SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO

SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO

TYÖEHTOSOPIMUS

2014 – 2017

Painettu 2014 Tammerprint, Tampere

SÄHKÖALAN TES – ENERGIA – ICT – VERKOSTO

TYÖEHTOSOPIMUS

2014 2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 25.11.2013 1

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 8

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 8

1 Sopimuksen soveltamisala 8

2 Järjestäytymisvapaus 8

3 Työrauhavelvoite 8

4 Paikallinen sopiminen 9

II TYÖSUHDE 10

5 Yleiset määräykset 10

6 Varsinainen työpaikka 10

7 Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen 11

8 Irtisanomisajat 12

III TYÖAIKA 13

9 Yritysten ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen työajoista sovittaessa13 10 Työviikko ja työvuorokausi 13

11 Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä 13

12 Työajan sijoitus 14

13 Yötyö ja liukuva työaika 14

14 Päivittäiset lepoajat 14

15 Vuorokausilepo 14

16 Viikoittainen vapaa-aika 15

17 Vapaapäivät 15

18 Keskeytymätön kolmivuorotyö 15

19 Yli- ja lisätyö 15

20 Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö 16

21 Työajaksi rinnastettava aika 16

22 Sunnuntaina ja juhlapäivänä tehty työ 16

23 Arkipyhäviikkojen lauantaina tehty työ 17

24 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 17

25 Hälytystyö 18

26 Varallaolo 18

27 Työajan lyhennys 19

28 Yleiset vuosilomamääräykset 20

29 Vuosilomapalkka 20

30 Lomaraha 21

IV TYÖKYVYTTÖMYYS 22

31 Sairaus tai tapaturma 22

32 Lakisääteiset terveystarkastukset 23

33 Muut lääkärintarkastukset 23

34 Perhevapaat 24

V PALKKAUS 25

35 Ansion määräytyminen 25

36 Tehtävän vaativuuden mukainen palkka 25

37 Henkilökohtainen palkanosa 31

38 Palkkakäsitteet 32

39 Palkkaustavat 32

40 Aikatyö 32

41 Suorituspalkkatyö 32

42 Erilliset lisät 34

43 Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio 38

44 Kuukausipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvaus 39

45 Kuukausipalkan jakaja ja peruspalkka 39

46 Kuukausipalkkaisten osa-ajan palkan laskenta 39

47 Tulos- ja voittopalkkiot 39

48 Paikallinen sopiminen 39

VI ERÄÄT KORVAUKSET 40

49 Kunnalliset tehtävät 40

50 Merkkipäivät 40

51 Kutsunnat 40

52 Reservin harjoitukset 40

53 Lähiomaisen sairaus tai kuolema 40

54 Tuntipalkkaisen työntekijän korvausperuste 40

55 Työehtosopimusneuvottelut sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kokoukset 41

VII TYÖOLOSUHTEET 41

56 Työsuojelu ja työvälineet 41

VIII YHTEISTOIMINTA 42

57 Kehittämistoiminta 42

58 Luottamusmies 42

59 Työsuojelu 44

60 Ilmoitukset 44

61 Vapautus työstä 44

62 Ansionmenetyksen korvaaminen 45

63 Muut korvaukset 46

64 Asema 46

65 Työsuhdeturva 47

66 Tiedottaminen 48

67 Henkilöstön keskinäinen toiminta 49

IX KOULUTUS 50

68 Määräysten tarkoittama koulutus 50

69 Ammatillinen koulutus 50

70 Täydennyskoulutus 50

71 Perehdyttäminen 50

72 Ammattiyhdistyskoulutus ja osallistumisoikeus 51

73 Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset 51

74 Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt 52

75 Sosiaaliset edut 52

X ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 52

76 Ulkopuolisen työvoiman käyttö 52

77 Alihankinta 53

78 Vuokratyövoima 53

XI MATKUSTAMINEN 54

79 Yleistä 54

80 Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus 54

81 Kilometrikorvaukset 55

82 Yöpymiskustannusten korvaaminen 55

83 Päivittäiset työmatkat 55

84 Komennustyöt 56

85 Työskentely ulkomailla 56

86 Muita määräyksiä 57

87 Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen 57

88 Toisin sopiminen 58

XII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 58

89 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 58

90 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 58

91 Sopimuksen voimassaolo 59

92 Sopimuskappaleet 59

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 60

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT 63

PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESOIKEUDEN PERUSTAMISESTA 64

YHTIÖITETTYJEN LIIKELAITOSTEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT 66

Työsopimuslaki 68

PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPAS 112

ENERGIATEOLLISUUS RY PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 25.11.2013‌

Aika	25.11.2013
Paikka	Helsinki
Läsnä	ET Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx	SÄHKÖLIITTO Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
	PALTA Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx	JHL Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

1. Sopimuskausi

Jatketaan osapuolten välillä voimassa olevaa työehtosopimusta 31.1.2017 saakka jäljempänä mainituin muutoksin.

Sopimuskauden ensimmäinen jakso alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.7.2016. Toinen jakso alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.1.2017.

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen työl- lisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti 15.6.2015 mennessä toisen jakson sopimuskorotuksista, neuvottelevat sopijaosapuolet pal- kantarkistuksista 31.3.2016 mennessä. Jos sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.7.2016 ilmoittamalla siitä neljää kuukautta ai- kaisemmin.

2. Palkantarkistukset Vuosi 2015

Yleiskorotus 1.2.2015

Työntekijöiden tuntipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilö- kohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 12 sentillä.

Kuukausipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 20 eurolla.

Vaativuuden mukaiset palkat 1.2.2015

Vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan siten, että tuntipalkkoja kaikil- la vaativuustasoilla korotetaan 12 sentillä ja kuukausipalkkoja 20 eurolla.

Vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.2.2015 tai lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	euroa/t	euroa/kk
1	10,03	1745
2	10,94	1903
3	11,87	2065
4	12,78	2221
5	13,66	2376
6	14,59	2538
7	15,49	2695
8	16,40	2854

Urakkahinnat 1.2.2015

Kiinteitä urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita jäljellä olevan työmää- rän osalta korotetaan 0,7 prosentilla.

Vuosi 2016

Yleiskorotus 1.2.2016

Työntekijöiden tuntipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilö- kohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 0,4 prosen- tilla.

Kuukausipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 0,4 prosentilla.

Vaativuuden mukaiset palkat 1.2.2016

Vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan 0,4 prosentilla.

Vaativuustaso	euroa/t	euroa/kk
1	10,07	1752
2	10,98	1911
3	11,92	2073
4	12,83	2230
5	13,71	2386
6	14,65	2548
7	15,55	2706
8	16,47	2865

Urakkahinnat 1.2.2016

Kiinteitä urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita jäljellä olevan työmää- rän osalta korotetaan 0,4 prosentilla.

Erikoislisät 1.2.2016

Erikoislisiä korotetaan 0,4 prosentilla.

Erikoislisät 1.2.2016

Erikoislisät ovat 1.2.2016 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

	euroa/h	euroa/kk
Ammattitutkintolisät
• Ammattitutkinto	0,73	126,00
• Erikoisammattitutkinto tai ylempi
ammattitutkinto	1,37	236,01
Erittäin likaisen työn lisä	0,46
Korotettu	1,02
Kärkimieslisä, työryhmän koko
• 2	0,39
• 3-6	0,69
• 7 -	1,13
Lämpölisä	0,47
Mastolisä
• Yli 25 m ja enintään 30 m	1,85
• Yli 30 m ja enintään 70 m	5,04
• Yli 70 m ja enintään 130 m	6,03
• Yli 130 m	6,81
Luokkahitsaajan lisä	0,47
Vuorotyölisä

• Iltavuoro	1,94
• Yövuoro	3,70
Tunnelilisä	104,76

Paikallisesti sovitut lisät 1.2.2016

Paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 0,4 prosentilla, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Työelämän laatuasiat, työryhmät, selvitykset, jatkuvan neuvottelun periaate

3.1. Paikallisen sopimisen toteutumisen edistäminen

Xxxx työehtosopimuksessa laajennettiin 2010 mahdollisuutta paikalli- seen sopimiseen. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella koulutusta, jolla kehitetään paikalliseen sopimiseen liittyvää osaamista, luottamusta ja tahtoa. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota työehtosopimuksen mahdollistamiin keinoihin sopia muutok- sista työehtoihin yrityksen kohdatessa poikkeuksellisia taloudellisia vai- keuksia. Lisäksi koulutukseen liitetään myös yritystalouden perusteiden opetusta. Koulutus suunnitellaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja sitä toteutetaan vuonna 2015.

3.2. Palkkausjärjestelmän toimivuus ja koulutus

Vuonna 2012 suoritetulla kyselyllä selvitettiin alan palkkausjärjestelmän toimivuutta. Osapuolten välisessä työryhmässä suunnitellaan yhteisesti järjestettävää palkkausjärjestelmäkoulutusta. Koulutusaineisto laaditaan kevään 2014 aikana, jonka jälkeen koulutusta toteutetaan tarvittavassa laajuudessa.

3.3. Tuottavuuden edistäminen

Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden ai- kana selvittää, miten yritysten tuottavuutta voidaan edistää tarkoituk- senmukaisilla työaikajärjestelyillä ja muilla työolosuhteisiin liittyvillä kei- noilla.

Erityistä huomiota keskitetään mm. liikkuvan työn asettamiin vaatimuk- siin, tilanteisiin joissa on kaksi tai useampia ”kiinteitä” työpaikkoja ja työn kausiluonteisuuteen sekä terveellisen ruokailun edistämiseen työsken- neltäessä erityisillä työntekemispaikoilla.

Työryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää varallaoloa ja hälytysluonteista työtä koskevien sopimusmääräysten toimivuus ja tarkoituksenmukai- suus.

3.4. Turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä työhyvinvoinnin edistäminen

Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden ai- kana kartoittaa keinoja, joilla voidaan vähentää työtapaturmia ja sairas- tumisia sekä niistä johtuvia poissaoloja. Työryhmä kartoittaa lisäksi kei- noja ja malleja työurien pidentämiseen alan yrityksissä.

3.5. Ammatillinen osaaminen ja työvoiman saanti

Osapuolet selvittävät yhdessä vastaako tarjolla oleva koulutus laadul- taan ja määrältään alan yritysten ja henkilöstön tarpeita samoin kuin, onko työssä oleville tarjolla riittäviä jatkokoulutusväyliä ja -keinoja. Selvi- tetään myös mahdollisuuksia yhteisiin toimenpiteisiin työvoiman saannin turvaamiseksi.

3.6. Harmaa talous

Osapuolet tarkistavat 2010 laaditun ohjeistuksen sisällön ja tekevät tar- vittavat muutokset ja/tai päivitykset 30.6.2014 mennessä.

3.7. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Osapuolet selvittävät ulkopuolista työvoimaa koskevien säännösten vuokratyödirektiivinmukaisuuden ja toimivuuden sekä yritysten tarpeet ulkopuolisen työvoiman käytölle.

4. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Keskeytymättömän kolmivuorotyön määräysten yhdenmukaistaminen aloitettiin 2011 ja siitä on sovittu vielä vuotta 2014 koskien. Osapuolet asettavat työryhmän uudistamaan keskeytymättömän kolmivuorotyön vuorovapaiden kertymisjärjestelmää. Kolmivuorotyön työajan portaittais- ta lähentämistä jatketaan vuonna 2016 kahdeksalla tunnilla, ellei yleinen työmarkkinatilanne sitä estä. Kolmivuorotyön työajan lyhentämistä kah- deksalla tunnilla ei toteuteta vuonna 2015.

Osapuolet jatkavat kolmivuorotyön yhdentämisohjelmaa seuraavalla so- pimuskaudella.

Allekirjoituspöytäkirjan (20.12.2011) 6.2 ja 6.3 kohdat ovat edelleen voi- massa.

5. Paketoidut asiat

Sopijaosapuolten välisen työehtosopimuksen 20.12.2011 allekirjoitus- pöytäkirjan kohtia 10 (Erittäin likaisen työn lisä), 11 (Tunnelilisä), 12 (Yli- töiden pyöristyssääntö) ja 13 (Varallaolo) sovelletaan yrityksissä 20.12.2011 vallinneen tilanteen mukaisesti kunnes sopijaosapuolet toi- sin sopivat. Paketoituja asioita käsitellään sopimuskauden aikana työ- ryhmässä. Tavoitteena on selvittää edellä mainittujen lisien ja korvaus- ten kohdistuminen alan yrityksissä. Yhdessä sovitut muutokset voidaan toteuttaa tarvittaessa.

6. Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden ai- kana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

7. Siirtyminen kunta-alan sopimuksesta tämän sopimuksen piiriin

7.1 Yrityksen siirtyessä noudattamaan tätä työehtosopimusta kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena paikalliset osapuolet tarkaste- levat työehtosopimuksen muutoksen ja paikallisten käytäntöjen vaikutus- ta työehtoihin. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että muutostilan- teessa noudatettaisiin tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa yhtiöi- tettyjen liikelaitosten siirtymäsääntöjä.

7.2. Tällä sopimuksella ei muuteta Energiateollisuuden työntekijöiden työeh- tosopimuksen 17.10.2007 – 31.1.2010 siirtymäsääntöjä.

8. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma

Todettiin, että osapuolten välillä on sovittu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” -kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta keskusjärjestöjen kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti.

9. Palkkausjärjestelmä

9.1 Sopijaosapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyy- denarviointien tuloksia.

9.2 Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehtävän vaativuustason nousu johtaa palkankorotukseen, jonka suuruus määräytyy uuden tehtä- vän vaativuuden sekä työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen arvioin- nin perusteella.

10. Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

11. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

Sovitut tekstimuutokset on sisällytetty työehtosopimukseen. Tarkastettu

ENERGIATEOLLISUUS RY

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxx

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET‌

1 Sopimuksen soveltamisala‌

1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin.

1.2 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnanta- jat Palta ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työs- kentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennai- sesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla.

1.3 Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia.

2 Järjestäytymisvapaus‌

2.1 Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään yh- distykseen ja toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työ- sopimuslain mukaan.

2.2 Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuh- deasioiden hoitamista sekä työrauhan säilyttämistä, ja suhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen.

3 Työrauhavelvoite‌

3.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaika- na ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

3.2 Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä työehtosopimus- lain tarkoittamiin työtaistelutoimenpiteisiin.

3.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät nii- den jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisesti toimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksi- en mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4 Paikallinen sopiminen‌

4.1 Sopimisen edellytykset

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tu- lee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitus- ta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan otta- van vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

4.2 Yrityskohtaiset tavoitteet

4.2.1 Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Sa- malla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2.2 Kullakin työpaikalla määritellään yhteisesti tavoitteet, joihin paikallisesti sopi- en pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioi- tava tarpeen mukaan uudelleen. Paikallisen sopimisen menettelytavoista ja keinoista sovitaan sen jälkeen, kun yrityskohtaiset tavoitteet ja päämäärät on yhteisesti selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työ- yhteisöä.

4.3 Paikallisen sopimisen menettelytavat

4.3.1 Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain sallimissa rajoissa sopia paikallisesti toisin. Työntekijöitä yleisesti koskevissa asioissa paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luotta- musmiehen kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän kesken.

4.3.2 Paikallisen sopimisen kehittäminen edellyttää myös sopimisen laadun ja on- nistumisen arviointia. Osapuolten tulisikin menettelytavoista sopiessaan kiin- nittää huomiota siihen, että sopimisen tuottamaa lisäarvoa tarkastellaan eri- laisten projektien tai kokonaisuuksien osalta jälkikäteen tai niiden aikana.

4.3.3 Paikallinen sopimus voidaan solmia joko määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita. Paikallinen sopi- mus on solmittava kirjallisena, jos toinen sopijaosapuoli sitä pyytää.

4.4 Paikallisen sopimisen jälkivaikutus

4.4.1 Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut. Tänä ai- kana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulosta voi- daan myös määräajaksi solmittu paikallinen sopimus irtisanoa.

4.5 Sopijaosapuolten (liittojen) sitoutuminen

Liitot sitoutuvat myötävaikuttamaan paikallisen sopimisen kehittymiseen ja tukevat yrityksiä / toimipaikkoja paikallisista tarpeista lähtevien ratkaisujen löytämiseksi.

II TYÖSUHDE‌

5 Yleiset määräykset‌

5.1 Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus teh- dään kirjallisesti työsuhteen alkaessa. Sopimus voidaan tehdä myös sähköi- sesti.

Työnantaja antaa pyydettäessä selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4 §), elleivät ne käy ilmi työehtosopimuksesta.

5.2 Työsuhteen alkaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisis- ta työsuhteeseen liittyvistä asioista.

6 Varsinainen työpaikka‌

6.1 Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, johon työntekijä on työ- hön otettu tai jossa työntekijä säännöllisesti tosiasiallisesti työskentelee. Yk- sinomaan määrättyä työtä varten työmaalle otetun työntekijän varsinainen työpaikka on ko. työmaa. Varsinainen työpaikka sovitaan työsopimuksessa.

6.2 Varsinaisen työpaikan muuttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työnteki- jän välillä. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut varsinaisen työpaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:

• uusi varsinainen työpaikka

• siirron syy

• siirron päivämäärä

• muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat.

6.3 Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, se voidaan toteuttaa vain, jos sii- hen on lain mukaiset perusteet ja edellä mainittujen neuvottelujen päättymi- sestä on kulunut vähintään tämän sopimuksen edellyttämä irtisanomisaika.

6.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen‌

7.1 Muutokset työn tarjoamisen edellytyksissä

Paikallisesti voidaan sopia menettelytavoista, joilla voidaan joustavasti rea- goida työn tarjoamisen edellytyksissä tapahtuviin muutoksiin. Sopimisen ta- voitteena on edesauttaa työntekijöiden työllistymistä ja turvata yrityksen toi- mintamahdollisuuksia. Sovittavat menettelytavat voivat liittyä esimerkiksi yh- teistoimintamenettelyyn ja -aikoihin sekä tilapäisen työn tarjoamiseen lomau- tustilanteissa.

Kilpailutilanteesta johtuen yrityksen työt saattavat siirtyä toiselle yritykselle. Paikallisesti voidaan sopia myös menettelystä, jolla selvitetään irtisano- misuhan alle joutuneiden työntekijöiden mahdollisuudet työllistymiseen sen yrityksen palveluksessa, johon työt ovat siirtyneet, jos tämä yritys tarvitsee lisää työvoimaa.

7.2 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työn- tekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain työsopi- muslain tarkoittamalla asiallisella ja painavalla syyllä.

7.3 Työnantaja saa purkaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain tarkoittamalla erittäin painavalla syyllä.

7.4 Irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijä taloudellisella tai tuotannollisella syyllä noudatetaan työsopimuslain (5 ja 9 luvut) mukaisia menettelytapoja. Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää. Lomautuksen ennakkoselvi- tyksen antamisvelvollisuutta ei ole.

7.5 Lomauttamisesta, työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti.

7.6 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomau- tuksen ennen sen alkamista.

7.7 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran ja enintään työn keston verran.

7.8 Mikäli tilapäistä työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, lomautuksen kes- keyttämisestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä siten, että lo- mautus jatkuu työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Sa- massa yhteydessä tulee selvittää työn arvioitu kestoaika.

7.9 Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

7.10 Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

7.11 Kohdan 7 työehtosopimusmääräysten soveltamisalan ulkopuolella ovat työ- sopimuslain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa, 7 luvun 5, 7 ja 8 §:ssä sekä 8 luvun 3 §:ssä mainitut tapaukset (koeaikapurku, liikkeen luovutus, yrityssaneeraus, työnantajan konkurssi ja kuolema sekä työsopimuksen purkautuminen). Näi- tä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

7.12 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin lukuun otta- matta kohtia 7.2, 7.3, 7,4 ja 7.5

8 Irtisanomisajat‌

8.1 Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään yhden vuoden	14 päivää
yli vuoden, enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

8.2 Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

III TYÖAIKA‌

9 Yritysten ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen työajoista so- vittaessa‌

Yritysten tuottavuus ja menestys sekä mahdollisuus tarjota työtä edellyttävät sitä, että työaikajärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Sovittaessa paikalli- sesti työaikajärjestelyistä tulee kiinnittää huomiota mm. työn kausiluoteisuu- teen, työajan sijoittamiseen työvuorokauden ja -viikon aikana, työvuorojen pi- tuuteen sekä keskimääräisen työajan tasoittumisjaksoihin.

10 Työviikko ja työvuorokausi‌

Työviikko alkaa maanantaina sekä työvuorokausi päivätyössä säännöllisen työajan alkaessa ja kaksi- sekä kolmivuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ell- ei paikallisesti toisin sovita.

11 Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä‌

11.1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työ- viikossa, ellei työaikaa ole järjestetty keskimääräiseksi lain tai työehtosopi- muksen mukaisesti.

11.2 Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kahteentoista tuntiin. Työajan tulee enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittua samaan tuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana ajanjaksona.

11.3 Keskimääräisessä työajassa on työtä varten laadittava ennakolta työajan tasoittumis-järjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään, ellei paikallisesti toisin sovita.

12 Työajan sijoitus‌

12.1 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, säännöllinen työaika sijoitetaan päivä- työssä klo 6 – 18 välille.

12.2 Työnantaja laatii työvuoroluettelon, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä päivittäiset lepoajat.

12.3 Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan mahdollisim- man ajoissa ja kuitenkin viimeistään seitsemän päivää aiemmin. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan viimeistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoitus- päivä että muutoksen voimaantulopäivä luetaan em. määräaikaan.

12.4 Sairaustapauksissa, hätätyötilanteessa ja muissa näihin verrattavissa tilan- teissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna niin nopeasti, kuin se käy- tännössä on mahdollista.

12.5 Kiireellisissä korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä muissa merkitykseltään vastaavissa töissä voidaan työaikajärjestelyt toteuttaa 24 tunnin ennakkoil- moitusaikaa noudattaen.

12.6 Paikallisesti voidaan sopia myös em. lyhyemmistä ennakkoilmoitusajoista.

13 Yötyö ja liukuva työaika‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain yötyötä koskevista määräyksistä sekä liukuvan työajan liukuma-ajasta ja enimmäiskertymästä.

14 Päivittäiset lepoajat‌

14.1 Päivittäisen lepoajan (ruokatauko) pituus on yksi tunti, ellei paikallisesti ole sovittu lyhyemmästä vähintään puolen tunnin lepoajasta.

14.2 Vuorotyössä on työntekijöille annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepo- aika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

14.3 Työntekijällä on oikeus työvuoronsa aikana pitää työaikaan luettavat kaksi virkistys-taukoa.

14.4 Vähintään tunnin kestävässä ylityössä työntekijällä on oikeus pitää vastaava virkistystauko säännöllisen työajan päätyttyä ja sitä seuraavat tauot kahden tunnin välein.

15 Vuorokausilepo‌

Työntekijälle on annettava työaikalain 29 §:n mukainen vuorokausilepo, ellei paikallisesti toisin sovita.

16 Viikoittainen vapaa-aika‌

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollisuutta antaa työaika- lain mukaista viikoittaista vapaa-aikaa, korvataan sinä aikana tehty työ mak- samalla tuntipalkkaiselle työntekijälle varsinaisen palkan lisäksi ao. tunneilta keskituntiansion mukainen korvaus ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle kuu- kausipalkan lisäksi ao. tunneilta tuntipalkka 100 prosentilla korotettuna tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata viimeistään kolmen kuukau- den kuluessa työn tekemisestä. Tästä kohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

17 Vapaapäivät‌

17.1 Päivätyössä joulu- ja juhannusaatot sekä lauantait ja sunnuntait ovat vapaa- päiviä. Mikäli työtä tehdään lauantaisin, on sunnuntain lisäksi annettava va- paapäivä maanantai.

17.2 Jos yrityksen toiminta työntekijän työn osalta jatkuu vähintään kuutena päi- vänä viikossa, voi sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä olla vaihtuva. Tällöinkin on pyrittävä siihen, että sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä on lauantai tai maanantai.

17.3 Jos yrityksen toiminta jatkuu työaikalain 33 §:n mukaisin perustein myös sunnuntaina, annetaan kaksi perättäistä vapaapäivää viikkoa kohden. Mah- dolliset työpäiviksi osuvat arkipyhät eivät sisälly tarkoitettuihin vapaapäiviin.

17.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

18 Keskeytymätön kolmivuorotyö‌

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva pöytäkirja on työehtosopimuksen liitteenä.

19 Yli- ja lisätyö‌

19.1 Ylityönä korvataan työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllis- ten työtuntien lisäksi.

19.2 Osa-aikatyössä lisätyöstä maksetaan korottamaton palkka.

19.3 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalkka (tp) mahdollisine erillisine lisineen. Korotusosa lasketaan keskituntiansiosta.

19.4 Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalk- ka. Korotusosa lasketaan tuntipalkasta. Erilliset lisät maksetaan ylityössä ko- rotettuina.

20 Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö‌

20.1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

20.2 Paikallisesti voidaan sopia ylityöstä maksettavan palkan ja korotusosan vaih- tamisesta joko kokonaan tai osittain työaikaan rinnastettavaan palkalliseen vapaa-aikaan.

20.3 Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään kalenterivuotta.

20.4 Ylityössä maksetaan yhden tunnin palkka ja ylityökorotus myös alkavalta tunnilta, jos työaika ylittää täyden työtunnin vähintään 10 minuutilla. Tämä pyöristyssääntö ei saa johtaa perusteettomaan työajan pidentämiseen. (So- veltamisen osalta ks. allekirjoituspöytäkirjan kohta 5 ja 20.12.2011 allekirjoi- tuspöytäkirjan kohta 12)

20.5 Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

21 Työajaksi rinnastettava aika‌

Ylityötä korvattaessa rinnastetaan tehtyyn työaikaan työajan lyhennysvapaat riippumatta siitä, annetaanko ne kokonaisina päivinä tai lyhennettynä päivit- täisenä työaikana, sekä muut poissaolot, joista työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksenkorvauksen.

22 Sunnuntaina ja juhlapäivänä tehty työ‌

22.1 Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

22.2 Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, ensimmäisenä ja toise- na pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhan- nuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona ja ensimmäisenä sekä toisena joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka si- sältää mahdollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä hälytystyöstä makset- tavan korotuksen.

22.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

23 Arkipyhäviikkojen lauantaina tehty työ‌

23.1 Työntekijälle maksetaan pääsiäislauantaina tai pääsiäisen tai helatorstain jälkeisenä lauantaina sekä uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, itsenäisyys- päivää ja toista joulupäivää samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Palkka sisältää myös mahdollisen ylityökorvauksen.

23.2 Loppiaista samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehty työ korva- taan kuten viikkoylityö, mikäli sitä ei muutoin korvata ylityönä.

23.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

24 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka‌

24.1 Kuukausipalkalla olevalla työntekijällä on oikeus saada arkipyhiltä ja itsenäi- syyspäivältä kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

24.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, ju- hannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toisel- ta joulupäivältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin hä- nen henkilökohtainen aikatyöpalkkansa keskituntiansion mukaan laskettuna.

24.3 Korvaus maksetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäivi- ään tai työajan tasoittamispäiviään.

24.4 Keskimääräistä työaikaa tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuorokautisen työajan tuntimäärän perusteella keskituntiansion mukaisesti.

24.5 Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtoso- pimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

24.6 Itsenäisyyspäivän osalta noudatetaan lakia itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

24.7 Arkipyhäkorvaus maksetaan muuten arkipyhäkorvaukseen oikeutetulle työn- tekijälle myös vuosiloman ja enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kes- täneen sairauden ja lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajal- ta sekä työajan lyhennyspäivien väliin sattuvilta arkipyhiltä.

24.8 Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta.

24.9 Mikäli työntekijä on arkipyhänä työssä, arkipyhäkorvausta ei makseta.

24.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

25 Hälytystyö‌

25.1 Hälytystyötä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja jossa työnteki- jä joutuu työpaikalta jo poistuttuaan tulemaan takaisin työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamis- ta - kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

25.2 Hälytystyössä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus määräytyy kutsun an- tamisajankohdan mukaan seuraavasti:

Kutsu annettu Hälytysrahan suuruus

säännöllisellä työajalla tai ennen klo 21 Kahden tunnin tuntipalkka

klo 21 - 06 Neljän tunnin palkka

25.3 Saman tunnin aikana tulleista hälytyksistä maksetaan hälytysraha vain ker- ran.

25.4 Mikäli kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle työajalta normaalin palkan lisäksi 100 prosentin korotus, joka sisältää mah- dollisen ylityökorvauksen. Korotusta maksetaan enintään seuraavan työvuo- ron tai yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan alkamiseen saakka.

25.5 Lyhyemmältä kuin tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

25.6 Matkustusaika luetaan työaikaan.

25.7 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

26 Varallaolo‌

26.1 Milloin työntekijä eri sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaolo- ajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, minkä hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntipalkasta tai vastaavasta kuukausipalkan peruspalkasta varallaoloaikaa säännölliseen työaikaan lu- kematta.

26.2 Paikallisesti voidaan sopia erilaisista varallaolojärjestelmistä, korvausperus- teista ja varallaolokorvauksen vaihtamisesta palkalliseen työaikaan rinnastet- tavaan vapaaseen.

26.3 Varallaolijaan ei sovelleta hälytystyötä koskevia määräyksiä.

27 Työajan lyhennys‌

27.1 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia vuorokaudessa / 40 tuntia viikossa tai keskimäärin edellinen edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päivän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolli- set juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden- päivä ja vapunpäivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenteri- vuodessa.

27.1.1 Jos työajan lyhennys on toteutettu lyhentämällä vuorokautista tai viikoittaista työaikaa, tulee näin lyhennetyn vuosityöajan vastata kohdassa 1 tarkoitettua työaikaa.

Esimerkki: viikossa 38,25 tuntia tekevän työntekijän, jolla on vuosiloma- lain mukainen vuosiloma ilman ylimäärästä vapaata, työaikaa lyhenne- tään lisäksi 23 tuntia vuodessa.

27.1.2 Kohdan 27.1.1 määräystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan ilman ylimääräistä vapaata.

27.2 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuosilomalakiin perustumatto- mat vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

27.2.1 Kohdan 27.2 määräys ei koske Energiayhteisöjen työehtosopimuksen tai kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä olleiden työnteki- jöiden siirtymäsäännösten perusteella saamaa lisävapaata.

27.3 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta ka- lenterikuukaudelta, jona työskennelleelle työntekijälle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Lisäksi työssäolon veroi- siksi luetaan kohdassa 49 tarkoitettujen kunnallisten luottamustehtävien hoi- taminen. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä.

27.4 Kertynyt vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan ensisijaisesti kokonaisina työvuoroina. Paikallisesti voidaan sopia kertyneen vapaan antamisesta ja korvaamisesta toisin.

27.5 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, vapaan antamisesta ilmoitetaan viimeis- tään seitsemän päivää aiemmin. Jo ilmoitetun vapaan siirtämisestä ilmoite- taan viimeistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että vapaan an- tamispäivä luetaan em. määräaikaan.

27.6 Mikäli jo ilmoitetun vapaan pitäminen estyy sellaisesta työntekijästä johtu- vasta syystä, jonka ajalta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidet- täväksi, mikäli este ilmenee ennen vapaan alkua.

27.7 Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetyksen korvaus keskituntiansion mukaan, ellei kyseinen korvaus ole aiemman työ- ehtosopimuskäytännön mukaisesti tehdyn työajan palkassa. Kuukausipalk- kainen työntekijä saa vapaan ajalta kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

27.8 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

28 Yleiset vuosilomamääräykset‌

28.1 Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti.

28.2 Paikallisesti voidaan sopia toisin vuosilomalain mukaisesta lomakaudesta.

28.3 Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalaissa tarkoitettujen lisäksi myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut työsuhteen kestäessä poissa työstä:

• työajan lyhennysvapaan takia

• työnantajan järjestämään tai ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin enintään yhden kuukauden rajaan asti

• työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovitun työryh- män työskentelyyn osallistumisen vuoksi

• alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisesta johtuvan poissaolon vuoksi

• työpäiviksi sattuvan työntekijän 50- tai 60-vuotispäivän vuoksi

• työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lähei- sen omaisen kuoleman johdosta annettavan lyhyen tilapäisen vapaan vuoksi

• palkalliseksi vapaaksi muutetun lomarahan vuoksi

• oman ammattiliiton liittokokouksen ja liittovaltuuston tai liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumisen vuoksi

• SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen vuoksi.

29 Vuosilomapalkka‌

29.1 Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkassa otetaan vuosilomalain mukaisesti huomioon jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvat lisät ja korotukset sekä kiinteät korvaukset.

29.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymis- vuonna työssäolon ajalta henkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtunti- en lukumäärällä. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan ker- tomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalaissa tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäiven lukumäärä	kerroin	Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0	16	116,0
3	23,5	17	123,6
4	31,0	18	131,2
5	37,8	19	138,8
6	44,5	20	146,4
7	51,1	21	154,4
8	57,6	22	162,4
9	64,8	23	170,0
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0
14	101,6	28	207,2
15	108,8	29	214,8
		30	222,4

29.3 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

29.4 Mikäli lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa lu- vulla 7,2 lomapäivää kohden.

29.5 Vuosilomapalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

29.6 Lomakorvausta kuukausipalkkaiselle laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 25.

30 Lomaraha‌

30.1 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosilo- mapalkasta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomarahan määrä on 50 prosenttia summas- ta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kerto- malla lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita tai yrityksen aiemmasta käytännöstä muuta johdu.

30.2 Työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai aloittaessa varus-miespalveluksen maksetaan lomaraha myös lomakorvauksesta.

30.3 Paikallisesti voidaan sopia lomarahan tai sen osan antamisesta työssäolon veroisena palkallisena vapaana.

IV TYÖKYVYTTÖMYYS‌

31 Sairaus tai tapaturma‌

31.1 Työntekijälle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työ- kyvyttömyyden ajanjakson sisältämiltä työpäiviltä tai vuorovapaapäiviltä seu- raavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

alle kuukauden 1 viikolta

vähintään kuukauden, mutta vähemmän kuin vuoden 4 viikolta

vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta 5 viikolta

viisi vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

31.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei sairauden vuoksi vähennetä.

31.3 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palkka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta.

31.4 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nos- tamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, jo- hon työntekijällä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, ja että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella.

31.5 Mikäli työntekijä on toisen työsuhteen perusteella tehdyssä työssä sattuneen tapaturman vuoksi estynyt tekemästä tämän työehtosopimuksen piirissä ole- vaa työtään, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

31.6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidusta kestosta työnantajalle.

31.7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Mil- loin työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvat kustannukset.

31.8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairaus- ajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, hän ei ole oikeutettu uuteen edellä tar- koitettuun sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka makse- taan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

31.9 Jos työntekijä sairastuu komennuksen aikana, työnantaja maksaa hänelle työehtosopimuksen päivärahan sairausvakuutuslain karenssiajalta tai hoitaa hänen kuljetuksensa takaisin varsinaiseen työpaikkaan.

31.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

32 Lakisääteiset terveystarkastukset‌

32.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

32.2 Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työ- ehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

32.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

33 Muut lääkärintarkastukset‌

33.1 Työnantaja korvaa ansionmenetyksen, jos kyseessä on sairastumis- tai ta- paturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastuk- seen.

33.2 Muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa ansionmenetys korvataan, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

33.3 Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

33.4 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdol- lista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanot- toa työajan ulkopuolelta.

33.5 Ansionmenetyksen korvauksena maksettava palkka määräytyy sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan.

33.6 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

34 Perhevapaat‌

34.1 Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta, jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja työn- tekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äi- tiysvapaan aikana.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

34.2 Naispuolisen työntekijän adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukau- den pituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

34.3 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

34.4 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mu- kaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättö- mästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta (1-4 päivää). Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Maksamisen edellytys on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä tai toi- nen on estynyt hoitamasta lasta sairauden, matkan tai toisella paikkakunnal- la opiskelun vuoksi taikka kyseessä on yksinhuoltaja.

34.5 Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvussa tarkoitet- tua erityishoitorahaan oikeuttavaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntou- tukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

V PALKKAUS‌

35 Ansion määräytyminen‌

35.1 Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta, pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosas- ta ja mahdollisista erillisistä lisistä.

35.2 Vaativuusluokitusta ja sen perusteella määräytyvää palkkaa sovelletaan myös oppisopimusoppilaisiin, mutta ei harjoittelijoihin ja kesätyöntekijöihin, elleivät he jo ole valmistuneet ammattiin ja työskentele koulutuksensa mu- kaisissa tehtävissä.

36 Tehtävän vaativuuden mukainen palkka‌

36.1 Tehtävän vaativuus arvioidaan työntekijöiden vaativuudenarviointijärjestel- mää käyttäen. Vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

Vaativuustaso	Pisteet
1	135 - 155
2	160 - 185
3	190 - 215
4	220 - 245
5	250 - 275
6	280 - 305
7	310 - 335
8	340 - 360

36.2 Vaativuus arvioidaan kirjallisten tehtäväkuvausten perusteella. Tehtäväku- vaus ja vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja työntekijän välisenä yh- teistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti.

36.3 Työntekijän ollessa eri mieltä tehtävän vaativuudesta voi hän saattaa asian työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuk- sen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsi- tellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet. Arvioinnin tulosta ei voida saattaa välimiesoikeuden eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

36.4 Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden tehtäväkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Mahdollinen korotus työntekijän palkassa toteutetaan kuitenkin tehtävämuutoksesta lukien.

36.5 Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain.

36.6 Tehtävän vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.10.2013 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	9,91	1725
2	10,82	1883
3	11,75	2045
4	12,66	2201
5	13,54	2356
6	14,47	2518
7	15,37	2675
8	16,28	2834

Vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.2.2015 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,03	1745
2	10,94	1903
3	11,87	2065
4	12,78	2221
5	13,66	2376
6	14,59	2538
7	15,49	2695
8	16,40	2854

Vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.2.2016 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,07	1752
2	10,98	1911
3	11,92	2073
4	12,83	2230
5	13,71	2386
6	14,65	2548
7	15,55	2706
8	16,47	2865

36.7 Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enin- tään neljän kuukauden pituiselta ajalta palkkaa, joka on 85 prosenttia ao. vaativuustason mukaisesta palkasta. Edellytyksenä on, että työtehtävä on arvioitu aiemmin vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen.

36.8 Yleiskorotusten yhteydessä tehtävän vaativuuden mukaisia palkkoja korote- taan yleiskorotusprosentin määrällä.

36.9 Jos korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely liittyy olennaisena osana tehtävään, otetaan se huomioon tehtävän vaativuuden arvioinnissa eikä makseta erillistä mastolisää.

36.10 Paikallisesti sovitaan, maksetaanko luokkahitsaajan pätevyydestä työehto- sopimuksen mukainen erillinen lisä vai otetaanko tehtävän vaativuuden arvi- oinnissa huomioon tehtävän edellyttämä hitsaustaito.

36.11 Kärkimiehenä toimiminen otetaan huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaes- sa tai maksamalla siitä erillinen lisä.

36.12 Jos työntekijän tehtäviin kuuluu antaa työnopastusta etukäteen laaditun oh- jelman mukaisesti oppisopimusoppilaille tai työssäoppimisjaksolla oleville toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaille, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Yritys:                                               Työtehtävä:                     Arviointipäivä:      

A	TYÖTEHTÄVIEN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN	A1, TEHTÄVIEN MERKITYS TULOKSEEN / TOIMINTAAN
	Tasot	Rajallinen		Merkittävä		Laaja
	TASO 1 Tehtävä muodostuu muutamasta samankaltaisesta työstä	75	85	100	110
	TASO 2 Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaamisalueen töistä	100	110	125	135
	TASO 3 Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa erityistehtävä			150	160	175	185
	TASO 4 Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä			175	185	200	210
B	VAADITTAVA AMMATTIKOKEMUS	Tehtävien edellyttämä ammattikokemus
		Enintään vuoden		1 – 5 vuotta		yli 5 vuotta
		20		35		50
C	RASITTAVUUS Näillä tarkoitetaan niitä työhön toistuvasti liittyviä erityistekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta ja sidon- naisuudesta	Työn rasittavuus on tavanomainen		Työ on tavanomais- ta rasittavampaa		Työ on erittäin rasittavaa
		20		35		50
D	VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS Tällä mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta	Rajallinen		Merkittävä		Laaja
		20		35		50

Luokitustulos:   pistettä

Ko. työtehtävässä oleva henkilö:      

Luokituksessa otettu huomioon:

Korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely Luokkahitsaajan pätevyys

Kärkimiehenä toimiminen Työnopastus

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

A TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS, TARVITTAVA OSAAMINEN
Taso 1 • Tehtävä muodostuu muutamasta samankal- taisesta työstä • Selkeät ohjeet ohjaavat työtä • Tehtävä ei edellytä ammattikoulutustasoisia tietoja • Tehtävän sisältö ja yksittäiset työt ovat opitta- vissa lyhyen ammatillisen opastuksen avulla	Taso 3 • Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa erityis- tehtävä • Tehtävälle on tyypillistä ohjauksen yleisluon- teisuus • Esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja yhtiön toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaa • Tehtävä edellyttää aina alan ammattikoulun tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää perusteellista tuntemusta ko. verkosta, laitteistosta tai prosessista
Taso 2 • Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaamis- alueen töistä • Työnantajan yleiset ohjeet sekä vakiintuneet toimintatavat ohjaavat työtä • Tehtävä edellyttää yleensä ammattikoulun tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää tuntemusta ko. tehtävä- alueen verkosta, laitteistoista tai prosesseista	Taso 4 • Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa eri- tyistehtävä • Asetetut tavoitteet ja toimintatavat ohjaavat toimintaa enemmän kuin ohjeet • Työntekijä päättää yleensä itse työjärjeste- lyistä. Työ sisältää usein suunnittelua, vuoro- vaikutusta ja luovaa harkintaa • Tehtävä edellyttää alan ammattikoulua laa- jempien tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää laajaa tuntemusta yrityk- sen verkosta, laitteistoista tai prosesseista

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

A1 TYÖTEHTÄVIEN VAIKUTUS TOIMINTAAN	D VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS
1 Rajallinen • Ratkaisutuloksella tai –ajalla on vain vähän merkitystä muiden työhön • Tehtävien vaikutus kohdistuu pääasiassa oman tai suppean työryhmän työn tulok- seen	1 Rajallinen • Yhteydet ovat tavanomaisia ja edellyt- tävät vuorovaikutusta lähipiirissä
2 Merkittävä • Tehtävä vaatii jonkin verran uusien ideoi- den kehittämistä • Tehtävän vaikutus kohdistuu pääasiassa toiminnon osa-alueen tuloksiin	2 Merkittävä • Tehtävä edellyttää lähinnä sisäistä yhteydenpitoa asiantuntijatasolla pää- asiassa omassa toiminnossa
3 Laaja • Ratkaisut joudutaan tekemään usein yhdis- telemällä teoreettista tietoa, kokemusta ja vakiintuneita toimintatapoja • Tehtävän vaikutus kohdistuu selkeästi koko toiminnon tuloksiin	3 Laaja • Tehtävä edellyttää merkittävästi oma- aloitteista yhteydenpitoa asiakkaisiin, asiantuntijoihin ja vaativiin sidosryh- miin
C RASITTAVUUS
1 Työn rasittavuus on tavanomainen • Työn fyysinen rasitus on normaali eikä siinä esiinny erityistä henkistä kuormitusta
2 Työ on tavanomaista rasittavampi • Työssä esiintyy keskiraskasta ponnistusta vaativia osia tai työ on kevyttä, mutta siinä esiintyy jonkin verran henkistä kuormitusta
3 Työ on erittäin rasittavaa • Työ vaatii jatkuvaa keskiraskasta ponnis- tusta tai lyhytaikaisia, toistuvia raskaita ponnistuksia tai työn henkinen kuormitus on huomattava

37 Henkilökohtainen palkanosa‌

37.1 Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henkilö- kohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Arviointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tukevan ar- viointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen harkinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työnteki- jän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain.

37.2 Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan oltava vähintään 3 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

37.3 Mikäli työntekijä on oikeutettu kohdan 42.1.1 mukaiseen ammattitutkintolisään, muodostaa se henkilökohtaisen palkan osuuden, joka ei sisälly kohdan 37.2 mukai- seen vähimmäisosuuteen.

37.4 Esimerkki yksinkertaisesta pätevyydenarviointijärjestelmästä:

Oppimistaso Perustaso Tavoitetaso

Tekijät

Työn määrä x

Työn laatu x o

Yhteistyökyky x o

Yrityskohtainen tekijä 1 x

Yrityskohtainen tekijä 2 x

Yrityskohtainen tekijä 3 x o

.

x = henkilön arvioinnin tulos

o = tavoite seuraavalle kaudelle

Oppimistaso = Tehtävän edellyttämää tasoa ei ole vielä saavutettu Perustaso = Tehtävän edellyttämä taso

Tavoitetaso = Tehtävän edellyttämä hyvä taso

38 Palkkakäsitteet‌

Käsite Selitys

Vaativuuden mukainen palkka (VMP) Tehtävän vaativuustason mukainen palkka

Henkilökohtainen palkanosa (HPO)

Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella mak- settava palkanosa (sisältää ammattitutkintolisän)

Tuntipalkka (TP) Vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen

Kuukausipalkka (KP) palkanosa

Tuntiansio (TA) Kuukausiansio (KA)

Tuntipalkka + erilliset lisät Kuukausipalkka + erilliset lisät

Keskituntiansio (KTA) Tietyltä ajalta laskettu keskimääräinen tuntiansio

Peruspalkka

Kuukausipalkkaiselle tuntia kohden maksettava palkka, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen kuukausipalkan jakajalla

39 Palkkaustavat‌

Palkkaustavat ovat aikapalkka ja suorituspalkka. Työstä käytetään vastaavasti nimi- tyksiä aikatyö ja suorituspalkkatyö.

40 Aikatyö‌

Aikatyössä maksetaan työntekijälle palkkamääräysten mukainen tuntipalkka mah- dollisine erillisine lisineen.

41 Suorituspalkkatyö‌

41.1 Paikallisesti voidaan sopia työn tekemisestä urakkapalkka- tai muuna suorituspalk- katyönä.

41.2 Töissä, joissa suoran urakan soveltaminen on vaikeaa, työnantaja ja työntekijä voi- vat sopia muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä. Niiden suhteen noudatetaan so- veltuvin osin urakkatyötä koskevia määräyksiä.

41.3 Suorituspalkkaan ei saa sisällyttää kohdassa 42 mainittuja erikoislisiä, vaan ne maksetaan erillisinä.

41.4 Urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että urakkapalkka nousee normaalilla urak- katyövauhdilla vaativuuden mukaista palkkaa 30 % korkeammaksi ja kasvaa työ- saavutuksen lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

41.5 Vaativuuden mukaisen palkan ylittävää urakkapalkan osaa kutsutaan urakkavoitok- si.

41.6 Urakkatyössä on tuntipalkka +15 % taattu. Em. takuu ei kuitenkaan koske tapauk- sia, joissa työntekijä/työryhmä ei toistuvasti ole saavuttanut urakkatakuun mukaista urakkavoittoa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muitakaan työn järjes- telyistä tai urakan hinnoittelusta johtuvia haittoja ole esiintynyt.

41.7 Urakkatyössä on yleensä pyrittävä siihen, että urakkahinta pidetään ennallaan sii- hen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

41.8 Jos työnantaja tai työntekijä ei ole työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puutteen takia pystynyt arvioimaan urakkahintaa oikein eikä työntekijä tästä johtuen ole nor- maalilla urakkatyövauhdilla saavuttanut 30 %:n urakkavoittoa, tai jos samoista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa.

41.9 Ellei urakkahinnasta päästä yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa, kysymys alistetaan liittojen ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai- sesti. Liittojen ratkaisu sitoo molempia osapuolia. Urakkatyövauhtia ei tule tämän perusteella hidastaa.

41.10 Urakkatyöstä, josta ei ole laadittu kiinteää urakkahinnastoa, sovitaan ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste ja välttämättömiä tie- toja laskentaperusteista. Urakat on pyrittävä jakamaan mahdollisimman lyhyihin jak- soihin.

41.11 Urakkahintaan sisältyvät työt on määriteltävä etukäteen. Kaikki muutoksista aiheu- tuneet lisätyöt sekä tarveaineiden varastosta otto, palautus ja kuljetus on korvattava erikseen.

41.12 Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Yllä mainitusta peri- aatteesta voidaan poiketa vain, jos kaikki urakkaan osallistuneet työntekijät siitä keskenään sopivat.

41.13 Suoritettaessa yhteisurakan jakamista urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kes- ken ei ammattitutkintolisiä lasketa tuntipalkkoihin sisältyviksi, vaan ne maksetaan erillisinä urakan ulkopuolella.

41.14 Mikäli yrityksen työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joihin tämän työeh- tosopimuksen suorituspalkkausta koskevat säännökset eivät sovellu, sovitaan muunlaisten suorituspalkkaustapojen käytöstä paikallisesti.

41.15 Paikallisesti voidaan myös sopia, että uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasennus- töissä noudatetaan sähköasennusalan urakkahinnoittelua.

42 Erilliset lisät‌

42.1 Ammattitutkintolisät

42.1.1 Ammattitutkintolisä maksetaan työntekijälle, joka on hyväksyttävästi suorittanut ope- tushallituksen vahvistaman tai valvoman ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkin- non ja toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Hyväksyttävästi suoritetusta työtek- nikon tutkinnosta maksetaan erikoisammattitutkintolisä sillä edellytyksellä, että hen- kilö toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Lisää maksetaan yhdestä tutkinnosta.

42.1.2 Lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää ensiksi seuraa- van palkanmaksukauden alusta lukien.

42.1.3 Työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua kohdassa ”ammattitutkinto- lisä” mainittuihin tutkintoihin.

42.1.4 Työntekijälle korvataan ammattitutkintojen suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on etukäteen sopinut osallistumisesta työnantajan kanssa ja tuo selvityksen tutkin- nossa saavuttamastaan tuloksesta. Edellä mainitut korvaukset suoritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yhden kerran työkoetta kohti. Tutkinnon uu- simiseen varataan työntekijälle mahdollisuus osallistua, kuitenkin ilman edellä mai- nittuja korvauksia.

42.2 Erittäin likaisen työn lisä

42.2.1 Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysy- myksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa. (Kohdat 42.2.2 – 42.2.4.)

42.2.2 Erittäin likaiseksi katsotaan työ, joka voidaan likaisuudeltaan rinnastaa seuraaviin töihin (rajattu soveltaminen koskien luettelon kolmea alimmaista kohtaa, ks. allekir- joituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 10):

• Kreosoottivaihe pylväiden kyllästyksessä

• Työskentely märissä kreosoottipylväissä

• Pylväiden raappaus ja maalaus

• Höyrykattiloiden sisäpuolinen korjaus

• Hiili- ja koksivarastoissa tehtävät työt

• Muuntajien ja öljykatkaisijoiden öljyn vaihto

• Sähkökoneiden harjalaitteiden huolto ja korjaus

• Tulipalopaikalla palon jälkeen tehtävät työt

• Vanhojen massa- tai mineraalivillaeristeisten putkien ja venttiilien korjaus

• Eläinsuojissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt

• Kaapelikaivoissa, lämpö- tai kaapelikanavissa, vetisissä kaapeliojissa sekä vali- moissa suoritettava työ

• Maakuopissa suoritettava kaapelinjatkaminen ja korjaaminen

• Varavoimalaitteiden varavoimakoneiden öljynvaihto.

42.2.3 Erittäin likaisen työn lisänä maksetaan korotettuna, kun työskennellään:

• höyryvoimalaitosten kattiloissa savukaasulämmönvaihtimien ja sähkösuodattimi- en sekä rikinpoistolaitteiden sisällä (ei koske rakenteilla olevia eikä erikseen puhdistettuja)

• vesivoimalaitosten vesiteissä ja pohjavesikaivoissa

• lämpövoimalaitosten jäähdytysvesitunneleiden ollessa tyhjänä niiden täyspuhdis- tustöissä

• turvevoimalaitoksissa turpeen vastaanottoon liittyvässä näytteenottotyössä ja turvekuljettimien tukkeumien poistotyössä

• Lifac -rikinpoistojärjestelmän lopputuotteen käsittelylaitteiston huolto- ja korjaus- työssä, kun laitteistoa joudutaan avaamaan

• rasvakaapelin jatkamistyössä.

42.2.4 Erittäin likaisen työn lisä maksetaan aina vähintään neljältä tunnilta.

42.2.5 Työtuntikohtainen lisä voidaan korvata kiinteällä keskimääräisellä lisällä.

42.2.6 Paikallisesti sopien voidaan erittäin likaisiksi katsottavista töistä laatia yritys- tai toi- mipaikkakohtaisia luetteloita.

42.3 Lämpölisä

42.3.1 Jos ilman lämpötila sisätiloissa työskenneltäessä ylittää työpaikalla +37°C, makse- taan lämpölisää.

42.3.2 Jos ilman lämpötila höyryvoimalaitosten sisätiloissa työskenneltäessä on työpaikalla vähintään +70 °C, maksetaan edellisen kohdan lämpölisä kolminkertaisena.

42.4 Mastolisä

42.4.1 Työskenneltäessä mastoissa tai pylväissä maanpinnan tasosta laskien yli 25 m:n korkeudessa eikä tätä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa, mak- setaan tältä ajalta mastolisää jäljempänä olevan taulukon mukaisesti, ellei paikalli- sesti ole toisin sovittu.

42.4.2 Työskenneltäessä katoilla sijaitsevissa mastoissa sovitaan korkeuslisän maksami- sesta kussakin tapauksessa erikseen.

42.4.3 Työskenneltäessä em. pylväissä tai mastoissa ei näiden lisien lisäksi makseta muita erillisiä olosuhdelisiä.

42.5 Vuorotyölisä sekä ilta- ja yötyölisä

42.5.1 Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan työntekijälle erillistä lisää.

42.5.2 Vuorotyössä maksettava lisä katsotaan myös täytetyksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroille muullakin tavoin jaettuna yhteensä nousee tässä sovittuihin euromääriin.

42.5.3 Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hälytysluontoista ja jota tehdään yrityksessä käy- tännössä olevasta yksivuoroisen päivätyön työajasta poikkeavana työaikana (ilta- ja yötyö), maksetaan niiltä tunneilta, jolloin työ suoritetaan, erillistä lisää seuraavasti:

Iltatyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 18.00 ja kello 22.00 välisenä aikana, mak- setaan iltavuorolisää.

Yötyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 22.00–6.00 välisenä aikana, maksetaan yövuorolisää.

42.6 Luokkahitsaajan lisä

42.6.1 Jos paikallisesti on sovittu luokkahitsaajan lisän maksamisesta erillisenä lisänä, maksetaan lisää hitsaajalle, jolta työnantaja edellyttää 4, 5 tai B vaativuusluokan hit- saustaitoa työnantajan määrittelemällä hitsausmenetelmällä ja jolla on pätevyys ko. menetelmän käyttöön. Pätevyys tulee osoittaa voimassa olevalla, työhön vaaditta- valla, standardin mukaisella tutkinnolla.

42.6.2 Luokkahitsaajan lisää maksetaan edellyttäen, että tutkinnon tarpeellisuudesta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. Lisän maksaminen alkaa tutkinnon hyväksy- mispäivää seuraavan palkanmaksukauden alusta ja lisän maksaminen päättyy tut- kinnon voimassaolon päättyessä.

42.6.3 Työntekijälle korvataan tutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset. Korvaukset maksetaan vain hyväksy- tystä suorituksesta.

42.7 Kärkimieslisä

42.7.1 Mikäli kärkimiehenä toimimista ei ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioita- essa, maksetaan työryhmään määrätylle kärkimiehelle, joka järjestää ja ohjaa ryh- män työt sekä vastaa niistä, kärkimieslisää. Kärkimies valvoo työntekijäin edustaja- na myös työryhmänsä työterveys- ja työturvallisuusolosuhteita.

42.7.2 Lisän maksaminen alkaa kärkimiestehtävän alkaessa ja päättyy työnantajan ilmoit- taessa kärkimiestehtävän päättyneen. Lisän suuruus riippuu työryhmässä olevien työntekijöiden ja työkoneen käyttäjien lukumäärästä.

42.8 Tunnelilisä

(Rajattu soveltaminen, ks. allekirjoituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 11)

Työntekijälle, joka jatkuvasti työskentelee maanalaisissa kalliotunneleissa tai muissa niihin verrattavissa maanalaisissa laitesuojissa vähintään 6 tuntia päivässä ja vähin- tään 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan kuukausikohtaista tunnelilisää.

Jos asianomaisen tehtävät muuttuvat niin, että hän ei enää työskentele edellä mai- nituissa olosuhteissa, lisä poistetaan.

42.9 Yhdistelmälisä

42.9.1 Paikallisesti sopien voidaan työehtosopimuksen kohtien 42.1 – 42.8 erillisiä lisiä korvata keskimääräisellä lisällä, jonka määrittelyssä otetaan huomioon korvattavat lisät ja se, missä määrin työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. Keskimääräinen lisä maksetaan tehtyä työtuntia kohti.

42.9.2 Kun mainitun keskimääräisen lisän maksamisen perusteet muuttuvat, määritellään lisän suuruus uudelleen tai sen maksaminen lopetetaan.

42.10 Erilliset lisät

	1.10.2013 €/h	€/kk
Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,73	125,50
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,36	235,07
Erittäin likaisen työn lisä	0,46
Korotettu	1,02
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,39
3-6	0,69
7 -	1,13
Lämpölisä	0,47
Mastolisä
Yli 25m ja enintään 30m	1,84
Yli 30m ja enintään 70m	5,02
Yli 70m ja enintään 130m	6,01
Yli 130m	6,78
Luokkahitsaajan lisä	0,47
Vuorotyölisä
Iltavuoro	1,93
Yövuoro Tunnelilisä	3,69	104,34

Erikoislisät ovat 1.2.2016 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,73	126,00
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,37	236,01
Erittäin likaisen työn lisä	0,46
Korotettu	1,02
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,39
3-6	0,69
7 -	1,13
Lämpölisä	0,47
Mastolisä
Yli 25m ja enintään 30m	1,85
Yli 30m ja enintään 70m	5,04
Yli 70m ja enintään 130m	6,03
Yli 130m	6,81
Luokkahitsaajan lisä	0,47
Vuorotyölisä
Iltavuoro	1,94
Yövuoro Tunnelilisä	3,70	104,76

43 Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio‌

43.1 Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kolmen edellisen kuukauden aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- ja sunnuntaityölisiä jaetaan hänen samana ajanjakso- na tekemiensä työtuntien kokonaismäärällä.

43.2 Laskenta ajanjakso alkaa ja päättyy palkanmaksukausien mukaan.

43.3 Milloin keskituntiansio on tuntipalkkaa pienempi, maksetaan keskituntiansioon pe- rustuva palkka kuitenkin tuntipalkan mukaan.

43.4 Pitkäaikaisesta, useammalle kuin yhdelle tilikaudelle jakaantuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa ko. tilikausien kesken tehtyjen työtuntien suhteessa.

43.5 Tuntipalkkaisen työntekijän kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1, 23.2 ja 25.4 mukaisten ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipyhäviikkojen lauantaina teh- dyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn korotusosat lasketaan keskituntiansion mu- kaan.

44 Kuukausipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvaus‌

Korvattaessa kuukausipalkkaiselle ansionmenetystä maksetaan palkka sen suurui- sena, kuin hän työssä ollessaan säännöllisenä työaikana olisi ansainnut.

(= Sairausajan palkka, poissaolo lapsen sairauden takia, palkka äitiysvapaan ja isyysvapaan ajalta, koulutus.)

45 Kuukausipalkan jakaja ja peruspalkka‌

Laskettaessa kuukausipalkkaiselle työntekijälle kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1, 23.2 ja 25.4 mukaisen ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipyhäviikkojen lauantaina tehdyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn palkkaa lasketaan peruspalkka jakamalla kuukausi-palkka luontoisetuineen luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 40 tai 38,25 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vas- taavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

46 Kuukausipalkkaisten osa-ajan palkan laskenta‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijär- jestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä.

47 Tulos- ja voittopalkkiot‌

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulos- palkkioilla, jonka perusteet ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkiolla, jotka olennaisilta osiltaan pe- rustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulok- seen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsi- tellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työntekijöiden vuosiloma- palkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määrättyjä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkioihin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

48 Paikallinen sopiminen‌

Paikallisesti voidaan tämän luvun (V palkkaus) määräyksistä sopia toisin.

VI ERÄÄT KORVAUKSET‌

49 Kunnalliset tehtävät‌

49.1 Työnantaja korvaa kunnanvaltuuston tai hallituksen sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toi- mivalle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmenetyksen siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

49.2 Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityk- sen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

50 Merkkipäivät‌

Työntekijällä, jonka työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään kolme kuukautta, on oikeus 50- tai 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkalli- nen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

51 Kutsunnat‌

51.1 Työnantaja maksaa työntekijälle varusmiespalveluksen edellyttämältä kutsuntapäi- vältä 8 tunnin palkan. Jos työntekijä ehtii kutsuntapäivänään myös olla työssä, mak- setaan hänelle työskentelyajaltaan lisäksi tavanmukainen palkka.

51.2 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansi- onmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkas- tuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

52 Reservin harjoitukset‌

Työnantaja korvaa reservin harjoituksiin osallistuvalle ja reserviläisenä väestösuoje- lukoulutukseen kutsutulle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmenetyksen siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

53 Lähiomaisen sairaus tai kuolema‌

Työntekijän vanhempien, puolison tai lasten kuolema sekä vanhempien tai puolison äkillinen vakava sairaus oikeuttaa hänet palkalliseen vapaapäivään.

54 Tuntipalkkaisen työntekijän korvausperuste‌

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lasketaan kohdissa 49 – 53 tarkoitetut korvaukset keskituntiansion mukaan.

55 Työehtosopimusneuvottelut sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen koko- ukset‌

Työntekijällä on oikeus osallistua liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Lisäksi työntekijällä on oi- keus osallistua oman ammattiliittonsa sekä keskusjärjestönsä hallituksen, valtuuston

/ edustajiston sekä vastaavien hallintoelinten kokouksiin, joissa käsitellään työehto- sopimusasioita. Näitä päiviä ei lasketa poissaolopäiviksi työajan lyhennystä määri- teltäessä ja ne rinnastetaan säännöllisen työajan osalta työaikaan ylityökorvauksia laskettaessa.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan oman ammattiliittonsa tai keskusjärjestönsä hallituksen, valtuuston / edustajiston kokouk- seen. Tässä kappaleessa tarkoitettujen kokousten osalta tuntipalkkaiselle työnteki- jälle maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus säännöllisen työajan mukaisilta työtunneilta.

VII TYÖOLOSUHTEET‌

56 Työsuojelu ja työvälineet‌

56.1 Työsuojelun varmistamiseksi otetaan työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla huo- mioon tarvittavat työsuojelutoimenpiteet työn suunnittelussa, sen valmistelussa ja työn johdossa sekä työn suorittamisessa. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin varmuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty, ei ole pidettävä työstä kieltäyty- misenä.

56.2 Mikäli yksin tehtävässä työssä esiintyy haitallisen yksintyöskentelyn tunnuspiirteitä, on työsuojelutoimenpiteisiin ja työn turvallisen suorittamisen edellytyksiin kiinnitettä- vä erityistä huomiota. Yksin työskentelevä työntekijä on varustettava tarpeellisilla viestivälineillä silloin, kun muita viestiyhteyksiä ei ole käytettävissä esim., koska seu- tu on asumaton. Työntekijää ei saa lähettää yksinään asumattomalle seudulle lu- kuun ottamatta valoisana aikana tapahtuvaa maasta käsin suoritettavaa työtä, jota voidaan työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen suorittaa turvallisesti yksin.

56.3 Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai sopi- musten nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan es- tämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeel- lista varovaisuutta.

56.4 Työsuhteessa oleville työntekijöille annetaan tarvittaessa omaksi tai käyttöön asianmukaiset työkäsineet sekä työskentelyolosuhteista riippuen asianmukainen suojavaatetus (esim. suojapuku, kumisaappaat, lämpöväliasu, lämpösuojapuku, sa- devaatetus, valokaarivaarallisiin sähkötöihin hyväksytty suojavaate ja turvajalki- neet).

VIII YHTEISTOIMINTA‌

57 Kehittämistoiminta‌

57.1 Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

57.2 Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön se- kä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

57.3 Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpai- kalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja hen- kilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

58 Luottamusmies‌

Yleistä

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimuksen allekirjoittaneiden ammattiliitto- jen ammattiosastoihin järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa pääluottamus- miestä, konsernin neuvottelevaa luottamusmiestä, alueellista pääluottamusmiestä ja yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittua luottamusmies- tä sekä heidän varamiehiään silloin, kun he toimivat pääluottamusmiehen tai luotta- musmiehen sijaisina.

Valitseminen

58.1 Pääluottamusmies

Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja hänelle vara- mies.

58.2 Alueellinen pääluottamusmies

Yrityksen toimiessa valtakunnallisesti laajalla alueella voidaan paikallisesti sopia, et- tä edellä mainitun pääluottamusmiehen sijaan valitaan alueellisesti tarkoituksenmu- kaisissa kokonaisuuksissa toimivia pääluottamusmiehiä ja heille varamiehiä.

58.3 Työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies

Työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittavasta luottamusmiehestä ja hänen varamiehes- tään.

58.4 Konsernin neuvotteleva luottamusmies

Paikallisesti voidaan sopia konsernin neuvottelevan luottamusmiehen ja hänen va- ramiehensä valinnasta.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia, että konsernin neuvotteleva luottamusmies toimii joidenkin tai kaikkien kyseisen konsernin yhtiöiden pääluottamusmiehenä.

58.5 Toimialueet

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmukai- nen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Soveltamisohje: Mikäli yrityksen palveluksessa on molempien allekirjoittajaliit- tojen jäseniä, tulee osaston luottamusmiehen tarpeellisuutta harkittaessa ottaa huomioon myös pääluottamusmiestä vaille jääneen liiton jäsenten asioiden hoi- taminen. Tätä tarkoitusta varten voidaan tällöin valita osaston luottamusmies, mikäli todetaan sen olevan tehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tehtäväkentän mielekkyys huomioon ottaen perusteltua.

58.6 Ellei paikallisesti toisin sovita, tulee luottamusmiehen olla ao. yrityksen palvelukses- sa oleva työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Alueellisen pääluottamusmiehen tulee lisäksi työskennellä ao. alueellisessa koko- naisuudessa ja osaston luottamusmiehen ao. työosastossa tai sitä vastaavassa yk- sikössä.

58.7 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluot- tamusmies tai alueellinen pääluottamusmies tai päinvastoin sekä siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

58.8 Työntekijöillä on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Vaalin järjes- täminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaa- lipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

58.9 Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden ja heidän järjestöjensä edusta- jana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensäkin työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Li- säksi hänen tulee osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan sekä paikallisen sopimisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

58.10 Suostumuksella luottamusmies voi edustaa vuokratyöntekijöitä käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välisissä asioissa.

59 Työsuojelu‌

59.1 Työsuojeluvaltuutetun toimialue on sama kuin ao. pääluottamusmiehen, xxxxx xxxxxx- lisesti toisin sovita.

59.2 Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.

59.3 Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovi- taan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin, mitä edellä on osas- ton luottamusmiehen osalta sovittu. Työsuojeluasiamiehen valitsevat ao. työntekijät keskuudestaan.

60 Ilmoitukset‌

60.1 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaise- na, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiesteh- tävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ilmoitettava kirjal- lisesti työnantajalle.

60.2 Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

60.3 Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotte- luja heidän kanssaan.

61 Vapautus työstä‌

61.1 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle jär- jestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamie- helle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäi- sesti vapautus työstä.

61.2 Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. hen- kilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luon- teeseen sekä tehtävien määrään.

61.3 Ellei yrityksen käytännöstä muuta johdu tai paikallisesti muuta sovita, annetaan pää- luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, jonka toimipiiriin kuuluvien työntekijöi- den lukumäärä on vähintään 10, sopimuksessa tarkoitettua vapaata vuosittain seu- raavasti:

Työntekijöitä vuoden alussa	Tunteja vuodessa
10 - 25	120
26 - 75	240
76 - 100	360
101 - 150	480
151 - 200	600
201 - 250	720
251 - 300	840
301	960

61.4 Voimalaitoksilla työsuojeluvaltuutettujen vapautus on kuitenkin 70 prosenttia em. taulukosta, ellei paikallisesti muusta sovita.

61.5 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö tulee järjestää siten, että se jakaantuu riittävän tasaisesti eri viikoille vuoden aikana. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tulee esittää ajankäyttösuunnitelmansa työnantajan hyväksyt- täväksi. Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännölli- sesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kui- tenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnanta- ja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

61.5.1 Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

62 Ansionmenetyksen korvaaminen‌

62.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustaji- en kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Tunti- palkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvausperusteena on ko. työntekijän työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuu- kausipalkkaa ei vähennetä.

62.2 Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta. Muilta osin noudatetaan sitä, mitä työehtosopimuk- sen matkustusmääräyksissä on sovittu.

63 Muut korvaukset‌

63.1 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta seuraavasti:

Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.2.2015 € /kk
5 - 9	62,61	65,74
10 - 24	97,82	102,71
25 – 50	129,11	135,57
51 - 100	182,69	191,82
101 - 200	215,49	226,26
201 - 400	254,31	267,03
401 - 600	286,92	301,27
601 -	336,53	353,36

64 Asema‌

64.1 Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Lisäksi työn- antaja osoittaa säännönmukaista vapautusta saavalle pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoi- tamista varten välttämättömät ja luottamukselliset keskustelut.

64.2 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, joiksi katsotaan mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä inter- net-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

64.3 Edellä tarkoitetut edellytykset järjestetään myös kohdan 58.5 soveltamisohjeessa tarkoitetulle luottamusmiehelle.

64.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus asiasta työnantajan kanssa sovittuaan kutsua toi- mialueensa luottamusmiehet tarpeen mukaan yhteiseen neuvotteluun, kuitenkin vä- hintään kerran sopimuskaudella.

64.5 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin, missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

64.6 Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpai- kan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksessä tapahtuvaa ansio- kehitystä.

64.7 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä rat- kaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

65 Työsuhdeturva‌

65.1 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisis- ta syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomaut- taa, ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

65.2 Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työn- antaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

65.3 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

65.4 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työ- sopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

65.4.1 Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaltuutetun

1. varavaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei muutoinkaan ole luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoit- taa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

65.5 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös asianmu- kaisesti asetettuun pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti ilmoitettu työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi.

65.6 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. teh- tävänsä päättymisen jälkeen.

65.7 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2

§:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikös- sä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojelu- valtuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

65.8 Korvaus tämän sopimuksen mukaisesta perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

65.9 Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja pää- luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan mak- settava pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle hänelle muiden mahdollis- ten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asi- assa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

65.10 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi kuukautta liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

65.11 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoi- tuksen mukaisesti toimivat sijaisina.

66 Tiedottaminen‌

66.1 Ellei paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöi- den ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyt- täen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtä- vissä. Ansiotiedot, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, koo- taan yrityskohtaisesti yhteen. Jos työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava xxxx- xxxx.

66.2 Lisäksi annetaan pääluottamusmiehelle pyydettäessä kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella.

66.3 Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työn- tekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajas- ta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

66.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olo- suhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

66.5 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueel- laan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoi- masta.

66.6 Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten.

66.7 Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukai- sesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joi- ta asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapi- don perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

67 Henkilöstön keskinäinen toiminta‌

67.1 Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen allekirjoittajaliiton rekisteröidyllä ala- yhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus jär- jestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten, kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

67.2 Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jäl- keen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työ- markkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työ- paikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

IX KOULUTUS‌

68 Määräysten tarkoittama koulutus‌

68.1 Tämä sopimus koskee työnantajan henkilöstölleen osoittamaa ammatillista koulu- tusta sekä ammattijärjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulutusta.

68.2 Koulutuksen luonne ja korvattavuus todetaan ennen ilmoittautumista.

69 Ammatillinen koulutus‌

69.1 Ammatillisen koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus, täydennyskoulutus ja perehdyttäminen. Ammatillinen koulutus on henkilöstön kehittämisen keino, jolla henkilöstön ammatillisia valmiuksia työssä ja työyhteisössä ylläpidetään ja lisätään yritysten päämäärien ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

69.2 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen pyritään pitäen lähtökohtana yritysten toiminnan kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia sekä ottaen huomioon henkilös- tön näkemykset osaamisensa kehittämisen tarpeista.

70 Täydennyskoulutus‌

70.1 Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitaitoa. Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täydennys- koulutustarvetta arvioitaessa ovat määräävänä yrityksen tavoitteet.

70.2 Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, voi työnantaja määrätä työntekijän osallistumaan koulutukseen. Tällöin työnantaja korvaa aiheutuneen ansionmenetyksen sekä matka- ja koulutus- kustannukset. Matka-ajalta ei makseta palkkaa.

70.3 Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työnanta- ja siitä huolimatta oikeuttaa työntekijän osallistumaan koulutukseen ja osallistua harkintansa mukaan ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvauksiin sekä muihin koulutuskustannuksiin.

71 Perehdyttäminen‌

Työntekijä tutustutetaan työyhteisönsä tavoitteisiin perehdyttämällä hänet työympä- ristöönsä ja työolosuhteisiin sekä valmennetaan hänet työtehtäviinsä. Perehdyttä- minen tapahtuu työntekijän työtehtävien ohessa ja työajalla.

72 Ammattiyhdistyskoulutus ja osallistumisoikeus‌

72.1 Ammattiyhdistyskoulutusta on SAK:n tai työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen jäsenilleen järjestämä luottamusmies- tai työsuojelukoulutus sekä ko. tahojen järjes- tämä muu koulutus.

72.2 Luottamusmies- tai työsuojelukoulutukseen osallistumista varten myönnetään työn- tekijälle työlomaa, mikäli EK – SAK -koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin ja kou- lutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle tai töiden hoidolle.

72.3 Kohdassa 72.1 tarkoitettuun muuhun koulutukseen osallistumiseen työlomaa myön- netään, mikäli kurssille osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toimin- nalle tai töiden hoidolle. Tältä ajalta ei makseta ansionmenetyksen korvausta.

72.4 Mikäli työntekijälle ei voida myöntää työlomaa ammattiyhdistyskoulutukseen osallis- tumista varten, on asianomainen oikeutettu saamaan selvityksen kielteisen päätök- sen perusteesta vähintään 10 päivään ennen koulutustilaisuuden alkamista, mikäli se on osallistumispyynnön esittämisajankohta huomioon ottaen mahdollista. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuudet osallistua koulutukseen myöhempänä ajan- kohtana.

72.5 Työnantajan edustajalle varataan tilaisuus käyttää ammattiyhdistyskurssilla puheen- vuoro.

73 Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset‌

73.1 Mikäli työntekijälle on myönnetty työlomaa EK-SAK -koulutustyöryhmän hyväksy- mään ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, korvataan tuntipalkkaisel- le työntekijälle koulutukseen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys keskitun- tiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei koulutuk- seen osallistumisen vuoksi vähennetä.

73.2 Edellä tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henki- lölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

73.3 Koulutuksen järjestäjälle maksetaan kulloinkin voimassa oleva ateriakorvaus kulta- kin sellaiselta kurssipäivältä, jolta työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korva- us.

73.4 Työntekijälle voidaan myöntää luottamusmieskoulutusta enintään 4 viikkoa ja työ- suojelukoulutusta enintään 2 viikkoa kalenterivuodessa.

73.5 Vapautusta kurssille osallistumista varten on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua.

74 Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt‌

74.1 Luottamusmieskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan pääluottamusmies, alueellinen pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja osaston luottamusmies se- kä allekirjoittajajärjestön ao. yrityksessä toimivan ammattiosaston puheenjohtaja.

74.2 Työsuojelukoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan työsuojeluvaltuutettu, vara- valtuutettu, työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunnan tai, jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen.

75 Sosiaaliset edut‌

Osallistuminen tässä sopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen ei aiheuta yhden kuukauden rajaan asti vuosiloma- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

X ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ‌

76 Ulkopuolisen työvoiman käyttö‌

76.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuori- tukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimite- tään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

76.2 Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies) tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

76.3 Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä ali- hankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempä- nä vuokratyövoimaksi.

76.4 Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työ- ehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

76.5 Työnantaja ilmoittaa tuotanto-, kunnossapito- ja rakentamistöihin osallistuvasta ulko- puolisesta työvoimasta etukäteen joko pääluottamusmiehelle tai ao. luottamusmie- helle. Ilmoituksesta tulee ilmetä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Pyydettäessä pääluottamusmiehen kanssa käydään läpi ulkopuolisen työvoiman tehtävät ja mahdollisuudet teettää työ yrityksen omilla työntekijöillä.

76.6 Mikäli ulkopuolista työvoimaa käytettäessä syntyy perusteltua epäselvyyttä siitä, täyttääkö ulkopuolista työvoimaa toimittava yritys lakisääteiset tai työehtosopimuk- seen perustuvat velvoitteensa, tarkastellaan tilannetta yhdessä luottamusmiehen kanssa ja tarvittaessa ryhdytään yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin asian tarkem- maksi selvittämiseksi. Mahdollisten jatkotoimien tarve todetaan paikallisesti.

77 Alihankinta‌

77.1 Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentä- mään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ot- tamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkka- eduin.

77.2 Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

77.3 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueel- laan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoi- masta.

78 Vuokratyövoima‌

78.1 Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kii- reellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

78.2 Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimitta- mat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

78.3 Vuokratyövoiman käytöstä voidaan sopia paikallisesti tästä pykälästä poiketen.

78.4 Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamus- miehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

XI MATKUSTAMINEN‌

79 Yleistä‌

79.1 Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään työntekijälle etukäteen.

79.2 Työnantaja maksaa kaikki todelliset matkustamisesta aiheutuneet kulut, joiksi katso- taan esimerkiksi rautatieliput mahdollisine makuuvaunupaikkoineen II luokassa ja lento-, laiva- ja linja-auto- tms. liput vastaavassa luokassa, kilometrikorvaukset sekä muut kuljetuskustannukset ja matkatavaramaksut.

79.3 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta varsinaiseen työpaik- kaansa tai asunnolleen.

79.4 Käytettäessä työmatkoihin työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, on tästä so- vittava kirjallisesti erikseen yksittäisiä ajokertoja lukuun ottamatta.

80 Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus‌

80.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työnteke- mispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km etäi- syydellä varsinaisesta työpaikasta tai työntekijän asunnosta riippuen siitä, kummas- ta matka tehdään.

80.2 Jos erityinen työntekemispaikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumatkan päässä varsinaisesta työpaikasta, eikä työntekijä työn vuoksi voi ruokailutauon ai- kana ruokailla tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ruokailukus- tannusten korvauksena ateriakorvaus. Ateriakorvaus maksetaan kaksinkertaisena, mikäli työmatkalle lähdön ja siltä paluun välinen aika on yli 10 tuntia.

80.3 Tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitetaan varsinaisen työpaikan tai erityisen työntekemispaikan yhteydessä olevaa henkilöstöruokalaa tai sopimusruokalaa tai tällaisen puuttuessa työntekijän varsinaista työpaikkaa. Tavanomainen ruokailupaik- ka varsinaisella työpaikalla ei ole käytettävissä, jos erityinen työntekemispaikka si- jaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumatkan päässä. Tällä määräyksellä ei muu- teta paikallisesti sovittuja käytäntöjä.

Nimike	Edellytys	€
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja yli 10 t	39,00
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	39,00
Osapäiväraha (ks. allekirjoituspöytäkirja kohta 7)	Matka vähintään 40 km ja yli 6 t	18,00
Osapäiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 t	18,00

Ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja alle 10 t	9,75
Kaksinkertainen ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja yli 10 t	19,50
Päivärahan puolikas	Kaksi ilmaista ateriaa	19,50
Osapäivärahan puolikas	Yksi ilmainen ateria	9,00

80.4 Mikäli työpäivä yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan mukaan on päät- tynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, edellä oleva taulukko on voi- massa jälkimmäisellä työjaksolla siten, että matkaa käsitellään uutena työmatkana. Mikäli työ kestää vähintään neljä tuntia, ateriakorvaus maksetaan tuolloin taulukon mukaisesti enintään verovapaiden matkakustannusten korvausten vuorokautisten enimmäismääriin saakka.

81 Kilometrikorvaukset‌

Korvaus €

Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,43

Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä 0,03

Korotus perävaunusta 0,07

82 Yöpymiskustannusten korvaaminen‌

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismää- rä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

Työntekijälle, joka ei esitä edellä mainittua selvitystä, maksetaan yömatkarahaa 12 euroa (2014).

83 Päivittäiset työmatkat‌

83.1 Matkustaminen säännöllisenä työaikana lasketaan kuuluvaksi työaikaan ja korva- taan tuntipalkan mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähennetä.

83.2 Mikäli työaika alkaa suoraan erityisellä työntekemispaikalla, maksetaan kulkemises- ta matka-ajan palkkaa laskettuna sen mukaan, että työmatkan oletettuna lähtö- ja paluupaikkana pidetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asuntoa riippuen siitä, kummasta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle. Mikäli asunnolta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle kuin varsinaiseen työpaikkaan, ei matka-ajan palkkaa makseta.

83.3 Mikäli työmatkalle lähdetään varsinaiselta työpaikalta, maksetaan matka-ajan palk- kaa säännöllisen työajan ulkopuoliselta ajalta matkaan käytetyn ajan perusteella.

84 Komennustyöt‌

84.1 Matkat komennuspaikkakunnalle

Yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan ulkopuoliselta matkan osalta maksetaan matka-ajankorvausta arkipäivänä enintään 8 tunnilta. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä sekä vapaapäivinä korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta. Milloin työntekijälle on kustannettu makuupaikka, ei korvausta makseta klo 22.00 - 07.00 väliseltä ajalta. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.

84.2 Matkat komennuspaikkakunnalla

Työntekijän ollessa komennuksella luetaan majoituspaikan ja työkohteen välillä ta- pahtuvasta matkustamisesta päivittäin yhden tunnin ylittävä osa työajaksi.

84.3 Kotona käynnit komennuksen kestäessä

84.3.1 Työntekijälle järjestetään ja kustannetaan työnantajan toimesta kotimaassa edesta- kainen matka kerran kuukaudessa komennuspaikkakunnalta työntekijän asuinpaik- kakunnalle, ensimmäisen kerran kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua komen- nusmatkan alkamisesta.

84.3.2 Työnantaja voi velvoittaa työntekijän toimittamaan matkan yhteydessä työhön liitty- viä asioita. Edellä oleva pätee lisäksi sillä varauksella, että jos työntekijä joutuu työnsä puolesta käymään paikkakunnalla, jossa varsinainen työpaikka sijaitsee ja tällöin voi myös käydä kotonaan, katsotaan tällaisen käynnin vastaavan edellisessä kappaleessa tarkoitettua käyntiä. Edellä mainitut käynnit on tarkoitettu järjestettä- väksi viikonloppuisin. Tällöin työntekijälle maksetaan matkakulut sekä päiväraha tämän työehtosopimuksen mukaisesti, mutta ei matka-ajan korvausta.

84.3.3 Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on ollut työkomennuk- sella yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkusta- maan kotiinsa, jolloin työnantaja maksaa hänelle tämän työehtosopimuksen mukaan matkaliput varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin erityiselle työntekemispaikalle. Li- säksi työntekijälle maksetaan päiväraha ja matkaan käytetyiltä tunneilta matka-ajan korvaus.

85 Työskentely ulkomailla‌

85.1 Ulkomailla tehtävässä lyhytaikaisessa komennustyössä, joita ovat huolto- ja korjaus- työt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelletaan työehtosopimusta, mikäli asemamaan lainsäädäntö tai olosuhteet eivät muuta edel- lytä. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuolisilta matkatunneil- ta.

85.2 Pitempiaikaisesta ulkomaankomennuksesta solmitaan työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen komennussopimus. Siinä selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, verotukseen, kotona käynteihin, vuosi- lomiin ja vastaaviin liittyvät asiat.

85.3 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verova- paaksi vahvistaa.

86 Muita määräyksiä‌

86.1 Työajan ulkopuolinen matka-aika lasketaan puolen tunnin tarkkuudella.

86.2 Työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetty aika voidaan sopia työntekijän kans- sa joko kokonaan tai osittain korvattavaksi myös antamalla vastaava määrä palkal- lista vapaata.

86.3 Työntekijän joutuessa pidemmälle kuin kahden viikon työmatkalle, tulee työnantajan ilmoittaa matkasta vähintään viikkoa aiemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia.

86.4 Mikäli työntekijä kuljettaa työnantajan ajoneuvolla muita työntekijöitä tai auto on va- rustettu työssä tarvittavilla työvälineillä, luetaan säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika autoa kuljettavalle työntekijälle työajaksi työneuvoston lausunnon (TN 1396-04) mukaisesti.

86.5 Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan kulloin- kin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verottomaksi katsottavien matkakus- tannusten korvausten perusteista ja määristä.

87 Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen‌

87.1 Henkilöstötilat

87.1.1 Olosuhteiden tai työmaan keston sitä edellyttäessä työntekijöiden käyttöön varataan asianmukaisesti varusteltu siirrettävä henkilöstötila.

87.1.2 Liikkuvassa työssä voidaan ruokailuun käyttää työryhmän autoa, mikäli siinä on ruo- kailuun soveltuva tila. Mikäli auton tilat ja varustelu eivät täytä ruokailupaikalle ase- tettavia vaatimuksia, sovitaan tapauskohtaisesti, kuinka ruokailu järjestetään.

87.2 Majoitustilat

87.2.1 Työkomennuksilla majoitustiloihin sijoitetaan samaan huoneeseen enintään kaksi henkilöä.

87.2.2 Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hengen huo- neessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioiden on mahdollista.

87.2.3 Majoitustilojen taso ei saa merkittävästi poiketa yleisten majoitustilojen tasosta. Käy- tännön järjestelyt sovitaan tarvittaessa paikallisesti ennen työn alkua.

88 Toisin sopiminen‌

Matkustamiseen liittyvistä määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

XII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌

89 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen‌

89.1 Jos työsuhteeseen tai työehtosopimukseen liittyvästä asiasta samoin kuin sen liit- teenä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon pai- kallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

89.2 Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pää- luottamusmies tai luottamusmies, jotka tarvittaessa voivat kutsua asiantuntija-apua. Luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

89.3 Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolen tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä. Edellä mainitut muistiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annet- tava muistiosta omat kappaleensa.

89.4 Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimen tai välimiesoikeuden ratkaistavaksi, niin kuin erillispöytäkirjassa on sovittu.

90 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen‌

90.1 Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoitta- neiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjes- töjen ilmoittamille pankkitileille.

90.2 Pidättäminen suoritetaan siten, kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on erikseen sovittu.

90.3 Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

90.4 Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun peruutusilmoitusta, on työnantajan huomautettava hänelle tästä.

91 Sopimuksen voimassaolo‌

91.1 Tämä sopimus on voimassa 31.1.2017 saakka ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanota tai, ellei sopimusta irtisanota allekirjoituspöytäkirjan 1 kohdan kolmannen kappaleen mukaisesti päättymään 31.7.2016.

91.2 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen mää- räykset voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten päättyneet.

92 Sopimuskappaleet‌

Tätä työehtosopimusta on laadittu neljä samanlaista kappaletta, joista yksi on annet- tu kullekin sopijapuolelle.

Helsingissä marraskuun 25. päivänä 2013.

ENERGIATEOLLISUUS RY

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxx

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ LIITE

1. Työehtosopimuksen keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisenaan vuorotyöhön palkattuun tuntipalkkaiseen työntekijään (myös nimettyihin vuorottajiin) sekä tuntipalkkaiseen työntekijään, joka on ollut vuorotyössä yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Työntekijän tehdessä tilapäisesti vuorotyötä, mikä kestää vähemmän kuin kuukauden, sovelletaan häneen ko. aikana päivätyötä koskevia työaika- ym. määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa. Niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on 1576 tuntia ja niiden työntekijöi- den, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöaika on 1600 tuntia.

3. Keskeytymättömän kolmivuorotyön nykykäytännön mukaisia vuosityöaikoja lyhennetään asteittain kohdassa 2 määriteltyihin vuosityöaikoihin lyhentämällä työaikaa kahdeksalla tunnilla vuodessa.

4. Vuosityöajan lyhennys toteutetaan antamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 yksi ylimääräinen kahdeksan tunnin pituinen palkallinen vuorovapaa, joka korvataan keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa ly- hennetään kuukausipalkkaa alentamatta.

5. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tulee tasoittua kes- kimäärin 2 tai 3 kohdan mukaiseen vuosityöaikaan. Mikäli työaika ei tasoittumisjakson päättyessä tasoitu tähän, työntekijä voi halutessaan pitää vapaana keskimääräisen vuo- sityöajan ylittävän osuuden puolen vuoden kuluessa tasoittumisjakson päättymisestä. Tällöin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellaisesta keskimääräisen vuosityöajan ylit- tävästä työtunnista, jonka työntekijä haluaa vaihtaa vapaaseen. Tämän kohdan mukai- nen vapaa kerryttää vuorovapaita.

6. Tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee yhden palkallisen vuorovapaan jokaista keskeyty- mättömässä 3-vuorotyössä työskentelemäänsä täyttä 40 työtuntia kohden. Vuorotyötun- teihin rinnastetaan kohdan 4 mukaiset ylimääräiset vuorovapaat. Mikäli työntekijän vuo- rotyötunnit ylittävät kalenterivuoden lopussa vuorovapaisiin oikeuttavat vähimmäismää- rät, otetaan ne huomioon seuraavan kalenterivuoden vuorovapaita laskettaessa. Vuoro- vapaalla tarkoitetaan yhtä päivää, jolta maksetaan palkka 8 tunnilta keskituntiansion mu- kaan.

7. Vuorovapaiden pitämisen ja päivätyön (esim. klo 7.00 - 16.00) tekemisen aikana ei an- saita vuorovapaita lukuun ottamatta kohdassa 4 mainittua ylimääräistä vuorovapaata.

8. Mikäli työntekijä työskentelee vuorojärjestelmässä, johon sisältyy päiväjaksoja, rinnaste- taan ne vuorovapaisiin oikeuttaviksi säännöllisiksi työvuoroiksi.

9. Mikäli työntekijälle vuorovapaiden määräytymiskauden aikana työnantajasta johtuvista syistä ei ole voitu antaa kohdan 6 mukaisia vuorovapaita, korvataan ne maksamalla niis- tä keskituntiansion mukaan laskettu korvaus 50 %:lla korotettuna tai sovittaessa työnteki- jän kanssa, annetaan ne vapaana seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Pi- dettäessä vuorovapaat seuraavan vuoden puolella oikeuttavat ne vuorovapaiden ansain- taan kuten säännölliset työvuorot.

10. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan niiltä maksettu korvaus periä ta- kaisin tai teettää ylimääräiset vuorovapaat jo saman vuorovapaiden määräytymiskauden aikana. Ne on kuitenkin teetettävä viimeistään seuraavan vuoden puolella huhtikuun lop- puun mennessä, elleivät paikalliset erityistarpeet huomioon ottaen ole sovittu myöhäi- semmästä ajankohdasta. Ylimääräisten vuorovapaiden teettämisestä tai antamisesta il- moitetaan työntekijälle viimeistään kolmea työpäivää tai kolmea työvuoroa ennen lukuun ottamatta kiireellisiä esim. sairaus- tai korjaustapauksia.

11. Työntekijän siirtyessä pois keskeytymättömästä vuorotyöstä korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus. Työntekijän kanssa voidaan sopia vuorovapaiden pitämisestä työaikaan rinnastettavana palkallisena vapaa- na.

12. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu työhön tulosta kesken vuorovapaiden, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin, mikäli työntekijä ei ole pitänyt liikaa vuorovapaita.

13. Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta keskitun- tiansion mukainen korvaus. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuorovapailta maksettu korvaus lopputilistä.

14. Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oleva työntekijä on sairaana vuorovapaa- jaksona, vuorovapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös siltä ajalta, jolta ansionmenetys korvataan lapsen sairautta koskevan määräyksen mukaisesti.

15. Työvuoroluettelon mukaisia vuorovapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä.

16. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työ- aikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Työntekijän tehdessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaika keskeytymättömässä kol- mivuorotyössä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

17. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiin- teä kuukausikorvaus. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

18. Työntekijälle annetaan 5.5. – 21.9. välisenä aikana 30 vuorokauden yhtäjaksoinen va- paa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotka vuosilomalain mukaan kat- sotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun men- nessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa. Paikallisesti voi- daan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

19. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva työntekijä joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava tuntipalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava palkallinen vapaa-aika. Mikäli koulutusta järjestetään työntekijän vuorovapaapäivänä, hänelle mak- setaan tuntipalkan mukainen korvaus ja vuorovapaa siirtyy myöhemmin pidettäväksi.

Jos työntekijä joutuu ennen tai jälkeen työvuoronsa tulemaan työnantajan määräämään laitoksen tekniseen käyttöön tai kunnossapitoon liittyvään koulutukseen, maksetaan kou- lutusajalta ylityökorvaus, ellei paikallisesti toisin sovita.

20. Työvuoroluetteloita laadittaessa on otettava huomioon työntekijöiden tarve yhdenjaksoi- siin vapaisiin.

21. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla tehdystä vuorotyös- tä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdollisen ylityökorvauksen) vuoro- työn käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisen työvuorokauden ajalta. Mikäli em. työvuorot puretaan 6 kuukauden kuluessa vuorojen kokoamisesta, maksetaan työntekijöille päivä- työssä tehdyiltä työtunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa enintään 2 kuukautta päivätyö- hön siirtymisestä. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

22. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisia järjestelyjä.

Energiateollisuus ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT‌

Liittojen työryhmät päätyivät 22.2.2011 seuraavaan tulokseen:

1. Työehtosopimuksen 66.2 –kohdan tarkoittama suostumus palkkatietojen luovuttamiseen

Pääluottamusmiehelle annetaan pyydettäessä enintään kerran vuodessa kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työn- tekijän suostumus annetaan määrämuotoisella valtakirjalla tai määrämuotoisella sähkö- postiviestillä, joka toimitetaan pääluottamusmiehelle. Näin annettu suostumus on voi- massa toistaiseksi.

2. Suostumuksen sisältö

Suostumuksen tulee sisältää tieto siitä, mitä tarkoitusta varten tiedot annetaan ja kuka suostumuksen antaja on. Suostumuksen toimittamista varten työnantaja järjestää mah- dollisuuden käyttää yhtiön sähköpostijärjestelmää tai antaa mahdollisuuden lähettää val- takirja postitse yhtiön laskuun. Tarkemmat menettelytavat todetaan tarvittaessa paikalli- sesti.

3. Palkkatietojen sisältö

Palkkatietojen tarkemmalla sisällöllä tarkoitetaan tietoa työntekijän vaativuuden mukai- sesta palkasta (VMP) vaativuuspisteineen sekä henkilökohtaisesta palkanosasta (HPO). Työntekijä voi halutessaan sisällyttää suostumukseen pätevyyden arviointitulosta koske- van tiedon antamisen.

ENERGIATEOLLISUUS RY

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESOIKEUDEN PERUSTAMISESTA‌

Todettiin, että sopijaosapuolina olevien liittojen tapauskohtaisesti erikseen sopiessa työeh- tosopimukseen liittyvä erimielisyysasia voidaan saattaa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi, jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen.

1. Allekirjoittaneet liitot sopivat siitä, että työehtosopimuksen 3.2 kohdan vastaiset työ- rauharikkomukset voidaan saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi yllä todetuin edelly- tyksin.

Välimiesoikeuden toimivaltaan kuuluvat yllä todetuin edellytyksin myös työehtosopimuk- sen määräysten tietensä rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevat ta- paukset niissä asioissa, jotka tämän pöytäkirjan mukaan kuuluvat välimiesoikeuden rat- kaistavaksi.

Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet kuuluvat yllä tode- tuin edellytyksin välimiesoikeuden ratkaistavaksi seuraavin rajauksin:

Välimiesmenettelyn ulkopuolelle jäävät seuraavat työehtosopimuksen kohdat:

7 työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen (lukuun ottamatta kohtia 7.2 ja 7.3) 49 – 52 eräät korvaukset

89 erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 90 ay-jäsenmaksut

91 sopimuksen voimassaoloaika

Mikäli välimiesoikeuden mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia lukuun ottamat- ta edellä 1. kappaleessa mainittuja asioita, on tulkinnalliselta luonteeltaan niin laajavai- kutteinen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianomaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

2. Asianomaiset järjestöt valitsevat välimiehet, Sähköliitto ja JHL kumpikin yhden ja ET kaksi, sekä jokaiselle yhden varamiehen. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka vä- limiesmenettelystä annetun lain (23.10.1992/967) 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa es- teelliseksi. Välimiehet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Välimiehet valitsevat toimikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan ja hänelle varamiehen, joiden tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtyneitä lainoppineita ja puolueettomia henki- löitä.

Jolleivät välimiehet voi sopia puheenjohtajasta tai hänen varamiehestään, määrää nämä sopijapuolen pyynnöstä valtakunnansovittelija.

Välimiehet kokoontuvat Helsingin kaupungissa, jolleivät he päätä kokoontua muualla.

3. Liiton halutessa saattaa asian välimiesten ratkaistavaksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittakoon ilmoituksesta kappaleen välimiesten puheenjohtajalle taikka hänen varamiehelleen.

Työrauharikkomustapauksissa, joissa työtaistelutoimenpide ilmoituksen saapuessa on edelleen käynnissä tai ilmeisesti uhkaa uusiintua, on välimiesten puheenjohtajan kutsut- tava välimiehet sekä osapuolet koolle mahdollisimman pian ja viimeistään neljäntenä päivänä ilmoituksen saapumisen jälkeen ratkaisemaan välimiehille annettu työrauharik- komus.

Kiireellisissä tulkintaerimielisyystapauksissa paikalliset ja liittotason neuvottelut on käytä- vä viivytyksettä ja välimiesoikeuden on kokoonnuttava viimeistään 10 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Jo päättyneet työrauharikkomukset on myös käsiteltävä 10 päivän kuluessa. Välimiesoikeudella on mahdollisuus käsitellä tässä kappaleessa mainit- tuja asioita yhdistettynä.

Muissa tulkintaerimielisyystapauksissa välimiesten tulee kokoontua viimeistään 30 päi- vän kuluessa siitä, kun ilmoitus välimiesoikeuden käyttämisestä on tehty.

4. Välimiesten kansliakustannukset on jaettava tasan työnantaja- ja palkansaajapuolen kesken. Muut kustannukset, joita johtuu välimiesmenettelystä, on korvattava sen mukaan kuin välitystuomiossa määrätään.

5. Hyvityssakon tuomitsemisen osalta noudatetaan työehtosopimuslain periaatteita kuiten- kin siten, että työrauharikkomuksissa hyvityssakko voidaan tuomita vain senkin perus- teella, että työrauharikkomus on tapahtunut. Hyvityssakon suuruus on sidottu kulloinkin voimassa olevaan työehtosopimuslakiin. Hyvityssakko voidaan toistaa, mikäli rikkomus jatkuu annetusta tuomiosta huolimatta.

6. Välitystuomio on lopullinen, eikä siihen saa hakea muutosta.

7. Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan välimiehelle jätetyn riidan käsittelyssä ja ratkaisemisessa välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenen- säkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

ENERGIATEOLLISUUS RY Pöytäkirja

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY 25.11.2013

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YHTIÖITETTYJEN LIIKELAITOSTEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT‌

1. Pöytäkirjan soveltamisala

Pöytäkirja koskee yrityksiä, jotka 1.10.2014 tai sen jälkeen kulumassa olevan sopimus- kauden aikana siirtyvät kunnallisesta työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos siirtyminen tai yritysjärjestely tapahtuu 30.9.2014 mennessä, menetellään 20.12.2011 allekirjoitetun työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen mukaan ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Työaikajärjestelyt

Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

3. Kuntasopimuksesta paikallisesti sovitut poikkeamat

Viimeistään sopimuksen tultua voimaan käydään yrityskohtaisesti läpi paikalliset sopi- mukset ja menettelyt sekä sovitaan tarvittavista järjestelyistä, joilla kokonaisuutena taa- taan yksittäisten työntekijöiden ansiotason säilyminen sopimusmuutostilanteessa.

4. Vuosilomat

4.1 Kunnalliseen työehtosopimukseen sidotun Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksen pal- veluksessa tämän sopimusratkaisun voimaan tullessa olevan työntekijän, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.4.2015, vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2014 – 31.3.2015 kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Näin kertynyt loma pidetään ja sen ajalta maksettava palkka määräytyy kyseisen sopimuksen mukaisesti.

4.2 Niiden työntekijöiden, joiden työsuhde alkaa 1.4.2015 tai sen jälkeen, vuosiloma määräytyy työsuhteen alusta saakka vuosilomalain mukaisesti. Muiden osalta vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2015 – 31.3.2016 lähtien vuosilomalain mu- kaisesti.

4.3 Työntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut 31.3.2015 mennessä vähintään vuoden ajan, annetaan työsuhteen yritykseen jatkuessa vuosilomalain mukaisen loman lisäksi vapaata lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2015 – 31.3.2016 lähtien seuraavasti:

Lomaan oikeuttava palvelusaika Lisävapaa

31.3.2015 mennessä (vuotta) (työpäivää)

1- 5 5

6- 9 6

10-12 10

13 - 13

4.4 Yritysjärjestelyissä oikeus lisävapaaseen säilyy, mikäli myös uusi työnantaja on edel- lä tarkoitettu, tämän siirtymäsäännöksen piirissä oleva yritys. Muissa tapauksissa oikeus lisävapaaseen säilyy 1.10.2014 jälkeen kulumassa olevan sopimuskauden loppuun saakka. Vapaan toteuttamisessa noudatetaan tällöin yrityksessä käytössä olevia menet- telytapoja.

4.5 Vapaan osalta sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä ja sen ajalta maksetaan kuukausipalkkaiselle vuosilomapalkkaa vastaava korvaus lomarahoineen ja tuntipalkkai- selle keskituntiansion mukaan.

4.6 Työsopimusosapuolet tai paikalliset sopijaosapuolet voivat sopia vapaasta pysyvästi tai tilapäisesti toisin.

(Tämä laki ei ole työehtosopimuksen osa)

Työsopimuslaki‌

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset 1 §‌

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Xxxx soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valit- semassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

2 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta:

1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen;

2) tavanomaiseen harrastustoimintaan;

3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.

3 § (21.12.2010/1224)

Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikai- seksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonai- suus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

4 §

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuu- kauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enin- tään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enin- tään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankal- taisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vä- hennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. (14.11.2008/707)

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on il- moitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kui- tenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoituk- seen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

5 §

Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

6 §

Vajaavaltaisen työsopimus

Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).

Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa.

7 §

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen

Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvol- lisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu.

Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta.

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyt- täjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi. (14.11.2008/707)

8 §

Työntekijän avustaja

Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuk- sen antaneeseen työnantajaan.

9 §

Työnantajan sijainen

Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos sijainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta.

10 §

Liikkeen luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai si- vutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltai- sena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voi- massa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde- etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (15.11.2002/943)

Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erään- tyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurs- siin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttä- vät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perus- teella.

2 luku

Työnantajan velvollisuudet 1 §‌

Yleisvelvoite

Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työs- tään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettä- essä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

2 §

Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, ter- veydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuoli- sen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammat- tiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Suku- puoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiel- losta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työn- tekijöitä työhön.

3 §

Työturvallisuus

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. (23.8.2002/750)

Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön tervey- den eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä ras- kauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 §:ssä.

4 §

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuu- kauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjalli- sesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuh- teissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvi- tys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, ellei 3 mo- mentista muuta johdu. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annet- tava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. (14.11.2008/707)

Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa so- vellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;

2) työnteon alkamisajankohta;

3) määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika; (21.12.2012/873)

4) koeaika;

5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;

7) työhön sovellettava työehtosopimus;

8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;

9) säännöllinen työaika;

10) vuosiloman määräytyminen;

11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;

12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalk- ka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutokses- ta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Edellä 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuokratyössä selvitys on annettava vuokra- työntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvi- tyksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. (21.12.2012/873)

5 §

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen so- piviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riip- pumatta.

Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on an- nettava tällainen koulutus.

6 § (13.1.2012/10)

Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisil- la työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitet- tava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.

7 §

Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan mää- räyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työeh- tosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 §

Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimas- saolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vah- vistamisesta annetussa laissa (56/2001).

9 § (13.1.2012/10)

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot

Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyritykseen työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työeh- tosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käy- täntöjen mukaiset.

9 a § (13.1.2012/10)

Vuokratun työntekijän oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin

Vuokratulla työntekijällä on oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen koh- telu ole perusteltua objektiivista syistä. Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudelli- sesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä.

10 §

Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa

Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä makset- tavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja koh- tuullinen palkka.

11 §

Sairausajan palkka

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oike- us saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arki- päivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutus- lain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyyten- sä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työn- antajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saa- da työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

SairausvakuutusL 364/1963 on kumottu L 1224/2004. Ks. SairausvakuutusL 1224/2004 7 luku 4 § ja 8 luku 1 ja 7 § sekä TapaturmavakuutusL 608/1948 26 §.

11 a § (8.6.2006/460)

Osa-aikainen sairauspoissaolo

Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 §:ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysy- mistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. (26.6.2009/534)

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Määräaikainen sopimus päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairau- tensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudatta- maan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

12 §

Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuk- sen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta joh- tuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksel- lisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työeh- toihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitse- mältä päivältä.

Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

13 §

Palkan maksuaika ja -kausi

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aika- palkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä pal- kanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmak- sukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta.

Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta.

14 §

Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoite- tun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalen- teripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnan- tajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saata- vaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

15 §

Palkan poikkeuksellinen erääntyminen

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itse- näisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien ylei- sesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää.

16 § (7.6.2013/398)

Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käy- tettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi pal- kan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työn- antajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetun kirjanpitovelvollisen työnantajan velvollisuudesta liittää kirjanpitoon maksua koskeva työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todenta- va selvitys säädetään mainitussa laissa.

17 §

Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko

Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palk- ka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.

UlosottoL 37/1895 on kumottu L:lla 705/2007 ja A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 1031/1989 on kumottu A:lla 1017/2006. Ks. Ulosottokaari 705/2007 4 luku 48 §.

18 § (29.6.2006/579)

Työntekijän oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista var- ten siten kuin kuntalain (365/1995) 32 b §:ssä säädetään.

3 luku

Työntekijän velvollisuudet 1 §‌

Yleiset velvollisuudet

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja an- taa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

2 §

Työturvallisuus

Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovai- suutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheu- tua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

3 §

Kilpaileva toiminta

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomi- oon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sel- laisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyt- tävinä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta va- hingosta.

4 §

Liike- ja ammattisalaisuudet

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

5 §

Kilpailukieltosopimus

Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sel- laisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulu- tuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saa- van kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuu- desta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voi- daan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuu- kauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussa- kon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisis- ta oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.

4 luku Perhevapaat‌

1 § (29.6.2006/533)

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, eri- tyisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

2 §

Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana (11.12.2002/1076)

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyt- tää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23

§:n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana. Työntekijän oikeudesta osittai- seen vanhempainrahaan säädetään sairausvakuutuslain 21 §:n 4 momentissa. (11.12.2002/1076)

Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa. (11.12.2002/1076)

SairausvakuutusL 364/1963 on kumottu L:lla 1224/2004. Ks. SairausvakuutusL 1224/2004 9 luku 9 ja 10 §.

3 § (29.6.2006/533)

Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Xxxxxxxxxx vanhem- man oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on ku- lunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoito- vapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainva- paan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaa- ta.

3 a § (29.6.2006/533)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle vii- meistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enin- tään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidet- tävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitus- aikaa.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä van- hempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuu- kauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin varhen- taa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Xxxxxxx- xxx vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankoh- taa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

4 §

Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta vii- meksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perus- opetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Eri- tyisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen van- hempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijak- son aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaises- ta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. (29.6.2006/533)

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjeste- lyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvi- tys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjes- telyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuo- dessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittai- nen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Ly- hennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

5 §

Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

6 §

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerral- laan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa talou- dessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. (29.6.2006/533)

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kes- tosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

7 §

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdol- lista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa pe- rusteesta.

7 a § (4.3.2011/197)

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työnteki- jä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

8 §

Palkanmaksuvelvollisuus

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

9 §

Työhönpaluu

Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisi- jaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikai- sempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

5 luku Lomauttaminen 1 §‌‌

Lomauttamisen määritelmä

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään so- pimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työntekijä saa 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asun- toedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 §:ssä.

2 §

Lomauttamisen perusteet

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos

1) hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuk- sen irtisanomiseen tai

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähen- tyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työn- antajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.

3 §

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennak- koselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voi- daan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä vii- pymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työnteki- jöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomaut- tamisesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.

4 §

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvol- lisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus koh- distuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviran- omaiselle, paitsi jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

5 §

Todistus lomauttamisesta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

6 §

Työhönpaluu lomautuksen jälkeen

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähin- tään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta il- man irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 mo- mentissa säädetään.

6 luku

Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 1 §‌

Määräaikaiset sopimukset

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitet- tava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hä- nen tietoonsa.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuk- sen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voi- massa oleva työsopimus.

1 a § (26.11.2004/1030)

Eroamisikä

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3

§:n 2 momentin estämättä.

2 §

Yleiset säännökset irtisanomisajoista

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopi- japuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyem- pi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolel- le.

3 §

Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on makset- tava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajal- le kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 §

Sopimussuhteen hiljainen pidennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi.

6 §

Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työn- tekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltai- siin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Edellä 1 luvun 10 §:n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

7 §

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyyn- nöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuo- dosta käy ilmi.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta han- kaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työto- distuksen tilalle uusi todistus.

7 luku

Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 §‌

Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

2 §

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisano- misperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennai- sesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työnteki- jän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyt- tää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toi- meenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteis- kunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mah- dollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomis- ta selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnanta- jalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa sää- dettyä tarvitse noudattaa.

3 §

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannolli- sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennai- sesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän saman- kaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muut- tuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

4 §

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammat- titaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullise- na.

Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysval- lassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

5 §

Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työ- suhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippu- matta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luo- vutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutus- päivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työ- sopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuu- kauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

6 §

Luovutuksensaajan vastuu

Jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä.

7 §

Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menette- lyn kohteena, työnantaja saa, ellei 4 §:stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestos- ta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos

1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai

2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjeste- ly, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.

Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 §:n 1 momentista ei muuta johdu.

8 §

Työnantajan konkurssi ja kuolema

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta mo- lemmin puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on 14 päivää. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä.

Työnantajan kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työ- sopimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käy- tettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.

9 §

Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perus- teella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnanta- jan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.