Kunnallisen yleisen


Kunnallisen yleisen

virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2007–2009

sopimusmuutokset


          I      LUKU      YLEINEN     OSA                        


– – –


4 § Paikallinen sopiminen


1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mu- kaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tä- män sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kunta- yhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia tämän sopimuk- sen vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.


Soveltamisohje



– – –

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia mää- räyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnalli- sessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityis- määräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näi- tä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismää- räyksiä. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. tämän sopimuksen työaikaluvun 3 §:ssä (työaikajärjestelyt) ja 23 §:ssä (johtavas- sa tai itsenäisessä asemassa olevien kokoukset). Näissäkin tapauksissa sovelletaan pääsopimuksen 13 §:n 2–4 momentin määräyksiä, jollei esimerkiksi työaikaluvun 3 §:ssä ole erik- seen toisin määrätty.


Pääsopimuksen lakattua olemasta voimassa noudatetaan mitä allekirjoitus- pöytäkirjan 11 §:ssä on määrätty.


9 § Lääkärintodistuksen esittäminen


Työntekijät


Työntekijän on palvelukseen tullessaan tai siirtyessään toisenlaiseen tehtä- vään vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilas- taan. Jos työntekijä ei toisenlaiseen tehtävään siirtyessään esitä todistusta vaaditussa määräajassa, tehtävään siirtyminen peruuntuu.


Soveltamisohje


Työntekijälle pitää ilmoittaa lääkärintodistuksen esittämisvel- vollisuudesta työsopimusta tehtäessä ja toisenlaiseen tehtä- vään siirryttäessä. Mikäli työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta tai lääkärintodistus osoittaa, ettei työntekijä ole terveydentilansa puolesta soveltuva työhön, voidaan työ- suhde päättää, jos työsopimuslain koeaikapurkua, irtisanomis- ta tai purkua koskevat edellytykset täyttyvät (viittausmääräys). Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus ei koske tilanteita,


– – –


II LUKU PALKKAUS


– – –

joissa työntekijä työnantajan yksipuolisesta määräyksestä siir- tyy toisenlaiseen tehtävään.


3 § Vähimmäispalkka


1 mom. Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännölli- sen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetuineen on 1.10.2007 lukien 1267,59 euroa, 1.9.2008 lukien 1 298,01 euroa ja 1.9.2009 lukien 1 329,16 euroa. Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastetta- vassa asemassa olevaan vasta palvelussuhteen kestettyä asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään kolme kuukautta.


– – –


4 § Palkkahinnoittelu


1 mom.


– – –


Soveltamisohje


1 Palkkahinnoittelukohdan määrittäminen


Kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen toteaa palkkahinnoittelun piiriin kuuluvaan viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan palkkaryhmän.


Mikäli palkkamääräys koskee esim. vain tietyn kokoisia kuntia, ei tällaista palkkahinnoittelukohtaa sovelleta muissa kunnissa.


Viranhaltijan/työntekijän luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen palkan luonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioitaessa sitä, onko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua, työsuhdematkalipun vero- vapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kui- tenkaan katsota tehtäväkohtaiseksi palkaksi, jollei siitä ole erikseen toisin sovittu viranhaltijan/työntekijän kanssa.


2 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset


Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryh- mää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtä- vien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joi- ta voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtävä- kohtaista palkkaa määrättäessä. Tällainen hinnoittelun ulko- puolinen voi olla esim. viranhaltija/työntekijä, joka osittain te- kee toimistoalan palkkaryhmän I tehtäviä ja osittain hallinnon

asiantuntijatehtäviä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopi- muksella em. periaatteiden mukaisesti.


Ks. myös jäljempänä 5 §:n 1 momentin soveltamisohje (palkkahinnoittelun ulkopuoliset).


3 Hinnoittelussa käytettyjä koulutusilmaisuja


Liitteiden 1–8 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan seuraavasti:


1 Ilmaisulla “viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään“ tarkoite- taan sitä, että ko. tutkinto tai koulutus on ainakin yhtenä vi- ran/toimen kelpoisuusehtona ja että henkilöllä on tämä tut- kinto tai koulutus. Jos viranhaltijalta/ työntekijältä puuttuu vaadittu koulutus, häneen sovelletaan ko. palkkahinnoitte- lukohtaa 4 §:n 3 momentin mukaisesti.


2 Ilmaisulla “tehtävässä edellytetään yleensä - - - tutkintoa“ pyritään kuvaamaan tehtävän vaativuustasoa, eikä mää- räys rajoita määräyksen soveltamista vain em. tutkinnon suorittaneisiin.


3 Ilmaisulla ”pätevyys: määrätty tutkinto tai koulutus” tarkoi- tetaan sitä, että ko. hinnoittelukohtaa sovelletaan niihin, joilla on em. tutkinto. Jos viranhaltijalta/työntekijältä puut- tuu vaadittu koulutus, häneen sovelletaan ko. palkkahin- noittelukohtaa 4 §:n 3 momentin mukaisesti.


Palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ole viran tai toimen kelpoisuusehto vaan palkkausperuste. Kelpoisuusehdot on määrätty tapauksesta riippuen laissa, asetuksessa, johtosään- nössä, ao. viranomaisen päätöksessä tai muutoin tehtävään otettaessa.


Korkeakoulututkinnot (ylemmät korkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) on määritelty korkeakoulututkin- tojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/98) 1 §:ssä. Kor- keakoulututkinnoista on säädetty tarkemmin yliopistolaissa (645/97) ja laissa ammattikorkeakoulututkinnoista (351/03).


Ammatillisista perustutkinnoista on säädetty laissa ammatilli- sesta koulutuksesta (630/98) ja ammattitutkinnoista ja erikois- ammattitutkinnoista laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98).


Ulkomailla suoritetut tutkinnot rinnastetaan Suomessa suoritet- tuun tutkintoon vain laissa säädetyssä tai lain nojalla todetuis- sa tapauksissa.


Pöytäkirjamerkintä


KVTES 2005–2007 II luvun 4 §:n 2 momenttia (kalleusluokitus)

noudatetaan 29.2.2008 saakka.

Peruspalkan alentaminen puuttuvan kokemuksen vuoksi


2 mom. Viranhaltijan/työntekijän, joka ei ole työskennellyt ammattiinsa liittyvissä tehtävissä oman tai muun työnantajan palveluksessa vähintään viittä kuu- kautta, peruspalkka voi olla enintään 5 prosenttia 1 momentin mukaista pe- ruspalkkaa alempi. Tässä tarkoitettua peruspalkan alennusmääräystä ei voida soveltaa, mikäli viranhaltijalta tai työntekijältä edellytetään terveyden- huollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) tarkoitettua laillistusta.


Soveltamisohje


Viranhaltija/työntekijä on velvollinen esittämään luotettavan selvityksen muun työnantajan palveluksesta.


Edellä tarkoitetun viiden kuukauden määräajan täyttyessä kesken palkanmaksukauden tehtäväkohtaista palkkaa tarkiste- taan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.


Peruspalkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi


3 mom. Mikäli viranhaltijan/työntekijän tehtävät vastaavat palkkahinnoittelussa mai- nittuja tehtäviä, mutta hänellä ei ole ao. palkkahinnoittelussa edellytettyä soveltuvaa koulutusta tai muuta pätevyyttä, palkkahinnoittelua sovelletaan siten, että peruspalkka on enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää. Palkkahinnoittelussa tutkinnolla tai koulutuksel- la tarkoitetaan (usein mainittu vain tutkinnon taso) tehtävään soveltuvaa tut- kintoa tai koulutusta.


Soveltamisohje


Po. tapauksessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Puuttuvasta koulutuksesta tai pätevyy- destä huolimatta tehtäväkohtainen palkka voi olla sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama.


Viranhaltijan/työntekijän, jolla ei ole virkaan tai tehtävään edel- lytettyä pätevyyttä ja joka ei ole työskennellyt ammattiinsa liit- tyvissä tehtävissä vähintään 2 momentin tarkoittamaa aikaa, peruspalkka voi olla yhteensä enintään 10 % 1 momentin mu- kaista peruspalkkaa alempi.


Mikäli viranhaltija/työntekijä saavuttaa hänen tehtäväänsä noudatettavassa palkkahinnoittelukohdassa edellytetyn päte- vyyden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään pe- ruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.


5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely


1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijai- sesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje


1. Palkkaryhmän määrittely ja tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen


Sen jälkeen kun on todettu sovellettava palkkaryhmä, tehtävä- kohtaisesta palkasta päättää se viranomainen, jolle kuuluu harkinnanvaraisesta palkasta päättäminen. Työntekijän pal- kasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voi- daan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annetta- essa ja työsopimusta tehtäessä esim. sijaisuuksia jatkettaes- sa.


Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palve- luksessa olevien samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävät. Joissakin tapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista suorit- taa vaativuusvertailu samanaikaisesti kahdessa palkkaryh- mässä, esim. toimistoalan palkkaryhmissä I ja II.


Pöytäkirjamerkintä


Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtävä- kohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset palkkaryhmät. Tätä määräystä noudatetaan 29.2.2008 saakka.


Se, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaati- vuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkaryhmän peruspalk- kaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkaryhmään kuuluville on määrätty vaativampia ja vähem- män vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnil- leen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästi- kin peruspalkan. Toisaalta samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla mer- kittäviä suuruuseroja.


Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaati- vuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset pe- riaatteet.


2. Vaativuustekijät


Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutuk- set ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei

toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä.


Osaaminen


Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työko- kemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää kou- lutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulu- tus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankki- mista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkoke- muksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista.

Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallin- taa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta ar- vioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoit- teenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation ar- voista ja tavoitteista.


Työn vaikutukset ja vastuu


Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhtei- sön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhtei- siin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutetta- vuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä ko- rostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vas- tuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla orga- nisaatiotasoilla.


Yhteistyötaidot


Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuo- rovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ih- missuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.


Työolosuhteet


Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavan- omaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.


3. Arviointi


Työn vaativuuden arviointitavat jaetaan yleensä kahteen pää- ryhmään: kokonaisarviointi ja analyyttinen eli vaativuustekijöit- täin eritelty arviointi (yleensä pisteytys). Tässä suositellaan ko-

konaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivi- siin vaativuustekijöihin. Tähän on vaikuttanut mm. se, että ky- symyksessä on samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuden arviointi ja vertailu. Eri vaativuustekijöillä on erilai- set painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin pai- noarvo. Analyyttisen pisteytysjärjestelmän hankkiminen ja muokkaaminen työyhteisöön soveltuvaksi (mm. vaativuusteki- jöiden ja niiden tasojen oikeat määritykset ja painotukset) vaa- tii yleensä enemmän koulutusta ja muuta valmisteluaikaa kuin kokonaisarviointi.


Arviointijärjestelmän toimivuutta on hyvä ajoittain arvioida. En- nen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijär- jestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luotta- musmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoi- hin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Ar- viointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Selos- tus arviointijärjestelmästä tallennetaan kirjallisessa tai sähköi- sessä muodossa. Työpaikalla käytössä olevasta arviointijärjes- telmästä ja sen sisällöstä tiedotetaan niille viranhaltijoil- le/työntekijöille, joita ko. arviointitapa koskee.


Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh- denmukaisin perustein.


Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koske- vat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.


4. Tehtäväkuvaus


Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväku- vaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus ja siihen kuulu- vat olennaiset tehtäväkokonaisuudet. Se ei ole luettelo kaikista tehtävistä, joita viranhaltija/työntekijä tekee. Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan/ työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtäväku- vauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvausten pitää olla vertailukelpoisia keske- nään ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu palkka- ryhmien sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa.


Kun työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa määri- teltyjä tehtäväkokonaisuuksia muutetaan vähäistä merkittä- vämmin, tarkistetaan myös po. henkilöstön työnkuvaukset muuttuneen tilanteen mukaisiksi, ja arvioidaan työn vaativuus uudelleen työn kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutos- ten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdol- liset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Tehtäväkuvauk- sen vahvistaa työnantaja. Se ei ole yleensä työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahviste- tusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/ työntekjälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olen- naisesta muuttamisesta, ks. I luvun 10 §, viranhaltijan tehtä-

vien olennaisesta muuttamisesta laki kunnallisesta viranhalti- jasta 23 § (viittausmääräys).


5. Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja


5.1 Koulutus


Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkaryhmän sovel- tamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulu- tustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkka- ryhmään kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkaryhmässä on todettu tai tämän lisäksi alan eri- koistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpäte- vyyttä tms., voi viranhaltijan tai työntekijän lisäpätevyys tai ko- kemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, et- tä hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja- alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä ti- lanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.


5.2 Lisätehtävä ja -vastuu


Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavan- omaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtä- väkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen pal- kan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena koro- tuksena (2 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävä- muutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esi- merkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonai- suudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole.


5.3 Esimiesasema


Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan palk- karyhmään kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkka- ryhmiä. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suh- teessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he sa- maan vai eri palkkaryhmään. Pääsääntöisesti esimiesasemas- sa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korke-

ampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole eri- tyistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalve- luiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toiminta- edellytysten luomisessa.


6. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ryhmät


Vaikka työn vaativuuden arviointi suoritetaankin palkka- ryhmittäin, vastaavanlaista vaativuustarkastelua voidaan tarvit- taessa soveltaa myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin ryhmiin. Palkkahinnoittelun ulkopuolisista viranhaltijoista ja työntekijöis- tä voidaan tarvittaessa muodostaa omia ryhmiä tehtävien vaa- tivuuden arviointia silmälläpitäen silloin, kun kyseessä on sa- mankaltainen työ. Tarvittaessa voidaan tällaisia vertailuryhmiä muodostaa esimerkiksi kunnan johtoryhmään kuuluvista ns. toimialajohtajista tai sairaaloiden tutkimushenkilöstöstä (fyysi- kot ja kemistit). Vaikka tällaisia vaativuusvertailuryhmiä ei muodostettaisikaan, työnantajan pitää huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoittelun palkkaryhmiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää jonkinlaisena ns. viiteryh- mänä.


7. Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen


Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.


Olennainen muutos tehtävissä


2 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähin- tään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtä- vien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.


Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:


1 toiseen virkaan siirtymishetki


2 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palk- ka on korkeampi


3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi tai


4 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siir- tämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtävä- kohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhden- jaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.


Soveltamisohje


Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siir- to toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vä- hemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.


Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toi- seen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuus- järjestely.


Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huo- mioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja koke- muksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukai- nen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa vi- ranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.


– – –


6 § Henkilökohtainen lisä


– – –


2 mom.


Pöytäkirjamerkintä


Työnantajan on käytettävä harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,1 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palve- luksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtävä- kohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliit- teen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnanta- jan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henki- lökohtaisiin lisiin vähintään 1,1 % heidän yhteenlasketusta teh- täväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suorite- taan vuosittain.

– – –


11 § Kokouspalkkio


– – –


2 mom.


– – –


Soveltamisohje


Ks. III luku 23 § 2 mom. (johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville maksetaan pääsääntöisesti työaikakorvaukset, ei ko- kouspalkkiota), 15 § 2 mom. (työaikalain ulkopuolella olevat), liite 15 5 § (liukuva työaika).


14 § Työnantajan edustajan palkka


Viranhaltijat


Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, kun- nan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää seuraavien kuntaa/kuntayhtymää työnantajana edustavien viranhal- tijoiden palkasta:


1 kunnan- ja apulaiskunnanjohtaja


2 kuntayhtymän johtaja/johtava rehtori


3 johtavassa asemassa oleva viranhaltija, joka vastaa kun- nan/kuntayhtymän suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä tai jonka tehtävänä on keskushallinnossa vastata kunnan yleisestä hal- linnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä


4 kunnan/kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija, joka päätoimisesti hoitaa henkilöstöasioita.


Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunnallinen työmarkkinalaitos.


Soveltamisohje


Kunta/kuntayhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viran- haltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta. Tarvittaessa voidaan määrätä esim. kunnanjohtajan palkka kiinteänä kuukausipalkkana ilman hen- kilökohtaista lisää tms. lisiä.


15 § Kokonaispalkkainen projektityöntekijä/viranhaltija


Työntekijän/viranhaltijan, joka työskentelee määräaikaisessa projektissa, jonka toiminta perustuu kunnan/kuntayhtymän pääosin ulkopuolisesta rahoi- tuksesta tulevaan tiettyyn määrärahaan, palkka voidaan määritellä kuten tämän luvun 14 §:ssä on määrätty.

Pöytäkirjamerkintä


Määräys koskee työntekijää/viranhaltijaa, jonka palvelussuhde alkaa viimeistään 31.1.2010.


16 § Varsinainen palkka


Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkan- osat:


1 tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun otta- matta luontoisetua)


2 henkilökohtainen lisä ja määrävuosilisä


3 syrjäseutulisä


4 kielilisä ja


5 luottamusmieskorvaus ja


6 työsuojeluvaltuutetun korvaus.


Soveltamisohje


Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. vuosiloman sekä sairausloman ja äitiysvapaan ajalta.


17 § Palkanmaksu


– – –


3 mom. Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhtey- dessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viran- haltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen pe- rusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.


– – –

19 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus Työntekijät

1 mom. Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vasta-

saamisellaan säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä (viittausmääräys).



Viranhaltijat

Soveltamisohje


Kuittaamista rajoittavat ulosottolain 4 luvun 48–53 § (1.1.2008 alkaen ulosottokaari) säännökset suojaosuudesta ym.

2 mom. Työnantajan oikeudesta aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelus- suhteesta johtuvan etuuden takaisinperintään ja takaisinperinnän suoritta- misesta viranhaltijan palkasta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta anne- tun lain 56 §:ssä (viittausmääräys).

Soveltamisohje


Palkasta suoritettavaa perintää rajoittavat ulosottolain 4 luvun 48–53 § (1.1.2008 alkaen ulosottokaari) säännökset suoja- osuudesta ym. KVhL:n 56 §:n säännös ei koske muun kuin palvelussuhteesta johtuvan saatavan perimistä palkasta.


20 § Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta


Viranhaltijat


Jos viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten nojalla, hä- nen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Xxx xx- rantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily, eikä viranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viran- haltijalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennet- tynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrit- täjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymi- sen johdosta rauennut tai menettelyssä on sovellettu rikoslain 3. luvun 4 §:n säännöksiä, pidätettyä palkkaa ei kuitenkaan makseta takaisin, mikäli viran- haltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, että hänelle olisi voitu tuomita sakko tai vankeusrangaistus.


Soveltamisohje


Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun viran- haltija on rikoksesta epäiltynä pidätetty kuulusteluja varten tai häntä pidetään tutkintavankeudessa. Tällöin virantoimituksesta pidättäminen ei yleensä ole tarpeen, koska virantoimitus on muutenkin keskeytynyt (merkitään jälkikäteen virkavapaaksi).


Vähennys ei koske virantoimituksen pidättämisen ajalta saatu- ja työttömyysetuja. Viranhaltija on velvollinen esittämään työn- antajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista.


III LUKU TYÖAIKA


– – –


3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen


– – –


3 mom. Poistettu.


– – –


4 § Työaika


– – –


2 mom. Eräitä erityistilanteita


– – –


5 Lääkärin määräämät tutkimukset


Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, labora- torio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli viranhaltija/työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synny- tystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suo- ritettava työaikana.


Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija/työntekijä voi saada hoitoa työajan ulko- puolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


Mikäli tutkimus tai edellisessä kappaleessa mainittu hoitotoimenpide matka- aikoineen ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.


– – –


6 § Työaikamuodot


1 mom.


Soveltamisohjeen toinen kappale poistettu.


– – –

7 § Yleistyöaika Säännöllinen työaika

– – –


2 mom.


– – –


Pöytäkirjamerkintä (7, 8, 9 ja 10 §)


Päällekkäisten arkipyhien osalta työajan lyhennys tehdään ai- noastaan kerran.


– – –


8 § Toimistotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom.

– – –


Soveltamisohje


Toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaes- sa ratkaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toi- misto-olosuhteissa, vaan viranhaltijan/työntekijän työn luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan esim. niihin teknisen alan viranhaltijoihin/työntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan esim. valvonta-, tarkastus- ja työnjohtamistehtävissä mm. rakennus- töissä ja ns. kenttätyössä työaika määräytyy 7 §:n mukaan.


Toimistotyöaikajärjestelmää sovelletaan myös kunnan perhe- päivähoidon ohjaajiin ja kirjastohenkilöstöön.


Tasoittumisjaksosta ks. 7 §:n 1 momentin soveltamisohje. Toimistotyöajassa viikkoa pitempi tasoittumisjakso on tarpeen lähinnä kirjastoissa ja eräissä sosiaalihuollon tehtävissä. Myös liukuvan tai porrastetun työajan käyttö antaa joustoa työajan järjestelyssä.


Ennen kuin keskimäärin 36 tunnin 15 minuutin tasoittumisjär- jestelmä otetaan käyttöön, tulee asiasta neuvotella luottamus- miehen tai ao. henkilön kanssa siten kuin tämän luvun 29 §:n 2 ja 3 momentissa on määrätty.


– – –

10 § Säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa Säännöllinen työaika

1 mom. Seuraavien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika on enintään 37 tuntia viikossa (täysi työaika) tai keskimäärin mainittu viikkotyöaika enin- tään kuuden viikon ajanjaksossa:


1 sairaalafyysikot, -kemistit ja -mikrobiologit


2 sairaalassa, mielenterveystoimistossa, terveyskeskuksessa, kasvatus- neuvolassa, kehitysvammalaitoksessa sekä muussa hoito- ja huoltolai- toksessa työskentelevät psykologit


3 koulupsykologit


4 terveyskeskuksen johtavat hoitajat


5 ylihoitajat (ei koske apulaisylihoitajia)


6 sosiaalityöntekijät ja sosiaaliterapeutit


7 koulukuraattorit


8 terveystarkastajat sekä pääasiassa terveys- ja ympäristöolojen valvonta- tehtävissä toimivat kemistit, laborantit ja maidonkatsastajat (näyt- teidenottaja, mikroskopisti, maidontarkastaja)


9 mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta.


Soveltamisohje


Tässä työaikamuodossa vuorokautista säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, vaan se voi vaihdella toiminnan tarpeiden mu- kaan.


Tasoittumisjaksosta ks. 7 §:n 1 momentin soveltamisohje.



– – –

Pöytäkirjamerkintä


Em. 10 §:n mukaista työaikamuotoa siirtyvät 1.3.2008 lukien uusina ryhminä noudattamaan kunnan sosiaalityöntekijät (ni- mikkeestä riippumatta), joiden työaika on määräytynyt edellä 8

§:n toimistoaikajärjestelmän mukaan, sekä päihdehuollon teh- tävissä työskentelevät sosiaaliterapeutit ja muut sellaiset sosi- aalityöntekijät, joiden työaika on määräytynyt 7 §:n yleistyö- ajan tai 9 §:n jaksotyöajan mukaan.

27 § Päivittäiset lepoajat 1 mom.

– – –



– – –

Soveltamisohje


Lepoaikaa (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidet- täväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimer- kiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen väli- senä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tar- koituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asian- omainen esimies tai viranhaltija/työntekijä itse.


Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi vain niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa ruokailutau- on järjestäminen ei ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisia voivat olla mm. koneiden jatkuva tarkkailu tai tilanteet, joissa henkilö ainoana työntekijänä/viranhaltijana palvelee yleisöä esimerkiksi museossa tai kirjastossa sen aukioloaikana yli kuuden tunnin ajan.


IV LUKU VUOSILOMA

1 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltamisala


1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun ja liitteiden 12 ja 13 määräysten mukaisesti.


Pöytäkirjamerkintä


Tämän luvun 4 §:n, 14 §:n, 15 §:n, 16 §:n 3 ja 4 momenttien ja 21 §:n määräyksiä sovelletaan 1.10.2007 lukien määräytyvään vuosilomaan, lomakorvaukseen ja vapaaseen. 30.9.2007 saakka määräytyvään vuosilomaan tai lomakorvaukseen so- velletaan siihen saakka voimassa olleita vastaavia määräyk- siä.


2 mom. Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljem- pänä tässä määräyksessä tai tässä luvussa ole erikseen toisin määrätty.


3 mom. Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi lain 1 § (soveltamisala) ja 2 § (soveltamisalarajaukset) kuitenkin siten rajoitettuna kuin liitteessä 12 määrätään, 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 mom. (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskel- ma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (nähtävänäpito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).


Edellä olevia vuosilomalain säännöksiä ei ole otettu tämän virka- ja työehto- sopimuksen osaksi, vaan kysymyksessä on viittausmääräys.


4 mom. Jos henkilö on samanaikaisesti kuntaan/kuntayhtymään useassa palvelus- suhteessa, katsotaan nämä yhdeksi palvelussuhteeksi vuosilomaetuja an- nettaessa.


5 mom. Jos viranhaltija/työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittö- mästi palvelussuhteesta toiseen tai toisen kunta-alan sopimuksen piiristä tämän sopimuksen piiriin, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mu- kaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirtymistä edel- tävältä ajalta edellyttäen, että uuteen virka- tai työsuhteeseen sovelletaan tämän luvun vuosilomamääräyksiä.


Soveltamisohje


Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiriin kuuluva työnte- kijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä) virkasuhteeseen tai kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi, hänellä on oikeus vuosilo- maan tai lomakorvaukseen tämän luvun mukaisesti myös siir- tymistä edeltävältä saman lomanmääräytymisvuoden ajalta.

Vastaavasti jos viranhaltija tai kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy välittömästi tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tuntipalkkaisten työeh- tosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siir- tymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymisvuoden loma.

6 mom. Mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta tai päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä, työnantaja ja viranhalti- ja/työntekijä voivat samalla sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annetta- vaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.


Soveltamisohje


Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja palvelussuhteen päättymisen jälkeen selviää, että uutta palve- lussuhdetta ei synnykään, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksettavaksi vaadittaessa.


Mikäli on sovittu jäljempänä 16 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoite- tun lomakorvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus mak- setaan samansuuruisena kuin se olisi maksettu päättyneen palvelussuhteen perusteella. Mahdollisesti ansaittua lomara- haa ei voida sopia siirrettäväksi vaan se maksetaan palvelus- suhteen päättyessä.


– – –


4 § Työssäolon veroinen aika


Työssäolon veroista aikaa ovat 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan


1 vuosilomalla, 21 §:n tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella va- paalla


2 sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos viranhaltija/työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta kor- vausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.


3 työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitova- paalla taikka 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan pois- saolon vuoksi


4 lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan


5 opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana


6 työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä virka-/ työvapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan

7 ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) mukaisessa, voi- massa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuk- sessa


8 ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä


9 muulla virka-/työvapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää loman- määräytymisvuoden aikana edellyttäen, että viranhaltija/ työntekijä lo- manmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli viranhalti- ja/työntekijä saa virka-/työvapaan ajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällainen pois- saoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolon veroiseksi ajaksi. Muuksi virka-/työvapaaksi katsotaan myös edellä kohdissa 2, 5 ja 6 mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.


– – –


5 § Vuosiloman pituus


– – –


3 mom.


– – – 2

a) Viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on ao. kunnassa/ kuntayhtymäs- sä lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden. Edellä tarkoitettuun palve- lussuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt vi- ranhaltijan/työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtois- ta asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviili- palvelusta.


– – –


7 § Vuosiloman antaminen


Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus


1 mom. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työn- antaja ja viranhaltija/työntekijä sovi loman pitämisestä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


2 mom. Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talvilo- ma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

3 mom. Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja viranhalti- ja/työntekijä toisin sovi.


Soveltamisohje


Mikäli viranhaltijan/työntekijän vuosilomapäivien kokonaismää- rä on vähemmän kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosiloma- päivää ylittävä osa lomasta.


4 mom. Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitä- miseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosi- lomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.


5 mom. Vuosilomaa ei saa ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta määrätä äiti- ys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa 1-4 momentissa tai 8 §:n 2 ja 4 momenteissa tarkoitetulla ta- valla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymi- sestä.


Soveltamisohje


Vuosiloma voidaan antaa vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-

/hoitovapaata.


Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikai- nen virka-/työvapaa kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voi- daan antaa virka-/työvapaan aikana, kuitenkin 11 §:stä (vuosi- loman siirto työkyvyttömyyden johdosta) ilmenevin poikkeuk- sin. Ellei 8 §:n 2 momentin perusteella muusta sovita, vuosi- loma on siis annettava viimeistään lomavuotta seuraavana vuonna 30.4. mennessä, vaikka viranhaltija/työntekijä olisikin esim. harkinnanvaraisella virka/työvapaalla, vanhempainva- paalla, hoitovapaalla tai opintovapaalla. Edellä mainittu virka-

/työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.


6 mom. Vuosilomaa ei saa määrätä siten, että viranhaltijan/työntekijän työssäolo- ajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.


Soveltamisohje


Tarkoituksena on edistää tasapuolista kohtelua vuosilomia määrättäessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä on normaalisti 5 työpäivää maanantaista perjantaihin, ja kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina. Vuosi- lomapäiviä kuluu tällöin 5. Jos ao. viranhaltija/työntekijä kutsut- taisiin työhön lauantaina tai sunnuntaina, vuosilomapäiviksi lu- ettuja päiviä kuluisi ko. kalenteriviikolla 4. Jaksotyötapauksissa vastaavaa ongelmaa ei synny keskeytyneen jakson lisä- ja yli- työmääräysten vuoksi.

Kaaviokuva vuosiloman antamisesta (7, 8, 11 §)


1. vuosi (lomavuosi)

        1.1.200X 1.12.200X

2. vuosi

1.1.200Y 31.12.200Y

1

Työnanta- jan määrä- mänä kesäloma (kausi- työntekijän

työssä 1.1.–31.12.)

30.9.


kesäloma 2.5… 30.9.

1.10. 30.4.


talviloma 1.10… 30.4.


30.9.

2

Sopimalla


1.1… 0.4. 10 vuosilomapv

ylittävä osa 30.9. mennessä

3

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyt

’kesäloma’ a)

ensi- sijaisesti b)

tois- sijaisesti

c) jos ei voida antaa 31.12.200X mennessä: loma-

korvaus*)


kesäloma 2.5… 30.9.











kesäloma 1.10… 31.12

.




’talviloma’ a)

ensi- sijaisesti

b) tois- sijaisesti

c) jos ei voida antaa 31.12.200Y mennessä: loma-

korvaus



talviloma 1.10… 30.4.









talviloma 2.5. 31.12.

*) jolleivät työnantaja ja viranhaltija/työntekijä IV luvun 8 §:n mukaisesti sovi loman antamisesta toisin Taulukossa ei ole huomioitu säästövapaita.


8 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä


1 mom. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia, että viranhaltija/työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.


2 mom. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta,

jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakau- den alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.


Soveltamisohje


Mikäli palvelussuhde päättyy ennen kuin edellä 2 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loman osa on pidetty, loma- korvaus maksetaan 5 §:n 3 momentin taulukoiden B mukaan. 2 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loma on vuosi- lomakirjanpidossa selvästi erotettava 12 §:n mukaisesta sääs- tövapaasta, eikä tähän lomaan näin ollen sovelleta, mitä 12

§:n viimeisessä virkkeessä säästövapaan korvaamisesta mää- rätään.


3 mom. Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin viranhaltijalla/työntekijällä on 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja viranhalti- ja/työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päät- tymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.


4 mom. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä saavat viranhaltijan/työntekijän aloit- teesta sopia 20 vuosilomapäivää ylittävän enintään 5 vuosilomapäivän pitui- sen vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti.


9 § Viranhaltijoiden/työntekijöiden kuuleminen


Työnantajan on selvitettävä viranhaltijoille/työntekijöille tai heidän edustajil- leen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/ työntekijälle on varat- tava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden/viranhaltijoiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.


Soveltamisohje


Mikäli viranhaltija/työntekijä on loman ajankohtaa määrättäes- sä sairauslomalla ja sairausloman tiedetään työnantajalle toi- mitetun lääkärintodistuksen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vahvistaa vuosiloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan viranhaltijalle/työntekijälle tilaisuu- den esittää mielipiteensä loman ajankohdasta samalla keho- tettava viranhaltijaa/työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosiloman vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirret- täväksi 11 §:n määräysten mukaisesti. Jos viranhalti- ja/työntekijä haluaa loman siirrettäväksi, loma siirretään siten kuin 11 §:n 1 ja 3-4 momenteissa tarkemmin määrätään.


10 § Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen


Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä vi- ranhaltijalle/työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.

11 § Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys

1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai sen osan tai säästövapaan alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirre- tään pitämättä olevat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa ennen loman tai sen osan alkamista tai jos se ei ole mahdollista, niin pian kuin mahdollista. Vi- ranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman, sen osan tai säästöva- paan siirtämiseen, jos loman, sen osan tai säästövapaan alkaessa tiede- tään, että hän mainittuna aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun sii- hen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.


2 mom. Jos sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai säästövapaan aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli 7 kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta lueta vuosilomaksi tai säästövapaaksi, jos viranhaltija/työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä pyytää.


Soveltamisohje


3 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittaminen työnanta- jalle ennen loman alkamista tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 2 momentissa määrätyssä ajassa katsotaan 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuksi pyynnöksi siirtää loma myöhäisem- pään ajankohtaan.


Mikäli viranhaltija/työntekijä sairastuu uudelleen saman loma- jakson aikana, ei saman lomajakson aikana sovelleta uutta 7 kalenteripäivän karenssia.


3 mom. Työnantajan pyynnöstä viranhaltija/työntekijä on 1 ja 2 momenteissa tarkoi- tetuissa tapauksissa velvollinen esittämään lääkärintodistus tai osoitettava työkyvyttömyytensä muulla luotettavalla tavalla (terveydenhoitajan tai sai- raanhoitajan antama todistus).


4 mom. Edellä 1 tai 2 momentin perusteella siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilo- mapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seu- raavan lomakauden alkua. Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty kesäloma voidaan antaa lomakau- den jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma lomakautta seuraa- van kalenterivuoden loppuun mennessä.


Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tar- koitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan lomakorvaus 16 §:n mukaan, ellei työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän kesken sovita kesäloman antamisesta tämän luvun 8 §:n 2 momentin mu- kaisesti.


Soveltamisohje


Mikäli kesälomaa ei ole voitu antaa 8 §:n 2 momentissa mää- rättyyn ajankohtaankaan mennessä, maksetaan saamatta jää- neestä kesälomasta lomakorvaus kuten edellä on sanottu.

5 mom. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.


Viranhaltijan vuosiloman siirtäminen tai keskeyttäminen


6 mom. Viranhaltijan vuosilomaa voidaan siirtää tai jo aloitettu vuosiloma keskeyt- tää, mikäli siirtäminen tai keskeyttäminen on tarpeellista julkisen vallan käyt- töön liittyvistä painavista syistä taikka välttämätöntä laissa säädettyjen ter- veyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Siirtämisestä on pyrittävä ilmoittamaan viranhaltijalle vähintään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Erityisen painavasta syystä vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai vuosiloma keskeyttää kahden viikon ilmoitusaikaa noudat- tamatta. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen tällaisen päätöksen tekemistä.


12 § Vuosiloman säästäminen


Viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kulta- kin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettä- väksi ko. vuosiloman lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen säästöva- paana, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan edus- tajan kesken. Säästövapaa annetaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana. Työajan muuttuessa olennaisesti tai viranhalti- jan/työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi maksetaan jokaiselta pi- tämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muu- tosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella 16 §:n 1 ja 3 moment- tien mukaisesti.


Soveltamisohje


Yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja mi- käli mahdollista sen antamisen ajankohdasta sovitaan samal- la, kun työnantaja vahvistaa kesäloman 7 §:n 1 ja 2 momentin määräysten mukaisesti. Ks. myös 8 §:n 2 momentti.


13 § Vuosilomapalkka


1 mom. Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka.


Soveltamisohje


Henkilö kuuluu kuukausipalkkaa saavien ryhmään, jos hän vuosilomansa alkaessa on kuukausipalkalla.


Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhet- ken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan pe- rusteella. Mikäli palkka kuitenkin muuttuu vuosiloman aikana (esimerkiksi yleiskorotuksen taikka tehtävän tai työajan muu- toksen takia) vuosilomapalkka muuttuu vastaavasti.


2 mom. Niiden viranhaltijoiden/työntekijöiden, joiden työaikaan sisältyy säännöllise- nä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä tai vuorotyössä säännöllise- nä työaikana tehtyjä ilta- tai yövuoroja, vuosiloman päiväpalkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lisäys. Vuosiloma- palkkaa korotetaan tällöin prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työai-

kana tehdystä sunnuntai-,

ilta- ja yötyöstä sekä vuorotyössä ilta- ja yövuoroista maksetut rahakorvauk- set ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta varsinaisesta palkasta. Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauk- sia ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy. Korotus on enintään 35 %.


Soveltamisohje


Oikeus vuosilomapalkan lisäykseen ratkaistaan lomallelähtö- hetken tilanteen mukaan. Lisäystä ei siten suoriteta, jos henki- lö on vuosilomalle lähtiessään sellaisessa virassa/tehtävässä, jossa säännölliseen työaikaan ei sisälly edellä tarkoitettua työ- tä. Henkilöllä on kuitenkin edellä sanotusta poiketen oikeus puheena olevaan lisäykseen, jos hän työn kausiluontoisuuden vuoksi suorittaa lisään oikeuttavaa työtä muulloin kuin xxxxxxx lähtiessään.


Korotusprosenttia laskettaessa ei oteta huomioon vuosiloman ajalta, virka-/työvapaan ajalta ja muulta palvelussuhteen kes- keytyksen ajalta mahdollisesti maksettuja edellä tarkoitettuja rahakorvauksia vastaavia lisäyksiä.


Lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettuun varsinaiseen palkkaan kuuluu myös sairaus- ja vuosiloma-ajan varsinainen palkka.


Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta (ei pelkästään vuosi- lomapäiviltä).


14 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka


1 mom. Viranhaltijan, jonka työaikaa koskevan määräyksen ja työntekijän, jonka työsopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilo- mapalkka on 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hä- tätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.


Soveltamisohje


Edellä tarkoitetun osa-aikaisuuden tulee perustua viranhaltijan osalta työaikaa koskevaan määräykseen ja työntekijän osalta työsopimukseen. Pelkästään se seikka, että viranhalti- ja/työntekijä on esim. sairausloman tai muun vastaavan syyn vuoksi tosiasiallisesti tehnyt työtä harvoina päivinä tai päivittäin sovittua lyhyemmän ajan, ei johda 1 momentin soveltamiseen.


Viranhaltijan/työntekijän, jolle ei työaikaa koskevan määräyk- sen/sopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, oikeudesta vapaa- seen ja vapaan ajalta maksettavaan lomakorvaukseen on määräys 21 §:ssä.

2 mom. Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltija/työntekijä on lomanmääräy- tymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä


1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 lu- vun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai 7 §:ssä säädetyn pa- kottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi,


2) sairauden tai tapaturman vuoksi,


3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntou- tuksen vuoksi,


4) sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen mää- räyksen vuoksi tai


5) lomauttamisen vuoksi


vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta laskennallisesti saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteri- päivän ajalta.


Soveltamisohje


Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä mainittu 9 tai 11,5 prosentin vuosilomapalkka. Vuosilomapal- kan määrää laskettaessa otetaan huomioon sekä vajaiden että täysien lomanmääräytymiskuukausien ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.


Esimerkki


Kunnan palveluksessa 12 vuotta olleen osa-aikaisen toimisto- työntekijän työsopimuksessa on sovittu, että hän työskentelee joka viikko maanantaina ja keskiviikkona kumpanakin päivänä 4 työtuntia. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2007–31.3.2008 hänelle muodostuu 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta

5 jäädessä vajaaksi. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta työntekijä ansaitsee lomaa 5 §:n 3 momentin 2. kohdan taulu- kon mukaan eli yhteensä 18 lomapäivää. Vuosiloman ajalta hänelle maksetaan edellä 1 momentin mukaisesti vuosiloma- palkkana 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta ei oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa. Täysiltä lo- manmääräytymiskuukausilta (7) työntekijälle maksetaan loma- raha.


3 mom. Edellä 2 momentissa tarkoitettu poissaoloajan palkka lasketaan viran- haltijan/työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishet- xxx xxxxxx mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkanko- rotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole

sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

15 § Lomapalkan määräytyminen eräissä tapauksissa


Jos viranhaltija/työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa 3 §:n mukaan ja osan vuotta kuulunut tämän luvun 21 §:ssä tarkoite- tun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.


16 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä


1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä 5 §:n 3 momentin mukaisilta vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajankohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se 5 §:n 3 momentin mukaisten pitämättömien vuosilomapäivien lukumäärällä (taulukko B). Edel- lä tarkoitettu lomakorvaus maksetaan myös jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä (ei sovelleta taulukkoa B).


Soveltamisohje


Ks. työaikakorvauksien vaikutuksesta lomakorvaukseen 13 § 2 mom.


Esimerkki


Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää (5

§:n 3 mom. 1. kohta taulukko A). Palvelussuhde päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden lomasta (38 vuosilomapäivää) 27 vuosilomapäivää. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus kaikkiaan 16 vuosiloma- päivältä: edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 3 vuosiloma- päivää (taulukko B:n mukainen lomaoikeus 30 vuosilomapäi- vää vähennettynä pidetyillä 27 vuosilomapäivällä) ja kulumas- sa olevalta lomanmääräytymisvuodelta 13 vuosilomapäivää (taulukko B).


Jos hän olisi pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden lo- maa esim. 32 vuosilomapäivää, lomakorvaus maksettaisiin 13 vuosilomapäivältä. Edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ei jäisi korvattavaa lomaa taulukko B:n mukaan. Toisaalta tau- lukko B:n mukaisen lomaoikeuden (30 vuosilomapäivää) ylitys- tä (2 vuosilomapäivää) ei perittäisi takaisin lomakorvauksesta.


2 mom. Jos viranhaltija/työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työ- päivänä ja yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukausien aikana yhteensä jatkunut vähintään 16 kalenteripäivää, johon ei lueta lakko- aikaa eikä muuta luvatonta poissaoloa, eikä hän tämän palvelussuhteen ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, jolta mak- setaan myös lomaraha.


3 mom. Edellä 14 §:ssä tarkoitetulle viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palvelus- suhteen päättyessä 14 §:n mukaan määräytyvä vuosilomakorvaus siltä ajal- ta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

4 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle ei ole palvelussuhteen päättyessä kertynyt 3–5 §:n mukaan oikeutta lomaan, maksetaan lomakorvausta siltä ajalta, jol- ta hän ei ole siihen mennessä saanut lomakorvausta, 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamat- ta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa koro- tusta. Jos viranhaltija/ työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, eri- tyisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perustee- na olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta mahdollisesti maksettu palkka.


Soveltamisohje


Määräys koskee lyhyessä palvelussuhteessa olevia, joille ei palvelusuhteen lyhyyden vuoksi kerry yhtään täyttä loman- määräytymiskuukautta sekä jäljempänä 21 §:ssä tarkoitettujen osa-aikaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden lomakorvausta palvelussuhteen päättyessä.


Esimerkki


Palvelussuhde kestää 2.–16.6. (15 kalenteripäivää). Näin ollen viranhaltija/työntekijä ei ansaitse lainkaan lomapäiviä, mutta hänelle maksetaan 4 momentissa tarkoitettu lomakorvaus.


5 mom. Edellä 4 momentissa tarkoitettua prosenttikorvausta ei makseta, mikäli vi- ranhaltija/työntekijä ansaitsee vuosilomaa samalta kalenterikuukaudelta saman työnantajan muun, eriaikaisen palvelussuhteen perusteella. Edellä 2 momentin mukaisen korvauksen maksamista tämä määräys ei rajoita.


17 § Xxxxxxxxxxx asepalvelusta ja siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle


Kun viranhaltija/työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan 16 §:n mukaan mää- räytyvä lomakorvaus, vaikka hänen palvelussuhteensa ei päättyisi.


18 § Lomaraha


1 mom. Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta lomarahaa, jonka suuruus on


1. 6 % edellä 5 §:n 3 momentin 1 kohdan tapauksissa,


2. 5 % edellä 5 §:n 3 momentin 2 kohdan tapauksissa,


3. 4 % edellä 5 §:n 3 momentin 3 kohdan tapauksissa


lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipal- kasta.


Soveltamisohje


Laskentaperusteena on viranhaltijalle/työntekijälle heinäkuulta tosiasiallisesti maksettu varsinainen kuukausipalkka. Mikäli vi- ranhaltija/työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan heinäkuuta

omaa virkaansa/työtään ja osan heinäkuuta yksinomaan muu- ta virkaa/työtä ja tämän vuoksi heinäkuulta hänelle on makset- tu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin teh- tävän hoitamisesta heinäkuulta maksetun yhteenlasketun var- sinaisen palkan perusteella. Jos viranhaltijan/työntekijän hei- näkuun palkka määräytyy osa-aikapalkkana, lomaraha laske- taan tämän osa-aikapalkan perusteella.


2 mom. Jos heinäkuun aikana on palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys tai osapalkkainen sairausloma, lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausi- palkan mukaan, jonka viranhaltija/työntekijä olisi koko heinäkuun virantoimi- tuksessa/työssä ollessaan ansainnut. Xxxxxx palvelussuhde on päättynyt en- nen heinäkuun palkanmaksuajankohtaa, lomaraha lasketaan palvelussuh- teen päättymistä edeltävän täyden kalenterikuukauden varsinaisesta kuu- kausipalkasta tai jos tältä kuukaudelta ei ole maksettu varsinaista kuukausi- palkkaa tai tällaista kuukautta ei ole, siitä kuukausipalkasta, jonka viranhalti- ja/työntekijä olisi mainitun kuukauden palvelussuhteessa ollessaan ansain- nut.


Esimerkki


Viranhaltijalla/työntekijällä on ollut palvelussuhde 10.5.–3.6. Ajalta 10.5.–22.5. palkan maksamisen perusteena on ollut 1700 euron kuukausipalkka ja 23.5.–3.6. hän on hoitanut toista sijaisuutta, jossa palkan maksamisen perusteena on ollut 1850 euron kuukausipalkka. Lomarahan laskentaperusteena on


13x1700+12x1850

=

1772 €

Lomarahan suuruus on näin ollen

4 % x 1772 €

25


3 mom. Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija/työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta/työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta lo- makorvaukseen, jos viranhaltija/työntekijä jättää irtisanomisajan noudatta- matta, viranhaltija on pantu viralta, viranhaltija/työntekijä purkaa määräai- kaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai palvelussuhde pure- taan tai työsuhde purkautuu.


Soveltamisohje


Vähennettävän lomarahan määrä lasketaan kaavasta:


lomaosaan sisältyvät vuosilomapäivät  

x

lomarahan kokonaismäärä

taulukko B:n mukainen vuosiloman pituus


4 mom. Mikäli tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiristä tämän sopimuksen piiriin siirtyneellä viranhaltijalla tai työntekijällä on vielä lomaa jäljellä, maksetaan hänelle pitämättä olevan loman osan lomaraha elokuun palkanmaksun yh- teydessä tai jos siirtyminen tapahtuu myöhemmin siirtymistä seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.


Esimerkki


Viranhaltija tai työntekijä, jonka vuosilomaoikeus on 38 vuosi- lomapäivää, siirtyy tuntipalkkaisesta työntekijästä kuukausi-

palkkaiseksi työntekijäksi 1.9. alkaen. Hän on pitänyt touko– kesäkuussa lomaa 25 vuosilomapäivää, joilta päiviltä hän on saanut vuosilomapalkkansa yhteydessä myös lomarahan.


Työntekijälle on maksettava syyskuun palkanmaksun yhtey- dessä jäljellä olevan vuosiloman lomarahan osuus eli


13

x koko lomaraha (12 x 6 % x varsinainen kuukausipalkka)

38


19 § Vuosilomapalkan ja lomarahan maksaminen


1 mom. Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena pal- kanmaksupäivänä tai viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä ennen loman al- kamista.


2 mom. Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos palvelussuhde päättyy ennen elokuun palkanmaksun ajan- kohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.


3 mom. Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha ja -korvaus makse- taan kuolinpesälle.


20 § Opettajan sijaisena toimivan vuosiloma


Viranhaltijalta/työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka on virka-

/työvapaalla hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtä- vää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään sijaisuusaikaan si- sältyvä laskennallisen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräyty- misvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.


21 § Eräiden osa-aikaisten oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen


1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä, jolle ei työaikaa koskevan määräyksen/ työsopi- muksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä 3 §:ssä tarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus halutessaan saada va- paata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa.


2 mom. Viranhaltijan/työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnanta- jalle halustaan käyttää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltu- vin osin mitä edellä 7–11 §:ssä on vuosiloman antamisesta määrätty.


3 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 %, tai jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle edellisen lomanmääräy- tymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos viranhaltija/ työntekijä on ollut es- tynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennalli- sesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka.

4 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan 3 momentissa tarkoitettu lomakorvaus vapaan yhteydessä siten kuin vuosilo- mapalkasta on 19 §:n 1 momentissa määrätty. Muutoin lomakorvaus mak- setaan viimeistään lomakauden päättyessä.


5 mom. Tässä pykälässä tarkoitettujen osa-aikaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä määräytyy 16 §:n 4 momentin mukaisesti.


   V LUKU VIRKA- JA TYÖVAPAA SEKÄ PERHEVAPAAT             


SAIRAUSLOMA


1 § Oikeus sairauslomaan


1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sai- rauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.


Soveltamisohje


Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (TSL 2:11 a §) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (KVhL 26 § 2 mom.) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (viittaus- määräys; ks. myös KT:n yleiskirje 22/2006). Em. sopimuksen perusteella osa-aikatyötä tekevään viranhaltijaan ja työnteki- jään sovelletaan KVTES:n osa-aikatyötä koskevia määräyksiä.


– – –


2 § Sairausloma-ajan palkka


– – –


5 mom.


Soveltamisohje


Tässä tarkoitetun työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esi- merkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelai- toksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole virantoimitus/työssäolo. Toisaalta edellä tarkoitettuun 12 kuukauden sairausloma-aikaan ei lueta aikaa, jonka viranhalti- ja/työntekijä on ollut esimerkiksi vuosilomalla tai työssä.


– – –


2 § 10 mom.


Poistettu


3 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko


Poistettu


3 § Työtapaturma ja ammattitauti 5 mom. Poistettu

– – –

5 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin


1 mom. Kunnalla/kuntayhtymällä on oikeus saada sairausloman, äitiysvapaan ja tämän luvun 2 §:n 9 momentissa tarkoitetun tartuntatautilain (583/86) mu- kaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutus- lain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta sekä tartuntatautilain (583/86) mu- kaisista korvauksista. Kunnalla/kuntayhtymällä on vastaavasti oikeus saada kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista anne- tun lain (566/2005) mukainen kuntoutusraha siltä osin kuin viranhaltijalle tai työntekijälle on maksettu palkkaa tämän luvun 2 §:n 9 momentissa tarkoite- tun laitoshoidon ajalta.


2 mom. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja viranhalti- jan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos kunta/ kuntayhtymä menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauk- sena sille kuuluvan etuuden, 2, 3 ja 8 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.


Soveltamisohje


Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettuja etuja tai korvauksia on jostakin syystä suoritettu viranhaltijalle/työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa etujen tai korvausten määrällä.


3 mom. Jos viranhaltijan virkatehtävien hoitaminen on keskeytynyt määräkaudeksi, vaikka hänelle ei ole myönnetty täksi ajaksi virkavapaata ja hän saa tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, äitiysrahaa tai 2 §:n 8 mo- mentissa mainittua korvausta, tartuntatautilain (583/86) mukaista korvausta tai 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusrahaa, hänellä on mainitulta ajalta oikeus ainoastaan päivä-, äitiysrahan tai muun mainitun korvauksen määräl- lä vähennettyyn palkkaan.


– – –


9 § Tilapäinen hoitovapaa


1 mom. Viranhaltijan/työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta taikka vammaisen lapsensa, sairastuessa äkillisesti viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enin- tään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aika- na, mutta eivät yhtäaikaisesti.


– – –


2 mom.


– – –

Soveltamisohje


– – –


Vanhemmalla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia. Lap- sen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa talou- dessa, ei ole oikeutta 2 momentin mukaiseen palkkaan.


– – –


– – –


11 § Eräät virka- ja työvapaat


– – –


2 mom. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, van- hemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä ase- velvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.


– – –


  LUKU VII LUOTTAMUSMIEHET     


6 § Tietojen saanti 4 mom.

– – –


Soveltamisohje


Selvityksillä tarkoitetaan paitsi valmiita tutkimuksia myös sel- laisia tietoja, jotka voidaan erikseen selvittää kunnan hallussa olevasta, sen itsensä valmistamasta aineistosta.


Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran kalenterivuo- dessa edustamistaan viranhaltijoista/työntekijöistä seuraavat tiedot:


1) suku- ja etunimet


2) uusien sekä irtisanottujen palvelukseen tuloaika


3) virka-/tehtävänimike tai vastaava


4) toimintayksikkö, johon viranhaltija/työntekijä kuuluu


5) tehtäväkohtainen palkka tai vastaava


6) henkilökohtaisen lisän saajien lukumäärä, jakautuminen eri henkilöstöryhmien välillä ja kustannukset (henkilöiden nimiä ei ilmoiteta).


Työnantaja antaa erikseen jokaisesta uudesta viranhaltijas- ta/työntekijästä edellä kohdissa 1–5 mainitut tiedot joko välit- tömästi palvelussuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Edellä mainittujen tietojen li- säksi työnantaja antaa pääluottamusmiehen pyynnöstä 1.10.2008 alkaen tiedon uuden viranhaltijan/ työntekijän palve- lussuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva tai määräai- kainen) ja määräaikaisuuden perusteesta vähintään neljän- nesvuosittain, mikäli palvelussuhde kestää vähintään 30 ka- lenteripäivää. Pääluottamusmiehen on pidettävä mainitut teh- täviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.


Tiedotustoiminnan hoitamiseksi luottamusmiehen saatavana pidetään tietoja kunnan ja sen eri yksiköiden toiminnasta, toi- mintaedellytyksistä ja taloudellisesta tilasta sekä kunnan hen- kilöstösuunnitelmasta, henkilöstöpolitiikan yleisistä periaatteis- ta ja henkilöstöhallinnon käytännön toimenpiteistä.


Luottamusmiehelle annetaan rationalisointia koskevan suosi- tussopimuksen 4 §:n tarkoittamat tiedot. Lisäksi luottamusmie- helle annetaan kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua koskevat tiedot.


– – –

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnis- sa annetun lain (13.4.2007/449) 6 §:ssä on säädetty henkilös- tön edustajien oikeudesta saada tietoja. Säännöksen perus- teella henkilöstön edustajille annetaan mm. heidän pyynnös- tään neljännesvuosittain selvitys määräaikaisessa ja osa- aikaisissa palvelussuhteissa olevien määrästä. Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (22.12.2006/1233) on säädetty luottamusmiehen oikeudesta saada pyynnöstään tietoja vuokratyöstä ja alihan- kinnasta (viittausmääräys).


8 § Luottamusmiehen ajankäyttö


– – –

Suositus pääluottamusmiehelle annettavasta vapautuksesta


Sovittaessa paikallisesti pääluottamusmiesten ajankäytöstä ja luottamus- miestyön korvaamisesta noudatetaan KVTES:n VII luvun 8 §:n määräysten lisäksi seuraavia periaatteita:


1 Luottamusmiesmääräysten mukainen ajankäyttö


1.1 Pääluottamusmiehen kiinteä ajankäyttö


Pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annetaan työtehtävistään kiinteää vapautusta luotta- musmiesmääräyksissä tarkoitettujen tavanomaisten luottamusmiestehtävien hoitamiseksi keskimäärin työpäivä viikossa 120–135:tä hänen edustamaan- sa viranhaltijaa/työntekijää kohden, jolleivät paikalliset olosuhteet anna ai- hetta muuhun yhteiseen arviointiin.


Kiinteää vapautusaikaa arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien luku- määrän lisäksi pääluottamusmiehen vastuualueella sovellettavien virka- ja työehtosopimusten lukumäärä, kunnan tai muun yksikön koko ja niissä har- joitettavan toiminnan luonne ja laajuus, edustettavien ammattiryhmien lu- kumäärä, käytössä olevat palkkaus- ja työaikajärjestelmät ja palvelussuhde- lajit, työpisteiden lukumäärä ja sijainti, seudullinen yhteistyö sekä luotta- musmiehen työolosuhteet.


Mikäli pääluottamusmiehen edustamien viranhaltijoiden/työntekijöiden lu- kumäärässä tai muissa ajankäyttöön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu olen- naisia muutoksia, arvioidaan ajankäyttö jommankumman osapuolen vaati- muksesta uudelleen ottaen huomioon muuttunut tilanne.


Pääluottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetta- essa on opetusvelvollisuuden huojennus noin 2/3 edellä mainitusta suosi- tuksen mukaisesta vapautuksesta (esim. noin 15 tunnin kiinteää vapautusta vastaa noin 10 tunnin opetusvelvollisuuden huojennus).


1.2 Pääluottamusmiehen tilapäinen ajankäyttö


Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetun tavanomaisen ajankäytön lisäksi pääluot- tamusmiehelle myönnetään tarvittaessa tilapäistä vapautusta sellaisesta eri- tyisestä syystä, joka vaatii merkittävästi pääluottamusmiehen ajankäyttöä ja

jota ei ole otettu huomioon kiinteässä vapautuksessa. Tällaisia syitä voivat olla mm. uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaihe tai palvelutuotan- non merkittävä uudelleenjärjestäminen (esimerkiksi kunta- ja palveluraken- neuudistuksesta tai muusta syystä johtuva). Opettajaluottamusmiehet nou- dattavat laskutusmenettelyä, jollei toisin sovita.


– – –


9 § Luottamusmiehen palkkaus


1 mom. Kunta/kuntayhtymä korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää toi- miessaan työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa tai muutoin työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä tai osallistumisesta työsuojelutarkastajan työ- paikalla toimittamaan tarkastukseen.


Palkka luottamusmiestehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi, kuin minkä luottamusmies, jos hän olisi suorittanut varsi- naista työtään, samana aikana olisi todennäköisesti ansainnut säännöllise- nä työaikanaan, tai milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä suorittaneiden viranhalti- jain/työntekijäin keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi. Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ansionmenetyksen korvaamisesta sovi- taan edellä mainittujen periaatteiden mukaan paikallisesti. Tehtävistään ko- konaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on kuitenkin 1.10.2007 lukien vähintään 1 645 €/kk sekä sen lisäksi mahdollinen henkilö- kohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä.


Pöytäkirjamerkintä


Edellä sanottua tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.9.2008 ja 1.9.2009 lukien palkkojen yleiskorotusta vastaavasti.


– – –


10 § Luottamusmieskorvaus


1 mom. Pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole nimetty, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) maksetaan 9 §:n mukaisen palkan tai 8 §:n 3 ja 4 momentin mukaisen korvauksen lisäksi luottamusmiestyöstä varsinaiseen palkkaan kuuluva korvaus seuraavasti:


Edustettavien lukumäärä

Korvaus €/kk

5–79

53,00

80–159

67,00

160–249

80,00

250–339

105,00

340–

138,00


Pöytäkirjamerkintä


Pääluottamusmiehelle jonka edustettavien lukumäärä on alle 5 ja jolle on 31.1.2003 maksettu tuolloin voimassa olleen kunnal- lisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista luotta-

musmieskorvausta maksetaan 1.2.2003 alkaen 48 €/kk suu- ruista erillislisää niin kauan kuin hän jatkaa tässä tehtäväs- sään.


– – –


11 § Luottamusmiehen koulutus 1 mom.

– – –


Soveltamisohje



– – –

Sopijaosapuolet suosittelevat, että työnantaja järjestää koulu- tussopimuksen 12 §:n mukaista koulutusta, joka on omiaan li- säämään luottamusmiehen tietoja kunnan taloudellisesta tilas- ta, henkilöstöpolitiikasta sekä parantamaan hänen valmiuttaan toimia osaltaan kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistämiseksi.


Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen ajalta maksetta- vasta palkkauksesta ja ruokailukustannusten korvauksesta on sovittu erikseen (koulutussopimus).


VIII LUKU LOMAUTTAMINEN, OSA-AIKAISTAMINEN JA

            PALVELUSSUHTEEN       PÄÄTTYMINEN                   


1 § Viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen


Viranhaltijat

1 mom. Viranhaltijan lomauttaminen määräytyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) lomauttamista koskevien säännösten (omaksumismääräys), työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) säännösten (viittausmääräys) ja tämän luvun 2 §:n määräysten mukaisesti. Määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa kuitenkin vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.


Soveltamisohje


Mm. kustannusten pakottava vähentämistarve kunnassa tai kuntayhtymässä taikka sen kyseisessä toimintayksikössä voi olla määräaikaisen tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen pe- rusteena. Viranhaltijoiden lomauttaminen merkitsee virantoimi- tuksen palkatonta keskeyttämistä. Xxxxxxxx ei siis voi tulla kysymykseen, jos virantoimitus on jo muulla perusteella kes- keytynyt, esimerkiksi virkavapaan tai vuosiloman johdosta.

Opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyk- senä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Tällöin ei sovelleta opetusalan virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 2. luvun 20 §:ssä tarkoitettua 30 prosentin suuruista eikä muutakaan korvausta lisääntyneistä opetustehtävistä.



Työntekijät

Mikäli edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmukaisella tavalla voida toteuttaa, on lomautuksen sijasta voitava suorit- taa lomautusta vastaava säästö palkkausmenoista.


Xxxxxxxx ei voi alkaa tai päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipyhä).

2 mom. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten (viittausmääräys) ja tämän luvun 2 §:n määräysten mukaisesti.


3 mom. Viranhaltijaa/työntekijää lomautettaessa sovelletaan 4 §:n määräystä työ- voiman vähentämisjärjestyksestä.


2 § Lomautusilmoitus


1 mom. Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.


Soveltamisohje


Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin työsopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa.

Lomautusilmoituksen antamisesta on säädetty työsopimuslain 5 luvun 4 §:ssä (viittausmääräys) ja kunnallisesta viranhaltijas- ta annetun lain 31 §:ssä.


Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvol- lisuutta työsopimuslaissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lo- mautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai jois- sa työnteon este johtuu työsopimuslaissa tarkoitetuista ta- pauksista.


Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työnte- kijän vapaapäivänä. Xxxxxxxxxxx tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä.


2 mom. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhem- mäksi. Xxxxxxxxxxx alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3 § Osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Viranhaltijat

1 mom. Virkasuhteen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely mää- räytyvät kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja työnantajan ja henkilös- tön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten mukai- sesti (viittausmääräys) ellei jäljempänä 5 ja 7 §:ssä ole toisin määrätty.


Soveltamisohje


Viranhaltijan oikeudesta työllistymisvapaaseen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta työvoimatoimistolle on säädetty kun- nallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (viittausmääräys).


Työntekijät

2 mom. Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteis- toiminnasta kunnissa annetun lain asianomaisten säännösten mukaisesti (viittausmääräys) ellei jäljempänä 4–7 §:ssä ole toisin määrätty.


Soveltamisohje


Työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta työvoimatoimistolle on säädetty työ- sopimuslaissa (viittausmääräys).


4 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt)


Työntekijät Xxxxxxxxxxxxxxx tai tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mu- kaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työnte- kijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan.

5 § Irtisanomisajat

1 mom. Työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen tai työntekijän työsopi- muksen, irtisanomisaika on vähintään


– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden


– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enin- tään neljä vuotta


– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli neljä, mutta enin- tään kahdeksan vuotta


– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta


– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli 12 vuotta keskey- tyksettä.


2 mom. Viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa tai työntekijän irtisanoessa työso- pimuksensa, irtisanomisaika on vähintään


– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta


– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut yli viisi vuotta keskeytyk- settä.


Jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle, irtisanomisaika on vähintään kaksi kuukautta.


3 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisano- minen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.


Soveltamisohje


Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella ir- tisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, min- kä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välit- tömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhtee- seen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.


Opettajien irtisanomisajoista on määräykset opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa.


6 § Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen


Työntekijät Työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun asianomainen eläkelaitos on päätöksellään myöntänyt työntekijälle työkyvyttömyyseläk- keen, sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijän ehdoton

oikeus sairausajan palkan saamiseen virka-/työvapaata koskevan luvun 2, 3 tai 4 §:ssä olevien määräysten mukaan on päättynyt, tai jos työnantaja on saanut mainitusta päätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantikuukauden päättyessä.


Soveltamisohje


Momentin määräys ei koske KELA:n myöntämää työ- kyvyttömyyseläkettä.


Työntekijän eroamisiästä on säännös työsopimuslain 6 luvun 1a §:ssä ja viranhaltijan eroamisiästä sekä virkasuhteen päät- tymisestä työkyvyttömyyseläkkeen johdosta kunnallisesta vi- ranhaltijasta annetun lain 34 §:ssä (viittausmääräys).


7 § Pakollinen työharjoittelu


Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennak- koharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoitte- lua.


Soveltamisohje


Koulutukseen liittyvä ennakkoharjoittelu, koulutukseen sisälty- vä harjoittelu ja erikoistumisharjoittelu on määritelty palkkaus- luvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa.


Edellä olevan määräyksen lisäksi työntekijöiden lomautuspe- rusteista ja taloudellisista tai tuotannollisista irti- sanomisperusteista ei ole sovittu työehtosopimuksin.


Liite 1     Kunnan johto ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö       


KUNNAN JOHTO JA HALLINTO


Hallinnolliset päälliköt ja vaativuudeltaan näihin rinnastettavat asian- tuntijatehtävät sekä muut vastaavat vaativat asiantuntijatehtävät.


Pätevyys: Korkeakoulututkinto


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi

– asuntosihteeri

– hankintapäällikkö

– keskushallinnon kansliasihteeri tai vastaavassa asemas- sa oleva toimistopäällikkö

– kulttuuritoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja ja liikunta- toimenjohtaja/–sihteeri, joka on toimialaansa kuuluvien asioiden esittelijä tai, jos kunnassa ei ole ao. toimialan erityislautakuntaa, vastuullinen valmistelija.

Tähän palkkaryhmään eivät kuulu palkkahinnoittelun ulkopuolella ole- vat suurten hallinnonalojen toimialajohtajat eikä johtavassa asemassa oleva viranhaltija, joka toimii suuren hallinnonalan merkittävän vas- tuualueen päällikkönä taikka vaativuudeltaan näihin rinnastettavissa asiantuntijatehtävissä, esim. hallinto-, osasto- ja talouspäällikkö kou- lu-, sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisen toimen hallintopäällikkö tai tiedotuspäällikkö/itsenäinen tiedotussihteeri.



Asukasluku

Peruspalkka

Peruspalkka

Peruspalkka



1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009

01HAL031

–15 000

1 789,67 €

1 832,62 €

1 876,60 €

01HAL032

15 001–25 000

1 921,04 €

1 967,14 €

2 014,35 €

01HAL033

25 001–75 000

2 029,78 €

2 078,49 €

2 128,37 €


TOIMISTOALA


Mikäli toimistotyötä tekevän säännöllinen työaika on poikkeuksellises- ti yleistyöaikajärjestelmän mukainen (keskimäärin 38 tuntia 15 mi- nuuttia/viikko ja työaikaan kuulumaton ruokailutauko), peruspalkka on 5 % jäljempänä olevaa suurempi.


Palkkaryhmä I


Toimistotyön esimiestehtävät ja muutoin vaativimmat ja vastuullisim- mat toimistotyöt, jotka edellyttävät itsenäistä työskentelyä.


Tehtävässä edellytetään yleensä ammattikorkeakoulututkintoa tai ai- kaisempaa opistoasteista tutkintoa.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi toimistonhoitajan, pääkir- janpitäjän/itsenäisen kirjanpitäjän, itsenäisen palkkakirjanpitäjän/pal- kanlaskijan, arkistonhoitajan ja muut vaativuudeltaan näihin rinnastet- tavat toimistotehtävät.


01TOI010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 654,04 €

1 693,74 €

1 734,39


Palkkaryhmä II: Muut kuin I-ryhmässä tarkoitetut toimistotyöt sekä konekirjoitus ja tekstinkäsittely.


01TOI020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 574,46 €

1 612,25

1 650,94


VIRASTO- JA LAITOSPALVELU


Peruspalvelutehtävät: Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi vahtimestari.


01VAH020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 427,84€

1 462,11 €

1 497,20 €


LÄHETTI


01LÄH000

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 388,94 €

1 422,27 €

1 456,40 €


TIETOTEKNINEN ALA


Suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä käyttöpäällikkö


Laajojen ja vaativien tietojenkäsittelyjärjestelmien suunnittelu ja to- teuttaminen esimerkiksi projekteina. Tehtävät edellyttävät erityistä ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi atk-suunnittelija, käyttö- päällikkö ja pääsuunnittelija.


01ATK021

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 990,49 €

2 038,26 €

2 087,18 €


Muut kuin edellä mainitut suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät, esimer- kiksi atk-ohjelmoija.


01ATK022

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 664,34 €

1 704,28 €

1 745,18 €


Käyttö- ja tukitehtävät


Käytön ja sovellusten tukitehtävät sekä laitteiden tekninen käyttö, käytön suunnittelu ja tekniset tukitehtävät. Tehtäviin saattaa kuulua työnjohtotehtäviä.

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi atk-tukihenkilö ja operaattori.


01ATK030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 632,73 €

1 671,92 €

1 712,05 €


Liite 2 Sivistystoimen henkilöstö


KIRJASTOTOIMI


Kirjastotoimen johtaja


Kunnan kirjastotoimen johtajana ja pääkirjaston johtajana toimiva vi- ranhaltija.


Pätevyys: Ylempi korkeakoulututkinto



Asukasluku

Peruspalkka

Peruspalkka

Peruspalkka



1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009

02KIR011

–15 000

1 928,58 €

1 974,87 €

2 022,27 €

02KIR012

15 001–25 000

2 171,45 €

2 223,56 €

2 276,93 €

02KIR013

25 001–75 000

2 474,24 €

2 533,62 €

2 594,43 €


Kirjastonjohtaja, osastonjohtaja ja kirjastonjohtajana toimiva kirjastonhoitaja muussa kuin pääkirjastossa


Pätevyys: Korkeakoulututkinto


Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009

02KIR021

1 892,19 €

1 937,60 €

1 984,10 €


Kirjastonjohtajan peruspalkka on


02KIR022 5 % korkeampi, jos vuosilainausten määrä on 100 001–300 000 ja 02KIR023 10 % korkeampi, jos vuosilainausten määrä on yli 300 000.


Kirjastonhoitaja


Muu kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu kirjastonhoitaja, jolla on kelpoisuusehtojen mukainen pätevyys.


02KIR030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 860,46 €

1 905,11 €

1 950,83 €


Kirjastovirkailija


Toimii kirjastossa erilaisissa kirjastoammatillisissa tehtävissä.


02KIR040

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 602,08 €

1 640,53 €

1 679,90 €


Soveltamisohje


Tehtävänkuva voi vaativuudeltaan vaihdella eri paikka- kunnilla ja eri yksiköissä hyvinkin paljon. Tämä tulee ot- taa huomioon työn vaativuutta arvioitaessa ja sen perus- teella tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä, kuten palkkausluvun 5 §:n 1 momentissa on esitetty.


VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN SIHTEERIT JA OHJAAJAT


Tehtäviin kuuluu vapaa-aikatoimen ja kulttuuripalvelujen järjestämi- seen liittyviä suunnittelu- ja täytäntöönpanotehtäviä.


Tehtävässä edellytetään yleensä ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta- sihteerit ja -ohjaajat.


02VAP000

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 683,67 €

1 724,08 €

1 765,46 €


SIVISTYSTOIMEN PERUSPALVELUTEHTÄVÄT


02PER010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 438,59 €

1 473,12 €

1 508,47 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi järjestelyapulainen (kirjas- tossa), kerho-ohjaaja ym. (kerhoapulainen, kerhohuoneen valvoja, kerhonhoitaja), uinnin valvoja, urheilukentän hoitaja ja teatterin pe- ruspalvelutehtävät.


MUSEOTOIMI


Museonjohtaja

Pätevyys: Ylempi korkeakoulututkinto

Palkkaryhmä ei koske maakunnallisen keskusmuseon johtajaa.


02MUS010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 972,68 €

2 020,02 €

2 068,50 €


Museoamanuenssi, tutkija museossa

Pätevyys: Ylempi korkeakoulututkinto


02MUS020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 875,33 €

1 920,34 €

1 966,43 €


Konservaattori


02MUS030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 527,70 €

1 564,36 €

1 601,90 €


Liite 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö


1 § Soveltamisala


Tätä liitettä sovelletaan terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa teke- viin sekä em. työtä johtaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin hal- lintokunnasta tai toimintayksiköstä riippumatta.


Soveltamisohje


Esimerkiksi hoitoalan koulutuksen omaavan vanhainko- din osastonhoitajan, joka toimii hoitohenkilöstön esimie- henä osallistuen mahdollisesti myös itse potilastyöhön, palkkaus määräytyy liitteen 3 mukaan. Sen sijaan van- hainkodin johtajan, jonka pääasiallinen tehtävä on van- hainkodin toiminnan johtaminen, palkkaus määräytyy liit- teen 4 mukaan, vaikka hänellä olisi hoitoalan koulutus. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa toimivat lastenhoita- jat ovat liitteen 3 piirissä ja päivähoidossa toimivat liitteen 5 piirissä.


Hinnoittelun ulkopuoliset


Kunnan/kuntayhtymän hoitotyön hallinnollinen ylin johto on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Tähän ryhmään kuu- luvat esimerkiksi johtavat hoitajat, johtavat ylihoitajat ja hallintoylihoitajat.


Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat itse- näisestä alan teoreettiseen hallintaan ja käytännön asian- tuntemukseen perustuvasta terveydenhuollon tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistyöstä.


Asiantuntijatehtävät voivat koskea myös rajattua erikois- alaa tai ao. ammattialan osa-aluetta, joka kohdentuu omaa työyksikköä laajempaan toimintaympäristöön ja palvelee koko organisaatiota, jolloin viranhaltijan/työnte- kijän päätehtävät muodostuvat esim. konsultoinnista, koordinoinnista, toiminnan kehittämisestä, kouluttamises- ta ja julkaisutoiminnasta (esim. kliiniset asiantuntijat ku- ten hygienia-, diabetes-, kipu-, tules-, yms. asiantuntija). Terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimivat ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia, jolloin viiteryhmänä voi- daan yleensä käyttää hoitoalan johto- ja esimiestehtävis- sä toimivien palkkausta.


Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin sovelta-


misohjeen kohta 6. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ryh- mät.


2 § Palkkahinnoittelu Johtotehtävät

Hoitotyön johtava esimies määrätyllä toimialueella tai laitoksessa/yk- sikössä. Päätehtävänä on johtaminen, kehittäminen ja koordinointi. Johtaa työtä pääsääntöisesti alaistensa esimiesten välityksellä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sairaaloiden/terveyskes- kusten ylihoitajat.


03HOI010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 240,47 €

2 294,24 €

2 349,30 €


Esimiestehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on henkilöstön työn johtami- nen ja suunnittelu sekä omaa yksikköä koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Suuremmissa yksiköissä alaisena voi olla myös esimiesasemassa olevia. Tehtäviin kuuluu myös välitöntä poti- las-/asiakastyötä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveys- alan ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista alan tutkintoa.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi osastonhoitaja sekä apu- laisosastonhoitaja/vastaava hoitaja/vastaava terveydenhoitaja, kun kyseessä on yksikön koko ja organisaatio huomioon ottaen selkeästi esimiesasemassa toimiva viranhaltija/työntekijä.


03HOI020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 047,48 €

2 096,62 €

2 146,94 €


Vaativat hoitoalan ammattitehtävät


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveys- alan ammattikorkeakoulututkintoa tai terveydenhuoltoalan aikaisem- paa opistoasteista tutkintoa.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi apulaisosastonhoitaja, vas- taava sairaanhoitaja ym. vastaavana toimivat, erikoishammashoitaja,


xxxxxxxxxxxxxx/suuhygienisti, erikoissairaanhoitaja, ym. erikoisni- mikkeet, fysioterapeutti, lääkintävoimistelija, kuntoutusohjaaja, kuu- lontutkija, kätilö, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja toimintaterapeutti.


03HOI030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 850,70 €

1 895,12 €

1 940,60 €


Hoitoalan ammattitehtävät


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveys- alan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. lähihoitaja ja vastaavat aiemmat koulutusnimikkeet, lääkintävahtimestari, sairaankuljettaja sekä vas- taava hoitaja ja muut em. vastaavana toimivat.


Tätä hinnoittelukohtaa sovelletaan myös vastaanottohoitajaan, ter- veyskeskus-, vastaanotto- tai osastoavustajaan ja osastonsihteeriin, joilta edellytetään sosiaali- tai terveydenhuoltoalan tai muun alan ammatillista perustutkintoa tai aikaisempaa ammatillista tutkintoa.


03HOI040

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 683,67 €

1 724 08 €

1 765,46 €


Soveltamisohje


Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoita- ja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvam- maisten hoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoi- taja.


Palkkahinnoittelun soveltamisohje


Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrit- telystä, ks. myös KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 § soveltamisohjei- neen.


Koulutus


Mikäli työnantaja on edellyttänyt viranhaltijalta/työntekijältä palkkahin- noittelua korkeampaa pätevyystasoa (esim. ylempää korkeakoulutut- kintoa) tai lisäkoulutusta (esim. erikoistumisopintoja), tämä otetaan vastaavasti huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta

5.1 Koulutus.


Esimiesasema


Esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n soveltamisohjeen kohta 5.3 Esi- miesasema. Esimiestehtävissä "vastuu laajasta ja vaativasta teh tävä-/toimintakokonaisuudesta" on yleensä kyse silloin kun johdettava yksikkö muodostuu useista erikoisaloista, yksiköiden useista toimipis- teistä tai yksiköiden erilaisista toiminnoista taikka useista eri henkilö- ryhmistä.


Lisätehtävä ja -vastuu


Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on esimiehen varamiehenä toimiminen, yksikön/ryhmän vetovastuu (esimerkiksi yksiköstä tai osatoiminnasta vastaava sairaanhoitaja/vastaava terveydenhoita- ja/vastaava lähi-/perushoitaja), taikka vastuu laajasta ja vaativasta tehtävä-/toimintakokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole tai on selvästi vähäisemmässä määrin (esimerkiksi vastuu vaativasta erikoisalasta [esimerkiksi hygienia-, diabetes-. kipu- ja dementia- tms. vastaavana toimiminen], vastuu potilasryhmän hoi- don kehittämisestä tai opiskelijatyön vastuutehtävä taikka erillistehtä- vänä määrätty laite-/välinevastuu tms.). Osatoiminnalla ei tarkoiteta viranhaltijoiden/työntekijöiden välisen työnjaon toteuttamista, vaan tie- tyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun viranhalti- jan/työntekijän vastattavaksi.


Vaativammat tehtävät


Vaativampina tehtävinä voidaan yleensä esimerkiksi pitää tehtäviä, jotka ulottuvat oman yksikön ulkopuolelle ja ovat koko toimintaympä- ristöön/asiakaspiiriin/väestöön heijastuvia, itsenäistä toimintaa ja rat- kaisuja edellyttäviä tehtäviä ja joihin sisältyy vaihtelua, harkintaa ja vastuuta vaikutusten arvioinnissa tai kun on kyse laaja-alaisesta vä- estövastuutoiminnasta. Vaativampina tehtävinä voidaan yleensä pitää myös sellaisia yksikön tehtäviä, joihin liittyy suurimmaksi osaksi en- nakoimatonta, ei-suunniteltua toimintaa (esim. päivystystoiminta, te- ho, sydänvalvonta, synnytyssali).


Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjaon muutokset


Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita seudullisissa tai paikallisissa toimintojen uudelleenorganisoinneissa ja yhteistyön kehittämisessä toteutetaan ja joiden seurauksena terveydenhuollon ammattihenkilöi- den keskinäistä tehtävänjakoa kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyödyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin ja laaja- alaisemmin (esim. lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön vä- listä ja hoitohenkilöstön keskinäistä tehtävänjakoa muutetaan). Henki- lön tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi


ja arvioida muutosten vaikutukset tehtävän vaativuuteen ja palkkauk- seen.


Liite 4

Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö, lääkehuollon henkilöstö


1 § Soveltamisala


Tätä liitettä sovelletaan sosiaalihuollon henkilöstöön, sosiaali- ja ter- veydenhuollon peruspalveluhenkilöstöön ja lääkehuollon henkilös- töön.


Soveltamisohje


Ks. KVTES:n liitteen 3 1 §:n soveltamisohje terveyden- huollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sovellettavasta liit- teestä.


Hinnoittelun ulkopuoliset


Sosiaalihuollon hallinnollinen johto (esim. sosiaalijohtaja, osastopäällikkö) ja lääkehuollon johtotehtävissä toimivat (esim. sairaala-apteekkari, proviisori) ovat hinnoittelun ul- kopuolisia.


Viranhaltija/työntekijä, jonka päätehtävänä on sosiaali- huollon suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. sosiaalihuollon suunnittelija) on hinnoittelun ulko- puolinen, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää sosiaalihuollon johto- ja esimiestehtävissä toimivien palk- kausta.


Myös johtavat sosiaalityöntekijät ovat hinnoittelun ulko- puolisia, mikäli he ovat verrattavissa asemansa ja tehtä- viensä puolesta sosiaalijohtajaan.


Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin sovelta- misohjeen kohta 6. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ryh- mät.


2 § Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön palkkahinnoittelu Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät

Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on sosiaalihuollon toimin- tayksikön tai -alueen johtaminen tai asiantuntijatehtävissä toimivien ja muun henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä johdettavanaan tai vastuullaan olevan yksikön tai alueen toimintaa koskeva päätök- senteko ja päätöksenteon valmistelu. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien hoitamista ja osallistumista asiakastyöhön.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


04SOS030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 136,47 €

2 187,75 €

2 240,26 €

(04SOS020

yhdistetty tähän)




Tähän ryhmään voivat kuulua esim. vanhustyön johtaja, vanhainkodin johtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, päihdehuollon yksikön johtaja, avopalvelun ohjaaja, kotipalvelun ohjaaja, xxxxxxxxxxxxx ohjaaja ja viriketoiminnan johtava ohjaaja.


Sosiaalityön asiantuntijatehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat itsenäisestä alan teoreettiseen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen perustuvas- ta sosiaalityön kehittämis-, suunnittelu- ja asiakastyöstä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ylempää korkea- koulututkintoa.


04SOS04A

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 262,68 €

2 316,98 €

2 372,59 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. erityissosiaalityöntekijä, sosiaali- työntekijä, lastenvalvoja ja koulukuraattori ja johtava-/vastaava so- siaalityöntekijä.


Soveltamisohje


Ks. erikoistumiskoulutuksen vaikutuksesta viranhaltijan/ työntekijän tehtäväkohtaiseen palkkaan palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta Koulutus. Eri- koistumiskoulutuksella tarkoitetaan 30–60 opintopisteen koulutuksia, joita järjestävät ammattikorkeakoulut ja yli- opistot, sekä lisensiaattitutkintoon sisältyvää erikoistumis- koulutusta.


Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat sosiaalisen tuen, ohjauksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tehtävistä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


04SOS050

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 844,31 €

1 888,57 €

1 933,90 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. sosionomi (AMK), jota edeltäviä koulutusnimikkeitä ovat olleet sosiaalialan ohjaaja, sosiaaliohjaaja,


sosiaalikasvattaja ja kehitysvammaisten ohjaaja, sekä sosiaalityön palveluohjaaja, koulun kasvatusohjaaja, lastensuojelun perhetyönteki- jä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja johtava/vastaava ohjaaja.


Sosiaalihuollon ammattitehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat hoidon-, huolen- pidon-, kasvatuksen- ja kuntoutuksen tehtävistä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ammatillista perus- tutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.


04SOS06A

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 683,67 €

1 724,08

1 765,46



on hinnoittelukohdan 03HOI040 mukainen



Tähän ryhmään voivat kuulua esim. lähihoitaja ja vastaavat aiemmat koulutusnimikkeet, perhetyöntekijä, vanhustyöntekijä ja työn-, askar- telun- ja viriketoiminnan ohjaaja.


Soveltamisohje


Ks. vastaavista aiemmista koulutusnimikkeistä KVTES:n liitteen 3 hinnoittelukohdan 03HOI040 soveltamisohje.


Palkkahinnoittelun soveltamisohje


Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 § soveltamisohjeineen.


Esimiesasema


Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin sovelta- misohjeen kohta 5.3 Esimiesasema.


Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjärjestelyt


Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa projekteissa (esim. Sosi- aalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuo- situs, STM:n julkaisuja 2007:14) asetetaan ja joiden seu- rauksena sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteita kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyödyntä- miseksi työyhteisössä entistä paremmin.


Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida työn vaa-


tivuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisoh- jeen kohta 4. Tehtävänkuvaus.


3 § Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävien palkkahinnoittelu


04PER010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 504,22 €

1 540,32 €

1 577,29 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi asuntolanhoitaja, kotiavus- taja, asuntola-apulainen, erityisavustaja/henkilökohtainen avustaja, hoito-/osastoapulainen, kylvettäjä, laitosapulainen, sairaala-apulai- nen, tutkimusapulainen, välinehuoltaja, laitoshuoltaja, sairaalahuolta- ja, vanhustyöntekijä ja yövalvoja/-vartija.


Palkkahinnoittelun soveltamisohje


Katso lisäksi 2 §:n lopussa oleva soveltamisohje.


4 § Lääkehuollon henkilöstön palkkahinnoittelu


Eräät johtamis- ja esimies- sekä näihin rinnastettavat tehtävät Johtava/vastaava farmaseutti

Tätä hinnoittelukohtaa sovelletaan myös ns. yksin toimivaan farma- seuttiin, jolla ei ole farmasian koulutuksen omaavaa esimiestä, sekä sairaala-apteekin vastaavana farmaseuttina, sairaala-apteekin sivu- apteekin hoitajana, keskuslääkevaraston hoitajana tai lääkekeskuk- sen hoitajana toimivaan farmaseuttiin.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään laillistetun farma- seutin pätevyyttä


04FAR01B

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 131,79 €

2 182,95 €

2 235,34 €


Vaativat ammattitehtävät


Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään laillistetun farmaseutin päte- vyyttä.


04FAR020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 048,63 €

2 097,80 €

2 148,15 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi farmaseutti, osastofarma- seutti ja osatoiminnasta vastaava farmaseutti.


Ammattitehtävät


Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään lääkealan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.


04FAR03A

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 683,67 €

1 724,08 €

1 765,46 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lääketyöntekijä (nykyiset tutkintonimikkeet farmanomi ja lääketeknikko).


Peruspalvelutehtävät


04FAR03B

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 504,21 €

1 540,31 €

1 577,28 €


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi apteekkiapulainen.


Palkkahinnoittelun soveltamisohje


Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 § soveltamisohjeineen.


Johdon ja lääkehuollon muun henkilöstön tehtäväkohtai- sia palkkoja määriteltäessä otetaan huomioon mm. tuo- tettavien farmasian palvelujen luonne, kuten eri laitostyy- peistä, erikoisaloista ja omasta lääkevalmistuksesta joh- tuva laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen tai syvälli- sen erityisosaamisen vaatimus ja farmaseuttiryhmissä sairaala-apteekissa työskentelyn asettamat erityisvaati- mukset.


Erikoiskoulutus


Ks. erikoiskoulutuksen tai muun erityispätevyyden vaiku- tuksesta palkkaukseen palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 5.1 koulutus. Erikoistumiskoulu- tuksella tarkoitetaan Kuopion yliopistossa suoritettua sai- raala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutusta.


Liite 5 Päivähoidon henkilöstö, koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräät ammattitehtävät sekä päiväkodin johtajien, lastentarhanopettajien ja kolmiperhepäivähoitajien työaikaa koskevat erityismääräykset


1 § Soveltamisala


Tätä liitettä sovelletaan päivähoidon henkilöstöön sekä koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräisiin ammattitehtäviin. Omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin sovelletaan liitettä 12.


Soveltamisohje Hinnoittelun ulkopuoliset

Päivähoidon hallinnollinen johto (esim. osastopäällikkö/ päivähoidon johtaja) on hinnoittelun ulkopuolinen.


Viranhaltija/työntekijä, jonka päätehtävänä on päivähoi- don suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. päivähoidon suunnittelija), on hinnoittelun ulkopuo- linen, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää päivä- hoidon johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta.


Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin sovelta- misohjeen kohta 6. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ryh- mät.


2 § Palkkahinnoittelu


Päivähoidon johto- ja esimiestehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on päivähoidon toiminta- alueen tai -yksikön johtaminen tai henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä johdettavanaan tai vastuullaan olevan alueen tai yk- sikön toimintaa koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien hoitamista ja osallistumista hoito- ja kasvatustyöhön.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


05PKO014

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



2 184,80 €

2 237,24 €

2 290,93 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. päiväkodin johtaja, perhepäivä- hoidon ohjaaja, päivähoidon ohjaaja.


Pienten päiväkotien tai päivähoidon muun toimintayksikön tai osa-alueen vastaavat viranhaltijat/työntekijät


Tähän ryhmään kuuluvat toimivat opetus- ja kasvatus ym. tehtävien ohella päivähoidon yksikön tai osa-alueen/-toiminnan vastaavina vi- ranhaltijoina/työntekijöinä ja henkilöstön välittöminä esimiehinä. Osa- alueella/-toiminnalla ei tarkoiteta viranhaltijoiden/työntekijöiden väli- sen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonai- suuden antamista jonkun viranhaltijan/työntekijän vastattavaksi.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


05PKO011

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 973,90 €

2 021,27 €

2 069,78 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. pienen päiväkodin johtaja tai vas- taavassa asemassa oleva lastentarhanopettaja/erityislastentarhan- opettaja.


Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä.


Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkin- toa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.


05PKO02B

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009

(05PKO02A

yhdistetty tähän)

1 922,11 €

1 968,24 €

2 015,48 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lastentarhanopettaja, so- siaalikasvattaja, sosionomi (AMK) ja erityislastentarhanopettaja.


Soveltamisohje


Ks. erikoiskoulutuksen vaikutuksesta viranhaltijan/työn- tekijän tehtäväkohtaiseen palkkaan palkkausluvun 5 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 5.1 Koulutus


Varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät (ammattitehtävät)

Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten hoidon- ja huolenpidon tehtävistä.

Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ammatillista perus- tutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.


05PKO030

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 683,67 €

1 724,08 €

1 765,46 €


on hinnoittelukohdan 03HOI040 mukainen



Tähän ryhmään voivat kuulua esim. lastenhoitaja ja päivähoitaja.


Koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön ammattitehtävät


Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat koululaisten avustamisesta heidän koulutyössään tai toimimisesta koululaisryh- män ohjaajana.


Pätevyys: Ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluastei- nen ammatillinen tutkinto taikka ammattitutkinto tai erikoisammattitut- kinto.


05KOU010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 578,84 €

1 616,73 €

1 655,53 €


Tähän ryhmään voivat kuulua esim. koulunkäyntiavustaja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja.


Soveltamisohje


Koulunkäyntiavustustoiminta samoin kuin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta perustuvat perusopetuslakiin. Koulunkäyntiavustaja voi olla kunta-, koulu- tai luokka- kohtainen taikka oppilaan henkilökohtainen koulunkäyn- tiavustaja.


Henkilökohtaisia avustajia taas ovat sosiaalipalvelulain- säädännön perusteella vammaiselle ym. myönnetyt avus- tajat. Henkilökohtaiseen avustajaan sovellettava palkka- hinnoittelukohta on liitteen 4 hinnoittelukohta 04PER010.


Mikäli henkilön tehtävät muodostuvat esim. koulunkäyn- tiavustajan ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtävistä, hänen peruspalkkansa määräytyy edellä tämän hinnoittelukohdan mukaan (05KOU010). Jos taas henkilö toimii koulunkäyntiavustajan tehtävien ohella esim. sosiaalihuollon henkilökohtaisena avustaja- na tai nuorisotoimen kerho- ja nuoriso-ohjaajana, tehtävä on yleensä hinnoittelun ulkopuolinen, jonka palkkauksen määräytymisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 §.


Perusopetuksen opetushenkilöstön (esim. luokanopetta- jan viransijaisen) palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES:n mukaan, ks. soveltamisalamääräys OVTES:n A-osion 1 §:n 1 momentti.


Päivähoidon ja eräät koulun peruspalvelutehtävät


05PER010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 504,22 €

1 540,32 €

1 577,29 €


Tähän ryhmään kuuluvat esim. perhepäivähoitaja, kolmiperhepäivä- hoitaja, ryhmäperhepäivähoitaja, päiväkotiapulainen ja kouluavustaja ym. järjestelyapulainen.


Palkkahinnoittelun soveltamisohje


Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrit- telystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 § soveltamisohjeineen.


Esimerkiksi lapsiryhmän hoitoisuusaste on opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuuteen vaikutta- va tekijä.


Esimiesasema


Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n soveltamisohjeen kohta 5.3 Esimiesasema.


Lisätehtävä ja -vastuu


Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on vastuu vaativasta tehtä- väkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole. Päivähoidossa esimerkkinä tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan lisätehtävästä on vastuu esiopetuksesta. Mikäli kyse on opetus- ja kasvatus ym. tehtävien ohella osa-alueen/-toiminnan vas- taavana toimivasta viranhaltijasta/työntekijästä, sovelletaan hinnoitte- lukohtaa 05PKO011.


Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjärjestelyt


Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa projekteissa (esim. Sosiaalihuollon ammatillisen henki- löstön tehtävärakennesuositus [STM:n julkaisuja 2007:14]) asetetaan ja joiden seurauksena päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävärakenteita kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyö- dyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin.


Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneen tehtävän mukaiseksi ja arvioida työn vaativuus uudelleen tehtävä- muutosten yhteydessä. Ks. KVTES palkkausluvun 5 §: soveltamisoh- jeen kohta 4 Tehtävänkuvaus.


3 § Eräät työaikamääräykset


1 mom. Päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopetta- jan työaikaa koskevat erityismääräykset


Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopetta- jan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle annetaan ku- takin KVTES IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta kohti yksi ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enin- tään viisi päivää vuosittain. Em. täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomapäiviä.


Soveltamisohje


1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa


Edellä 1 mom. tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan työ- ajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kul- loinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryh- män toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhempien ta- paamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasva- tukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.


Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpai- kalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotet- tavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen määräys. Itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden työaika- korvausten suorittamisen edellytyksistä ks. KVTES III lu- ku 21 § ja mahdollisesta suorittamisesta 23 §.


2 Ylimääräiset vapaapäivät


Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alka- misajankohdan määrittelee kunta. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esimerkiksi kesäkuun 30 päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mu- kaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudate- taan kaikkiin viranhaltijoihin/työntekijöihin. Viranhaltijalle/


työntekijälle, joka kesäkuun 30 päivään mennessä on ol- lut asianomaisessa virassa tai tehtävässä vähintään vuo- den, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos viran- haltija/työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. virkaa tai tehtävää edellisenä kalenterivuonna 1.12. lu- kien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut viran- toimituksesta/työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä em. va- paapäiväoikeutta laskettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle viranhaltijalle/työnteki- jälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta.


Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päät- tää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7.–30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työn- antajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useam- massa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei mak- seta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi virka-/työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, viran- haltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.


2 mom. Kolmiperhepäivähoitajien ja muiden lapsen kotona

työskentelevien perhepäivähoitajien työaikaa koskeva erityismääräys


Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen/lasten kodissa, sovelletaan liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koske- via 7–11 §:n määräyksiä.


Soveltamisohje


Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tar- koitetaan nimikkeestä riippumatta esim. lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoi- tajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta/ lapsia lapsen tai toisen hoitajan kodissa. Näiden hoitajien säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset määräytyvät liitteen 12 mukaan. Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairaus- ja äitiysvapaat sekä muut palkalliset työvapaat määräytyvät KVTES:n yleisten mää- räysten mukaan.


Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö


Johtotehtävät


Koko kunnan/kuntayhtymän taikka kahden tai useamman hallinto- kunnan ruokapalvelusta ja sen kehittämisestä vastaaminen itsenäi- sesti.


Pätevyys: Korkeakoulututkinto


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ruokapalvelupäällikkö ja ruokahuoltopäällikkö.


06RUO010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 988,77 €

2 036,50 €

2 085,38 €


Johto- ja esimiestehtävät laitoksissa ja muissa yksiköissä


Sairaalan, terveyskeskuksen tai huoltolaitoksen ruoanvalmistuksesta ja muusta ruokapalvelusta vastaaminen ja ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen


a) Ateriamäärä 2 001–


Pätevyys: Korkeakoulututkinto


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi ravitsemispäällikkö ja emäntä.


06RUO02A

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 875,39 €

1 920,40 €

1 966,49 €


Sairaalan, terveyskeskuksen, huoltolaitoksen, oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon tai työpaikkaruokalan ruoanvalmistuksesta ja muusta ruoka- palvelusta vastaaminen sekä ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen

b) Ateriamäärä (sairaalat ym.) 1 201–2 000

Ateriamäärä (oppilaitokset ym.) 1 001–

Pätevyys: Suurtalousesimiehen tutkinto tai vastaava aikaisempi kou- lutus

Tähän ryhmään voi kuulua esim. ravitsemispäällikkö ja emäntä.


06RUO02B

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 771,30 €

1 813,81 €

1 857,34 €


Sairaalan, terveyskeskuksen, huoltolaitoksen, oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon tai työpaikkaruokalan ruoanvalmistuksesta ja muusta ruoka- palvelusta vastaaminen sekä ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen

c) Ateriamäärä (sairaalat ym.) 1 200

Ateriamäärä (oppilaitokset ym.) 1 000


Pätevyys: Suurtalousesimiehen tutkinto tai vastaava aikaisempi kou- lutus.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi ravitsemispäällikkö, ruokapal- veluesimies ja emäntä.


06RUO02C

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 628,84 €

1 667,93 €

1 707,96 €


Soveltamisohje


Ateriamäärä lasketaan alla olevan määrittelyn tai ateria- suoritteen määrittelemistä koskevan Efektia Oy:n Uudis- tuvat ruokapalvelut –projektin julkaisusarjan Suoritteiden laskenta –julkaisun (2003) mukaan.


Ateriamäärällä laitoksessa (sairaala, terveyskeskus, huol- tolaitos) tarkoitetaan ruokapalveluyksikön edellisen ka- lenterivuoden aikana keskimäärin kalenterivuorokaudes- sa tuottamien aterioiden lukumäärää. Mainitut luvut ker- rotaan 1,5:llä toteutettaessa erikseen erityisruokavaliota keskitetyn ruoanjakelun piirissä ja 2:lla toteutettaessa erikseen erityisruokavaliota hajautetun ruoanjakelun pii- rissä sekä 1,5:llä lähetettäessä tuotteita keskitetyn ruoan- jakelun avulla. Keskitetyssä ruoanjakelujärjestelmässä ruokailijakohtaiset ruoat annostellaan ja astiat pestään ravintokeskuksessa tai keittiössä.


Ateriamäärällä oppilaitoksissa tarkoitetaan ruokapalvelu- yksikön lukuvuoden tai päiväkodeissa, palvelutaloissa ja työpaikkaruokaloissa kalenterivuoden toimintapäivien keskimääräistä päivittäisten pääaterioiden lukumäärää, joka todetaan syyslukukauden tai kalenterivuoden alus- sa. Mainitut luvut kerrotaan 1,5:llä toteutettaessa xxxx- seen erityisruokavaliota.


Ateria

Ateriamäärä laitoksessa

Ateriamää- rä oppilai- toksessa

Ateriamäärä päiväkodissa, palvelutalossa, työpaikkaruo- kalassa

Aamupala/aamiainen

0,5


0,5

Lounas

1

1

1

Iltapäiväkahvi

0,2

–

–

Välipala


0,25

0,5

Koululaisen välipala


–

0,5

Päivällinen

1

–

1

Iltapala

0,3

–

–

Yhdistetty iltapäivä-

kahvi ja päivällinen

1,2

–

–

Yhdistetty päivällinen

ja iltapala

1,2

–

–

Päivällisen korvaava

iltapala

0,75

–

–

Työpaikka-ateria

1,25

1,25

1,25

Ns. kevytateria

1

–

–

Vanhusten ateria

1,25

1,25

1,25

Ateria kuljetusastias-

sa ilman astiahuoltoa

0,7

0,7

0,7

Annospakattu ateria

ilman astiahuoltoa

1,2

1,2

1,2

Annospakattu ateria

ja astiahuolto

1,5

1,5

1,5

Kahvi ja kahvileipä

0,2

0,2

0,2

Kahvi ja voileivät

0,4

0,4

0,4

Edustusruokailu

2

–

–


Välitön työnjohto


Sairaalan, terveyskeskuksen, huoltolaitoksen, koulun, oppilaitoksen, päiväkodin, palvelutalon tai työpaikkaruokalan ruokapalvelusta vastaavan alaisena tehtävä välitön työnjohtotyö sekä hotelli- ja ravintolaoppilaitosten opetusravintoloissa teh- tävä työnjohtotyö


Pätevyys: Suurtalousesimiehen tutkinto tai vastaava aikaisempi kou- lutus.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ravitsemistyönjohtaja, ruo- kapalveluesimies ja hovimestari.


06RUO040

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 569,45 €

1 607,12 €

1 645,69 €


Ammattitehtävät


Ruokapalvelun ammattitason perustyö (ruoan valmistus) ja kuumen- nuskeittiön, jossa pääasiassa kuumennetaan valmista ruokaa ja val- mistetaan aterian lisäkkeet, sekä jakelukeittiön, johon pääasiassa tuodaan lämmin ruoka ja aterian lisäkkeet, toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ravitsemistyöntekijä, keittä- jä, kokki, suurtalouskokki ja vastaava ruoanjakaja.


06RUO050

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 540,09 €

1 577,05 €

1 614,90 €


Peruspalvelutehtävät


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ruokapalvelutyöntekijä, ra- vitsemistyöntekijä ja tarjoilija.


06RUO060

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 492,96 €

1 528,79 €

1 565,48 €


Liite 7 Maataloushenkilöstö


Maatalousoppilaitoksen esimiestehtävät


Maatalousoppilaitoksen maatilan työnjohtajien ja vastaavien esimies- ten työ.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi maatilan esimies.


07MAA010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 701,81 €

1 742,65 €

1 784,47 €


Maatalousoppilaitoksen välitön työnjohto


Maatalousoppilaitoksen maatilan välitön työnjohtotyö.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi maataloustyönjohtaja.


07MAA020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 585,88 €

1 623,94 €

1 662,91 €


Maatalouslomituksen työnjohto ja maataloustyön ohjaus


Maatalouslomituksen työnjohtotyö ja maatilan maataloustyön ohjaus- työ.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi johtava maatalouslomittaja ja maataloustyönohjaaja.


07MAA040

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 530,77 €

1 567,51 €

1 605,13 €


Maatalouslomitus ja maatalouden perustyö


Maatalouslomitustyö ja maatilan maatalousalan ammattitason perus- työ.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi maatalouslomittaja, maa- taloustyöntekijä ja karjanhoitaja.


07MAA050

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 455,02 €

1 489,94 €

1 525,70 €


LIITE 8 MUU HENKILÖSTÖ


PESULAN ESIMIESTEHTÄVÄT


Kaikkina viikonpäivinä toimivassa laitoksessa tapahtuva pesulan toi- minnasta vastaaminen ja pesulan työnjohtotyö.


Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi pesulanhoitaja.


08PES000

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 536,76 €

1 573,64 €

1 611,41 €


SIIVOUS-, PESULA- JA TALOUSTEHTÄVÄT


Siivooja, jonka tehtävät on määritelty osapuolten suositteleman sii- vousmitoitusjärjestelmän mukaisesti.


08SII012

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 484,09 €

1 519,71 €

1 556,18 €

Muu siivoustyö, pesulan perustyö ja valmisteleva perustyö sekä kant- tiini- ja kahviotyö sekä opetusravintolan kassanhoitajan työ.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi siivooja, konepesijä, kant- tiininhoitaja, kanttiinityöntekijä, kahvion myyjä, leipoja, tarjoilija ja kas- sanhoitaja.


08SII011

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 438,59 €

1 473,12 €

1 508,47 €


LIIKENNEPALVELU

Kuljetus ja tarkastus


Liikennelaitoksen järjestämä kuljetus- ja tarkastustyö.


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi tarkastaja, linja-auton- kuljettaja ja raitiovaununkuljettaja.


08LII010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 652,34 €

1 692,00 €

1 732,61 €


Muu liikennepalvelu


Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi pysäköinnintarkastaja, lii- kennelaitoksen lippukassanhoitaja ja matkalippujen tarkastaja.


08LII020

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 427,84 €

1 462,11 €

1 497,20 €


MUIDEN ALOJEN PERUSPALVELUTEHTÄVÄT

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi huoltomies, talonmies, va- rastomies, varastoapulainen, koe-eläintenhoitaja, lippukassanhoitaja ja lipunmyyjä.


08PER010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 438,59 €

1 473,12 €

1 508,47 €


LIITE 12

OMASSA KODISSAAN TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT


– – –


4 § Peruspalkka


1 mom. Palkan peruste ja oikeus palkkaan


Hoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen luku- määrän mukaan. Hoitosuhteeseen perustuvat korvaukset kuten palkka ym. maksetaan siitä päivästä alkaen, kun hoitopaikka on varattu ja hoito tosiasi- allisesti alkanut.


Korvaus yhdestä varatusta hoitopaikasta on 1.3.2008 lukien vähintään 337,52 euroa, 1.9.2008 lukien 345,62 euroa ja 1.9.2009 lukien 353,91 euroa kuukaudessa, mikäli hoitopaikka varataan keskimäärin yli 5 tunniksi päiväs- sä ja vähintään 1.3.2008 lukien 168,76 euroa, 1.9.2008 lukien 172,81 euroa ja 1.9.2009 lukien 176,96 euroa kuukaudessa, mikäli hoitopaikka varataan keskimäärin enintään 5 tunniksi päivässä.


Soveltamisohje


1. Hoitopaikka


Hoitopaikalla tarkoitetaan samanaikaisesti yhdellä lapsella miehitettyä hoitotehtävää. Samassa hoitopaikassa voi lapsi vaihtua päivän tai viikon aikana eli samaa hoitopaikkaa voi käyttää useampi kuin yksi lapsi, mutta samanaikaisesti yhdellä hoitopaikalla voi olla läsnä vain yksi lapsi.


2. Hoitopaikkatarpeen tarkastelu sekä hoitopaikkojen varaaminen ja seuranta


Kunta harkitsee hoitopaikkojen tarpeen yleensä vähintään ker- ran vuodessa, esimerkiksi elokuussa.


Hoitopaikka voidaan varata toistaiseksi tai määräajaksi. Sopi- muksen lähtökohtana on, että mikäli lapsen hoitotarve on jat- kuva, hoitopaikkakin varataan toistaiseksi. Hoitopaikan varaa- misessa tulee välttää turhaa pilkkomista. Määräaikaisen hoito- paikan pituuden kunta voi päättää paikallisella harkinnalla.

Määräaikainen hoitopaikka voidaan varata myös erittäin lyhy- eksi ajaksi, esim. yhdeksi viikoksi, jos se on toiminnan kannal- ta tarpeen.


Kunta tekee jokaisen hoitajan kanssa hoitosuunnitelman jokai- sesta hoitopaikoille sijoitettavasta lapsesta ja lapsen hoito- ajoista (hoitopäivien tarve ja tuntien määrä). Hoitosuunnitel- mien pohjalta kunta arvioi, miten lapset ovat tosiasiallisesti hoidossa, ja varaa riittävän määrän hoitopaikkoja hoitajalta.

Hoitosuunnitelmasta voidaan etukäteen selvittää ao. hoitopai- kan mahdollinen käytettävissä oleva vajaus. Vajausta voi


muodostua joko hoitopäivän/ -päivien kokonaan vapaaksi jää- misen vuoksi tai hoitotuntien vajaaksi jäännillä.


Hoitopaikkoja varattaessa ja lapsia hoitoon sijoitettaessa pitää ottaa huomioon mm. päivähoitolain ja -asetuksen säännökset, joiden mukaan samanaikaisesti voi olla hoidossa enintään 4 ½ lasta. Lain em. ½ tarkoittaa esikoululaista tai peruskoulun aloit- tanutta lasta. Lisäksi pyritään ottamaan huomioon mm.

KVTES:n pääsääntö 5–päiväisen työviikon noudattamisesta. Mikäli hoitopäivät vaihtelevat, hoitopaikan tarve (yli tai alle 5 t/päivä) arvioidaan 5-päiväisen työviikon pohjalta. Arvioinnissa käytetään tarpeeksi pitkää tasoittumisjaksoa, jotta voidaan laskea, millaista hoitopaikkaa lapsi tarvitsee.


Hoitajalta varattujen hoitopaikkojen käyttöä (hoitopaikan tunti- määriä ja todellisia hoitopäiviä) tulee seurata riittävästi, jotta hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärää voidaan tarkis- taa todellisen tarpeen mukaiseksi tai kun lasten hoitoajois- sa/hoidon tarpeessa tapahtuu muutoksia.


Esimerkkejä hoitopaikan varaamisesta


Lapsi A tarvitsee hoitoa 10 tuntia viitenä päivänä viikossa, jol- loin hän tarvitsee 1 yli 5 tunnin hoitopaikan. Lapsi B tarvitsee hoitoa 5 tuntia viitenä päivänä viikossa, jolloin hän tarvitsee 1 enintään 5 tunnin hoitopaikan. Lapsi C tarvitsee hoitoa viitenä päivänä viikossa päivässä 3 tuntia aamupäivisin ja lapsi D 2 tuntia iltapäivisin viitenä päivänä viikossa. Lapset C ja D tarvit- sevat yhteensä 1 enintään 5 tunnin hoitopaikan. Hoitajalta va- rataan siis 2 enintään 5 tunnin hoitopaikkaa ja yksi yli 5 tunnin hoitopaikka.


Lapsi A tarvitsee hoitoa 9 tuntia päivässä 10 päivänä neljän viikon aikana. Hoitotarpeen arvioimiseksi on otettu käyttöön neljän viikon tarkastelujakso. Neljässä viikossa hoidon tarve on 10 x 9 t = 90 t, viikossa keskimäärin 90 t : 4 = 22,5 t ja päi- vässä keskimäärin 22,5 t : 5 = 4,5 t. Tällä perusteella lapselle voitaisiin varata enintään 5 t hoitopaikka. Palkka maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä kuukaudessa. Vajausta tästä hoitopai- kasta jää 10 tuntia neljän viikon aikana. Hoitopaikalle voitaisiin vajauksen käyttämiseksi sijoittaa esim. satunnaisesti hoidossa oleva lapsi kuitenkin vain sellaisina päivinä/kellonaikaan, kun hoitopaikkaa ei käytä lapsi A. Xxxxxxxxxxx mukaan työnantaja voisi varata myös yli viiden tunnin hoitopaikan, jolloin vajausta olisi käytettävissä enemmän.


3. Hoitopaikan vajauksen käyttö


Sopimuksen tavoitteena on varattujen hoitopaikkojen jatkuva ja täysimääräinen käyttö. Ratkaisu lapsen sijoittamisesta va- jaustunneille suhteessa käytettävissä olevan vajauksen mää- rään ja tarvittavaan määrään on kunnan omassa harkinnassa. Erilaisia vajaustuntien käytön tilanteita varten kunnan on syytä luoda tarkoituksenmukainen ja tasapuolinen käytäntö etukä- teen.


Vajaiden ja vapaiden hoitopaikkojen etukäteen tiedossa olevil- le sekä myös yllättäville vajaustunneille voidaan aina sijoittaa mm. satunnaisesti hoidossa oleva lapsi. Vajaustunteja voidaan yhdistellä tai käyttää ns. peräkkäin ja vajausta voidaan siten tarkastella pidemmälläkin ajanjaksolla. Muodostunut vajaus voidaan käyttää muunakin päivänä kuin vajauksen syntypäi- vänä edellyttäen, että hoitopaikalle, jolta vajaus on syntynyt, ei ole samanaikaisesti sijoitettuna toista lasta. Lisäksi on huomi- oitava, ettei päivähoitoasetuksen säännös rikkoudu.


Tilanteissa, joissa samaa hoitopaikkaa hetkellisesti joutuu käyttämään kaksi lasta, ei vähäisestä ylityksestä suoriteta eril- listä korvausta tai jos vapaana on enintään 5 tunnin paikka ja satunnaisesti hoidossa oleva lapsi tarvitsee hoitoa hieman pi- demmäksi ajaksi, tästä vajauksen ylityksestä ei automaattises- ti makseta hoitajalle ylimääräistä korvausta, vaikka muilla pai- koilla ei olisi yhtään vajausta.


Yllättäen syntyvissä vajauksissa esim. lasten sairastumisista johtuen hoitajalla on ilmoitusvelvollisuus ohjaajalle lasten pois- saoloista.


4. Satunnaisesti hoidossa oleva lapsi


Satunnaisesti hoidossa oleva lapsi sijoitetaan ensisijaisesti käytössä oleville hoitopaikan vajauksille. Mikäli hoitajalta varat- tu hoitopaikka ei ole käytössä ollenkaan tai hoitopaikka on tila- päisesti vapaa tai vajaakäytössä, voidaan satunnaisesti hoi- dossa oleva lapsi aina sijoittaa tällaiselle paikalle, eikä tämä aiheuta muutoksia hoitajan palkassa.


Satunnaisesti hoidossa olevalle lapselle voidaan myös varata määräaikainen hoitopaikka. Määräaikaiselle hoitopaikalle ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäispituutta.


Mikäli hoitajalle on tulossa hoitoon useampia satunnaisesti hoidossa olevia lapsia, ko. lapsia varten voidaan myös varata yhteinen hoitopaikka. Satunnaisia lapsia varten varattua yh- teistä hoitopaikkaa voi pääsäännöstä poiketen käyttää saman- aikaisesti useampi satunnaisesti hoidossa oleva lapsi, ja hoi- topaikan käyttöastetta voidaan tarkastella pidemmän, kunnan etukäteen määrittelemän tarkastelujakson kuluessa. Mikäli jäl- kikäteen havaitaan, että hoitopaikan käyttöaste on yli 100 %, maksetaan ylityksestä päiväkohtainen erilliskorvaus. Päivähoi- toasetuksen mukaisia rajoja ei kuitenkaan saa ylittää edes ti- lapäisesti.


Sopimuksen lähtökohtana on, että hoitoa tarvitsevia lapsia var- ten varataan pääsääntöisesti hoitopaikka. Päiväkohtainen eril- liskorvaus on tarkoitettu hyvin poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Ratkaisu siitä, varataanko hoitopaikka vai tuleeko maksetta- vaksi erilliskorvaus, on kunnan omassa harkinnassa esiintyvis- tä tilanteista riippuen.


Mikäli hoitopaikat ovat täynnä eli paikkoja ei ole vajaakäytössä tai vapaana, maksetaan satunnaisesti hoidossa olevasta lap- sesta päiväkohtainen erilliskorvaus, joka saadaan jakamalla hoitajan varsinainen palkka (ks. KVTES:n palkkausluvun 16 §) hänen peruspalkkansa määräytymisperusteena olevalla hoito- paikkojen lukumäärällä ja edelleen kalenterikuukauden kalen- teripäivien lukumäärällä. Jos em. lasta varten tarvitaan hoito- paikka enintään 5 tunniksi, jaetaan em. osamäärä vielä kah- della.


Esim. hoitajalta on varattu 3,5 hoitopaikkaa ja hänen tehtävä- kohtainen palkkansa on 1 200 euroa (liitteen mukainen perus- palkka 1 181,32 euroa, jota on korotettu työn vaativuuden pe- rusteella). Lisäksi hänellä on henkilökohtainen lisä 150 euroa ja vanha määrävuosilisä 30 euroa, eli hänen varsinainen kuu- kausipalkkansa on 1 380 euroa. Päiväkohtainen erilliskorvaus yli 5 tunnin hoitopaikasta on 13,14 euroa (1380 e : 3,5 hoito- paikkaa : 30 pv = 13,14 e/pv), ja enintään 5 tunnin hoitopaikas- ta 6,57 euroa (13,14 e : 2). Em. päiväkohtainen erilliskorvaus maksetaan niiltä hoitopäiviltä, joina lapsi on hoidossa.


Mikäli hoitajalta ei ole varattu yhtään hoitopaikkaa eikä hänelle tästä syystä ole määritelty kuukausipalkkaa, ja hoitajalle sijoi-


tetaan hoitoon satunnainen lapsi, käytetään päiväkohtaista erilliskorvausta laskettaessa varsinaisena kuukausipalkkana em. 4 §:n 1 momentissa määrättyä hoitopaikkakorvausta. Päi- väkohtainen erilliskorvaus yli 5 tunnin hoitopaikasta olisi siis 11,25 euroa (337,52 e : 30 pv) ja enintään 5 tunnin hoitopai-

kasta 1.3.2008 lukien 5,63 euroa (168,76 e : 30 pv).


2 mom. Työn vaativuuden vaikutus tehtäväkohtaiseen palkkaan


– – –


Soveltamisohje


Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijai- sesti tehtävien vaativuus. Tehtäväkohtaisen palkan määritte- lyssä käytettävät yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta.


Hoitajan tehtävien vaativuuteen vaikuttaa mm. lasten ja lapsi- ryhmän hoitoisuus (esim. lasten erityiset hoitovaatimukset ja ryhmän ikärakenteen huomattava vaihtelu) sekä ryhmän hoi- toaikojen epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus.


Erityistä hoitoa vaativalle lapselle varataan ainoastaan yksi hoitopaikka ja muu osuus palkkauksesta tulee arvioida tehtä- vien vaativuuden arvioinnin kautta.


Mikäli esim. lasten ja lapsiryhmän hoitoisuuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia, harkitaan niiden aiheuttamat mahdolliset vaikutukset hoitajan tehtävien vaativuuteen, jonka seuraukse- na hoitajan palkkaa tarkistetaan muuttuneen perusteen mukai- sesti (mahdollinen nousu/lasku) ks. KVTES II luku 5 §:n

2 mom.


– – –


3 mom. Vähimmäisperuspalkka kuukaudessa


Täyttä työaikaa tekevän hoitajan peruspalkka kuukaudessa on vähintään 517,79 euroa ja vähintään edellä 4 §:n 1 momentissa määrättyä 1,5 hoito- paikkaa vastaava euromäärä, mikäli hoitajalta on varattu vähintään yksi hoi- topaikka, jota on ryhdytty tosiasiassa käyttämään. Mikäli hoitajan säännölli- nen työaika on lyhyempi kuin täyttä työaikaa tekevän, on hoitajan vähim- mäisperuspalkka kuukaudessa myös samassa suhteessa alempi kuin hoita- jan osa-aikatyöaika on täydestä työajasta.


– – –


Soveltamisohje


Mikäli hoitajan 4 §:n 1 momentin mukainen peruspalkka muo- dostuu em. vähimmäisperuspalkkamääräystä suuremmaksi, väistyy 3 momentin määräys. Em. vähimmäispalkkamääräystä ei noudateta silloin, kun hoitajalta ei hänestä johtuvasta syystä


voida varata vähintään yhtä yli 5 tunnin ja yhtä enintään 5 tunnin hoitopaikkaa.


5 § Kuukausipalkan muuttuminen hoitopaikkapäätöksen muuttuessa 1 mom. Hoitopaikan varaaminen


– – –

Hoitopaikka voidaan varata hoitajalta toistaiseksi tai määräajaksi. Hoitajalle maksetaan 4 §:n mukaan määrättyä peruspalkkaa varattujen hoitopaikkojen lukumäärästä tehdyn päätöksen mukaisesti, ellei sitä muuteta uudella hoito- paikkapäätöksellä. Kunta voi lisätä varattujen hoitopaikkojen määrää tai vä- hentää niitä, jolloin peruspalkka määräytyy muuttuneen perusteen mukaan siten kuin 2 ja 3 momenteissa on määrätty.


3 mom. Hoitopaikan vähentäminen


– – –


Soveltamisohje


Hoitopaikkojen varaamista, lisäämistä ja vähentämistä koske- vat päätökset tekee kunnan toimivaltainen viranhaltija (yleensä perhepäivähoidon ohjaaja), jonka tehtävänä on tehdä ko. pää- tökset ja antaa ne tiedoksi hoitajalle viipymättä. Ko. päätökset on suositeltavaa tehdä kirjallisesti.







– – –

Mikäli hoitajalle sijoitetaan hoitopaikan irtisanomisen jälkeen yllättäen hoitoon uusi lapsi, joka tarvitsee hoitopaikan, makse- taan palkkaa entisten perusteiden mukaan 3 momentin mää- räyksen mukaan. Uusi hoitopaikka ja siitä maksettava korvaus sisältyy 3 momentin määräyksen mukaiseen entiseen palk- kaan.


Mikäli hoitajalta varattua hoitopaikkaa ei voida käyttää hoita- jasta johtuvasta syystä, hoitopaikka voidaan irtisanoa välittö- mästi em. irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin palkanmak- su päättyy irtisanomista seuraavasta päivästä. Sairausloma ei ole tässä tarkoitettu hoitajasta johtuva syy.


Päätös, jolla muutetaan hoitopaikkavarausta ilman nimen- omaista hoitopaikan irtisanomista, ei riitä siihen, että palkan- maksu ko. hoitopaikasta päättyisi 3 momentin mukaisesti. Hoi- topaikan poistuminen hoitajan tehtäväkohtaisesta palkasta edellyttää irtisanomispäätöstä.


         TYÖAIKA     JA     TYÖAIKAKORVAUKSET                   


Työaikajärjestelmät


7 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset


– – –


Koulutuksen lukeminen työaikaan


Mikäli perhepäivähoitaja velvoitetaan osallistumaan koulutuk- seen aikana, joka ei ole työehtosopimuksen mukaista työai- kaa, tämä korvataan hoitajalle kunnan harkitsemalla tavalla. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 53 §:n mukaisen täydennyskou- lutuksen lukeminen työaikaan määräytyy samoin kuin muunkin koulutuksen.


8 § Säännöllinen täysi työaika


– – –


2 mom. Työajaksi luettava aika


Hoitajan työaika alkaa, kun ensimmäinen lapsi tulee hoitoon ja päättyy sii- hen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta lukuun ottamatta sitä aikaa, jona hoitajalla ei ole yhtään lasta hoidossa. Työajaksi luetaan myös työnantajan määräämien muiden työtehtävien suorittaminen.


Soveltamisohje


1. Työaika


Työajaksi luettava muu työnantajan määräämä työtehtävä voi olla esimerkiksi osallistuminen työkokoukseen, johon työnanta- ja on velvoittanut perhepäivähoitajan osallistumaan tai var- haiskasvatussuunnitelman laatiminen. Mikäli osallistuminen on vapaaehtoista, ei kyse ole työajaksi luettavasta ajasta.


Silloin kun työajaksi luettava työnantajan määräämä työtehtä- vä tehdään perhepäivähoitajan kotona, tulee työhön käytetty aika ja tehdyn työn määrä selvittää luotettavasti.


Lapsen poissaolo- tai hoitosuhteen päättymis- tms. aikaa, vaikka siltä maksettaisiinkin palkkaetuja, ei lueta hoitajan työ- ajaksi.


Työaikakorvauksia maksetaan ainoastaan työajaksi luettavas- ta ajasta eli tosiasiallisesti tehdyltä työajalta.


2. Säännöllisen työajan mahdollinen vajaus ja sen täyttö


Mikäli tiedetään, että hoitajan työaika on jäämässä vajaaksi, suunnitellaan työaika siten, että säännöllisen työajan täyttä- miseksi käytetään aikaisemmilta jaksoilta kertyneitä työaika-







– – –


11 § Ylityö ja ylityökorvaus


– – –


2 mom. Korvaus

korvauksia. Suunnitellun vapaan ajankohta ilmoitetaan hoita- jalle etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan jo ennen vii- kon/jakson alkua ja pyritään antamaan suunnitellun mukaises- ti. Viikon/jakson päättymisen jälkeen vajaaksi havaittu viik- ko/jakso täytetään aikaisemmilta viikoilta/jaksoilta kertyneillä työaikakorvauksilla.


Hoitajan säännöllisen työajan vajausta, joka voidaan täyttää vapaa-aikakorvauksilla, voi syntyä lähinnä lasten yllättävän tai ennalta tiedetyn poissaolon vuoksi. Lapsen yllättävästä pois- saolosta, hoitajasta itsestään johtuvista poissaolosta tai muus- ta syystä johtuva viikon/jakson vajaus voidaan todeta yleensä vasta viikon/jakson päätyttyä. Tällainen työajan vajaus täyte- tään aina ensin mahdollisilla vapaa-aikakorvauksilla.


Vapaa-aikakorvauksella voidaan täyttää viikon/jakson yllättävä tai ennalta tiedossa oleva vajaus ainoastaan lisä- tai ylityöra- jaan saakka. Mikäli viikon/jakson työaika jää vajaaksi eikä työ- aikakorvauksia ole laitettavissa täyttöön, viikon/jakson työaika jää vajaaksi.


Hoitajalle maksetaan työnantajan aloitteesta tehdyiltä 43 tuntia 15 minuuttia viikossa ylittäviltä työtunneilta tai kun käytössä on viikkoa pidempi työaika- jakso, keskimäärin viikkoa kohti lasketuilta 43 tuntia 15 minuuttia ylittäviltä työtunneilta, korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa- aika. Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.


12 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset


– – –


Soveltamisohje


1. Xxxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkka erityistilanteissa


Mikäli hoitajalla ei ole sairauslomalle tai äitiysvapaalle lähties- sään palkkaperustetta, sairausloma-ajan tai äitiysvapaan palk- kaa ei makseta, ja hoitaja saa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse.


Hoitopaikkaa ei saa irtisanoa yksinomaan hoitajan sai- rauslomasta johtuen. Sairausloman aikana hoitopaikkoja voi- daan irtisanoa vain päivähoitopalveluiden kysyntään liittyvillä syillä.




– – –

2. Tilapäinen hoitovapaa


Hoitajalla on oikeus jäädä KVTES:n V luku 9 §:n mukaan tila- päiselle hoitovapaalle, mutta se on palkaton. Tilapäinen hoito- vapaa myönnetään, mikäli hoitajan oman lapsen sairastumi- nen todellisuudessa estää työtehtävien suorittamisen (hoito- lasten ottamisen hoitoon).


13 § Vuosilomapalkka erityistilanteissa


Mikäli hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärä muuttuu ennen loma- kaudelle vahvistetun vuosiloman alkamista ja hoitajan vuosilomapalkka täs- tä syystä poikkeaisi olennaisesti hänen säännönmukaisesta varsinaisesta kuukausipalkastaan, lasketaan em. vuosiloma-ajan lomapalkka KVTES:n vuosilomaluvun 13 §:n määräyksestä poiketen ao. lomakauden toukokuun palkasta. Myös hoitajan lomaraha lasketaan em. toukokuun varsinaisesta palkasta, mikäli hoitopaikkojen lukumäärän muutoksen takia lomarahan las- kentaperusteena oleva KVTES.n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu hoita- jan heinäkuun varsinainen palkka poikkeaisi olennaisesti hoitajan säännön- mukaisesta varsinaisesta kuukausipalkasta.


Soveltamisohje


Edellä oleva määräys tulee sovellettavaksi lähinnä ta- pauksissa, kun hoitopaikkoja joudutaan kesäajaksi irtisano- maan siitä syystä, että lasten hoidon keskeytysaika on hoitajan vuosilomaa pidempi eikä hoitajalla ole keskeytysajaksi löydet- tävissä muutakaan työtä. Tällöin hoitajan palkka on siis voinut alentua tai loppua kokonaan edellä 5 §:n 3 mom. perusteella tai hänet on voitu lomauttaa KVTES:n VIII luvussa määrätyn mukaisesti. Työntekijän velvollisuudesta ottaa vastaan muuta- kin kuin työsopimuksensa mukaista työtä on lisäksi määräys KVTES:n yleisen osan 10 §:ssä.


Sen arviointi, onko kyse varsinaisen palkan olennaisesta muu- toksesta, on kunnan harkinnassa ja se voi vaihdella tapaus- kohtaisesti. Asia ratkaistaan kokonaisharkinnalla ja mm. sen perusteella, mikä on ollut hoitajalla ns. normaali tilanne ennen muutosta ja kuinka monta hoitopaikkaa on irtisanottu.


– – –


15 § Seurantaryhmä


Sopimuskaudeksi 16.2.2005–30.9.2007 asetetun seurantaryhmän toi- meksiantoa jatketaan sopimuskaudeksi 1.10.2007–31.1.2010. Seuranta- ryhmän tehtävänä on seurata edelleen liitteen 12 toimivuutta käytännössä ja pyrkiä ratkaisemaan tulkinta- ja soveltamisongelmat, joilla on liitteen sovel- tamisen kannalta yleistä merkitystä. Seurantaryhmä tekee liitteen 12 kehit- tämistarpeiden selvittämiseksi myös tarpeelliseksi katsomansa liitettä kos- kevat toiminnalliset ja tilastolliset selvitykset ja niihin perustuvat kehittämis- ehdotukset.


LIITE 13

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET


1 § Soveltamisala ja sovellettavat määräykset


– – –



– – –

Pöytäkirjamerkintä:


Suojavaatteiden pesuraha ja puhelinkorvaus maksetaan Maa- talousyrittäjien eläkelaitoksen vuosittain vahvistaman määrän mukaisesti.


5 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen


– – –


Esimerkki 1



– – –


9 § Työajan sijoittelu


– – –

Täyttä työaikaa tekevällä lomittajalla on neljän viikon tasoittu- misjakso, jonka säännöllinen työaika on 153 tuntia. Viikon yksi säännöllinen työaika on 32 tuntia, viikkojen kaksi ja kolme 38,25 tuntia ja viikon neljä 44,5 tuntia. Toteutuneessa työvuo- roluettelossa viikolla yksi on 34 tuntia. Viikolle yksi on muodos- tunut viikoittaista ylityötä, koska vahvistettuun työvuoroluette- loon merkitty säännöllinen viikkotyöaika on ylittynyt kahdella tunnilla.


Soveltamisohje


Varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa ei lomitta- jalla ole.



– – –

Yötyön teettämistä koskeva määräys on työaikalain (605/1996) 26 §:ssä (viittausmääräys).


11 § Lähisukulainen lomittajana


– – –


2 mom. Palkka määräytyy 1.10.2007 lukien tuntipalkan mukaan, joka lasketaan 1 290,71 euron peruspalkasta.


13MAA010

Peruspalkka

1.3.2008

1.9.2008

1.9.2009



1 290,71 €

1 321,69 €

1 353,41 €


3 mom. Vuosiloma, lomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja sairausajan palkka työsopimuslain (55/2001) mukaan.


– – –


12 § Matkakustannusten korvaus


Työmatkat asunnosta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpis- teestä asunnolle korvataan kaikille lomittajille maatalousyrittäjien lomitus- palvelulain (1231/1996) tarkoittaman paikallisyksikön

alueella, jossa lomittaja työskentelee.


Pöytäkirjamerkintä



– – –

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa (1231/1996) tarkoitet- tujen valvontakäyntien matkakustannukset korvataan Maata- lousyrittäjien eläkelaitoksen vahvistamien periaatteiden mukai- sesti.


LIITE 14

KUNNALLISTEN TEATTEREIDEN TEKNISEN HENKILÖKUNNAN

      SÄÄNNÖLLINEN    TYÖAIKA    JA    RASITELISÄ                


– – –


2 § Työaikaluvun 7 §:n mukainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa näy- täntövuoden (1.8.–31.7.) tai näytäntökauden (1.8.–31.12. ja 1.1.–31.7.) ai- kana.


– – –

Document Metadata

Filed: April 3rd, 2017