääke- ja sädehoidot monimutkaistuvat, lisääntyvät ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi, mikä vaatii resurssien lisäämistä diagnostiikassa (esim. syöpäspesifiset geenianalyysit), hoidoissa ja tukipalveluissa. Koska uudet lääkehoidot ovat kalliita, tarvitaan syövänhoitoon lisää taloudellisia resursseja. Aktiivisemman hoidon myötä hoitojen aiheuttamien komplikaatioiden ja oireiden hoidon tarve väistämättä lisääntyy. Uusiin hoitomuotoihin liittyy uudenlaisia haastavia haittavaikutuksia. Esimerkkinä immunologiset hoidot, joilla potilaan omat tulehdussolut saadaan hyökkäämään syöpäkudosta vastaan, haittavaikutuksena hyökkäys voi kohdistua myös terveisiin kudoksiin aiheuttaen potilaalle vakavan oireiston, joka vaatii nopeaa, spesifistä hoitoa. Potilaiden ikääntymisen ja hoitomahdollisuuksien paranemisen vuoksi yhä suurempi osa potilaista on tulevaisuudessa vaikeahoitoisempia ja aktiivisen hoidon loputtua oireenmukaisen hoidon piirissä.

Keskeisimmät painopistealueet syövän erikoissairaanhoidon osalta tulevat olemaan seuraavat

• tehokkaan parantavan hoidon toteuttaminen

• laadukkaan tautia hidastavan syöpähoidon toteuttaminen

• inhimillisen palliatiivisen hoidon toteuttaminen

KYSin Syöpäkeskuksessa aloitti keväällä 2012 toimintansa täsmäsädehoitolaite (CyberKnife®), jolla hoidetaan potilaita myös ervan ulkopuolelta. Gynekologista syöpää hoidetaan kudoksensisäisellä sädehoidolla (brakyterapia) moniammatillisessa yhteistyössä. Kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä tehdään usealla tavalla ja syöpäpotilaita rekrytoidaan aktiivisesti kliinisiin lääketutkimuksiin.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Vuonna 2017 KYS-ervalla todettiin yli 5 000 uutta syöpätapausta ja vajaat 2 000 potilasta kuoli syöpäsairauteen. Uusien tapausten määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan arviolta 20 % seuraavan 10 vuoden aikana (Suomen Syöpärekisteri). Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että v. 2022 KYS-ervalla todetaan noin 5 850 uutta syöpätapausta. Syöpäkuolleisuus kuitenkin vähenee hoitotulosten entisestään parantuessa. Nykyisin jo reilusti yli puolet syöpäpotilaista paranee sairaudestaan. Parantumattomanakin syöpää sairastetaan aikaisempaa pidempään kroonisena sairautena. Parhaillaan hoidossa olevia, ja joskus elämänsä aikana syövän sairastaneita, siitä parantuneita ja seurannassa olevia on entistä enemmän, eli syöpäsairauksien prevalenssi tulee oleellisesti kasvamaan. Siten on erilaista seurantaa tarvitsevien potilaiden määrän tuntuvaa kasvua. Suomen Syöpärekisterin mukaan 31.12.2017 KYS-ervalla oli elossa olevia syöpäpotilaita likimain 40 000.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Silmänpohjan paikallinen melanooma	HUS
Osteosarkooman leikkaushoito ja hoidon suunnittelu	HUS ja TAYS
SIRT	HUS ja OYS
HIPEC	HUS ja OYS
Lutetium-hoito	HUS ja KYS
BBBD (aivolymfooman hoito)	OYS
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Aggressiivisten, harvinaisten lymfoomien hoidon suunnittelu (Burkitt, T-solulymfoomat)	KYS + KSKS	Moniammatillinen meeting-toiminta
Kivessyövän hoidonsuunnittelu	KYS + KSKS	Moniammatillinen meeting-toiminta
Sarkoomien hoidonsuunnittelu	KYS + KSKS	Moniammatillinen meeting-toiminta

Robottisädehoito (neurokirurgiset hoidot ja uudelleensädetykset)	KYS	Täsmäsädehoitolaite (CyberKnife)
Kudoksen- ja ontelonsisäiset sädehoidot, esim. gynekologiset syövät	KYS	Moniammatillinen meeting-toiminta
Lasten sädehoidot	KYS
Palliatiivisen hoidon vaativan erityistason palvelut	KYS	Palliatiivinen keskus (C-taso) STM:n laatukriteerit, riittävät resurssit ja osaaminen
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Lapsena ja nuorena sairastaneiden myöhäisseurantapoliklinikka	KYS
Palliatiivisen hoidon erityistason palvelut	PKKS, KSKS, MKS, SKS	B-taso (keskussairaalat) STM:n laatukriteerit
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
24/7, virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoinen päivystys (vasteaika n. 20min)	KYS
Viikonloppuisin vapaamuotoinen takapäivystys (sis. osastokierto lauantaina ja sunnuntaina)	KSKS
Ei erikoisalapäivystystä	PKKS, MKS ja SKS	Ko. alueen yhteispäivystys

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on perinteisesti sujunut hyvin erityisesti hajautettujen seuranta- ja hoitojen välikäyntien osalta.

• Sairauden loppuvaiheen hoitoa ja saattohoitoa varten ovat terveyskeskukset pystyneet vastaanottamaan potilaita erikoissairaanhoidosta varsin hyvin. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä ja järjestämistä jatketaan STM:n antaman suosituksen mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44 ja 2019:14).

• Jo vuosien ajan on hoidettujen syöpäpotilaiden seurantaa kevennetty ja siirretty pois erikoissairaanhoidon poliklinikoilta, jotta voitaisiin turvata uusien ja hoidossa olevien potilaiden tarpeellinen ja asianmukainen hoito.

• Tiettyjen lääkehoitojen toteutus (esim. ihon alle pistettävät syöpälääkkeet) muissa sairaaloissa (Iisalmi ja Varkaus).

5. Palvelujen saatavuus

KYSin ervan syöpätautien erikoislääkärien virat x työpanos (%) ja viroista vakinaisesti 1.1.2019 täytetyt (n) ja keskeisiä toimintalukuja sairaaloittain

Sairaala	Työpanos
KYS	12 x 100 % (10) 1 x 80 % (1) 1 X 50 % (1) 2 x sivuvirka 30 % (1) (ylilääkäri, kliininen opettaja)
KSKS	7 x 100 % (7) 1 x 80 (1)
PKKS	5 x 100 % (5)
MKS	1 x 100% (1,5) Lisäksi konsultaatiotoiminta tarvittaessa KYSistä
SKS	Hoidetaan konsultaatiotoiminnan avulla (KYS-ervan ulkopuolinen konsultoiva erikoislääkäri)
ISA	Konsultaatiotoimintaa KYSistä /1x/kk)
VAS	Ei erikoisalan toimintaa

	Pkl-käynnit	Hoitopäivät
KYS	37 741 (2018)	5 495 (2018)

KSKS	33 398 (2017)	4 372 (2017)
PKKS	14 930 (v.2017)	2 389 (v.2017)
MKS	6 466 (v. 2017)	Hoidettu monen erikoisalan vuodepaikoilla
SKS	1 480	Hoidettu monen erikoisalan vuodepaikoilla

Iisalmen sairaalassa syöpätautien erikoislääkärille tapahtuvien polikliinisten käyntien lukumäärät ovat vähäisiä (n. yksi vastaanottopäivä kuukaudessa). Varkauden sairaalassa ei ole syöpätautien erikoisalan polikliinista toimintaa, joten potilaat ohjautuvat KYSiin.

SKS toimii täysin konsultaatiotoiminnan varassa ja MKS osin. Näissä yksiköissä erikoislääkärien määrä suhteessa tarpeeseen on riittämätön. Viitaten kohtiin 1. ja 2. myös muissa yksiköissä väestön kehityksen ja hoitojen kehittymisen myötä nykyinen henkilömäärä tulee olemaan jo lähivuosina riittämätön. Syöpätautien palveluiden saatavuuteen vaikuttavat myös sairaalafyysikkojen ja hoitohenkilöstön resurssit.

6. Erikoislääkärikoulutus

• Itä-Suomen yliopistosta on viimeisen 5 vuoden aikana valmistunut yli kymmenen uutta syöpätautien erikoislääkäriä. Lisäksi muutama erikoistuvista lääkäreistä on erikoistumisen loppuvaiheessa. Alalle halukkaita on ollut kiitettävän runsaasti. Valmistuneista osa on asettunut töihin KYSiin, osa muihin oman KYS-erva alueen sairaaloihin ja osa muualle Suomeen.

• Itä-Suomen yliopistoon syöpätautien erikoislääkärikoulutukseen ilmoittautuneita on kymmenkunta, ja erikoistuvia lääkäreitä on kaikissa isoimmissa ervan sairaaloissa eli KYSissä, KSKS:ssa ja PKKS:ssa. Palvelua keskussairaalassa, jossa on myös sädehoitoyksikkö, hyväksytään erikoistumiskoulutuksen osana enintään kaksi vuotta (viiden vuoden koulutusohjelma). KYSissä tällä hetkellä toimivista erikoistuvista osa tulee toimimaan koulutuksensa aikana myös PKKS:ssa tai KSKS:ssa.

• Erikoistumisvirkoja on KYSissä neljä, Jyväskylässä yksi (ja yksi poolivirka) ja Joensuussa yksi.

• Sekä KYSin että koko KYS-ervan syöpätautien erikoislääkäreiden keski-ikä on varsin korkea. Jotta oman KYS-ervan erikoislääkäritarve tulevaisuudessa voidaan tyydyttää, koulutuspaikkoja eli –virkoja tulee lisätä yliopistosairaalaan kaksi - kolme ja yksi paikka sekä PKKS:aan että KSKS:aan. Tätä tukee myös STM:n raportti syövän hoidon järjestämisestä 2010 – 2020 (STM 2010:6).

7. Suunnitelman laatijat

Xxxxxxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxx

UROLOGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

Kuntien rahoituskriisi on nostanut eri puolilla Suomea esille vaatimuksen tehostaa entisestään sairaaloiden tuottavuutta. Erikoissairaanhoidon menojen ei voi odottaa vähenevän, ja kasvua halutaan leikata. Tavoitteeksi on asetettu palvelujen järjestäminen yhä useammalle potilaalle yhä pienemmällä työpanoksella ja vähäisemmin kustannuksin. Lääketieteen tekninen kehitys on valtavaa ja kallista, eikä ole järkevää ostaa kallista laitetta pieniin yksiköihin. Hoitopäätöksissä korostuu entistä voimakkaammin hoidon vaikuttavuuden arviointi ja oikean hoitopaikan ja – muodon valinta.

Painopistealueena on mini-invasiivinen onkologinen kirurgia. KYS:ssa on käytössä robottiavusteinen kirurgia ja keskussairaaloissa laparoskooppinen kirurgia.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

Väestön ikääntymisen myötä eturauhasen syöpien, munuaissyöpien ja virtsarakkosyöpien määrä kasvaa. Kaikissa näissä syövissä leikkaushoito on merkittävä osa hoidossa ja näiden syöpien leikkausmäärät tulevat lisääntymään.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
vaativa virtsaputken kirurgia	HUS	plastiaosaaminen
neuromodulaatio	TAYS	erikoistunut keskus, riittävä potilasmäärä
levinnyt kivessyöpä	TYKS	erikoistunut keskus, riittävä potilasmäärä
pallean yläpuolelle cavaan edennyt munuaissyöpä	HUS	sydänkeuhkokone, urologinen ja rintaelinkirurginen yhteistyötiimi
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Radikaali virtsarakonpoisto	KYS MKS, SKS, PKKS lähettää KYS KSKS, tekevät itse	riittävä leikkausten määrä ja perehtyneet kirurgit ja tiimi. KYS:ssa urologinen päivystysvalmius ja päivystys toimenpideradiologia
Robottiavusteinen radikaali eturauhasenpoistoleikkaus	KYS SKS lähettää KYS	riittävä leikkausten määrä ja perehtyneet kirurgit ja tiimi, päivystysvalmius

Radikaali eturauhasenpoistoleikkaus	KSKS MKS lähettää KSKS	laparoskooppinen leikkaus, riittävä leikkausten määrä ja perehtyneet kirurgit
Munuaisenpoisto ja -osapoisto	KYS, KSKS, PKKS, MKS SKS lähettää KYS	riittävä leikkausten määrä ja perehtyneet kirurgit ja tiimi
Munuaisen osapoisto robottiavusteisesti	KYS	riittävä leikkausten määrä ja perehtyneet kirurgit ja tiimi. KYS:ssa urologinen päivystysvalmius ja päivystys toimenpideradiologia
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle



Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
Urologinen päivystys	KYS	riittävä määrä erikoislääkäreitä, anestesiapalvelut, toimenpideradiologia

Urologisen kirurgian osalta työnjako ei vastaa voimassa olevaa asetusta ja tulee edellyttämään tarkennusta siinä vaiheessa, kun 6. ja 7. §:n osalta päivitetty keskittämisasetus tulee voimaan.

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Perusterveydenhuolto tekee diagnostiikkaa ja antaa lääkinnällistä hoitoa hyvänlaatuisissa urologisissa sairauksissa, joihin annetaan (puhelin)konsultaatioapua. Hyvänlaatuisten seurantaa vaativien sairauksien seuranta on avosektorilla.

5. Palvelujen saatavuus

KYS:ssä on urologiassa onkologiaan erikoistuneen lääkärin johtama syöpäkirurgiaan perehtynyt tiimi, jossa on riittävä erikoislääkärimiehitys (5 erl). Syöpäpotilaan hoitoprosessia on hiottu siten, että FICANin suosittelema odotusaika operatiiviseen hoitoon toteutuu pääsääntöisesti.

Vaikeimmassa urologivajeessa on PKKS (1erl) ja SKS (0 erl). KSKS:ssa on kolme urologian erikoislääkäriä ja MKS:ssä kaksi.

6. Erikoislääkärikoulutus

Eläköitymisen aiheuttamaan urologitarpeeseen ei ole KYS-ervalla pystytty vastaamaan. KYS:ssa erikoistumiskoulutuksessa on kaksi lääkäriä kerrallaan. Koulutusuudistuksen vaikutusta erikoislääkärien määrän lisääntymiseen ei vielä tiedetä. KYS opetussairaalana haluaa tehdä yhteistyötä ervan keskussairaaloiden kanssa ja suunnitella erikoistuvan lääkärin koulutuksen kullekin sopivan tavoitteen, opetukselliset asiat ja aikataulun. Yhteistyöllä saataneen erikoislääkärien määrä lisättyä tarvetta vastaavaksi nopeutetulla aikataululla. KYS toimii merkittävänä uusien Itä-Suomen alueelle valmistumisen jälkeen jäävien lääkäreiden kouluttajana. Koulutukseen on ollut hakijoita tasaisesti.

7. Suunnitelman laatijat

Pohjateksti Xxxx Xxxxxxxxxxx, vs. urologian ylilääkäri, KYS, Xxxxx Xxxxxxxx, urologian ylilääkäri, KYS. Muokanneet 18.5.2020 Xxxxx Xxxxxxxx, johtajaylilääkäri, SiunSote , Xxxx Xxxxxxxx, vs johtajaylilääkäri, kirurgian professori, Ksshp ja UEF, Xxxxx Xxxxx, johtajaylilääkäri, Essote, Xxxxx Xxxxxxxxx, johtajaylilääkäri, Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx, sairaalanjohtaja, KYS, Xxxxx Xxxxxx, johtajaylilääkäri, PSSHP.

VERISUONIKIRURGIA

1. Lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

KYS:n tiukentuva taloustilanne, joka pakottaa hoitoprosessien ja hoitopolkujen muokkaamiseen entistä tehokkaammiksi. Esimerkkeinä pyritään jatkossa lyhentämään pre- ja postoperatiivisia sairaalassaoloaikoja. Tässä yhteistyö keskussairaaloiden, aluesairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa erittäin tärkeää ja näiden uudistusten jalkauttaminen käytäntöön vaatii panostusta. Samalla hoidon saatavuus ja taso ei saa heiketä.

Angioradiologisen osaamisen turvaaminen. Vaikeimmat angioradiologiset hoidot keskittyneet harvoihin käsiin, ja kaksi keskeistä angioradiologiosaajaa lähivuosina eläköitymässä. Osaamispohjan edelleen laajentaminen verisuonikirurgeihin ja osaamisen syventäminen. Vaatii tiivistä yhteistyötä angioradiologien kanssa.

24/7 päivystysvalmiuden turvaaminen KYS:ssa sekä toimenpideradiologian, verisuonikirurgian että sydänkirurgian kesken. Etenkin loma-aikoihin keskussairaalat lähettävät verisuonikirurgisia potilaita KYSiin. Silloin päivystyskuorma kasvaa erittäin suureksi töissä olevilla em. erikoisalojen edustajilla. Riittävän laajalla osaajapohjalla päivystysvalmius on turvattu.

Hybridisalin mahdollisuuksien ja resurssien optimaalinen käyttö. Sali on osoittautunut erinomaiseksi toimintaympäristöksi, ja sen mahdollisuuksia pitäisi voida hyödyntää mahdollisimman paljon silloin kun on tarvetta, myös keskussairaaloiden potilaille.

Koska KYS on ervan ainoa 24/7 verisuonikirurgista päivystysvalmiutta tarjoava sairaala, tärkeää, että yhteistyö keskussairaaloiden kanssa toimii ja asiakassairaalat myös käyttävät KYS:n palveluja sovitun työnjaon mukaisesti.

2. Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet erikoisalalla

KSKS piiriä lukuun ottamatta väestömäärä on laskussa, toisaalta potilaat yhä monisairaampia.

3. KYS-ervan erikoissairaanhoidon työnjako

Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (5 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
vaativa y-proteesi-infektion rekonstruktio	HUS	harvinaisia, osaaminen jo nyt keskittynyt
vaikeaa trombofiliaa sairastavien valtimokirurgia	HUS
vaativa valtimo- laskimoepämuodostumien kirurginen hoito	HUS
rekonstruktiivinen laskimokirurgia	HUS
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä hoito (6 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
valtimo- laskimoepämuodostumat	KYS	yhteistyö angioradiologian, plastiikkakirurgian ja sydänkirurgian kanssa, 24/7 päivystysvalmius
torakoabdominaaliset aneurysmat	KYS	harvinaisia, yhteistyö thorax-ja verisuonikirurgian sekä angioradiologian kanssa, 24/7 päivystysvalmius
suonensisäinen aortta- ja kaulasuonikirurgia	KYS	endovaskulaarinen kirurgia vakiintunut KYS:ssa, vaatii riittävän kokemuksen ja tiiviin verisuonikirurgin ja angioradiologin yhteistyön ja hybridisalin, 24/7 verisuonikirurginen ja angioradiologinen päivystysvalmius, hybridisali parantaa mahdollisuuksia myös aorttaruptuuran endovaskulaariseen hoitoon
muut harvinaiset vaativat tai angioradiologista tekniikkaa vaativat leikkaukset	KYS	angioradiologinen kokemus, kuvaus- ja toimenpidevalmius hybridisalissa, angioradiologinen ja verisuonikirurginen päivystys 24/7
verisuoniohitus ja vapaa kudossiirto-kirurgia	KYS	harvinaisia, yhteistyö plastiikka- ja verisuonikirurgien kesken, 24/7 päivystysvalmius
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (7 §)
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
vatsa-aortan aneurysmakirurgia	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen kokemus ja miehitys. KYS:ssa verisuonikirurginen päivystysvalmius 24/7, muualla päivystysvalmius hätätyönä
alaraajojen ohituskirurgia	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen kokemus ja miehitys. KYS:ssa verisuonikirurginen päivystysvalmius 24/7, muualla päivystysvalmius hätätyönä
kaulavaltimon kirurgia	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen kokemus ja miehitys. KYS:ssa verisuonikirurginen päivystysvalmius 24/7, muualla päivystysvalmius hätätyönä
Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako
Keskitettävä hoito	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle

maksalaskimotasolle tai sen yläpuolelle alaonttolaskimoon kasvava munuaissyöpä	KYS	yhteistyö sydänkirurgian ja urologian kanssa, sydänkeuhkokone ja 24/7 päivystysvalmius


Erikoisalakohtaiset päivystysjärjestelyt ervalla
Päivystystoiminta	Sairaala/sairaalat	Edellytykset toiminnalle
akuutti alaraajaiskemia	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen miehitys ja kokemus. KYS:ssä 24/7 verisuonikirurginen ja angioradiologinen päivystys ja hybridisali. Muualla päivystys hätätyönä.
crescendo-TIA	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen miehitys ja kokemus. KYS:ssä 24/7 verisuonikirurginen ja angioradiologinen päivystys ja hybridisali. Muualla päivystys hätätyönä
revennyt vatsa-aortan aneurysma	KYS, KSKS, PKKS, MKS	riittävä verisuonikirurginen miehitys ja kokemus, KYS:ssa 24/7 verisuonikirurginen ja angioradiologinen päivystysvalmius, muualla hätätyönä, KYS:ssa RAAA protokolla ja valmius revenneen AAA:n suonensisäiseen hoitoon hybridisalissa

4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Selkeytetään hoitoindikaatiota täyttämättömien, mutta seurantaa vaativien vatsa-aortan aneurysmapotilaiden seurantaohjetta niin, että näitä voidaan seurata pidempään avosektorilla. Tämä ohjeistus työn alla, ja otetaan käytäntöön vuodenvaihteessa

Kehitetään hoitopolkuja niin, että potilaita voidaan kotiuttaa tai lähettää jatkohoitoon entistä nopeammin. KYS:n verisuonikirurgian osalta on alustavat suunnitelmat jo tehty, ja käytäntöjä tarkoitus muuttaa asteittain vuodenvaihteesta alkaen. Vaatii hyvän yhteistyön terveyskeskusten ja kotihoidon välillä, mikä on yleensä pullonkaula

5. Palvelujen saatavuus

KYS:ssa normaalimiehityksen aikana palvelujen saatavuus on riittävä, ja erikoislääkärimäärä on myös silloin riittävä. Saatavuus on myös ympärivuorokautinen. Vajaamiehityksellä, esim. loma- aikoina, KYS:n verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian päivystyskuormitus nousee ja päivystyskerrat jakaantuvat harvemmille päivystäjille, mikä voi tulla ajoittain ongelmaksi sekä verisuonikirurgialla että toimenpideradiologialla. Toistaiseksi päivystys on saatu turvattua loma- aikojenkin yli. Huoli osaajien riittävyydestä ja erikoisalan houkuttavuudesta on kuitenkin olemassa.

6. Erikoislääkärikoulutus

Ervalla Mikkelin keskussairaalasta on eläköitymässä yksi kokenut verisuonikirurgi. Yhden verisuonikirurgin työaika on jaettu Mikkelin keskussairaalan ja Savonlinnan keskussairaalan välillä. Savonlinnassa ei tehdä verisuonileikkauksia, ja siellä alueella on selvä vaje verisuonikirurgisten palvelujen saatavuudessa. PKKS:ssa ainoa verisuonikirurgi joutuu panostamaan suuren osan työajastaan kirurgian klinikan hallintoon, ja silloin toiminta on paljolti ollut erikoistuvien lääkäreiden tai yleiskirurgien tai sijaistavien osa-aikaisten erikoislääkärikonsulttien varassa.

KSKS:ssa on tällä hetkellä riittävä erikoislääkärimäärä, eikä koulutustarvetta ole. Näin ollen voidaan laskea, että MKS:ssa ja SKS:ssa yhteen laskettuna on lähes välittömästi yhden - kahden erikoislääkärin tarve, ja PKKS:ssa yhden – kahden erikoislääkärin tarve.

KYS:ssa verisuonikirurgialla on useita sairaalan sisäisiä toimipisteitä. Lisäksi jatkuva 24/7 verisuonikirurginen päivystysvalmius vaatii riittävän määrän osaajia ja päivystäjiä. Lisäksi erikoistuvilla lääkäreillä on sairaalapäivystysvelvoite, ja siitä seuraa automaattisesti vapaapäivä. Ilman erikoistuvia lääkäreitä jouduttaisiin ajoin tilanteeseen, että jokin sairaalan toiminta

jouduttaisiin sulkemaan. Pystymme tarjoamaan monipuolisen koulutuksen, ja useiden toimipisteiden ansiosta pystymme kouluttamaan samanaikaisesti 1-2 erikoistuvaa lääkäriä, ja tälle koulutettavien määrälle on em. syistä myös selvä toiminnallinen tarve. Pyrimme pitämään koulutuksessa pääsääntöisesti kahta erikoistuvaa lääkäriä, joista toinen voi olla myös erikoislääkärin sijainen tai tarvittaessa myös yleiskirurgiaan erikoistuva.

7. Suunnitelman laatijat

Xxxx Xxxxxxxxxxx, ylilääkäri, KYS

Document Metadata

Table of Contents

ERVA-SOPIMUS LIITE 2 TYÖNJAKO 2020-2021 24.05.20

Document Metadata