Yksityisen opetusalan työehtosopimus
Yksityisen opetusalan työehtosopimus
9.8.2022-31.3.2024
Sivistystyönantajat
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin (00) 0000 0000 xxx.xxxxxxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto
Työmarkkinajohtaja | Xxxxx Xxxxxxx | 09 1728 5717 |
Johtava työmarkkinalakimies | Xxxx Xxx | 09 1728 5715 |
Työmarkkinalakimiehet | Xxxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5721 |
Xxxxx Xxxxxxxxxxx | 09 1728 5727 | |
Xxxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5726 | |
Xxxxxx Xxxxxxxxxx | 09 1728 5736 | |
Työmarkkina-asiantuntija | Xxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5713 |
1. nettiversio
Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus ja oppilaitoskoh- taiset määräykset
Allekirjoituspöytäkirja yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta
Allekirjoittaneet järjestöt ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Sivistys- työnantajat ry:n jäseninä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistami- sesta seuraavin ehdoin:
1. VOIMASSAOLO
Työehtosopimus tulee voimaan 9.8.2022. Työehtosopimus on voimassa 31.3.2024 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeis- tään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kir- jallisesti irtisanonut.
Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.
2. PALKANTARKISTUKSET
2.1. Palkantarkistus vuonna 2022
Sopimuskauden aikana ensimmäisenä sopimusvuotena maksetaan seu- raava korotus:
Yleiskorotus
1.9.2022 2,0 %
Yleiskorotuksella korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja sekä euromääräisiä lisiä ja palkkioita.
Paikallinen erä (HTP-henkilöstö ja opetushenkilöstö) 1.9.2022 0,55 %
Paikallisen erän jakamisesta sovitaan luottamusmiesten kanssa. Perusteena erän jakamiseen on käytettävä työn vaativuutta tai työssä suoriutumista. Mi- käli erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen 30.9.2022 men- nessä, jaetaan se yleiskorotuksena.
Paikallisten erien suuruudet lasketaan erikseen kummankin henkilöstöryh- män palkkasummasta.
Paikallisen erän suuruus määräytyy toukokuun 2022 palkkasumman mu- kaan.
2.2. Palkantarkistus vuonna 2023
Palkkoja ajalle 1.8.2023-31.3.2024 (8 kk) korotetaan korotuksella, jonka voi- maantuloajankohta (korotusajankohta) on 1.8.2023, elleivät osapuolet toisin sovi tavoiteltavan keskimääräisen kustannusvaikutuksen saavuttamiseksi.
Korotusprosentista 70 % jaetaan yleiskorotuksena ja 30 % paikallisena eränä. Paikallinen erä käytetään paikallisesti työnantajan päättämällä tavalla työn vaativuuden ja työssä suoriutumisen perusteella. Ennen erän jakamista työnantajan on neuvoteltava erän käytön perusteista luottamusmiesten kanssa. Paikallisten erien suuruudet lasketaan erikseen kummankin henki- löstöryhmän palkkasummasta. Paikallisen erän 2023 suuruus määräytyy huhtikuun 2023 palkkasumman mukaan.
Yleiskorotuksilla korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja sekä euromääräisiä lisiä ja palkkioita. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuu- tettujen palkkioita korotetaan koko korotusprosentilla korotusajankohdasta lu- kien.
Korotuksen (korotusprosentin) suuruus määritellään seuraavalla laskenta- mallilla:
Korotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.3.2023 mennessä yleisesti tiedossa olevien ja 1.12.2022 - 30.11.2023 ai- kana toteutettujen/toteutettavien korotusten (yleiskorotus + mahdollinen yri- tyskohtainen erä) aritmeettisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huo- mioon korotusjaksojen (yleiskorotus + mahdollinen yrityskohtainen erä) pituu- det[1] ja korotusten (yleiskorotus + mahdollinen yrityskohtainen erä) voimaan- tuloajankohdat siten, että yksityisen opetusalan korotus ja kustannusvaikutus sopimuskaudella (24 kk) on yhtä suuri kuin verrokkialojen korotus ja kustan- nusvaikutus keskimäärin sopimuskaudella (24 kk, 2022-2023):
• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teol- lisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry),
• Kemianalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Kemianteollisuus ry) ja
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry)
Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosenttimää- räinen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen.
[1] lasketaan edellisen sopimuskauden päättymisestä, jos sopimuksen voimaantulo viivästyisi.
Sopimuskorotuksen määrä on sovittujen palkankorotusten ja tekstimuutosten ja muiden mahdollisten työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannusvaiku- tuksen suuruinen, minkä verrokkialojen osapuolet ovat todenneet työehtoso- pimusratkaisussaan.
Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kus- tannusvaikutusta.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkaste- lujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrok- kialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä työehtosopimuksen soveltamis- alalla lasketaan edellä määritetyn prosentin perusteella. Tämän jälkeen las- ketaan kertaeristä verrokkialojen aritmeettinen keskiarvo. Laskelman mukai- nen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille korotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).
Mikäli jonkin verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.3.2023, jätetään se kertaerän laskennassa pois jakajasta.
Jos jonkin tai joidenkin verrokkialana olevien työehtosopimusten osalta neu- votteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.3.2023 tai sen em. peri- aattein laskettu korotus on miinusmerkkinen tai nolla, jätetään se/ne lasken- nan ulkopuolelle korotusta laskettaessa.
Jos minkään kolmen verrokkialana olevan työehtosopimuksen osalta ei ole 31.3.2023 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua ja/ tai niiden em. peri- aattein laskettu korotus on miinusmerkkinen tai nolla, osapuolet sopivat tar- kasteluajankohdan ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen määrästä tai koro- tusajankohdasta 30.4.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jom- mankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asetta- vat kumpikin kolme jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovitteli- jan tai hänen määräämänsä. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2023 mennessä. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
3. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO
Luottamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota korotetaan 1.9.2022 lukien 2,55 %.
4. PERHEVAPAAT
Uudistetaan 1.8.2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudistukseen liittyvät työehtosopimustekstit (Liite 1).
5. HALLINTO- JA TUKIHENKILÖSTÖN PALKKAUS
Uudistetaan työehtosopimuksen 5 luku oheisen liitteen mukaisesti (Liite 2).
6. HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN ETÄTYÖSUOSITUS
Työtä voidaan järjestää tehtäväksi myös etätyönä, mikäli etätyö sopii työnteki- jän työtehtäviin ja toiminnan luonteeseen. Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan tiloissa tehtävää työtä. Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti ta- vanomaisia työelämän toimintaperiaatteita. Etätyön teettämisessä on huomioi- tava työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, ellei työtehtävistä muuta johdu. Etä- työn tekeminen perustuu esihenkilön ja työntekijän väliseen sopimiseen. Etä- työssä noudatettavista periaatteista suositellaan käymään henkilöstön edusta- jan kanssa keskustelu ja kirjaamaan keskeiset periaatteet.
7. VUOSILOMAN KERTYMISTÄ OPPILAITOKSEN KESKEYTYSAIKOINA KOSKEVA SUOSITUS
Osapuolet suosittelevat, että oppilaitoksissa käytössä olevassa hallinto- ja tuki- palveluhenkilöstön työsuhteeseen liittyvässä keskeytysehtotilanteessa huomi- oidaan keskeytysaikaa työssäolon veroisena aikana siten, että työpäiviltä tai työtunneilta, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt tekemästä työtään enintään 30 työpäivää kerrallaan, kertyy vuosilomaa.
8. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti esille tu- levista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.
Osapuolet ovat sitoutuneet jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti tar- kastelemaan sopimuskauden aikana luvun 7, liitteen 1 (Lukiot ja peruskoulut) opettajien palkkarakennetta.
9. MUUT TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Luku 1 (Yleiset määräykset)
Muutetaan 16 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.
Luku 4. (Poissaolot)
Lisätään 4. luvun 4 §:än 9. kohdan jälkeen uusi kohta 10.
Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin (voimaan 1.1.2023 tai sen jäl- keen alkavien vapaiden osalta)
10. Jos peruskoulun, lukion, aikuislukion tai lukion aikuislinjan tai musiikkiop- pilaitoksen oppilaitoksen opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla va- paalla, vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla, hänen kesäkeskeytysjaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa.
Keskeytysjakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lu- kumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissa oltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.
Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.
Soveltamisohje: Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työnte- kijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).
Luku 7, liite 1 (Lukio ja peruskoulu)
- poistetaan 19 §:
19 § Kehitysaluelisä
Opettajalle, joka työskentelee Lapin läänin maalaiskunnissa, Kemijärven tai Kuhmon kaupungissa tai Hyrynsalmen, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjär- ven, Puolangan, Ristijärven,
Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Kus- tavin, Nauvon, Rymättylän tai Velkuan kunnissa, maksetaan kehitysaluelisä, joka on 3 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
Kehitysaluelisää ei oteta huomioon ylituntipalkkiota määrättäessä.
- poistetaan 22 §:n 1. kohta:
Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat
1. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvel- vollisuutta vähennetään yksi viikkotunti, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän.
Soveltamisohje: Mikäli toimipaikkojen välinen matka on alle yksi kilometri, ei edellä olevaa vähennystä tehdä.
Mikäli opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päi- vän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, on vähennys puolitoista viikkotuntia. Mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, on vä- hennys kaksi vuosiviikkotuntia. Mikäli vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, on vähennys kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia. Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vä- hintään 30 kilometriä viikossa, on opetusvelvollisuuden vähennys yksi viik- kotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mai- nituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.
- poistetaan 24 §:n Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät peruskoulussa) poistetaan kohdat 1. ja 6., 8.:
Opetuksen ohjaus
1. Peruskoulun opetuksen ohjaustunnilta maksetaan opettajan oman yli- tuntipalkkioperusteen mukainen palkkio.
Keittolatoiminnan ohjaus ja valvonta
6. Peruskoulun keittolatoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan kotitalousopettajalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus silloin, kun tehtävä on määrätty työsuunnitelmassa.
Kielistudion esimies
8. Kielistudion esimiehen tehtävästä maksetaan asianomaiselle opettajalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 150.
Luku 7, liite 3 (Kansanopistot) poistetaan.
Poistetaan liite 3 työehtosopimuksesta kuitenkin siten, että sitä tällä het- kellä noudattavat organisaatiot voivat noudattaa liitettä 31.7.2023 saakka.
Luku 7, liite 8 (Musiikkioppilaitokset)
- Muutetaan 12 §:n (Työaika) 4. kohta kuulumaan seuraavasti:
12 § Työajan järjestäminen
4. Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjan- taihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin tai sunnuntaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanan- taiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisesti toisin sovita.
Luku 7, Liite 10 A (Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset)
- Muutetaan 11 §:n 1 kappale kuulumaan seuraavasti:
11 § Poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin
Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seu- raavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. Pal- katon sairauspoissaolo tai TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kui- tenkaan vähennä palkkaa enintään 182 kalenteripäivän ajalta.
Luku 7, liite 14 (Ammattikorkeakoulut)
- lisätään 6 § (Opettajan vapaajaksot) uusi kohta 3.
6 § Opettajan vapaajaksot (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavien va- paiden osalta)
3. Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, vuorottelu- vapaalla tai opintovapaalla, hänen kesävapaajaksonsa palkkaa vähenne- tään vapaan keston suhteessa.
Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla pal- kattomaan vapaaseen sisältyneiden opettajan työpäivien (ma-pe) luku- määrä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissa ol- tujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.
Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.
Soveltamisohje: Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työn- tekijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).
Luku 8 (Muut sopimukset)
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI
- Poistetaan 9 §
9 § Sopimuksen peruuntuminen
Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihta- mista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.
- Muutetaan 7 §:n 3. kohta
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
3. Paikallista sopimusta ja Sselviytymissopimusta neuvoteltaessa luotta- musmies vapautetaan neuvottelujen ajaksi luottamustehtäviin 1. kohdassa todettujen perusteiden mukaisesti.
10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämän allekirjoituspöytäkirjan mukainen työehtosopimus tulee voimaan 9.8.2022.
Helsingissä, 9.8.2022
SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY AMMATTILIITTO JYTY RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
SISÄLLYSLUETTELO
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 1
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 2
6 § Matkakustannukset ja päivärahat 4
10 § Kokoontuminen työpaikalla 4
11 § Keskusjärjestösopimukset 5
12 § Jäsenmaksujen periminen 5
13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko 5
4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 8
5 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 8
6 § Työajan järjestäminen ja tauot 9
8 § Tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnan työaika 9
13 § Hälytysraha ja varallaolo 12
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta 14
4 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 15
6 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka 15
7 § Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat 16
lomanmääräytymisvuoden aikana 16
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen 16
9 § Lomakorvauksen määräytyminen 16
10 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka 17
11 § Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma 17
12 § Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus 17
13 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi 17
5 LUKU HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN PALKKAUS 29
3 § Palkkausjärjestelmän toteuttaminen oppilaitoksessa 29
4 § Tehtävään liittyvät palkanosat 29
5 § Henkilökohtainen palkanosa 30
6 § Vaativuusryhmän ja palkanosien muuttaminen 31
8 § Lisät, palkkiot ja korvaukset 32
10 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö – palkat 35
11 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 35
6 LUKU OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS JA TYÖAIKA 38
3 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon 39
6 § Henkilökohtainen palkanlisä 41
10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio 42
12 § Tentinjärjestämispalkkio 43
13 § Ylituntipalkkion laskeminen 43
15 § Päätoimiset tuntiopettajat 46
16 § Sivutoimiset tuntiopettajat 47
17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma 48
18 § Opetushenkilöstön työaika 49
20 § Luottamusmiehen työstä vapautus ja luottamusmieskorvaus 50
21 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio 51
7 LUKU OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 52
OSIO A YLEISSIVISTÄVÄ KOULU 52
Liite 1 Lukio ja peruskoulu 52
Liite 2 Aikuislukio ja lukion aikuislinja 72
OSIO B VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS 79
Liite 3 Kansanopistot – (poistettu 8.9 2022. Liitettä 3 8.9.2022
Liite 4 Vuosityöajassa olevat kansanopistot 80
Liite 5 Kansalais- ja työväenopistot 84
Liite 6 Opintokeskukset sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajat 88
Liite 7 Urheiluopistot 93
Liite 8 Musiikkioppilaitokset 98
Liite 9 Kuvataidekoulu sekä monitaiteellinen koulu 105
OSIO C AMMATILLISET OPPILAITOKSET 109
Yhteiset määräykset 109
Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset 113
Liite 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset 120
Liite 11 Kauppaoppilaitokset 128
Liite 12 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos 133
Liite 13 Metsä- ja puutalousoppilaitos 135
OSIO D AMMATTIKORKEAKOULUT 139
Liite 14 Ammattikorkeakoulut 139
8 LUKU MUUT SOPIMUKSET 145
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 145
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI 148
KOULUTUSSOPIMUS 158
SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 160
YKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT 164
Sivistystyönantajat ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ ry:n, Ammattiliitto Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen
T Y Ö E H T O S O P I M U S
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien työnte- kijöiden työehdot.
Sopimus ei kuitenkaan koske:
x. xxxxxxxxx oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
Soveltamisohje:
Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pää- asiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa.
b. opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja erottaa työntekijöitä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot
1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.
2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevassa työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikaisia työsopi- muksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.
1
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oi- keus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimuk- set.
Koeaika
4. Koeajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain määräyksiä. Koeaikamääräykset eivät tule osaksi työehtosopimusta.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa ilman irtisanomisaikaa. Jos sopimuksen pituutta ei ole mää- ritelty kalenteriajan mukaan, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle so- pimuksen päättymisen ajankohta viipymättä, kun se tulee hänen tie- toonsa.
Irtisanomisajat ja –menettely
2. Ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, noudatetaan työnanta- jan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja, työsuhteen keskeytymät- tömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
– 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
– 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
– 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, seuraava:
– 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
3. Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain ja yhteistoimin- talain mukaista menettelyä.
4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
5. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä päät- tää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työntekijällä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.
Lomauttaminen
6. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
7. Lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yh- teistoimintalain mukaan.
Palkan maksaminen
1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkausta koskevissa luvuissa ja oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.
2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän käytettävissä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä.
Jos työntekijän palkka erääntyy sellaisena päivänä, jolloin pankit pide- tään suljettuina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäi- vää.
Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
3. Jos työntekijällä on työsuhteeseen tullessaan kokemuslisään oikeuttavaa työkokemusta, myönnetään kokemuslisä heti työsuhteen alusta. Uudet kokemuslisät maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.
Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka
4. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.
5. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan ja enimmäistyöajan suhteessa.
6 § Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syn- tyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Työmatka tulee suorittaa edullisinta käytettävissä olevaa kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen.
Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että työntekijä käyttää työssään tietyn- laista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa ne.
Luottamusmieheen noudatetaan 8 luvun luottamusmiessopimusta.
Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuk- sen osalta noudatetaan 8 luvun koulutussopimusta.
10 § Kokoontuminen työpaikalla
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vas- taavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvo- teltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaik- kaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että
työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c. Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Jär- jestön luottamushenkilön tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Työntekijäliiton ja 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedo- tuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustau- lulle.
11 § Keskusjärjestösopimukset
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia kes- kusjärjestösopimuksia:
– Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsit- telystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
– Ryhmähenkivakuutussopimus
2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaatta- misesta neuvoteltava erikseen.
Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajärjestö- jen jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton ilmoitta- malle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidäte- tystä summasta.
13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden luotta- musmiehen välillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät
johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittojen ratkaista- vaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoit- tavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asi- asta toisin sovita.
4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voi- daan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
5. Työehtosopimuslain (436/1946) 7–9 §:ien mukaisen yksityiselle oppilai- tokselle/opintokeskukselle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomitta- van hyvityssakon enimmäismäärä on 2 590 euroa.
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väli- seen sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät perustu tai ole perustuneet työehto- tai toimiehto- sopimukseen.
Kaikki tähän työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen koh- distuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
1. Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti jat- kuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irtisano- nut.
2. Työehtosopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.
3. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osa- puolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.
2 LUKU TYÖAIKA
1. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön.
2. Opetushenkilöstön työaika määräytyy opetushenkilöstön työaikaa ja palk- kausta koskevan luvun mukaisesti.
1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enin- tään 9 tuntia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Soveltamisohje:
Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa- aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että vuorokautinen työ- aika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai tasoit- tumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että työnte- kijällä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoiseen vapaaseen.
3. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1. kohdan mukaisissa tehtä- vissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa laadittaessa.
4. Työaikalain mukaisen työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enin- tään 12 kuukautta (voimaan 1.1.2021)
5. Työnantajalla on mahdollisuus teettää enintään 6 h lisätyötä ja enintään 6 h palkallista koulutusta yksinkertaisella tuntipalkalla /vuosi.
Lisätyötä ja koulutusta ei voi sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arki- pyhäviikon lauantaille.
Lisätyötä ja koulutusta voidaan sijoittaa enintään kahdelle lauantaille vuo- dessa.
Korvaus lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan kuukausipalkan lisänä.
Lisätyö ja koulutus tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työnte- kijälle kohtuutonta haittaa.
Lisätyötarpeesta sekä koulutuksesta tulee kertoa mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa ja niistä on työntekijällä tapauskohtaisesti oikeus kiel- täytyä.
Vuoden 2020 osalta käytettävissä on em. kirjauksen perusteella 3 tuntia lisätyötä ja 3 tuntia koulutusta.
Talonmiesten työaika määräytyy 2 §:n 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 4 §:stä poi- keten työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.
4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 2 §:n kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on en- nakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.
2. Säännöllinen työaika 2 §:n 2. kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan jär- jestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkausien ai- kana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 mi- nuuttiin viikossa.
Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikallisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.
5 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
1. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 4 §:n mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittumatta toimistotyöajassa keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan tämän tuntimäärän ylittä- viltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos työnantajalla on oi- keus päättää työsopimus työntekijästä johtuvasta syystä tai jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen
b. 50 % korotettu palkka, jos työntekijällä on oikeus purkaa työsopi- mus tai jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
2. Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. - kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.
3. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyönte- kijän viikkotyöajan jäädessä toimistotyöajassa keskimäärin alle 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa keskimäärin alle 38 tuntiin 15 minuuttiin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän pal- kasta.
6 § Työajan järjestäminen ja tauot
1. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.
2. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tun- nin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.
3. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yhdenjak- soiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Työntekijällä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.
4. Viikkolepovapaa voidaan antaa työviikkojen vaihteessa siten, että se si- sältyy osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon. Enin osa viikko- levosta on kuitenkin sijoitettava sille viikolle, jonka viikkolevosta on kyse.
1. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toiminnasta muuta johdu.
2. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn mää- rää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.
3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).
8 § Tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnan työaika
1. Työn tapahtuessa voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tapahtuma-, kil- pailu- ja leiritoiminnassa voivat työntekijä ja työnantaja sopia työajan ja
työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyk- sistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laa- tia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdolli- nen varallaoloaika.
2. Päivärahat maksetaan 1 luvun 6 §:n mukaisesti.
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 2 §:n 1. ja 2. kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmu- kaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50
%:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisätyöstä mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityö
2. Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pi- demmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä työ. Ylityötä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta yli- työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Milloin työntekijän sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäi- vänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.
4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä (keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatet- taessa) tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vuorokautinen ylityö):
– 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja
– sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.
Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.
Vaihtaminen vapaaksi
5. Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voi- daan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan va- paa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on korotettava niillä pro- senttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00−21.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Lisä lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 21.00−06.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Korvaus lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuo- rokauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työkorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.
3. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
1. Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li- säksi 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00−20.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oi- keutetulta ajalta.
2. Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas- taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla- päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan
muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksin- kertainen peruspalkka. Sunnuntaikorotus maksetaan myös sanottuja päi- viä edeltävänä päivänä kello 20.00−24.00 välisenä aikana sekä pääsiäis- lauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.
2. Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas- taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
3. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaika- lain 20 §:n 4 momenttiin.
13 § Hälytysraha ja varallaolo
1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan työntekijälle hälytysraha, joka on 1.9.2022 lukien 11,97 € ja x.x.2023 lukien €. Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa-aikanaan ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukä- teen ilmoitettu tällaisesta työstä.
2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tun- tia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidonnai- suuden mukaan 15−30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
3. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hä- nelle tuntia kohden korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.
4. Varallaolosta maksettava korvaus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaika- pankkiin.
Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Toimistotyössä yksin- kertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.
Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikaluvun piiriin kuuluvien työn- tekijöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö). Työaikapankkia koskevat määräykset ovat luvussa 8.
3 LUKU VUOSILOMA
1. Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosiloma- lain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.
2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka työaika määräytyy opetushen- kilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 § mukaan.
3. Muuten opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilo- maan, jos siitä on sovittu 7 luvun oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtaisten määräysten mukaisesti.
4. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja lomapäiväkorvaus määräytyvät tämän luvun 11 ja 12 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, vaan heidän työai- kajärjestelmäänsä sisältyvät lomaa vastaavat keskeytysajat.
Vuosityöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen ja am- mattikorkeakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vapaajaksoi- hin on erillinen määräys niitä koskevissa oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.
5. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, sovelletaan tä- män luvun lomarahamääräyksiä myös opetushenkilöstöön lukuun otta- matta vuosityöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen tai am- mattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja sivutoimisia tuntiopettajia.
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhan- nusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät ei- vät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käyte- tään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri- kuukausi.
7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siir- retty loman osa.
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta
1. Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
a. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
b. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 18 | 20 | 24 | 26 | 30 |
c. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden ja jolla on kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta, vuosilomapäi- vien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 16 | 19 | 23 | 25 | 30 | 33 | 38 |
2. Työntekijän todellinen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.
Soveltamisohje:
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän luvun taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta kos- kevien määräysten mukaan.
4 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukai- sesti.
Soveltamisohje:
Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.
1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.
2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä ka- lenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilo- mapäiviä.
3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle, joka työsken- telee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikossa, anne- taan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.
6 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä
1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksen mukainen nor- maali kuukausipalkka.
Työaikakorvaukset
2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja lo- makorvaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksettavaa korvausta eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai loma- korvausta laskettaessa.
Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipal- kan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttilu- vulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.
7 § Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana
Vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yh- teensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.
Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:
– 3 §:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
– 3 §:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja
– 3 §:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka las- ketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräyty- vän kuukausipalkan mukaan.
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka maksetaan varsinaisena palkanmaksupäivänä.
9 § Lomakorvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 7 §:n prosenttiperusteisen laskennan mukaan, lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna an- saittujen lomapäivien lukumäärällä.
10 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka
Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen 3 luvun 7 §:n mukaan, ellei opetushenki- löstön osalta (ts. tuntiopettajat) ole oppilaitoskohtaisissa määräyksissä toisin sovittu.
11 § Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma
1. Opetusvelvollisuustyöajassa olevalla opettajalla ja päätoimisella tun- tiopettajalla ei ole oikeutta vuosilomaan. Sairausvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi on sovittu laskennallisesta vuosilomasta, joka alkaa
16.6. Laskennallisen vuosiloman pituus lasketaan kertomalla lomanmää- räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet 14 §:n 1 kohdassa olevalla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla. Saatu tulo jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei saada kokonaislukua, se pyöristetään lähim- pään kokonaislukuun.
2. Laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (ma-la, lukuun ot- tamatta juhannusaattoa).
12 § Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus
Jos määräaikainen opettaja tai päätoiminen tuntiopettaja on ollut palve- lussuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan palve- lussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin täyttä lomanmää- räytymiskuukautta kohden kahden päivän täysi palkka. Lomapäiväkor- vausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje:
Edellisen kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena.
13 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi
Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäi- sempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta
viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vas- taava oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen myös, jos tiede- tään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyydes- tään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvi- tys.
Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mu- kaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.
14 § Lomaraha Lomarahan määrä
1. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
– 3 §:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
– 3 §:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja
– 3 §:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia
lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta ker- rottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilo- malain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kuitenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.
2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia vuosi- lomapalkasta.
Lomarahan maksaminen
3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.
4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.
5. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oi- keutta työntekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.
Sopiminen
1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa vii- meistään on pidettävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.
2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajan- kohdasta.
Siirrettävät päivät
3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 §:n 1. kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta
– a. -kohdan osalta enintään 5 päivää
– b. -kohdan osalta enintään 10 päivää ja
– c. -kohdan osalta enintään 15 päivää.
Vapaan pitäminen
4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästö- vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästöva- paan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.
5. Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettäväksi työaika- pankkivapaaseen.
Pitämättä jääneet säästövapaat
6. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana
7. Työntekijällä on oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyyden vuoksi tä- män luvun 13 §:n mukaisesti.
4 LUKU POISSAOLOT
1 § Sairauspoissaolot Palkanmaksun edellytykset
1. Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapatur- man vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttö- myyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.
3. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Ensisijaisesti on käytettävä työ- terveyshuollon lääkäriä.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi hyväksyä poissaoloajan palkanmaksun perus- teeksi myös työntekijän oman ilmoituksen. Työnantaja määritte- lee ajanjakson pituuden, jonka osalta näin menetellään. Työnan- tajalla on kuitenkin aina oikeus vaatia jokaisesta poissaolosta lääkärintodistus.
Sairausajan palkallisen jakson pituus
4. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhtey- dessä seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Sairausajan palkan kesto |
alle kuukausi | enintään sairasvakuutuslain tar- koittamalta karenssiajalta |
vähintään 1 kuukausi, ei kuiten- kaan 3 vuotta | enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa) |
vähintään 3 vuotta, ei kuiten- kaan 5 vuotta | enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa) |
vähintään 5 vuotta, ei kuiten- kaan 10 vuotta | enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) |
vähintään 10 vuotta | enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa) |
Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, maksetaan sairausajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).
Sairausajan palkanlisä
5. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korote- taan samalla prosenttiluvulla kuin edellä mainitut työaikalisät ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.
Sairauden uusiutuminen
6. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kulu- essa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvolli- nen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoitta- malta karenssiajalta.
Päiväraha
7. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
8. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oi- keus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle
16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushen- kilöstön osalta, joihin sovelletaan 7 luvun ammattikorkeakoulua, urhei- luopistoa tai vuosityöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesä- vapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilaitok- sessa, päiväraha tai muu 10. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun työntekijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.
9. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itses- tään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:n - 4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain päi- värahana suorittamatta.
10. Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen pe- rusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta
työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus saada korvaus tai pe- riä sen määrä takaisin työntekijältä siltä osin kuin korvaus ei ylitä samalta ajalta maksettua palkkaa.
Karanteeni ja päihdeongelmaisen laitoshoito
11. Työntekijälle, joka on tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin mukaan (ns. ka- ranteenitapauksissa) määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa.
12. Sairausajan palkkaa maksetaan myös silloin, kun päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällai- sesta hoidosta työnantajansa kanssa.
2 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset
1. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimuk- set on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuk- sia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukä- teen työnantajalle.
Palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:
1. Sairauden toteaminen
Työntekijän käydessä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin mää- räämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoi- reiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
2. Sairauden jatkohoito
Työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sairauden johdosta lää- kärintarkastuksessa silloin, kun
– sairaus jatkuu ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkas- tukseen
– krooninen sairaus edellyttää ao. erikoisalan lääkärin suorittamaa tarkastusta hoidon määrittelemiseksi
– kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon mää- rittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
– kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ai- heuttama työkyvyttömyys.
c. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammas- sairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyk- senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.
d. Synnytystä edeltävät tutkimukset
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lää- ketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli työntekijä ei ole saanut vas- taanottoaikaa työajan ulkopuolella.
e. Lakisääteiset tarkastukset ja työterveyshuollon tutkimukset Työntekijän osallistuessa lakisääteiseen, työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmassa hyväksyttyyn tai työnantajan edellyttämään ter- veystarkastukseen tai näihin liittyviin jälkitarkastuksiin. Tällöin palk- kaa ei vähennetä myöskään matkojen ajalta. Lisäksi työnantaja suorittaa korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan.
Osapuolet ovat laatineet 1.8.2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudis- tukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakotta- vaa lainsäädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perhei- tään yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osapuolten arvio osoit- tautuisi myöhemmin virheelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit siten, etteivät työehtosopimuksen kustan- nukset nouse.
Siirtymämääräys:
Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudate- taan sopimuksen voimaantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudate- taan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita kos- kevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.3.2022 voimassa ollutta työehtosopimuksen 4 luvun 3 §:ää.
1. Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitova- paa toteutetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahviste- taan 4/5 hänen opetusvelvollisuudestaan.
Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työ- ajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko- naistyöajasta.
Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus ja päiväraha
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun (28/2022) 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan täysi palkka raskausra- hakauden alusta lukien yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arki- päivältä.
3. Työntekijälle, jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutus- lain 9 (28/2022) luvun 5 §:n 1−3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla, maksetaan täysi palkka enintään 32 ensimmäiseltä vanhempainra- hapäivältä. Työntekijä voi kuitenkin jakaa palkallisen vanhempain- vapaan enintään kahteen jaksoon.
4. Palkallisen raskaus- ja vanhempainvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa välittömästi ennen edellä tarkoitet- tujen vapaiden alkamista vähintään kolme kuukautta.
Lisäksi edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työntekijä on oi- keutettu ko. ajalta raskaus- tai vanhempainrahaan.
Mikäli ennen raskausvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu ras- kaus- tai vanhempainvapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta pal- kanmaksuvelvollisuutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa, suoritetaan raskaus- tai vanhempainraha sairausvakuu- tuslain 7 luvun 4 §:n perusteella työnantajalle.
6. Jos raskausrahaan oikeutettu opettaja pitää palkalliset raskaus- ja vanhempainrahapäivät (kaikki 72 arkipäivää) yhdenjaksoisesti, mak- saa työnantaja opettajalle korvausta siltä osin, kun palkalliset ras- kaus- ja vanhempainrahapäivät ajoittuvat laskennallisen vuosiloman ajalle (16.6. alkaen) tai kesävapaajakson 30 ensimmäisen arkipäivän ajalle. Korvauksen suuruus kalenteripäivää kohti on opettajan päivä- palkka kerrottuna kertoimella 0,53. Korvaus maksetaan opettajalle tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Korvausta ei huomioida, kun lasketaan 6 luvun 19 §:n mukaista täyttä palkkaa.
7. Jos raskausrahaa tai vanhempainrahaa ei makseta työntekijän laiminlyön- nin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä raskausrahaa tai van- hempainrahaa vastaava osa.
Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin
8. Työntekijän ollessa poissa työstä pidempään kuin lakisääteisen äitiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainvapaan ajan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kesto- aikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
9. Opettajalle ei makseta oppilaitoksen lyhytaikaiselta keskeytys- tai va- paajaksolta palkkaa, kun on kyse oppilaitoksen työkaudelle sijoittu- vasta keskeytys- tai vapaajaksosta ja työntekijän raskaus- tai van- hempainvapaa päättyy välittömästi ennen keskeytys- tai vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen keskeytys- tai vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso/keskeytys- jakso edellyttää 15 työpäivän työskentelyä.
Soveltamisohje:
Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. keskeytys- / vapaajaksoa.
Tilapäinen hoitovapaa
10. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, on lap- sen huoltajalla tai lapsesta elatusvastuussa olevalla vanhemmalla oi- keus saada palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti. Palkka maksetaan sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lap- sen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huol- tajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Työntekijän, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
Mikäli työntekijän on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 3 työpäivän ajan, järjestetään hänelle mahdolli- suus palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.
Vaikeasti sairas lapsi
11. Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukai- seen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettä- vään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
12. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia vuosilomaetuja ei vähennetä.
Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset
1. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään työntekijälle mahdollisuus lyhyeen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.
Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhempia, jos avopuolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Vihkiminen, parisuhteen rekisteröiminen ja merkkipäivä
2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis- tai rekisteröimispäivä on hänen työpäivänsä.
3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Maanpuolustus
4. Ansiota ei vähennetä asevelvollisen työntekijän osallistuessa asevelvol- listen kutsuntatilaisuuteen.
5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä. Vapaapäi- viltä vähennystä ei suoriteta.
6. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työ- suhteeseen perustuvia etuuksia.
Yhteiskunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta
7. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen, valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä ole- valle työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmene- tyksen korvauksen erotus, mikäli edellä mainittujen elinten kokous pide- tään hänen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Ko- koukseen osallistuminen ei vähennä vuosilomaetuja.
8. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuksen al- lekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta ansion alenemista.
Poissaolosta sopiminen
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta työntekijän on sovittava työnan- tajan kanssa.
Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavien vapaiden osalta)
10. Jos peruskoulun, lukion, aikuislukion tai lukion aikuislinjan tai mu- siikkioppilaitoksen oppilaitoksen opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla, hänen kesäkeskeytysjaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suh- teessa.
Keskeytysjakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laske- malla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäi- vien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päi- väpalkka työstä poissa oltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.
Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.
Soveltamisohje:
Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työnte- kijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).
5 LUKU HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN PALKKAUS
Tätä lukua sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.
1. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkka siten kuin tässä luvussa on sovittu.
2. Palkkausjärjestelmän mukaisen palkan määräytymisen perusteena ovat:
- tehtävät ja niiden vaativuus (vaativuusryhmittelyn mukainen palkka sekä tehtäväkohtainen palkanosa)
- työssä suoriutuminen (henkilökohtainen palkanosa)
- kokemuslisä
Lisäksi voidaan maksaa muita tässä luvussa tarkoitettuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.
3 § Palkkausjärjestelmän toteuttaminen oppilaitoksessa
1. Oppilaitoksessa sovellettavasta vaativuusryhmittelystä ja tehtäväkoh- taisen palkanosan käytön periaatteista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.
2. Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia. Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteista neu- votellaan vuosittain luottamusmiehen kanssa. Neuvotteluissa tulee tarkastella myös palkanosan käytön toteutumista.
3. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle palkkausjärjestelmän oppilai- toskohtaisesta soveltamisesta ja palkkauksen perusteista silloin, kun perusteisiin tulee muutoksia.
4 § Tehtävään liittyvät palkanosat
1. Työntekijän tehtävä sijoitetaan työsuhteen alkaessa tehtävän vaati- vuutta vastaavaan vaativuusryhmään 11 §:n mukaisesti.
Tehtäväkohtainen palkanosa
2. Tehtäväkohtainen palkanosa määritellään työsuhteen alkaessa ja teh- tävien muuttuessa.
3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryh- mässä olevien tehtävien vaativuuden, monipuolisuuden ja niiden vaa- timan erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuus- ryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteella. Arvio tehdään koko- naisarviona.
4. Tehtäväkohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi.
5. Tehtäväkohtainen palkanosa voi olla euromääräinen tai määräytyä prosentteina vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Sille ei ole mää- rätty ala- tai ylärajaa.
6. Tehtäväkohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja.
Määräaikainen lisätehtävä
Sovittaessa työntekijän kanssa määräaikaisesta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkorvauksesta.
Soveltamisohje:
Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti määräai- kaisia tai ne eivät säännöllisesti kuulu työntekijän varsinaisiin työ- tehtäviin. Työtehtävän ei tarvitse toistua päivittäin tai viikoittain.
Lisäkorvauksen edellytyksenä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta tai tehtäväkohtaista palkanosaa arvioitaessa.
Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöiden työhön perehdyttäminen, työssäoppijoiden, oppisopimuskoulu- tuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulutukseen ja eri oppilaitosten työharjoitteluun osallistuvien ohjaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoiminta.
Sijaisuus
7. Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle työntekijälle makse- taan palkkauksen erotus sijaisuusajalta.
8. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuitenkaan makseta.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka pe- rusteena ovat työntekijän osaaminen, työtulokset ja yhteistyökyky.
Soveltamisohje:
Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevia tekijöitä voivat olla mm. työn laatu, huolellisuus, tuloksellisuus ja aikaansaa- vuus, innovatiivisuus, aloitteellinen tai itsenäinen työskentely, yh- teistyö- ja vuorovaikutustaidot, kehittymiskyky ja -halu sekä jous- tavuus.
2. Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevan tekijän tulee olla sellainen, että työntekijä pystyy työsuorituksellaan vaikuttamaan sen täyttymiseen.
3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja se voi olla euromääräinen tai määräytyä prosentteina. Toistaiseksi
myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperus- teet eivät ole poistuneet.
6 § Vaativuusryhmän ja palkanosien muuttaminen
1. Työtehtävien muutostilanteessa arvioidaan tehtävän vaativuus ja teh- täväkohtainen palkanosa uudelleen. Arviointi tehdään kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa.
2.Työntekijä tai työntekijän pyynnöstä luottamusmies voi tehdä aloitteen vaativuusryhmän ja tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamisesta.
3.Vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa voivat alentua vain, jos työntekijän tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativaksi.
4.Tehtävien vaativuuden muuttuessa henkilökohtainen palkanosa voi- daan arvioida uudelleen.
5.Tehtävien vaativuuden kasvaessa henkilökohtainen palkka säilyy vä- hintään entisellään.
7 § Kokemusvuodet Kokemuslisän määrä
1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaati- vuusryhmän mukaisesta palkasta lisättynä tehtäväkohtaisella pal- kanosalla. Kokemuslisä määräytyy seuraavasti:
kokemusaika kokemuslisä
2 vuotta 4 %
5 vuotta 8 %
8 vuotta 12 %
11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)
Paikallisesti voidaan sopia 1. kohdan mukaisesta kokemuslisien maksu- ja kertymäajankohdista toisin paikallista sopimista koskevan sopimuksen 2 §:n mukaan.
Kokemuslisään oikeuttava kokemusaika:
Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnantajan palveluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteistöhuolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan.
Toisen työnantajan palveluksessa työskennelty aika otetaan huomioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.
Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta työn- tekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äi- tiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainrahaa.
Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.
8 § Lisät, palkkiot ja korvaukset
1. Koulutuslisä
Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan kou- lutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen.
Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa.
Tutkinnon tai koulutuksen vaikutus työntekijän palkkaan on sovittava en- nen koulutuksen aloittamista.
2. Olosuhdelisä
Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikohtaista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % työntekijän tuntipalkasta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan 2sopia kuukausittain maksettavasta kiinteästä euromääräisestä lisästä.
3. Kielilisä
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan työntekijälle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kielilisänä
20,20 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,91 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
40,34 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen.
4. Kielitaitolisä
1. Kielitaitolisää maksetaan, jos työntekijälle kuuluvien tehtävien hoita- miselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta.
Kielitaitolisää ei makseta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyttää vie- raan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kielitut- kinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)
1.9.2022 alkaen | x.x.2023 alkaen | |
perustaso | 20,20 euroa/kk | euroa/kk |
keskitaso | 40,34 euroa/kk | euroa/kk |
ylin taso | 78,47 euroa/kk | euroa/kk |
5. Luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 alkaen | Palkkio x.x.2023 alkaen |
– 19 | 68,55 € | |
20 – 59 | 86,23 € | |
60 – 159 | 100,62 € | |
160 - | 112,77 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta va- raluottamusmiehelle.
6. Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota seu- raavasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 alkaen | Palkkio x.x.2023 alkaen |
10 – 100 | 36,49 € | |
101 – 200 | 47,54 € | |
201 - | 65,23 € |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.
Harjoittelijan palkka ja koululaispalkka
1. Työehtosopimuksen taloudellisia etuja koskevista määräyksistä voi- daan sopia toisin, jos harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tutkin- toon sisältyvän pakollisen harjoittelun ajaksi.
2. Muussa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa vähimmäispalkka on 75 % kyseessä olevan vaativuusryhmän mukaisesta palkasta.
3. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle makse- taan vähintään 80 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta pal- kasta, kuitenkin enintään 2 kuukauden ajalta.
4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan, jolta puuttuu alan ammattitaito tai pätevyys, palkka on loma-aikana (1.6.−15.8.) vähintään 65 % asianomaisen vaativuusryhmän mukai- sesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.
Sopimuspalkka
5. Työntekijälle voidaan sopia maksettavaksi sopimuspalkkaa, joka voi sisältää tässä luvussa määritellyt lisät ja palkanosat.
6. Lisäksi työntekijälle voi erilaisten järjestelmämuutosten johdosta syntyä työehtosopimuksen mukaisen palkan ylittävää palkkaa (esim. ns. takuupalkka), jota käsitellään kuten sopimuspalkkaa.
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
1 682,59 | 1 820,29 | 1 964,96 | 2 132,79 | 2 300,66 | 2 500,22 |
10 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö – palkat Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut 1.9.2022 alkaen, euroa/kk
Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut x.x.2023 alkaen, euroa/kk (täydennetään, kun toisen vuoden korotuksista sovittu)
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
11 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely
Vaativuusryhmä | Yleiskuvaus | Itsenäisyys – har- kinta – vastuu | Koulutus – kokemus |
1 | Avustava tehtävä. Tehtäväratkaisut toistuvat samankal- taisena. | Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan työssä saa- tavalla opastuksella tai työpaikkaharjoittelulla. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin oh- jausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta. | |||
2 | Ammattiosaamista edellyttävä tehtävä. Tehtäväratkaisut teh- dään kokemuksen pohjalta. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukai- sesti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan työkoke- muksella tai ammatilli- sella koulutuksella. |
Soveltamisohje: Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lähiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeis- tamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa. | |||
3 | Vaativaa ammatti- osaamista edellyttä- vät tehtävät. Tehtä- väratkaisut edellyttä- vät valintoja menet- telytavoissa. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäi- sesti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan ammatilli- sella koulutuksella tai vankalla työkokemuk- sella. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuu- desta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suo- rittamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjestyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettävissä ja perustuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mahdollisen ongelman ja osaa ratkaista sen. | |||
4 | Osatoiminnon hoi- toon tai asiantunte- muksen käyttöön liit- tyvät tehtävät. Tehtä- väratkaisut edellyttä- vät myös uusia rat- kaisumalleja. | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä ta- loudellista ja esimies- vastuuta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoisella koulutuksella tai työko- kemuksella. |
Soveltamisohje: Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – kokonaisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – kokonaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonai- suuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaamista käytän- nön tasolla. Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttämistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudellinen vastuu tar- koittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnoista ja niistä aiheutu- vista kustannuksista annetun talousarvion puitteissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvollisuus. | |||
5 | Osatoiminnon hoi- toon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkai- sujen suunnittelua ja kehittämistä. | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä ta- loudellista ja henkilös- tövastuuta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan korkeakou- lutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuk- sella tai vankalla työko- kemuksella. |
Soveltamisohje: Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkäs- tään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Tehtävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoinneista voi olla muualla. | |||
6 | Toiminnon tai osa- toiminnon johtami- seen ja kehittämi- seen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teorian että käytän- nön osaamisen poh- jalta tehtävien ratkai- sujen suunnittelua, kehittämistä ja toteu- tusta. | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen liittyy taloudel- lista, henkilöstö- tai asiantuntijavastuuta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan ensisijai- sesti korkeakoulutasoi- sella tai muulla soveltu- valla koulutuksella ja vankalla työkokemuk- sella. |
6 LUKU OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS JA TYÖAIKA
1. Tätä lukua sovelletaan opetushenkilöstön työsuhteissa. Lisäksi noudate- taan 7 luvun oppilaitoskohtaisia määräyksiä.
2. Lukujen 6 ja 7 määräyksiä sovelletaan, mikäli opettaja on määrätty teke- mään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan tästä luvusta poik- keavalla nimellä.
2 § Palkkaperusteet Peruspalkka
1. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän luvun ja 7 luvun määräys- ten mukaisesti.
2. Peruspalkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen oppilaitoskohtaisissa liit- teissä olevia, kelpoisuuteen tai tutkintoon liittyviä euromääräisiä palkkoja (tai palkka-asteikon perusteella määriteltyä palkkaa) ilman mitään lisiä.
3. Jos työntekijän peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteissa, on pe- ruspalkkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vas- tuullisuus, asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimi- pisteiden/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi perus- palkkaa määriteltäessä on otettava huomioon työntekijän taito ja kyky suoriutua tehtävistään.
Soveltamisohje:
Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun työntekijän tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organi- saatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen taitonsa ja ky- kynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aikana.
Tarkoituksenmukaista ei ole käyttää pelkästään palkka-asteikon alarajaa vaan koko palkka-asteikkoa. Tarkoituksena on, että vaa- tivimmissa tehtävissä toimivat ja/tai osaavat työntekijät sijoitetaan palkka-asteikossa lähemmäksi asteikon ylärajaa.
Palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.
4. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siirtymä- säännösten) mukaisen kelpoisuustason peruspalkan perusteella.
Osa-aikaisen palkka
5. Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.
Soveltamisohje:
Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
Kuntien kalleusluokitus
6. Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan valtioneuvoston asetusta kuntien yleisestä kalleusluokituksesta (1055/2003).
Soveltamisohje:
Siinä tapauksessa, että kuntaliitosten tai muiden vastaavien muutosten vuoksi kunnan kalleusluokka muuttuu, noudatetaan kuitenkin sitä paikkakuntakalleusluokitusta, jota henkilöstöön so- vellettiin ennen muutosta.
7. Kalleusluokan mukainen peruspalkka määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.
3 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon
Peruspalkan määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.
4 § Epäpätevyysalennus Soveltaminen
1. Epäpätevyysalennusta ei sovelleta lukioihin ja peruskouluihin, steiner- kouluihin, aikuislukioihin ja lukion aikuislinjoihin, eikä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen tai opintokeskusten tuntiopettajiin.
Määrä
2. Opettajan, jolla ei ole tehtävän kelpoisuusehdoissa määriteltyä päte- vyyttä, peruspalkka on vähintään 4 % ja enintään 25 % ko. hinnoittelu- kohdan mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alarajan mukaista pe- ruspalkkaa alempi. Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja.
Soveltamisohje:
Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädet- tyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn
tehtävään vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkinto- tasosta. Jos työnantaja on erikseen vahvistanut vaadittavan tut- kintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta.
Soveltaminen
Kokemuslisää koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakouluihin, urheiluopistoihin ja vuosityöajassa oleviin kan- sanopistoihin ei sovelleta rehtoreita lukuun ottamatta kokemuslisää kos- kevien määräysten 1 ja 2 kohtia.
Kokemuslisän määrä
1. Päätoimiselle opettajalle maksetaan kokemuslisää siten kuin jäljempänä oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on erikseen sovittu.
2. Kokemuslisä määräytyy peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkan sekä edellisten kokemuslisien yhteismäärän perusteella.
Kokemuslisään oikeuttava aika
3. Kokemuslisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulko- mainen palvelus opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
4. Kokemuslisää laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joi- den aikana opettaja/rehtori on ollut saman työnantajan palveluksessa vä- hintään 18 kalenteripäivää.
5. Palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yh- den kuukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana kuukausia.
6. Oikeus kokemuslisään alkaa seuraavan kuukauden alusta oikeuden saa- vuttamisesta.
Kokemuslisään luettava työssäolon veroinen aika
7. Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta on mak- settu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, erityisäitiys-, äi- tiys-, isyys-, erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa.
8. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään koke- muslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Edellytyksenä on, että työntekijä on opintovapaan jälkeen palannut välit- tömästi saman työnantajan palvelukseen.
6 § Henkilökohtainen palkanlisä
Henkilökohtaisen palkanlisän määräytyminen ja maksaminen
1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on henkilökohtainen osaaminen ja työtulokset tai laaja-alainen kelpoi- suus. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
Henkilökohtaisen palkanlisän kesto ja muuttaminen
2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa, kun työntekijä työskentelee saman työnantajan pal- veluksessa samassa tehtävässä. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtai- nen lisä säilyy osana kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopet- taa maksamisperusteiden poistuessa. Kokemuslisiin oikeuttavan palve- lusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti.
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttä- vät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kielili- sänä
1.9.2022 lukien seuraavasti:
20,20 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,91 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
x.x.2023 lukien seuraavasti:
euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voi- daan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
1.9.2022 lukien seuraavasti:
40,34 euroa x.x.2023 lukien seuraavasti:
euroa
1. Kielitaitolisää suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtä- vien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyt- tää vieraan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kielitutkin- nosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)
1.9.2022 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | 20,20 € |
keskitaso | 40,34 € |
ylin taso | 78,47 € |
x.x.2023 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | |
keskitaso | |
ylin taso |
Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon, maksetaan tutkintolisä, joka on 4 % laskettuna työeh- tosopimuksen mukaisesta peruspalkasta.
10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettaja määrätään oman oppituntinsa tai muun työtehtävänsä kanssa samanaikaisesti huolehtimaan toisen opettajan luokasta, makse- taan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman tehtävänsä ylituntipalkkiosta.
Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauk- sen erotus sijaisuusajalta.
12 § Tentinjärjestämispalkkio
Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 33,11 eu- ron (1.9.2022 lukien) ja euron (x.x.2023 lukien) suuruinen palkkio.
Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointi- työstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin jär- jestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
13 § Ylituntipalkkion laskeminen
1. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio.
Ylituntipalkkioperuste
2. Opettajan ylituntipalkkio lasketaan ylituntipalkkioperusteesta, joka saa- daan, kun 2 §:n mukaiseen peruspalkkaan lisätään ylituntipalkkion mää- rään vaikuttavat pätevyyslisät ja vähennetään mahdollinen epäpäte- vyysalennus.
Soveltamisohje:
Ylituntipalkkioperuste = peruspalkka + pätevyyslisät - epäpäte- vyysalennus
Ylituntipalkkiokerroin
3. Ylituntipalkkiokerroin on 1 lukuun ottamatta lukio- ja perusopetusta, ai- kuislukiota, kansanopistoja (opetusvelvollisuustyöaika) ja eräiden amma- tillisten oppilaitosten erityisopettajia, joiden osalta kertoimet ovat palkka- liitteissä.
Vuosiviikkoylituntipalkkio
4. Yhtä ylituntia vastaava kuukausipalkkio (vuosiviikkoylituntipalkkio) saa- daan kertomalla ylituntipalkkioperuste oppilaitoskohtaisissa määräyk- sissä peruspalkan yhteydessä olevalla ylituntipalkkiokertoimella, ja saatu tulo jaetaan opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättö- mällä viikkotuntimäärällä (yleissivistävissä oppilaitoksissa jakaja on
opetusvelvollisuus – 1,5 tuntia). Näin saatu luku pyöristetään sentin tark- kuudella.
Soveltamisohje: Vuosiviikkoylituntipalkkio =
ylituntipalkkioperuste × ylituntipalk- kiokerroin
opetusvelvollisuus
Yleissivistävissä oppilaitoksissa laskennassa käytettävästä opetusvelvol- lisuudesta vähennetään 1,5. Ylituntipalkkiokerroin on 1, mikäli oppilaitos- kohtaisissa määräyksissä ei ole muuta mainittu.
Yksittäisen ylitunnin palkkio
5. Yksittäiseltä ylitunnilta maksettava palkkio (yhden tunnin hinta) saadaan kertomalla kuukausipalkkio luvulla 12 ja jakamalla se asianomaisen oppi- laitoksen työviikkojen lukumäärällä 38. Musiikkioppilaitoksissa jakajana on kuitenkin luku 35, peruskoulun opetuksen ohjauksen jakajana luku 30 ja aikuislukiossa 33.
Soveltamisohje: Yksittäisen ylitunnin palkkio =
vuosiviikkoylituntipalkkio × 12 työviikot
Osalukuvuoden ylituntipalkkio
6. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työ- viikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yhteen vuosiviikko- ylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä.
Soveltamisohje:
Opettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia. Opettaja opettaa tä- män lisäksi 10 viikon ajan yhden ylitunnin. Ylituntipalkkion määrä lasketaan seuraavasti: 10 tuntia / oppilaitoksen työviikkojen luku- määrä = vuosiviikkoylituntipalkkion osuus kk-palkassa.
7. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauk- sesta edellä määrättyä perustetta noudattaen.
14 § Yhteiset opettajat Soveltamisala
1. Jos työnantaja on määrännyt opettajalle eri opetuslakien mukaista ope- tusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa
hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, häneen sovelletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2. kohdasta muuta johdu. Opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toimi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos).
2. Tätä pykälää sovelletaan peruskoulun ja lukion tai lukioiden yhteiseen opettajaan vain, jos hänet on määrätty opettamaan mainittujen oppilaitos- ten lisäksi muussa korkeakoulutasoa alemmassa oppilaitoksessa.
Matkalisä
3. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähin- tään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan tästä 8
%:n suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.
4. Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihtamaan toi- mipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lä- himmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttö- kelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä vii- kossa, maksetaan hänelle tästä 12 %:n suuruinen, peruspalkasta lasket- tava lisä.
Opetusvelvollisuus ja muu työ
5. Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen luku- määrä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvollisuus vuo- tuisena opetustuntimääränä.
6. Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvel- vollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteelli- sen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännös- ten ja määräysten mukaista muuta työtä.
Matkakustannukset
7. Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät 1 luvun 6
§:n mukaisesti.
Opetus peruskoulussa tai lukiossa
8. Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, so- velletaan lukioita ja peruskoulua koskevien oppilaitoskohtaisten määräys- ten 23 §:n 1. kohtaa vain mainittujen oppilaitosten opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.
15 § Päätoimiset tuntiopettajat
Soveltamisala
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan lukioissa, peruskouluissa, mu- siikkioppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Päätoimisuuden määritelmä
2. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa valtionosuutta tai -avustusta saavassa 1. kohdan mukaisessa koulussa tai oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa yhteensä keskimäärin vä- hintään 16 luokkatuntia tai aikuislukiossa tai lukion aikuislinjalla keski- määrin vähintään 14 luokkatuntia. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä kat- sotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio makse- taan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ole- van osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.
3. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa si- ten, että täysi opetusvelvollisuus tulee täyteen yhdessä näistä oppilaitok- sista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.
Peruspalkka
4. Päätoimisen tuntiopettajan palkka määräytyy kuten opettajalla tässä py- kälässä mainituin poikkeuksin.
5. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan opettajan tehtävän peruspalkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu perus- palkka. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkasta tehdään sovitut epäpä- tevyysalennukset ja hänelle maksetaan, ellei peruspalkassa ole jo otettu huomioon, sovitut pätevyyslisät.
Kokemuslisät
6. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan kokemuslisiä samojen perustei- den mukaan kuin vastaavassa opettajan tehtävässä. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuurui- seen kokemuslisään, määräytyy hänen kokemuslisänsä sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy ko- kemuslisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.
Painotettu opetusvelvollisuus ja suhteutettu palkka
7. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan opettajan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joiden opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvel- vollisuus.
8. Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetusvelvollisuustuntimäärän, määräytyy palkka tuntimäärän suhteessa täyteen opetusvelvollisuuteen.
Ylituntipalkkio
9. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio, joka lasketaan 13 §:n mukaisesti ja jonka palkkioperuste määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5. kohdan mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin opettajalla.
Yhteispäätoimisen tuntiopettajan palkka
10. Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja opetusvelvollisuus ku- ten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilaitok- sen tuntien osuus, jolta maksetaan täysi palkka.
Lomaraha
11. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle opettajalle.
Työsuhteen yhdenjaksoisuus
12. Päätoimisen tuntiopettajan määräaikainen työsuhde katsotaan yhdenjak- soiseksi, jos se päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman ai- kana ja alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa samassa oppilai- toksessa.
16 § Sivutoimiset tuntiopettajat Soveltamisala
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan lukioissa, peruskouluissa, mu- siikkioppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
2. Musiikkioppilaitoksissa sivutoimisiin tuntiopettajiin sovelletaan kuitenkin päätoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä, mikäli 7 luvun musiikkiop- pilaitoksia koskevan 8 liitteen 17 §:n ehdot täyttyvät.
Palkkaus ja opetusvelvollisuus
3. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkkio kultakin pidetyltä tun- nilta. Tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin opettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton peruspalkka. Tuntipalkkio lasketaan 13
§:n mukaisesti, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin mää- rätty.
4. Opetusvelvollisuus on vastaavan opettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton opetusvelvollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä ole toisin määrätty.
Palkanmaksu eräissä poissaolotilanteissa
5. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, vä- estönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulu- tukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työsuunnitelman mukainen palkka.
17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma Soveltamisala
1. Oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtävässä noudatetaan kokonaistyöaikaa, mikäli siitä on sovittu oppilaitoskohtai- sissa määräyksissä. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin 2 luvun 2 §:n toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä rehtorin, opettajan ja muun ope- tushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.
Työaika
2. Työn erikoisluonteesta johtuen rehtorin, opettajan ja muun opetushenki- löstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoitta- minen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päi- vittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.
Vuosiloma
3. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan mää- räytyy vuosilomaa koskevan luvun mukaisesti.
18 § Opetushenkilöstön työaika
1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmene- vän vakiintuneen käytännön mukaisesti, ellei oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje:
Määräys ei koske vuosityöaikajärjestelmissä olevia opettajia. Op- pitunnin pituus on 60 min.
2. (Voimassa 31.7.2023 asti) Ammatillisissa oppilaitoksissa, jos koulutuk- sen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa kesän osalta työajan si- joittumista toisin, työnantaja laatii kesäopetuksesta suunnitelman. Suun- nitelma käydään lävitse yhdessä luottamusmiehen kanssa. Tämän jäl- keen, mikäli opettajan kanssa sovitaan kesäopetuksesta, poiketaan lo- maopetusmääräyksistä (Osio C 8 § 2 kohta) seuraavasti:
– vuotuinen opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä säilyy muuttu- mattomana
– vuotuinen opetusvelvollisuus säilyy ennallaan
– kesäkeskeytysajalle on turvattava vähintään 4 viikon yhdenjaksoi- nen työstä vapaa
– lomaopetuslisä korvataan vapaapäivillä luonnonvara-alaa lukuun ot- tamatta
Soveltamisohje:
Tässä kohdassa tarkoitetun sopimisen tulee tapahtua tavalla, joka varmistaa säännöllisen opetuksen järjestämisen oppilaitok- sen olosuhteet huomioon ottaen.
Kahdesta kesäkeskeytykseen sijoittuvasta työviikosta korvataan yksi vapaaviikko. Edellä olevan määräyksenä tarkoituksena on, että opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus säilyy ennallaan.
Opetuksen sijoittuminen kesään tarkoittaa, että vuotuinen työ- määrä tehdään lyhyemmässä ajanjaksossa kuin tavanomainen 38 opetusviikkoa.
3. Opettajan palkkioperusteen määräytyessä ylituntipalkkiona tai opetusvel- vollisuuteen luettavana aikana arvioidun työmäärän perusteella, tulee työnantajan ja opettajan yhdessä etukäteen arvioida työhön käytettävissä oleva tuntimäärä.
1. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuu- kausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.
2. Opettajan palkallisen poissaolon palkka sekä lomaraha lasketaan opetta- jan täydestä palkasta.
20 § Luottamusmiehen työstä vapautus ja luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan opetustyöhön kuuluvasta ajasta vapautusta ja hänelle maksetaan luottamusmieskorvausta
1.9.2022 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk | Huojennus opv / vko | Vapautus vta/vko |
–19 | 68,55 € | 2 | 160 |
20–59 | 86,23 € | 2 | 160 |
60–129 | 100,62 € | 3 | 240 |
130–159 | 100,62 € | 4 | 320 |
160– | 112,77 € | 5 | 400 |
x.x.2023 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk | Huojennus opv / vko | Vapautus vta/vko |
–19 | 2 | 160 | |
20–59 | 2 | 160 | |
60–129 | 3 | 240 | |
130–159 | 4 | 320 | |
160– | 5 | 400 |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pää- osan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.
21 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota
1.9.2022 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk |
10–100 | 36,49 € |
101–200 | 47,54 € |
201– | 65,23 € |
x.x.2023 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk |
10–100 | |
101–200 | |
201– |
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lain mukaiseen vapautukseen säännöl- lisistä työtehtävistä. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osalta vapautus on 30 opetusvelvollisuustuntia lukuvuodessa. Jos työsuojelu- valtuutetun toimikausi ei kestä koko lukuvuotta, lasketaan vapautus ope- tusviikkojen suhteessa.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus voidaan korvata ylituntipalkkiolla.
Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan hänen työai- kansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka tai opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opet- tajalle ylituntipalkkio.
Soveltamisohje:
Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otet- tava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.
7 LUKU OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET
Liite 1 Lukio ja peruskoulu 1 § Soveltamisala
Tätä liitettä sovelletaan perusopetukseen ja lukio-opetukseen.
2 § Määritelmiä Perusopetuksen jaottelu
Tätä liitettä sovelletaan peruskouluissa annettavaa opetukseen:
– vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin piden- netyn oppivelvollisuuden piirissä oleville
– vuosiluokilla 7–9 ja lisäopetukseen (10 luokka)
– erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti
Sekaryhmä
Sekaryhmä on joko ala-asteen, yläasteen tai lukion ryhmä sen mukaan, onko ryhmässä enemmän 1–6 vuosiluokkien, 7–9 vuosiluokkien vai lu- kion oppilaita. Jos oppilaita on yhtä paljon, sovelletaan ylempää palkka- perustetta koskevia määräyksiä.
Rehtorit
3 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Peruspalkat
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011064 Peruspalkka peruskoulu
011065 Peruspalkka lukio
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 9 % | 6 % |
Rehtorin opetusvelvollisuus
2. Peruskoulun rehtorin opetusvelvollisuus on 2−11 viikkotuntia.
3. Lukion rehtorin opetusvelvollisuus on 2–9 viikkotuntia.
Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
4. Rehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea oppituntien, demonstraatio- tuntien ja tukiopetustuntien lisäksi muitakin tehtäviä.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan määräytymisperuste
5. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
4 § Oppivelvollisuuden edistymisen tutkiminen
Rehtorille maksetaan oppivelvollisuuden edistymisen tutkimisesta ope- tushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 12 §:n mukai- sesti.
5 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti. Xxxxxxxx- räytymiskuukausia määrättäessä otetaan huomioon myös päätoimisena opettajana omassa oppilaitoksessa palveltu aika.
Apulaisrehtorit
6 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuskerroin ja palkkio Apulaisrehtorilisä
1. Apulaisrehtorina toimivalle opettajalle maksetaan apulaisrehtorilisä (tilas- tokoodi 011151), joka on 16–24 % laskettuna 11 §:n mukaisesta perus- palkasta.
Edellä mainittua korotusta ei oteta huomioon ylituntipalkkioperusteessa.
Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus
2. Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti: opv-kerroin 0,3–0,8.
3. Jos apulaisrehtorin opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, pyöris- tetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan vahvistaminen
4. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
7 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan apulaisrehtorin palkkio
Jos apulaisrehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle palkkio kuten opettajalle 31 §:n mukaan.
8 § Koulukodinjohtajat ja koulunjohtajat Soveltamisala
1. Tätä pykälää sovelletaan koulukodeissa.
Peruspalkat
2. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011261 Johtaja
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Erityisluokkaa opettavan koulunjohtajan opetusvelvollisuus ja palkka
3. Koulunjohtajana toimivan erityisluokan opettajan opetusvelvollisuutta alennetaan 6–8 tunnilla viikossa ja hänelle maksetaan palkka 20 % pe- ruspalkkaa korkeampana.
Johtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit
4. Johtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaan.
Sidonnaisuuskorvaus
5. Johtajien ja koulunjohtajien sidonnaisuuskorvaus
1.9.2022 lukien:
Arkipäivä | 13,89 € |
Lauantai | 28,03 € |
Sunnuntai | 41,93 € |
x.x.2023 lukien:
Arkipäivä | |
Lauantai | |
Sunnuntai |
Korvausta tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.
9 § Koulunjohtaja (Steinerkoulu, Rinnekoti)
Steinerkoulu
Jos koulussa ei ole rehtoria, opettajakunnan varapuheenjohtajana tai vastaavana toimivan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään enin- tään seuraavasti: opv-kerroin 0,3−0,8.
Kerrointa määriteltäessä sovelletaan mitä 6 §:n 3. ja 4. kohdassa on määrätty.
Rinnekoti
Koulunjohtajana toimivalle erityisopettajalle maksetaan koulun johtami- sesta palkkaus 16 % korkeampana peruspalkasta laskettuna ja opetus- velvollisuutta alennetaan kahdella viikkotunnilla.
10 § Johtaja ja apulaisjohtaja (Toivolakoti, Pipola)
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011259 Johtaja
011154 Apulaisjohtaja
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Koulunjohtajana toimivan apulaisjohtajan opetusvelvollisuus
2. Apulaisjohtajan, joka toimii koulun johtajana tai jolla on opettajan päte- vyys, opetusvelvollisuus on 6–8 tuntia viikossa.
Apulaisjohtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit
3. Apulaisjohtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenki- löstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaan.
Opettajat
11 § Peruspalkat, ylituntipalkkiokertoimet ja kokemuslisät Peruspalkat
1. Peruspalkat ja ylituntipalkkiokertoimet ovat palkkaliitteessä tilastokoodeit- tain seuraavasti:
1. Lehtori ja opinto-ohjaaja (lukio)
012151 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta |
antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi van- | |
hemman lehtorin kelpoisuus | |
012150 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi |
lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus | |
012145 | c. Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto |
012139 | d. Muu kuin edellä mainittu |
2. Lehtori (peruskoulu)
012249 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio- |
opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai | |
aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus | |
012248 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi |
peruskoulun/lukion opettajan kelpoisuus | |
012244 | c. Ylempi korkeakoulututkinto |
012242 | d. Alempi korkeakoulututkinto |
012239 | e. Muu kuin edellä mainittu |
3. Erityisopettaja ja erityisluokanopettaja
012349 a. Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
012348 b. Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
012347 c. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lu- kio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012346 d. Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kel- poisuus
012344 e. Vaikeimmin kehitysvammaisten opettaja, jolla on soveltuva vähintään opistoasteinen tutkinto ja lisäksi 35 opintoviikon erityisopinnot
012341 f. Muu kuin edellä mainittu tai vaikeimmin kehi- tysvammaisten opettaja, jolla on soveltuva vä- hintään opistoasteinen tutkinto
4. Lukion erityisopettaja
012649 a. Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisope-
tusta antavan opettajan kelpoisuus
012648 b. Alempi korkeakoulututkinto ja erityisope-
tusta antavan opettajan kelpoisuus
012647 c. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoi-
suus taikka ylempi korkeakoulututkinto ja pe- rus- /lukio-opetusta antavan opettajan kelpoi- suus
012646 d. Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kel- poisuus
012644 e. Vaikeimmin kehitysvammaisten opettaja,
jolla on soveltuva vähintään opistoasteinen tut- kinto ja lisäksi 35 opintoviikon erityisopinnot
012641 f. Muu kuin edellä mainittu tai vaikeimmin kehi- tysvammaisten opettaja, jolla on soveltuva vä- hintään opistoasteinen tutkinto
5. Luokanopettaja
012449 a. Ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus sekä perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012448 b. Aineenopettajan kelpoisuus ja perus/lukio-
opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012446 c. Perus/lukio-opetusta antavan opettajan kel- poisuus
012435 d. Muu kuin edellä mainittu
Kokemuslisät
2. Peruskoulu ja lukio (lukuun ottamatta Steinerkoulut)
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
3. Steinerkoulut
Kokemuslisävuodet | 5 vuotta | 7 vuotta | 10 vuotta | 15 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
Soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneelle Stei- nerkoulun opettajalle luetaan kaksi vuotta koulutusaikaa kokemuslisiin oi- keuttavaksi ajaksi.
Esiluokan opettaja
4. Lastentarhanopettajan, sosionomin (amk), sosiaalikasvattajan tai sosiaa- lialan ohjaajan tutkinnon suorittaneelle esiluokkaa opettavalle opettajalle
maksetaan palkka samojen perusteiden mukaan kuin peruskoulun/lukion kelpoisuuden omaavalle luokanopettajalle.
Steinerkoulun opettaja
5. Peruskoulun lehtorin tehtävää vastaavan toimen haltija on oikeutettu tie- tyn tutkinnon suorittamisen perusteella määräytyvään korkeampaan palk- kaukseen, paitsi tässä sopimuksessa mainittujen tutkintojen, myös Stei- nerkoulujen opettajankoulutuslaitoksessa suoritettujen opetushallituksen riittäviksi katsomien opintojen perusteella.
Erikoistumislisäpalkkio
6. Luokanopettajana toimivalle opettajalle, joka on suorittanut toisessa koti- maisessa tai vieraassa kielessä, äidinkielessä taikka matematiikassa säädetyt erikoistumisopinnot ja joka antaa mainitun kielen tai erikoistu- misaineensa opetusta, maksetaan erikoistumislisäpalkkio, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta. Lisää ei makseta opetta- jalle, jonka peruspalkka määräytyy 11 §:n 4a tai 4b kohdan mukaisesti.
Alkuopetuslisä
7. Luokanopettajalle tai erityisluokanopettajalle, jonka perusopetusryhmään kuuluu yhteensä vähintään 2/3 esiopetusta saavia esiasteen oppilaita tai ensimmäisen tai toisen vuosiluokan oppilaita, maksetaan alkuopetuslisä, joka on 3 % 11 §:n mukaisesta peruspalkasta laskettuna. Lisää ei mak- seta opettajalle, jonka peruspalkka määräytyy 11 §:n 4a tai 4b kohdan mukaisesti.
Peruskoulun opinto-ohjaaja
8. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu lehtorista, koskee myös peruskou- lun opinto-ohjaajaa.
12 § Opetusvelvollisuudet
1. Lehtori (lukio)
opetusvelvollisuus viikossa
äidinkieli, kirjallisuus ja suomi toisena kielenä 16,5 toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, tietotekniikka 19,5
– A1-, A2- ja B1-kielen opetusvelvollisuus on yhtä viikkotuntia alempi kuin edellä on sovittu
matematiikka, fysiikka, kemia, kuvaamataide, musiikki 20,5 uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto, psykologia,
historia, yhteiskuntaoppi, biologia ja maantieto, terveystieto 21,5 kotitalous, tekstiilityöt, tekniset työt, oppilaanohjaus 22,5 liikunta tai yllä mainittuihin aineisiin välittömästi
liittymättömät valinnaisaineet 23,5
2. Lehtori (peruskoulu)
äidinkieli, kirjallisuus ja suomi toisena kielenä 18,5
toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 20,5
tietotekniikka 19,5
matematiikka, fysiikka, kemia, kuvaamataide, musiikki 21,5 oppilaanohjaus 22,5
uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantieto, kotitalous,
kaupalliset aineet, terveystieto 23,5 tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja
metsätalous ja puutarhanhoito 24,5
muut aineet 23,5
3. Erityisopetus
erityisluokan opettaja tai erityisopettaja (kehitysvammaiset) 22,5 erityisopettaja 24,5
4. Luokanopetus
luokanopettaja 24,5
esiluokan opettaja 24,5
5. Steinerkoulu
Steinerkoulun eurytmia 19,5
Opetusvelvollisuuden täyttyminen ja painotettu opetusvelvollisuus
1. Mikäli opettajan opetusvelvollisuus tai päätoimisen tuntiopettajan päätoi- misuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opet- tajalle maksetaan kuitenkin täysi peruspalkka tai vuosipalkka kokemusli- sineen sekä päätoimiselle tuntiopettajalle päätoimisuusrajaa vastaava palkka koko lukukaudelta.
2. Jos lehtori opettaa samalla työnantajalla samassa koulumuodossa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen tai toimii se- kalehtorina (15 §), on hänen opetusvelvollisuutensa opettamiinsa ainei- siin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu keskimääräinen opetusvel- vollisuus. Jos keskimääräiseksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislu- kua, pyöristetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
Soveltamisohje:
Perusopetus (alakoulu, yläkoulu ja erityisopetus) katsotaan sa- maksi koulumuodoksi, jonka tuntien osalta lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Lukion tuntien osalta painotus tehdään erik- seen.
13 § Opinto-ohjauksen lehtori
1. Opinto-ohjauksen lehtorin työaikaan ja palkkaukseen voidaan soveltaa tä- män pykälän mukaisia määräyksiä, jos siitä sovitaan opinto-ohjauksen lehtorin ja työnantajan edustajan välillä.
Työaika
2. Opinto-ohjauksen lehtorin työaika jakaantuu sidottuun työaikaan ja luotto- työaikaan. Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia (opinto-ohjaustyötä) on sijoitettava muuhun ajankohtaan kuin oppi- laiden koulupäiviksi.
Vuotuinen sidottu työaika on 1200 tuntia. Tästä työajasta opinto-ohjauk- sen lehtori voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetustuntia lukuvuodessa. Mikäli sidottu työaika opettajan suostumuksella työnanta- jan määräyksestä ylittää 1200 tuntia, maksetaan jokaiselta tunnilta kuu- kausipalkan 1/153.
Palkkaus
3. Peruskoulun opinto-ohjauksen lehtorin peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
015156 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulu- tutkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opetta- jan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
015155 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, perus-/lukio-ope- tusta antavan opettajan kelpoisuus
015143 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, muu kuin edellä mai- nittu
4. Lukion opinto-ohjauksen lehtorin peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
015256 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulu- tutkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opetta- jan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
015255 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, perus-/lukio-ope- tusta antavan opettajan kelpoisuus
015243 Opinto-ohjaajan kelpoisuus, muu kuin edellä mai- nittu
5. Jos opettajalta puuttuu edellä 3. tai 4. kohdassa vaadittu asetuksessa mainittu opinto-ohjaajan koulutus, tehdään opettajan palkkaan 4 %:n vä- hennys.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 15 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 8 % |
6. Lehtorin peruspalkkaa määrättäessä muodostaa hänen edellisen luku- vuoden palkkansa kokonaisuudessaan vertailupalkan siten, että palkallis- ten tuntien ja tehtävien määränä käytetään edellisen lukuvuoden tuntien ja tehtävien määrää ja niistä maksettavaa palkkaa. Uutena kokonaispalk- kana maksetaan vähintään entistä euromääräistä palkkaa kokonaisuu- dessaan vastaavaa peruspalkkaa.
13 b § Erityis- ja erityisluokanopettajan vuosityöaika
1. Erityis- ja erityisluokanopettajan työaikaan voidaan soveltaa tämän pykä- län mukaisia määräyksiä, jos siitä sovitaan erityis- tai erityisluokanopetta- jan ja työnantajan edustajan välillä.
2. Erityis- tai erityisluokanopettajan työaika jakaantuu sidottuun työaikaan ja luottotyöaikaan. Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia on sijoitettava muuhun ajankohtaan kuin oppilaiden koulupäi- viksi.
Vuotuinen sidottu työaika on 1200 tuntia. Tästä työajasta erityis- tai eri- tyisluokanopettaja voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetus- tuntia lukuvuodessa. Mikäli sidottu työaika opettajan suostumuksella työn- antajan määräyksestä ylittää 1200 tuntia, maksetaan jokaiselta tunnilta kuukausipalkan 1/153.
14 § Lukion opettajakohtainen kerroin
1. Opettajan luokkaopetustuntimäärä kerrotaan luvulla 1,10 palkanmaksun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi.
2. Luokkaopetustunnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokka- tunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä de- monstraatioiden valmistelutunteja.
3. Demonstraatioiden kerrointunnit lasketaan 1,10:llä korottamattomasta demonstraatioiden tuntimäärästä. Demonstraatioiden valmistelutunnit määräytyvät 23 §:n mukaisesti.
4. Jos peruskoulun opettaja tai peruskoulun ja lukion yhteinen opettaja opettaa lukiossa, koskee edellä oleva myös häntä lukion tuntien osalta.
15 § Sekalehtorilisä
Lehtorille, jonka opetusvelvollisuuteen kuuluu tunteja sekä lukiossa että aikuislukiossa, maksetaan sekalehtorilisä, joka on 3 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
16 § Peruskouluasteen lisä
Lukion lehtorille, jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja perus- kouluasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
17 § Lukioasteen lisä
Peruskoulun lehtorille, jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja lu- kioasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
18 § Esiopetuslisä
Luokanopettajalle, jonka opetusryhmässä on ala-asteen oppilaiden li- säksi yksi tai useampi esiluokan oppilas, maksetaan lisä, joka on 3 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
19 § Kehitysaluelisä (poistettu 9.8.2022) 20 § Koulukohtaiset lisätehtävät
1. Opettajalle, jolle erikseen määrätään koulukohtaisen opetuksen kehittä- miseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella erillinen euromääräinen lisä.
2. Koulukohtaisesti edellä mainittua tarkoitusta varten käytetään kuukausit- tain seuraava määrä
1.9.2022 lukien:
Oppilasmäärä | I kalleusluokka | II kalleusluokka |
–200 | 378,28 € | 368,14 € |
201–400 | 630,92 € | 613,59 € |
401–600 | 882,14 € | 859,02 € |
601–800 | 1 134,78 € | 1 104,46 € |
801–1000 | 1 387,43 € | 1 349,91 € |
1001– | 1 513,03 € | 1 472,63 € |
x.x.2023 lukien:
Oppilasmäärä | I kalleusluokka | II kalleusluokka |
–200 | ||
201–400 | ||
401–600 | ||
601–800 | ||
801–1000 | ||
1001– |
3. Jos peruskoulu ja lukio toimivat yhdessä, määräytyy kiintiö yhteenlaske- tun oppilasmäärän mukaisesti.
21 § Taito- ja taideaineiden hankinta- ja hoitotehtävät
Taito- ja taideaineiden opettajille maksetaan kuukausittain tarvikkeiden ja materiaalin hankinta- ja hoitotehtäviin koulua kohti (peruskoulu ja lukio yhteensä)
1.9.2022 lukien
I kalleusluokassa 396,55 €
II kalleusluokassa 385,73 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on alle 9 ja
I kalleusluokassa 594,81 €
II kalleusluokassa 576,79 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on 9 tai yli.
x.x.2023 lukien
I kalleusluokassa €
II kalleusluokassa €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on alle 9 ja
I kalleusluokassa €
II kalleusluokassa €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on 9 tai yli.
22 § Opetusvelvollisuuden huojennukset
Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat (poistettu 9.8.2022)
Yhdysluokan huojennus
1. Luokanopettajan, jonka opetusryhmään kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, vuosittaisesta opetusvelvollisuudesta vähennetään yksi viikkotunti.
2. Lisäksi xxxxxxx opetusryhmässä on yksi tai useampi esiluokan oppilas, vä- hennetään opetusvelvollisuutta yhdellä tunnilla.
Steinerkoulun eräät hallintotehtävät
3. Opettajakunnan puheenjohtajan tai sihteerin tehtäviä hoitavan opettajan opetusvelvollisuutta voidaan vähentää näistä tehtävistä enintään yksi viikkotunti.
23 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät lukiossa
1. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä luetaan lukiossa opetusvelvollisuuteen tunteja seuraavien perusteiden mukaan.
Lukioresurssi
2. Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opet- tajien palkanmaksun perusteeksi 17 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,18 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan osallistuminen lukion päättötutkintoon liittyviin suullisiin kuulus- teluihin ja ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkista- miseen sekä opettajille määrättäviin erityistehtäviin. Edellä mainituista tehtävistä maksettavan palkkion perusteena on kuukausipalkkio, joka on yhdeltä täydeltä viikkotunnilta 143,06 € kuukaudessa 1.9.2022 lukien ja
€ kuukaudessa x.x.2023 lukien. Palkkiota korotetaan yleiskorotuksella.
Ryhmänohjaajan palkkio
Ryhmänohjaajan palkkion perusteena on kuukausipalkkio, joka on yh- deltä täydeltä viikkotunnilta 148,79 € kuukaudessa 1.9.2022 lukien ja € kuukaudessa x.x.2023 lukien. Palkkiota korotetaan yleiskorotuksella.
Demonstraatio- ja laborointituntien laskentatapa
3. Fysiikan ja kemian lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan näiden ainei- den demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina viidesosa pide- tyistä fysiikan ja kemian opetustunneista.
4. Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opet- tajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden opetuksessa käytet- tävien demonstraatioiden ja laborointien viikoittaisina valmistelutunteina kahdeskymmenesosa näiden aineiden pidetyistä tunneista.
Alakoulun luokanhoitaja
5. Jos lehtori tai päätoiminen tuntiopettaja on määrätty huolehtimaan ala- koulun luokasta ja hän opettaa vähintään puolet luokan tunneista, vähen- netään hänen opetusvelvollisuuttaan yhdellä viikkotunnilla.
Oppilaanohjaukseen liittyvät tehtävät
6. Luokkaopetuksen ulkopuolella suoritettavista oppilaanohjaukseen liitty- vistä yhdysopettajan tehtävistä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen
½ tuntia viikossa jokaista alkavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Lukiodiplomi ja suulliset kokeet
7. Lukiodiplomin ja suullisten kokeiden aiheuttama työ korvataan siten, että 1,5 tuntia vastaa yhtä oppituntia.
Tuntimäärän pyöristäminen
8. Jos opetusvelvollisuuteen luettavaksi viikkotuntimääräksi ei tule koko- naislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tapahtuu pyöristäminen ylös- päin.
Peruskoulun ja lukion yhteinen opettaja
9. Peruskoulun ja lukion yhteiselle opettajalle luetaan tässä pykälässä mai- nitut tehtävät opetusvelvollisuuteen kuten lukion opettajalle.
24 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät peruskoulussa Opetuksen ohjaus (poistettu 9.8.2022)
Kirjaston hoito
1. Kirjaston hoidosta maksetaan 1-4 vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Kokoelmien hoito
2. Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoidosta maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Musiikkiesitysten hoito
3. Koulun yhteisten musiikkiesitysten hoidosta maksetaan lehtorille vuosi- viikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Vastaava korvaus maksetaan myös luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle sil- loin, kun tehtävä on määrätty työsuunnitelmassa ja koulussa on vähin- tään kuusi opettajaa.
Luokanvalvojan palkkio
4. Luokanvalvojan tehtävästä lehtorille maksetaan kuukausipalkkio, joka on 124,71 € kuukaudessa 1.9.2022 lukien ja € kuukaudessa x.x.2023 lu- kien.
Keittolatoiminnan ohjaus ja valvonta (poistettu 9.8.2022) AV-välineiden hoito
5. Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 1–2 vuosiviikkotuntia.
Kielistudion esimies (poistettu 9.8.2022) Tietoteknisten laitteiden hoito ja valvonta
6. Tietoteknisten laitteiden hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle yhden viikkotunnin korvaus opettajan oman ylitunti- palkkioperusteen mukaan ja yläasteella, jossa opiskellaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahden viikkotunnin suuruinen korvaus.
Oppilaskunnan ohjaaja
7. Yläasteen oppilaskunnan ohjaajan tehtävästä maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 0,5–2 viikkotunnin suuruinen korvaus oman ylitunti- palkkioperusteen mukaan.
Kotitehtävien valvonta
8. Koulukuljetuksen vuoksi tai muusta koulutyön järjestelystä johtuvasta syystä koululla odottamaan joutuvalle oppilaalle järjestettävästä kotitehtä- vien tai muun opiskelun valvontatunnista maksetaan opettajalle luokan- opettajan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus, mikäli val- vonta ei tapahdu muun palkallisen tehtävän yhteydessä.
Oppilaskodin oppilaiden ohjaus
9. Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaustunnista maksetaan opetta- jalle luokanopettajan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Yksityisoppilaan kuulustelu ja oppivelvollisuuden edistymisen tutkiminen
10. Rehtorille ja opettajalle maksetaan perusopetuslain 38 §:ssä tarkoitetun tutkinnon kuulustelusta ja perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitetun oppivel- vollisuuden edistymisen tutkimisesta 38,17 € palkkio kuulustelua kohti 1.9.2022 lukien ja € palkkio kuulustelua kohti x.x.2023 lukien.
Mikäli samassa kuulustelussa on useampi kuulusteltava, maksetaan opettajalle täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet
palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kym- menennestä opiskelijasta lukien.
Oppilaanohjaukseen liittyvät tehtävät
11. Oppilaanohjaukseen liittyvästä henkilökohtaisesta tai pienryhmän ohjauk- sesta sekä tiedotus- ja muista tehtävistä luetaan opettajan opetusvelvolli- suuteen yhteensä kaksi tuntia viikossa koulun yläasteen jokaista perus- opetusryhmää kohden kuuden ensimmäisen perusopetusryhmän osalta ja ½ tuntia jokaista alkavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Oppilaanohjaukseen liittyvistä yhdysopettajan tehtävistä luetaan opetta- jan opetusvelvollisuuteen ½ tuntia viikossa koulun yläasteen jokaista al- kavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Työelämään tutustuttamisen järjestelytehtävistä luetaan opettajan ope- tusvelvollisuuteen ½ tuntia viikossa jokaista tutustumisjaksoon osallistu- vaa alkavaa 16 oppilaan ryhmää kohti.
Demonstraatioiden valmistelutunnit
12. Biologiaa, maa- ja metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan lehtorin ja yläastetta vastaavilla luokilla opettavan erityisluokanopettajan opetusvel- vollisuuteen luetaan kahdeskymmenesosa em. oppiaineiden opetukseen sisältyvän demonstraatio- ja laborointityön tunneista.
Fysiikkaa ja kemiaa opettavan lehtorin ja yläastetta vastaavilla luokilla olevia oppilaita opettavan erityisluokanopettajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden demonstraatioiden viikoittaisten valmistelutun- tien johdosta viidesosa fysiikan ja kemian opetustunneista viikossa.
Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö
13. Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan edellä 2-, 3-, 7-, 8-, 9 ja 10-kohdissa mainituista korvauksista muodostaa yhteistunti- määrä. Työnantaja voi jakaa tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoita- miseksi toisin kuin em. kohdissa on määrätty.
25 § Opetusvelvollisuuteen lukeminen
Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa oppituntimäärää, luetaan 24 ja 25 §:ssä mainitut tehtävät tarpeellisin osin opetusvelvollisuuteen kuuluviksi tunneiksi.
26 § Erikseen korvattavat tehtävät Kerhopalkkio
1. Opettajalle maksetaan kerhotunneista oman ylituntipalkkioperusteen mu- kainen palkkio.
Jäävin rehtorin tehtävien hoito
2. Opettajalle, joka määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liitty- viä tehtäviä rehtorin ollessa näihin jäävi, maksetaan palkkiota kultakin tunnilta täysi palkka jaettuna 150:llä.
27 § Erikseen korvattavat tehtävät koulukodissa Erityistehtäväkiintiö
1. Koulun työsuunnitelmassa hyväksyttyjen erityistehtävien suorittamisesta maksetaan opettajalle ylituntipalkkion perusteen mukainen palkkio. Kou- lulla on käytettävissä erityistehtävien korvaamiseksi enintään 20 tuntia viikossa sekä lisäksi yksi tunti jokaista alkavaa kahdeksaa oppilasta kohti.
Kerhotoiminta
2. Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella oppilaille järjestetyn, koulun työ- suunnitelmassa hyväksytyn, vapaaehtoisen kerhon johtamisesta opetta- jalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvauksen lu- kuvuoden työviikkojen määrän mukaisesta tuntimäärästä.
Opetusvelvollisuuteen lukeminen
3. Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttä- mää tuntimäärää, voidaan edellä mainitut tehtävät tarpeellisilta osin lukea opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluviksi siten, että lukuvuoden työviik- kojen määrän mukainen tuntimäärä vastaa opettajan vuosiviikkotuntia.
28 § Koulutus ja suunnittelutyö
1. Opettajalla on velvollisuus osallistua työnantajan kanssa sovittuun täy- dennyskoulutukseen tai suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vähintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkauden ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enintään yksi voi olla lauan- taityöpäivä lukuvuoden työajan aikana. Lisäksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuudeksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan.
2. Opettajalle määräytyvien opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tu- lee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 45-100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.
3. Työnantaja voi määrätä opettajalle koulun kehittämistyötä muun siihen sopimuksessa varatun työajan lisäksi siten, että 1,5 tunnin työmäärä vas- taa yhtä ylituntipalkkiota.
29 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio
Jos opettaja määrätään oman tehtävänsä ohella lyhytaikaisesti, vähin- tään kolmen päivän ajaksi, hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallin- nolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen ajalta, xxxxxxxxx xx- nelle kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien vä- lyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitun- teina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.
30 § Opettajan sijaisen palkkaus
1. Enintään viisi koulun työpäivää kestävän sijaisuuden ajalta maksetaan sijaiselle palkkio pidettyjen tuntien mukaan tuntipalkkiona sijaisen oman kelpoisuuden mukaisesti.
2. Jos sijaisuus kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, mak- setaan sijaiselle hänen pitämiään tunteja vastaava osuus täyttä opetus- velvollisuutta vastaavasta palkasta seuraavan kaavan mukaan:
pidettyjen tuntien ja erityistehtävien määrä × sijaisuusajan täysi palkka
=
kyseisen tehtävän opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä sijaisuusaikana
3. Jos opettajan sijaisen hoitama tuntimäärä on opetusvelvollisuutta suu- rempi, hänelle maksetaan täyden palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvel- vollisuuden yli meneviltä tunneilta.
31 § Ylitunnit
1. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylitunti- palkkio.
2. Peruskoulun opettajalle peruskoulun tuntien lisäksi määrätyt lukion tunnit luetaan peruskoulun tuntien jälkeen opetusvelvollisuuteen. Vastaavasti lukion opettajalle lukion tuntien lisäksi määrätyt peruskoulun tunnit lue- taan lukion tuntien jälkeen opetusvelvollisuuteen.
3. Luokanopettajan yläkoulussa tai erityisopetuksessa antamien ylituntien palkkioperuste on sama kuin lehtorin tai erityisopetuksen palkkioperuste.
4. Erityisopettajan ala- tai yläkoulussa antamien ylituntien palkkioperuste on sama kuin luokanopettajalla tai lehtorilla.
32 § Opetus lomien aikana
Peruskoulun ja lukion oppilaitosten lomien aikana tapahtuvat opetustunnit kerrotaan kokonaistuntimäärää ja palkanlaskemista varten luvulla 2 ja ne voidaan lukea opetusvelvollisuuteen.
Tuntiopettajat
33 § Päätoimiset tuntiopettajat
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot ovat samat kuin opettajan, ellei tässä liitteessä ole toisin sovittu.
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain vastaavasti kuin lehto- rilla / opettajalla: kun lehtorin koodi on 012151, on tuntiopettajan koodi 012551.
33A § Sivutoimiset tuntiopettajat
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio määräytyy 6 luvun 16 §:n 3. kohdan mukaan siten, että käytettävä ylituntipalkkiokerroin on 0,897.
Tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
Eräät muut määräykset
34 § Yksityisoppilaiden kuulustelu- ja valvontapalkkio
1. Kuulustelua kohti maksetaan vastaanottavalle opettajalle 42,71 euron suuruinen palkkio 1.9.2022 lukien ja euron suuruinen palkkio x.x.2023 lukien. Kuulustelupalkkio voi sisältää kirjallisen ja suullisen kuulustelun sekä uusintakuulustelun.
Jos saman oppiaineen samaa vuosikurssia on tutkinnossa suorittamassa useampia kuin yksi yksityisoppilas maksetaan kuulusteltavaa kohti seu- raavasti:
1–3 oppilasta | täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi |
4–9 oppilasta | 1/2 palkkiosta |
10–20 oppilasta | 1/4 palkkiosta |
21– oppilasta | 1/6 palkkiosta |
2. Kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle maksetaan tunnilta valvontapalkkio, joka on opettajan täysi palkka jaettuna luvulla 150.
3. Rehtorille maksetaan 1 momentissa mainittu palkkio momentin 1 tai 4 mukaista kuulusteltavaa kohti porrastusta suorittamatta.
4. Yksityisoppilaan kuulustelupalkkio maksetaan ylioppilastutkinnon kor- jauksesta 1 momentissa mainituin perustein kutakin koetta kohden. Vie- raan kielen osalta korjaus katsotaan yhdeksi kokeeksi. Kuulustelu- ja val- vontapalkkio maksetaan henkilöstä, joka
– varsinaisen ylioppilastutkinnon jälkeen uusii hyväksytyn kokeen tai täydentää ylioppilastutkintoaan tai
– omassa koulussa varsinaista ylioppilastutkintoa seuraavan tutkin- non jälkeen erillisessä kokeessa uusii hyväksytyn kokeen tai täy- dentää ylioppilastutkintoaan tai
– osallistuu ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokee- seen ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevan lain (502/2019) 5
§:ssä 2 ja 3 kohdan mukaan.
35 § Matkakustannusten korvaukset
1. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle korva- taan matkakustannusten korvaukset koulujen välisiltä matkoilta. Matka asunnolta ja asunnolle korvataan siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä.
2. Mikäli opettaja opettaa samana päivänä vain yhdellä koululla, korvataan matka siltä osin, kun matkasta opettajan asunnosta pitemmällä sijaitse- valle toimipaikalle aiheutuu suurempia kustannuksia kuin matkasta opet- tajan asuntoa lähimmälle toimipaikalle.
3. Tuntiopettajalle korvataan vain koulujen väliset matkat.
36 § Etäopetukseen liittyvä työ
Opiskelijan etäopiskeluun liittyvä työ luetaan opettajan opetustuntimää- rään siten, että 1,5 tuntia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.
37 § Kerhotyöpalkkio eräissä tapauksissa
Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole koulun opettaja eikä päätoiminen tuntiopettaja, maksetaan hänelle tuntipalkkio, joka hänelle sivutoimisena tuntiopettajana ao. koulussa maksettaisiin.
Liite 2 Aikuislukio ja lukion aikuislinja Rehtorit ja apulaisrehtorit
38 § Rehtorin peruspalkka, kokemuslisät ja opetusvelvollisuus Peruspalkat
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodilla 011065.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 9 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
2. Rehtorin opetusvelvollisuus on 100–300 tuntia vuodessa.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan määräytymisperusteet
3. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa alarajan ja ylärajan puitteissa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työai- kaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
39 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
1. Rehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea oppituntien, demonstraatio- tuntien ja tukiopetustuntien lisäksi muitakin tehtäviä.
2. Lisäksi rehtori ja apulaisrehtori saavat xxxxx opetusvelvollisuuteensa ku- ten opettaja äidinkielen harjoitusten ohjauksen sekä erityisestä syystä ammatinvalinnan opetuksen.
3. Kesäopetus luetaan rehtorin opetustuntimäärään.
40 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti. Lomanmää- räytymiskuukausia laskettaessa otetaan huomioon myös päätoimisena opettajana omassa oppilaitoksessa palveltu aika.
41 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan palkkio
1. Apulaisrehtorin palkkio on tilastokoodilla 011151.
2. Apulaisrehtorina toimivan opettajan peruspalkka on 20 % korkeampi kuin muutoin. Korotusta ei oteta huomioon ylituntipalkkioperusteessa.
42 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus
1. Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti: opv-kerroin 0,3−0,8.
2. Jos apulaisrehtorin opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, pyöris- tetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
3. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
43 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan apulaisrehtorin palkkio
Jos apulaisrehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle palkkio kuten opettajalle 51 §:n mukaan.
Opettajat
44 § Peruspalkat ja kokemuslisät Peruspalkat
Aikuislukion lehtorin peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
012151 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opet- tajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoi- suus |
012150 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus |
012145 | c. Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto |
012139 | d. Muu kuin edellä mainittu |
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
45 § Sekalehtorin lisä
Lehtorille, jonka opetusvelvollisuuteen kuuluu tunteja sekä lukiossa että aikuislukiossa, maksetaan sekalehtorin lisä, joka on 3 % laskettuna 44
§:n mukaisesta peruspalkasta.
46 § Peruskouluasteen korotus
Aikuislukion ja lukion aikuislinjan opettajalle, jolla on opetusvelvollisuu- teen luettavia tunteja peruskouluasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 44 §:n mukaisesta peruspalkasta.
47 § Opettajan sijaisen palkkaus
1. Enintään viisi koulun työpäivää kestävän sijaisuuden ajalta maksetaan sijaiselle palkkio pidettyjen tuntien mukaan tuntipalkkiona sijaisen oman kelpoisuuden mukaisesti.
2. Jos sijaisuus kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, mak- setaan sijaiselle hänen pitämiään tunteja vastaava osuus täyden opetus- velvollisuuden mukaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:
pidettyjen tuntien ja erityistehtävien määrä × sijaisuusajan täysi palkka
=
kyseisen tehtävän opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä sijaisuusaikana
3. Jos sijaisen hoitama tuntimäärä on opetusvelvollisuutta suurempi, hä- nelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvolli- suuden yli meneviltä tunneilta.
48 § Opetusvelvollisuus
1. Aikuislukion ja lukion aikuislinjan opettajan opetusvelvollisuus on 18,5 tuntia viikossa. A1- ja A2- ja B1 -kielessä opetusvelvollisuus on yhtä viik- kotuntia alempi.
2. Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvel- vollisuus luvulla 33.
3. Kutakin pakollisen, syventävän ja soveltavan oppimäärän kurssia (28 op- pituntia) kohti opettaja saa lukea opetusvelvollisuuteensa opetuksesta, lukion suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta ja ylioppilastut- kinnon kokeiden valmistavasta tarkastamisesta vuosiviikkotunnin (33 tun- tia). Muita kuin edellä mainittuja kursseja kohti kuitenkin 31 tuntia.
4. Jos kurssi on tuntimäärältään 28 oppituntia suppeampi tai laajempi, mai- nituista tehtävistä saadaan opetusvelvollisuuteen lukea tunteja edellä tar- koitetussa suhteessa.
5. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvolli- suus on erilainen tai opettaja toimii sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.
49 § Opetusvelvollisuuteen lukeminen
1. Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa oppituntimäärää, luetaan 23 ja 24 §:ssä mainitut tehtävät tarpeellisin osin opetusvelvollisuuteen kuuluviksi tunneiksi.
2. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä saadaan lukea opetusvelvollisuuteen seuraavien perusteiden mukaan:
Luokanvalvoja
Luokanvalvojan tehtävistä luetaan opetusvelvollisuuteen yksi viikkotunti.
Kirjaston hoito
Kirjaston hoidosta luetaan opetusvelvollisuuteen kolme viikkotuntia.
Kokoelmien hoito
Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoidosta luetaan kummas- takin opetusvelvollisuuteen yksi viikkotunti.
Tietoteknisten laitteiden hoito ja valvonta
Tietoteknisten laitteiden hoidosta ja valvonnasta luetaan opettajan ope- tusvelvollisuuteen varsinaisten luokkatuntien lisäksi kaksi viikkotuntia. Jos laitteisto on peruskoulun kanssa yhteinen ja lukion opettaja on mää- rätty huolehtimaan yhteisestä laitteistosta, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli tuntia.
Demonstraatiotuntien laskentatapa
Fysiikan ja kemian lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan näiden ainei- den demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina viidesosa pide- tyistä fysiikan ja kemian opetustunneista.
Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opet- tajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden opetuksessa käytet- tävien demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina kymmenesosa näiden aineiden pidetyistä tunneista.
Demonstraatiotunteja laskettaessa otetaan huomioon edellä 48 §:ssä mainittu 33 ja 28 tunnin suhde.
Opinto-ohjaukseen liittyvät tehtävät
Ammatinvalinnan yhdysopettajan luokkaopetuksen ulkopuolella suoritet- tavasta työstä luetaan puoli tuntia aikuislukion tai lukion aikuislinjan pe- rusopetusryhmältä ja opinto-ohjaukseen liittyvistä ammatinvalinnan yh- dysopettajan tehtävästä puoli tuntia viikossa jokaista alkavaa 16 oppilaan ryhmää kohti.
Kerhopalkkio
Opettajalle maksetaan kerhotunnista oman ylituntipalkkioperusteen mu- kainen palkkio.
Audiovisuaalisten välineiden hoito
Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 1–2 vuosiviikkotuntia.
Äidinkielen harjoitusten ohjaus ja valvonta
Äidinkielen harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan opetta- jalle 7 tuntia äidinkielen kurssia (28 oppituntia) kohden.
Kesäkurssin järjestely ja valvonta
Luokattoman aikuislukion ja -linjan opettajalle, jonka tehtäväksi on mää- rätty kesäkurssin järjestely ja valvonta, maksetaan oman ylituntipalk- kioperusteen mukainen yhden vuosiviikkotunnin suuruinen korvaus erik- seen kummastakin kesäkurssijaksosta.
Oppilaskunnan ohjaaja
Oppilaskunnan ohjaajan tehtävistä maksetaan opettajan oman ylitunti- palkkioperusteen mukainen korvaus 0,5–1,5 viikkotuntia.
Tuntimäärän pyöristäminen
3. Jos laskennalliseksi opetusvelvollisuuteen luettavaksi viikkotuntimääräksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään koko- naislukuun. Jos kaksi kokonaislukua ovat yhtä lähellä, tapahtuu pyöristä- minen ylöspäin.
50 § Erikseen korvattavat tehtävät Ylioppilaskirjoitusten valvonta
1. Jos opettaja valvoo ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänelle ei ole osoi- tettu muita tehtäviä, maksetaan valvontatunnilta korvaus, joka saadaan jakamalla opettajan täysi palkka luvulla 150.
Kielistudion esimies
2. Kielistudion esimiehen tehtävästä maksetaan opettajalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 150.
Jäävin rehtorin tehtävien hoito
3. Opettajalle, joka määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liitty- viä tehtäviä rehtorin ollessa näihin jäävi, maksetaan kultakin tunnilta opettajan täysi palkka jaettuna luvulla 150.
Opinto-ohjaus
4. Opinto-ohjauksen osalta sovelletaan, mitä 24 §:n 14. kohdassa perus- koulun oppilaanohjauksesta on sovittu.
51 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio
Jos opettaja määrätään oman tehtävänsä ohella lyhytaikaisesti, vähin- tään kolmen päivän ajaksi, hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallin- nolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen ajalta, xxxxxxxxx xx- nelle kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien vä- lyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitun- teina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.
52 § Täydennyskoulutus ja suunnittelutyö
1. Opettajalla on velvollisuus osallistua työnantajan kanssa sovittuun täy- dennyskoulutukseen tai suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vähintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkauden ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enintään yksi voi olla lauan- taityöpäivä lukuvuoden työajan aikana. Lisäksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuudeksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan.
2. Opettajalle määrättyjen opetus- ja muiden tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riip- puen 45-100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryh- mittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yh- teistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämi- seen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.
3. Työnantaja voi määrätä opettajalle koulun kehittämistyötä muun siihen sopimuksessa varatun työajan lisäksi siten, että 1,5 tunnin työmäärä vas- taa yhtä ylituntipalkkiota.
53 § Ylitunnit
Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylitunti- palkkio.
54 § Vajaaksi jäänyt opetusvelvollisuus
Jos vakinaisen opettajan opetusvelvollisuus tai päätoimisen tuntiopetta- jan päätoimisuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täy- teen, opettajalle maksetaan kuitenkin täysi peruspalkka tai vuosipalkka kokemuslisineen sekä päätoimiselle tuntiopettajalle päätoimisuusrajaa vastaava palkka koko lukuvuodelta.
Tuntiopettajat
59 § Päätoiminen tuntiopettaja
Tuntiopettajan työsuhteen ehdot ovat samat kuin opettajan, ellei tässä liitteessä ole toisin sovittu.
60 § Sivutoiminen tuntiopettaja
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin vastaavan opet- tajan peruspalkka ja opetusvelvollisuus sama kuin opettajan opetusvel- vollisuus.
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio määräytyy 6 luvun 16 §:n 3. kohdan mukaan siten, että käytettävä ylituntipalkkiokerroin on 0,897.
Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työ- sopimuslain säännösten mukaan.
61 § Eräät muut määräykset
Yksityisoppilaiden kuulustelu- ja valvontapalkkion, matkakustannusten korvausten, etäopetukseen liittyvien töiden ja kerhotyöpalkkion osalta so- velletaan lukio- ja perusopetuksen liitteen 34–37 §:iä sekä lukion opinto- ohjauksen ja erityisopettajan työaikaan voidaan soveltaa 13−13 b §:iä.
OSIO B VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS
Liite 3 Kansanopistot – (poistettu 8.9.2022. Liitettä 3 8.9.2022 noudattaneet or- ganisaatiot voivat noudattaa liitettä 31.7.2023 saakka 31.3.2022 voimassa ol- leen työehtosopimuksen mukaisesti.)
Liite 4 Vuosityöajassa olevat kansanopistot Rehtorit
12 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Peruspalkka
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
021060 Peruspalkka
021061 Rehtori, jolla on ylempi korkeakoulututkinto tai jolla on reh- tori- tai johtajapalvelua vähintään 5 vuotta.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Rehtorin opetusvelvollisuus on vuodessa enintään 305 tuntia.
13 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Apulaisrehtorit/vararehtorit
14 § Apulaisrehtorina/vararehtorina toimiva opettaja Peruspalkka
Apulaisrehtorina / vararehtorina toimivan opettajan palkka on palkkaliit- teessä tilastokoodilla 021159.
Työaika ja vapaajaksot
Apulaisrehtorin/vararehtorin työaika ja vapaajaksot määräytyvät samalla tavoin kuin opettajilla.
Opettajat
15 § Opettajan työaika Vuosityöaika
1. Vuosityöaika on 1612 tuntia siten, että 212–412 tunnin osalta opettaja saa valita työn ajan ja paikan.
Soveltamisohje:
Opettajan itse määrättävissä olevan työajan osuuden tulee olla suhteessa opettajan opetustunteina tekemän työn määrään kui- tenkin niin, että opettaja saa valita työn ajan ja paikan enintään 412 tunnin osalta.
Työaikasuunnitelma
2. Työajan käyttö määritellään lukuvuoden, lukukauden tai työsuhteen alussa tehtävässä työaikasuunnitelmassa. Mikäli työhön käytetty aika tai tehtävät on virheellisesti arvioitu tai tehtävät muuttuvat, tulee työaika- suunnitelmaa muuttaa. Työaikasuunnitelmaa tulee tarkistaa aina vastaa- maan todellisen työajan käyttöä.
3. Työaikasuunnitelma voidaan työnantaja aloitteesta tehdä enintään 1692 tunniksi, jolloin vapaajaksojen enimmäismäärä on 16 §:n mukainen.
16 § Vapaajaksot Vapaajaksojen antaminen
1. Opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana vähintään 4 viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajaksoista 4 viikkoa on annettava yhdenjaksoisena ja muut vähintään viikon pituisissa jaksoissa. Vapaajakso annetaan oppilai- toksen toiminnan kannalta sopivana aikana.
2. Edellä mainitun lisäksi opettajalle on annettava hänen vuosityöaikansa mukaisesti 1.10.−30.4. välisenä aikana enintään 8 viikon (56 kalenteripäi- vää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Va- paajaksot annetaan vähintään viikon pituisissa jaksoissa. Vapaajaksot annetaan oppilaitoksen toiminnan kannalta sopivana aikana.
Soveltamisohje:
1. ja 2. kohdan mukaisten vapaajaksojen yhteismäärä riippuu opettajan vuosityöaikansa mukaisesta tuntimäärästä. Esim. vuo- sityöajassa 1612 tuntia on vapaajaksoja yhteensä 12 viikkoa ja vuosityöajassa 1692 tuntia on vapaajaksoja yhteensä 10 viikkoa.
Vapaajaksoista sopiminen
3. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksista toisinkin.
Vähennys palkattoman vapaan johdosta
4. Opettajalta, joka on ollut muulla kuin TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla palkattomalla vapaalla muuna kuin hänelle vahvistetun vapaajakson ai- kana, vähennetään kesävapaajakson palkasta kutakin palkattomaan va- paaseen sisältynyttä työpäivää kohden 0,18 kerrottu päiväpalkka. Enin- tään kalenteriviikon kestäneen palkattoman vapaan osalta vähennys teh- dään kuitenkin seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Soveltamisohje:
Määräyksessä työpäivillä tarkoitetaan kansanopiston työpäiviä. Työpäiviä laskettaessa kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi kansanopiston työpäivää.
Esimerkki: Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 12 kansan- opiston työpäivää helmikuussa, jossa on 28 kalenteripäivää. Hä- nen kuukausipalkkansa on 3166,20 euroa, joten päiväpalkka on 113,08 euroa. Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vä- hennetään 0,18 × 12 × 113,08 euroa eli 244,25 euroa.
Kesävapaakorvaus
5. Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan työsuhteen päättyessä maksetaan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista palvelussuhteen keston työpäivää kohden korvaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos työsuhteeseen on sisältynyt 2.5.−30.9. vahvistettuja va- paajaksopäiviä, vähennetään ne kesävapaakorvaukseen oikeuttavien päivien lukumäärästä.
Soveltamisohje:
Kansanopiston työpäivien määrää laskettaessa katsotaan yhteen kalenteriviikkoon sisältyvän viisi työpäivää.
Oikeus kesävapaakorvaukseen on niillä, joiden työsuhde on lyhy- empi kuin kansanopiston lukuvuosi (1.8.–31.7.). Kesävapaakor- vauksen määrä saadaan seuraavalla kaavalla: ko. opettajan päi- väpalkka × 0,18 × (kansanopiston työpäivien lukumäärä – ko. opettajan vapaajaksopäivien määrä). Päiväpalkan suuruus saa- daan jakamalla opettajan työsuhteensa aikana ansaitsema palkka työsuhteen keston kalenteripäivien määrällä.
Esimerkki: Mikäli henkilön työsuhde on kestänyt 15.3.–16.6. ja henkilölle on vahvistettu vapaajaksopäiviä 10.6.–16.6., lasketaan kesävapaakorvaus seuraavasti. Henkilö on ansainnut palkkaa työsuhteensa aikana 8344,53 euroa, ja työsuhteeseen sisältyy
94 kalenteripäivää. Päiväpalkan suuruus on 8344,53 euroa/94 eli 88,77 euroa. Palvelussuhteeseen sisältyy 62 kansanopiston työ- päivää ja 7 vahvistettua vapaajaksopäivää.
Ko. opettajan saama kesävapaakorvauksen määrä on siis 88,77 euroa × 0,18 × (62 – 7) = 878,23 euroa.
17 § Peruspalkat
1. Työkokemusvuosien mukaan määräytyvät peruspalkat ovat palkkaliit- teessä tilastokoodeittain seuraavasti
022657 | ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi AMK-tutkinto |
022656 | korkeakoulututkinto tai vastaava opettaja |
022653 | muu tutkinto |
Työkokemukseksi hyväksyttävä aika
2. Työkokemukseksi hyväksyttävä aika määräytyy siten, kuin opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 5 §:ssä koke- muslisään oikeuttavan ajan kertymisestä on määrätty.
40 työviikon tai 1612 tunnin ylittävä työ
3. Mikäli työnantaja määrää opettajalle työtä useammalle kuin 40 työviikolle (1612 tuntia), tulee opettajalle maksaa kutakin ylimääräistä täyttä työviik- koa kohden yhden viikon palkka.
4. Opettajan kanssa voidaan sopia myös 1692 tuntia (42 viikkoa) ylittävän työn tekemisestä vapaajakson aikana, jolloin jokaiselta tunnilta makse- taan palkka, joka saadaan jakamalla vuosipalkka luvulla 1680.
Osa-aikatyö
5. Jos opettajan vuosityöaika on sovittu pienemmäksi kuin 1612 tuntia, palkka määräytyy vastaavassa suhteessa 1612 tuntiin.
Lomaraha
6. Tämän liitteen piiriin kuuluvalla opettajalla ei ole erikseen oikeutta loma- rahaan.
18 § Luottamusmiehen työstä vapautus
Luottamusmiehenä toimivan opettajan viikoittainen työstä vapautus ja korvaus määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 20 §:n mukaisesti.
Liite 5 Kansalais- ja työväenopistot Rehtorit
19 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
021060 Peruspalkka
021061 Rehtori, jolla on ylempi korkeakoulututkinto tai jolla on reh- tori- tai johtajapalvelua vähintään 5 vuotta.
Kokemuslisä
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
Rehtorin opetusvelvollisuus on vuodessa 75–100 tuntia.
Sivutoimisen rehtorin opetusvelvollisuus on enintään 50 tuntia vuodessa.
20 § Työaika ja vuosiloma
Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Apulaisrehtori
21 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet
Peruspalkka on palkkaliitteessä tilastokoodilla 021159.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.
22 § Epäpätevyysalennus
Apulaisrehtorin, joka ei täytä tehtävän kelpoisuusehtoja, 21 §:n mukai- nen palkka-asteikon alaraja on 8 % tai erityisestä syystä 16 % alempi.
23 § Työaika ja vuosiloma
Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.
24 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan palkkio
Mikäli kansalais- ja työväenopistossa ei ole apulaisrehtoria, maksetaan apulaisrehtorin tehtäviä hoitavalle ja kelpoisuusehdot täyttävälle päätoi- miselle opettajalle lisä, joka on 8 % laskettuna 25 §:n mukaisesta perus- palkasta.
Opettajat
25 § Peruspalkat ja kokemuslisät
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
022650 ylempi korkeakoulututkinto
022645 soveltuva alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tutkinto tai opistoasteen tutkinto tai erivapauden nojalla opettajan kelpoisuuden saanut
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 6 % | 7 % | 7 % | 6 % |
26 § Opetusvelvollisuus
Opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on:
– yhteiskunnalliset aineet, kasvatustieteelliset aineet, äidinkieli, toinen kotimainen kieli,
vieraat kielet sekä matemaattisluonnontieteelliset
aineet 530 tuntia
– muut 580 tuntia
1. Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.
2. Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus lasketaan 45 minuu- tin mukaan. Opetustunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, ko- keiden ja muiden tehtävien valmistelu ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.