SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SOPIMUS SARJA
XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
2003 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2003 N:o 21—26
SISÄLLYS
N:o Sivu
21 Laki merilain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta 399
22 Tasavallan presidentin asetus öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeu- dellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajoitusten muutoksen voimaansaattamisesta sekä merilain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 401
23 Laki öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta 405
24 Tasavallan presidentin asetus öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvaus- rahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta sekä muutoksen voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 406
25 Laki maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 410
26 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän maatalousalan työtur- vallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 411
N:o 21
(Suomen säädöskokoelman n:o 336/2002)
Laki
merilain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta
Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 10 luvun 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 421/1996, seuraavasti:
10 luku
Vastuu öljyvahingosta
5§
Vastuun rajoittaminen ja vastuumäärät
Aluksen omistajalla on oikeus rajoittaa
tämän luvun mukainen vastuunsa jokaista vahinkotapahtumaa kohti määrään, joka vas- taa 4.510.000 SDR:ää sellaisesta aluksesta, jonka vetoisuutta osoittava luku on enintään 5 000. Jos vetoisuutta osoittava luku on suurempi kuin 5 000, vastuurajaa korotetaan 631 SDR:llä jokaiselta vetoisuuden yksiköltä. Vastuun enimmäismäärä on kuitenkin
89.770.000 SDR:ää. Xxxxxx vastuun rajoituk-
HE 5/2002 YmVM 3/2002 EV 32/2002
8—2003 430508
400 N:o 21
seen ei koske korkoa eikä oikeudenkäynti- kuluja.
— — — — — — — — — — — — —
Tämän lain voimaantulosta säädetään ta- savallan presidentin asetuksella.
Tämän lain tarkoituksena on saattaa voi- maan Lontoossa 18 päivänä lokakuuta 2000 Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä teh- dyn öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingos-
Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002
ta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleisso- pimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen mää- räykset sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
Vahinkotapahtumaan, joka on sattunut en- nen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 luvun 5 §:n 1 momentin säännöksiä.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Liikenne- ja viestintäministeri Xxxxx Xxxx
401
N:o 22
(Suomen säädöskokoelman n:o 232/2003)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajoitusten muutoksen voimaansaattamisesta sekä merilain 10 luvun 5 §:n muutta- misesta annetun lain voimaantulosta
Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään:
1§
Lontoossa 18 päivänä lokakuuta 2000 Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä hy- väksytty öljyn aiheuttamasta pilaantumisva- hingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vas- tuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuo- den 1992 pöytäkirjan vastuurajoitusten muu- tos, jonka eduskunta on hyväksynyt 5 päivänä huhtikuuta 2002 ja jonka tasavallan presi- dentti on hyväksynyt 3 päivänä toukokuuta 2002, tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.
Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
2§
Merilain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta 3 päivänä toukokuuta 2002 annettu laki (336/2002) tulee voimaan 1 päivänä marras- kuuta 2003.
3§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxxxxxx Xxxxxxxx
402 N:o 22
PÄÄTÖSLAUSELMA LEG.1(82)
hyväksytty 18 päivänä lokakuuta 2000
Öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleisso- pimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan sisältämien vastuunrajojen muu- tosten hyväksyminen
82. istuntoonsa kokoontunut OIKEUDEL- LINEN KOMITEA, joka:
palauttaa mieleen Kansainvälistä meren- kulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ’’IMO-yleissopimus’’) 33 artik- lan b kohdan, joka koskee komitean tehtäviä,
on tietoinen IMO-yleissopimuksen 36 ar- tiklasta, joka koskee sille kansainvälisissä yleissopimuksissa tai asiakirjoissa tai niiden nojalla annettujen tehtävien hoitamiseen liit- tyviin menettelytapoihin sovellettavia sään- töjä,
palauttaa myös mieleen öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioi- keudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttami- sesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan (jäl- jempänä ’’vuoden 1992 vastuupöytäkirja’’) 15 artiklan, joka koskee vastuupöytäkirjan 6 artiklan 1 kappaleessa määrättyjen vastuun- rajojen muuttamiseen sovellettavia menette- lytapoja,
on käsitellyt ehdotetut vastuunrajojen muu- tokset ja toimittanut ne järjestön jäsenille ja sopimusvaltioille vuoden 1992 vastuupöytä- kirjan 15 artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti,
1. hyväksyy vuoden 1992 vastuupöytäkir- jan 15 artiklan 4 kappaleen mukaisesti vas- tuupöytäkirjan 6 artiklan 1 kappaleessa mää- rättyjen vastuunrajojen muutokset, jotka si- sältyvät tämän päätöslauselman liitteeseen;
RESOLUTION LEG.1(82)
(adopted on 18 october 2000)
Adoption of amendments of the limitation amounts in the Protocol of 1992 to amend the International Convention on Civil Liability for Oil Pollution Damage, 1969
THE LEGAL COMMITTEE at its eighty- second session:
Recalling Article 33(b) of the Convention on the International Maritime Organization (hereinafter referred to as the ’’IMO Con- vention’’) concerning the functions of the Committee,
Mindful of Article 36 of the IMO Con- vention concerning rules governing the pro- cedures to be followed when exercising the functions conferred on it by or under any international convention or instrument,
Recalling further article 15 of the Protocol of 1992 to amend the International Conven- tion on Civil Liability for Oil Pollution Damage, 1969 (hereinafter referred to as the ‘‘1992 CLC Protocol’’) concerning the pro- cedures for amending the limitation amounts set out inarticle 6(1) of the 1992 CLC Protocol,
Having considered amendments to the limitation amounts proposed and circulated in accordance with the provisions of article 15(1) and (2) of the 1992 CLC Protocol,
1. Adopts, in accordance with article 15(4) of the 1992 CLC Protocol, amendments to the limitation amounts set out in article 6(1) of the 1992 CLC Protocol, as set out in the Annex to this resolution;
N:o 22 403
2. päättää vuoden 1992 vastuupöytäkirjan 15 artiklan 7 kappaleen mukaisesti, että nämä muutokset katsotaan hyväksytyksi 1 päivänä toukokuuta 2002, jollei vähintään yksi nel- jäsosa valtioista, jotka olivat sopimusvaltioita muutosten hyväksymispäivänä (18 päivänä lokakuuta 2000), ole ennen kyseistä päivä- määrää ilmoittanut järjestölle, että ne eivät hyväksy muutoksia;
3. päättää myös, että vuoden 1992 vastuu- pöytäkirjan 15 artiklan 8 kappaleen mukai- sesti muutokset, jotka katsotaan hyväksytyksi edellä olevan 2 kappaleen mukaisesti, tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003;
4. pyytää, että pääsihteeri toimittaa vuoden 1992 vastuupöytäkirjan 15 artiklan 7 kappa- leen ja 17 artiklan 2 kappaleen v kohdan mukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset tästä päätöslauselmasta ja sen liitteen sisäl- tämistä muutoksista kaikille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet vuoden 1992 vastuupöy- täkirjan tai liittyneet siihen; ja
5. pyytää myös, että pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä päätös- lauselmasta ja sen liitteestä niille järjestön jäsenille, jotka eivät ole allekirjoittaneet vuo- den 1992 vastuupöytäkirjaa tai liittyneet siihen.
2. Determines, in accordance with article 15(7) of the 1992 CLC Protocol, that these amendments shall be deemed to have been accepted on 1 May 2002 unless, prior to that date, not less than one quarter of the States that were Contracting States on the date of the adoption of these amendments (being 18 October 2000) have communicated to the Organization that they do not accept these amendments;
3. Further determines that, in accordance with article 15(8) of the 1992 CLC Protocol, these amendments, deemed to have been accepted in accordance with paragraph 2 above, shall enter into force on 1 November 2003;
4. Requests the Secretary-General, in ac- cordance with articles 15(7) and 17(2)(v) of the1992 CLC Protocol, to transmit certified copies of the present resolution and the amendments contained in the Annex thereto to all States which have signed or acceded to the 1992 CLC Protocol; and
5. Further requests the Secretary-General to transmit copies of the present resolution and its Annex to the Members of the Organization which have not signed or acceded to the 1992 CLC Protocol.
404 N:o 22
Päätöslauselman liite
Öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleisso- pimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan sisältämien vastuunrajojen muu- tokset
Vuoden 1992 vastuupöytäkirjan 6 artiklan 1 kappaletta muutetaan seuraavasti:
ilmaisu ’’3 miljoonaa laskentayksikköä’’ korvataan ilmaisulla ’’4.510.000 laskentayk- sikköä’’;
xxxxxxx ’’420 laskentayksikköä’’ korvataan ilmaisulla ’’631 laskentayksikköä’’; ja
ilmaisu ’’59,7 miljoonaa laskentayksik- köä’’ korvataan ilmaisulla’’89.770.000 las- kentayksikköä’’.
Annex
Amendments of the limitation amounts in the Protocol of 1992 to amend the Interna- tional Convention on Civil Liability for Oil Pollution Damage, 1969
Article 6(1) of the 1992 CLC Protocol is amended as follows:
the reference to ’’3 million units of account’’ shall read ’’4,510,000 units of account’’;
the reference to ’’420 units of account’’ shall read ’’631 units of account’’; and
the reference to ’’59,7 million units of account’’ shall read ’’89,770,000 units of account’’.
405
N:o 23
(Suomen säädöskokoelman n:o 335/2002)
Laki
öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta
Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Lontoossa 18 päivänä lokakuuta 2000 Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä teh- dyn öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinko- jen kansainvälisen korvausrahaston perusta- mista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuo- den 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutok- sen määräykset ovat lakina voimassa sellai- sina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2§
Tämän lain voimaantulosta säädetään ta- savallan presidentin asetuksella.
Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002
Vahinkotapahtumaan, joka on sattunut en- nen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleis- sopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan eräiden määräysten hyväk- symisestä ja soveltamisesta annetun lain (424/1996) korvausvastuun rajoja koskevia säännöksiä.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Liikenne- ja viestintäministeri Xxxxx Xxxx
HE 5/2002 YmVM 3/2002 EV 32/2002
406
N:o 24
(Suomen säädöskokoelman n:o 233/2003)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta sekä muutoksen voimaansaat- tamisesta annetun lain voimaantulosta
Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään:
1§
Lontoossa 18 päivänä lokakuuta 2000 Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä hy- väksytty öljyn aiheuttamien pilaantumisva- hinkojen kansainvälisen korvausrahaston pe- rustamista koskevan vuoden 1971 kansain- välisen yleissopimuksen muuttamisesta teh- dyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutos, jonka eduskunta on hyväksynyt 5 päivänä huhtikuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 3 päivänä touko- kuuta 2002, tulee voimaan 1 päivänä mar- raskuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.
Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
2§
Öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleis- sopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta 3 päivänä toukokuuta 2002 annettu laki (335/2002) tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003.
3§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxxxxxx Xxxxxxxx
N:o 24 407
PÄÄTÖSLAUSELMA LEG.2(82)
hyväksytty 18 päivänä lokakuuta 2000
Öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleis- sopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan sisältämien vastuurajojen muutosten hyväksyminen
82. istuntoonsa kokoontunut OIKEUDEL- LINEN KOMITEA, joka:
palauttaa mieleen Kansainvälistä meren- kulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ’’IMO-yleissopimus’’) 33 artik- lan b kohdan, joka koskee komitean tehtäviä,
on tietoinen IMO-yleissopimuksen 36 ar- tiklasta, joka koskee sille kansainvälisissä yleissopimuksissa tai asiakirjoissa tai niiden nojalla annettujen tehtävien hoitamiseen liit- tyviin menettelytapoihin sovellettavia sään- töjä,
palauttaa myös mieleen öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korva- usrahaston perustamista koskevan kansainvä- lisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan (jäljempänä ’’vuo- den 1992 rahastopöytäkirja’’) 33 artiklan,
joka koskee rahastopöytäkirjan 6 artiklan 3 kappaleessa määrättyjen vastuurajojen muut- tamiseen sovellettavia menettelytapoja,
on käsitellyt ehdotetut vastuurajojen muu- tokset ja toimittanut ne järjestön jäsenille ja sopimusvaltioille vuoden 1992 rahastopöytä- kirjan 33 artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti,
1. hyväksyy vuoden 1992 rahastopöytäkir- jan 33 artiklan 4 kappaleen mukaisesti ra- hastopöytäkirjan 6 artiklan 3 kappaleessa määrättyjen vastuurajojen muutokset, jotka sisältyvät tämän päätöslauselman liitteeseen;
2. päättää vuoden 1992 rahastopöytäkirjan 33 artiklan 7 kappaleen mukaisesti, että nämä
RESOLUTION LEG.2(82)
(adopted on 18 October 2000)
Adoption of amendments of the limits of compensation in the Protocol of 1992 to amend the International Convention on the Establishment of an International Fund for Compensation for Oil Pollution Damage, 1971
THE LEGAL COMMITTEE at its eighty- second session:
Recalling Article 33(b) of the Convention on the International Maritime Organization (hereinafter referred to as the ’’IMO Con- vention’’) concerning the functions of the Committee,
Mindful of Article 36 of the IMO Con- vention concerning rules governing the pro- cedures to be followed when exercising the functions conferred on it by or under any international convention or instrument,
Recalling further article 33 of the Protocol of 1992 to amend the International Conven- tion on the Establishment of an International Fund for Compensation for Oil Pollution Damage, 1971 (hereinafter referred to as the ‘‘1992 Fund Protocol’’) concerning the pro- cedures for amending the limits of the amounts of compensation set out in article 6(3) of the 1992 Fund Protocol,
Having considered amendments to the limits of the amounts of compensation pro- posed and circulated in accordance with the provisions of article 33(1) and (2) of the 1992 Fund Protocol,
1. Adopts, in accordance with article 33(4) of the 1992 Fund Protocol, amendments to the limits of the amounts of compensation set out in article 6(3) of the 1992 Fund Protocol, as set out in the Annex to this resolution;
2. Determines, in accordance with article 33(7) of the 1992 Fund Protocol, that these
2 430508/8
408 N:o 24
muutokset katsotaan hyväksytyksi 1 päivänä toukokuuta 2002, jollei vähintään yksi nel- jäsosa valtioista, jotka olivat sopimusvaltioita muutosten hyväksymispäivänä (18 päivänä lokakuuta 2000), ole ennen kyseistä päivä- määrää ilmoittanut järjestölle, että ne eivät hyväksy muutoksia;
3. päättää myös, että vuoden 1992 rahas- topöytäkirjan 33 artiklan 8 kappaleen mukai- sesti muutokset, jotka katsotaan hyväksytyksi edellä olevan 2 kappaleen mukaisesti, tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003;
4. pyytää, että pääsihteeri toimittaa vuoden 1992 rahastopöytäkirjan 33 artiklan 7 kappa- leen ja 38 artiklan 2 kappaleen vi kohdan mukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset tästä päätöslauselmasta ja sen liitteen sisäl- tämistä muutoksista kaikille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet vuoden 1992 rahasto- pöytäkirjan tai liittyneet siihen; ja
5. pyytää myös, että pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä päätös- lauselmasta ja sen liitteestä niille järjestön jäsenille, jotka eivät ole allekirjoittaneet vuo- den 1992 rahastopöytäkirjaa tai liittyneet siihen.
amendments shall be deemed to have been accepted on 1 May 2002 unless, prior to that date, not less than one quarter of the States that were Contracting States on the date of the adoption of these amendments (being 18 October 2000) have communicated to the Organization that they do not accept these amendments;
3. Further determines that, in accordance with article 33(8) of the 1992 Fund Protocol, these amendments, deemed to have been accepted in accordance with paragraph 2 above, shall enter into force on 1 November 2003;
4. Requests the Secretary-General, in ac- cordance with articles 33(7) and 38(2)(vi) of the1992 Fund Protocol, to transmit certified copies of the present resolution and the amendments contained in the Annex thereto to all States which have signed or acceded to the 1992 Fund Protocol; and
5. Further requests the Secretary-General to transmit copies of the present resolution and its Annex to the Members of the Organization which have not signed or acceded to the 1992 Fund Protocol.
N:o 24 409
Päätöslauselman liite
Öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleis- sopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan sisältämien vastuurajojen muutokset
Vuoden 1992 rahastopöytäkirjan 6 artiklan 3 kappaletta muutetaan seuraavasti:
4 kappaleen a kohdan ilmaisu ’’135 mil- joonaa laskentayksikköä’’ korvataan ilmai- sulla ’’203.000.000 laskentayksikköä’’;
4 kappaleen b kohdan ilmaisu ’’135 mil- joonaa laskentayksikköä’’ korvataan ilmai- sulla ’’203.000.000 laskentayksikköä’’; ja
4 kappaleen c kohdan ilmaisu ’’200 mil- joonaa laskentayksikköä’’ korvataan ilmai- sulla ’’300.740.000 laskentayksikköä
Annex
Amendments of the limits of compensation in the Protocol of 1992 to amend the International Convention on the Establish- ment of an International fund for Compen- sation for Oil Pollution Damage, 1971
Article 6(3) of the 1992 Fund Protocol is amended as follows:
the reference in paragraph 4(a) to ’’135 million units of account’’ shall read ’’203,000,000 units of account’’;
the reference in paragraph 4(b) to ’’135 million units of account’’ shall read ’’203,000,000 units of account’’; and
the reference in paragraph 4(c) to ’’200 million units of account’’ shall read ’’300,740,000 units of account’’.
410
N:o 25
(Suomen säädöskokoelman n:o 82/2003)
Laki
maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2001 tehdyn Kansainvälisen työkonferenssin hy- väksymän yleissopimuksen nro 184, joka koskee maatalousalan työturvallisuutta ja -ter- veyttä, lainsäädännön alaan kuuluvat mää-
Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003
räykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2§
Tämän lain voimaantulosta säädetään ta- savallan presidentin asetuksella.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxxx Xxxxx
HE 250/2002 TyVM 11/2002 EV 237/2002
411
N:o 26
(Suomen säädöskokoelman n:o 234/2003)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministerin esittelystä, säädetään:
1§
Kansainvälisen työkonferenssin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2001 hyväksymä maa- talousalan työturvallisuutta ja -terveyttä kos- keva yleissopimus, jonka eduskunta on hy- väksynyt 16 päivänä joulukuuta 2002, ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 31 päivänä tammikuuta 2003 ja jonka ratifioin- nin Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt 21 päivänä helmikuuta 2003,
tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu.
2§
Maatalouden työturvallisuutta ja -terveyttä
Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2003
koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta- misesta 31 päivänä tammikuuta 2003 annettu laki (82/2003) tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2004.
3§
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4§
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2004.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxxx Xxxxx
(Käännös)
YLEISSOPIMUS NRO 184
JOKA KOSKEE MAATALOUSALAN TYÖTURVALLISUUTTA JA
-TERVEYTTÄ
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konfe- renssi,
jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Xxxxxxxx ja joka on aloittanut 89. istuntonsa 5 kesäkuuta 2001, ja
ottaa huomioon asiaan liittyvien kansain- välisten työelämää koskevien yleissopimus- ten ja suositusten periaatteet, erityisesti plan- taasityöntekijäin työoloja koskevan yleisso- pimuksen ja suosituksen, 1958, työvamma- tapauksissa myönnettäviä etuja koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1964, maa- talouden ammattientarkastusta koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1969, työ- turvallisuutta ja -terveyttä sekä työympäristöä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1981, työterveyshuoltoa koskevan yleissopi- muksen ja suosituksen, 1985, ja työturvalli- suutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1990, ja
korostaa tarvetta omaksua yhtenäinen lä- hestymistapa maatalouteen, ja ottaa huo- mioon muissa toimialaan sovellettavissa ILOn asiakirjoissa ilmaistujen periaatteiden antamat laajemmat puitteet, erityisesti amma- tillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskevan yleissopimuksen, 1948, järjestäytymisoikeu- den ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden pe- riaatteiden soveltamista koskevan yleissopi- muksen, 1949, työhön pääsemiseksi vaadit- tavaa vähimmäisikää koskevan yleissopimuk- sen, 1973, ja lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen, 1999, ja
CONVENTION NO 184
CONCERNING SAFETY AND HEALTH IN AGRICULTURE
The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,
Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its 89th Session on 5 June 2001, and
Noting the principles embodied in the relevant international labour Conventions and Recommendations, in particular the Planta- tions Convention and Recommendation, 1958, the Employment Injury Benefits Con- vention and Recommendation, 1964; the Labour Inspection (Agriculture) Convention and Recommendation, 1969; and the Occu- pational Safety and Health Convention and Recommendation, 1981, the Occupational Health Services Convention and Recommen- dation, 1985, and the Chemicals Convention and Recommendation, 1990, and
Stressing the need for a coherent approach to the sector and taking into consideration the wider framework of the principles embodied in other ILO instruments applicable to agri- culture, in particular the Freedom of Asso- ciation and Protection of the Right to Or- ganise Convention, 1948; the Right to Or- ganise and Collective Bargaining Convention, 1949; the Minimum Age Convention, 1973; and the Worst Forms of Child Labour Convention, 1999; and
ottaa huomioon monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmikantai- sen periaatejulistuksen sekä asiaankuuluvat ohjeistot, erityisesti työtapaturmien ja ammat- titautien rekisteröintiä ja ilmoittamista kos- kevan ohjeiston, 1996, ja turvallisuutta ja terveyttä metsätyössä koskevan ohjeiston, 1998, ja
päättää hyväksyä eräitä turvallisuutta ja terveyttä maataloudessa koskevia ehdotuksia, mikä on istunnon esityslistalla neljäntenä asiakohtana, ja
päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia kansainvälisen yleissopimuksen muotoon, se- kä
hyväksyy tänä kahdentenakymmenen- tenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattayksi seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva yleis- sopimus, 2001.
I. SOVELTAMISALA 1 artikla
Tässä yleissopimuksessa käsitteellä ’’maa- talous’’ tarkoitetaan maatalousyrityksissä suoritettavia maataloudellisia ja metsätalou- dellisia toimintoja, mukaan lukien kasvinvil- jely, maatalouteen liittyvät metsätaloudelliset toiminnot, kotieläinten ja hyönteisten hoito, yrityksessä tai sen puolesta tehty puolesta tehty maatalous- ja eläintuotteiden jatkoja- lostus sekä koneiden, välineiden, laitteiden, työkalujen ja maatalouslaitteistojen käyttö ja kunnossapito, sisältäen kaikki maatalousyri- tyksessä tapahtuvat prosessit, varastoinnit, toiminnot tai kuljetukset, jotka liittyvät suo- ranaisesti maataloustuotantoon.
2 artikla
Tässä yleissopimuksessa käsitteellä ’’maa- talous’’ ei tarkoiteta:
a) kotitarveviljelyä,
b) teollisia prosesseja, joissa käytetään maataloustuotteita raaka-aineina sekä näihin liittyviä palveluja, ja
c) metsien teollista hyödyntämistä.
Noting the Tripartite Declaration of Prin- ciples concerning Multinational Enterprises and Social Policy as well as the relevant codes of practice, in particular the code of practice on recording and notification of occupational accidents and diseases, 1996, and the code of practice on safety and health in forestry work, 1998, and
Having decided upon the adoption of certain proposals with regard to safety and health in agriculture, which is the fourth item on the agenda of the session, and
Having determined that these proposals shall take the form of an international Convention;
adopts this twenty-first day of June of the year two thousand and one the following Convention, which may be cited as the Safety and Health in Agriculture Convention, 2001:
I. SCOPE Article 1
For the purpose of this Convention the term ’’agriculture’’ covers agricultural and forestry activities carried out in agricultural underta- kings including crop production, forestry activities, animal husbandry and insect rai- sing, the primary processing of agricultural and animal products by or on behalf of the operator of the undertaking as well as the use and maintenance of machinery, equipment, appliances, tools, and agricultural installa- tions, including any process, storage, opera- tion or transportation in an agricultural undertaking, which are directly related to agricultural production.
Article 2
For the purpose of this Convention the term ’’agriculture’’ does not cover:
a) subsistence farming;
b) industrial processes that use agricultural products as raw material and the related services; and
c) the industrial exploitation of forests.
3 artikla
1. Asianmukaisia edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä kuultuaan yleissopimuk- sen ratifioivan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
a) voi sulkea yleissopimuksen tai joidenkin sen määräysten soveltamisalan ulkopuolelle tiettyjä maatalousyrityksiä tai rajoitettuja työntekijäryhmiä, mikäli yleissopimuksen so- veltaminen niihin aiheuttaisi merkittäviä eri- tyisongelmia; ja
b) on velvollinen näiden sopimuksen ul- kopuolelle suljettujen yritysten ja työntekijä- ryhmien osalta laatimaan suunnitelmia, joiden avulla nämä yritykset ja työntekijäryhmät asteittain saatetaan yleissopimusten määräys- ten piiriin.
2. Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisessä yleissopimuksen soveltamista koskevassa Kansainvälisen työjärjestön perussäännön 22 artiklan mukaisessa raportissaan lueteltava ne yritykset ja ryhmät, jotka tämän artiklan 1(a) kohdan mukaisesti on suljettu sopimuksen ulkopuolelle sekä poissulkemisen perusteet. Myöhemmin annettavissa raporteissaan jä- senvaltion on esiteltävä toimenpiteet, joiden avulla yleissopimuksen määräyksiä laajenne- taan asteittaisesti kattamaan poissuljetut työn- tekijät.
II. YLEISET MÄÄRÄYKSET 4 artikla
1. Jäsenvaltioiden on laadittava, pantava toimeen ja määräajoin tarkistettava yhtenäi- nen maatalousalan työturvallisuutta ja -ter- veyttä koskeva kansallinen toimintaohjelma, jonka laatimisessa on kuultava asianmukaisia edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ja otettava huomioon kansalliset olosuhteet ja käytäntö. Tämän toimintaohjelman tavoittee- na tulee olla työstä aiheutuvien, työhön liittyvien tai työn kuluessa tapahtuvien tapa- turmien ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemi- nen poistamalla, minimoimalla tai valvomalla maataloustyöympäristössä esiintyviä vaaroja.
2. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kan- sallisen lainsäädännön ja määräysten tulee:
a) nimetä toimivaltainen viranomainen,
Article 3
1. The competent authority of a Member which ratifies the Convention, after consult- ing the representative organizations of em- ployers and workers concerned:
a) may exclude certain agricultural under- takings or limited categories of workers from the application of this Convention, or certain provisions thereof, when special problems of a substantial nature arise; and
b) shall, in the case of such exclusions, make plans to cover progressively all under- takings and all categories of workers.
2. Each Member shall list, in the first report on the application of the Convention submit- ted under article 22 of the Constitution of the International Labour Organization, any ex- clusions made in pursuance of paragraph 1(a) of this Article giving the reasons for such exclusion. In subsequent reports, it shall describe the measures taken with a view to extending progressively the provisions of the Convention to the workers concerned.
II. GENERAL PROVISIONS Article 4
1. In the light of national conditions and practice and after consulting the representa- tive organizations of employers and workers concerned, Members shall formulate, carry out and periodically review a coherent na- tional policy on safety and health in agricul- ture. This policy shall have the aim of preventing accidents and injury to health arising out of, linked with, or occurring in the course of work, by eliminating, minimizing or controlling hazards in the agricultural wor- king environment.
2. To this end, national laws and regula- tions shall:
a) designate the competent authority re-
joka vastaa toimintaohjelman toimeenpanosta sekä valvoo maatalousalan työturvallisuutta ja
-terveyttä koskevan kansallisen lainsäädän- nön ja määräysten noudattamista,
b) määritellä työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät maatalousalan työturvallisuuteen ja -tervey- teen, ja
c) perustaa maatalousalan eri sektoreita edustavien asianomaisten viranomaisten ja toimielinten välille yhteistyöelimiä ja määri- tellä niiden toimi- ja vastuualueet ottaen huomioon niiden tehtävien toisiaan täyden- tävän luonteen sekä kansalliset olosuhteet ja käytännön.
3. Tehtävää hoitamaan määrätyn toimival- taisen viranomaisen tulee määrätä toimenpi- teistä, joiden avulla voidaan korjata sellaiset maatalouteen liittyvät toiminnot, jotka aihe- uttavat välitöntä vaaraa työntekijöiden turval- lisuudelle tai terveydelle. Vaaraa aiheuttavista toiminnoista tulee määrätä asianmukainen rangaistus kansallisen lainsäädännön ja mää- räysten mukaisesti. Tarvittaessa toiminta tu- lee voida keskeyttää tai sitä tulee voida rajoittaa siihen asti kunnes terveyden tai turvallisuuden vaarantavat olosuhteet on kor- jattu.
sponsible for the implementation of the policy and for the enforcement of national laws and regulations on occupational safety and health in agriculture;
b) specify the rights and duties of em- ployers and workers with respect to occupa- tional safety and health in agriculture; and
c) establish mechanisms of inter-sectoral coordination among relevant authorities and bodies in the agricultural sector and define their functions and responsibilities taking into account their complementarity and national conditions and practices.
3. The designated competent authority shall provide for corrective measures and appro- priate penalties in accordance with national laws and regulations, including, where ap- propriate, the suspension or restriction of those agricultural activities which pose an imminent risk to the safety and health of workers, until the conditions giving rise to the suspension or restriction have been corrected.
5 artikla
1. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että niillä on riittävä ja asianmukainen järjestelmä maataloustyöpaikkojen tarkastusta varten ja että sen toimintaan on osoitettu riittävät varat.
2. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi alueellisella tai paikallisella tasolla sallia asianmukaisen valtion viranomaisen, julkisen laitoksen tai yksityisen, valtion valvoman laitoksen avus- tavan tiettyjen tarkastusten suorittamisessa tai suorittaa tarkastukset yhteistyössä tällaisten laitosten kanssa.
III. ENNALTAEHKÄISEVÄT JA SUOJAA- VAT TOIMET
YLEISTÄ
6 artikla
1. Työnantajalla tulee olla velvollisuus
Article 5
1. Members shall ensure that an adequate and appropriate system of inspection for agricultural workplaces is in place and is provided with adequate means.
2. In accordance with national legislation, the competent authority may entrust certain inspection functions at the regional or local level, on an auxiliary basis, to appropriate government services, public institutions, or private institutions under government control, or may associate these services or institutions with the exercise of such function.
III. PREVENTIVE AND PROTECTIVE MEASURES
GENERAL
Article 6
1. In so far as is compatible with national
3 430508/8
varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja ter- veys kaikkien työhön liittyvien näkökohtien osalta kansallisen lainsäädännön ja määräys- ten mukaisesti.
2. Kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai toimivaltaisen viranomaisen tulee edellyt- tää, että kahden tai useamman työnantajan tai yhden tai useamman työnantajan ja yhden tai useamman itsenäisen ammatinharjoittajan toi- miessa samalla maataloustyöpaikalla näiden tulee olla yhteistyössä turvallisuus- ja terve- ysmääräyksiä sovellettaessa. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarvittaessa määrätä tässä yhteistyössä noudatettavista yleisistä menet- telytavoista.
laws and regulations, the employer shall have a duty to ensure the safety and health of workers in every aspect related to the work.
2. National laws and regulations or the competent authority shall provide that, when- ever in an agricultural workplace two or more employers undertake activities, or whenever one or more employers and one or more self-employed persons undertake activities, they shall cooperate in applying the safety and health requirements. Where appropriate, the competent authority shall prescribe general procedures for this collaboration.
7 artikla
Yleissopimuksen 4 artiklassa mainitun kansallisen toimintaohjelman noudattamisek- si kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai toimivaltaisen viranomaisen tulee määrätä yrityksen koko ja sen toiminnan laatu huo- mioon ottaen, että työnantajan on:
a) arvioitava asianmukaisesti työntekijöi- den turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskit ja otettava käytäntöön ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä arvioinnin tuloksen niin edellyttäessä. Kyseisillä toimenpiteillä varmistetaan, että kaikissa aiotuissa käyttö- olosuhteissa kaikki työnantajan valvonnan alaiset maataloudelliset toiminnot, työpaikat, koneet, välineet, kemikaalit, työkalut ja pro- sessit ovat säädettyjen turvallisuus- ja terve- ysnormien mukaisia,
b) varmistettava, että maataloustyöntekijöi- tä tarpeellisessa määrin valvotaan ja että he saavat riittävän ja asianmukaisen koulutuk- sen, selkeät ohjeet ja tarpeellisen opastuksen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä kysy- myksissä. Ohjeiden ja opastuksen tulee kos- kea työhön liittyviä vaaroja ja riskejä ja sitä, miten niiltä suojaudutaan. Tällöin on otettava huomioon koulutustaso ja kielelliset erot, ja
c) ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin sellaisen toiminnan pysäyttämiseksi, joka ai- heuttaa välittömän ja vakavan vaaran turval- lisuudelle ja terveydelle sekä työntekijöiden evakuoimiseksi soveltuvalla tavalla.
Article 7
In order to comply with the national policy referred to in Article 4 of the Convention, national laws and regulations or the compe- tent authority shall provide, taking into account the size of the undertaking and the nature of its activity, that the employer shall:
a) carry out appropriate risk assessments in relation to the safety and health of workers and, on the basis of these results, adopt preventive and protective measures to ensure that under all conditions of their intended use all agricultural activities, workplaces, machinery, equipment, chemicals tools and processes under the control of the employer are safe and comply with prescribed safety and health standards;
b) ensure that adequate and appropriate training and comprehensible instructions on safety and health and any necessary guidance or supervision are provided to workers in agriculture, including information on the hazards and risks associated with their work and the action to be taken for their protection, taking into account their level of education and differences in language; and
c) take immediate steps to stop any operation where there is an imminent and serious danger to safety and health and to evacuate workers as appropriate.
8 artikla
1. Maataloustyöntekijöillä on oltava oi- keus:
a) saada tietoa ja tulla kuulluksi turvalli- suus- ja terveyskysymyksissä sekä uusien teknologioiden aiheuttamista vaaroista,
b) osallistua turvallisuus- ja terveystoimen- piteiden soveltamiseen ja tarkistamiseen sekä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mu- kaisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelu- toimikuntien jäsenten valintaan, ja
c) pidättäytyä työstä jos heillä on perus- teltua syytä uskoa sen aiheuttavan välittömän ja vakavan vaaran heidän turvallisuudelleen ja terveydelleen. Asiasta tulee välittömästi il- moittaa työnjohdolle. Nämä toimenpiteet ei- vät millään tavalla saa huonontaa heidän asemaansa.
2. Maataloustyöntekijöillä ja heidän edus- tajillaan tulee olla velvollisuus noudattaa säädettyjä turvallisuutta ja terveyttä koskevia menettelytapoja ja tehdä yhteistyötä työnan- tajien kanssa, jotta jälkimmäiset voivat nou- dattaa omia velvollisuuksiaan ja vastuitaan.
3. Menettelytavat, joita noudatetaan 1 ja 2 kappaleissa mainittuja oikeuksia ja velvolli- suuksia toteutettaessa, määritellään kansalli- sessa lainsäädännössä ja määräyksissä, toi- mivaltaisen viranomaisen päätöksissä, työ- tai virkaehtosopimuksissa tai muulla soveltuval- la tavalla.
4. Ennen kuin tämän yleissopimuksen määräyksiä pannaan toimeen 3 kappaleen perusteella, on ensin kuultava asianmukaisia edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.
KONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS JA ERGONOMIA
9 artikla
1. Kansallisessa lainsäädännössä ja mää- räyksissä tai toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä, että maataloudessa käytettävät koneet, välineet, mukaan lukien henkilökoh- taiset suojavarusteet, laitteet ja käsityökalut ovat kansallisten tai muiden tunnustettujen turvallisuus- ja terveysnormien mukaisia ja
Article 8
1. Workers in agriculture shall have the right:
a) to be informed and consulted on safety and health matters including risks from new technologies,
b) to participate in the application and review of safety and health measures and, in accordance with national law and practice, to select safety and health representatives and representatives in safety and health commit- tees; and
c) to remove themselves from danger resulting from their work activity when they have reasonable justification to believe there is an imminent and serious risk to their safety and health and so inform their supervisor immediately. They shall not be placed at any disadvantage as a result of these actions.
2. Workers in agriculture and their rep- resentatives shall have the duty to comply with the prescribed safety and health meas- ures and to cooperate with employers in order for the latter to comply with their own duties and responsibilities
3. The procedures for the exercise of the rights and duties referred to in paragraphs 1 and 2 shall be established by national laws and regulations, the competent authority, collective agreements or other appropriate means.
4. Where the provisions of this Convention are implemented as provided for by paragraph 3, there shall be prior consultation with the representative organizations of employers and workers concerned.
MACHINERY SAFETY AND ERGONOMICS
Article 9
1. National laws and regulations or the competent authority shall prescribe that machinery, equipment, including personal protective equipment, appliances and hand tools used in agriculture comply with national or other recognized safety and health stan- dards and be appropriately installed, main-
tarkoituksenmukaisesti asennettuja, kunnos- sapidettyjä ja suojattuja.
2. Toimivaltaisen viranomaisen tulee ryh- tyä toimenpiteisiin varmistaakseen, että val- mistajat, maahantuojat ja toimittajat noudat- tavat 1 kappaleessa mainittuja normeja ja antavat käyttäjien sekä pyydettäessä toimi- valtaisten viranomaisten käyttöön riittävää ja tarkoituksenmukaista tietoa, johon luetaan mukaan vaarasta varoittavat merkinnät käyt- täjämaan virallisella kielellä tai kielillä.
3. Työnantajien tulee varmistaa, että työn- tekijät ymmärtävät ja että heillä on käytössään valmistajien, maahantuojien ja toimittajien toimittama turvallisuuteen ja terveyteen liit- tyvä informaatio.
tained and safeguarded.
2. The competent authority shall take measures to ensure that manufacturers, im- porters and suppliers comply with the stan- dards referred to in paragraph 1 and provide adequate and appropriate information inclu- ding hazard warning signs, in the official language or languages of the user country, to the users and, on request, to the competent authority.
3. Employers shall ensure that workers receive and understand the safety and health information supplied by manufacturers, im- porters and suppliers.
10 artikla
Kansallisessa lainsäädännössä ja määräyk- sissä on säädettävä, että:
a) maatalouskoneita ja -laitteita tulee käyt- tää ainoastaan siihen työhön jota varten ne on suunniteltu paitsi siinä tapauksessa, että muu- ta käyttöä, johon niitä ei alunperin ole suunniteltu, pidetään turvallisena kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Eri- tyisesti niitä ei tule käyttää ihmisten kuljet- tamiseen, jollei niitä ole suunniteltu tai mukautettu henkilökuljetuksiin:
b) maatalouskoneita ja laitteita käyttävien henkilöiden tulee olla koulutettuja ja päteviä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mu- kaisesti.
TAVAROIDEN KÄSITTELY JA KULJETUS
11 artikla
1. Toimivaltaisen viranomaisen tulee asian- mukaisia edustavia työnantaja- ja työntekijä- järjestöjä kuultuaan laatia tavaroiden käsitte- lylle ja kuljetukselle, erityisesti jos se tehdään ihmisvoimin, turvallisuus- ja terveysmäärä- ykset. Näiden on perustuttava riski arvioin- teihin, teknillisiin normeihin ja lääketieteel- lisiin lausuntoihin. Lisäksi huomioon on otettava kaikki työn suorittamisen kannalta merkitykselliset olosuhteet kansallisen lain-
Article 10
National laws and regulations shall pre- scribe that agricultural machinery and equip- ment shall:
a) only be used for work for which they are designed, unless a use outside of the initial design purpose has been assessed as safe in accordance with national law and practice and, in particular, shall not be used for human transportation, unless designed or adapted so as to carry persons; and
b) be operated by trained and competent persons, in accordance with national law and practice.
HANDLING AND TRANSPORT OF MATERIALS
Article 11
1. The competent authority, after consult- ing the representative organizations of em- ployers and workers concerned, shall estab- lish safety and health requirements for the handling and transport of materials, particu- larly on manual handling. Such requirements shall be based on risk assessment, technical standards and medical opinion, taking ac- count of all the relevant conditions under which the work is performed, in accordance
säädännön ja käytännön mukaisesti.
2. Ihmisvoimin tehtävänä työnä ei tule teettää tai sallia teetettävän sellaista taakkojen käsittelyä tai kuljetusta, jossa taakka painonsa tai luonteensa vuoksi todennäköisesti vaaran- taa työntekijöiden turvallisuuden tai tervey- den.
KEMIKAALIEN ASIANMUKAINEN KÄSITTELY
12 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen tulee ryhtyä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mu- kaisiin toimenpiteisiin joilla varmistetaan, että:
a) on olemassa soveltuva kansallinen jär- jestelmä tai jokin muu toimivaltaisen viran- omaisen hyväksymä järjestelmä, jossa mää- ritellään täsmälliset kriteerit maataloudessa käytettävien kemikaalien maahantuonnille, luokittelulle, pakkaamiselle ja merkitsemisel- le sekä niiden kieltämiselle tai rajoittamiselle,
b) ne, jotka valmistavat, tuovat maahan, toimittavat, myyvät, siirtävät, varastoivat tai hävittävät maataloudessa käytettäviä kemi- kaaleja noudattavat kansallisia tai muita tun- nustettuja turvallisuus- ja terveysnormeja toi- mittavat käyttäjille ja pyydettäessä toimival- taiselle viranomaiselle riittävää ja asianmu- kaista tietoa maan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, ja
c) kemiallisen jätteen, käytöstä poistettujen kemikaalien ja tyhjien kemikaalisäiliöiden turvallista keräämistä, kierrätystä ja hävittä- mistä varten on olemassa sopiva järjestelmä, jonka avulla vältetään niiden käyttö muihin tarkoituksiin ja poistetaan tai minimoidaan turvallisuudelle ja terveydelle sekä ympäris- tölle aiheutuvat riskit.
13 artikla
1. Kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai toimivaltaisen viranomaisen tulee varmis- taa, että yritystasolla on ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä kemikaalien käyttöä ja kemiallisen jätteen käsittelyä varten.
2. Näiden toimien tulee kattaa muun muassa:
with national law and practice.
2. Workers shall not be required or permitted to engage in the manual handling or transport of a load which by reason of its weight or nature is likely to jeopardize their safety or health.
SOUND MANAGEMENT OF CHEMICALS
Article 12
The competent authority shall take meas- ures, in accordance with national law and practice, to ensure that:
a) there is an appropriate national system or any other system approved by the com- petent authority establishing specific criteria for the importation, classification, packaging and labeling of chemicals used in agriculture and for banning or restriction;
b) those who produce, import, provide, sell, transfer, store or dispose of chemicals used in agriculture, comply with national or other recognized safety and health standards, and provide adequate and appropriate information to the users in the appropriate official language or languages of the country and, on request, to the competent authority; and
c) there is a suitable system for the safe collection, recycling and disposal of chemical waste, obsolete chemicals and empty con- tainers of chemicals so as to avoid their use for other purposes and to eliminate or minimize the risks to safety and health and to the environment
Article 13
1. National laws and regulations or the competent authority shall ensure that there are preventive and protective measures for the use of chemicals and handling of chemical waste at the level of the undertaking.
2. These measures shall cover, inter alia:
a) kemikaalien valmistus, käsittely, käyttö, varastointi ja kuljetus,
b) maataloudelliset toiminnot, joiden tar- koituksena on kemikaalien levittäminen,
c) kemikaalien käsittelyvälineiden ja säili- öiden kunnossapito, korjaus ja puhdistus, ja
d) tyhjien säiliöiden hävittäminen sekä kemiallisen jätteen ja käytöstä poistettujen kemikaalien käsittely ja hävittäminen.
ELÄINTEN KÄSITTELY JA SUOJAUTU- MINEN BIOLOGISILTA RISKEILTÄ
14 artikla
Kansallisen lainsäädännön ja määräysten tulee varmistaa se, että biologisia tekijöitä käsiteltäessä varaudutaan tartuntojen, allergi- oiden ja myrkytysten riskien ennalta ehkäi- syyn ja minimointiin ja että eläimiin ja eläintiloihin liittyvissä toiminnoissa noudate- taan kansallisia tai muita tunnustettuja ter- veys- ja turvallisuusnormeja.
MAATALOUSLAITTEISTOT
15 artikla Maatalouslaitteistojen rakentamisessa,
kunnossapidossa ja korjauksessa on nouda- tettava kansallista lainsäädäntöä, määräyksiä sekä turvallisuus- ja terveysvaatimuksia.
IV. MUUT MÄÄRÄYKSET NUORET TYÖNTEKIJÄT JA VAARALLI-
NEN TYÖ
16 artikla
1. Maataloustyöhön pääsemiseksi vaadit- tava vähimmäisikä ei saa alittaa 18 vuotta, mikäli työ luonteensa tai työskentelyolosuh- teidensa vuoksi todennäköisesti vaarantaa nuorten henkilöiden turvallisuuden ja tervey- den.
2. Kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai toimivaltaisen virnaomaisen on asianmu- kaisia edustavia työnantaja- ja työntekijäjär- jestöjä kuultuaan määriteltävä 1 kappaleessa
a) the preparation, handling, application, storage and transportation of chemicals;
b) agricultural activities leading to the dispersion of chemicals;
c) the maintenance, repair and cleaning of equipment and containers for chemicals; and
d) the disposal of empty containers and the treatment and disposal of chemical waste and obsolente chemicals.
ANIMAL HANDLING AND PROTECTION AGAINST BIOLOGICAL RISKS
Article 14
National laws and regulations shall ensure that risks such as those of infection, allergy or poisoning are prevented or kept to a minimum when biological agents are handled, and activities involving animals, livestock and stabling areas, comply with national or other recognized health and safety standards.
AGRICULTURAL INSTALLATIONS
Article 15
The construction, maintenance and re- pairing of agricultural installations shall be in conformity with national laws, regulations and safety and health requirements.
IV. OTHER PROVISIONS YOUNG WORKERS AND HAZARDOUS
WORK
Article 16
1. The minimum age for assignment to work in agriculture which, by its nature or the circumstances in which it is carried out, is likely to harm the safety and health of young persons shall not be less than 18 years.
2. The types of employment or work to which paragraph 1 applies shall be deter- mined by national laws and regulations or by the competent authority, after consultation
tarkoitetut tehtävät tai työt.
3. Huolimatta 1 kappaleen määräyksestä kansallinen lainsäädäntö tai määräykset taik- ka toimivaltainen viranomainen voi, asian- mukaisia edustavia työnantaja- ja työntekijä- järjestöjä kuultuaan hyväksyä kappaleessa tarkoitetun työn suorittamisen 16 vuoden iästä alkaen sillä ehdolla, että työhön annetaan soveltuvaa ennakkokoulutusta ja että nuorten työntekijöiden turvallisuus ja terveys täydel- lisesti turvataan.
TILAPÄISET JA KAUSITYÖNTEKIJÄT
17 artikla
On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla var- mistetaan se, että tilapäisten ja kausityönte- kijöiden turvallisuus ja terveys on suojattu samalla tavalla kuin vakinaisten maatalous- työntekijöiden.
NAISTYÖNTEKIJÄT
18 artikla
On ryhdyttävä toimenpiteisiin joilla var- mistetaan se, että naispuolisten työntekijöiden raskauteen, imetykseen ja lisääntymistervey- teen liittyvät erityiset tarpeet otetaan huo- mioon
HYVINVOINTI- JA MAJOITUS- PALVELUT
19 artikla
Kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai toimivaltaisen viranomaisen tulee määrätä, asianmukaisia edustavia työnantaja- ja työn- tekijäjärjestöjä kuultuaan,
a) työntekijälle järjestettävistä riittävistä, maksuttomista sosiaalitiloista, ja
b) majoituksen vähimmäisnormeista työn- tekijöille, jotka työn luonteen vuoksi joutuvat asumaan tilapäisesti tai vakinaisesti yrityk- sessä.
with the representative organizations of em- ployers and workers concerned.
3. Notwithstanding paragraph 1, national laws or regulations or the competent authority may, after consultation with the representa- tive organizations of employers and workers concerned, authorize the performance of work referred to in that paragraph as from 16 years of age on condition that appropriate prior training is given and the safety and health of the young workers are fully protected.
TEMPORARY AND SEASONAL WORKERS
Article 17
Measures shall be taken to ensure that temporary and seasonal workers receive the same safety and health protection as that accorded to comparable permanent workers in agriculture.
WOMEN WORKERS
Article 18
Measures shall be taken to ensure that the special needs of women agricultural workers are taken into account, especially in relation to pregnancy, breast-feeding and reproductive health.
WELFARE AND ACCOMMODATION FACILITIES
Article 19
National laws and regulations or the competent authority shall prescribe, after consultation with the representative organiza- tions of employers and workers concerned:
a) the provision of adequate welfare faci- lities at no cost to the worker; and
b) the minimum accommodation standards for workers who are required by the nature of the work to live temporarily or permanently in the undertaking.
TYÖAIKAJÄRJESTELYT
20 artikla Maataloustyöntekijöiden työaikojen, yö-
työn ja lepoaikojen tulee olla kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia.
SUOJA TYÖTAPATURMIA JA AMMAT- TITAUTEJA VASTAAN
21 artikla
1. Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti maataloustyöntekijöiden tulee kuulua sellaisen vakuutussuojan tai sosiaali- turvajärjestelmän piiriin, joka kattaa kuole- maan johtavat ja muut työtapaturmat ja ammattitaudit sekä työkyvyttömyyden ja muut työhön liittyvät terveysriskit ja vastaa vähintään muiden toimialojen työntekijöiden suojan tasoa.
2. Nämä järjestelmät voivat joko muodos- taa osan kansallista järjestelmää tai olla muussa soveltuvassa, kansallisen lainsäädän- nön ja käytännön mukaisessa muodossa.
LOPPUMÄÄRÄYKSET
22 artikla
Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.
23 artikla
1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimis- ton pääjohtaja on rekisteröinyt.
2. Se tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.
3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta 12 kuu-
WORKING TIME ARRANGEMENTS
Article 20
Hours of work, night work and rest periods for workers in agriculture shall be in accord- ance with national laws and regulations or collective agreements.
COVERAGE AGAINST OCCUPATIONAL INJURIES AND DISEASES
Article 21
1. In accordance with national law and practice, workers in agriculture shall be covered by an insurance or social security scheme against fatal and non-fatal occupation injuries and diseases, as well as against invalidity and other work-related health risks, providing coverage at least equivalent to that enjoyed by workers in other sectors.
2. Such schemes may either be part of national scheme or take any other appropriate form consistent with national law and prac- tice.
FINAL PROVISIONS
Article 22
The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director- General of the International Labour Office for registration.
Article 23
1. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications have been registered with the Director-General of the International Labour Office.
2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Director-General.
3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the
kauden kuluttua siitä päivästä, xxxx xxx ratifiointi on rekisteröity.
24 artikla
1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jä- senvaltio voi irtisanoa sen kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus on alunperin tullut voimaan, lähettämällä ilmoi- tuksen irtisanomisesta Kansainvälisen työtoi- miston pääjohtajalle rekisteröintiä varten. Ky- seinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua rekisteröimispäivämäärästä.
2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edelli- sessä kappaleessa mainitun kymmenen vuo- den määräajan päättymisestä käytä tämän artiklan mukaista irtisanomisoikeuttaan, on sidottu noudattamaan yleissopimusta seuraa- van kymmenvuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kun- kin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä ar- tiklassa määrätyin ehdoin.
25 artikla
1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kai- kille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenvalti- oiden hänelle ilmoittamista ja rekisteröidyistä ratifioinneista ja irtisanomisista.
2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen ratifioinnin rekisteröinnistä pääjohtajan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huo- mio yleissopimuksen voimaantulopäivämää- rään.
26 artikla
Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista edel- listen artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistynei- den kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.
date on which its ratification has been registered.
Article 24
1. A Member which has ratified this Convention may denounce it after the expir- ation of ten years from the date on which the Convention first comes into force, by an act communicated to the Director-General of the International Labour Office for registration. Such denunciation shall not take effect until one year after the date on which it is registered.
2. Each Member which has ratified this Convention and which does not, within the year following the expiration of the period of ten years mentioned in the preceding para- graph, exercise the right of denunciation provided for in this Article, will be bound for another period of ten years and, thereafter, may denounce this Convention at the expi- ration of each period of ten years under the temps provided for in this Article.
Article 25
1. The Director-General of the Interna- tional Labour Office shall notify all Members of the International Labour Organization of the registration of all ratifications and acts of denunciation communicated by the Members of the Organization.
2. When notifying the Members of the Organization of the registration of the second ratification communicated to him, the Direc- tor-General shall draw the attention of the Members of the Organization to the date upon which the Convention shall come into force.
Article 26
The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Secretary-General of the United Nations, for registration in accordance with article 102 of the Charter of the United Nations, full particulars of all ratifications and acts of denunciation registered by the Director-Ge- neral in accordance with the provisions of the preceding Articles.
4 430508/8
27 artikla
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneu- voston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, esiteltävä yleiskonferenssille tämän yleisso- pimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko tarpeen ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys yleissopimuksen uudistamisesta kokonaan tai osittain.
28 artikla
1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin
a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö- mästi ipso jure tämän yleissopimuksen irti- sanoutuminen yllä olevan 24 artiklan määrä- yksistä huolimatta, jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,
b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.
2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.
Article 27
At such times as it may consider necessary, the Converning Body of the International Labour Office shall present to the General Conference a report on the working of this Convention and shall examine the desirability of placing on the agenda of the Conference the question of its revision in whole or in part.
Article 28
1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in whole or in part, then, unless the new Convention otherwise provides-
a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure involve the immediate denunciation of this Conven- tion, notwithstanding the provisions of Article
24 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;
b) as from the date when the new revising Convention comes into force, this Convention shall cease to be open to ratification by the Members.
2. This Convention shall in any case remain in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.
29 artikla
Tämän yleissopimuksen englannin- ja rans- kankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Article 29
The English and French versions of the text of this Convention are equally authoritative.
(Käännös)
SUOSITUS NRO 192
JOKA KOSKEE MAATALOUSALAN TYÖTURVALLISUUTTA JA
-TERVEYTTÄ
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konfe- renssi,
jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Xxxxxxxx ja joka on aloittanut 89. istuntonsa 5 kesäkuuta 2001,
päättää hyväksyä eräitä maatalousalan työ- turvallisuutta ja -terveyttä koskevia ehdotuk- sia, mikä on istunnon esityslistalla neljäntenä asiakohtana,
päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevaa yleissopimusta, 2001 (jäljempänä ’’yleissopimus’’), täydentävän suosituksen muotoon, sekä
hyväksyy tänä kahdentenakymmenen- tenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattayksi seuraavan suosituksen, josta voidaan käyttää nimitystä Maatalousalan työ- turvallisuutta ja -terveyttä koskeva suositus, 2001.
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Yleissopimuksen 5 artiklan täytäntöön panemiseksi maatalouden ammattientarkas- tusta koskevien toimenpiteiden toteuttamises- sa tulisi ottaa huomioon maatalouden ammat- tientarkastusta koskevassa yleissopimuksessa ja suosituksessa, 1969, ilmaistut periaatteet.
2. Monikansallisten yritysten tulisi tarjota riittävä turvallisuuden ja terveyden suoja maataloustyöntekijöilleen kaikilla työpaikoil-
RECOMMENDATION NO 192
CONCERNING SAFETY AND HEALTH IN AGRICULTURE
The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,
Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its 89th Session on 5 June 2001, and
Having decided upon the adoption of certain proposals with regard to safety and health in agriculture, which is the fourth item on the agenda of the session, and
Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Safety and Health in Agriculture Convention, 2001 (hereinafter referred to as ’’the Convention’’);
adopts this twenty-first day of June of the year two thousand and one the following Recommendation, which may be cited as the Safety and Health in Agriculture Recommen- xxxxxx, 2001:
I. GENERAL PROVISIONS
1. In order to give effect to Article 5 of the Convention, the measures concerning labour inspection in agriculture should be taken in the light of the principles embodied in the Labour Inspection (Agriculture) Convention and Recommendation, 1969.
2. Multinational enterprises should provide adequate safety and health protection for their workers in agriculture in all their establish-
laan, ilman syrjintää ja riippumatta paikasta tai maasta, jossa ne sijaitsevat, kansallisen lainsäädännön ja käytännön sekä monikan- sallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koske- van kolmikantaisen periaatejulistuksen mu- kaisesti.
II. TYÖTURVALLISUUDEN JA
-TERVEYDEN VALVONTA
3. (1) Yleissopimuksen 4 artiklassa mai- nitun kansallisen toimintaohjelman toimeen- panosta vastaavan toimivaltaisen viranomai- sen tulisi, asianmukaisia edustavia työnanta- ja- ja työntekijäjärjestöjä kuultuaan:
a) tunnistaa pääasiallisimmat ongelmat, määritellä toimenpiteiden tärkeysjärjestys, kehittää tehokkaita keinoja niiden ratkaise- miseksi ja arvioida tulokset määräajoin,
b) määrätä toimenpiteistä, joilla maatalo- ustyöhön liittyviä ammatillisia riskejä voi- daan ennalta ehkäistä ja valvoa, jolloin tulee:
(i) ottaa huomioon työturvallisuutta ja
-terveyttä koskevan tiedon ja teknologian kehitys sekä asiaankuuluvat normit, ohjeet ja ohjeistot, joita tunnustetut kansalliset tai kansainväliset järjestöt ovat hyväksyneet,
(ii) ottaa huomioon ympäristönsuojelulliset näkökohdat maataloudessa,
(iii) eritellä toimenpiteet, joihin tulee ryh- tyä maataloustyöntekijöiden työperäisten en- deemisten tautien riskin ennaltaehkäisemisek- si tai hallitsemiseksi, ja
(iv) erityisesti huomioida, ettei yhdenkään yksittäisen työntekijän tulisi suorittaa vaaral- lista työtä eristetyllä tai suljetulla alueella ilman riittävää mahdollisuutta yhteydenpi- toon ja avun saantiin, ja
c) valmistella ohjeet työnantajia ja työnte- kijöitä varten.
(2) Yleissopimuksen 4 artiklan täytäntöön panemiseksi toimivaltaisen viranomaisen tu- lisi:
a) antaa määräyksiä maataloustyöntekijöil- le soveltuvien työterveyspalvelujen asteittai- sesta laajentamisesta,
b) luoda menettelytavat, joiden avulla maatalouden työtapaturmat ja työperäiset tau-
ments, without discrimination and regardless of the place or country in which they are situated, in accordance with national law and practice and the Tripartite Declaration of Principles concerning Multinational Enterpri- ses and Social Policy.
II. OCCUPATIONAL SAFETY AND HEALTH SURVEILLANCE
3. (1) The competent authority designated to implement the national policy referred to in Article 4 of the Convention should, after consulting the representative organizations of employers and workers concerned:
a) identify major problems, establish prio- rities for action, develop effective methods for dealing with them and periodically evalu- ate the results;
b) prescribe measures for the prevention and control of occupational hazards in agri- culture:
(i) taking into consideration technological progress and knowledge in the field of safety and health, as well as relevant standards, guidelines and codes of practice adopted by recognized national or international organiza- tions;
(ii) taking into account the need to protect the general environment from the impact of agricultural activities;
(iii) specifying the steps to be taken in order to prevent or control the risk of work-related endemic diseases for workers in agriculture; and
(iv) specifying that no single worker should carry out hazardous work in an isolated or confined area, without an adequate possibility of communication and means of assistance; and
c) prepare guidelines for employers and workers.
(2) To give effect to Article 4 of the Convention, the competent authority should:
a) adopt provision for the progressive extension of appropriate occupational health services for workers in agriculture;
b) establish procedures for the recording and notification of occupational accidents and
dit rekisteröidään ja raportoidaan erityisesti tilastointia silmälläpitäen sekä toimeenpan- naan kansallinen toimintaohjelma ja kehite- tään yritystasolla noudatettavia ennalta eh- käiseviä ohjelmia, ja
c) edistää työnantajien ja työntekijöiden tarpeita vastaavilla koulutusohjelmilla ja -ai- neistoilla maatalousalan työturvallisuutta ja
-terveyttä.
4. (1) Yleissopimuksen 7 artiklan täytän- töön panemiseksi toimivaltaisen viranomai- sen tulisi perustaa kansallinen työturvallisuu- den ja -terveyden valvontajärjestelmä, johon tulisi kuulua sekä työntekijöiden terveyden että työympäristön valvonta.
(2) Tämän järjestelmän tulisi sisältää asian- mukainen riskiarviointi ja tarpeen mukaan ennaltaehkäisyyn ja valvontaan liittyviä toi- menpiteitä, jotka koskevat muun muassa:
a) vaarallisia kemikaaleja,
b) myrkyllisiä, tartunnan aiheuttavia tai herkistäviä biologisia tekijöitä ja jätteitä,
c) ärsytystä aiheuttavia tai myrkyllisiä höyryjä,
d) vaarallisia pölyjä,
e) syöpää aiheuttavia aineita tai tekijöitä,
f) melua ja tärinää,
g) äärimmäisiä lämpötiloja,
h) auringon ultraviolettisäteilyä,
i) tarttuvia eläintauteja,
j) kontaktia villien tai myrkyllisten eläinten kanssa,
k) koneiden ja välineiden käyttöä, johon luetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö,
l) ihmisvoimin tehtävää taakkojen käsitte- lyä tai kuljetusta,
m) ankaria tai pitkäaikaisia ruumiillisia ja henkisiä ponnistuksia, työperäistä stressiä ja vääriä työasentoja, ja
n) uusien teknologioiden aiheuttamia ris- kejä.
(3) Tarvittaessa tulee ryhtyä toimenpitei- siin, joiden avulla valvotaan nuorten työnte- kijöiden, raskaana olevien ja imettävien nais- ten sekä ikääntyneiden työntekijöiden terveyt- tä.
diseases in agriculture, in particular for the compilation of statistics, the implementation of the national policy and the development of preventive programmes at the level of the undertaking; and
c) promote safety and health in agriculture by means of educational programmes and material to meet the needs of agricultural employers and workers.
4. (1) To give effect to Artickle 7 of the Convention, the competent authority should establish a national system for occupational safety and health surveillance shich should include both workers’ health and surveillance and the surveillance of the working environ- ment.
(2) This system should include the neces- sary risk assessment and, where appropriate, preventive and control measures with respect to inter alia:
a) hazardous chemicals;
b) toxic, infectious or allergenic biological agentsand waste;
c) irritant or toxic vapours;
d) hazardous dusts;
e) carcinogenic substances or agents;
f) noise and vibration;
g) extreme temperatures;
h) solar ultraviolet radiations;
i) transmissible animal diseases;
j) contact with wild or poisonous animals;
k) the use of machinery and equipment, including personal protective equipment;
l) the manual handling or transport of loads;
m) intense or sustained physical and mental efforts, work-related stress and inadequate working postures; and
n) risks from new technologies.
(3) Health surveillance measures for young workers and pregnant and nursing women and aged workers should be taken, where appro- priate.
III. ENNALTAEHKÄISEVÄT JA SUOJAA- VAT TOIMET
Riskiarviointi ja -hallinta
5. Yleissopimuksen 7 artiklan täytäntöön panemiseksi yritystason turvallisuus- ja ter- veystoimenpidekokonaisuuteen tulisi kuulua:
a) työturvallisuus- ja -terveyspalvelut,
b) riskiarviointi- ja -hallintatoimet seuraa- vassa tärkeysjärjestyksessä:
(i) riskitekijöiden poistaminen,
(ii) riskiä aiheuttavan tekijän valvonta,
(iii) riskitekijöiden minimoiminen työjär- jestelyjen turvallisuutta koskevalla suunnitte- lulla, turvallisia työtapoja sekä teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä koskevien toi- menpiteiden käyttöön ottamisella sekä kou- lutuksen järjestämisellä, ja
(iv) työntekijän käyttöön tarkoitetut mak- suttomat henkilökohtaiset suojavarusteet ja
-vaatteet siinä tapauksessa, että riski kuiten- kin on olemassa,
c) onnettomuus- ja hätätapauksia koskevat järjestelyt, joihin sisältyy ensiapu ja mahdol- lisuus asianmukaiseen kuljetukseen tervey- denhuoltolaitokseen,
d) tapaturmien ja tautien rekisteröintiä ja raportoimista koskeva menettely,
e) tarkoituksenmukaiset toimenpiteet, joi- den avulla suojataan maataloustyömaalla ole- via henkilöitä, sen läheisyydessä asuvaa vä- estöä ja sen ympäristöä maatalouden harjoit- tamisesta mahdollisesti aiheutuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat sellaisista seikoista kuin maatalouskemikaalijätteistä, karjanhoidon jätteistä, maaperän ja veden saastumisesta, maaperän liikaviljelystä ja topografisista muutoksista, ja
f) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että käytettävä teknologia sovitetaan ilmastoon, työorganisaatioon ja työkäytäntöihin.
Koneiden käyttöturvallisuus ja ergonomia
6. Yleissopimuksen 9 artiklan täytäntöön panemiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joil- la varmistetaan, että teknologia, koneet ja välineet, joihin luetaan henkilökohtaiset suo- javarusteet, valitaan tai mukautetaan tarkoi-
III. PREVENTIVE AND PROTECTIVE MEASURES
Risk assessment and management
5. To give effect to Article 7 of the Convention, a set of measures on safety and health at the level of the undertaking should include:
a) occupational safety and health services;
b) risk assessment and management meas- ures in the following order of priority:
(i) elimination of the risk;
(ii) control of the risk at the source;
(iii) minimization of the risk by such means as the design of safe work systems, the introduction of technical and organizational measures and safe practices, and training; and
(iv) in so far as the risk remains, provision and use of personal protective equipment and clothing, at no cost to the worker;
c) measures to deal with accidents and emergencies including first aid and access to appropriate transportation to medical facili- ties;
d) procedures for the recording and noti- fication of accidents and diseases;
e) appropriate measures to protect persons present at an agricultural site, the population in the vicinity of it and the surrounding general environment, from risks which may arise from the agricultural activity concerned, such as those due to agrochemical waste, livestock waste, soil and water contamination, soil depletion and topographic changes; and
f) measures to ensure that the technology used is adapted to climate, work organization and working practices.
Machinery safety and ergonomics
6. To give effect to Article 9 of the Convention, measures should be taken to ensure the appropriate selection or adaption of technology, machinery and equipment, inclu- ding personal protective equipment, taking
tukseen soveltuviksi sekä että huomioon otetaan käyttäjämaiden paikalliset olosuhteet ja erityisesti ergonomiset seuraamukset sekä ilmaston vaikutus.
Kemikaalien asiamukainen käsittely
7. (1) Ryhdyttäessä toimenpiteisiin, joilla määrätään maatalouskemikaalien asianmu- kaisesta käsittelystä, huomioon tulisi ottaa työturvallisuutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1990, periaatteet sekä muut asiaankuuluvat kansainväliset tekniset normit.
(2) Erityisesti yritystasolla toteutettaviin ennaltaehkäiseviin ja suojaaviin toimenpitei- siin tulisi kuulua:
a) työntekijöille tarkoitetut riittävät mak- suttomat henkilökohtaiset suojavarusteet ja
–vaatteet sekä kemikaalien käyttäjille tilat peseytymistä ja henkilökohtaisten suojavarus- teiden ja kemikaalien käyttövälineiden kun- nossapitoa ja puhdistusta varten,
b) kemikaalien ruiskutusalueilla ruiskutus- ta edeltäviin tai sen jälkeen tehtäviin varo- toimenpiteisiin tulee kuulua elintarvikkeiden sekä juoma-, pesu- ja kasteluvesivarojen saastumisen ennaltaehkäiseminen,
c) vaarallisten, tarpeettomaksi käyneiden kemikaalien ja tyhjennettyjen, vielä mahdol- lisesti vaarallisten kemikaalien jäämiä sisäl- tävien säiliöiden käsittely ja hävittäminen siten, että turvallisuudelle ja terveydelle sekä ympäristölle aiheutuva riski poistetaan tai minimoidaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, ja
d) maataloudessa käytettävien torjunta- aineiden käyttöä koskeva kirjanpito,
e) maataloustyöntekijöiden jatkuva koulut- taminen, johon tarvittaessa kuuluu koulutus käytännöistä ja menettelytavoista, joita on noudatettava, tai vaaroista ja varotoimista, joita on noudatettava, kun työhön kuuluu kemikaalien käyttöä.
Eläinten käsittely ja biologisilta riskeiltä suojautuminen
8. Yleissopimuksen 14 artiklan täytäntöön panemiseksi tartunta-, allergia- tai myrkytys-
into account local conditions in user countries and, in particular, ergonomic implications and the effect of climate.
Sound management of chemicals
7. (1) The measures prescribed concerning the sound management of chemicals in agriculture should be taken in the light of the principles of the Chemicals Convention and Recommendation, 1990, and other relevant international technical standards.
(2) In particular, preventive and protective measures to be taken at the level of the undertaking should include:
a) adequate personal protective equipment and clothing, and washing facilities for those using chemicals and for the maintenance and cleaning of personal protective and applica- tion equipment, at no cost to the worker;
b) spraying and post-spraying precautions in areas treated with chemicals including measures to prevent pollution of food, drin- king, washing and irrigation water sources;
c) handling or disposal of hazardous chemicals which are no longer required, and containers which have been emptied but which may contain residues of hazardous chemicals, in a manner which eliminates or minimizes the risk to safety and health and to the environment, in accordance with national law and practice; and
d) keeping a register of the application of agricultural pesticides.
e) training of agricultural workers on a continuing basis to include, as appropriate, training in the practices and procedures or about hazards and on the precautions to be followed in connection with the use of chemicals at work.
Animal handling and protection against biological risks
8. For the purpose of implementing Article 14 of the Convention, the measures for the
riskejä aiheuttavien biologisten tekijöiden käsittelyä ja eläinten käsittelyä koskevien toimenpiteiden tulisi kuulua:
a) 5 kappaleen mukainen riskinarviointi, jonka tarkoituksena on biologisten riskien poistaminen, ennaltaehkäiseminen tai vähen- täminen,
b) eläinten tarkastus ja testaus eläinlääke- tieteellisten normien sekä kansallisen lainsää- dännön ja käytännön mukaisesti sellaisten tautien varalta, jotka voivat siirtyä ihmisiin,
c) eläinten käsittelyä varten tarvittavat suojatoimenpiteet ja tarvittaessa suojavarus- teiden ja -vaatteiden järjestäminen,
d) biologisten tekijöiden käsittelyä varten tarvittavat suojatoimenpiteet ja suojavarustei- den ja -vaatteiden järjestäminen, jos se on tarpeellista,
e) eläimiä käsittelevien työntekijöiden ro- kottaminen tarvittaessa,
f) desinfiointiaineiden ja peseytymistilojen järjestäminen sekä henkilökohtaisten suoja- varusteiden ja -vaatteiden kunnossapito ja puhdistus,
g) ensiavun, vasta-aineiden tai muiden hätätilaan liittyvien toimenpiteiden järjestä- minen silloin kun ollaan tekemisissä myrkyl- listen eläinten, hyönteisten tai kasvien kanssa,
h) turvatoimenpiteet lannan ja jätteen kä- sittelyä, keräämistä, varastointia ja hävittä- mistä varten,
i) turvatoimenpiteet tartunnan saaneiden eläinten ruhojen käsittelyä ja hävittämistä varten, näihin luetaan saastuneiden tilojen puhdistus ja desifiointi, ja
j) turvallisuutta koskeva tiedottaminen, johon luetaan varoitusmerkit ja eläimiä kä- sittelevien työntekijöiden kouluttaminen..
Maatalouslaitteistot
9. Yleissopimuksen 15 artiklan täytäntöön panemiseksi maatalouslaitteistoja koskevissa turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä mää- räyksissä tulisi määritellä tekniset normit, jotka koskevat rakennuksia, rakenteita, suo- jakaiteita, aitoja ja suljettuja tiloja.
Hyvinvointi- ja majoituspalvelut
10. Yleissopimuksen 19 artiklan täytäntöön
handling of biological agents giving rise to risks of infection, allergy or poisoning, and for the handling of animals should comprise the following:
a) risk assesment measures in accordance with Paragraph 5, in order to eliminate, prevent or reduce biological risks;
b) control and testing of animals, in accordance with veterinary standards and national law and practice, for diseases trans- missible to humans;
c) protective measures for the handling of animals and, where appropriate, provision of protective equipment and clothing;
d) protective measures for the handling of biological agents and, if necessary, provision of protective equipment and clothing;
e) immunization of workers handling ani- mals, as appropriate;
f) provision of disinfectants and washing facilities, and the maintenance and cleaning of personal protective equipment and clo- thing;
g) provision of first aid, antidotes or orher emergency procedures in case of contact with poisonous animals, insects or plants;
h) safety measures for the handling, col- lection, storage and disposal of manure and waste;
i) safety measures for the handling and disposal of carcasses of infected animals, including the cleaning and disinfection of contaminated premises; and
j) safety information including warning signs and training for those workers handling animals.
Agricultural installations
9. To give effect to Article 15 of the Convention, the safety and health require- ments concerning agricultural installations should specify technical standards for build- ing, structures, guardrails, fences and con- fined spaces.
Welfare and accommodation facilities
10. To give effect to Article 19 of the
panemiseksi työnantajien tulisi huolehtia sii- tä, että maataloustyöntekijöille kansallisen lainsäädännön ja käytännön sekä tarpeen mukaisesti järjestetään:
a) riittävä määrä turvallista juomavettä,
b) suojavaatteiden säilytys- ja pesutilat ja
-laitteet,
c) tilat ateriointia varten sekä, mikäli mahdollista, työpaikalla tapahtuvaa lasten imettämistä varten,
d) mies- ja naistyöntekijöille erilliset sani- teetti- ja peseytymistila tai mahdollisuus käyttää tilaa erikseen, ja
e) työhön liittyvät kuljetukset.
IV. MUUT MÄÄRÄYKSET
Naistyöntekijät
11. Yleissopimuksen 18 artiklan täytäntöön panemiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joil- la varmistetaan se, että kaikki raskaana olevien ja imettävien naisten turvallisuuteen ja terveyteen sekä naisten lisääntymistervey- teen liittyvät työpaikan riskit arvioidaan.
Itsenäiset maatalousyrittäjät
12. (1) Jäsenvaltioiden tulisi laatia suun- nitelmia yleissopimuksen antaman suojan asteittaiseksi laajentamiseksi koskemaan tar- vittaessa itsenäisiä maatalousyrittäjiä, tällöin on otettava huomioon itsenäisiä maatalous- yrittäjiä edustavien järjestöjen näkemykset.
(2) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kan- sallisessa lainsäädännössä ja määräyksissä tulisi määritellä itsenäisten maatalousyrittä- jien oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuutta ja terveyttä maataloudessa.
(3) Kansallisten olosuhteiden ja käytännön mukaan itsenäisten maatalousyrittäjiä edusta- vien järjestöjen näkemykset tulisi ottaa asian- mukaisella tavalla huomioon yleissopimuk- sen 4 artiklassa mainitun kansallisen toimin- taohjelman laatimisessa, toimeenpanossa ja määräaikaisessa tarkastelussa.
13. (1) Toimivaltaisen viranomaisen tulisi ryhtyä kansallisen lainsäädännön ja käytän- nön mukaisiin toimenpiteisiin joilla varmis- tetaan se, että yleissopimuksen turvallisuus-
5 430508/8
Convention, employers should provide, as appropriate and in accordance with national law and practice, to workers in agriculture:
a) an adequete spply of safe drinking water;
b) facilities for the storage and easking of protective clothing;
c) facilities for eating meals, and for nursing children in the workplace where practicable;
d) separe sanitary and washing facilities, or separate use thereof, for men and women workers; and
e) work-related transportation.
IV. OTHER PROVISIONS
Women workers
11. In order to give effect to Article 18 of the Convention, measures should be taken to ensure assesments of any workplace risks related to the safety and health of pregnant or nursing women, and women’s reproductive health.
Self-employed farmers
12. (1) Taking into consideration views of representative organizations of self-employed farmers, Memebers should make plans to extend progressively to self-employed far- mers the protection afforded by the Conven- tion, as appropriate.
(2) To this end, national laws and regula- tions should precify the rights and duties of self-employed farmers with respect to safety and health in agriculture.
(3) In the light of national conditiond and practice, the views of representative organiza- tions of self-employed farmers should be taken into consideration, as appropriate, in the formulation, implementation and periodic review of the national policy referred to in Article 4 of the Convention.
13. (1) In accordance with national law and practice, measures should be taken by the complement atrhority to ensure that self- employed farmers enjoy safety and health
ja terveyssuoja ulotetaan itsenäisiin maatalo- usyrittäjiin.
(2) Näihin toimenpiteisiin tulisi kuulua:
a) määräykset, joilla asteittain laajennetaan itsenäisille maatalousyrittäjille tarkoitettuja työterveyspalveluita,
b) työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia koskevan rekisteröimis- ja raportoimismenet- telyn edelleen kehittäminen niin, että sen piiriin voidaan lukea myös itsenäiset maata- lousyrittäjät, ja
c) itsenäisiä maatalousyrittäjiä varten tar- koitettujen menettelyohjeiden, koulutusohjel- mien ja -aineistojen sekä soveltuvan neuvon- nan ja koulutuksen kehittäminen, joka koskee muun muassa:
(i) itsenäisten maatalousyrittäjien sekä hei- dän kanssaan työskentelevien henkilöiden turvallisuuden ja terveyden suhdetta työhön liittyviin vaaroihin mukaan lukien tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä, kemikaalien ja biologisten aineiden valintaa ja käyttöä, tur- vallisten työjärjestelyjen suunnittelua sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden, konei- den, työkalujen ja laitteiden valintaa, käyttä- mistä ja kunnossapitoa, ja
(ii) lasten vaaralliseen toimintaan osallis- tumisen ehkäiseminen.
14. Siinä tapauksessa, että kansallista tai vapaaehtoista vakuutusjärjestelmää ei talou- dellisista, sosiaalisista ja hallinnollisista edel- lytyksistä johtuen ole mahdollista ulottaa kattamaan itsenäisiä maatalousyrittäjiä ja hei- dän perheitään, jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä toimenpiteisiin edellä mainittujen järjestelmi- en kattavuuden asteittaiseksi laajentamiseksi yleissopimuksen 21 artiklan edellyttämälle tasolle. Tämä voitaisiin saavuttaa:
a) erityisiä vakuutusjärjestelmiä tai -rahas- toja kehittämällä, tai
b) olemassa olevia sosiaaliturvajärjestelmiä mukauttamalla.
15. Itsenäisiä maatalousyrittäjiä koskevia yllä mainittuja toimenpiteitä täytäntöön pan- taessa huomioon tulisi ottaa erityistilanne, joka koskee:
a) pieniä tiloja viljeleviä vuokraviljelijöitä ja niitä viljelijöitä, jotka maksavat vuokransa maataloustuotteillaan,
b) itsenäisiä pienviljelijöitä,
c) maatalouden yhteisyrityksiin osallistuvia
protection afforded by the Convention.
(2) These measures should include:
a) provisions for the progressive extension of appropriate occupational health services for self-employed farmers;
b) progressive development of procedures for including self-employed farmers in the recording and notification of occupational accidents and diseases; and
c) development of guidelines, educational programmes and materials and appropriate advice and training for self-employed farmers covering, inter alia:
(i) their safety and health and the safety and health of those working with them concerning work-related hazards, including the risk of musculoskeletal disorders, the selection and use of chemicals and of biological agents, the design of safe work system and the selection, use and maintenance of personal protective equipment, machinery, tools and appliances; and
(ii) the prevention of children from enga- ging in hazardous activities.
14. Where economic, social and admini- strative conditions do not permit the inclusion of self-employed farmers and their families in a national or voluntary insurance scheme, measures should be taken by Memebers for their progressive coverage to the level pro- vided for in Article 21 of the Convention. This could be achieved by means of:
a) developing special insurance schemes or funds; or
b) adapting existing social security schemes.
15. In giving effect to the above measures concerning self-employed farmers, account should be taken of the speacial situation of:
a) small tenants and sharecroppers;
b) small owner-operators;
c) persons participating in agricultural
henkilöitä, kuten maatalousosuuskuntien jä- seniä,
d) perheenjäseniä, jotka on määritelty kansallisen lainsäädännön ja käytännön mu- kaisesti,
e) kotitarveviljelijöitä, ja
f) muita maatalouden itsenäisiä ammatin- harjoittajia kansallisen lainsäädännön ja käy- tännön mukaisesti.
collective enterprises, such as memebers of farmers’ sooperatives;
d) members of the family as defined in accordance with national law and practice;
e) subsistance farmers; and
f) orher self-employed workers in agricul- ture, according to national law and practice.
N:o 21—26, 4 1/2 arkkia
XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX XXXX 0000-0000