OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Liite 1

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

2013–2016

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

SISÄLLYSLUETTELO

1. Sopijaosapuolet 3

2. Järjestämissopimuksen tarkoitus 4

3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset 4

4. Väestön palvelutarpeen arviointi 5

4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta 5

4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit 5

4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen 5

5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 6

5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa 6

5.1.1 Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito 6

5.1.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/Oulun yliopistollinen sairaala 6

5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut 7

5.2.1 Hankintapalvelut 7

5.2.2 Lääkehuolto 7

5.2.3 Välinehuolto 7

5.2.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut 7

5.2.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen 8

5.2.6 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut 9

5.2.6.1 Laboratoriotoiminta 9

5.2.6.2 Kuvantaminen 10

5.2.6.3 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö 10

5.2.6.4 Muut palvelut 10

6. Päivystys 11

6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet 11

6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät 12

6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin 12

6.4 Valmiussuunnittelu 13

7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin 13

7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille 13

8. Henkilöstö erityisvastuualueella 13

8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi 15

8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa 15

9. Tutkimus ja kehittäminen 16

9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa 16

9.2 Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäis- ten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta 17

10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu 17

11. Hyväksymismenettely 17

12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 19

Liitteet: 1. Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidois- ta vuonna 2015

2. STM.n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edel- lytyksistä 23.9.2014

3. Erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt

4. Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake

1. Sopijaosapuolet

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Urho Xxxxxxxxxxxx 0–0

87100 Kajaani

Y-tunnus 2496986-0

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Xxxxxxxxxx 00–00

67200 Kokkola

Y-tunnus 0216462-3

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie 22

96400 Rovaniemi

Y-tunnus 0819616-7

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Xxxxxxxxxx 00

94100 Kemi

Y-tunnus 0828618-9

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie 50

90220 OULU

Y-tunnus 0679480-9

2. Järjestämissopimuksen tarkoitus

Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kunta- yhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan sai- raanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaon tulee edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vai- kuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

Järjestämissopimus perustuu Terveydenhuoltolain 1326/2010 43 § ja terveydenhuollon jär- jestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtio- neuvoston asetukseen 337/2011.

Järjestämissopimuksen tarkoitus on:

1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä so- siaalista turvallisuutta.

2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja.

3. Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja po- tilasturvallisuutta.

4. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä

5. Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välisiä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveyden- huollon järjestämisessä.

3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon jär- jestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuo- sille 2013–2016. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit valmistelevat vuosittain sopimukseen tehtävät päivitykset.

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät hyväksyvät järjestämissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset kuntalain (365/1995) 81 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustoissa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 43 §).

Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain yhteisesti sairaanhoitopiirien kesken. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä. Kukin sairaanhoi- topiiri nimeää arviointiryhmään luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille va- raedustajat sekä yhden ammattitilintarkastajan. Arviointiryhmään kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri sekä hoitotyön vastuuhenkilö, jolle nimetään myös varahenkilö.

Sopimuksen toteutumista seuraa arviointiryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

∗ luottamushenkilöhallinnon edustaja ja varaedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä

∗ kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (sairaanhoitopiirit ni- meävät yhdessä)

∗ ammattitilintarkastaja (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä)

∗ johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri jokaisesta sairaanhoitopiiristä

∗ hoitotyön vastuuhenkilö ja varahenkilö (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä)

4. Väestön palvelutarpeen arviointi

Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen.

4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen to- teuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta

Tiedot väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta kuvataan pääosin sairaan- hoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien toimintaa koskevat tiedot kuva- taan kunkin sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myöhemmin kuntakohtaista tietoa saadaan hyvinvointikertomuksista.

4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit

Perusterveydenhuollon yksiköt ja kunnat/kuntayhtymät, SOTE-yhteistoiminta-alueet kokoa- vat järjestämissuunnitelmiin väestön palvelutarvetietoja.

Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitus saada laajalti käyttöön erityisvastuualueella ja eräänä indikaattorimäärittelyn perustana käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen pe- rusindikaattoreita.

4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata erikoissairaanhoidon tarpeeseen

Vuonna 2011 hyväksytyssä OYS-erva -strategiassa 2011–2015 ”Terveempi Pohjois- Suomi” on linjattu seuraavia tavoitteita ja periaatteita:

Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissai- raanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhdessä OYS-erityisvastuualueena olemme uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä.

OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yh- teensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutki- mukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistämme terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuut- ta, tuottavuutta ja tehokkuutta.

Työnjaossa keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen. Yliopistollinen sairaala tuottaa erityistason palvelut ja toimii alueensa keskussairaalana. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mah- dollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurs- sit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Toimintamme perustana on oma palvelutuotanto. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä sen järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitämme koko OYS- erityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita.Tavoitteenamme on turvata korkea osaamisen ja terveyspalvelujen taso alueella.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitämme yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuemme yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. Lisäksi huolehdimme yh- teistyössä OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitse-

masta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovitamme alueellisen koulutuksen ja työvoiman kysynnän.

5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako

5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa

5.1.1 Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito

Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sai- raanhoitopiirien kesken hoitojen keskittämisestä ja työnjaosta.

Keskittämisen ja työnjaon perusteena ovat yhtenäiset hoidon perusteet, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Erityisesti on otettava huomioon tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asetta- mien erityisten vaatimusten perusteella.

∗ Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit antavat yhdessä vuosittain kesäkuun lop- puun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista.

∗ Luettelo OYS-erityisvastuualueella vuoden 2015 loppuun mennessä yliopistosai- raalaan keskitettävistä hoidoista on liitteenä 1.

Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämi- sestä. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011.

5.1.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito /Oulun yliopistollinen sai- raala

Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämi- sestä 5 § säätää seuraavat hoidot keskitettäväksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan:

∗ Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa

∗ Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito

∗ Lasten glaukooman leikkaushoito

∗ Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset

∗ Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta

∗ Skolioosin leikkaushoito

∗ Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito

Sen lisäksi mitä 5 § 1 momentissa säädetään, keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusinta- leikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juvenii- lireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan- ja polven tekonivelleikkaukset.

5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut

5.2.1 Hankintapalvelut

Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koskevaa hankintayhteistyötä jatketaan vakiituneeseen ta- paan. Laite- ja ohjelmistohankintoja tehdään yhteistyössä. Hankintayhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa apuvälineissä ja mahdollisuuksien mukaan elintarvikkeissa.

5.2.2 Lääkehuolto

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa kuntien terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. OYS:n sairaala-apteekki koordinoi hankintayh- teistyötä ja kilpailuttaa lääkehankinnat hankintakausittain. Keskussairaalat osallistuvat han- kintayhteistyön kustannuksiin. Tavoitteena on parantaa prosessia niin, että lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon.

Lääkejakelun hoitamiseen lääketukkujen toimesta ollaan tyytyväisiä, koska lääketukut ovat erikoistuneet lääkkeiden kuljettamiseen pitkiä matkoja haastavissa ilmasto-olosuhteissa. Sairaala-apteekit eivät näe tehtäväkseen toimia lääketukkuliikkeinä. Pohjoisen alueen lo- gistiikkaselvitys voi tuoda uutta tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia.

Lääkkeiden velvoitevarastointilaki velvoittaa kaikkia sairaaloita ja laitoksia varastoimaan laissa mainittuja lääkevalmisteita joko kahden viikon, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Lisäksi kaikissa erityisvastuualueen apteekeissa varastoidaan Huolto-varmuuskeskuksen omistamia influenssaepidemian hoitoon tar- koitettuja lääkkeitä.

Fimean kanssa selvitetään muun muassa mahdollisuus velvoitevarastoitavien lääkkeiden varastoinnin keskittämiseen erityisvastuualueella, mahdollisuus velvoitevaraston kierrät- tämiseen lääkkeiden vanhenemisen estämiseksi, keskitetyssä varastossa olevien lääk- keiden jakelu poikkeusoloissa ja normaalitilanteessa, varastointitilojen riittävyys sekä tieto- järjestelmien valmius.

Keväällä 2013 tehdyn esiselvityksen perusteella on päädytty siihen, että Fimean määräys- ten ja lääkealaa koskevien säädösten johdosta ei toistaiseksi ole edellytyksiä tavoitella eri- tyisvastuualueen yhteistä sairaala-apteekkia.

∗ Lääkehankinnat tehdään yhteistyössä

∗ Terveyskeskukset ovat halutessaan lääkehankinnoissa mukana

5.2.3 Välinehuolto

Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuu- alueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankin- toihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on jo nykyisellään toimivaa. Harki- taan erva-tiimin perustamista yhteistyön edelleen parantamiseksi.

5.2.4. Kuljetus- ja varastointipalvelut

Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitetään kaikkien terveydenhuol- lon materiaalivirtojen osalta mahdollisuuksia toteuttaa palvelut kustannustehokkaasti ja

ekologisesti kestävällä tavalla PPSHP:n ja koko erityisvastuualueen alueella. Tutkimus- hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Han- ke valmistuu vuoden 2015 lopussa. Laboratoriotoiminnan osalta NordLab valmistelee logis- tiikkasuunnitelmaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet pesulayhteistyöhön.

5.2.5. Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila

OYS:n erva-alueella käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ko- konaisuus ei ole optimaalinen, eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Ko- konaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on vasta aluillaan.

Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) ke- hittäminen on tiivistänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä sosiaali- ja tervey- denhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tie- tosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Kanta-palveluiden kehittymisen myötä potilai- den hoitoon liittyvän tiedon välittyminen potilastietojärjestelmästä toiseen mahdollistuu.

Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja ter- veydenhuollossa.

Kehittämistarpeet

OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannus- tehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tieto- järjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat ha- lutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen. Keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammatti- laisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikutta- vuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjes- telmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkki- tehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä.

Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, hen- kilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekis- terit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumat- tomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan.

Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelli- set terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut.

Kehittämistoimenpiteet 2013–2016

∗ Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämismalli

∗ Yhteinen tietohallintostrategia

∗ Kuvataan ja analysoidaan erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alueelli- sen tietojärjestelmäkokonaisuuden nykytila ja tavoitetila sekä kokonaisuuden

kehittämispolku pohjautuen toiminnallisiin tarpeisiin

∗ Luodaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojärjestelmä- hankintojen malli

∗ Määritellään yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka sekä tietojärjestelmien yhtenäinen käyttäjähallintamalli

∗ Kehitetään hyvinvoinnin edistämistä sekä kansalaisten ja ammattilaisten sähköisen asioinnin palveluita tukevia tietojärjestelmäratkaisuja yhteisen määrittelyn ja hankintojen keinoin

∗ Kehitetään tietojärjestelmiä ja teknologiaa alueellisesti yhteisinä hankkeina ja hyödynnetään kehittämistyössä ulkopuolisia rahoituskanavia

∗ Laaditaan suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjes- telmäkokonaisuuden hallitusta uudistamisesta suunnitelmakauden jälkeisille vuosille.

5.2.6 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut

OYS-erityisvastuualueen strategiassa tavoitellaan laajaa yhteistyötä taudinmääritykseen liittyvissä palveluissa.

∗ Laboratoriokeskus NordLabin toimintaa laajennetaan

∗ Erityisvastuualueella yhdistetään kuvantamispalveluja yhteentoimiviksi ko- konaisuuksiksi ja selvitetään yhteisen kuvantamiskeskuksen perustamisen

mahdollisuudet

∗ Pohjois-Suomen biopankki Borealis on perustettu ja saanut toimintaluvan. Pe- rustajajäseniä ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun Yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-

Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaan- hoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

5.2.6.1 Laboratoriotoiminta

OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta on vastannut 1.1.2013 lähtien Pohjois- Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa klii- nisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvas- tuualueella. Lisäksi laboratoriokeskus tuottaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palveluita Länsi-Pohjan ja Kainuun keskussairaaloissa.

Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois- Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannus- säästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, ta- voitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset.

Laboratoriokeskuksen laajentamista koskemaan kaikkia laboratorioaloja pidetään tarkoi- tuksenmukaisena. Patologiaa ja kliinistä neurofysiologiaa koskevaa selvitystyötä on tehty.

5.2.6.2. Kuvantaminen

Kuvantamisen alalla tehdään yhteistyötä päivystys- ja virka-ajan etäpalveluiden tuottami- sessa. Tavoitteena on yhdistää OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut yhteento- imivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Toiminnas- san sitoudutaan Dicom-standardiin. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-EKG, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotaudien kuvien) tallennukseen ja katseluun. Sairaanhoitopiirien alueilla on tarkoituksenmukaista ensi- vaiheessa integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuvantamispalveluja.

5.2.6.3 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja ter- veydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukun- tayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ovat perustaneet Pohjois-Suomen biopankin Borealiksen. Valtaosa biopankkiin sisällytettävistä näytteistä on potilashoidon yhteydessä syntyvää diagnostista materiaalia ja siihen liittyvää potilastietoa. Oulun yliopisto osallistuu biopankkiin vaativien erityisnäytteiden osalta. Kustannusten jaos- ta on sovittu perustamissopimusten puitteissa.

5.2.6.4 Muut palvelut

Potilasasiamiestoiminta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan 1.3.1993. Lainsäädännössä ei ole määrityksiä potilasasiamiestoiminnan organisoinnista, valvonnasta tai pätevyysvaati- muksista. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään palvelujen asiakaskeskeisyyden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta. Terveydenhuoltolain ta- voite tukee potilasasiamiestoiminnan kehittämistä ja huomioimista palveluja järjestettä- essä. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asiantuntijana osa laadukasta terveyden- huollon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä PPSHP:ssa, Kainuussa ja LSHP:ssä on päätoi- minen potilasasiamies.

Potilasasiamiestoiminnan järjestämistapa on tarpeen saattaa yhtenäiseksi. Tämä voi ta- pahtua esimerkiksi siten, että kunnat sopivat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa poti- lasasiamiestoiminnan organisoinnista. Potilasasiamiehen on tarkoituksenmukaista olla päätoiminen ja kokoaikainen.

Erityisvastuualueella tavoitellaan yhtenäisiä kelpoisuusehtoja ammattitaidon ja palvelun laadun turvaamiseksi. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä tulee sopia potilasasiamiestoi- minnan järjestämisestä ja muista potilaslain mukaisista velvoitteista.

Mediecon toiminta

Medieco Oy on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien omistama yritys, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ammatillista täydennyskoulutusta tukevaa verkkokoulutusta OYS:n eri- tyisvastuualueen terveydenhuollon yksiköille. Yhtiö tuottaa tarvittaessa myös sairaanhoito- piirikohtaisia verkkokoulutuksia. Tavoitteena on lisätä verkkokoulutustarjontaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin.

Elinsiirtotoiminta

Yhdenmukaistetaan luovuttajasairaalatoimintaa Fimean, eritysvastuualueen ja muun kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Koordinaatiovastuu OYS:n erityisvastuualueen elin- luovutustöryhmällä.

6. Päivystys

Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon pal- velutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivys- tyspisteiden väliset etäisyydet, lait, asetukset, STM:n raportti ”Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010” sekä muu kansallinen ohjaus.

Liitteenä 2 on 1.1.2015 voimaan tullut STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.

6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet

Yliopistosairaalassa on kaikkien päivystävien erikoisalojen päivystys.

Ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikkatoiminta järjestetään kaikissa keskussairaaloissa asetuksen 2 § (Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen) edellyttämällä tavalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä.

Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut toteutuvat asetuksen mukaiseti kaikissa keskussairaa- loissa.

Sisätautien päivystys toteutuu kaikissa keskussairaaloissa. Kardiologian ympärivuorokauti- nen päivystys on OYS:ssa. Lapin keskussairaalassa, Kainuun keskussairaalassa ja Keski- Pohjanmaan keskussairaalasa on paikallinen sopimus invasiivisen kardiologian hälytys- työstä.

Keskussairaalat jatkavat aivoinfarktin liuotushoidossa tarvittavien neurologian erikoislää- kärikonsultaatioiden (Telestroke-palvelu) hankintaa Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Sopimuskauden aikana selvitetään mahdollisuudet palvelun tarjoamiseksi OYS:sta. Kun HUS:n palvelua ei ole saatavilla, konsultoidaan OYS:n neurologian takapäivystäjää. Ai- voverenkiertoyksikkötoiminta on turvattu.

Keskussairaalat ovat järjestäneet valmiuden välitömään ympärivuorokautiseen leikkaushoi- toon asetuksen 13 §:n (Leikkaustoiminta) edellyttämällä tavalla ottaen huomioon lisäksi 5

§:n (Toimintaedellytykset) säädökset kuvantamis- ja laboratoiriopalveluista, verensiirroista ja lääkehuollosta. Oulaskankaan sairaalassa ei tuoteta yöaikaista kirurgista leikkaustoimin- taa.

Synnytystoiminta jatkuu sairaaloissa asetuksen 14 §:n (Synnytykset ja lastentaudit) ja 5

§:n mukaisin edellytyksin. Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireillä on 1.6.2017 saakka STM:n myöntämä poikkeuslupa synnytystoiminnan järjestämiseksi.

Psykiatrian erikoisalan päivystys toteutuu asetuksen mukaisesti kaikissa keskussairaalois- sa. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä on suunniteltu siten, että erikoislääkärin osuus to- teutuisi ainakin osin etäyhteyden avulla mielenterveyslain sallimissa rajoissa.

Suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys toteutuu ylio- pistosairaalassa. Perusterveydenhuollon tasoisen suun terveydenhuollon päivystyksen keskittäminen keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyksiin on sairaanhoito- piireissä eri vaiheissa. Muun muassa tilakysymysten ratkaiseminen vaatii aikaa ja resursse- ja. OYS:ssa, Keski-Pohjanmaan keskussiaraalassa ja Kainuun keskussairaalassa päivys- tys toteutuu jo yhteispäivystyksen yhteydessä.

Liitteenä 3 erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt.

6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus. Muissa sairaanhoitopiireissä on alueelliset ensihoitokeskukset. Erityisvas- tuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata erityisvastuualueen ensihoitolää- käripäivystyksestä siten, että alueelliset ensihoitokeskukset ja myös ensihoidon kenttähen- kilöstö voivat tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä ympäri vuorokauden. Lisäksi se vastaa alueen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta.

Erityisvastuualueen ensihoitokeskus vastaa myös hoitolaitossiirtojen yhteensovittamisesta sekä viranomaisverkosta (VIRVE) ja viranomaisten kenttätietojärjestelmästä. Edelleen sen tehtävinä ovat hätäkeskusohjeiden alueellinen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen sekä yhtenäisen laatu- ja koulutusjärjestelmän luominen.

Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta osa kohdistuu vain PPSHP:n alueelle ja osa koko erityisvastuualueelle. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiireille tässä suhtees- sa ja väestömäärän mukaisesti.

∗ Erva-ensihoitolääkäri konsultoi koko erityisvastuualueen ensihoidon kenttää (maayksiköitä ja helikopteriavusteista ensihoitoa).

∗ Ensihoitokeskuksella on yhteistyö- ja ohjausryhmät.

∗ OYS-erva-alueen sosiaali- ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmän toimintaa kehi- tetään.

∗ 2016 otetaan käyttöön Erica-hätäkeskustietojärjestelmäliittymät ja aloitetaan KEJO-kenttäjohtojärjestelmän valmistelu.

6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin

Päivystysyksikössä on oltava riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava moni- ammatillinen henkilöstö. Lisäksi asetus määrittelee tarkemmin erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen päivystysedellytykset.

∗ Suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varataan moniammatillinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja alueen tuntemus.

∗ Valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne.

∗ Sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita eri päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään.

6.4 Valmiussuunnittelu

OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmius- suunnittelun yhteistä sähköistä portaalia.

7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin

Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sairaan- hoitopiirin alueella. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvin- voinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tar- vittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääke- huollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköi- den lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Peruster- veydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa.

Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon antamista koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henki- löstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä.

Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestä- missuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella valmistelussa olevat uudet, asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- prosessit ovat sillä tavoin erva-yhteensopivia, että tuleva erityisvastuualueen palvelujärjes- telmä tukee valinnanvapautta, on laadukas, potilasturvallinen ja kustannuksia säästävä.

7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille

Perusterveydenhuollon yksiköt kartoittavat kuntien tarpeita saada erikoislääkärien ja mui- den ammattihenkilöiden konsultaatiopalveluja. Palvelut voivat olla paikan päälle jalkautet- tuja palveluja tai eri tavoin toteutettua etäpoliklinikkatoimintaa, verkostoyhteistyötä, kuntou- tusohjausta tai muuta kunnille tarpeellista tukea. Sopimukset tehdään organisaatioiden vä- lillä.

Koulutus- ja hoitoketjutyötä jatketaan ja niille määritellään toimintaperiaatteita. Perustervey- denhuollon yksiköiden rooli ja yhteistyö ovat avainasemassa. Videoavusteista toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti asiantuntija-asiantuntija -tasolla ja asiantuntija- asiakas -tasolla huomioiden erityishuoltopiirien palvelut ja sosiaalihuolto.

8. Henkilöstö erityisvastuualueella

Lääkärityövoima OYS-erityisvastuualueella

Alueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan 2 553 lääkäriä, joista erikoistuneita 1 551 (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 vuodessa, aloituspaikkamäärä nousi 146:een vuonna 2014. Lääkäreitä valmistuu 2020-2025 noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1800. Erikoislää- käreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä.

Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430 lääkäriä (+ 34

%). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000 lääkäriä (+18 %).

Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois- Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta, tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta, tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede- kunnan ja sairaanhoitopiirien yhteishankkeena valmistui vuonna 2006 esitys OYS- erityis- vastuualueen erikoistumismalliksi. Esitys on osittain toteutunut, esimerkiksi yhteinen työnantaja-toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2012.

Erikoisalat, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä

(luvut ovat lääkäreiden määriä):

Erikoisala	Erikoislääkärimäärä OYS-erva nyt	Työvoiman tarjonnan ennuste v. 2025	Muutos
Yleislääketiede	240	219,1	-20,8
Psykiatria	107	92,4	-14,6
Sydän- ja rintaelinkirurgia	16	8,8	-7,2
Sisätaudit	58	53,5	-4,5
Fysiatria	24	19,8	-4,2
Kliininen kemia	9	5,5	-3,5
Oikeuslääketiede	5	2,4	-2,6
Syöpätaudit	18	16	-2
Kliininen mikrobiologia	8	7,2	-1,2
Yleiskirurgia	19	17,8	-1,2
Endokrinologia	5	4,8	-0,2

Hoitohenkilöstö

Hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien tarve vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, koska henkilökunnan tulevaa tarvetta ar- vioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kaut- ta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissao- loihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet).

Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön kou- lutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.huolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja tarvetta. Muissa OYS-erva-alueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioi- den alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppi- laitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen.

Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveys- alalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti- laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus ei ole riittävä, koska edellä mainittuja ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Vajeen vuoksi on käynnis- tetty ensihoitajille alueellisesti 30 op:een hoitotason täydennyskoulutusta, lisäksi on käyn- nistetty myös röntgenhoitajien ja bioanalyytikkojen poikkeuskoulutus.

Koko erityisvastuualueen yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja hen- kilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida hen- kilökunnan saatavuushaasteita muun muassa uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien kesken sekä päivittää henkilöstömitoitusta. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä.

∗ Lääkäreiden tarvearvio toteutetaan neljän vuoden välein

∗ Sovitetaan yhdessä erikoisaloittain erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikka- määrät ja koulutuspaikkojen sijainti siten, että palvelujärjestelmän tarpeisiin pys-

tytään vastaamaan

∗ Erityistä huomiota kiinnitetään vaje-aloille

∗ Lääkäreiden rekrytointi aloitetaan jo peruskoulutuksen aikana

∗ Erikoistuville lääkäreille suunnitellaan "koulutusputket" yhdessä yliopiston kanssa

∗ Hoitohenkilöstöön kuuluvien ammattihenkilöiden työvoiman ennakointitiedot päivi- tetään v. 2015-2016

∗ Ensihoitajille toteutetaan alueellisia hoitotason täydennyskoulutuksia

∗ Röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja koulutetaan poikkeuskoulutuksella normaalin aloituspaikkakoulutuksen ohella

∗ Hoitohenkilöstön rekrytoimiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä koko erva-alueella

8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi

Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi.

Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa.

Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla.

8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon hen- kilöstön saatavuuden turvaamisessa

Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Sairaanhoidossa tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Esimerkkeinä yhteisistä erva-vakansseista ovat myös ervakoordinaattori, han- kintayksikön yhteiset työntekijät, lääkehoidon koordinaattori, arviointiylilääkäri ja ensihoito-

keskuksen asiantuntijat. Nordlabissa ja Mediecossa työskentelee suuri määrä yhteistä hen- kilöstöä.

Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsul- toinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi ta- vaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken.

Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. ”vanhana työntekijänä” on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna 2012. Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harki- taan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin.

Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimin- tamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä.

9. Tutkimus ja kehittäminen

Järjestämissopimusasetuksen 15 §:ssä määrätään, että sopimuksessa on sovittava sai- raanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisesta eritysvastuualueella.

Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien ter- veydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yh- tenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvas- tuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttami- sessa

Oulun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutki- mukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille.

Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalve- luyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityis- vastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain, alueellinen tutkimustoimikunta on nimetty nelivuotiskaudeksi ajalle 2012–2015. Eettinen to- imikunta käsittelee OYS-erityisvastuualueella tehtävien tutkimusten lisäksi myös valta- kunnallisia tutkimushankkeita yhteistyössä TUKIJAN (valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) kanssa. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun valtion tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimushankkeille hakemuksesta.

Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, jonka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäris- töjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien erityisvastuualueen sekä tutki- jalähtöistä että sponsoroitua terveystieteellistä tutkimustoimintaa. Toiminnot rahoitetaan yh- teisesti hyödyntäen valtion tutkimusrahoitusta.

9.2. Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta

Huolehdimme yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta osana erityisvas- tuualueen sairaanhoitopiirien laatujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien laatupäälliköt suunnitte- levat ja toteuttavat mm. lähetteiden ja palautteiden auditoinnit. Laatupäälliköiden ja eri- koisalojen johdolla yhtenäistetään hoito-ohjeita ja potilasohjausta.

Erityisvastuualueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edel- lyttää lääkityksen/menetelmän tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-HTA -menetelmää (liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje).

Sairaanhoitopiirit tiedottavat koko erityisvastuualuetta tekemistään arvioinneista ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä. Käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti myös osana työnjakoprosessia, josta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Johtajaylilääkärit toimivat THL:n johtamassa HALO-toiminnassa. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia.

10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu

Asetuksen 16 §:ssä velvoitetaan sopimaan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Tämän sopimuksen noudattamatta jättämisestä on sovittu seuraavaa:

Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti.

Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään eri- tyistä huomiota.

Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättämiset kategorioihin:

1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major

Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkai- semaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla.

Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesme- nettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies.

Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista.

11. Hyväksymismenettely

Sopimus laaditaan valtuutokausittain ja hyväksytään kunkin sairaanhoitopiirin yhtymäval- tuustossa. Yhtymävaltuustot päättävät lisäksi mahdollisista sopimusmuutoksista.

Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja on voimassa kunnes uusi sopimus seuraavalle valtuustokaudelle on tehty. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat ne hyväksyneet.

Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät liitteeseen 1 tehtävät muutokset. Liite 1: Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toi- menpiteistä ja hoidoista. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon jär- jestämisestä ja keskittämisestä.

Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät mahdolliset liitteeseen 4 ja 4a tehtävät muutokset. Liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake.

12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset

Tämä sopimus korvaa 20.2.2014 allekirjoitetun sopimuksen. Sopimusta on laadittu 5 yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.

Oulussa / 2015

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

kuntayhtymän johtaja hallituksen puheenjohtaja

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

sairaanhoitopiirin johtaja hallituksen puheenjohtaja

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

sairaanhoitopiirin johtaja hallituksen puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxxx

sairaanhoitopiirin johtaja hallituksen puheenjohtaja