Strateginen sopimus 2021 Kaupunkiympäristötoimiala
Strateginen sopimus 2021 Kaupunkiympäristötoimiala
1 Lähtökohdat
1.1 Kuvaus toiminnasta (kaupun- ginhallitus)
Kaupunkiympäristötoimiala vastaa toimintaedelly- tysten luomisesta ja järjestämisestä vetovoimai- sen kaupungin kasvulle, kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Tavoitteena ovat hyvinvointia edistävä ympäristö ja sujuvat liikkumisratkaisut.
Toimiala vastaa myös kaupungin rakennetusta infraomaisuudesta, laadukkaan kaupunkiympä- ristön toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä terveel- listen tilojen toteuttamisesta. Lisäksi toimiala vastaa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvistä viranomaispalveluista, ympäristönsuojelusta, seudullisista jätehuollon viranomaispalveluista sekä seudullisista joukkoliikennepalveluista.
Kaupunkiympäristötoimialalla toimii viisi palvelu- aluetta.
• Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus vastaa kaupungin maankäytön ja liiken- teen suunnittelusta, kaavoitustoimesta, tonttituotannosta sekä kaupungin maa- omaisuuden hallinnasta.
• Kaupunkirakentaminen vastaa katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden to- teutussuunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta sekä kaupungin toi- mitilojen suunnittelusta ja rakennuttami- sesta.
• Paikkatieto ja kaupunkimittaus vastaa tonttijaoista, kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pidosta, paikkatie- toaineistojen tuottamisesta ja ylläpidosta, paikkatietojärjestelmistä sekä toimialan asiakaspalvelusta.
• Luvat ja valvonta vastaa rakentamisen ja pysäköinninvalvonnan viranomaisteh- tävistä, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ympäristöterveyden sekä seudullisen jä- tehuollon viranomaistehtävien valmiste- lusta sekä palvelualueen tehtäviin liitty- västä neuvonnasta, ohjauksesta, valvon- nasta ja asiantuntijapalveluista.
• Seudullinen joukkoliikenne tuottaa Tu- run kaupunkiseudun Föli-kunnissa kaikil- le avoimet joukkoliikennepalvelut.
Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa kehittää, ohjaa ja valvoo neljä lautakuntaa.
• Kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin maankäytön, liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelusta, raken- netun ympäristön sekä kulttuuri- ja luon-
nonympäristön tilan seurannasta, kau- pungin maaomaisuuden hallinnasta sekä katujen ja muiden yleisten alueiden ra- kennuttamisesta ja ylläpidosta sekä tilo- jen rakennuttamisesta, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle tai viranhalti- jalle.
• Rakennus- ja lupalautakunta vastaa kaupunkiympäristötoimialan viranomais- tehtävistä, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle.
• Turun kaupunkiseudun joukkoliiken- nelautakunta toimii kuntalain 51 §:n mu- kaisesti osana Turun kaupungin organi- saatiota seudullisena joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision se- kä Ruskon kuntien alueella.
• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntalain 51 §:n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena 17 kunnan seudullisena jäte- huoltoviranomaisena.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kaupunginhallitus)
Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia il- miöitä ovat ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestönkasvu, positiivinen rakennemuutos, väes- tön ikääntyminen, maahanmuutto, digitalisaatio sekä lainsäädännön muutokset.
Koronakriisi on vaikuttanut koko maailman talou- teen heikentävästi. EU on valmistellut laajaa tuki- pakettia talouden elvyttämiseksi, ja sen lisäksi suuret EU-maat ovat tehneet omia tukipakette- jaan. Myös Suomen valtio on tehnyt toimia yritys- ten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Suomi on hyvin riippuvainen viennistä ja maailman laajuisen kysynnän heikkeneminen vaikuttaa myös Turun talousalueeseen. Telakkateollisuus on ollut mer- kittävänä veturina viime vuosina Turun seudun positiivisessa rakennemuutoksessa. Telakan lai- vatilausten toimitusajat ovat siirtyneet tilaajien toi- vomuksesta eteenpäin, koska tilaajien risteilypal- veluiden kysyntä on hiljentynyt. Positiivinen raken- nemuutos on kokenut koronan takia pienen ta- kaiskun, mutta Turun seudulla on edellytykset päästä uuteen nousuvauhtiin, kun koronahuolet aikanaan väistyvät.
Vuonna 2020 alkanut koronakriisi on vaikuttanut koko toimintaympäristöön. Etätyöskentelystä on muodostumassa uusi normaali. Liikkumisen vä- hentymisen vaikutus on Kaupunkiympäristötoi- mialalla ollut suurin joukkoliikenteessä. Ko- ronakriisin myötä myös eriarvoistumiskehitys on syventynyt ja laajentunut, joka haastaa kaupungin monella rintamalla.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista il- maston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuotta- mien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä.
Turun kaupungin tavoitteena on edetä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä kohti hiilineut- raaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tämän jälkeen Turku pyrkii olemaan ilmastopositiivinen alue.
Kaupungistuminen
Kaupungit kasvavat ja kehittyvät ennennäkemät- tömällä vauhdilla. Suomessa asuu kaupunkiseu- duilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Aluetutkija Xxxx Xxxx mukaan kasvu keskittyy yhä harvemmille kaupunkiseu- duille ja Turun seutu on yksi niistä.
Koronakriisin aikana on ollut havaittavissa muu- toksia kaupungistumiskehityksessä. Kriisin vaiku- tus kaupungistumiseen riippuu kuitenkin pitkälti sen kestosta. Jos kriisi jää lyhyeksi, suuri kuva ei juuri muutu.
Kaupungistumiseen liittyy monia mahdollisuuksia, mutta myös ratkaistavia asioita.
Kaupungistumisprosessien kiihtyessä on löydet- tävä uudenlaisia liikkumisen ratkaisuja niin kau- punkien sisällä kuin kaupunkien välillä. Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion 90 minuutin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaik- kaa eli noin 60 % koko maan asukkaista ja työpai- koista. Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna mahdollistaa työssäkäyntialueiden yhdistymisen.
Turun tunnin juna -hankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility). Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja Suomen valtio on sitoutunut päätöksillään rahoit- tamaan tätä raidehanketta.
Kaupunkiseuduilla kasvu puolestaan tiivistyy lä- helle ydintä, jolloin tiivis kaupunkirakenne mahdol- listaa kustannustehokkaan ja infrastruktuurin ja lii- kenneverkon järjestämisen. Turussa tämä tarkoit- taa mm. joukkoliikenteen kehittämistä (raitiotie tai superbussi).
Kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa 2020 rai- tiotiestä, että seuraavaksi Varissuo–Kauppatori- välille laaditaan toteutussuunnitelma ja Kauppa- tori–satama -välille yleissuunnitelma. Varsinaisen raitiotien rakentamispäätöksen arvioidaan tulevan valtuuston käsittelyyn vuonna 2024. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshank- keena voidaan tukea ja nopeuttaa Tiedepuiston, keskustan ja Linnakaupungin kehittymistä. Uusi joukkoliikenneratkaisu edistää myös kaupungin il- mastotavoitteita.
Väestökeskittymät tarjoavat hyvät edellytykset kiertotaloudelle, jossa kulutus perustuu omistami- sen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen ja materiaa- lien jalostamiseksi uusiksi tuotteiksi.
Kaupungistuminen tuo mukanaan myös monia ongelmia. Kaupungit kuluttavat yli 2/3 maailman energiatuotannosta ja tuottavat 70 % maapallon hiilidioksidipäästöistä. Väestön keskittyminen li- sää melua ja liikenneruuhkia ja alueellisesti jättei- den määrää. Erilaiset sosiaaliset ongelmat kuten
syrjäytyminen sekä turvattomuuden tunne uhkaa- vat lisääntyä. Asuntojen kysynnän kasvaessa nii- den hinnat nousevat erityisesti halutuimmilla alu- eilla, mikä saattaa syventää alueiden välistä eriy- tymiskehitystä.
Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi ha- vaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi ja kaupungin asuinalueiden välisen tasa-arvon kohentaminen edellyttää monitasoisia toimenpiteitä; ennaltaeh- käiseviä, negatiivisia vaikutuksia rajoittavia sekä hallintaa ja positiivisia vaikutuksia tukevia välittö- miä ja pitkäkestoisia toimia.
Väestö ja työpaikat
Turun kaupungin väestönkasvu kääntyi kasvuun 2010-luvun alkupuolella ja on sen jälkeen kasva- nut noin 2000 asukkaan vuosivauhdilla. Turun en- nakkoväkiluku heinäkuun 2020 lopussa oli
193.089 henkeä, jossa oli kasvua (kokonaismuu- tos) 127 henkeä vuoden 2019 lopun vahvistettuun väkilukuun verrattuna. Turun suhteellinen väes- tönkasvu on ollut vertailukaupunkien (six pack- kaupungit) pienin viime vuoden lopun toteutu- neesta.
Kaupungin väestömäärän ennustetaan jatkossa- kin jatkavan kasvuaan, joskin eri ennusteiden vä- lillä on suuria eroja.
Turun väestönkasvu on perustunut vakiintunee- seen tapaan muuttoliikkeeseen, luonnollinen vä- estönkasvu on ollut negatiivinen.
Muuttoliikkeeseen on vaikuttanut Varsinais-Suo- messa käynnissä oleva positiivinen rakennemuu- tos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voi- makkaassa kasvussa.
Työttömyyden pidemmän aikaa jatkunut nopea laskutrendi on taittunut vuonna 2020. Koronakrii- sin aikana lomautettujen ja työttömien määrä on lähtenyt kasvuun. Turussa oli heinäkuussa 17.137 työtöntä, jossa oli nousua vuositasolla 4.888 hen- keä. Turun työttömyysaste oli heinäkuussa 18%. Kasvua oli 5 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Turussa oli Varsinais-Suomen korkein työttö- myysaste heinäkuussa 2020, mikä on tavallista alueidensa keskuskaupungeille.
Kaupunki varautuu kasvu-uran jatkumiseen, jos- kin koronakriisin myötä työttömyys ja lomautettu- jen määrä on kasvanut.
Väestön ja työpaikkojen määrän kasvu sekä väes- tön ikääntyminen asettavat haasteita koko seutu- kunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja liikkumisen suhteen. Positiivinen rakennemuu- tos ja työpaikkojen määrän voimakas kasvu edel- lyttää asuntotuotannon määrän nopeaa kasvatta- mista. Tarvetta on erityisesti kohtuuhintaiselle asumiselle.
Kaupungin ja lähialueen kuntien neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupun- kiseudun kehitystavoitteita. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopimus, kasvukäytäväsopimus ja MAL-sopimus.
Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitte- luun, palveluverkkoon, liikkumiseen, infrastruktuu- rin ja tilojen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja val- vontaan. Rakennetulla ympäristöllä on huomat-
tava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvin- vointiin. Väestön ikääntyminen ja yksin asumisen lisääntyminen vaikuttaa palvelujen järjestämi- seen.
Kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin re- surssein.
Taloussuhdanne
Valtiovarainministeriön kesäkuun 2020 taloudelli- sesta katsauksen mukaan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 6 % v. 2020. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset in- vestoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta ta- loudenpitäjien luottamuksen laskun sekä epävar- muuden kasvun seurauksena. Investointien toipu- mista heikentää myös asuinrakentamisen vähe- neminen. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,5 % v. 2021 ja 1,7 % v. 2022. Xxxxxxxx talous velkaantuu tänä vuonna erittäin nopeasti. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kipuaa yli 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tulojen ja menojen välinen epätasa- paino pienenee lähivuosina talouden väliaikaisten tukitoimien päättyessä ja kasvun elpyessä. Julki- nen talous pysyy 2020-luvun puoliväliä lähestyttä- essä silti edelleen selvästi alijäämisenä.
Talouden näkymät niin Suomessa kuin maailman- taloudessa ovat edelleen hyvin epävarmoja. En- nusteessa on oletettu, että covid-19-epidemia hii- puu vähitellen pois ja syksyllä ei tule toista epide- mia-aaltoa. Kuluttajien luottamus ja talouden toi- mintakyky pysyvät kuitenkin heikkoina siihen asti, kunnes sairauteen on löydetty tehokas rokote tai hoito.
Rakentamisen noususuhdanteen hiljenemiseen on varauduttava myös Turussa vaikkakin Suomen yleisestä trendistä poiketen Turun seutukunnalle odotetaan kuitenkin nopeampaa kasvua johtuen alueen positiivisesta rakennemuutoksesta. Ta- loussuhdannevaikutukset heijastuvat tonttien ky- syntään, rakentamisen määrää ja niistä saataviin tuloihin.
Taloussuhdanteessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös rakentamisen hintaan. Maara- kennusalan kustannukset laskivat 4,2 prosenttia vuoden 2019 heinäkuusta vuoden 2020 heinäkuu- hun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osa-in- dekseittäin päällysteiden -14,0 prosentista teknis- ten ja muiden järjestelmien 0,2 prosenttiin. Koko- naisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin ja moottoripolttoöljyn halpeneminen. Kustannusten laskua hillitsi hieman ostettujen konepalveluiden kallistuminen edellisen vuoden heinäkuusta. Ra- kennuskustannukset nousivat vuoden 2020 hei- näkuussa 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Työ- kustannukset nousivat 0,6 prosenttia ja palvelui- den hinnat 0,4 prosenttia edellisen vuoden heinä- kuuhun verrattuna. Tarvikepanosten hinnat nousi- vat 0,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kuluttajahin- tojen vuosimuutos oli heinäkuussa 0,6 prosenttia. Kustannusindeksit kuvaavat normaaliolosuh- teissa kustannustason muutosta. Koronakriisin myötä näkymät ovat epäselvät.
Suomen hallitus on nostanut dieselin verotusta noin 5 % elokuusta 2020 alkaen. Tämä nostaa linja-autoliikenteen kustannusindeksiä eli lisää lii- kennöintikustannuksia vuonna 2021.
Turun kiinteistömarkkinat
Turun seudun vahvana jatkunut talous- ja työlli- syyskehitys on tukenut kiinteistömarkkinoita. Seu- dun kärkialat meriteollisuus, lääketeollisuus ja ter- veysteknologia, teknologiateollisuus ja cleantech ovat eläneet vahvan kasvun aikaa. Palveluelinkei- not ja rakentaminen hyötyvät teollisuusalojen kas- vusta.
Vahva taloustilanne on heijastunut tilakysynnän näkymiin, erityisesti toimisto- ja tuotannollisten ti- lojen kysynnän kehityksestä. Kupittaan alueen toi- mistovuokrat (mediaani) ovat olleet huomattavasti korkeammalla tasolla kuin keskustassa. Ko- ronapandemian aikana lisääntyneet etätyöt vai- kuttavat todennäköisesti vähentävästi yritysten tarvitsemiin toimistotilojen määrään.
Turun ydinkeskustaa torin ympäristössä uudiste- taan voimakkaasti, kiinteistöillä on käynnissä mit- tavia rakennushankkeita samanaikaisesti kauppa- torihankkeen kanssa. Rakentamisaikaiset häiriöt heikentävät kuitenkin väliaikaisesti keskustan houkuttelevuutta ja joukkoliikenteen käyttöä. Val- mistuessaan kaupungin ydinkeskustan vetovoima paranee.
Suunnitteilla olevat suuret infrahankkeet, kuten Tunnin juna, raitiotie, Ferry Terminal Turku, Mat- kakeskus, Kupittaan kansi, elämyskeskus, toimi- vat kiinteistökehittämisen ajureina.
Kaupungin omissa toimitilainvestoinneissa on suosittu viime vuosina monitoimitalojen rakenta- mista, jossa useampia kaupungin palvelutoimin- toja keskitetään samoihin tiloihin. Kysymys on pit- kälti kaupungin palveluverkon kehittämisestä ja käyttöikänsä lopussa olevien rakennusten korvaa- misesta. Vapautuvat vanhat kiinteistöt puolestaan
päätyvät kiinteistökehityskohteiksi, joista kaupunki saa tuloja. Tämä suuntaus jatkuu.
Lisäksi on suunnitteilla isona tilahankkeena Histo- rian museo ja konserttitalon korvaavan uudisra- kennuksen hankinta on käynnistynyt. Palvelura- kennusten sisäilmaongelmat tuovat uusia tarpeita saneerausinvestoinneille.
Asuntorakentaminen on viime vuosien nousukau- den ajan ollut merkittävä talouskasvun ajuri. Vuonna 2019 valmistui yli 2300 uutta asuntoa, joista valtaosa kerrostaloissa. Turun alueella ei toistaiseksi ole näkyvissä merkkejä rakentamisen hiipumisesta. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä asuntoja on valmistunut yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin eli reilut 1200 asuntoa.
Koronan myötä taloudellinen epävarmuus on li- sääntynyt, joka on heijastunut myös asuntokaup- paan. Vanhojen ja uusien osakehuoneistojen to- teutuneiden kauppojen määrä on laskenut.
Lisääntyneet etätyöt voivat vaikuttaa myös asu- misväljyyden kasvuun, asuntotyyppiin ja asunnon sijaintiin. Koronan myötä on havaittavissa myös, että kysyntä omakotitaloista ja vapaa-ajan asun- noista on kasvanut.
Digitalisaatio
Kasvavaan palvelujen kysyntään on kyettävä vas- taamaan entistä pienemmillä taloudellisilla resurs- seilla. Tuottavuus voi kasvaa ainoastaan toiminta- tapoja muuttamalla, ja siksi organisaation kyky uu- distua jatkuvasti on avainasemassa. Tuottavuus kasvaa uudistamalla toimintatapoja ja hyödyntä- mällä teknologisia innovaatioita.
Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riip- pumattomien palvelujen tuottamisen asukkaille ja käyttäjille sekä kaupungin oman toiminnan tuotta- vuuden parantamisen. Palvelujen tulee täyttää saavutettavuuslain vaatimukset, tämä parantaa myös palveluiden laatua. Digitaalisten palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja laadukkaita.
Lainsäädäntöuudistukset
Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen ja ne tuovat myös muutoksia palvelutarpeeseen.
Euroopan unioni on päättänyt ns. Puhtaiden ajo- neuvojen direktiivistä. Suomi tulee muovaamaan kansallisen lainsäädäntönsä direktiivin pohjalta. Direktiivi edellyttää sähköbussiliikenteen määrä- tietoista lisäämistä vuosittain v. 2021–2030.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanosta aiheutuvat muutokset kansallisiin lakeihin ja asetuksiin vaikuttavat myös kaupungin käynnistämiin omiin rakennushankkeisiin.
EU:ssa vuonna 2018 hyväksytty jätedirektiivi ja siihen liittyvät säädökset aiheuttavat muutoksia Suomen jätelainsäädäntöön. EU:n jätesäädöspa- ketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Ympäristöministeriö on aloittanut jätelainsäädän- nön uudistuksen keväällä 2019 ja lainsäädäntö- muutoksia on odotettavissa vuonna 2021. Ympä- ristöministeriön tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on käyn- nissä. Tavoitteena on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2021.
Koronapandemian ja valmiuslakien myötä Kiin- teistönmuodostamislain säännöksiä kevennettiin vuoden 2020 loppuun asti, mm. mahdollistamalla etäosallistuminen kiinteistötoimituksiin. Kiinteis- tönmuodostamislakia ollaan uudistamassa vuo- den 2021 aikana, mutta siihen esitetyt pysyvät muutokset ovat kevyempiä kuin keväällä 2020 käyttöön otetut väliaikaiset muutokset. Pysyvistä muutoksista ei ole nähty olevan kunnille merkittä- vää hyötyä.
Rakentamista koskevien asetusten tulkintojen yh- tenäistämistä jatketaan 10 suurimman kaupungin kesken. Turku on edelleen aktiivisesti mukana tul- kintojen yhtenäistämistä koskevassa työssä.
Uusi tieliikennelaki (729/2018) astui voimaan 1.6.2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten lii- kennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikenne- valoista Väylän Digiroad-järjestelmään. Tämä vel- voite koskee myös Turun kaupunkia tienpitäjänä.
Em. tieliikennelaki on pysäköinnintarkastuksen osalta jossain määrin tulkinnanvarainen. Valta- kunnallisia linjauksia ja lain tulkinnasta ja pysä- köinnintarkastuksen valvontavastuun lisääntymi- sestä ei ole vielä tehty. Linjauksen saattavat lisätä pysäköinnintarkastuksen valvontavastuuta jonkin verran. Vuoden 2021 aikana liikenne- ja viestintä- virastolta on odotettavissa ohjeistusta robottilii- kenteeseen siirtymisestä.
Ympäristöterveyden erityislainsäädäntöön on tu- lossa muutoksia ja uusia ohjeistuksia (mm. uusi eläinsuojelu-, elintarvike- ja tupakkalaki valmis- teilla sekä osin terveydensuojelulakiin muutoksia).
Valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä ympä- ristöterveydenhuolto säilyisi kuntien vastuulla.
1.3 Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut
Tunnusluku | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta, lkm | 187 604 x0 000 | 000 000 x0 000 | 000 000 x0 000 | 000 000 +1 631 | +2 500 | +2 500 | +2 500 | +2 500 | +2 500 |
Fölin toiminta-alue, asukasluku, lkm | 289 248 | 289 960 | 292 791 | 296 892 | - | - | - | - | - |
Seudullisen jätehuollon toiminta-alue, asukasluku, lkm | 414 017 | 415 664 | 417 535 | 418 770 | - | - | - | - | - |
Työpaikkojen määräja muutos edellisvuodesta, lkm | 95 421 x0 000 | 00 000 +1 852 | +1 400 | +1 400 | +1 400 | +1 400 | +1 400 | +1 400 | +1 400 |
Asunnot yhteensä, lkm | 113 769 | 115 209 | 117 836 | 120 171 | +2 100 | +2 100 | +2 100 | +2 100 | +2 100 |
Liikennekäytössä olevat henkilöautot, lkm | 76 671 | 78 206 | 79 113 | 80 372 | - | - | - | - | |
Kaupunkiympäristön kunnossapidettävä pinta-ala, ha | 3 878 | 3 916 | 3 955 | 3 926 | 3 929 | 3 968 | 4 008 | 4 048 | 4 089 |
Konserniyhtiöiden asuntotuotantotavoitteet (TVT, Vaso ja TYS), lkm | 540 | 540 | 600 | 600 | 600 | 600 | |||
Asemakaavoitettu alue, ha | 10 131,74 | 10 167,13 | 10 181,8 | 10 182,86 | - | - | - | - | - |
Elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiseen suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvien kohteiden määrä (sis. mm. elintarvikehuo- neistot, koulut, päiväkodit) | 2 866 | 2 866 | 3 000 |
Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat Kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Kunnossapidettävän pinta-alan ha-kasvun on arvioitu olevan vuodessa n. 1 % johtuen uusista kaava-aluieista.
1.5 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kaupunginvaltuusto)
Turun kaupungin väestönkasvu ja kaupungistumis- prosessi jatkuu edelleen. Samaan aikaan myös alueiden eriytyminen on voimistunut.
Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää energiatehokkaan, resurssiviisaan ja päästöttömän toimintatavan ulottamista kaikkeen toimintaan.
Toimialalla hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Palvelu- jen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organi- saatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativam- piin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoit- taa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta.
Kaupunkiympäristötoimiala toimii aktiivisesti käyn- nissä olevassa muutoksessa. Tavoitteena on luoda hyvän elämän mahdollisuuksia ja kasvua niin yri- tyksille kuin kansalaisillekin.
Kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa Turku 2029 kaupunkistrategiasta erityisesti seuraavia kohtia: Turku kasvaa kestävästi ja Turku lisää kilpailuky- kyä. Strategisista ohjelmista toimiala toteuttaa eri- tyisesti pääteemoja 3.3 Rakentuva Turku ja ympä- ristö sekä 3.2 Vaikuttava ja uudistuva Turku.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kolme kärki- hanketta: Keskustan kehittäminen, Turun tiedepuis- to ja Smart and Wise Turku (SAWT). Kaksi ensim- mäistä kärkihanketta toteuttavat lähinnä strategian pääteemaa Rakentuva Turku ja ympäristö. SAWT - kärkihanke toteuttaa strategian pääteemoja Raken-
tuva Turku ja ympäristö sekä Vaikuttava ja uudistu- va Turku.
SAWT -kärkihankkeen painopistealueet hiilineut- raalius ja resurssiviisaus, ennakoiva kaupunki- suunnittelu sekä liikenne ja liikkuminen ovat vah- vasti mukana kaupunkiympäristötoimialan kehittä- misessä ja painopisteissä.
Kaupunkiympäristötoimiala noudattaa kaupungin kehittämismallia (Kh 29.9.2014 § 368) kaikessa kehittämisessä. Kehittämismalli yhtenäistää kehit- tämiseen liittyvät työtavat.
Rakentuva Turku ja ympäristö
• Kasvun edellytyksiä ja kestävää kaupunkira- kennetta edistetään laajoilla yhdyskuntara- kennetta ja liikennejärjestelmää koskevilla suunnitelmilla ja kehittämällä kaupunkia suuri- na aluekokonaisuuksina.
• Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella. Kau- pungin kasvun painotus suunnataan keskus- taan ja sitä kehystäville kaupunkiuudistusalu- eille ja joukkoliikenteen kehityskäytäville. Kau- punkirakenteen painopistettä laajennetaan kaupunkirakenteen kehittymisen myötä kohti merta.
• Keskustan kehittämisen sekä Turun tiedepuis- ton kärkihankkeita edistetään maankäytön hankkeilla, asemakaavoitusohjelmalla sekä in- vestointiohjelmilla.
• Kaupungin kärkihankkeiden lisäksi edistetään muita merkittäviä aluekehittämishankkeita mm. Linnakaupunki, Skanssi ja Blue Industry Park.
• Turun logistista asemaa solmukohtana pohjoi- sessa kasvukäytävässä kehitetään mm. edis- tämällä Turun ja Helsingin välistä nopeaa ju- nayhteyttä, Matkakeskusta, uutta satamater- minaalia ja -yhteyttä sekä Turun kehätiehank- keita.
• Monipuoliset ja vetovoimaiset asumisvaihto- ehdot ovat työpaikkojen rinnalla keskeinen kil- pailukykytekijä houkuteltaessa osaajia ja asukkaita kaupunkiin. Asemakaavoituksella ja infran toteutuksella varmistutaan monipuoli- sesta ja riittävästä tonttivarannosta, jolla turva- taan riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-, asu- misoikeus- ja omistusasuntotuotanto. Moni- muotoisella asuntotuotannolla huolehditaan eri asuntotyypeistä uusillekin asuinalueille.
• Lähiöiden täydennysrakentamisella elävöite- tään asuinalueita, turvataan kestävä palvelu- rakenne ja kavennetaan alueiden välistä eriar- voisuutta.
• Turun kaupungin ilmastosuunnitelmassa 2029 (kv 11.6.2018 § 412) on päätetty tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla edetään kohti kaupunkialu- een hiilineutraaliutta 2029 ja varaudutaan il- mastonmuutoksen vaikutuksiin. Kaupunkiym- päristötoimiala osallistuu vahvasti sekä ilmas- tonmuutoksen hillinnän että varautumisen toi- menpiteisiin ja seurantaan.
• Kaupungin liikenteen kehittämisessä painopis- teet ovat kävelyssä ja pyöräilyssä, seudulli- sessa joukkoliikenteessä ja uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten teknologioiden käytön laajentumisen tukemisessa. Liikkuminen pal- veluna ja älykkään liikenteen ratkaisut ovat vahvasti mukana liikenteen kehittämisessä.
• Terveitä elämäntapoja edistetään kaavoitta- malla lyhyiden etäisyyksien kaupunkia ja ra- kentamalla tällä kantakaupunkialueella koulu- ja työmatkareitistöä kävelijöille ja pyöräilijöille.
• Joukkoliikennettä kehitetään vastaamaan kas- vavien yritysten työpaikkaliikkumisen tarpeita.
• Palvelujen järjestämisen kustannustehokkuus paranee, kun voidaan tukeutua olemassa ole- vaan palveluverkkoon. Kunnallistekniikan in- vestointien hyödyntäminen tehostuu, liiken- teen päästöt vähenevät ja kaupunkilaisten ai- kaa säästyy liikkumisessa. Eheän kaupunkira- kenteen ansiosta sujuva liikkuminen on Turulle vetovoimatekijä.
• Hyvinvoinnin edistämiseksi monimuotoisuu- dessaan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilymistä tuetaan ja luonnon kokemisen mah- dollisuuksia edistetään kestävin tavoin.
• Historiallisesti ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja siihen liittyvä innovatiivinen rakennusten uudiskäyttö edistävät Turun nousemista kan- sainvälisesti johtavaksi esikuvaksi kaupunkira- kentamisessa.
• Tiivistyvillä kaupunkialueilla korostuu rakenne- tun kaupunkiympäristön laatu. Tiivistyvässä kaupungissa panostetaan monipuolisiin julki- siin kaupunkitiloihin sekä viherrakentamiseen. Huolehdimme asuin- ja elinympäristöjen siis- teydestä ja turvallisuudesta.
• Ilmastonmuutokseen varautuminen huomioi- daan kaikessa kaupunkiympäristön suunnitte- lussa ja rakentamisessa erityisen huomion ol- lessa hulevesissä sekä ekologisten riskien tor- jumisessa.
• Kaupunki toimii aloitteellisesti Itämeren suoje- lussa Itämerihaasteen mukaisin toimenpitein, joiden tavoitteena on parantaa vesistöjen, pienvesien ja rannikkovesien tilaa.
Vaikuttava ja uudistuva Turku
• Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtami- sella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä. Läpinäkyvällä tietoon perustuvalla johtamisella varmistetaan, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan kustannustehokkaasti. Tietojärjestelmiä kehitetään siten, että toimin- nan tiedot saadaan yhdistettyä ajantasaiseen taloustietoon.
• Tila- ja infraomaisuuden hallinta perustuu suunnitelmallisuuteen, jossa hyödynnetään korjausvelkalaskentaa. Omaisuuden arvosta huolehtiminen edellyttää riittäviä investointeja.
• Kaupungin palvelurakennusinvestoinnit perus- tuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitel- miin.
• Kaupungin käytöstä vapautuvaa kiinteistö- omaisuutta kehitetään aktiivisesti. Kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia tehostetaan kehittämällä omaisuutta houkuttelevammaksi kaavoituksella ja kumppanuusyhteistyöllä.
• Rakennuskannan energiatehokkuutta ja ra- kennusten älykkyyttä parannetaan ja priorisoi- daan investointiraamin puitteissa. Kestävät in- vestointiperiaatteet ja laatutaso määritellään hankesuunnitelmissa.
• Toimintaa tehostetaan nopeuttamalla tonttituo- tantoprosessia kaavoituksesta, kaupunki- infran rakentamiseen ja tontinluovutukseen.
• Rakennuttamishankkeiden kustannusten hal- lintaa parannetaan toteuttamalla tarveselvitys ja hankesuunnitteluohjetta myös infrahank- keissa.
• Tuottavuutta lisätään hankintamenettelyillä, kumppanuuksilla ja kilpailuttamisella. Ostopal- veluja käytetään toiminnan tehostamiseksi. Tekemällä asioita yhdessä kumppanien kans- sa ja rohkeasti kokeilemalla toiminta uudistuu.
• Toimintaa kehitetään asukas- ja asiakaslähtöi- sesti asukaskyselyiden pohjalta.
• Palvelujen digitalisoinnilla tehostetaan toimin- toja ja parannetaan ajasta ja paikasta riippu- mattomia itsepalvelu- ja osallistumismahdolli- suuksia.
• Kaupunkiympäristötoimiala tukee arkistojen digitalisointia. Asia edellyttää kaupunkitasoista kokonaisratkaisua.
• Smart and Wise Turku kärkihankkeen edistä- minen erilaisilla projekteilla. Taustalla on Smart city –ajattelu, joka tarkoittaa mm. kau- pungin infrastruktuurin tehostamista teknologi- alla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua.
• Pysäköintitoiminnan järjestämistä kehitetään kokonaisuudistuksella, joka on käynnistynyt vuoden 2018 aikana.
• Osaava ja motivoitunut henkilöstö on kaupun- gin keskeinen voimavara. Henkilöstön työhy- vinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen on tärkeää, jotta palvelutaso säilyy hyvänä myös
työtapojen muuttuessa. Henkilöstön koulutuk- seen ja osaamisen ennakointiin panostetaan.
• Laadukkaat tukipalvelut tulee olla mitoitettu oikealle tasolle siten, että päivittäinen työsken- tely on sujuvaa.
Innovatiiviset hankinnat
Tuottavuutta ja uudistumiskykyä kasvatetaan edis- tämällä innovaatioita. Suunnittelemalla toiminnan kehittämistä ja hankintoja laajalla yhteistyöllä luo- daan samalla markkinoita ja kasvualustaa uusille ratkaisuille.
• Alusta kaupunkimallille, jolla mahdollistetaan esim. digitaalisen kaksosen tarkastelua ja hyödyntämistä selaimen avulla. Tällaisen alus- tan avulla voidaan Turun kaupungin oma ny- kyinen kaupunkimalli ottaa laajempaan käyt- töön. Alustan avulla malliin voidaan sijoittaa suunnitelmia ja muuta tietoa sekä tehdä simu- lointeja.
• Runosmäen aluekehityshanke. Lähiön kehit- tämistä lähestytään monesta näkökulmasta. Toteutetaan monitoimitalo, jonka urakoitsijava- linnan yhteydessä valitaan aluekehityskump- pani(t). Tavoitellaan monitoimitalon ympäristön uudelleen kaavoitusta, jonka yhteydessä käy- töstä poistuvat kiinteistöt kaavoitetaan uuteen käyttötarkoitukseen. Lisäksi lähiympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta pyritään paranta- maan. Alueen asukkaat otetaan mukaan kehi- tystyöhön.
Tunnusluku | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | ||
VOLYYMI | ||||||||||
Hyväksyttyjen asemakaavojen (kv) sisältämä uu- den ja käyttötarkoituksenmuutoksen alaisen ker- rosalan lisäys yhteensä (kem2) - pientalot (AO, AP) - kerrostalot (AK) - elinkeinot, palvelut | 155 635 31 620 76 965 47 050 | 209 790 21 860 101 730 86 200 | 267 080 17 140 137 540 112 400 | 253 750 51 270 54 280 148 200 | 526 250 7 940 7 600 510 710 | 153 400 25 700 119 800 7 900 | 386 605 4 000 298 790 83 815 | 393 664 0 105 040 288 624 | ||
Kaupungin maalle sijoittuvan hyväksyttyjen ase- makaavojen (kv/ merkittävät ja ltk/ vähäiset) asuin- kerrosalan osuus | 61 % | 63 % | 36 % | 14 % | 18 % | 81 % | 62 % | 15 % | ||
Hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosalan sijoittuminen tiivistyvälle kestävän kaupunkiraken- teen vyöhykkeelle | 78 % | 86 % | 89 % | 93 % | 54 % | 51 % | 96 % | 100 % | ||
Konserniyhtiöille luovutetut tontit, kerrosala (k-m2) | 81 00 | 10 724 | 28 580 | |||||||
Jalankulun määräindeksi, indeksi 2017=100 | 100,8 | ei laskettu | ei laskettu | 100,0 | 111,7 | 104,0 | ||||
Pyöräilyn määräindeksi, indeksi 2017=100 | 97,6 | ei laskettu | ei laskettu | 100,0 | 95,3 | 86,4 | ||||
Autoliikenteen määräindeksi, indeksi 2017=100 | ei laskettu | ei laskettu | 97,3 | 100,0 | 98,0 | 99,7 | ||||
Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärät, indeksi 2017=100 | ei verran- nollinen | 90,3 | 95,0 | 100,0 | 98,5 | 97,2 | ||||
Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärä, Turku, milj. matkaa (vuosien 2015-2018 luvut korjattu koko Fölissä koululaiskorttilaskennan muutoksen vuoksi) | 20,8 | 22,0 | 23,0 | 22,7 | 22,3 | |||||
Palautepalveluun jätettyjen palautteiden määrä (vuodesta 2016 alkaen Föli mukana) | 6 136 | 6 437 | 5.617 | 7 037 | 13 801 | 17 143 | 19 460 | 21 775 | ||
LAATU JA VAIKUTTAVUUS | ||||||||||
Tunnusluku | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | ||
Tyytyväisyys (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) *Yhdyskuntatekniset palvelut –kysely (FCG), **Kaupunki- ja kuntapalvelut –kysely (FCG) - liikennealueiden ylläpito* (vertailukunnat v2004-2017: 3,31) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,37) | 3,24 | 3,23 | 3,47 | 3,27 | 3,34 | 3,37 | 3,31 | 3,06 | ||
- puistojen hoito* (vertailukunnat v2004-2017: 3,41) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,37) | 3,30 | 3,31 | 3,50 | 3,47 | 3,43 | 3,50 | 3,54 | 3,52 | ||
- rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen ** (vertailukunnat v2004-2017 3,46) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,56) | 3,46 | - | 3,61 | 3,74 | 3,57 | 3,77 | 3,66 | 3,66 | ||
- asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen si- joitteluun ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,37) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,31) | 3,22 | - | 3,13 | 3,35 | 3,28 | 3,53 | 3,48 | 3,54 | ||
- rakennetun ympäristön valvontaan ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,28) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,26) | 3,29 | - | 3,27 | 3,40 | 3,31 | 3,37 | 3,34 | 4,27 | ||
- liikenneoloihin jalankulkijan kannalta ** (vertailukunnat v2017: 3,90) | kysymys jaettu, aiemmin kevytlii- kenne | 3,77 | 3,77 | 3,77 | 3,96 | 3,93 | 3,85 | |||
- liikenneoloihin pyöräilijän kannalta ** (vertailukunnat v2017: 3,77) | kysymys jaettu, aiemmin kevytlii- kenne | 3,26 | 3,26 | 3,26 | 3,24 | 3,40 | 3,44 | |||
- liikenneoloihin autoilijan kannalta ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,82) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,79) | 3,73 | - | 3,79 | 3,82 | 3,89 | 3,88 | 3,65 | 3,70 | ||
- julkisen liikenteen hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,60) | 3,92 | - | 4,02 | 4,09 | 4,11 | 4,16 | 3,98 | 4,02 |
Tunnusluku | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | ||
(Turku keskiarvo v2004-2017: 3,96) | ||||||||||
- ilman laadun hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,53) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,46) | 3,26 | - | 3,72 | 3,78 | 3,63 | 3,87 | 3,79 | 3,84 | ||
- luonnonsuojelun hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2017: 3,54) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,55) | 3,38 | - | 3,66 | 3,64 | 3,67 | 3,80 | 3,65 | 3,68 | ||
Keskustan suuralueen väkiluku 31.12. | 50 684 | 51.558 | 53.004 | 53.443 | 54.490 | 55.503 | 56.371 | 57.084 | ||
Asunnot: lukumäärä, yhteensä | 108 151 | 109 342 | 110 608 | 111 600 | 113 769 | 115 209 | 117 836 | 119 908 | ||
Asuntojen lukumäärä pientaloissa, % | 25,6 | 25,6 | 25,7 | 25,5 | 25,6 | 25,4 | 25,1 | 24,7 | ||
Asuntojen lukumäärä kerrostaloissa, % | 72,8 | 72,8 | 72,7 | 73,0 | 72,9 | 73,1 | 73,6 | 73,9 | ||
Asuntojen lukumäärä muut, -% | 1,6 | 1,7 | 1,6 | 1,5 | 1,5 | 1,5 | 1,1 | 1,4 | ||
Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden mää- rä (henkilöä) | 189 | 201 | 190 | 192 | 209 | 183 | 149 | 177 | ||
Henkilöautotiheys (henkilöautoa/ 1000 asukasta) - liikennekäytössä - rekisterissä | 413 469 | 411 471 | 409 471 | 409 473 | 409 478 | 412 485 | 413 489 | 417 496 | ||
Kasvihuonepäästöjen määrä (kt CO=2ekv/vuosi) | 1 176,6 | 1 171,8 | 1 133,1 | 969,8 | 966,0 | 932,7 | 913,3 | 838,9 enn.tieto | ||
SAATAVUUS JA PEITTÄVYYS / KATTAVUUS | ||||||||||
Elintarvikevalvonnan valtakunnallisen suunnitel- man toteutuminen ( %) | 24 % | 25 % | 22 % | 18 % | 35 % | 49 % | 40 % | |||
Tunnusluku | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | ||
Terveydensuojelun valtakunnallisen suunnitelman toteutuminen (%) | 87 % | 68 % | 75 % | 97 % | 78 % | 35 % | 44 % | |||
TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS | ||||||||||
Asemakaavoituksen kesto käynnistämisestä hy- väksymiseen (kv), kk (mediaani) | 23,5 | 24,2 | 29,5 | 29,3 | 25,9 | 29,9 | 22,4 | 24,2 | ||
Sähköisten lupahakemusten osuus (%) kaikista lupahakemuksista rakennusvalvonnassa | 29 % | 45 % | 60 % | |||||||
Rakennusvalvonnan kaikkien lupien keskimääräi- nen käsittelyaika, vrk | 38 vrk (90 % luvista) | 34 vrk (80 % luvista) | 36 vrk (80% luvista) | 62 vrk (80% luvista) | ||||||
Infran ylläpitomenot (€) / ylläpidettävä pinta-ala (ha) | 6 063 | 6 427 | 6 114 | 5.673 | ||||||
Joukkoliikenteen kustannukset asukasta kohti, Turku, euroa (sisältää hallinnon) | 94 | 92 | 86 | 91 | 92 | |||||
Palautteiden vastausaika, vrk (mediaani) | 4 | 1 | 2 | 2 | 4 | 3 | 4 | 5 | ||
1.6 Lausekkeet (kaupunginvaltuusto)
Kaupunginvaltuusto
Lausekkeet |
1.7 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat (kaupunginvaltuusto)
Poikkeamat |
2.1 Strategiset tavoitteet (kaupunginvaltuusto)
Kaupunkiympäristölautakunta kaikkien osalta ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ** osalta Tavoite KV1: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset:
Arviointikriteerit tai mittarit | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Kasvihuonekaasupäästöjen muutos (%) vuoden 1990 ta- sosta (1.287,3 kt CO2-ekv) | -34,8 % (enn.tieto 838,9 kt CO2-ekv) | vähenee | -50 % | vähenee | vähenee | vähenee |
Tavoitteen kuvaus: Kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto 16.4.2018) mukainen ilmastopolitiikan päätavoite on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Tähän edetään seuraavien valtuustokausittain ase- tettujen välitavoitteiden kautta. Vuoteen 2021 mennessä päästöjä pyritään vähentämään vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2025 mennessä päästöjä pyritään vähentämään vähintään 65 - 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Viimeistään vuonna 2029 saavutetaan hiilineutraalius, jolloin jäljellä olevat päästöt kompensoidaan kokonaan. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku pyrkii olemaan ilmastopositiivinen alue, jolloin alueen nettopäästöt ovat negatiiviset (kompensaatio on suurempi kuin päästöt). Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä (Ilmastosuunnitelma 2029, kaupunginvaltuusto 11.6.2018 § 142) edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029. Kaupunkiympä- ristötoimiala pyrkii vähentämään erityisesti yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön sekä liikkumisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan Turun alueen hiilinieluja. Ympäristönsuojeluyksikkö tuottaa kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja kehittää hiilinielujen laskentaa. Turun CO2-raportin mukaiset kasvihuonekaasu- päästöt sisältävät seuraavat sektorit: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne ja muut liikennemuodot, teollisuus ja työko- neet, maatalous ja jätehuolto. Lämmityksen päästöt on normeerattu vastaamaan ilmastollisen vertailukauden 1981 - 2010 keskimääräistä lämmitystarvetta. Sähkönkulutuksen päästöt on normeerattu käyttäen päästökertoimena viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Laskennassa eivät ole mukana yksityisen tai julkisen sektorin hankintojen välilliset päästö- vaikutukset. | ||||||
Tavoite KV2: Kestävä yhdyskuntarakenne
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset:
3.3.4 Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella
3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää ja turvallista liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä
3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla
Arviointikriteerit tai mittarit | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosalan sijoittumi- nen tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhyk- keelle | Vähintään 85 % | Vähintään 85 % | Vähintään 85 % | Vähintään 85 % | Vähintään 85 % | |
Tavoitteen kuvaus: Turun omassa maankäytössä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti hiilineutraalin kaupunkialueen saavuttamiseen vuoteen 2029 mennessä, mikä edellyttää energiatehokasta ja kestäviin liikkumismuotoihin kannustavaa yhdyskuntarakenteen kehitystä. Rakentamista ohjataan keskuksista, asuintiivistymistä, kestävästä liikkumisesta ja lähipalveluista muo- dostuvalle kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Näin luodaan puitteet maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiselle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäris- töllisesti kestävällä tavalla (3.3.1, 3.3.2, 3.3.4, 3.3.5, 3.3.6, 3.3.7, 3.3.9, 3.3.10). Luodaan edellytyksiä kehittää kilpailukykyä ja kestävää kasvua huolehtien mahdollisuuksista turvalli- seen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. | ||||||
Arviointikriteerit tai mittarit | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Kuva. Tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke. Vyöhyke perustuu 250*250 metrin ruuduille tehtyyn analyysiin Turun kaupunkirakenteesta, jossa on otettu huomioon kestävä liikkuminen, lähipalvelut ja alueen asukastiheys. Ominaisuudet pisteytettiin seuraavasti: kävelyetäisyys keskustan palveluista 1 piste, pyöräilyetäisyys keskustasta 15 minuuttia 1 piste, mahdollisuus joukkoliikenteeseen: runkobussilinjat 300 metrin etäisyys linjasta tai 600 metrin etäisyys raitiotie/superbussilinjasta 1 piste, asukas/työpaikka oleva tai tuleva tiheys yli 20 asukasta/ha 1-3 pistettä, kauppa 500 metrin päässä 1 piste, päiväkoti 500 metrin päässä 1 piste ja koulu 500 metrin päässä 1 piste. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy luokitellut ruudut, jotka ovat saaneet enemmän kuin 4 pistettä | ||||||
Tavoite KV3: Vähähiilinen kestävä liikkuminen **
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää ja turvallista liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä Muut toteutettavat linjaukset:
3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029
3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla
2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi
Arviointikriteerit tai mittarit | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
- Tie- ja kaupunkiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (vähenee 50 % v. 2015 - 2029) | vähenee | vähenee | vähenee | vähenee | vähenee | |
- Jalankulun määräindeksi *, indeksi 2017=100 | kasvaa 3 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 3,4 % vuoden 2019 ta- sosta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | |
- Pyöräilyn määräindeksi *, indeksi 2017=100 | kasvaa 3 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 3,4 % vuoden 2019 ta- sosta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | kasvaa 3,4 % edellisestä vuo- desta | |
- Autoliikenteen määräindeksi *, indeksi 2017=100 * | vähenee tai ei nouse edellisestä vuodesta | vähenee 3,0 % vuoden 2019 ta- sosta | vähenee 3,0 % edellisestä vuo- desta | vähenee 3,0 % edellisestä vuo- desta | vähenee 3,0 % edellisestä vuo- desta | |
- Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärät, indeksi 2017=100 ** | 97,2 | kasvaa 2 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 2 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 2 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 2 % edel- lisestä vuodesta | kasvaa 2 % edel- lisestä vuodesta |
- Vähähiilisen liikenteen osuus (%) Turun joukkolii- kenteessä | 5 % | 5 % | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Tavoitteen kuvaus: Kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto 16.4.2018 § 72) hiilineutraaliustavoitteen 2029 saavuttamiseksi Turku luo aktiivisesti kestävää liikkumiskulttuuria ja parantaa kestävän liikkumisen edellytyksiä. Tavoitteena on vähentää Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä (Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029, kaupunginvaltuusto 11.6.2018 § 142). Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman (kaupunginvaltuusto 26.10.2009 § 239) sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 yhteydessä on hyväksytty ja Yleiskaavan 2029 (kaupunginhallitus 30.9.2013 § 399) sekä Ilmastosuunnitelman 2029 (kaupunginvaltuusto 11.6.2018 § 142) yhteydessä vahvistettu tavoitteeksi kasvattaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta Turun kaupungissa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 50 prosentista. Se tarkoittaa kävelyn- ja pyöräilyn määrän kasvua keskimäärin 3,4 %:ia ja autoliikenteen vähentymistä keskimäärin 3 %:lla vuosittain. Lisäksi joukkoliikenteen matkamäärän pitäisi kasvaa vuodessa keskimäärin 5,2 %. Vuoden 2021 vertailutasoksi on valittu vuoden 2019 taso vuoden 2020 koronapandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Turun kaupungin strategisen hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi ja kestävän vetovoimaisen kaupunkikehityksen tukemiseksi joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan merkittävästi. Joukkoliikenteen kehittäminen ja käytön lisääminen on tärkeä keino vähentää liikkumisen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Samalla myös kasvavan joukkoliikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen on merkittävä ja esimerkillinen ilmastotoimi. Turun joukkoliikenteestä tehdään hiilineutraali palvelu vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki- liikenteen osalta hiilineutraaliuteen edetään jo vuoteen 2025 mennessä. Linjojen sähköistämisessä edetään teknisen kehityksen ja kilpailutusten mahdollistamaan tahtiin ja säh- köistämistä täydennetään biopolttoaineratkaisuilla. | ||||||
Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien edistäminen mm. vähentää liikenteen tilantarvetta, parantaa turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä vähentää päästöjä. Katta- via tietoja liikkumismuotojen kulkutapajakaumasta saadaan 5-10 vuoden välein liikennetutkimuksista (laadittu Turun seudulla 2017, 2008 ja 1997). Liikkumismuotojen kehitystä lyhyemmällä aikavälillä seurataan kulkutapakohtaisen määräindeksin perusteella. Määräindeksi ei kerro suoraan kulkutapajakaumakehitystä, mutta näyttää kuitenkin kehityksen suuntaa.
*Jalankulun, pyöräilyn ja autoliikenteen määräindeksit perustuvat liikennemäärätietoihin ns. Aurajoen laskentalinjalla (Föri, Martinsilta, Myllysilta, Teatterisilta, Auransilta, Kirjasto- silta, Tuomiokirkkosilta, Tuomaansilta, Rautatiesilta, Halistensilta).
**Kaupunkiympäristölautakunta ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyvät tavoitteen.
Tavoite KV4: Hiilinielujen vahvistaminen
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset:
Arviointikriteerit tai mittarit | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Kaupungin omistamien metsien puuston ja maaperän yh- teinen hiilivarasto, muutos (kt CO2-ekv/v) | Lähtötaso: 2.870 kt CO2- ekv | +15 | +15 | +15 | +15 | +15 |
Tavoitteen kuvaus: Ilmakehästä hiiltä sitovien hiilinielujen vahvistaminen on merkittävästi vaikuttava ilmastonmuutoksen hillintätoimi. Kasvillisuuden ja maaperän hiilensidontakyvyn lisääminen on kus- tannuksiltaan edullista ja sillä on myös muita merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kompensaatioita on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi alueeksi. Strategiansa mukaisesti Turun kaupunki huolehtii maaperässä ja kasvillisuudessa olevasta hiilivarastosta pyrkimällä lisäämään viheralueita ja säilyttämään alueensa metsiä, peltoja, kasvillisuuden määrää ja suosimaan luonnonmukaisuutta istutusalueilla. Uudenlaista kaupunkiluontoa ja viherraken- tamista lisätään kaupungin tiivistyessä. Lähtötaso 2019 eli kaupungin omistamien metsien (pinta-ala 4 827 ha) puuston ja maaperän yhteinen hiilivarasto on Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan tällä hetkellä noin 2 870 kt CO2-ekv. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja -nielut lasketaan neljän vuoden välein. Seurantaa kehitetään ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös vesistöt. | ||||||
Tavoite KV5: Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.5 Kaupungin kilpailukykyä lisätään tarjoamalla houkuttelevaa asumista kaikille
Muut toteutettavat linjaukset:
2.3.4 Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä
3.3.3 Huomisen rakentamista edistetään maankäytön kehittämisen kokonaisvaltaisuutta, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja korostavalla toimin- tamallilla
3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla
Arviointikriteerit tai mittarit | TP 2019 | TA 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Tuetun vuokra-asumisen osuus suuralueittain (9 kpl), enintään 15 % koko suuralueen asuntokannasta. | 6/9 | 6/9 | 6/9 | 7/9 | 7/9 | |
Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistäminen | Lähiövision laati- minen | |||||
Tavoitteen kuvaus: Asuntojakauman tasapainoisuutta pyritään edistämään kehittämällä asuinalueista asuntorakenteeltaan mahdollisimman monipuolisia täydennyskaavoituksen ja tavoitteellisen tontin- luovutuksen kautta. Tavoitteena on saada kaikilla suuralueilla tuetun vuokra-asumisen osuus alle 15 %:n koko asuntokannasta. Vuokra-asumiseen on huomioitu Ara-tuetut vuokra- asunnot (ei sisällä opiskelija-asuntoja eikä asumisoikeusasuntoja). Toimenpideohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi (kaupunginvaltuusto 28.1.2019 § 7). | ||||||
Tavoite KV6: Liikenneturvallisuus
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.10 Sujuvaa arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla
Muut toteutettavat linjaukset:
2.1 Terve ja hyvinvoiva turkulainen
2.3 Aktiivinen turkulainen
3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää ja turvallista liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä
Arviointikriteerit tai mittari | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä viiden vuoden aikana (henkilöä) | vähentynyt 7 % | vähenee 4 % vuosien 2013- 2017 kaudesta | vähenee 9 % vuosien 2013- 2017 kaudesta | vähenee 13 % vuosien 2013- 2017 kaudesta | vähenee 17 % vuosien 2013- 2017 kaudesta | vähenee 22 % vuosien 2013- 2017 kaudesta |
Tavoitteen kuvaus: Vähennetään liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien määrää kaikkia toimialoja koskevilla toimenpiteillä (Turun kaupungin turvallisuussuunnitelma 2017-2020, kaupunginhallitus 6.3.2017 § 91). Tavoitteena on, että loukkaantuneiden määrä vähenee keskimäärin noin 5 % vuodessa. Liikenneonnettomuuksien määrää verrataan satunnaisvaihteluiden vuoksi viisivuotisjaksoissa. Vertailukohtana on vuosien 2013-2017 viisivuotisjakso, jonka taso oli 975. | ||||||
2.2 Strategiset tavoitteet (kaupunginhallitus)
Kaupunkiympäristölautakunta kaikkien osalta, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ** osalta, Rakennus- ja lupalautakunta *** osalta ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta **** osalta
Toimenpiteitä esitetään lautakuntien operatiivisissa sopimuksissa Tavoite KH1: Monipuolinen ja riittävä tonttivaranto
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.5 Kaupungin kilpailukykyä lisätään tarjoamalla houkuttelevaa asumista kaikille Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.4, 3.3.8, 3.3.9
Toteuttamiskelpoinen tonttireservi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
- Pientalo- ja rivitalotontit | Pientalotontteja 3 vuoden tarpee- seen rivitaloton- teista niukkuutta | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen |
- Kerrostalotontit | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen |
- Elinkeinotontit | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen | 3 v tarpeeseen |
Tavoitteen kuvaus: Asemakaavoja laatimalla kasvatetaan kaavavarantoa, joka mahdollistaa toteutuksen ajoittamisen paremmin kysyntää vastaavasti. Kuntien tavoitteena on ylläpitää riittävää tonttivaran- toa siten, että tontteja on tarjottavana nopealla toimitusajalla. Tonttivaranto pyritään kuitenkin realisoimaan kohtuullisessa ajassa. Kolmen vuoden varantotavoite perustuu rakennemal- lin toteuttamiseksi laadittuun seudulliseen asunto- ja maapoliittinen ohjelmaan, joka on päivitetty vuosille 2018-2021 valtuustossa 27.8.2018 § 158 ohjeellisena noudatettavaksi. Moni- puolisella ja riittävällä tonttivarannolla edistetään kaupungin kasvua. | ||||||
Tavoite KH2: Monipuolinen ja riittävä kaavavaranto
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.5 Kaupungin kilpailukykyä lisätään tarjoamalla houkuttelevaa asumista kaikille Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.4, 3.3.8, 3.3.9
Tavoitteet kerrosalan lisäykselle (kaupunginvaltuus- to) | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
- Asuinpientalot (AO, AP, AR), kem2 | 1.866 | 25.000 | 23.600 | 23.800 | 24.000 | 24.000 |
- Asuinkerrostalot (AK), kem2 | 252.650 | 140.000 | 133.900 | 134.900 | 135.000 | 135.000 |
- Kaupungin maalle sijoittuvan asuinkerrosalan osuus | 39 % | >20 % | >20 % | >20 % | >20 % | >20 % |
- Työpaikkatontit, kem2 | 297.644 | 80.000 | 64.000 | 64.000 | 64.000 | 64.000 |
- Kaupungin sekä konserniyhtiöiden maalle kaa- voitettava ja konserniyhtiöille osoitettava asuin- kerrosala, kem2 | - | 25.000 | 25.000 | 25.000 | 25.000 | 25.000 |
*Ei verrannollinen. Vuoden 2019 osalta toteumatiedot perustuvat lautakuntien hyväksymiin kaavaehdotuksiin. Vuoden 2020 tiedot perustuvat valtuuston hyväksymiin kaavoihin sekä vähäisten kaavojen osalta lautakunnan hyväksymiin. Tavoitteen kuvaus: Maankäytössä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti hiilineutraalin kaupunkialueen saavuttamiseen vuoteen 2029 mennessä, mikä edellyttää energiatehokasta ja kestäviin liik- kumismuotoihin kannustavaa yhdyskuntarakenteen kehitystä. Kerrosalan lisäystavoitteet perustuvat kaupunginhallitus 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Väestönkasvun osalta oletetaan, että Turun asukasluku kasvaa tasaisesti noin 2500 asukasta/vuosi. Lisäksi trendikasvun mukainen väljyyskasvu lisää rakenta- mista noin 0,208 kem2/as/v. Rakentamisesta tavoitellaan kohdistuvan 91 % kerrostaloihin ja 9 % pientaloihin. Pitkällä aikavälillä (v.2040 asti) työpaikkatonttien kem2 arvioidaan New- secin 2015 selvityksen ja päivitettyjen yleiskaavatavoitteiden mukaan jakautuvan seuraavasti: vuosittain 33.500 kem2 toimistotilaa, 12.500 kem2 liiketilaa ja 18.000 kem2 teollisuutta. Asemakaavoja laatimalla kasvatetaan kaavavarantoa, jolla edistetään monipuolisten asumis- ja elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Kaavavarannon kasvattaminen mahdollistaa toteutuksen ajoittamisen paremmin kysyntää vastaavasti. Asuntotuotannosta vähintään 20 % tulee sijoittua kaupungin omistamille tonteille, mikä mahdollistaa kaupungin tonttituotan- non ja valtion tukeman (ARA) kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamisen. Kaupungin ja konserniyhtiöiden omistamalle maalle kaavoitettavasta asuinkerrosalasta osoitetaan kau- pungin tuotantoyhtiöille (TVT, TYS, Vaso) 600 asunnon tuotantotavoitteen mahdollistava n. 25.000 kem2, joka tarkoittaa 7-10 luovutettavaa tonttia/vuosi. Tällä edistetään osaltaan kaupungin konserniyhtiöiden asuntotuotantotavoitteiden toteutumista. Pientalojen asuntotuotantoa tuetaan niin, että tonttireservi vastaa kolmen vuoden asuntotuotantotarvetta. | ||||||
Tavoite KH3: Kiinteistöomaisuuden kehittäminen
Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku/ Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Muut toteutettavat linjaukset:
3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uudistamalla toimintamalleja
3.3.3 Huomisen rakentamista edistetään maankäytön kehittämisen kokonaisvaltaisuutta, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja korostavalla toimin- tamallilla
3.3.4 Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Turku Energia | Valitettu KHO:een. | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus |
Pernon koulu | Rakennuksen purku, asemakaa- valuonnos tarvitta- essa | Toteutuksen alli- anssikilpailu | Asemakaavamuu- tos hyväksytty | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | |
Xxxxxxxxxxxxx 0 | Luonnos hyväksyt- ty | Asemakaava hy- väksytty | Asemakaava hy- väksytty | Kohteen luovutus | Tontin luovutus | |
Oskarinkuja | Infran toteutus | Tonttien luovutus | ||||
Sepänkatu 1 | OAS:in päivittämi- nen | Asemakaava hy- väksytty Kohteen luovutus | Asemakaava hy- väksytty, Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | |
Xxxxxxxxx 0 | Maankäyttösuunni- telman laatiminen | Asemakaavaehdo- tus | Asemakaava hy- väksytty | Kohteen luovutus | Tontin luovutus | |
Virvoituksentie 3 | Asemakaavaehdo- tus | Asemakaava hy- väksytty, kohteen luovutus | Tonttien luovutus | |||
Kaupunginpuutarhan alue | Suunnittelukilpai- lun ratkaisu, viite- ja hulevesisuunni- telmat. | Asemakaava hy- väksytty | Asemakaava hy- väksytty | Infran toteutus, tonttien luovutus | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus |
Eerikinkatu 32-34 kortteli (Pallas) | Kehittämiskilpailu Kohteen luovutus | Kehittämiskilpailu | Asemakaava hy- väksytty | Tonttien luovutus |
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Runosmäki, Piiparinpolun varsi | Runosmäen moni- toimitalon hanke- suunnitelma hy- väksytty valtuus- tossa 14.10.2019. | Asemakaavaluon- nos | Asemakaava hy- väksytty, Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | ||
Ruusukortteli | Kaavaehdotuksen valmistelua | Asemakaava hy- väksytty | Tonttien luovutus | |||
Herttuankulma / Linnakaupunki | Infran toteutus- suunnittelu valmis Fatabuurinkadun osalta, muutoin yleissuunnitelma valmistunut. | Infran toteutus, Tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, Tonttien luovutus | Infran toteutus, Tonttien luovutus |
Kirstinpuisto / Linnakaupunki | Ehdotus hyväksyt- ty lautakunnassa 5.11.2019 | Asemakaava hy- väksytty | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, Tonttien luovutus |
Vaasanpuisto / Linnakaupunki | Infran esisuunnit- telu, Hulevesial- taan toteutus | Uusi asemakaava- luonnos | Asemakaavaehdo- tus, Infran suunnit- telu | Asemakaava KV, infran suunnittelu | ||
Itäskanssi | Asemakaavaehdo- tuksen valmistelu, infran suunnittelu. | Maankäyttösopi- mus, Asemakaava KV, Infran toteutus | Asemakaava KV, Infran toteutus, | Infran toteutus, Tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus | Infran toteutus, tonttien luovutus |
Skanssinmäki | Asemakaavaluon- nos hyväksytty lautakunnassa 18.6.2019. | Asemakaava hy- väksytty, Infran suunnittelu | Tonttien luovutus | |||
Skanssin kolmio | OAS ja tavoitteet hyväksytty 12.3.2019. | Asemakaava hy- väksytty, Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | |||
Uittamon Kannuskatu | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | ||||
Aninkaisten konserttitalo | Asemakaavoituk- sen käynnistymi- nen | Asemakaavaehdo- tus | Kehittämiskilpailu | Asemakaava hy- väksytty | Kohteen luovutus |
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Halisten vesilaitos | Suunnittelukilpailu | Asemakaava hy- väksytty | Tonttien luovutus | |||
Blue industry park | Merilinja OAS ja tavoitteet hyväk- sytty 5.11.2019. | Asemakaava KV | Tonttien luovutus | Tonttien luovutus | ||
Tavoitteen kuvaus: Kaupungin käytöstä poistuvia rakennuksia ja maa-alueita kehitetään erilaisilla kiinteistönkehityshankkeilla kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. | ||||||
Tavoite KH4: Maankäytön hankkeiden kustannushallinta
Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku
Strateginen linjaus: 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Muut toteutettavat linjaukset: 3.2.4
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun toimintamalli | Käytössä uusien infrahankkeiden osalta laadittaessa talousarviota vuo- delle 2021 | Käytössä uusien infrahankkeiden osalta laadittaessa talousarviota vuo- delle 2022. Kaavoitusaloitteis- ta tehdään esisel- vityspäätökset 3 kk kuluessa aloitteen jättämisestä | Käytössä kaikkien infrahankkeiden osalta. Kaavoitusaloitteis- ta tehdään esisel- vityspäätökset 3 kk kuluessa aloitteen jättämisestä | Kaavoitusaloitteis- ta tehdään esisel- vityspäätökset 3 kk kuluessa aloitteen jättämisestä | Kaavoitusaloitteis- ta tehdään esisel- vityspäätökset 3 kk kuluessa aloitteen jättämisestä | |
Tavoitteen kuvaus: Toimintamalli perustuu kaupunginvaltuuston 26.2.2018 § 36 hyväksymään Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohjeeseen, jota päivitettiin 23.9.2019 § 139. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2020 § 95 investointiohjelman siten, että merkittävä osa vuoden 2021 hankkeista hyväksyttiin. Tällä parannetaan infrahankkeiden ajoituksen suunnitelmallisuutta suunnittelutilanteen parantumisen kautta. | ||||||
Tavoite KH5: Konserniyhtiöille luovutettava uudisrakennusoikeus
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.5 Kaupungin kilpailukykyä lisätään tarjoamalla houkuttelevaa asumista kaikille Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.4
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
TVT:lle, Vasolle ja TYS:lle luovutettavat tontit; k-m2 | 27 580 k-m2 | 22 500 k-m2, | 25 000 k-m2 | 25 000 k-m2 | 25 000 k-m2 | 25 000 k-m2 |
Tavoitteen kuvaus: Vuotuisen tasaisen kohtuuhintaisen ja monimuotoisen asuntotuotannon turvaamiseksi luovutetaan TVT:lle, TYS:lle ja Vasolle tontteja niiden ja kaupungin asunto- tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Konserniyhtiöiden vuotuiset asuntotuotantotavoitteet on määritetty valtuuston hyväksymissä asunto- ja maapoliittisissa periaatteissa. | ||||||
Tavoite KH6: Hyvä kaupunkiympäristö **, ***
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla Muut toteutettavat linjaukset:
Tyytyväisyys 1=erittäin huono 2=huono 3=tyydyttävä 4=hyvä 5=erittäin hyvä
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
liikennealueiden ylläpitoon * (vertailukunnat v2004-2017: 3,31) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,37) | 3,06 | 3,37 | 3,37 | 3,37 | 3,37 | 3,37 |
puistojen hoitoon * (vertailukunnat v2004-2017: 3,41) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,37) | 3,52 | 3,53 | 3,53 | 3,53 | 3,53 | 3,53 |
rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneu- teen ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,46) (Turku keskiarvo v2005-2017: 3,56) | 3,66 | 3,77 | 3,77 | 3,77 | 3,77 | 3,77 |
asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoitteluun ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,37) (Turku keskiarvo v2005-2017: 3,31) | 3,54 | 3,53 | 3,53 | 3,53 | 3,53 | 3,53 |
rakennetun ympäristön valvontaan ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,28) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,26) | 4,27 | 3,37 | 3,37 | 3,37 | 3,37 | 3,37 |
liikenneoloihin jalankulkijan kannalta ** (vertailukunnat v2017: 3,90) | 3,85 | 3,96 | 3,96 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
liikenneoloihin pyöräilijän kannalta ** (vertailukunnat v2017: 3,74) | 3,44 | 3,74 | 3,74 | 3,74 | 3,74 | 3,74 |
liikenneoloihin autoilijan kannalta ** | 3,70 | 3,89 | 3,89 | 3,89 | 3,89 | 3,89 |
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
(vertailukunnat v2005-2017: 3,82) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,79) | ||||||
julkisen liikenteen hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,60) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,96) | 4,02 | 4,16 | 4.16 | 4,16 | 4,16 | 4,16 |
ilman laadun hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,53) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,46) | 3,84 | 3,87 | 3,87 | 3,87 | 3,87 | 3,87 |
luonnonsuojelun hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2017: 3,54) (Turku keskiarvo v2004-2017: 3,55) | 3,68 | 3,80 | 3,80 | 3,80 | 3,80 | 3,80 |
* Yhdyskuntatekniset palvelut –kysely (FCG) ** Kaupunki- ja kuntapalvelut –kysely (FCG) | ||||||
Tavoite KH7: Itämeren suojelu
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.9 Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään korostamalla veden ja kaupunkiluonnon saavutettavuutta ja ekologista laatua Muut toteutettavat linjaukset:
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Itämerihaasteen 100 toimenpiteen toteutumisen seuranta (toteutuneet toimenpiteet) | 70 | 85 | 90 | 100 | ||
Tavoitteen kuvaus: Kaupunki toimii aloitteellisesti Itämeren suojelussa Itämerihaasteen ja muiden kokonaisuuksien mukaisin toimenpitein. Kaupunkiympäristötoimiala koordinoi Itämerihaasteen (Kaupun- ginhallitus 22.10.2018 § 402) toteuttamista kaupungin organisaatiossa ja seuraa toimenpideohjelmassa vuosille 2019-2023 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista kaupunkiorganisaa- tiossa. Xxxx kertoo käynnissä olevien ja valmiiden toimenpiteiden lukumäärän. | ||||||
Tavoite KH8: Päästöttömät työmaat
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset:
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Kestävien hankintojen Green Deal sopimuksen toimeenpano | Toimenpiteet vuonna 2020 laa- dittavan toimeen- panosuunnitelman mukaisesti. | |||||
Tavoitteen kuvaus: Työkoneiden päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien kasvihuonekaasupäästöistä ja terveydelle vaarallisista hiukkas- ja typenoksidipäästöistä. Turun kasvihuonekaasu- päästöistä vuonna 2018 teollisuuden ja työkoneiden päästöosuus oli 8 %. Päästöjä syntyy infrarakentamisen, kunnossapidon, kunnossapidon urakoinnin, uudisrakentamisen ja kor- jausrakentamisen työmailla sekä purkutyömailla. Työkoneiden päästöjen vähentäminen on tärkeää sekä Turun kaupungin ilmastotavoitteiden että valtion keskipitkän aikavälin ilmasto- politiikan suunnitelman (KAISU) linjausten toteutumiseksi. Julkinen sektori voi vaikuttaa tilaamiensa palveluiden ja työkoneiden päästöihin ympäristönäkökohdat huomioivien hankintakriteerien avulla kuten päästöluokkavaatimuksilla, vähä- päästöisen kaluston kilpailuedulla, lisäeduilla (esim. ”ympäristöbonus”) tai tehokkaan käytön vaatimuksella. Yhdessä määriteltävät hankintakriteerit ja selkeät vuoteen 2030 ulottuvat välitavoitteet luovat edellytykset palveluntarjoajien pitkäjänteisille investoinneille. Päästöttömät työmaat green dealissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja työkaluja niin hankin- taprosesseissa kuin työmaillakin. Turun kaupunki on yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Ympäristöministeriön ja Senaattikiinteistöjen kanssa 11.6.2020 allekirjoittanut Green Deal sopimuksen työmail- la syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on ensimmäinen green deal -sopimus, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Tavoitteena on, että kaupungin työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 % toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimus on voimassa vuoden 2030 loppuun. (Kh 8.6.2020 § 255). | ||||||
Tavoite KH9: Kiertotalous/ Materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö****
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset:
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Yhdyskuntajätteestä hyödyntämiseen yhteensä | vähintään 98 % | vähintään 98 % | vähintään 98 % | vähintään 98 % | vähintään 98 % |
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa | |
Tavoitteen kuvaus: Jätehuollon yhteistyöalueella tavoitteena on minimoida jätteen loppusijoitus ja edistää materiaalikierrätystä sekä jätteiden hyötykäyttöä. Tiedot hyödyntämisasteesta saadaan kerran vuodessa. Laskelmassa huomioidaan vain Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n vastaanottopaikoille päätyvät yhdyskuntajätteet, ei esim. tuottajien järjestämää hyötyjätteiden keräystä. Tavoitetaso kertoo hyödyntämisen määrän vain LSJH Oy:n vastaanottopaikoille päätyvien yhdyskuntajätteiden osalta, eikä se pidä sisällään esim. tuottajien järjestämää hyötyjätteiden keräystä. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jätehuollon päästöt puolittuvat 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä. | ||||||
2.3 Strategiset hankkeet/projektit (kaupunginhallitus)
Kaupungin kärkihankkeet
Kärkihanke 1: Keskustan kehittäminen
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö Strateginen linjaus:
Muut toteutettavat linjaukset:
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Hansatown | Infran toteutus | Kauppatorihank- keen infran toteutus | Kauppatorihank- keen infran loppuun saattaminen | Wiklundin korttelin asemakaava hy- väksytty. Yliopiston- katu 17 ja 21 ase- | Kauppahallin kort- telin asemakaava hyväksytty |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
makaava hyväk- sytty, Aurakatu 6 asemakaava hy- väksytty | Xxxxxxxxxxxx 00- 00 korttelin asema- kaava hyväksytty Infran toteutus tar- vittaessa | |||||
Vanhakaupunki | ||||||
Aninkainen | Ratapihan asema- kaava hyväksytty, Parkin kentän ase- makaava hyväk- sytty, Logomon silta valmis Matkakeskuksen kehittämiskilpailu Infran toteutus | Ratapihan asema- kaava hyväksytty, Parkin kentän ase- makaava hyväk- sytty, Aninkaisten konserttitalon kehit- tämiskilpailu käyn- nistyy, Matkakes- kuksen kehittämis- kilpailu. Logomon silta käytössä. | Matkakeskuksen kehittämiskilpailu ratkaistu, Aninkais- ten konserttitalon asemakaava hy- väksytty. | Parkin kentän tont- tien luovutus. | Matkakeskuksen asemakaava hyväk- sytty. | |
Turku Waterfront | Kulttuurijokilautan asemakaava hyväk- sytty Ferry Terminal Turku asemakaava- ehdotus Linnaniemi kilpailu ja asemakaava- luonnos | Kulttuurijokilautan asemakaava hy- väksytty, Ferry Ter- minal Turku asema- kaava hyväksytty. Uuden konserttita- lon hankesuunnit- telu käynnistyy. Itäi- sen Rantakadun ja Aurajoen ranta- väylän parantami- nen käynnistyy. | Linnanniemi ase- makaavaehdotus, Uuden konserttita- lon asemakaava hyväksytty. Uuden konserttitalon toteu- tussuunnittelu käynnistyy. Inves- tointeja Itäisen Rantakadun ja Au- rajoen rantaväylän parantamiseen. | Linnanniemen aloi- tusosan asema- kaava hyväksytty. Uuden konserttita- lon rakentaminen alkaa. Investointeja Itäisen Rantakadun parantamiseen. | Konserttitalon ra- kentaminen käyn- nissä. Investointeja Itäisen Rantakadun parantamiseen. | |
Keskustan valaistus | Infran toteutus |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Liikenne ja Liikkuminen | ||||||
- Keskustaliikenteen kehittäminen | Keskustan liikenne- suunnitelma ja Yleiskaava 2029 hyväksytty. Yleissuunnitelma keskustaopastuk- sen kokonaisuudis- tustarpeista. Asukaspysäköinti- ja pysäköintimaksu- alueiden kehittämi- nen 2019 päätettä- vien pysäköinnin linjausten mukai- sesti. | Keskustan liikenne- suunnitelma ja Yleiskaava 2029 hyväksytty. | ||||
- Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. | Investoinnit kohdis- tuvat keskustan pyöräteihin ja pääl- lysteiden ja valais- tuksen parantami- seen sekä itäisen Rantakadun paran- tamiseen | Investoinnit kohdis- tuvat keskustan pyöräteihin ja pääl- lysteiden ja valais- tuksen parantami- seen. | Kävelyn ja oleilun kehittämisohjelma. Kauppatorihanke valmistuu. Inves- toinnit kohdistuvat keskustan pyörätei- hin ja päällysteiden ja valaistuksen pa- rantamiseen. | Investoinnit kohdis- tuvat keskustan pyöräteihin ja pääl- lysteiden ja valais- tuksen parantami- seen. | Investoinnit kohdis- tuvat keskustan pyöräteihin ja pääl- lysteiden ja valais- tuksen parantami- seen. | |
- Joukkoliikenteen järjestelyt | Runkolinjaston val- mistelu, Fölläreiden vakinaistaminen osaksi Fölin palve- luja, EMV-maksami- sen laajentaminen, | EMV-maksamisen käyttöönotto, säh- köbussiliikenteen ja muun puhtaan lii- kenteen osuuden li- sääminen | EMV-maksamisen laajentaminen, säh- köbussiliikenteen ja muun puhtaan lii- kenteen osuuden li- sääminen | Sähköbussiliiken- teen ja muun puh- taan liikenteen osuuden lisäämi- nen, runkolinjaston infran toteutussuun- nittelua | Sähköbussiliiken- teen ja muun puh- taan liikenteen osuuden lisäämi- nen, runkolinjaston |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
päätös sähköbussi- liikenteen laajenta- misesta Infran toteutus | infran toteutussuun- nittelua ja investoin- teja. | |||||
Tavoitteen kuvaus: Keskustan kehittäminen on yksi Turun kaupungin kärkihankkeista. Turun keskustaa kehitetään kaupunkikulttuurin sydämenä, kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä sekä liike-elämän, kaupan, kulttuurin ja matkailun vetovoimaisena keskittymänä. Kärkihankkeen tavoitteena on parantaa ympärivuotista houkuttelevuutta ja julkisia kaupunkitiloja, yhtenäistää keskustan toiminnallisuutta, varmistaa vilkkaan kulttuurielämän ja vireän tapahtumatoiminnan edellytykset keskustatilassa, lisätä keskustan asukas- ja työpaikkamääriä, palauttaa usko keskustaan kannattavana investointikohteena, varmistaa keskustan saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus kaikilla kulkuvälineillä sekä edistää keskustan mahdolli- suuksia toimia innovaatioalustana digitalisoituville ja muille uusille palveluille. Keskustan kärkihankkeesta Hansatownin tarkoitus on lisätä Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta luomalla edellytyksiä keskustan palvelurakenteen kehittämiselle. Keskustan asemaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan kehittämällä keskustaa kaupunkilaisten yhteisenä ja viihtyisänä olohuoneena. Hankekokonaisuuteen kuuluvat mm. Kauppatori ja keskus- tan kortteleiden kehittäminen. Aninkaisen kokonaisuuteen kuuluvat Ratapihan ympärille sijoittuvat hankkeet, joiden tarkoituksena on vahvistaa Turun asemaa logistisena solmukoh- tana ja tukea Tunnin juna -hanketta sekä Turun keskustavisiota. Logomon luovan talouden keskus saa rinnalleen monipuolisen elämyskeskuksen. Ratapihan yli rakennettavat sillat parantavat merkittävästi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja keskusta-alueen palveluiden saavutettavuutta. Ratapihan ja Matkakeskuksen kehittäminen monipuolistaa keskustan palvelurakennetta ja parantaa keskustan saavutettavuutta. Alueelle on tarkoitus sijoittua myös merkittävä määrä uutta asumista, noin 4000 asukkaalle. Waterfrontin hankekokonai- suudella tavoitellaan keskustan Aurajoen varren sekä satama-alueen palveluiden ja toiminnallisen kehittämisen edellytysten parantamista. Hankekokonaisuuteen kuuluvat Aurajoen rannat, Linnanniemi ja Ferry Terminal. Keskustan valaistushankkeella pyritään luomaan kokonaisvaltainen suunnitelma pysyvälle keskustavalaistukselle. Hankkeessa on tarkoitus lisäksi ydinkeskustan ja Aurajokivarren kausivalaistuksella lisätä keskustan vetovoimaisuutta ja tuodaan elämyksellisyyttä myös pimeään vuodenaikaan. Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta on yksi kaupunginvaltuuston 14.5.2018 § 92 hyväksymistä kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuksista 2018 – 2021. Tavoitteena on, että Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden. *Hankkeiden vaatimat investointimäärärahat on esitetty erillisessä investointiohjelmassa | ||||||
Kärkihanke 2: Turun Tiedepuisto
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö Strateginen linjaus:
Muut toteutettavat linjaukset:
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Itäharjun liittymä | Hyväksytty asema- kaava | Infran suunnittelu | Hyväksytty asema- kaava | Infran toteutus | ||
Kupittaan kansi | Kehittämiskilpailu, Asemakaavaluon- nos | Kehittämiskilpailu, Asemakaavaluon- nos | Infran suunnittelu | Asemakaava hy- väksytty Infran to- teutus | Infran toteutus |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Voimakatu | Asemakaavaluon- nos | Asemakaavaehdo- tus | Asemakaava hy- väksytty Infran suunnittelu | Tonttien luovutus, Infran toteutus | Tonttien luovutus, Infran toteutus | |
Kiinamyllynkatu | Asemakaavaluon- nos | Asemakaava ehdo- tus | Asemakaava hy- väksytty, Infran suunnittelu | |||
Tavoitteen kuvaus: Turun Tiedepuisto -kärkihanke on yksi kaupungin kolmesta kärkihankkeesta ja tärkeä osatekijä Turun vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on luoda uusilla verkostomaisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimai- nen. Turun yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja edelleen Itäharjulle ulottuva alue on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikko- jen kasvukeskus. Saumattomasti kaupunkikeskustaan kytkeytyvä alue on houkutteleva paitsi monipuolisen toimija- ja osaamisverkostonsa myös erinomaisen logistisen sijaintinsa vuoksi niin yritysten kuin asukkaidenkin kannalta. Tunnin juna -hankkeen avulla se kytkeytyy tulevaisuudessa myös pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Kärkihankkeen tavoitteena on yhdistää alueen maankäytön, rakentamisen ja liikkumisen hankkeet toiminnallisen ympäristön kehittämiseen sekä innovaatiotoimintaan, palveluiden ja liiketoimintamallien uudistumiseen. Kokeilumyönteisyys ja ketteryys ovat keskeisiä kehittämisen periaatteita. Monipuoliselle älykaupungin kokeilu-, kehitys-, ja tutkimustoiminnalle tarjoutuu kärkihankkeen kautta näyteikkuna ja houkutteleva alusta. (kv 14.5.2018 § 91) *Hankkeiden vaatimat investointimäärärahat on esitetty erillisessä investointiohjelmassa. | ||||||
Smart and Wise Turku -kärkihanke
Kärkihanke 3: Smart and Wise Turku
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö Strateginen linjaus:
Muut toteutettavat linjaukset:
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Kaupunkisuunnittelu | ||||||
Ennakoiva kaupunkisuunnittelu | ||||||
• Alueellista eriytymiskehitystä ku- vaavat indikaattorit | Indikaattoreiden päivitys | |||||
• Vähähiiliset ratkaisut kaupunki- suunnittelulla | CANEMURE-pro- jekti on käynnissä | Vihertehokkuus va- kiinnutettu perus- työskentelyyn, CO2-laskenta in- tegroitu osaksi kaa- vatalouden ja toteu- tussuunnittelun | Alueellisen uusiutu- van energian ja luontopohjaisten hulevesiratkaisujen pilotit suunnittelu | Pilottien toteutus ja seuranta | Pilottien toteutus ja seuranta | |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
kustannusarviolas- kentaa. | ||||||
Digitaalinen kaupunkimalli | ||||||
• Digitaalisen kaupunkimallin hal- linta | Laajennetaan ja tarkennetaan kau- punkimalliaineistoa avoimena datana. | Parannetaan kau- punkimallin hyödyn- nettävyyttä sekä kaupungin sisäi- sessä että ulkopuo- lisessa käytössä. | Parannetaan kau- punkimallin hyödyn- nettävyyttä sekä kaupungin sisäi- sessä että ulkopuo- lisessa käytössä. | Parannetaan kau- punkimallin hyödyn- nettävyyttä sekä kaupungin sisäi- sessä että ulkopuo- lisessa käytössä. | Parannetaan kau- punkimallin hyödyn- nettävyyttä sekä kaupungin sisäi- sessä että ulkopuo- lisessa käytössä. | |
• Kaupunkimallin kattavuus | Kaupunkimallin tarkkuustasoa laa- jennetaan LOD3-ta- solle | Laajennetaan kau- punkimallin katta- vuutta maanalais- ten kohteiden osalta | ||||
Älykäs rakentaminen | Suunnittelu- ja ra- kennuttamisohjeet ovat käytössä. | |||||
Hiilineutraalius ja resurssiviisaus | ||||||
Suunnitelma kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: | ||||||
• Kestävät investointiperiaatteet | Infrainvestointi- hankkeiden tarjous- pyyntöön sisällyte- tään myös kiertota- lousratkaisuja sisäl- tävä vaihtoehtoinen ratkaisu, 2 kpl Nostetaan energia- tehokkuus yhdeksi | Infrainvestointi- hankkeiden tarjous- pyyntöön sisällyte- tään myös kiertota- lousratkaisuja sisäl- tävä vaihtoehtoinen ratkaisu, 3 kpl Nostetaan energia- tehokkuus yhdeksi | Infrainvestointi- hankkeiden tarjous- pyyntöön sisällyte- tään myös kiertota- lousratkaisuja sisäl- tävä vaihtoehtoinen ratkaisu, 4 kpl Nostetaan energia- tehokkuus yhdeksi | Infrainvestointi- hankkeiden tarjous- pyyntöön sisällyte- tään myös kiertota- lousratkaisuja sisäl- tävä vaihtoehtoinen ratkaisu, 5 kpl Nostetaan energia- tehokkuus yhdeksi | Kiertotalousratkai- sujen sisällyttämi- nen Infrainvestointi- hankkeiden tarjous- pyyntöihin on va- kiintunut toiminta- tapa | |
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
ratkaisevaksi kritee- riksi toimitilojen kone- ja laitehan- kinnoissa, 1 hanke | ratkaisevaksi kritee- riksi toimitilojen kone- ja laitehan- kinnoissa, 2 han- ketta. Green Deal sopi- muksen toteuttami- nen (työmaapääs- töjen vähentämi- nen) | ratkaisevaksi kritee- riksi toimitilojen kone- ja laitehan- kinnoissa, 2 han- ketta. Green Deal sopi- muksen toteuttami- nen (työmaapääs- töjen vähentämi- nen) | ratkaisevaksi kritee- riksi toimitilojen kone- ja laitehan- kinnoissa, 3 han- ketta. Green Deal sopi- muksen toteuttami- nen (työmaapääs- töjen vähentämi- nen) | Energiatehokkuus- kriteerien käyttämi- nen toimitilahankin- noissa on vakiintu- nut toimintatapa. Green Deal sopi- muksen toteuttami- nen (työmaapäästö- jen vähentäminen) | ||
• Siniviherkerroin | Siniviherkerroin on käytössä. | Siniviherkerroin on kattavasti käytössä. | ||||
• Hiilinielut | Toteutetaan metsi- tysalueita. | Toteutetaan metsi- tysalueita. | Toteutetaan metsi- tysalueita. | Toteutetaan metsi- tysalueita. | Toteutetaan metsi- tysalueita. | |
• Sähköbussit | Suunnitelma sähkö- bussiliikenteestä viedään Kh:lle. | Sähköbussiliiken- nettä hankitaan lii- kennöintikilpailutus- ten kautta | Sähköbussiliiken- nettä hankitaan lii- kennöintikilpailutus- ten kautta | Sähköbussiliiken- nettä hankitaan lii- kennöintikilpailutus- ten kautta | Sähköbussiliiken- nettä hankitaan lii- kennöintikilpailutus- ten kautta | |
• Kasvihuonekaasupäästöt | Raportoidaan kau- punkikonsernin kasvihuonekaasu- päästöistä | Raportoidaan kau- punkikonsernin kasvihuonekaasu- päästöistä | Raportoidaan kau- punkikonsernin kasvihuonekaasu- päästöistä | Raportoidaan kau- punkikonsernin kasvihuonekaasu- päästöistä | Raportoidaan kau- punkikonsernin kas- vihuonekaasupääs- töistä | |
Liikenne ja liikkuminen | ||||||
Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä | Tulevaisuuden lii- kennejärjestelmän suunnitelmaa tar- kennetaan. | |||||
Älykäs sähköinen joukkoliikenne | Robottibussilii- kenne on käytössä. | Robottibussiliiken- teen kehittymistä seurataan valtakun- nallisesti. Kokeilu | ||||
Kaupunkiympäristötoimialan toi- menpiteet kärkihankkeen toteutta- miseksi | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
on siirretty myö- hemmäksi. | ||||||
Citylogistiikan uudet ratkaisut | Puutorin CityHub - kokeilu päättyy 5/2020. Nopeita kokeiluja toteutetaan. | |||||
Pysäköintipalvelujen uudistaminen | Pysäköinti HUB on käytössä. HUB:iin liitetään tiedonke- ruujärjestelmiä vuo- den aikana. | Pysäköinti HUB on käytössä. Uusi säh- köinen lupajärjes- telmä käytössä. | ||||
Tavoitteen kuvaus: Ennakoivan kaupunkisuunnittelun keskiössä on väestönkehitykseen pohjautuva palvelutarpeiden ennakointi ja digitaalinen kaupunkimallinnus. Kaupunkikehittämisen malli ulotetaan myös maanalaiseen kaupunki-infrastruktuuriin. Älykäs rakentaminen hyödyntää ja yhdistää tietoja koordinoidusti ja ottaa ennakoivasti huomioon korjausvajeet koko kaupungin alueella. Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä tulee kaupungin ilmastopoliittisia tavoitteita ja vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin teknologisiin ja elämäntapoihin liittyviin muutoksiin. Logistiikan kehittyminen antaa mahdollisuuden testata uusia, entistä ympäristöystävällisempiä ja viihtyisämpiä liikkumisen ratkaisuja. Kehitämme yhdessä logistiikka-alan yritysten kanssa ympäristöä säästäviä, viihtyvyyttä lisääviä ja kustannustehokkaita logistiikkaratkaisuja, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia liiketoimintamalleja. Kehi- tämme sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä sekä liikkuminen palveluna -mallia. Edistämme hankkeella ympäristöystävällisten liikennevälineiden ja joukkoliikenteen käyttöä. Turku haluaa ottaa viisaita ja kestäviä askeleita. Siihen liittyy kiinteästi suunnitelma kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Sen saavuttamiseksi Turun alueen kasvihuonepäästöjä vähennetään vuoteen 2029 menneessä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa sitoutamme kaupunkilaisia ja kaupungin sidosryhmiä lähtemään mukaan hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseen. Samalla otamme käyttöön mallin kaupungin tekemien investointien ja hankintojen ympäristö- ja elinkaarivaikutusten arviointiin. Kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, sosiaali- sesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Toteutamme päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvät resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä. *Hankkeiden vaatimat investointimäärärahat on esitetty erillisessä investointiohjelmassa | ||||||
Kaupunkiympäristötoimialan muut kehittämishankkeet
Xxxxx | Xxxxxxxx vaihe | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Alku | Loppu | Strategiakytkös | Lisätietoja |
Kaupunkira- kenne ja lii- kennejärjes- telmä | V4 Projektin to- teutus (Toteu- tusvaihe) | Kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjäntei- sesti, järjestelmällisesti sekä laaja-alaisesti. | - Koordinoida ja lisätä tietoa käyn- nissä olevista samantyylisistä pro- jekteista (esim. riippuvuudet) - Voidaan keskustella ongelmien ratkaisuista - Tunnistaa synergioita samantyyli- sissä projekteissa (esim. hankinta- tarpeiden yhdistäminen) - Tunnistetaan tulevaisuuden kehit- tämistarpeita/projekteja | 27.3.2017 | 3.3.1 Luodaan poh- jaa kasvulle kehittä- mällä kaupunkia suu- rina aluekokonai- suuksina | Hanke toteuttaa seuraavia kaupunkiympä- ristötoimialan strategisia tavoitteita: - KV1: Kasvihuonekaasupäästöjen vähen- täminen - KV2: Kestävä yhdyskuntarakenne - KV3: Vähähiilinen kestävä liikkuminen - KV5: Alueellisen eriarvoisuuden vähentä- minen Projektit toteuttavat myös kaupungin kärki- hankkeita: - Turun tiedepuisto - Keskustan kehittäminen - Smart and Wise Turku Katso projektit kaupunkiympäristölauta- kunnan operatiivisesta sopimuksesta. | |
KYTO digita- lisaatio | V4 Projektin to- teutus (Toteu- tusvaihe) | Sujuvoitetaan asiakas- palvelua avaamalla uu- sia palvelukanavia ja tehostetaan omien re- surssien käyttöä. | - Koordinoida ja lisätä tietoa käyn- nissä olevista samantyylisistä pro- jekteista (esim. riippuvuudet) - Voidaan keskustella ongelmien ratkaisuista - Tunnistaa synergioita samantyyli- sissä projekteissa (esim. hankinta- tarpeiden yhdistäminen) - Tunnistetaan tulevaisuuden kehit- tämistarpeita/projekteja | 27.3.2017 | 3.2.3 Digitaalisia pal- veluja kehitetään laa- jalla ja avoimella yh- teistyöllä | Hankkeen projektit toteuttavat myös Smart and Wise Turku -kärkihankkeen tavoitteita. Katso projektit kaupunkiympäristölauta- kunnan operatiivisesta sopimuksesta. | |
Pysäköinti- toiminnan kehittäminen | V4 Projektin to- teutus (Toteu- tusvaihe) | Saadaan pysäköintitoi- minta sujuvammaksi niin asiakkaan kuin kaupunginkin näkökul- masta. Sähköisten pal- velujen ja toimintojen lisääminen. | Kolme projektia, jotka toteuttavat hanketta: 1) Pysäköintimittareiden uusiminen ja mobiilimaksamisen kehittäminen 2) Pysäköinninvalvonnan järjestel- män uusiminen/kehittäminen. 3) Pysäköinti HUB | 29.9.2017 | 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tue- taan hyvällä kaupun- kiympäristöllä ja pal- veluilla | Hankeen projektit toteuttavat myös Smart and Wise Turku -kärkihankkeen tavoitteita. Hanketta toteuttavat projektit näkyvät ra- kennus- ja lupalautakunnan operatiivi- sessa sopimuksessa. |
3 Taloudelliset tavoitteet
3.1 Määrärahat ja investoinnit (kaupunginvaltuusto)
Käyttötalousosa | ||||||
1.000€ | ||||||
Kaupunkiympäristötoimiala | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Toimintatulot | 77 900 | 79 065 | 75 482 | 76 745 | 77 724 | 78 720 |
Valmistus omaan käyttöön | 1 629 | 1 610 | 1 610 | 1 610 | 1 610 | 1 610 |
Toimintamenot | 102 965 | 108 553 | 108 640 | 110 262 | 111 899 | 113 565 |
Toimintakate | -23 437 | -27 878 | -31 548 | -31 907 | -32 565 | -33 234 |
Muutos-% | 19,0% | 13,2% | 1,1% | 2,1% | 2,1% | |
1.000€ | ||||||
Kaupunkiympäristölautakunta | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Toimintatulot | 41 796 | 40 294 | 40 504 | 41 112 | 41 728 | 42 354 |
Valmistus omaan käyttöön | 1 629 | 1 610 | 1 610 | 1 610 | 1 610 | 1 610 |
Toimintamenot | 48 621 | 51 680 | 52 074 | 52 852 | 53 643 | 54 445 |
Toimintakate | -5 196 | -9 776 | -9 960 | -10 131 | -10 304 | -10 480 |
Muutos-% | 88,1% | 1,9% | 1,7% | 1,7% | 1,7% | |
1.000€ | ||||||
Rakennus- ja lupalautakunta | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Toimintatulot | 0 | |||||
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Toimintakate | -100 | -100 | -100 | -100 | -100 | -100 |
Muutos-% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | |
1.000€ | ||||||
Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneltk | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Toimintatulot | 36 016 | 38 502 | 34 606 | 35 262 | 35 624 | 35 995 |
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 54 156 | 56 504 | 56 095 | 56 938 | 57 785 | 58 649 |
Toimintakate | -18 140 | -18 002 | -21 488 | -21 676 | -22 161 | -22 654 |
Muutos-% | -0,8% | 19,4% | 0,9% | 2,2% | 2,2% | |
1.000€ | ||||||
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Toimintatulot | 88 | 269 | 371 | 371 | 371 | 371 |
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 88 | 269 | 371 | 371 | 371 | 371 |
Toimintakate | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Muutos-% | -100,0% | 0,0% | -100,0% | 0,0% | 0,0% | |
Investointiosa | ||||||
1.000€ | ||||||
Kaupunkiympäristötoimiala | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Investointimenot | 598 | 2 200 | 1 094 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 184 | 175 | 176 | 175 | 175 | 175 |
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 0 | |||||
NETTO | -415 | -2 025 | -918 | -825 | -825 | -825 |
Muutos-% | 388,4% | -54,6% | -10,2% | 0,0% | 0,0% | |
1.000€ | ||||||
Kaupunkiympäristölautakunta | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Investointimenot | 90 | 1 700 | 594 | 500 | 500 | 500 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 0 | |||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 0 | |||||
NETTO | -90 | -1 700 | -594 | -500 | -500 | -500 |
Muutos-% | 1780,8% | -65,1% | -15,8% | 0,0% | 0,0% | |
1.000€ | ||||||
Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneltk | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 | TS 2022 | TS 2023 | TS 2024 |
Investointimenot | 508 | 500 | 500 | 500 | 500 | 500 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 184 | 175 | 176 | 175 | 175 | 175 |
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 0 | |||||
NETTO | -324 | -325 | -324 | -325 | -325 | -325 |
Muutos-% | 0,2% | -0,1% | 0,2% | 0,0% | 0,0% | |
3.3 Myyntitulot (kaupunginhallitus)
Kaupunginhallituksen palvelutilaus* | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
Maanmyyntitulot | 19 413 630 | 23 700 000 | 23 700 000 | 23 700 000 | 27 000 000 | 27 000 000 |
josta myyntivoiton osuus | 18 991 602 | 19 200 000 | 19 200 000 | 19 200 000 | 21 900 000 | 21 900 000 |
Maankäyttösopimuskorvaukset | 1 721901 | 5 000 000 | 4 000 000 | 7 000 000 | 10 000 000 | 7 000 000 |
* Talousarviomäärärahan kohdentaminen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan kustannuspaikalta 51000 KH/maaomaisuus kaupunkiympäristötoimialalle. Kustannuspaikalle kohdistuvat pilaantuneiden maiden kunnostuskustannukset, jotka aiheutuvat tonttien ja yleisten alueiden puhdistamiseen varautumisesta
Kaupunginhallituksen palvelutilaus* | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunni- telma 2022 | Taloussuunni- telma 2023 | Taloussuunni- telma 2024 |
PIMA (myytävät, vuokrattavat tontit) | 2 478 215 | 1 600 000 | 1 600 000 | 1 600 000 | 2 000 000 | 2 000 000 |
PIMA (yleiset alueet)* | 1 150 000 | 6 300 000 |
*pakollinen varaus vuonna 2021 (toteutus vuosina 2021-2025)
3.4 Kaupunkiympäristön investointiohjelma (kaupunginhallitus)
*Talousarviomäärärahan kohdentaminen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan kustannuspaikalta 51002 KH/infraomaisuus toimialalle. Investointiprojektit ovat tarkemmin operatiivisessa sopimuksessa.
KH palvelutilaus* | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio muutoksin 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Strategiset kärkihankkeet** | 12 458 839 | 24 435 296 | 16 592 000 | 10 700 000 | 12 300 000 | 30 580 000 |
Kiinteistökehitys | 2 160 060 | 14 463 967 | 13 463 000 | 25 516 500 | 32 365 000 | 19 900 000 |
Toimintoja tukevat | 184 259 | 1 480 000 | 1 150 000 | 650 000 | 150 000 | 150 000 |
Korjausvelkaa alentavat | 11 077 857 | 15 172 523 | 13 110 000 | 13 635 000 | 13 135 000 | 13 135 000 |
Liikenteen toimivuutta & turvallisuutta pa- rantavat | 3 025 415 | 2 514 560 | 1 750 000 | 1 950 000 | 1 050 000 | 1 200 000 |
Asukasviihtyisyyttä parantavat | 1 383 381 | 2 430 620 | 3 015 000 | 2 210 000 | 2 760 000 | 2 060 000 |
Suunnitteluvaraus (Aikaistettu toteutussuunnittelu) | 18 951 | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 |
Yhteensä | 30 308 763 | 60 181 736 | 49 580 000 | 55 161 500 | 62 260 000 | 67 525 000 |
Strategiset kärkihankkeet (kaupungin- hallitusta sitovat) | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio muutoksin 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Keskustan kehittäminen -kärkihanke** | 6 424 871 | 23 435 296 | 16 192 000 | 10 000 000 | 7 300 000 | 26 380 000 |
Turun Tiedepuisto -kärkihanke | 2 059 274 | - | 400 000 | 700 000 | 5 000 000 | 4 200 000 |
Smart & Wise -kärkihanke | - | - | - | - | - | - |
Projektoimattomat | - | - | - | - | - | |
Yhteensä | 8 484 145 | 23 435 296 | 16 592 000 | 10 700 000 | 12 300 000 | 30 580 000 |
Kiinteistökehitys (kaupunginhallitusta sitovat) | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio muutoksin 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Linnakaupunki | 2 973 842 | 3 250 000 | 5 470 000 | 8 400 000 | 8 400 000 | 6 600 000 |
Skanssi | 568 316 | 1 596 000 | 1 200 000 | 4 630 000 | 5 430 000 | - |
Muut kiinteistökehityskohteet (muut tuloa tuottavat vuonna 2019) | 2 059 735 | 9 617 967 | 6 793 000 | 12 486 500 | 18 535 000 | 13 300 000 |
Yhteensä | 5 601 893 | 14 463 967 | 13 463 000 | 25 516 500 | 32 365 000 | 19 900 000 |
Yhtiömuotoisesti toteutettavat | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio muu- toksin 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Kauppatorin paviljongit (sisältyy keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen, Kauppato- ri)** | - | 6 000 000 | 1 360 000 | - | - | - |
Raitiotie | - | - | 4 000 000 | 5 000 000 | 5 000 000 | 44 100 000 |
Yhteensä | - | 6 000 000 | 5 360 000 | 5 000 000 | 5 000 000 | 44 100 000 |
3.5 Tilapalvelujen investointiohjelma (kaupunginhallitus)
KH Palvelutilaus*: sitovat tilahankkeet (kh)
*Talousarviomäärärahan kohdentaminen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan kustannuspaikalta 51001 KH/tilaomaisuus toimialalle
Hankkeen nimi | Indeksikorjattu kustannusarvio (1/2020, 97) | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuun- nitelma 2022 | Taloussuun- nitelma 2023 | Taloussuun- nitelma 2024 | Valmistu- mis vuosi |
Tommilankadun päiväkodin uudisrakentaminen | 6 032 000 | 2 100 000 | 3 795 808 | 2021 | |||
Kallelankadun päiväkodin peruskorjauksen loppu- osa | 1 950 000 | 1 350 000 | 450 000 | 2023 | |||
Kaskenkadun päiväkodin peruskorjaus ja laajennus | 5 195 773 | 200 000 | 2025 | ||||
Suikkilan koulu ja Talinkorventien päiväkoti | 12 250 000 | 600 000 | 5 825 000 | 5 825 000 | 2023 | ||
Sirkkalan koulu, Kärnhuset korvaava uudisrakenta- minen | 12 538 970 | 400 000 | 4 046 323 | 6 069 485 | 2 023 162 | 2023 | |
Pääskyvuoren koulu, uudisrakentaminen ja perus- korjaus | 11 465 281 | 420 000 | 3 000 000 | 5 245 281 | 2 800 000 | 2023 | |
Hannunniitun koulutilojen tekniset ja toiminnalliset muutostyöt | 2 200 000 | 1 500 000 | 582 157 | 2021 | |||
Lausteen koulu (päivitetään, kun khkeh päättää ts:n) | 14 726 000 | 150 000 | 4 000 000 | 6 000 000 | 4 576 000 | 2024 | |
* Xxxxx Xxxxxxxx koulu, Ylikylän korvaava rakennus | 4 800 000 | 600 000 | 3 200 000 | 1 000 000 | 2024 | ||
* Lyseon koulutalon peruskorjaus tai korvaava han- ke | 18 000 000 | 150 000 | 6 000 000 | 6 500 000 | 4 500 000 | 2025 |
Hankkeen nimi | Indeksikorjattu kustannusarvio (1/2020, 97) | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuun- nitelma 2022 | Taloussuun- nitelma 2023 | Taloussuun- nitelma 2024 | Valmistu- mis vuosi |
* Luolavuoren koulutalon peruskorjaus tai korvaava hanke | 18 000 000 | 150 000 | 6 000 000 | 6 500 000 | 4 500 000 | 2025 | |
* Nummen koulutalo, tekninen peruskorjaus | 10 000 000 | 150 000 | 4 925 000 | 4 925 000 | 2023 | ||
* Raunistulan koulu, tekninen peruskorjaus | 4 000 000 | 150 000 | 1 283 333 | 1 283 333 | 1 283 333 | ||
Konserttitalon uudisrakentaminen | 71 000 000 | 400 000 | 1 500 000 | 23 000 000 | 25 000 000 | 20 000 000 | 2025 |
Byråbo / kaupungintalon pihapiiri | 20 000 000 | 10 000 000 | 10 000 000 | 2025 | |||
* Kaupungintalon korttelin perustukset | 8 000 000 | 300 000 | 3 850 000 | 3 850 000 | 2022 |
Kustannusarviot eivät sisällä hankkeisiin liittyviä purku- tai pilaantuneiden maiden vaihtoon liittyviä kustannuksia
Muut hankkeet | Indeksikorjattu kustannusarvio (1/2020, 97) | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuun- nitelma 2022 | Taloussuun- nitelma 2023 | Taloussuun- nitelma 2024 | Valmistu- mis vuosi |
Pienet hankkeet <1 M€ | 8 500 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | ||
Energiatehokkuusinvestoinnit | 200 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | ||
Kh Palvelutilaus yhteensä* | 25 624 288 | 79 398 099 | 85 706 495 | 55 059 333 |
Konserni- tai vuokrahankkeina toteutettavat hankkeet
Hankkeen nimi | Indeksikorjattu kustannusarvio (1/2020, 97) | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuun- nitelma 2022 | Taloussuun- nitelma 2023 | Taloussuun- nitelma 2024 | Valmistu- mis vuosi |
Pansion monitoimitalo (toteutusmallista ei päätöstä) | 18 586 000 | 200 000 | 800 000 | 8 793 000 | 8 793 000 | 2024 | |
Linnakaupungin monitoimitalo (toteutusmallista ei päätöstä) | 24 000 000 | 150 000 | 1 000 000 | 11 500 000 | 2025 | ||
Skanssin monitoimitalo (toteutusmallista ei päätös- tä) | 36 629 443 | 700 000 | 11 976 481 | 11 976 481 | 2025 | ||
Runosmäen monitoimitalo (yhtiömuotoinen toteutus) | 12 971 683 | 1 000 000 | 5 985 842 | 5 985 842 | 2023 | ||
Sofiankadun päiväkoti (vuokrahanke) | 5 517 754 | 2021 | |||||
Päihdehuollon tilaratkaisu (vuokrahanke) | 8 385 000 | 2023 | |||||
* Ammatti-instituutti kampus (vuokrahanke) | 72 400 000 | 2024 | |||||
* Elinanpuiston päiväkoti (Kuraattorinpolun vuokrati- lan korvaava) (vuokrahanke) | 5 125 000 | 2023 | |||||
Byråbo / Yliopistonkatu 27/ Vuokrasopimuksen uusiminen (vuokrahanke) | 2023 |
Kustannusarviot eivät sisällä hankkeisiin liittyviä purku- tai pilaantuneiden maiden vaihtoon liittyviä kustannuksia
3.6 Muut investoinnit (kaupunginhallitus)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Muut investoinnit (ohjelmistot ym.) | 90 385 | 600 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 |
Joukkoliikenne (maksu- ja infor- maatiojärjestelmä) | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 | 500 000 |
Pysäköintimittareiden uusiminen | 0 | 1 100 000 | ||||
Autojen hankinta | 94 000 | |||||
Yhteensä | 590 385 | 2 200 000 | 1 094 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 |
Kaupunginhallitus palvelutilaus* | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Kiinteän omaisuuden hankinnat | 7 310 801 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 |
Yhteensä | 7 310 801 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 | 3 500 000 |
*Talousarviomäärärahan kohdentaminen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan kustannuspaikalta 51000 KH/maaomaisuus toimiala
4 Resurssien käyttö
4.1 Työvoiman käyttö (kaupunginhallitus)
Tilinpäätös 2019 | Talousar- vio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 | |
Kaupunkiympäristötoimiala, yhteensä | ||||||
- Henkilötyövuodet (htv) | 331 | 325 | 329 | 329 | 329 | 329 |
- Henkilötyövuodet, ulkoinen rahoitus (htv) **** | 15 | 19 | 17 | 17 | 17 | 17 |
- Palkat ja palkkiot, yhteensä (1000 eur)* | 14 264 | 15 159 | 15 743 | 15 974 | 16 209 | 16 449 |
- Palkat ja palkkiot, ulkoinen rahoitus (1000 eur) ***** | 630 | 800 | 750 | 750 | 750 | 750 |
Kaupunkiympäristölautakunta | ||||||
- Henkilötyövuodet (htv) ** | 303 | 298 | 304 | 304 | 304 | 304 |
- Henkilötyövuodet, ulkoinen rahoitus (htv) **** | 7 | 7 | 6 | 6 | 6 | 6 |
- Palkat ja palkkiot, yhteensä (1000 eur) | 13 062 | 13 802 | 14 526 | 14 744 | 14 965 | 15 189 |
- Palkat ja palkkiot, ulkoinen rahoitus (1000 eur) ***** | 315 | 227 | 261 | 261 | 261 | 261 |
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta | ||||||
- Henkilötyövuodet (htv) | 28 | 23 *** | 21 | 21 | 21 | 21 |
- Henkilötyövuodet, ulkoinen rahoitus (htv) **** | 7 | 8 | 7 | 7 | 7 | 7 |
- Palkat ja palkkiot, yhteensä (1000 eur) | 1 094 | 1 067 | 948 | 961 | 975 | 990 |
- Palkat ja palkkiot, ulkoinen rahoitus (1000 eur) ***** | 315 | 364 | 300 | 300 | 300 | 300 |
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | |
- Henkilötyövuodet (htv) | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | |
- Henkilötyövuodet, ulkoinen rahoitus (htv) **** | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | |
- Palkat ja palkkiot, yhteensä (1000 eur) | 26 | 209 | 189 | 189 | 189 | 189 |
- Palkat ja palkkiot, ulkoinen rahoitus (1000 eur) ***** | 209 | 189 | 189 | 189 | 189 | |
Lisätietoja: *Rakennus- ja lupalautakunnan ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan palkat ja palkkiot sisältyvät kaupunkiympäristötoimialan lukuun. **Kaupunkiympäristölautakunnan alaisuudessa toimialan henkilötyövuodet lukuun ottamatta joukkoliikennettä (palkkakustannuksineen Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakun- nalla 2019-2022) ja L-S jätehuoltolautankuntaa (v.2020 alkaen). | ||||||
Tilinpäätös 2019 | Talousar- vio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 | |
*** Fölin palvelutoimiston siirto kaupungin yhteiseen asiakaspalveluun 1.9.2020 alkaen, htv 23->26 v.2020 ****Kaupunkiympäristötoimialan henkilötyövuosista ulkoisella rahoituksella noin 17 htv (n. 5 %). *****Ulkoinen rahoitus: Hankerahoituksella 1,7 htv Luvat ja valvonta: - Kunnat ja teollisuus maksavat 70 % ilmanlaadun tarkkailusta (2,1 htv). - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy maksaa jätehuoltoviranomaisen tehtävistä 4 htv (100 %). - Jätehuoltolautakunnan kokouspalkkiot laskutetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä. - Valtio maksaa valvontaeläinlääkärin palkkakustannukset (100 %, 1 htv). - Sopimuskunnat maksavat 20-50 % eläinhoitolan palkkakustannuksista (1,1-1,2 htv). Seudullinen joukkoliikenne: - Muut Föli-kunnat maksavat yhteensä 7 htv | ||||||
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kaupunginhallitus)
Käytössä olevat tilat ja alueet | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 |
Tilat yhteensä (m²) | 19 368 (muu Kyto) 282 (Joukkoliikenne) | 19 368 (muu Kyto) 168 (Joukkoliikenne) | 19 323 (muu Kyto) 162 (Joukkoliikenne) |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 19 368 (muu Kyto) 282 (Joukkoliikenne) | 19 368 (muu Kyto) 168 (Joukkoliikenne) | 19 323 (muu Kyto) 162 (Joukkoliikenne) |
Muut tilat (m) | |||
Alueet yhteensä (ha) | 13,1 | 13,1 | 13,1 |
Lisätietoja: Joukkoliikenne: Aurakatu 5 tilat poistuneet, sopimus päättynyt 30.9.2020. Alueissa ovat mukana Saramäen ja Itäharjun varastoalueet sekä Räntämäen, Ovakon ja Lauttarannan lumensijoitusalueet. Tilamäärissä ja vuokrissa ei ole huomioitu hallintotoimintojen siirtymistä konsernihallintoon. Huom. Puolalankatu 5 ja Puutarhakatu 1 vuokrasopimukset päättyvät 2022. Vaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan. TA2021: Talousarvion 2021 luvut perustuvat 18.5.2020 hetken ennusteeseen vuoden 2021 tilamääristä. Luvuissa on huomioitu loppuvuoden 2020 tilamuutokset siinä määrin kuin ne ennusteen ottohetkellä on ollut tiedossa. | |||
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kaupunginhallitus)
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saavuttamista
Keinot | Tavoiteluku |
1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista: hyödyntämällä koulutusta sekä antamalla tukea ja luottamalla omiin alaisiin | |
Työyhteisötaidot Auttaminen ja huomaavaisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,25) |
Työyhteisötaidot Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Työpaikan ilmapiiri, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,42) |
Työyhteisö Arvostus työhöni, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Luottamus työkavereihin, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisön tuki esimiestyölle | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,47) Välikysely (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi: Ei toimenpiteitä
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 2. Työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti
Keinot | Tavoiteluku |
2.A. Työkyvyn hallinta | |
Henkilömäärä, jolla ei poissaoloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisääntyy Vuonna 2018: 83 (27,2 %) |
Keinot | Tavoiteluku |
Vuonna 2019: 80 (25,5 %) | |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | |
Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallennettu | Vähintään 25 % toimialan perusyksiköistä per vuosi Vuonna 2018: (64 %) Vuonna 2019: (14 %) |
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat koskien työpaineita | |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työpaineita paljon, hallintaa vähän, Kunta10 | pienempi kuin edellinen vuosi vertailuluku 23,90 %, toteuma 48 % |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työmäärän lisääntyminen, Välikysely | pienempi kuin edellinen vuosi ei vertailulukua, toteuma 34 % |
2.D. Asiakasväkivallan kokemus | |
Asiakasväkivallan kokemus: Henkinen väkivalta | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (24,90 %) Välikysely (15 %) |
Asiakasväkivallan kokemus: Fyysinen väkivalta tai sen uhka | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (1,90 %) Välikysely (3 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi: Vaarat ja haitat arviointi tulee suorittaa toimialan erikseen valittavissa yksiköissä.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen
Keinot | Tavoiteluku |
3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen työni mielekkääksi | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (4,61) Välikysely (Heikentynyt) |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen tekeväni merkityksellistä työtä | Kyllä –vastauksia 75 % Kunta10 (84,30 %) Välikysely (80 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Työn mielekkyyden kokemus lähtee selkeästä tehtävänkuvasta ja selkeiden tavoitteiden määrittelystä sekä tavoit- teiden toteutumisen seuraamisesta kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimiehellä on tässä suhteessa tärkeä rooli.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 4. Osaamisen turvaaminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku |
4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen | |
Yhteisten osaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 1,92/saavutettu taso 2,35) Välikysely (vaadittu taso 1,97/saavutettu taso 2,38) |
4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | |
Johtamisosaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 2,16/saavutettu taso 2,55) Välikysely (vaadittu taso 2,24/saavutettu taso 2,85) |
Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (prosentuaalinen osuus henkilötyövuosista laskettuna) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Vuonna 2018: (80,80 %) Vuonna 2019: (90,10 %) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä per henkilö (koulutussuunnitelmaraportointi) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi tavoite vähintään 3 päivää per henkilö Vuonna 2018: (4,9) Vuonna 2019: (6,4) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Kokemus täydennyskoulutuksen riittävyydestä | 75 % henkilöstöstä kokee, että on riittävä Kunta 10 (69,30 %) Välikysely (75 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Ei toimenpiteitä
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuuden säilyttäminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku |
5.A. Muutoksen kokeminen työssä | |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutosten laatu, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (33,80 %) |
Keinot | Tavoiteluku |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutoksen kokeminen, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (45 %) |
5.B. Työyhteisön tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden saavutettavuus | |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisötaidot: tavoitteellisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,57) |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisön tavoitteellisuus, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Työyhteisön tavoitteiden läpikäynti työpaikkakokouksissa ja tarvittaessa kehityskeskusteluissa.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 6. Uudistamiskyky
Keinot | Tavoiteluku |
6.A. Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisötaidot: Kehittäminen, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (3,05) |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Ei toimenpiteitä
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen
Kaupungin tavoite 2018–2021: 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
Keinot | Tavoiteluku |
7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | |
Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,81) Välikysely (Heikentynyt) |
Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (2,88) Välikysely (Heikentynyt) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Päätösten parempi perusteleminen ja sisällön avaaminen henkilökunnalle.
Keinot | Tavoiteluku |
8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttamisessa | |
Tuki esimiestyölle riittävää, Esimiesbarometri | Tuki riittävä on suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (67 %) Uusin kysely (81 %) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiestuki, Kunta10 | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,46) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiehen tuki ja rohkaisu, Välikysely | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 8. Laadukas esimiestyö
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Ei toimenpiteitä
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 9. Yhteistoiminta ja osallistaminen
Keinot | Tavoiteluku |
9.A. Yhteistoiminta toimialoilla kunnossa | |
Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen, Esimiesbarometri | Kyllä-vastanneiden osuus on enemmän kuin 75 % Edellinen kysely (94 %) Uusin kysely (81 %) |
9.B. Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | |
Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden, Esimiesbarometri | Kyllä –vastanneiden osuus suurempi kuin 75% Edellinen kysely (72 %) Uusin kysely (81 %) |
9.C. Strategisesti ohjatut -kehityskeskustelut | |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: kehityskeskustelujen käymisprosentti | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (59,2 %) Välikysely (62 %) |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (32,10 %) Välikysely (Parantunut) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Viestinnän keinojen kehittäminen tiedonkulun hallinnassa. Panostaminen entistä enemmän työpaikkakokouksiin. Viralliset yhteistoimintamenettelyt hoidetaan ohjeistuksen mukaisesti.
6. Muutokset
6.1. Toiminnallisten tavoitteiden muutokset
Muutokset |
6.2 Taloudellisten tavoitteiden muutokset (kaupunginvaltuusto)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
Lautakunta (muutos kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun)
Kaupunkiympäristölautakunta | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |